Palvelun kautta yritykset voivat tarjota turvapaikanhakijalle hänen ammattitaitoaan hyödyntävää tekemistä turvapaikkaprosessin ajaksi ja mahdollisen oleskeluluvan saamisen jälkeen. Turvapaikanhakijoille suunnattu monikielinen uusi mobiilipalvelu toimii yrityksien ja osaajien kohtaamispaikkana.

Ensi vaiheessa palveluun etsitään yrityksistä noin 50 harjoittelu- ja työpaikkaa. Harjoittelupaikkoja ovat jo tarjonneet Finlayson SEK KSF Media sekä ravintolat Faro ja Blue Peter.

Kyseessä voi olla esimerkiksi harjoittelu vapaaehtoistyö urakka tai talkoot – mitä vain tekemistä jossa olisi tarvetta lisäkäsille. Humanitaarisen palvelun kautta pyritään tukemaan Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden kevyttäkin työllistymistä ja kotoutumista. Korvauksena tehdystä työstä yritysten toivotaan tarjoavan turvapaikanhakijalle minimissään maksuttoman työmatkan aterian ja todistuksen hänen tekemästään työstä.

Recommend a Refugee -palvelu on kehitetty Suomessa ja Hollannissa yhdessä Grey Benelux -toimiston kanssa. Suomessa Suomen Punainen Risti hallinnoi ja kehittää palvelua tiiviissä yhteistyössä HBL Hufvudstadsbladetin ja SEKin kanssa.

Harjoittelu vapaaehtoistyö urakka tai talkoot – mitä vain

Pilottikohteena olevan Vantaan Auramon vastaanottokeskuksessa kartoitettiin 86 henkilön ammatti- ja kielitaitoa ja kartoituksesta selvisi että lähes 30 prosenttia turvapaikanhakijoista puhuu englantia ja että heillä on monipuolista koulutusta ja ammatillista osaamista. Ammattinimikkeistä löytyy muun muassa mekaanikkoja partureita automaalareita kokkeja ja rakennusmiehiä. Auramon turvapaikanhakijoista kaksi on suorittanut lääkärin tutkinnon.

SPR:n Helsingin ja Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja Petri Kaukiaisen mukaan suunnitteilla on kokeilun jatkaminen SPR:n vastaanottokeskuksissa joko Porvoossa tai Raaseporissa. Tavoitteena on luoda toimintamalli joka skaalautuu myös muihin vastaanottokeskuksiin.

– Jokainen hanke joka tutustuttaa turvapaikanhakijoita suomalaiseen työelämään ja voi tarjota työllistymisen mahdollisuuksia on tervetullut Kaukiainen toteaa.

Turvapaikanhakija saa tehdä palkkatyötä kolmen kuukauden maassa olon jälkeen jos hänellä on voimassa oleva henkilöllisyystodistus ja viimeistään kuuden kuukauden päästä joka tapauksessa. Palkattomia työharjoitteluja tämä ei koske eli turvapaikanhakija voi mennä harjoitteluun milloin vain.

Recommend a Refugee -palvelu (www.recommendarefugee.com) on turvallinen ja tietosuojattu. Palvelu toimii englanniksi ja arabiaksi kaikkien mobiililaitteiden nettiselaimilla. Yritys voi rekisteröityä palveluun ja ilmoittaa harjoittelupaikastaan.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Pitkästä taantumasta huolimatta pk-yrittäjät uskovat että työvoimaa voidaan pian jopa lisätä.

Pk-yritysten näkemys lähiajan suhdannekehityksestä on vahvistunut. Talouden aallonpohja näyttäisi olevan ohitettu. Työpaikkoja aletaan jopa lisätä.

Syksyn Pk-yritysbarometrissä näkynyt toiveikkuus on voimistunut ja konkretisoitunut. Nyt pk-yrityksistä 32 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevat seuraavien 12 kuukauden aikana ja 16 prosenttia pelkää niiden edelleen heikkenevän. Edellisessä barometrissa parempia suhdanteita ennakoivia pk-yrityksiä oli neljä prosenttiyksikköä vähemmän.

Tiedot käyvät ilmi Suomen Yrittäjien Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön tänään julkistamasta Pk-yritysbarometrista. Siihen vastasi yli 6000 yrittäjää eri puolilta Suomea. Pk-yritysbarometri julkistetaan kaksi kertaa vuodessa.

Henkilöstöstä pidetään kiinni haasteista huolimatta

Pitkästä taantumasta huolimatta pk-yritykset pitävät edelleen kiinni henkilöstöstään. Kaikilla toimialoilla uskotaan jälleen siihen että työvoiman määrää voidaan hieman jopa lisätä.

– Työllistämiseen rohkaisisi se että hallitus laajentaisi rohkeasti mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen eli työpaikkasopimiseen lakiteitse niin kuin se on ohjelmaansa kirjoittanut toimitusjohtaja Jussi Järventaus Suomen Yrittäjistä sanoo.

– Vaikeaksi nykytilanteen tekee se että tuotantokustannusten nousuarviot ovat samaa tasoa kuin viime vuosikymmenen puolivälissä kun talous kasvoi. Nyt samankaltaiseen kustannusnousuun joudutaan sopeutumaan huomattavasti vaisumman kysynnän ja kannattavuuden oloissa Järventaus kertoo.

Talouskasvun alkaminen on johtanut siihen että sopeuttamistoimia tehneiden ja sopeuttamista suunnittelevien osuus on laskenut. Nyt sopeuttaa tai sopeuttamista suunnittelee reilu kolmannes yrityksistä.

Pk-yritysbarometri mittaa pienten ja keskisuurten yritysten näkemyksiä niiden toimintaan vaikuttavien taloudellisten tekijöiden muutoksista kahdesti vuodessa.

Suhdannekysymysten lisäksi barometri luotaa yritysten toimintaympäristöön vaikuttavia rakenteellisia tekijöitä kuten pk-yritysten kasvustrategiaa rahoitusta sekä työllistämisen esteitä.

Taloustutkimus Oy toteutti kevään 2016 Pk-yritysbarometrin internet- ja puhelinkyselynä joulukuun 2015 ja tammikuun 2016 välisenä aikana.

Vastaajina olivat 6 004 suomalaisen pk-yrityksen edustajat.

Virvamaria Toikka

virvamaria.toikka@yrittajat.fi

Pk-yritysten kannattavuusodotukset ovat kohonneet samaan aikaan kun odotukset talouskasvun kiihtymisestä ovat lisääntyneet.

Pk-yritysten arviot investointien lähiajan kehityksestä ovat parantuneet syksystä selviää Suomen Yrittäjien Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön tuoreesta Pk-yritysbarometrista.

Kuitenkin edelleen on enemmän niitä yrityksiä jotka vähentävät investointejaan kuin niitä jotka aikovat lisätä investointeja. Voimakasta kasvua hakevat yritykset kuitenkin suunnittelevat investointien lisäämistä selvästi.

– Pk-yritysten kannattavuusodotukset ovat kohonneet samaan aikaan kun odotukset talouskasvun kiihtymisestä ovat lisääntyneet. Taso on kuitenkin edelleen vaatimaton verrattuna hyvien taloudellisten olojen tasoon ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Yritysten kasvu on tärkeää paitsi työpaikkojen myös paremman kannattavuuden ja kilpailuaseman saavuttamiseksi. Kasvuhakuisuus on hieman noussut. Yhdeksän prosenttia pk-yrityksistä ilmoittaa olevansa voimakkaasti kasvuhakuisia ja 36 prosenttia suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan.

Pk-yritysbarometri mittaa pienten ja keskisuurten yritysten näkemyksiä niiden toimintaan vaikuttavien taloudellisten tekijöiden muutoksista kahdesti vuodessa.

Taloustutkimus Oy toteutti kevään 2016 Pk-yritysbarometrin internet- ja puhelinkyselynä joulukuun 2015 ja tammikuun 2016 välisenä aikana.

Vastaajina olivat 6 004 suomalaisen pk-yrityksen edustajat. 

Virvamaria Toikka

virvamaria.toikka@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat on listannut kuluvalla viikolla rekisteröidyt yritykset paikkakunnittain.

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 214 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Trans Kemppi Oy:n toimitusjohtaja Miika Kemppi neuvoo pitämään huolta riittävästä levosta liikunnasta ja ravinnosta. Kaikkein tärkein on kuitenkin henkinen hyvinvointi.

Yrittäjäsanomien Yrittäjä vinkkaa -palstalla on jaettu vinkkejä yksinyrittäjän työhyvinvointiin. Viime viikolla valokuvaaja Kaapo Kamu muistutti oman ajan tärkeydestä. Työ ei saa olla koko elämä edes yksinyrittäjälle.

− Jos omaa aikaa ei ole uudistuminen työssä on vaikeaa. Kun pystyy pysähtymään ja pohtimaan omaa toimintaansa kaikki periaatteet voi kyseenalaistaa Kamu muistuttaa.

Kamun jälkeen omat vinkkinsä työhyvinvointiin antaa kuljetusalan yrittäjä Miika Kemppi. Kemppi on työskennellyt yksinyrittäjänä ensimmäisen kerran jo vuonna 2002. Joitakin vuosia hänellä oli muutamia työntekijöitä mutta yksinyrittäjäksi hän ryhtyi jälleen vuosi sitten.

Ennen Kemppi söi epäsäännöllisesti ja epäterveellisesti sekä teki ympäripyöreitä päiviä mikä näkyi jaksamisessa. Erityisesti se verotti vapaa-aikaa.

− Työpäivästä selviydyin mutta illalla jaksoin vain maata sohvalla. Nyt on toisin ja touhuan lasten kanssa iltaisin Trans Kemppi Oy:n toimitusjohtaja kuvailee.

Korvien väli kuntoon

Nyttemmin Kemppi on lyhentänyt työpäivänsä pituutta ja syö työpäivien aikana monipuolisempaa ja kevyempää ruokaa. Hänen suosikkiaterioitaan ovat smoothiet rahkat ja kala.

− Sitä kuvitellaan että hampurilainen on nopea vaihtoehto. Nykyisin kaupoista saa paljon valmista ruokaa eikä aikaakaan kulu eväiden hakemiseen yhtään enempää hän kertoo.

Lisäksi liikunta auttaa Kemppiä jaksamaan pitkät autossa istumiset. Hän juoksee ui ja käy kuntosalilla. Ensi kesänä Kemppi aikoo lisäksi osallistua elämänsä ensimmäiselle triathlonille.

Riittävän levon terveellisen ruoan ja liikunnan lisäksi Kemppi muistuttaa myös henkisen hyvinvoinnin tärkeydestä yksinyrittäjälle.

− Vaikka kaikki kolme asiaa olisivat kunnossa mutta et henkisesti voi hyvin se näkyy myös työssä hän huomauttaa.

Kempille liikunta on ollut merkittävä asia henkisten voimavarojen keräämiseen mutta yksi asia menee senkin edelle: parisuhde. Kun jaksaa panostaa perheeseen myös töissä hommat sujuvat eikä stressitekijöitä synny.

− Kun ihmissuhde voi hyvin jaksan myös työssäni paremmin.

Virvamaria Toikka

virvamaria.toikka@yrittajat.fi

Tuoreen kyselyn mukaan lähes 70 prosenttia suomalaisista luottaa työnantajaansa.

Maaseudun Tulevaisuuden luottamuspuntarin mukaan reilut 15 prosenttia työssäkäyvistä suomalaisista ei luota työnantajaansa.

TEM:ön tammikuisen Työolobarometrin mukaan työntekijöiden ja työnantajan välit koetaan kaikkein luottamuksellisimmiksi pienissä yrityksissä. Yhä useampi työntekijä kokee että työntekijöitä kohdellaan yrityksessä tasapuolisesti ja että avoimuus on lisääntynyt.

Työpaikkasopimisessa henkilöstön edustajalle vahva rooli

TMS Gallupin tekemän kyselytutkimuksen mukaan hieman vajaa puolet vastaajista kertoo että hänen työpaikallaan on halua paikalliseen sopimiseen. Työpaikkasopiminen eli paikallinen sopiminen kiinnostaa eniten teollisuuden työntekijöitä ja vähiten julkisen alan työntekijöitä.

Luottamuspuntariin TNS haastatteli reilua 1100 suomalaista joista työssä oli noin 590 vastaajaa.

STTK:n selvityksen mukaan yritykset ovat valmiita vahvistamaan henkilöstön edustajien asemaa paikallisen sopimisen edistämiseksi. Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan 74 prosenttia yrityksistä olisi valmiita parantamaan henkilöstön edustajan asemaa työpaikkasopimisessa oleellisesti. Kaupan alalla valmiuksia on peräti 93 prosentilla vastaajista.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Työpaikkasopimista kehitetään työehtosopimusten kautta ja sitä täydennetään lainsäädännöllä. Näin linjasi hallitus tänään.

Suomen Yrittäjien työvaliokunta korostaa että tätä uutta vaihetta ei saa käyttää paikallisen sopimisen laajentamisen vesittämiseen.

– Hallitus vahvisti pitävänsä kiinni aiemmista kunnianhimoisista tavoitteistaan Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen korostaa.

Mäkysen mukaan paikallisen sopimisen lisääminen parantaa yritysten kilpailukykyä työllisyyttä ja työntekijöiden ansiotasoa.

Maan hallituksen ulostulon mukaan työpaikoilla pitää pystyä sopimaan työajoista palkoista palkanlisistä ja muista korvauksista.

– Järjestäytymättömät työnantajat on saatettava samalle viivalle kuin järjestäytyneet koskien sekä oikeuksia että velvollisuuksia valtioneuvoston tiedotteessa todetaan.

Lisäksi paketissa on oltava selviytymislauseke sellaisia tilanteita varten jolloin yritys kohtaa erityisen vaikeita haasteita. Muun muassa henkilöstön edustus ja tiedonsaanti on turvattava yrityksen hallinnossa.

Hallitus aikoo arvioida toukokuun lopussa tarvittavaa lainsäädäntöä tavattuaan keskusjärjestöt.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Sote-ratkaisun pitää kannustaa alueita ja kuntia aktiivisuuteen muistuttaa Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala.

Valmistelussa oleva sosiaali- ja terveyspalvelu- ja maakuntauudistus vaikuttaa suoraan yritysten toimintaedellytyksiin. Mullistavinta ja samalla tärkeintä uudistuksessa on valinnanvapauden tuominen sote-palveluihin linjaa Suomen Yrittäjät.

– Maakunnista ei saa tehdä passiivisia toimijoita jotka vain jakavat julkisia varoja tai hoitavat lupabyrokratiaa Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala vaatii.

Yrittäjien mukaan maakunnilla pitää olla valtaa ja vastuuta omasta toiminnastaan niin että ne itse hyötyvät toimintansa kustannustehokkuudesta.

– Vero- ja rahoitusratkaisun pitää kannustaa maakuntia ja myös kuntia tekemään sellaista elinkeinopolitiikkaa joka luo työtä ja talouskasvua – siis elinvoimaa koko alueelle Kujala sanoo.

Suomen Yrittäjät julkisti tänään torstana mallinsa sote- ja maakuntauudistukseen. Raportti käsittelee uudistusta neljästä eri näkökulmasta: maakunnan elinkeinopoliittiset tehtävät sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen verotus ja rahoitus sekä julkiset hankinnat.

Oikeudenmukaisuutta haetaan

Hallitus linjasi marraskuussa että perustason sosiaali- ja terveyspalveluissa tulee toteuttaa täydellinen valinnanvapaus. Se on koko sote-uudistuksen suurin mullistus. Perusperiaate valinnan-vapaudessa on että raha seuraa asiakasta hänen itse valitsemaansa hoitopaikkaan.

Keskeistä on lisätä palveluiden käyttäjien ja järjestäjän vaikutusvaltaa niin että ne yhdessä ohjaavat tuottajia tehostamaan ja kehittämään toimintaansa koko ajan.

– Jotta tämä onnistuu kaikkien sote-palvelujen tuottajien omistuspohjasta riippumatta pitää olla samalla viivalla. Asiakas valitsee kenen tarjoamia palveluja hän käyttää ja rahoitus palve-lujen tuotantoon tulee asiakkaan mukana sanoo raportin valmistelussa mukana ollut SY:n työvaliokunnan jäsen lääkäriyrittäjä Kari Varkila.

Jotta uudistus onnistuu palvelujen tuotantorakenteen ja rahoitusjärjestelyn pitää olla oikeudenmukainen ja vaikuttava sekä asiakkaille valtiolle sote-alueille että palveluiden tuottajille.

– On varmistettava että kaikki toimijat erityisesti ketterät ja joustavat pienet tuottajat pääsevät mukaan tuottamaan palveluita Varkila sanoo.

Yrittäjien raportissa esitellään yksityiskohtaisempi ehdotus valinnanvapauden toteuttamisesta: Ottamalla kotimaiset pk-yritykset mukaan sote-tuottajiksi nopeutetaan kansalaisten pääsyä palveluihin ja parannetaan laatua samalla kun kilpailua hyödyntämällä kustannuskehitys kääntyy kestävämpään suuntaan.

Virvamaria Toikka

virvamaria.toikka@yrittajat.fi

Euroopan komissio on antanut sosiaali- ja terveysministeriön sekä sisäministeriön suuntaan oikaisevaa palautetta sairaankuljetuskiistassa.

Ministeriöt ohjeistavat sairaanhoitopiirejä palauttamaan kiireettömät potilassiirrot markkinoille.

Yksityiset sairaankuljetusyritykset tekivät kantelun asiassa Euroopan komissiolle syksyllä 2014. Kantelun mukaan pelastuslaitokset saavat EU:n valtiontukisäännöissä kiellettyä valtiontukea viranomaisrakenteensa vuoksi toimiessaan kilpailluilla markkinoilla. Komission tulkinnan mukaan potilassiirtoja hoitavien pelastuslaitosten tulee joko yhtiöittää kyseinen osa toiminnastaan tai vetäytyä kyseisten siirtokuljetusten tuottamisesta. Suomen Sairaankuljetusliiton puheenjohtaja Tero Vainio kertoo että komission päätöstä kanteluun kokonaisuudessaan ei ole vielä tullut.

Sairaankuljetusyritykset hoitavat sekä ensihoitopalvelun piirissä olevia kuljetuksia että kiireettömiä siirtokuljetuksia.

– Noin 200 yritystä meni vuoden 2013 alussa nurin kun sairaanhoitopiirien ja pelastuslaitosten järjestämät kuljetukset alkoivat vuosien kuluessa laajentua. Nykyisin siellä on muun muassa vanhainkotien hoivakotien ja terveysasemien kuljetuksia Vainio kertoo asian taustasta.

Markkinahäirinnälle stoppi

Kiireelliset kuljetukset sairaanhoitopiirit voivat hoitaa kolmella tavalla: itse kilpailuttaa tai hoitaa sairaanhoitopiirien ja pelastuslaitosten yhteistoiminnassa.

Ministeriö ohjeistaa pelastuslaitoksia ja sairaanhoitopiirejä niin että pelastuslaitosten on vetäydyttävä potilassiirtoja koskevista yhteistoimintasopimuksista sairaanhoitopiirien kanssa. Sairaanhoitopiirit saavat toimittaa potilassiirtoja itse vain omalle sairaanhoitopiirille.

– EU:sta on tullut viesti ministeriölle että laittakaa asia kuntoon. Meidän mielestämme asia pitää hoitaa heti ja laittaa kilpailutuksia käyntiin niin kuin aikaisemminkin oli Vainio vaatii.

Sairaanhoitopiireille on annettu aikaa vastata ministeriölle huhtikuun puoliväliin asti.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Kansalaisaloite nollatuntisopimusten kieltämiseksi on tänään lähetekeskustelussa eduskunnassa. Nollatuntisopimusten kieltäminen voisi johtaa siihen että yritykset käyttäisivät lähinnä alihankintaa ja vuokratyötä.

Kansalaisaloitteessa vaaditaan että osa-aikatyöhön määritetään lailla vähintään 18 tunnin viikkotyöaika.

– Tällaista lakia ei pidä missään nimessä säätää. Se veisi työtä erityisesti nuorilta työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén Suomen Yrittäjistä sanoo.

On olemassa paljon työtä jossa ei ennalta tiedetä paljonko työtunteja on tarjolla.

– Siksi tarvitaan työsopimuksia joihin ei määritellä tarkkaa työaikaa Hellstén sanoo.

Näitä ns. nollatuntisopimuksia tarvitaan myös silloin kun työntekijä ei itse voi esimerkiksi opiskelun takia sitoutua etukäteen tiettyyn viikkotyömäärään.

– Lailla ei pidä kieltää sellaista mikä on tarpeen monilla aloilla ja mikä sopii työntekijälle. Kaikkea työtä tarvitaan.

Tilalle alihankintaa ja vuokratyötä

– Jos nollatuntisopimuksissa on ongelmia niihin pitää hakea ratkaisuja. Yksi vaihtoehto on turvata työntekijälle oikeus päättää ottaako tarjotun työtilaisuuden tehtäväkseen vai ei.

Hellsténin mukaan kieltäminen ei ole ratkaisu asiaan joka sopii toisille ja toisille ei sovi.

Nollatuntisopimusten kieltäminen ei johda siihen että ne korvautuisivat 18 työtuntia varmistavilla sopimuksilla.

– Kun työtä ei ole niin paljon tarjolla yritysten käyttöön jää lähinnä alihankinta ja vuokratyö Hellstén sanoo.

Jäykät työmarkkinat on Suomen ongelma. Kiellot ja rajoitukset eivät lisää työllistämishalukkuutta.

Ns. nollatuntisopimuksilla tarkoitetaan työsopimuksia joissa ei ole sovittu mistään tietystä säännöllisestä työajasta vaan siitä että töitä tehdään sen mukaan kuin tarvetta on.

Lue aiheesta lisää: Nollatuntisopimukset pitää sallia

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat julkaisee viikoittain AAA-luokkaan päässeiden yritysten tiedot.

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat tällä kertaa mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään.

Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä joka yrityksen toimintaa taustaa taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 11.2. – 17.2. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 116 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 18 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 200 000 euroa.

Varkautelainen energiatehokkaita desinfiointiratkaisuja kehittävä Led Suutari Oy on kehittänyt helppokäyttöisen desinfiointilaiteperheen. Tutkimustulokset desinfioinnin tehosta MRSA-bakteeria vastaan ovat rohakisevia.

Laitteet hyödyntävät uutta UV-LED teknologiaa. Riippumattomien tutkimuslaitosten tekemissä tutkimuksissa ilmeni että neljän minuutin käsittely uudessa UV-LED -desinfiointilaitteessa tuhosi esimerkiksi MRSA-bakteerin lähes täysin mobiililaitteen pinnalta. Laitteiden mikrobiologista tehoa on tutkittu muun muassa Itä-Suomen Yliopiston sekä kuopiolaisen Biosafe Oy:n toimesta.

IQ MOBILE – laitteet ovat suunniteltu erityisesti mobiililaitteiden desinfiointiin. Näiden kuten muidenkin hoitotyössä käytettävien elektronisten laitteiden desinfiointi on aikaisemmin ollut haasteellista laitteiden muotojen ja laitevalmistajien asettamien rajoitusten vuoksi yritys kertoo.

Laitteita on käytössä muun muassa Kuopion Yliopistollisessa sairaalassa. Lisäksi laitteita on parhaillaan koekäytössä Helsingin Oulun Tampereen ja Turun Yliopistollisissa Keskussairaaloissa.

Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit kuten MRSA ovat sekä Suomessa että maailmalla merkittävä ongelma terveydenhuollossa. Moniresistentit bakteerit viihtyvät sairaaloissa hoitoympäristön pinnoilla ja myös elektronisissa laitteissa kuten mobiililaitteissa näppäimistöissä sähköisissä hoitolaitteissa ja puhelimissa.

Odotukset korkealla

– Led Suutarin UV-LED desinfiointijärjestelmä voi olla ratkaisu mobiililaitteiden desinfiointiongelmaan sairaala-ympäristössä. Tärkeää desinfiointilaitteiston tuotekehityksessä on yhteistyö käyttäjien ja laitevalmistajien kanssa Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan tulehduskeskuksen osastonylilääkäri Veli-Jukka Anttila sanoo.

Led Suutari Oy:n tarkoitus on viedä laiteinnovaatio maailmanlaajuisille markkinoille mahdollisimman nopeasti. Kilpailevaa tuotetta ei markkinoilla vielä ole.

– Mikäli onnistumme viemään laitteemme tehokkaasti maailmanmarkkinoille tulemme tarvitsemaan tulevaisuudessa lisää väkeä niin tuotekehitykseen myyntiin kuin kokoonpanoonkin toteaa yrityksen toimitusjohtaja Risto Koponen.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Työnantajan kustantamaan koulutukseen osallistui viime vuonna 54 prosenttia työntekijöistä. Koulutuspäiviä oli keskimäärin runsas neljä.

Tiedot selviävät työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2015 työolobarometrin ennakkotiedoista joka julkistettiin torstaina. Barometri kuvaa työelämän laadun kehitystä palkansaajien näkökulmasta.

Suurin osa palkansaajista arvioi että koulutus on helpottanut työtehtävistä suoriutumista. Kouluttautumisessa Suomi on EU-maiden kärjessä.

Työkyky koetaan hyväksi

Työolobarometrin mukaan noin 90 prosentilla palkansaajista on erittäin tai melko hyvä työkyky. Työntekijöiden arviot työkyvystään ovat pitkällä aikavälillä kohentuneet.

Suurin osa palkansaajista mieltää työpaikkansa sellaiseksi että siellä voi oppia koko ajan uusia asioita. Vuonna 2015 kolmannes oli sitä mieltä että luonnehdinta sopii heidän työpaikkaansa erittäin hyvin ja miltei puolet sanoi sen kuvaavan työpaikkaansa melko hyvin. Silti vajaa viidennes ajatteli että oppimismahdollisuuksia ei juuri ole.

Vuonna 2015 noin joka kymmenes palkansaaja arvioi että irtisanominen voisi osua omalle kohdalle seuraavan vuoden aikana ja 16 prosenttia piti lomautusta mahdollisena.

Barometri on tehty joka syksy vuodesta 1992 lähtien. Sen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä tekemiin palkansaajien haastatteluihin.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Kolme neljästä suomalaisesta kokee että alkoholilainsäädännön rajoituksia tulisi purkaa. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton tutkimuksen mukaan 32 prosenttia suomalaisista purkaisi rajoituksia selvästi ja 42 prosenttia jonkin verran.

Taloustutkimuksen toteuttaman tutkimuksen mukaan iehet vastasivat huomattavasti naisia useammin että rajoituksia tulisi purkaa selvästi. Miehistä 43 prosenttia ja naisista 21 prosenttia oli tätä mieltä.

– Naisissa on melko paljon epätietoisia jotka eivät osaa sanoa kantaansa (17 prosenttia) toteaa Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Riitta Ristiluoma.

Puoluekannatuksen mukaan innokkaimmat rajoitustenpurkajat löytyvät perussuomalaisten ja kokoomuksen joukoista. Perussuomalaisten kannattajista 84 prosenttia purkaisi rajoituksia ja heistä 41 prosenttia selvästi. Kokoomusta kannattavista ihmisistä 83 prosenttia höllentäisi rajoituksia ja heistä 45 prosenttia reilustikin. Vähiten eduskuntapuolueiden kannattajissa alkoholirajoitusten höllentäminen saa kannatusta Vasemmistoliitossa. Siellä rajoituksia purkaisi 62 prosenttia vastaajista.

– Alueellisesti tarkasteltuna alkoholilainsäädännön rajoitusten purkaminen saa eniten kannatusta pääkaupunkiseudulla Ristiluoma sanoo.

Alkoholiverotuksen keventämiselle kannatusta

Kyselyssä selvitettiin myös sitä miten rajoitusten purkamiseen myönteisesti suhtautuvat ihmiset haluaisivat rajoituksia purettavan.

Selvästi eniten kannatusta sai kaikkien alle 47-tilavuusprosenttia sisältävien alkoholijuomien myynnin salliminen ruokakaupassa mikä mahdollistaisi myös gin-pohjaisen lonkeron myynnin ruokakaupassa. Suopeasti tällaiseen ajatukseen suhtautuu 89 prosenttia vastaajista.

Lähes saman verran eli 86 prosenttia vastaajista keventäisi myös alkoholiverotusta viinarallin hillitsemiseksi.

Ravintoloiden aukiolojen vapauttamista kannattaa varauksetta tai jonkin verran 73 prosenttia vastaajista. Noin kolme neljästä vastaajasta on suopeita myös oluen tarjousmyynnin sallimiselle ruokakauppojen oluenmyynnin aikarajoitusten poistamiselle sekä alkoholimainonnan sääntelyn vapauttamiselle.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton teettämä tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa 9.−15.2.2016. Tutkimukseen vastasi 1069 suomalaista jotka ovat iältään 18−79-vuotiaita.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Ajo-opettajien välityspalvelu Ratti.fi lupaa laskea ajokortin hintaa tuhannella eurolla verrattuna perinteisiin autokouluihin.

Helsingin Sanomat kertoi viikonloppuna jyväskyläläisen sarjayrittäjän palvelusta joka hyödyntää Suomen vuonna 2014 uudistunutta opetuslupajärjestelmää ja sen tuomaa mahdollisuutta opettaa myös perheen ulkopuolisia henkilöitä. Perheen ulkopuolisten henkilöiden määrä on tällöin rajoitettu.

Autokoulussa suoritetun henkilöauton B-ajokortin perusvaiheen keskihinta Autokoululiiton mukaan on nyt helmikuussa 1540 euroa kokonaisuudessaan.

Uberiksi Uberin paikalle

Ajo-opetusvälityksen digitaalisaation käynnistäneen Ratti.fi -palvelun perustaja Hannu Valkonen kutsuu palveluaan autokoulualan Uberiksi. HS:n jutun mukaan Valkonen kertoo palvelulla olevan tarvittavat luvat liiketoimintaansa.

– Palvelun avaaminen on herättänyt etenkin liikenneopettajien keskuudessa paljon keskustelua opetuslupaopetukseen liittyvästä harmaan talouden ongelmasta Autokoululiiton puheenjohtaja Jarmo Jokilampi kertoo.

Autokoulumarkkinoiden uusjako – mitä käy hinnoille

Jokilampi ei ota kantaa yksittäiseen palveluun. Ratti.fi:ssä myydään henkilöauton B-ajokortin perusvaiheen opetusta 855 euron hintaan.

– Kun autokoulujen keskihinta on 1540 euroa jos siitä otetaan alv pois niin jää 1200 euroa. Emme voi palkkoja lähteä alentamaan ja autokouluissa maksetaan kaikki velvoitteet. Lisäksi autokouluissa asiakkaalla on kuluttajansuoja ja ammattitaitoinen liikenneopettaja.

Jokilampi ei usko että perinteiset autokoulut pystyvät ”halpuuttamaan” hintojaan sillä isoin osa kuluista tulee työstä ja ajamisen kustannuksista.

– Kilpailua on alalla varsin riittävästi hintaero opetuslupaopetuksessa ei ole kovin suuri verrattuna autokouluissa tapahtuvaan opetukseen.

Liikenneturvallisuus huolettaa

Jokilampi nostaa esiin Äidin ja isän autokoulu tv-ohjelman kertoessaan huolestaan koskien kuljettajien tasoa ja liikenneturvallisuutta.

– Liikenneturvallisuuden kannalta ammattitaidottoman opetuksen mahdollistaminen on kamala asia. Olemme huolissamme mieluummin etukäteen kuin vasta sitten kun liikenneturvallisuustilastot alkavat näyttää karuilta.

Jokilampi myöntää että alalla on turhaa sääntelyä johon on jo autokoulualan aloitteesta alettukin kiinnittää huomiota.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Ylen uutisen mukaan Saloon on tulossa uusi laitevalmistaja Microsoftin ja Nokian poistuttua kaupungista. Yrittäjä-lehti tapasi joukon Salon kampukselta irtisanottuja. Mitä heille kuuluu nyt?

Salo on saamassa uuden laitevalmistajan Nokian ja Microsoftin jätettyä kaupungin uutisoi Yle tiistaina. Asian uskotaan ratkeavan jo tällä tai ensi viikolla. Ylen saamien tietojen mukaan kyseessä ei ole välttämättä kännykkävalmistaja mutta yritys joka tarvitsisi Microsoftilta irtisanottujen osaamista esimerkiksi tablettitietokoneiden tai päätelaitteiden valmistuksessa. Töitä olisi luvassa jopa 200 työntekijälle.

Microsoftin Salon kampuksen lakkauttaminen oli kova isku yhden ison yrityksen varaan rakennetulle kaupungille. Nyt yli satapäinen irtisanottujen joukko pyrkii yrittäjyydellä pelastamaan itsensä vanhat kollegansa sekä muuttamaan kaupungin vääristynyttä elinkeinorakennetta. Yrittäjä-lehti selvitti joulukuussa miten tämä on mahdollista.

Vuoden paras päivä

Neuvottelutilan pöydällä makaa pala suomalaista historiaa joka saa ympärille kokoontuneet ihmiset hymyilemään ja nauramaan vapautuneesti. Hymy paistaa silmissä asti kun he hypistelevät laitteita joissa on napit ja näyttö.

Mieleen palaa muistoja jotka rakensivat suomalaisten identiteettiä ja loivat Suomi-brändin joka tunnettiin pitkin maailmaa. Lukuisten tutkimusten mukaan juuri näistä esineistä pieni Pohjoismaa muistettiin parhaiten. Kyse on tietenkin Nokian puhelimista.

Siitä kun nokialaiset todella löivät itsensä läpi tavallisen kansan keskuudessa on lähes kaksi vuosikymmentä.

Hieman pidempään aikaan mahtuu käytännössä koko suomalaisen puhelinteollisuuden nousu ja tuho mikä kulminoitui Microsoftin Salon kampuksen lakkauttamispäätökseen viime kesänä. Matkapuhelintehdas suljettiin Salosta jo vuonna 2012.

Suomeen jäi jäljelle enää vain Microsoftin Tampereen ja Espoon yksiköt kun Nokian kännyköiden alkukoti päätettiin lopettaa.

Se oli Tuija VälimaalleRetu NiemelleJukka BrandtilleJari SuutarilleJari SurakalleSami Metsänperälle ja Arto Kiemalle sokkiuutinen mutta samalla myös uusi alku.

Kun heiltä kysyy nyt oli heinäkuinen keskiviikko reilut seitsemän kuukautta sitten hyvä päivä.

− Tiedän ettei moni ehkä allekirjoita täysin ajatustani mutta minulle Salon kampuksen lakkauttaminen oli vuoden 2015 parhaimpia päiviä. Ei olisi ollut järkeä lähteä vakituisesta työstä epävarmuuteen jossa ei edes tiedä mitä kolmen kuukauden kuluttua tapahtuu. Lopettamispäätös antoi mahdollisuuden yrittäjyyteen Brandt miettii nyt.

− Potentiaalia on paljon sen käyttö vain on ollut kesästä lähtien meidän omissa käsissämme Surakka muistuttaa.

Yt-ilmoitus kesken venereissun

Keskiviikko 8. heinäkuuta 2015. Lomakausi käy kuumimmillaan ja myös Microsoftin Salon yksikön työntekijöistä merkittävä osa on laskeutunut loman viettoon.

Aamu on valjennut puolipilvisenä samanlaisena kuin se tekee koko heinäkuun. Edellisenä viikonloppuna juhlitun Turun Ruisrockin mukanaan tuomat helteet ovat enää muisto kun elohopea ei koko päivänä yllä edes 18:aan asteeseen.

Hiljaisesta kesästä ei ole ollut tietoakaan sillä Turun telakan laivatilaukset Fennovoiman rakennuslupahakemus ja Kreikan kriisi ovat pitäneet uutisnälkäisimmät kylläisinä.

Vain kourallinen suomalaisia tietää että tuona aivan tavallisena keskiviikkona on luvassa jälleen yksi uutispommi joka tulee ravistelemaan Saloa ja sen asukkaita.

Nokialla ja Microsoftilla on ollut yt-neuvotteluja tasaisesti koko 2000-luvun. Salossa niihin on totuttu.

Esimerkiksi Jari Surakalle viime kesänä alkaneet yt-neuvottelut olivat kymmenennet. Hän ehti työskennellä Nokian ja Microsoftin palveluksessa 3 559 päivää mikä on insinöörin matematiikalla 1574 vuotta.

Moni osasi aavistaa yt-neuvottelujen alkamisen sillä puhelinliiketoiminnan tulokset eivät olleet toivottuja. Siitä huolimatta kukaan ei uskonut koko kampuksen sulkemiseen.

Yleensä yhteistoimintaneuvottelujen aloittamisesta tihkui tietoja etukäteen mutta tällä kertaa hiljaisuus oli järjestelmällistä.

− Siitä tiesi todella harva joukko vahvistaa.

Kello on jo yli neljä iltapäivällä. Salossa on alkanut ripottaa myös vettä. Kaikkiaan sitä tulee vuorokauden aikana 49 millimetriä.

Sitten uutispommi putoaa: Microsoft aloittaa yt-neuvottelut ja sulkee Salon kampuksen.

Tuija Välimaa kuulee asian uutisista ollessaan kylässä veljensä luona Retu Niemi saa tiedon perheensä ulkomaanmatkalle Jukka Brandtin puhelin soi kesken venereissun ja Jari Surakka lukee asian ymmällään verkosta. Noin puoli tuntia myöhemmin esimies varmistaa asian oikeellisuuden.

Kaikkien mielessä vilisee kysymyksiä kuten miten käy taloudellisen vakauden ja kuinka tulevaisuudessa selvitään ilman läheisimpiä työtovereita.

Lue koko juttu helmikuussa ilmestyneestä Yrittäjän 1/16-numerosta.

Virvamaria Toikka

virvamaria.toikka@yrittajat.fi

Vastuullinen kesäduuni -kampanja starttaa jo kuudennen kerran.

Vastuullinen kesäduuni -kampanja käynnistyy jo kuudetta kertaa Taloudellinen tiedotustoimisto TATin ja T-Median yhdessä luotsaamana. Suomen Yrittäjät toimii kampanjan asiantuntijakumppanina.

Kampanjan tarkoitus on nostaa kesätyö uudelle tasolle: talouden kurimuksesta huolimatta on tärkeää tarjota nuorille työelämästä hyviä kokemuksia jotka luovat pohjan tulevaisuuden uralle.

Nuoren kesätyöpaikan etsimistä on haluttu helpottaa. Siksi vastuulliset kesätyöpaikat kootaan tällä kertaa yhteistyössä Oikotien kanssa suoraan kampanjasivustolle.

Yrittäjiltä löytyy töitä

Suomen Yrittäjien järjestöpäällikkö Joonas Mikkilä uskoo kesätöitä löytyvän myös yrittäjävetoisista yrityksistä.

– Pienyrittäjät luovat jo tällä hetkellä merkittävän osan uusista työpaikoistamme. Työt eivät lopu kesän koittaessa ja vakituisen työväen lomaillessa on kausityöntekijöille varmasti tarvetta. Yrittäjien ei kannatakaan jättää nuorten innostusta ja innovatiivisuutta hyödyntämättä. Haastammekin yrittäjät tarjoamaan nuorille kesätöitä ja sitä kautta positiivisen kuvan suomalaisesta työelämästä ja -kulttuurista.

Vastuullinen kesäduuni -kampanjan vetäjä T-Median liiketoimintajohtaja Päivi Salminen-Kultasen mukaan kampanja kehittää suomalaista kesätyötä kahdensuuntaisesti: nuoret oppivat työelämätaitoja ja yrittäjät pääsevät kehittämään kesätyöprosessejaan yhdessä työntekijöiden kanssa.

– Yrittäjä hyötyy nuorten työpanoksesta sekä tuoreista näkemyksistä ja nuorelle onnistunut kesätyökokemus antaa luottamusta itseensä ja tulevaisuuteen. Se luo positiivisen kuvan yrittäjän yrityksestä ja sitä kautta koko pk-yrityskentästä. Hyvässä kesätyöpaikassa nuorelle jää positiivinen kuva työelämästä mikä kannustaa opiskelemaan ja valmistumaan nopeammin työelämään kenties jopa lähtemään yrittäjäksi itsekin Salminen-Kultanen muistuttaa.

Sitoutumista vaaditaan

Kampanjaan osallistuvat työnantajat sitoutuvat kuuteen hyvään kesätyön periaatteeseen jotka ovat hyvä hakijakokemus mielekäs työ perehdytys ja ohjaaminen oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus kohtuullinen palkka sekä kirjallinen työsopimus ja työtodistus.

Vastuullinen kesäduuni on suunnattu 14–29-vuotiaille nuorille. Kampanja tähtää sitouttamaan entistä enemmän työnantajia toimimaan yhteiskunnallisen hyvän puolesta ja tarjoamaan nuorille laadukkaita kesätyöpaikkoja. Vuonna 2015 kampanjaan osallistui 262 työnantajaa lähes 40 000 työpaikalla.

Virvamaria Toikka

virvamaria.toikka@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat on listannut kuluvalla viikolla rekisteröidyt yritykset paikkakunnittain.

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 251 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Yrittäjä vinkkaa - sarjassa Taina Backlund kertoo siitä mistä hänelle syntyy stressiä ja miten hän sen selättää.

Yrittäjäsanomien Yrittäjä vinkkaa -sarjassa on jaettu vinkkejä yksinyrittäjän työhyvinvointiin. 

Yrittäjäsanomien Yrittäjä vinkkaa -palstalla aiheena on yksinyrittäjän työhyvinvointi. Viimeksi Trans Kemppi Oy:n toimitusjohtaja Miika Kemppi muistutti että terveellinen ruoka ja liikunta auttavat jaksamaan. Hän on kokenut elämäntapamuutoksen myönteisen vaikutuksen itse. Tällä kertaa Tiara Kauneushoitolan yrittäjä Taina Backlund vastaa Kempin antamaan hyvinvointihaasteeseen.

Vuodesta 2005 yrittäjänä toiminut Backlund korostaa kunnon lomien ruokataukojen pitämisen perheen tuen ja kunnon ergonomian merkitystä yksinyrittäjän työhyvinvoinnille.

– Liikun säännöllisesti nukun tarpeeksi ja pidän kunnon lomat. Saan ajatukset pois töistä vapaa-ajalla hyvin.

– Nyt ovat poikkeuksellisen kovat ajat käsillä liiketoiminnassa. Stressiä tulee kun laskuja kertyy eikä asiakkaita ole riittävästi.

Stressin Backlund selättää hyvän parisuhteen tuomin voimavaroin.

Toinen ammatti rinnalle

Hänen mielestään arvonlisävero hoitoalalla on Suomessa liian korkea.

Backlundin mukaan viimeistään silloin kun on vaikeaa selviytyä laskuista ja omaa palkkaa ei pysty nostamaan on syytä tehdä korjausliikettä.

– Nyt kun lapset ovat jo isompia on aikaa alkaa opiskella. Alan opiskella sisustussuunnittelua josta saan toisen ammatin nykyisen rinnalle. Tavoitteenani on yhdistää molemmat työt tulevaisuudessa.

– Taustajoukkojen merkitys yrittämiseen kokonaisuudessaan on iso.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Töissä Suomessa -hanke pyrkii työllistämään kansainvälisiä osaajia.

Maaliskuussa alkava Töissä Suomessa -hanke tuo yhteen julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita tavoitteenaan kansainvälisten osaajien kysyntälähtöinen työllistyminen avoimille työmarkkinoille.

Tällä hetkellä esimerkiksi kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden osaamista ei käytetä riittävästi hyväksi pääkaupunkiseudulla.

– Uusi International House Helsinki tarjoaa yritysten ja työnantajien käyttöön tietoa pääkaupunkiseudun kansainvälisistä osaajista sekä konsultointiapua maahanmuuttajien rekrytointikysymyksissä ja kielikoulutuspalveluissa. Lisäksi edistetään osaajien ja työnantajien kohtaamista sekä mentorointikokonaisuuksia maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö Ilkka Haahtela sanoo.

Töissä Suomessa -hanke kokoaa yhteen muun muassa maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä edistävät viranomaiset työnantajat ammattiverkostot ja palveluntuottajat. Tähtäimenä on rakentaa kaupunkien työ- ja elinkeinohallinnon elinkeinoelämän maahanmuuttajajärjestöjen sekä ammattiyhdistysliikkeen yhteistyöllä uudenlainen julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuusmalli. Samanaikaisesti edistetään yhteistä näkemystä siitä miten maahanmuutto ja maahanmuuttajat nivoutuvat osaksi työ- elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa pääkaupunkiseudulla.

Pääpaino pääkaupungissa

Tavoitteena on että International House Helsingissä hoidettaisiin myös keskeisiä maahanmuuttoon liittyviä viranomaispalveluja kuten lupapalveluja sekä muita neuvontapalveluja. Toimintaan kytketään pääkaupunkiseudun neuvontapalvelut työvoimahallinnon kotoutumispalvelut ja sähköiset asiointiratkaisut. Hankkeen pääpaino on pääkaupunkiseudulla mutta monilla toiminnoilla on myös kansallisia ulottuvuuksia.

Töissä Suomessa -hanke käynnistyy maaliskuun alussa Euroopan sosiaalirahaston rahoituksella ja kestää elokuuhun 2018.

Virvamaria Toikka

virvamaria.toikka@yrittajat.fi