Suomen Yrittäjät juhlii tänä vuonna 20-vuotista taivaltaan. Yrittäjäsanomat on koonnut yhteen merkittäviä hetkiä joissa järjestö on ollut mukana.

Moni yrittäjä muistaa 1990-luvun laman rankkana aikana. Vuosina 1991−1995 tehtiin lähes 190 000 konkurssia kun valtava rahoituskriisi iski Suomeen. Velat moninkertaistuivat ja korot nousivat pilviin. Viimeinen sivallus suomalaisyrittäjien lihaan oli se kun markka laitettiin kellumaan vuonna 1992 ja sitä seurasi devalvaatio.

Moni ei kestänyt konkursseista syntynyttä taakkaa ja häpeää ja elämä päättyi oman käden kautta. Toisten elämä kuitenkin jatkui vastoinkäymisistä huolimatta. Yksi heistä on Antti Salminen.

Koti ja kesämökki vietiin

– 1980-luvulla puoliksi omistamallani talotehtaalla meni hyvin ja laman alkaessa 1991 yrityksemme tase oli hyvässä kunnossa. Devalvaation seurauksena velka kasvoi ja pankin suosittelemien valuuttaluottojen vuoksi olimme pulassa. Vuonna 1995 yrityksemme ajautui konkurssiin. Se vei luottotiedot kodin kesämökin ja varat. Nykyisin niin ei enää kävisi. Meillä kävi huono tuuri koska lainamme olivat väärässä pankissa. Jos ne olisivat olleet muualla tilanne ei olisi äitynyt noin pahaksi. Minun velkani vanhenivat lopulta vuonna 2008. Kun A-talot meni konkurssiin jatkoimme muutamia vuosia kumppanini kanssa omistamamme kiinteistöyhtiön kautta. Koska olimme tehneet konkurssin rahoitusta oli mahdotonta saada. Sitten toiminta loppui ja jatkoin agentuuritoimintaa lopun työuraani. Selvisin 1990-luvun lamasta perheen ja läheisten avulla. Opin että pankkien ja monien ihmisten suhtautuminen muuttui. Konkurssin tekeminen oli epäonnistuminen ja minut leimattiin miltei rikolliseksi. Onneksi oli heitä jotka eivät määritelleet minua konkurssini takia. Tiedän nyt että riskejä olisi pitänyt kartoittaa paremmin. Toisaalta suomalainen yhteiskunta ei pärjäisi ilman riskejä ottavia yrittäjiä Antti Salminen muistelee nyt.

SY tarjosi apuaan

Suomen Yrittäjät puuttui nopeasti syvenevään lamaan. Järjestö perusti kriisiryhmän jonka avulla käytiin vuoropuhelua verottajan pankkien ja Finnveran kanssa. Lisäksi tarjolla oli henkistä kriisiapua. Kriisiryhmä pelasti lukuisia yrityksiä konkurssilta. Lisäksi järjestö lähti ajamaan konkurssilakiin muutoksia. Esimerkiksi konkurssin tehneet yrittäjät eivät enää joudu ikuiseen velkavankeuteen.

Virvamaria Toikka

virvamaria.toikka@yrittajat.fi

Nordic Telecom Oy on solminut sopimuksen Saksan viidenneksi suurimman teleoperaattorin kanssa.

Suomalainen startup-yritys Nordic Telecom Oy ja Saksan viidenneksi suurin teleoperaattori DTMS converting communication GmbH (DTMS) ovat tehneet jakelusopimuksen.

Sopimuksen mukaan DTMS tulee myymään ja markkinoimaan omalla brändillään NTC:n puhelunhallintapalvelua Saksassa Sveitsissä ja Itävallassa. Nordic Telecomin palvelut integroidaan osaksi DTMS:n omia palveluita.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että DTMS:n tuhannet yritysasiakkaat voivat ottaa palvelun heti käyttöönsä.

– Sopimus on kolme vuotta toimineelle Nordic Telecom Oy:lle merkittävä päänavaus Keski-Euroopan markkinoille. Yhdessä muiden alkuvuodesta solmittujen kauppojen kanssa tämä tuplaa jo kuluvan vuoden liikevaihdon. Olemme tänä vuonna solmineet myös jakelusopimuksen Ruotsiin ja Norjaan kertoo Nordic Telecomin toimitusjohtaja Jarkko Ruuskanen.

Nordic Telecomin palvelun avulla yritykset saavat työkalut vastaamatta jääneiden puhelujen hallintaan sekä raportointiin.

– Nordic Telecomin palvelun avulla yritykset voivat nyt entistä paremmin seurata analysoida ja edelleen kehittää liiketoimintaansa esimerkiksi vaihteensa ja Call Center -ympäristönsä tehokkuutta. Samalla meidän asiakkaamme parantavat palvelutasoaan ja kasvattavat myyntiään Ruuskanen sanoo.

– Uskomme että Nordic Telecomin palvelut muuttavat koko asiakaspalvelun kulttuuria tehokkaammaksi sekä loppuasiakasta palvelevammaksi Ruuskanen jatkaa.

DTMS:n myyntipäällikkö (CSO Chief Sales Officer) Thomas Lang on erittäin tyytyväinen yhteistyön ripeään käynnistämiseen.

– Saksassa on yksi Euroopan suurimmista (VAS) palveluiden markkinoista. Sen takia olemme erittäin onnellisia että voimme tuoda siihen markkinaan Nordic Telecomin palvelun. Nordic Telecomin palvelu sopii täydellisesti yhtiömme puheluiden hallintavalikoimaan. Olemme varmoja että se tulee herättämään suurta kiinnostusta kaikissa Saksan yli kymmenen henkilöä työllistävissä yrityksissä joita on yli 400 000.

Vuonna 2012 palvelunsa lanseerannut Nordic Telecom Oy tarjoaa lisäarvopalveluita puhelunhallintaan sekä monikanavaisten asiakaskontaktien käsittelyyn. Yrityksen palvelua käyttää yli 500 toimipistettä Suomessa ja ulkomailla ja kumppaneina toimivat operaattorit sekä teknologiatoimittajat.

Virvamaria Toikka

virvamaria.toikka@yrittajat.fi

Flashnode yhdistää yritysten käyttämiä pilviohjelmistoja kuukausimaksulliseen palveluun.

Yritysten käyttämien pilviohjelmistojen integraatiomarkkinan ennustetaan kasvavan kuuteen miljardiin dollariin 2019 vuoteen. Pilvipalveluna tuotettuna kustannushyöty on saavutettavissa myös pk-yrityksissä mikä avaa täysin uuden kentän niin itse yrittäjille kuin sovellustoimittajillekin.

Tämän on huomannut myös startup-yritys Flashnode joka on mullistamassa suomalaista yrityskenttää yhdistämällä yritysten käyttämiä pilviohjelmistoja kuukausimaksullisena palveluna.

Flashnode kehittää pilvipalveluiden yhteensopivuudesta standardia joka kytkee etenkin pk-yritysten käyttämät ohjelmistot toisiinsa. Hankkeessa ovat mukana muun muassa yleisimmin käytettyjen taloushallinnon verkkokaupan varastonhallinnan ja asiakkuuden hallinnan ohjelmistoyritykset.

Uusi palvelu tarjoaa monelle pienelle ja keskisuurelle yritykselle mahdollisuuden yhdistää liiketoimintaprosesseja tukevia ohjelmistoja tavalla jota ei ole Euroopassa aikaisemmin nähty.

– Tämä on kaikkein tärkein asia Suomessa tässä vaiheessa. Hankkeen kautta pystymme saamaan pienille yrityksille oikeat tiedot oikeasta paikasta oikeaan paikkaan ja edullisesti Bo Harald sanoo.

Harald tunnetaan yhtenä Suomen johtavana it-palvelujen visionäärinä. Hän on monien eurooppalaisten taloushallinnon sähköistämishankkeiden muun muassa maailman ensimmäisen verkkopankin Nordea Solon isä.

Tavoitteet korkealla

– Malli kehitetään siten että ratkaisu skaalautuu ja on monistettavissa kansainvälisille markkinoille Tomi Räsänen yksi Flashnoden perustajista sanoo.

Räsänen asuu Saksassa Frankfurtissa. Se on tärkeiden Keski-Euroopan markkinoiden avainpaikka.

– Kyselyitä kansainvälisiltä kumppaneilta on jo tullut ja joitain yhteistyösopimuksia on tehty mutta uuden version on syytä olla vielä jonkun verran pidemmällä ennen kuin uusia markkinoita lähdetään avaamaan hän arvioi.

Taloushallinnon pilvipalveluita laajasti yhdistävän ekosysteemin tarkoituksena on antaa käyttäjälle mahdollisuus nopeuttaa liiketoimintaprosessejaan yhdistämällä yrityksen käyttämät ohjelmistot toisiinsa. Ekosysteemi helpottaa huomattavasti myös tilitoimistojen arkea.

Virvamaria Toikka

virvamaria.toikka@yrittajat.fi

Milloin tietää että työntekijöitä kannattaa kouluttaa?

Työn uudet haasteet tänä päivänä edellyttävät jatkuvaa oppimista.

Työntekijöille annetaan koulutusta sekä mahdollistetaan uuden oppiminen kehittävien työtehtävien vertaisoppimisen itseopiskelun työkierron ja mentoroinnin avulla.

Esimerkiksi uuteen teknologiaan tulee tutustua kunnolla jotta tiedetään onko siitä hyötyä yrityksessä.

Miten koulutustarpeet voi parhaiten kartoittaa?

Henkilöstön kehittäminen kuuluu yrityksen päivittäiseen arkeen.Kehityskeskusteluissa ja päivittäisessä vuoropuhelussa tuodaan esiin koulutustarpeita. Työntekijä ja työnantaja voivat molemmat ehdottaa sopivia koulutuksia tarpeidensa mukaan.

Miten tunnistaa hyvän koulutuksen?

Hyvän koulutuksen tunnistaa sisällön kuvauksesta josta selviää tavoite eli millaisia asioita koulutuksessa opitaan. Selkeä koulutuksen sisältö ja hyviä suosituksia saanut kouluttaja takaavat hyvän koulutuksen.

Miten koulutuksesta saa eniten irti?

Kannattaa osallistua keskusteluihin kysyä kaikkea mikä liittyy päivän teemaan sekä jakaa omia kokemuksiaan muiden osallistujien kanssa. Aktiivisella osallistumisella saa eniten irti.

Koulutat paljon itse miten valmistaudut?

Valmistautuminen tuleviin koulutuksiin on osa jokaista työpäivää. Oman alan jatkuva seuranta on tärkeää jotta voi kouluttaa uusimmat tiedot ja taidot osallistujille. Kerään sisältöjä talteen linkkeinä ja niistä on hyvä käydä ennen tulevaa koulutusta tarkistamassa uusimmat tiedot. Materiaalit valmistelen vasta lähellä koulutustilaisuutta jotta mukaan tulee mahdollisimman tuoretta tietoa.

Mikä tekee hyvän kouluttajan?

Kouluttaminen on jatkuva prosessi oppia uutta ja innostaa muita.

Kouluttaja on alansa asiantuntija joka pitää ammattitaitonsa ajan tasalla lukemalla monipuolisesti erilaista sisältöä verkosta ja kirjoista kouluttautumalla ja osallistumalla tilaisuuksiin sekä keskusteluihin ja vertaisoppimalla muilta alan asiantuntijoilta.

Lisäksi kouluttajan on tunnettava opetusmenetelmät ja -välineet. Koulutustilanne on aina vuorovaikutusta osallistujien kanssa. Kouluttajan tulee luoda toimiva luottamuksellinen vuorovaikutustilanne sekä saada kontakti oppijoihin.

Millaisia haasteita olet itse kohdannut kouluttajana?

Haastavaa on kohdata osallistuja joka ei ole halunnut itse tulla koulutukseen vaan hänet on määrätty osallistumaan. Silloin oppiminen on todella haasteellista koska asenne ei ole kohdallaan.

Millainen on ala jolla toimit?

Sosiaalinen media on tuonut ihmisten kohtaamiselle ja yhteistyölle uusia mahdollisuuksia sekä luonut uusia ammatteja. Viestintämme on monipuolistunut ja muuttunut. Automatisaatio robotisaatio ja digitalisaatio muuttavat työmarkkinoita. Vähitellen näemme kuinka monet asiat muuttuvat. Älylaitteet älytalot 3D-tulostus lisätty todellisuus ja palvelurobotit ovat pian osa arkeamme. Avaan älypuhelimeni sormenjäljen avulla auton koskemalla kahvaa käynnistän auton napista painamalla ja seuraan päivän aikana ottamiani askeleiden määrää älypuhelimeni avulla.

Kuva: Antti Keskitalo

Virvamaria Toikka

virvamaria.toikka@yrittajat.fi

Tänä keväänä yli 2 000 oppilasta ja opettajaa oppii uutta yrittäjyydestä.

Uuteen opetussuunnitelmaan pohjautuvaa yläkoululaisten Yrityskylää pilotoidaan tänä keväänä pääkaupunkiseudulla ja Itä-Suomessa yli 2 000 oppilaan ja opettajan voimin. Ensi syksynä konsepti laajenee viidelle eri alueelle jolloin se tavoittaa tuhansia oppilaita ja opettajia.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Yksityisyrittäjäin Säätiön rahoittama oppimiskokonaisuus koostuu opettajien koulutuksesta oppitunneista ja vierailusta fyysiseen Yrityskylä-oppimisympäristöön. Oppimisympäristössä nuoret johtavat tiimeinä yritystä maailmantalouden pyörteissä.

– Yläkoululaiset oppivat globaalin talouden peruskäsitteitä. On tärkeää että jo peruskoululaiset ymmärtävät kansainvälisten yritysten liiketoimintaa Yrityskylän toiminnanjohtaja Tomi Alakoski kertoo.

– Yrityskylässä on viisi tiimiä jotka kukin edustavat yhtä globaalin yrityksen johtoryhmää. Tavoitteena on pärjätä mahdollisimman hyvin ja kasvattaa yrityksen mainetta. Pelissä tulee yllättäviä tilanteita joita oppilaat ratkovat. Markkina-alueita on kaksi Saksa ja Kiina. Päästäkseen Kiinan markkinoille yrityksellä pitää olla riittävästi mainetta.

Oppimisympäristö on digitaalinen järjestelmä jossa tilataan muun muassa raaka-aineita laitetaan tuotanto pyörimään ja toimitaan keskenään kilpailevissa tiimeissä.

Peli ohjaa oppilaita myös jatkuvaan keskinäiseen vuorovaikutukseen.

Vastuullisia yritysyhteistyökumppaneita

Nyt Yrityskylä etsii mukaan lisää yrityksiä jotka pääsevät kumppaneiksi lähtiessään simuloimaan oman yrityksensä toimintaa nuorille vastuullisella ja inspiroivalla tavalla.

– Tavoitteenamme on tuoda oppimisympäristöön erilaisia yrityksiä jotta ympäristö simuloisi hyvin oikeita haasteita. Pilotointi jatkuu ja yläkoululaisten yrityskylää kehitetään vielä.

Kumppaniyritysten tulisi toimia kansainvälisillä kentillä. Rahoitus tulee yhteistyökumppaneilta. Alakosken mukaan taloudellinen panostus ei välttämättä ole yritykselle suuri.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat julkaisee viikoittain AAA-luokkaan päässeiden yritysten tiedot.

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat tällä kertaa mukana AAA-luokkaan edellisen viikon keskiviikosta kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään.

Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä joka yrityksen toimintaa taustaa taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 18.2. – 24.2. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 62 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on vajaat kaksi miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo yli 250 000 euroa.

Airamin punaisia termospulloja on valmistettu jopa kahdeksan miljoonaa kappaletta. Uusin termosmuki-versio on niin suosittu että se loppuu usein varastoista.

Airamin punaiset termospullot ovat kulkeneet suomalaisten matkassa jo yli 80 vuotta. Ne ovat pitäneet kylmät virvokkeet kylmänä ja kuumat kuumana kotona työmailla koulunpenkillä ja luonnossa.

– Se oli työmailla silloin kun Suomea 1930–60-luvuilla rakennettiin. Mitään kahviautomaatteja ei tietenkään ollut vaan kahvi oli aikaisemmin yritetty pitää lämpimänä pullossa jonka ympärille oli kääritty villasukka kertoo Airamin markkinointijohtaja Kari Niemenmaa Yrittäjäsanomille.

Markkinoilla oli hyvin vähän muita termospulloja joten kilpailua ei juuri ollut.

– Airam valloitti jokaisen kodin Suomessa. Tarve oli vain niin iso. Sille kävi vähän samoin kuin jääkaapille joka päihitti kylmäkellarit.

Suojassa viholliselta

Punaista pulloa on valmistettu vuodesta 1934 lähtien. Termospullo säilyttää nesteen lämpötilan tasaisena tyhjiötekniikan avulla. Samaa tekniikkaa käytetään lampuissa joiden valmistuksen Airam aloitti vuonna 1925.

– Siinä oli selvä synergiaetu ja varsin luontainen jatke lampputuotannolle. Tekniikka on yhä sama vain termospullon muoto ja pellit tulevat siihen ympärille. 

Rinnalle on tullut myös teräsversio jossa kahden terässeinämän väliin jäävä tyhjiö huolehtii lämpötilan pysyvyydestä.

Termos on aina ollut punainen lukuun ottamatta sotavuosia jolloin pullo oli musta ja sen kyljessä oli punainen risti.

– En ihan tarkalleen tiedä että miksi. Aikakausi ei tietenkään ollut riemastuttava. Toinen syy voi olla se ettei vihollinen nähnyt mustia pulloja niin hyvin pimeässä.

Arvokkaan elintarvikkeen vaalija

Punaisia termospulloja on valmistettu miljoonia kappaleita. Niemenmaa arvioi että määrä voi liikkua noin kahdeksassa miljoonassa.

Valmistus oli suurinta 1940 – 60-luvuilla. Airamin kultakautena termospulloja vaalittiin sukupolvelta toiselle eikä kahvia kaadettu alas viemäristä.

– Kahvi oli arvokas elintarvike vielä noin 40 vuotta sitten. Ei pannusta juotu kahta kuppia ja heitetty loppuja menemään kuten nykyään vaan kaadettiin termariin ja nautittiin koko päivä.

Varaosia termareihin sai vielä 1990-luvulla. Tuolloin markkinoille jo ilmaantuneet kilpailijat eivät vastaavaa tarjonneet.

Nykyään punaisia termareita valmistuu vuosittain noin 35 000 kappaletta kolmessa eri koossa: 45 desilitran seitsemän desilitran ja litran kokoisena.

Termospullon 80-vuotisjuhlan kunniaksi markkinoille tuli 35 desin vetoinen termosmuki. Se on ollut niin suosittu että se loppuu usein varastoista.

– Siitä on tullut huikea hitti.

Neljänneksi cooleinta maailmassa

Punaista termaria on viety ympäri maailmaa mutta ei kovin suuria määriä. Klassikosta ollaan kuitenkin maailmalla tietoisia. Vuonna 2010 englantilainen lehti Gentlemen's Quarterly listasi Airamin punaisen termospullon 4. cooleimmaksi asiaksi koko maailmassa.

Termarilla on ollut näppinsä pelissä myös kansainvälisillä urheiluareenoilla. Kun Tokiossa miteltiin olympialaisissa vuonna 1964 lähetti Airam suomalaisurheilijoille lihalientä lentokoneella. Keitto oli yhä kuumaa vuorokauden kestäneen matkan jälkeen.

Lihalientä hörppi myös keihäskisaan valmistautunut Pauli Nevala. Hän heitti olympiakultaa.

– En tiedä oliko se meidän lihaliemen ansiota mutta saattoi sillä olla vaikutusta Niemenmaa naurahtaa.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Aurinkorannikon Turvapuhelin ja Vivago Oy aloittavat yhteistyön.

Aurinkorannikon Turvapuhelin ja suomalainen turva- ja hyvinvoinnin ratkaisuja kehittävä Vivago Oy julkistavat yhteistyösopimuksensa tällä viikolla. Yhteistyö vahvistaa Vivagon kansainvälistymistä Euroopassa sekä Aurinkorannikon Turvapuhelimen asemaa laadukkaiden turvapuhelinpalveluiden tuottajana Costa del Solin alueella.

Yhteistyösopimus antaa Aurinkorannikon Turvapuhelimelle oikeudet Vivago-tuotteiden maahantuontiin markkinointiin ja jälleenmyyntiin.

– Vanhuspalveluita tarjoavat tahot etsivät nyt innovatiivisia ratkaisuja joiden avulla voidaan varmistaa ikääntyneen turvallisuuden tunne ja hyvinvointi. Perinteiset kutsujärjestelmän tuovat avun vain silloin kun käyttäjä itse painaa nappia. Mitä tapahtuu silloin kun käyttäjä itse ei pysty kutsumaan apua Vivago Oy:n toimitusjohtaja Maria Lavonen sanoo.

– Ne eivät myöskään anna lisätietoa käyttäjän hyvinvoinnista tai voinnin muutoksista. Vivagon ratkaisu on ainoa laatuaan sillä sen keräämän tiedon ja automaattisten hälytysten avulla varmistetaan ikääntyneen avunsaanti myös silloin kun hän ei itse pysty sitä pyytämään. Lisäksi kerätty tieto muutetaan hyvinvointiraporteiksi joita hoitavat tahot voivat hyödyntää esimerkiksi ennakoivassa hoitotyössä ja lääkityksen seurannassa Lavonen jatkaa.

Aurinkorannikolla asuu noin 20 000 suomalaista ympärivuotisesti tai osan vuodesta. Suurin osa näistä henkilöistä on ikääntyneitä.

– Tarvitsemme heille ratkaisuja jotka voivat tukea itsenäistä asumista ja lisätä turvallisuuden tunnetta. Olen vakuuttunut että Vivagon tulo Espanjan markkinoille tuo täällä toimiville hoivaorganisaatioille mahdollisuuden tarjota laadukkaampia ja innovatiivisia palveluita ikääntyville sekä heidän Suomessa asuville omaisilleen Aurinkorannikon Turvapuhelimen yksikön päällikkö Mika Viitaniemi sanoo.

Espanjan markkinoille on tulossa uudenlaisen älyturvapuhelin joka tukee itsenäistä kotona asumista. Vivago DOMI täyttää perinteisen turvapuhelimen vaatimukset lisäksi se osaa automaattisesti hälyttää apua tilanteissa joissa kotona asuva ei siihen itse pysty.

Vivago CARE -kello mittaa käyttäjänsä liikkeitä ja oppii tuntemaan käyttäjänsä normaalin vuorokausirytmin. Mikäli hyvinvoinnissa tapahtuu muutos huonompaan suuntaan ilmoittaa kello siitä automaattisesti hoitavalle taholle. Lisäksi Vivago MOBILE -sovelluksen viestintätyökalun ansiosta voidaan helposti viestitellä asiakkaan omaisten kanssa. Sovelluksen avulla omaiset Suomessa voivat seurata Espanjassa asuvan läheisensä hyvinvointitietoja.

Aurinkorannikon Turvapuhelin tarjoaa palvelun jossa ammattilaiset vastaavat hälytyksiin suomen kielellä sekä tarvittaessa englanniksi ympäri vuorokauden.

Kaikki Vivago-tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan Suomenssa.

Virvamaria Toikka

virvamaria.toikka@yrittajat.fi

Autoetsivä auttaa kuluttajaa käytetyn auton löytämisessä.

Autokauppa on murroksessa sillä vaihtoehtojen kartoittaminen ja alustava ostopäätös tehdään pääsääntöisesti verkossa jo ennen kuin mennään autoliikkeeseen.

Samalla vaihtoehtojen runsaus on vaikeuttanut etenkin sellaisen asiakkaan asemaa jolla ei itsellään ole teknistä asiantuntemusta.

Oululaisen startup-yrityksen Autoetsivän perustajien Antti Kutvosen ja Markus Saarelan mukaan yrityksen liikeideana on helpottaa sellaisten ihmisten auton ostoa jotka haluavat säästää aikaa ja vaivaa tai joilla ei ole osaamista arvioida esimerkiksi auton teknistä kuntoa itse.

Autoetsivät eivät tyrkytä autoa vaan auttavat asiakasta löytämään etsimänsä.

− Kuvissa moni auto näyttää varsin asialliselta ja luotettavalta mutta totuus on valitettavan usein toinen Antti Kutvonen sanoo.

− Kartoitamme ensin asiakkaan toiveet aina moottorin koosta ja auton tekniikasta vaikka mittarivalojen taustaväriin saakka ja etsimme juuri hänelle parhaiten sopivan menopelin.

Palava intohimo

Sekä Kutvonen että Saarela ovat kokeneita autoharrastajia joilla on palava intohimo autoihin ja kontakteja myös Ruotsiin ja Saksaan.

− Kun meillä on asiakkaalta speksit tiedossa niin siitä alkaa varsinainen etsintätyö ja valitun yksilön toimitamme perin pohjin tarkastettuna asiakkaan kotiovelle asti noin viikon sisällä toimeksiannosta Kutvonen sanoo.

Saarelan mukaan laaja verkosto auttaa myös hintaneuvotteluissa.

Autoetsivä ottaa tarvittaessa hoitaakseen myös asiakkaan vanhan auton myynnin tai vaihdon omien kanaviensa kautta.

− Pystymme tarjoamaan asiakkaalle kokonaisvaltaista palvelua aina huolittelupalveluista kuten pesuista vahauksista sekä sisustan puhdistuksista vaikka vakuutusneuvontaan saakka Kutvonen kertoo.

Virvamaria Toikka

virvamaria.toikka@yrittajat.fi

Yhdysvaltalainen Turing Robotic Industries aloittaa älypuhelinten valmistuksen Salossa.

Yhdysvaltalainen älypuhelinten valmistaja Turing Robotic Industries (TRI) aloittaa tuotannon Salossa. Samalla yritys luopuu Androidista ja siirtyy käyttämään suomalaisen Jollan kehittämää Sailfish OS -mobiilikäyttöjärjestelmää.

TRI kertoo asiasta muun muassa TechCrunch-sivustolla.

TRI siirtää pääkonttorinsa Saloon ja puhelinten valmistus alkaa Salossa huhtikuussa. Turing Phone -älypuhelimia on määrä valmistaa vielä kuluvan vuoden aikana yli 300 000 kappaletta.

Jokaista tuhatta puhelinta kohden yritys aikoo palkata 10 – 20 paikallista työntekijää eli yritys saattaa palkata jopa 6 000 työntekijää.

Tärkein syy siihen miksi TRI tulee Suomeen on tietosuojan ja yksityisyydensuojan takaava Suomen sähköistä viestintää koskeva lainsäädäntö kertoo TRI:n toimitusjohtaja Syl Chao.

– Uuden sukupolven matkapuhelin keskittyy hyvin paljon yksityisyyteen. Se on asia jonka aistimme kumppaniemme kanssa kun keskustelemme hallitusten ja erilaisten laitemyyjien kanssa toteaa Jollan hallituksen puheenjohtaja Antti Saarnio.

Jollalla on ollut monia rahoitusvaikeuksia mutta joulukuussa yritys ilmoitti saaneensa rahoituksen kuntoon. Vuonna 2014 Jollan liikevaihto oli noin 41 miljoonaa euroa ja yritys työllisti 92 työntekijää. Yritys perustettiin vuonna 2011.

Salolla on pitkä historia matkapuhelinten valmistuksessa. Nokian puhelinten valmistus lakkasi Salossa vuonna 2012. Seuraavana vuonna Microsoft osti Nokian puhelinliiketoiminnan.

Kesällä 2015 Microsoft päätti lakkauttaa Salon tuotekehitysyksikön. Yrittäjä-lehti tapasi Microsoftin Salon kampukselta viime kesänä irtisanottuja. Katso jutusta mitä heille kuuluu nyt.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Finnvera antoi viime vuonna ennätyksellisen paljon vientikauppoihin liittyviä tarjouksia.

Finnveran myöntämien lainojen ja takausten määrä pk-yrityksille ja suuremmille yrityksille kasvoi viidenneksellä viime vuonna verrattuna vuoteen 2014.

Vientitakuutarjouksia annettiin viime vuonna 28 prosenttia enemmän ja vientiluottojen rahoitustarjouksia 46 prosenttia enemmän kuin toissa vuonna.

Vaisut vientinäkymät ja kotimarkkinoiden alakulo pitivät kuitenkin pk-yritysten rahoituksen kysynnän investointeihin vaimeana. Sen sijaan käyttöpääomarahoitusta ja omistusvaihdoksiin tarvittavia luottoja kysyttiin vilkkaasti.

– Vuotta vauhdittivat ja rahoituskysyntää lisäsivät saamamme uudet tehtävät. Myönsimme pk-yrityksille selvästi edellisvuotta enemmän rahoitusta kertoo toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.

– Kasvuun vaikuttivat ennen kaikkea uudet mandaattimme sekä ilahduttavasti lisääntyneet omistajanvaihdokset. Investoinnit eivät kuitenkaan vielä käynnistyneet vaan pk-rahoitusta tarvittiin edelleen enimmäkseen käyttöpääomatarpeisiin Heikkilä jatkaa.

Käyttöpääomarahoitus säilyy keskeisenä

Laivatilaukset olivat viime vuonna suurin yksittäinen kysyntää kasvattanut tekijä viennin rahoituksessa.

– Vientikauppoihin liittyvien tarjousten määrä oli ennätyksellisen korkea. Vuoden valopilkku oli ehdottomasti teollisuushistoriallisesti merkittävää Turun telakan omistusjärjestelyä seuranneet laivatilaukset jotka näkyivät viennin rahoituksessamme Heikkilä kertoo.

Turun telakalla on useita satoja alihankkijoita ja verkostossa työskentelee kymmeniä tuhansia henkilöitä.

Finnverasta arvioidaan että kuluvana vuonna talouskasvu ja investoinnit pysyvät alhaisella tasolla ja käyttöpääomarahoitus säilyy keskeisenä pk-rahoituksessa.

Lisääntyneiden omistajanvaihdosten sekä suuryritysten julkistettujen investointien odotetaan kuitenkin vaikuttavan pk-yritysten rahoituskysyntään myönteisesti.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Pienet -ja mikroyritykset saavat 40 prosentin alennuksen yhdistetyssä patenttituomioistuimessa joka ratkaisee EU:n uuteen patenttijärjestelmään kuuluvat riidat.

- Uusi järjestelmä astuu voimaan todennäköisesti ensi vuoden aikana ja saimme aikaan pk-yrityksiä helpottavan ratkaisun toteaa lainopillinen asiamies Albert Mäkelä Suomen Yrittäjistä.

Mäkelän mukaan tuomioistuimen hinnoittelu perustuu tavallisissa loukkauskanteissa kiinteään hintaan ja lisäksi jutun arvoon perustuvaan lisämaksuun. - Jos riidan arvo on alle 05 miljoonaa euroa maksetaan vain kiinteä hinta. Jos arvo on isompi tulee maksettavaksi myös riidan arvoon perustuva osuus. Molempiin maksuihin tulee 40 prosentin alennus.

Mäkelän mukaan alhaisin hinta loukkauskanteelle on 11 000 euroa. Ratkaisut tekevällä tuomioistuimella on paikallisjaosto myös Suomessa.

Esa Nieminen

esa.nieminen@yrittajat.fi

Yrityssaneerauksessa vuoden ajan ollut Trainers' House on onnistunut kääntämään kurssinsa. "Olemme virkistyneet" Sarasvuo toteaa.

Yrittäjä Jari Sarasvuo saa yrittäjyyteensä eniten inspiraatiota työstä itsestään.

– Se on se mistä olen aina syttynyt ja mikä saa haluamaan lisää vaikka työhön kuuluu rasituksia. Jos ei syty työstään on jotain pahasti pielessä.

Sarasvuo inspiroituu myös kirjallisuudesta. Vuosi toisensa jälkeen hän palaa Mika WaltarinRudyard Kiplingin ja Dylan Thomasin teosten pariin. 

– Waltarilla on sanomattoman herkkä ihmiskuva. Hän pääsee ihmisyyden ytimeen ja käsittelee iäisyyden teemoja joilla on mielenkiintoisia historiallisia kehyksiä.

Sarasvuo ihailee "arvokkaasti eläviä ihmisiä".

– He saavat ratkaisuillaan toiset ihmiset nostamaan vuorollaan tasoaan.

Suosio ja raha eivät korvaa onnistumista

Myös Sarasvuo on monelle ihailun kohde. Hän saa faneiltaan vuosittain satoja kirjeitä.

– Olen tietoinen ihailusta mutta sisäisessä maailmassani en anna sille paljoa huomiota. Olen toki kiitollinen mutta ei tätä sen takia tehdä.

Sarasvuon konsulttiyritys Trainers' House on ollut yrityssaneerauksessa vuoden ajan. Taloudellisen ahdingon syynä olivat liian suuret toimitila- ja rahoituskustannukset.

Vuoden 2015 aikana kurssi onnistuttiin kääntämään ja Sarasvuon osakeomistuksen arvo nelinkertaistui yli kahteen miljoonaan euroon.

– Olemme virkistyneet Sarasvuo toteaa.

– Haluaisin vielä onnistua yrittäjänä. Suosio ja varallisuus eivät korvaa sitä että onnistuu ydintekemisessä ja omassa ammatissaan.

Duunariromantikko ihailee konepajoja

Sarasvuo inspiroituu ainakin kolmesta yrityksestä. Yksi niistä on digitaalisia palveluita tuottava Reaktor.

– Kulttuuriltaan ihmisiltään ja tekemiseltään yksi suurimpia ihailuni kohteita. Reaktorissa yhdistyy äärimmäinen suorituskyky leikkisä luovuus ja ihmisiä vapauttava väljyys.

Toinen ihailun kohde on peliyhtiö Supercell.

– Ilkka Paanasessa ja koko Supercellin porukassa on moraalista karismaa. He ovat onnistuneet hyvin vaikeassa asiassa globaalilla tasolla. Onhan se hienoa.

Sarasvuo tunnustautuu myös "duunariromantikoksi".

– Sydämeni sykkii konepajoille ja alihankkijoille. He ovat usein tuntemattomia ja näkymättömiä mutta tekevät sitä oikeaa työtä ovat usein perheyrityksiä ja liikkuvat kapeilla marginaaleilla.

Sarasvuo ihailee muun muassa tamperelaista rakennusyritys Sarancoa. Yrittäjä Antti Sarangon johtama Saranco valmistaa komponentteja kiviä työstäville laitteille.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Oululainen Koodiviidakko Oy kasvatti liikevaihtoaan viime vuonna 43 prosenttia.

Digitaalisen viestinnän ja markkinoinnin pilvipalveluihin erikoistunut Koodiviidakko Oy lähes tuplasi viime vuonna liikevaihtonsa. Liikevaihto kasvoi 43 prosenttia 93 miljoonaan euroon.

Kasvua tuli erityisesti vientimaista joihin yritys on avannut myyntitoimistoja. Toimistoja on kolmen vuoden aikana avattu Helsinkiin Berliiniin Hampuriin Pariisiin Tukholmaan Dubaihin ja Hongkongiin.

Yritys ennakoi liikevaihdon kasvun kiihtyvän kun uusien myyntitoimistojen toiminta saadaan kunnolla käyntiin.

– Teknologian toimitamme Suomesta pilvipalveluina internetin kautta. Näin pystymme skaalautumaan edullisesti lähes loputtomasti samalla kun lanseeraamme uusia pitkälle kehitettyjä tuotteitamme asiakkaidemme käyttöön kertoo Koodiviidakko Oy:n hallituksen puheenjohtaja Paavo Vasala tiedotteessa.

Oululaisyritys työllistää tällä hetkellä 140 työntekijää ja aikoo jatkaa kuluvana vuonna rekrytointejaan niin Suomessa kuin ulkomailla.

– Panostamme jatkossa erityisesti liiketoimintaprosesseihin integroitavaan tuotekehitykseen ja asiakaspalveluun pysyäksemme maailman mittakaavassa edelleen kärkijoukossa varsin nopeasyklisessä ja rajussakin kilpailussa. Nyt olemme teknisesti todistetusti aivan maailman ykkösryhmää koska päihitämme kilpailijoita ulkomailla jatkuvasti toteaa toimitusjohtaja Samuli Tursas.

Oululainen Koodiviidakko on perustettu vuonna 2005.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Työmarkkinajärjestöjen neuvottelutulos ei täytä hallituksen vaatimuksia sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus.

Yhteiskuntasopimusneuvottelujen tulos on karua luettavaa Suomen työllisyydestä huolehtineille pienyrittäjille. Sen paikallista sopimista koskevat kirjaukset jäävät kauas hallituksen 17.2. asettamasta tavoitteesta: sopiminen työajoista palkoista palkan lisistä ja muista korvauksista.

– Jos tämä neuvottelutulos toteutetaan korporatismi voittaa ja demokratia ja työllisyys häviävät Jussi Järventaus lataa.

Hänen mukaansa hallituksella on nyt paikka toimia: estää hallitusohjelman vesittäminen ja siten huolehtia työllisyydestä ja hyvinvoinnista.

Sopimuksen kirjaus siitä että järjestäytymättömät yritykset pääsevät paikallisessa sopimisessa tasavertaiseen asemaan järjestäytyneiden yritysten kanssa on Järventauksen mukaan oikein.

– Kyse on pikemmin pitkään vallinneen räikeän epäkohdan korjaamisesta kuin käytännössä työllisyyttä edistävästä muutoksesta.

Järventauksen mukaan neuvotteluratkaisun työajan lisäys ja työnantajan sosiaaliturvamaksujen alentaminen ovat liikahduksia oikeaan suuntaan mutta eivät millään tavoin korvaa mahdollisesti toteutumatta jäävää rakennemuutosta.

Kysely: Paikallisen sopimisen laajentaminen parantaisi työllisyyttä eikä laskisi palkkoja

Suomen Yrittäjät kysyi syksyllä jäsenyrittäjiensä näkemyksiä paikallisesta sopimisesta. 91 prosenttia vastaajista ilmoitti haluavansa sopia asioista yhdessä henkilöstön kanssa työehtosopimuksesta poiketen. Syynä on halu kasvattaa yritystä helpottaa työllistämistä järjestellä työaikoja joustavasti ja parantaa kilpailukykyä.

Jos paikallinen sopiminen laajenisi lähes 80 prosenttia vastaajista palkkaisi lisää väkeä. Yli kolmasosa katsoi vältettävänsä suunnitellut lomautukset tai irtisanomiset kokonaan tai osittain.

Vastaajista 41 prosenttia ilmoitti että paikallisen sopimisen lisääminen nostaisi työntekijöiden kokonaisansioita pitkällä aikavälillä. 44 prosenttia vastasi että ansiotaso pysyisi samana ja vain 15 prosenttia kertoi että palkka alenisi. Kyselyyn vastasi 751 yrittäjää.

Esa Nieminen

esa.nieminen@yrittajat.fi

Joulukuu oli viime vuoden positiivisin kuukausi Venäjän-viennissä selviää Tullin tilastoista.

Suomen tavaraviennin arvo laski viime vuonna yhteensä neljä prosenttia edellisvuoteen verrattuna olleen runsaat 538 miljardia euroa.

Samaan aikaan tuonnin arvo heikkeni kuusi prosenttia ollen vajaat 543 miljardia euroa.

Tiedot selviävät Tullin tavaroiden ulkomaankaupan tilastoista.

Metsäteollisuus oli viime vuonna Suomen suurin vientiala. Edellisen kerran ala on ollut viennin ykkönen vuonna 2010.

Puu- ja paperiteollisuuden osuus oli viime vuonna 217 prosenttia Suomen kokonaisviennistä. Erityisesti sellun ja kartongin kysyntä kasvattivat metsäteollisuuden vientiä.

Metsäteollisuuden viennin kokonaisarvo kasvoi viime vuonna 29 prosenttia 116 miljardiin euroon kun mukaan lasketaan huonekalut.

Toiselle sijalle vientilistalla nousivat kone- ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteet joiden osuus viennistä oli 21 prosenttia.

Kolmanneksi suurin vientiala oli kemianteollisuus jonka osuus viennistä oli viime vuonna 188 prosenttia.

Vienti EU-maihin kasvoi joulukuussa

Joulukuussa tavaraviennin volyymi laski kaksi prosenttia verrattuna vuoden 2014 joulukuuhun. Vientihinnat kääntyivät kuitenkin kahden prosentin nousuun useamman laskukuukauden jälkeen.

Tärkeimmistä tavararyhmistä kuljetusvälineiden metsäteollisuuden tuotteiden ja sähköteknisten laitteiden vienti vahvistui joulukuussa.

Sen sijaan teollisuuden koneiden kemianteollisuuden tuotteiden ja metallien vienti heikkeni. Öljytuotteiden viennin arvon lasku jyrkkeni marraskuusta.

Vienti EU-maihin koheni joulukuussa kuusi prosenttia mutta vienti EU:n ulkopuolelle supistui 11 prosenttia.

Vienti veti tärkeimmistä vientimaista erityisesti Saksaan Kiinaan ja Ranskaan. Sen sijaan vienti Ruotsiin Alankomaihin ja Yhdysvaltoihin heikkeni.

Venäjälle vienti väheni joulukuussa vain seitsemän prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Määrä oli kuukausitasolla mitattuna pienin lasku viime vuoden osalta.

Kaikkiaan Venäjän-viennin arvo supistui viime vuonna noin kolmanneksen vuoteen 2014 verrattuna.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat on listannut kuluvalla viikolla rekisteröidyt yritykset paikkakunnittain.

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 166 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Kolme neljästä yrittäjästä olisi valmis hyödyntämään maksuperusteista arvonlisäveroa selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Varsinaissuomalaisten yrittäjien mielestä sääntelyn keventämisessä tulisi keskittyä työmarkkinoiden sääntelyn joustavuuteen. Kauppojen aukiolon vapauttamisella ei ollut vastaajille suurta merkitystä.

Tulokset selviävät Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen 2016 tuloksista jotka julkistettiin maanantaina Varsinais-Suomi Kasvuun 2016 -seminaarissa. Ensimmäinen osa ennusteen tuloksista on julkistettu aiemmin.

Peräti 42 prosenttia noin tuhannesta kyselyyn vastanneesta yrittäjästä nosti työmarkkinoiden sääntelyn joustavuuden tärkeimmäksi sääntelyn purkuun liittyväksi asiaksi. Seuraavaksi tärkeimpinä yrittäjät pitävät lupa- ja valitusprosessien yksinkertaistamista ja nopeuttamista sekä viranomaistiedon liikkuvuuden parantamista. Kumpaakin pitää tärkeimpänä noin viidennes vastaajista.

Vain vähän merkitystä varsinaissuomalaisille yrittäjille sääntelyn purkuun liittyen on EU-sääntelyn keventämisellä (10 prosenttia vastaajista) kauppojen aukiolon vapauttamisella (4 prosenttia) ja EU- ja ETA -alueiden ulkopuolelta tulevien asiantuntijoiden työlupakäytäntöjen helpottamisella (0 prosenttia).

Työmarkkinoiden sääntelyn kehittäminen joustavammaksi nousee niin ikään tärkeimmäksi tekijäksi kun vastauksia tarkastellaan eri yrityskokoluokissa.

– Työmarkkinoiden sääntelyn keventäminen edistäisi pk-yrittäjien työllistämismahdollisuuksia ja uusien työpaikkojen syntyä. Mitä vähemmän turhaa sääntelyä ja enemmän mahdollisuuksia työpaikkasopimiseen sen paremmat edellytykset kasvulle Varsinais-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja ja SY:n varapuheenjohtaja Hanna Munter kommentoi.

ALV:n maksuun halutaan järkeä

Maakuntaennusteen mukaan 70 prosenttia varsinaissuomalaisista yrityksistä hyödyntäisi varmasti tai todennäköisesti maksuperusteista arvonlisäveroa. Maksuperusteisuus tarkoittaa sitä että yrittäjä voisi halutessaan maksaa arvonlisäveron vasta sitten kun on saanut rahan myymästään työstä tuotteesta tai palvelusta. Yritykset voivat nykyisin joutua tilanteeseen joissa arvonlisäveron maksupäivä on jo mennyt vaikka asiakas ei ole vielä maksanut laskua.

Hallitusohjelmassa myös luvataan toteuttaa pienyritysten mahdollisuus maksuperusteiseen alv:n tilittämiseen.

– Selvitys vahvistaa että maksuperusteinen arvonlisäverotus tulee ottaa käyttöön. Etenkin pienyritysten kassatilannetta helpottaisi se ettei niiden tarvitse maksaa arvonlisäveroja ennen kuin saavat maksun omalta asiakkaaltaan. Maksu- eli kassaperusteisuus tulisi sallia liikevaihdoltaan alle 500 000 euron yrityksille SY:n verotuksesta vastaava johtaja Anna Lundén toteaa.

Ennuste on Varsinais-Suomen Osuuspankkiliiton ja Varsinais-Suomen Yrittäjien yhteistyössä toteuttama. Kysely tehtiin vuoden 2015 marraskuun alussa. Kyselyyn vastasi noin 1000 yrittäjää Varsinais-Suomessa.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Anticimex Oy on ostanut Indoor Quality Service Oy:n liiketoiminnan.

Ruotsalainen Anticimex on ostanut helsinkiläisen Indoor Quality Service Oy:n (IQS) liiketoiminnan. Kauppa solmittiin tiistaina 1. maaliskuuta.

IQS on Suomen kolmanneksi suurin tuholaistorjuntayritys. Perheyritys on perustettu vuonna 2005. Yrityksen toimitusjohtaja ja yhdeksän työntekijää siirtyvät kaupan myötä Anticimexin palvelukseen.

Kauppa vahvistaa Anticimexin asemaa Suomen suurimpana tuhoeläinhallintayrityksenä. Yritys toimii Suomessa 11 aluetoimiston ja 85 työntekijän voimin.

– IQS on menestyksekkäästi johdettu yritys jolla on hyvä maine tuhoeläinhallinta- ja sisäilmatutkimuspalveluissa. Kauppa täydentää nykyisiä toimintojamme pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomen alueella. Saamme vahvistusta ammattitaitoiseen henkilökuntaamme ja pystymme palvelemaan asiakkaitamme yhä paremmin kertoo Anticimexin toimitusjohtaja Jussi Ylinen tiedotteessa.

Indoor Quality Service Oy:n liikevaihto oli vuonna 2014 noin 800 000 euroa. Yritys tekee julkiselle sektorille yrityksille ja taloyhtiöille sisäilmatutkimuksia sekä tuhoeläimiä karkottavaa työtä.

Anticimex Oy:n liikevaihto oli vuonna 2014 vajaat 74 miljoonaa euroa ja yritys työllisti 71 työntekijää. Yritys on osa kansainvälistä EQT:n omistamaa Anticimex-konsernia jolla on toimintaa kuudessatoista maassa.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Terveysteknologiayritys NewIcon rynnii Iranin markkinoille.

Kuopiolainen NewIcon Oy on solminut merkittävän kaupan Iraniin. Suurkaupunki Urmian alueella toimiva klinikka ostaa NewIconilta täysautomaattisen lääkevarastoautomaatin.

Kauppa on arvoltaan satoja tuhansia euroja. Myös toinen kauppa on tuloillaan. Siitä käydään neuvotteluja paikallisen yliopistosairaalan kanssa.

– Tämä kauppa on erittäin merkittävä virstanpylväs meille ja portti Iranin markkinoille. Klinikka ottaa ensimmäisenä iranilaisena automaatiota käyttöönsä ja on edelläkävijä jonka esimerkkiä paikallinen yliopistosairaala on ilmoittanut seuraavansa kertoo NewIcon markkinointijohtaja Jori-Matti Savolainen tiedotteessa

NewIcon on aktiivisesti pyrkinyt Iranin markkinoille. Savolainen kertoo että Iranissa on noin 250 sairaalaa jotka ovat kiinnostuneita tehostamaan lääkehuoltoa automaation avulla.

Viime syksynä yritys kutsui iranilaisia ministereitä sairaaloiden johtoa sekä rakennuttajia tutustumiskäynnille Kuopioon. Tällöin oli jo tiedossa että Iranin talouspakotteita tullaan purkamaan.

NewIconista todetaan että nyt solmitut kaupat syntyivät syksyisen Suomen vierailun tuloksena.

– Iranissa on patoutunut tarve uudistaa terveydenhuoltoa ja siellä on kymmenien miljoonien eurojen markkinat tuotteillemme. Tilanne näyttää siis lupaavalta. Itse asiassa jo toinen ryhmä iranilaisia vieraili tehtaallamme Kuopiossa helmikuun alussa. Vieraat olivat tällä kertaa sairaala- ja avoapteekkialan johtajia Teheranin alueelta Savolainen kertoo.

Vuonna 2007 perustetun NewIconin liikevaihto oli vuonna 2014 runsaat neljä miljoonaa euroa ja yritys työllisti 27 työntekijää.

Katso Yrittäjäsanomien jutusta viisi vinkkiä Iranin avautuville markkinoille.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi