Sekä kotimaisten että ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset Suomen majoitusliikkeissä kasvoivat huhtikuussa.

Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset kasvoivat neljä prosenttia viime vuoden huhtikuuhun verrattuna. Ulkomaisten matkailijoiden kohdalla kasvua kertyi 2,7 prosenttia.

Kaikkiaan yöpymisiä kirjattiin huhtikuussa liki 1,4 miljoonaa vuorokautta, mikä on 3,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavaan aikaan.

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoihin. Huhtikuun luvut ovat ennakkotietoja, jotka on kerätty vähintään 20 ihmistä majoittavilta majoitusliikkeiltä.  

Ulkomaisten matkailijoiden kärjessä olivat ruotsalaiset, jotka yöpyivät huhtikuussa 35 000 vuorokautta, mikä on 3,3 prosenttia enemmän kuin viime vuoden huhtikuussa.

Seuraavaksi suurin ryhmä olivat venäläiset, joiden yöpymiset vähenivät huhtikuussa 8,8 prosenttia vuoden takaisesta. Kolmatta sijaa pitivät saksalaiset.

Kiinalaisten ja hollantilaisten matkailijoiden yöpymiset kasvoivat eniten. Kiinalaisten yöpymiset lisääntyivät peräti 28,3 prosenttia ja hollantilaisten yöpymiset 23,2 prosenttia vuoden takaisesta.

Sen sijaan espanjalaisten ja sveitsiläisten yöpymiset vähenivät noin 16–17 prosenttia viime vuoden huhtikuusta.

Maakunnittain tarkasteltuna yöpymisten määrä kasvoi eniten Satakunnassa, jossa matkailijoiden yöpymisiä kirjattiin jopa 22,8 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Kanta-Hämeessä kasvua kertyi 15,5 prosenttia. Etelä-Savossa ja Keski-Pohjanmaalla yöpymiset lisääntyivät noin 11 prosenttia kummassakin maakunnassa.

Yöpymisten määrä väheni eniten Kymenlaaksossa, jossa se romahti 19,8 prosenttia. Etelä-Karjalassa yöpymisiä kirjattiin 10,2 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden huhtikuussa.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Yrittäjä Leila Suutarisen autoharrastuksen voi sanoa alkaneen jo ennen hänen syntymäänsä.

– Isä aloitti vanhojen autojen harrastamisen 1950-luvulla. En edes muista lapsuudestani aikaa, jolloin emme olisi entisöineet vanhoja autoja. Vanhat autot ovat kuuluneet elämääni aina, Suutarinen kertoo Yrittäjämedioille.

Harrastuksesta tuli yritystoimintaa, kun Leila Suutarisen perhe alkoi pyörittää Vehoniemen automuseota vuonna 1983. Museossa on esillä kymmeniä vanhoja autoja.

Kahvio on tärkeä osa liiketoimintaa

Suutarisen isoisällä oli ollut kaksi kuljetusliikettä, joiden toimintaa hänen isänsä Olavi Sallinen jatkoi, kunnes hänen terveytensä alkoi reistailla 1970-luvulle tultaessa.

Autoharrastuksen myötä perheelle oli kertynyt mittava autokokoelma. Kokoelmasta vihiä saanut Tampereen kaupunginmuseo kannusti laittamaan oman automuseon pystyyn.

Museotoiminta sopi isän terveydelle paremmin, joten hän myi kuljetusliikkeet ja uppoutui täysillä vanhoihin menopeleihin.

– Isä tarjosi minulle kuljetusliikkeitä, mutta minäkin olin sitä mieltä, että museotyöt kiinnostavat enemmän, Leila Suutarinen kertoo.

Kun sopiva paikka vapautui Kangasalta Vehoniemen harjulta, avattiin automuseo sinne vuonna 1983. Leila Suutarinen on ollut toiminnassa mukana alusta asti.

Nykyään mukana on myös hänen Pauliina-tyttärensä, joka vastaa kahviosta.

– Täytyy kyllä sanoa, että hän on hoitanut kahviota hyvin. Meidän valkosuklaakakkua ja lusikkamunkkeja tullaan syömään pitkien matkojen päästä, Suutarinen kertoo.

Kahvio on tärkeä osa liiketoimintaa, sillä museo ei peri pääsymaksuja, eikä saa kunnalta tai valtiolta tukea toiminnan pyörittämiseen.

Joulun alla keittiössä urakoidaan imellettyjä juureslaatikoita. 

– Että pystyn pyörittämään automuseota, teen imellettyä perunalaatikkoa satoja kiloja vuodessa, Suutarinen kertoo nauraen.

Vanhan auton ajaminen vaatii keskittymistä

Yrittäjyyden ja harrastuksen välille ei voi vetää rajaa. Suutarinen on museolla melkein vuoden jokaisena päivänä. Hänen autotietämyksensä on ehtymätön ja hän nauttii esittelykierrosten vetämisestä museolla.

Yksi merkittävimmistä autoista on presidentti J. K. Paasikiven musta ZIS-110. Se oli lahja Neuvostoliitolta YYA-sopimuksen vuoksi.

Suutarinen on ajanut kaikkia museon autoja. Jo pienenä hän harjoitteli ajoa pihamaalla. Hänen isänsä opetti, että myös museossa olevat autot on tehty ajamista varten ja kaikenlaisilla autoilla pitää osata ajaa.

– Vanhoja autoja ajaessa ei voi miettiä muita asioita, se vaatii niin paljon keskittymistä. Se toimii omanlaisenaan stressinpoistajana. Voittopuolisesti ihmiset hymyilevät liikenteessä, kertoo Kangasalan seudulla huristeleva Suutarinen.

Harrastus on viime aikoina laajentunut myös pienoismallien puolelle.

– Olin päättänyt, että en niitä kerää, mutta toisin kävi. 

Syntymäpäivälahja poistaa stressin

Suutarisen ensimmäinen auto, Studebaker State Commander vuodelta 1938, oli 16-vuotislahja vanhemmilta. Syntymäpäivän kynnyksellä isä otti Suutarisen mukaan eräälle autonhakumatkalle. Papereita kirjoitettaessa isä sanoi yllättäen, että auto tulisi tyttären nimiin.

– Isä varmisti minun intomielisyyteni autoja kohtaan antamalla tämän lahjan. Se on poikkeuksellinen auto. Sen ikäisiä ja alkuperäiskuntoisia autoja ei tietääkseni ole Suomessa muita, Suutarinen kertoo.

Auton sisällä tuoksuu yhä vanha parfyymi ja sikari.

– Kun on oikein stressaantunut olo, eikä minua näy missään, niin olen mennyt istumaan sen takapenkille.

Suutarista viehättävät erityisesti 1920–30-luvun autot. Hän on silti varovainen nimeämään muita suosikkeja kuin Studebakerin.

– Isäkin aina sanoi, että kaikista lapsista tykätään yhtä paljon.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Kolme kertaa Suomen parhaaksi yritykseksi valittu Vincit nappasi itselleen nyt myös Euroopan parhaan työpaikan tittelin Great Place to Work -instituutin tutkimuksessa. Samalla Vincit avaa työkulttuurinsa kaikille ja alkaa jatkossa tarjota johtamiskonsultointia myös muille yrityksille.

− Yrityksemme käytännöt ovat muuttuneet melkoisesti viimeisen vuoden aikana. Kaiken toimintamme pohjana ovat tyytyväiset työntekijät ja tämä palkinto osaltaan osoittaa, että olemme ottaneet jälleen ison askeleen oikeaan suuntaan. Meillä muutos on jatkuva olotila. Emme tuudittaudu ikinä siihen, että nyt menee hyvin, sillä parantamisen varaa löytyy aina”, toteaa Vincitin henkilöstöjohtaja Johanna Pystynen.

Yhdeksänvuotisen historiansa aikana Vincit on uudistanut toimintatapojaan ja kehittänyt johtamismalliaan moneen kertaan. Seuraavakin askel on jo pilottivaiheessa – syksyllä Vincit lanseeraa käyttöönsä uuden 365° -johtamismallin.

− Asiakkaiden osalta ymmärretään yleisesti, että parhaan asiakasarvon saavuttamiseksi pitää tuntea asiakkaat ja tarjota heille yksilöllistä palvelua. Työntekijöitä kuitenkin johdetaan kaikkia samalla tavalla, vaikka hekin ovat yksilöitä, ja siten missataan iso osa onnistumisen potentiaalista. On silkkaa hölmöyttä vain todeta henkilöstölleen, että tämä on meidän tapamme toimia ja sillä mennään, toimitusjohtaja Mikko Kuitunen sanoo.

Virvamaria Toikka

virvamaria.toikka@yrittajat.fi

Työntekijöiden lähettämistä Suomeen koskeva lainsäädäntö uudistuu huomenna lauantaina. Tavoitteena on tehostaa valvontaa ja varmistaa, että työntekijöitä lähettävät yritykset noudattavat Suomen työehtoja entistä paremmin.

Uusi laki sisältää säännökset muun muassa Suomeen lähetettyjen työntekijöiden vähimmäistyöehdoista, lähettävän yrityksen ja työn tilaajan velvollisuuksista sekä lain rikkomisen seuraamuksista. Laki korvaa aiemman vuonna 1999 voimaan tulleen lain.

Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Albert Mäkelä on tyytyväinen tehtyihin muutoksiin.

− Uusi laki antaa paremmat mahdollisuudet kohdentaa valvontaa sinne, missä ongelmia ilmenee. Tämä parantaa suomalaisten yritysten mahdollisuuksia reiluun kilpailuun.

Lähetetyillä työntekijöillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka toisessa valtiossa oleva työnantaja lähettää tilapäisesti työhön toiseen EU-maahan tarjotessaan rajat ylittäviä palveluita. Lähetettyjä työntekijöitä on Suomessa paljon esimerkiksi rakennusalalla.

Yhteisvastuu hyllytettiin

Lähetettyjen työntekijöiden työehdot pysyvät ennallaan. Suomeen lähetetyn työntekijän työsopimukseen on edelleen sovellettava laissa säädetyin osin Suomessa sovellettavia työsuhteeseen liittyviä säännöksiä sekä työehtosopimusten määräyksiä, jos ne ovat työntekijän kannalta parempia. Aiemmasta poiketen lakia kuitenkin sovelletaan myös julkisissa hankinnoissa.

Jatkossa tilaajilla on velvollisuus avustaa työsuojeluviranomaisia, jos nämä eivät tavoita lähettävän yrityksen edustajaa. Rakennusalalla rakennuttajalla ja pääurakoitsijalla on myös velvollisuus osallistua työntekijän pyytäessä palkanmaksun selvittämiseen.

Lakiin ei kuitenkaan otettu mukaan suomalaisen tilaajayrityksen ja ulkomaalaisen yrityksen yhteisvastuuta lähetetyn työntekijän palkkasaatavista. Suomalainen tilaaja ei siten jatkossakaan vastaa siitä, jos ulkomainen lähettävä yritys ei maksa Suomeen lähettämälleen työntekijälle suomalaisen työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Täytäntöönpanodirektiivin mukaan tällainen yhteisvastuu olisi ollut mahdollinen. Suomen Yrittäjät vastusti yhteisvastuuta.

− On hyvä, ettei yhteisvastuusta säädetty. Yhteisvastuu ei olisi yksin ollut ratkaisu väärinkäytösten estämiseen. Se olisi tuonut mukanaan myös monenlaisia ongelmia, Mäkelä arvioi.

Kaikkien työntekijöitä Suomeen lähettäville yrityksille tulee velvollisuus tehdä ilmoitus viranomaiselle työntekijöiden lähettämisestä. Ilmoitusta koskevan sääntelyn voimaantulosta säädetään erikseen ja sen arvioidaan tulevan voimaan vuoden 2017 aikana.

Ilmoitus tehdään työsuojeluviranomaiselle. Ilmoituksen tarkoituksena on parantaa valvonnan kohdentamista.

Lain rikkomisesta sanktioita

Lain rikkomisesta aiheutuvat seuraukset muuttuvat kokonaan. Jatkossa lähettävä työnantaja tai työn tilaaja saa lain rikkomisesta laiminlyöntimaksun. Laiminlyöntimaksu on vähintään 1 000 euroa ja enintään 10 000 euroa.

Työsuojeluviranomainen voi määrätä maksun esimerkiksi, jos lähettävä yritys ei ole tehnyt ilmoitusta työntekijän lähettämisestä tai jos se ei ole asettanut edustajaa Suomeen. Tilaajalle voidaan määrätä maksu, jos tämä ei ole avustanut viranomaista edustajan tavoittamisessa.

Laiminlyöntimaksut laitetaan toimeen myös muissa EU-maissa. Suomessa saatu maksu voidaan siis periä työn lähettäjältä myös toisessa EU-maissa.

Virvamaria Toikka

virvamaria.toikka@yrittajat.fi

Teollisen internetin osaaja Roima ja tuotetietoasiantuntija Modultek yhdistyvät.

Porissa pääkonttoriaan pitävän Modultekin liikevaihto oli 3,8 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa on 40 henkeä.

Nyt tehty laajentuminen on seuraava askel Roiman ja sen pääomistajan Korona Investin kasvustrategiassa. Roimasta kasvatetaan mittavan kokoluokan kansainvälinen yritys, joka kykenee palvelemaan suurimpiakin yrityksiä valmistavan teollisuuden ja toimitusketjun hallinnan alueilla.

− Kasvu tulee jatkumaan vahvana myös jatkossa, vakuuttaa Roiman toimitusjohtaja Jukka Ropponen.

Fuusion jälkeen Roima on kasvanut reilussa kahdessa vuodessa liikevaihdoltaan kolmesta miljoonasta eurosta 16 miljoonaan euroon ja yrityksen henkilöstö on kasvanut 35:stä lähes 150:een.

Roiman ja Modultekin yhdistyminen merkitsee asiakkaille entistä kattavampaa ja joustavampaa palvelua. Roiman asiakkaat, kuten suomalaiset vientiyritykset, saavat nyt Roimalta tuotteiden elinkaaren hallintapalvelut (PLM) ja tuotetiedon hallintapalvelut (PDM) olemassa olevien tuotannon- ja toiminnanohjauksen sekä sisälogistiikan lisäksi. Tuotehallinta-liiketoiminnan ratkaisut soveltuvat valmistaville sekä teknisen kaupan alan yrityksille.

− Uudet tuotteet ja palvelut täydentävät Roiman palveluita ja tuovat asiakkaillemme entistä suuremman kilpailuedun, Ropponen lupaa.

Modultekistä tulee Roiman liiketoimintayksikkö, johon kaikki työntekijät siirtyvät vanhoina työntekijöinä Roiman palkkalistoille. Yrityksen kolme omistajaa ja avainhenkilöä tulevat Roiman osakkaiksi ja jatkavat yrityksessä. Liiketoimintayksikön toimipaikka Porissa täydentää Roiman toimipisteverkostoa Suomessa. Roimaan liittyi myös Hollantiin vuonna 2015 avattu tytäryhtiö.

− On hienoa päästä mukaan Roiman kaltaiseen kasvuhakuiseen joukkoon, Roiman tuotehallinta-liiketoiminnan vetäjä Jukka Salovaara sanoo.

Virvamaria Toikka

virvamaria.toikka@gmail.com

Rekkaprotestin tähtäimessä on hallituksen esitys, jolla poistetaan kansalliset täsmennykset EU:n kabotaasisäännöksiin Suomen laista. Kuljetusalan yrittäjä- ja työntekijäjärjestöt SKAL, ALT ja AKT ovat vastustaneet tätä muutosta.

Tavaraliikenteen kabotaasi tarkoittaa valtion sisäistä kuljetusta vieraassa maassa rekisteröidyllä ajoneuvolla. Kabotaasi on EU-säädösten nojalla sallittu EU- ja ETA-valtioiden ajoneuvoille.

Eduskunta ratkaisee kabotaasipykälien kohtalon ensi viikolla. Euroopan komissio haastoi Suomen 16. kesäkuuta EU:n tuomioistuimeen asiassa viivyttelyn vuoksi.  

Mieltä osoitettiin viimeksi vuosi sitten

Kuorma-autoväki osoitti mieltään ympäri Suomea runsas vuosi sitten vaatien laittoman, lähinnä rajan yli tulevan, kuorma-autoliikenteen tehokkaampaa valvontaa. Kuljetusalan yrittäjä- ja työntekijäjärjestöjen mukaan Suomen selkeillä kabotaasia määrittävillä säännöksillä on ollut ulkomaisen kuorma-autoliikenteen valvontaa helpottava vaikutus.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry kannattaa kansallisten kabotaasisäännösten säilyttämistä laissa ja valvonnan tehostamista.

– Samassa yhteydessä korostamme, että laissa säilyy kolme kuljetusta seitsemässä päivässä -rajoitus ja että kabotaasikuljetuksen on oltava vastaisuudessakin ”tilapäistä”, SKAL toteaa järjestöjen tiedotteessa.

Vaihtoehtoisia valvontamekanismeja

Tämä tarkoittaa, että toisesta EU- tai ETA-maasta saa kansainvälisen kuljetuksen päätyttyä suorittaa kolme Suomen sisäistä kuljetusta, minkä jälkeen kaluston on mahdollisen lakimuutoksen toteuduttuakin poistuttava maasta.

– Jos kansalliset säännökset poistetaan, on tilalle saatava muita valvontaa helpottavia mekanismeja, kuten rahtikirjan esittämisvelvollisuus kabotaasikuljetuksissa, hallinnolliset maksut rangaistuskeinoiksi ja talviajan rengasmääräysten kiristäminen. Myös valvontaan on panostettava nykyistä enemmän, järjestöt esittävät.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Elina Liehu osti Taplow Finland Oy:ltä toukokuussa koko vuokrajohtajaliiketoiminnan. Liehu oli Taplow Finlandilla rakentamassa kyseistä liiketoimintaa viime vuoden elokuusta lähtien.

Liiketoimintaa jatkaa Liehun omistama Ferovalo Oy.

– Katsottuani suomalaista johtamista ja työmarkkinoita eri näkökulmista kohta parikymmentä vuotta olen vahvasti sitä mieltä, että nyt on oikea aika vuokrajohtajapalveluille. Muutokset liiketoiminnoissa ja toimintaympäristössä vaativat nopeita ja joskus lyhytaikaisia liikkeitä, MBA, toimitusjohtaja Elina Liehu linjaa.

Annettavaa erikokoisille yrityksille

Vuokrajohtaja sopii eri kokoluokan yrityksiin. Esimerkiksi startup-yrityksessä voidaan kaivata osa-aikaista kokenutta tekijää nostamaan yritys seuraavalle tasolle. Suuremmissa yrityksissä on kehityshankkeita, joihin ei aina löydy omasta takaa resurssia tai jotka vaativat enemmän ja uudenlaista substanssiosaamista.

Ferovalolla on vuokrajohtajinaan kattava joukko eri alojen kokeneita johtajia. Yritys panostaa henkilökohtaiseen palveluun asiakkailleen sekä asiakkaittensa että asiantuntijoidensa ominaisuuksien tuntemukseen.

Taplow Finland Oy kuuluu kansainväliseen Taplow Groupiin.

Valmiina lyhyelläkin varoitusajalla

Vuokrajohtaja voidaan saada paikkaamaan tilannetta ja varmistamaan liiketoiminnan jatkuvuus hyvin lyhyellä varoitusajalla. Vuokrajohtaja on tyypillisesti oman alansa, kuten talouden, viestinnän, markkinoinnin tai HR:n piinkova ammattilainen. 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Talenomin barometrin mukaan pk-sektorin liikevaihto supistui vuodentakaisesta 4,4 prosenttia. Palvelualan liikevaihto nousi barometrissa kasvukäyrälle.

Toimialoittain tarkasteltuna tuore barometri antaa kuitenkin pientä positiivista indikaatiota pk-yritysten tilanteesta. Uusissa luvuissa palvelualan liikevaihto siirtyi kasvukäyrälle. Alan liikevaihto kasvoi 0,4 prosenttia.

Rakentaminen hyvässä myötäisessä

Myös pitkään jatkunut rakentamisen liikevaihdon selvä kasvu sai jatkoa, vaikka alalla onkin nähtävissä tasaantumista vuodenvaihdetta edeltäviin huimiin yli 20 prosenttia kasvulukuihin verrattuna. Aikavälillä marraskuu 2015 – huhtikuu 2016 rakentamisen liikevaihto kasvoi 8,2 prosenttia edellisvuodesta.

Myös kauppa ja teollisuus harppasivat liikevaihtotrendin osalta parempaan suuntaan. Huhtikuuta edeltävällä puolivuotisjaksolla kaupan liikevaihto supistui edellisvuodesta 5,1 prosenttia ja teollisuuden 2,6 prosenttia.

– Kuten olemme aiemmin indikoineet, rakentaminen vetää Suomen ylös. Nyt on nähtävissä sen positiivinen veto kauppaan, palveluihin ja jopa teollisuuteen. Positiivinen kuluttajien vire näyttää kaikesta yhteiskunnallisten sopimusten kompuroinnista huolimatta nousseen selvästi kevään aikana, Talenomin toimitusjohtaja Harri Tahkola kertoo.

Barometrin tiedot ovat ajalta ennen kilpailukykysopimusta.

Barometrin otantana on merkittävä määrä kotimaisia pk-yrityksiä, joiden vuotuinen liikevaihtoväli on 100 000 - 10 miljoonaa euroa. Talenom on tilitoimistopalveluita ja taloushallinnon asiantuntijapalveluita tarjoava yritys.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Kesän aikana Yrittäjäsanomat julkaisee parhaita paloja alkuvuoden Yrittäjä-lehdistä. Jutut ilmestyvät verkossa joka maanantai elokuun puoliväliin saakka.

Finlayson ja Turo näyttävät uutta suuntaa rakennemuutoksen runnomalle alalle.

Neuvotteluhuone on täynnä punaisena helottavia poskia. Myymäläpäälliköt tuijottavat kauhuissaan seinälle, jonne on heijastettu kuvataiteilija Touko Laaksosen homoeroottisia Tom of Finland -hahmoja.

– He varmaan ajattelivat, että nyt se paljastui: uudet omistajat ovat hulluja, kertoo Finlaysonin toimitusjohtaja Jukka Kurttila.

Kokouksessa on tarkoitus kartoittaa, kuinka moneen myymälään Tom of Finland -tuotteita tulee myyntiin. Kymmenestä myymälästä vain Helsingin Esplanadin myymälä haluaa ottaa tekstiilejä valikoimiinsa.

Kahden viikon päästä tuotteet on myyty loppuun ja ympäri Suomen ihmetellään, miksi niitä ei ole saatavilla.

–  Esimerkiksi Turussa kyseltiin, että pitääkö Finlayson turkulaisia junttiurpoina? Että nehän pitää äkkiä saada myyntiin tännekin, Kurttila kertoo.

Tempaus kohotti myynnin nousuun. Finlaysonin liikevaihto kasvoi viime vuonna 23 prosenttia, josta noin puolet tuli Tom of Finland -tuotteista.

Klassikot 2.0

Kodintekstiilejä valmistava Finlayson ja miesten pukuja valmistava Turo ovat vaikuttaneet merkittävästi Suomen tekstiili- ja taloushistoriaan.

Tampereella perustettu Finlayson oli 1800-luvulla mukana tuomassa maahan teollista vallankumousta.

– Meillä on ainutlaatuinen asema Suomessa. Mehän olemme kankaistaneet maan silloin, kun nukuttiin vielä oljilla ja susiturkeissa, Kurttila toteaa.

Kuopiolainen Turo on puolestaan vaatettanut miehiä jo vuosikymmenien ajan sotaan ja rauhaan, työmaille ja juhliin.

Toimitusjohtaja Janne Antikainen selailee Turon pukeutumisopasta, johon on painettu myös vanhoja valokuvia. Urho Kekkonenhan se siinä seuraa Turo 3 -tehtaan avajaisia vuonna 1974.

– Hänenkin pukunsa oli todennäköisesti Turo. Meidän puvuissa on tehty isoja poliittisia päätöksiä.

1970-luvun työpaikkojen määrästä jäljellä murto-osa

Tekstiili- ja vaateala työllisti Suomessa vielä 1970-luvun puolivälissä yli 65 000 työntekijää. 1990-luvun alkuun mennessä määrä oli pudonnut 15 000:een. Toissa vuonna työntekijöitä oli enää noin 6 000.

– Työpaikkoja on hävinnyt enemmän kuin metsäteollisuudesta. Alan rakennemuutos on ollut todella suuri, Antikainen sanoo.

Erityisesti 1980-luku oli vaikeaa aikaa. Finlayson oli hyvin lähellä konkurssia siirtyessään Asko-konsernille vuonna 1985, Kurttila kertoo.

Turon kiirastuli koitti kolmea vuotta myöhemmin, kun se teki konkurssin. Syynä oli Englannin-viennin romahdus valuuttakurssien takia sekä liian leveäksi paisunut tuotevalikoima. Yksi rönsyistä oli muovivaatteita valmistava Rukka, jonka Turo oli ostanut Finlaysonilta 80-luvun alussa.

Alan tuotanto on siirtynyt ulkomaille halvempien työvoimakustannusten vuoksi. Turo valmistaa suurimman osan tuotteistaan Liettuassa, Finlayson puolestaan Turkissa, Latviassa ja Belgiassa.

–  Totta kai se olisi aivan upeaa ja salaa haaveilen siitä, mutta se olisi aivan vastuutonta. Olisimme konkurssikypsä yritys puolessa vuodessa, jos valmistaisimme Suomessa, Kurttila sanoo.

–  Jos ryhtyisimme siihen, se olisi vähän sama kuin julistaisimme yksinään maailmansodan muuta maailmaa vastaan. Voi jumalauta sitä selkäsaunan määrää, mitä saataisiin, hän jatkaa.

Liikevaihtokäyrät koilliseen

Eräänlaisen julistuksen Turo ja Finlayson ovat alalla tehneet. Ne ovat vajaan kahden vuoden aikana uudistaneet rajusti toimintaansa.

Finlayson käänsi vuosia laskeneen liikevaihtonsa kasvuun viime vuonna, Turo tulee tekemään saman kuluvana vuonna.

Muutoksen ovat saaneet aikaan uudet yrittäjät, jotka astuivat saappaisiin lähes samaan aikaan toissa vuonna. Antikaisesta tuli Turon toimitusjohtaja kesäkuun 2. päivä ja Kurttilasta Finlaysonin toimitusjohtaja kesäkuun 12. päivä.

Antikainen toimi aiemmin Turon talousjohtajana. Silloisen toimitusjohtajan eläköityessä jatkajaa haettiin talon sisältä.

Mainostoimistoa aiemmin johtanut Kurttila kiinnostui Finlaysonista surffailtuaan netissä ja huomattuaan sen pääomasijoitusyhtiö CapManin salkussa. Kurttila soitti siltä istumalta ystävilleen Petri Pesoselle ja Risto Voutilaiselle ja ehdotti sijoitusta. Neuvottelut kestivät kahdeksan kuukautta.

Tie oli kivinen oston jälkeenkin.

– Koettiin aluksi kyräilyä. Ovet napsahtivat kiinni ja selän takana supateltiin. Tilanne vaati koko muun johdon vaihtamista, Kurttila kertoo.

Puolen vuoden päästä kolmikko oli jo väläyttänyt osaamistaan ja saavuttanut työntekijöiden luottamuksen.

Yritysten sisällä on myllätty uusiksi lähes kaikki mahdollinen.

– Kaikki on käyty läpi ja muutettu designfilosofiasta myyntiin ja markkinointiin. Finlayson oli maailman pölyisin firma, kun ostimme sen, mutta nyt kaikki kutsuvat meitä tämän toimialan kapinallisiksi, Kurttila sanoo.

Historiaa ei ole unohdettu. Menneisyys näkyy uusissa logoissa, joihin molemmat ovat nimen alle nostaneet perustamisvuoden: Finlayson 1820 ja Turo 1938. Mennyt näkyy myös mainoskuvissa, joita Finlayson on kuvannut historiallisissa miljöissä Tampereella ja Turo perinteikkäässä Savoy-ravintolassa Helsingissä.

Iloinen ja ennakkoluuloton henki ja asenne

Hyvä myyntivire väreilee ilmassa Finlaysonin Salmisaaren showroomilla Helsingissä. Jokaisessa nurkassa käydään parhaillaan myyntineuvotteluja, joten teemme haastattelun pienessä varastohuoneessa.

Kurttila keikkuu jakkaralla, joka on päällystetty klassisella Elefantti-kuosilla.

Uusi Finlayson haluaa ravistella luutuneita designkäsityksiä. Kurttilan mukaan nykyisen, 1950–70-luvuilta lähtöisin olevan skandinaavisen designin ydin on ymmärretty väärin.

– Muotoilijat olivat silloin enemmänkin innoissaan siitä, että he saavat muuttaa ihmisten arkea. Mekin rakastamme suomalaista arkea enemmän kuin designia.

–  Nykyään designpoliisit arvostelevat, mikä on oikein ja väärin, kun toimialalle pitäisi päinvastoin palauttaa se 50–70-lukujen iloinen ja ennakkoluuloton henki ja asenne, Kurttila jatkaa.

Antikainen antaa haastattelun Helsingin Sörnäisissä sijaitsevalla showroomilla. Neuvotteluhuoneen nimi on Eksymä, mutta Turon suunta on kirkkaasti selvillä.

Uudistuksiin kuuluu muun muassa shop in shop -konsepti. Helsingin Sokokselle syksyllä avattu uuden konseptin mukainen tila kasvatti myyntiään viidessä kuukaudessa jopa kolmanneksen.

– Muutokset ovat olleet elintärkeitä Turolle. Osa niistä näkyy hitaammin, mutta meillä on nyt vihdoin valmis paketti lähteä minne vain.

Vienti on Turolle ja Finlaysonille yksi lähivuosien painopiste.

Finlaysonin vienti oli viime vuoden 23 miljoonan liikevaihdosta noin viisi prosenttia. Tavoitteena on, että parin vuoden päästä se on kymmenen prosenttia.

Turon vienti oli viime vuonna kymmenisen prosenttia konsernin noin 14,5 miljoonan euron liikevaihdosta. Tavoitteena on saada se 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Finlaysonin lailla kasvua haetaan erityisesti muista Pohjoismaista sekä Aasiasta.

Rohkeita uudistajia

James Finlayson tarkkailee Salmisaaren showroomilla työntekoa lipaston päältä.

– Hän oli aika pelottavan näköinen mies, Kurttila naurahtaa.

Kehystetyn piirroskuvan katse yltää juuri ja juuri viereiselle seinälle, johon on kasattu poimintoja kevään mallistosta. Mustavalkoiset Tom of Finland -mallit saavat sinistä väriä farkkuihin ja irokeeseihin.

Sininen on myös Turon puvuissa haastamassa ainaisen mustan.

Turo ja Finlayson uudistavat suomalaisille rakasta alaa omalla esimerkillään.

Mieleen nousee vanha häitä kuvaava sanonta: Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua, jotain sinistä.

Brändin voima

Perinteikkäiden brändien uudistus herättää usein intohimoja.

– Kun suunnittelimme Tom of Finlandia, niin joku sanoi, että päätitte sitten tuhota Finlaysonin brändin. No jos liikevaihto on ollut viimeiset sata vuotta alaspäin, niin onko rikollista miettiä bisnestä uudelleen? Pitäisikö uppoavaa laivaa suojella? Olisin aika huono toimitusjohtaja, jos suojelisin sellaista, mitä ei pidä suojella, Jukka Kurttila lataa.

Tom of Finland -tuotteet sopivat Kurttilan mukaan täydellisesti Finlaysonin uudistettuun brändiin, joka on rohkea, ennakkoluuloton ja suvaitsevainen. Kurttila on saanut tekstiileihin liittyen sekä kiitoskirjeitä että tappouhkauksia.

– Olen sen verran parkkiintunut, ettei kritiikki satu, mutta ihmettelen joidenkin ihmisten käytöstä. Tuotteet ovat kunnianosoitus Touko Laaksosen taiteelle, joka on tehnyt hyvää suomalaiselle kulttuurille. Se sopii yhteen meidän brändin kanssa.

Finlayson sai viime vuonna Mainostajien liiton jakaman Vuoden Brändirakentaja -palkinnon.

Suomessa brändin merkitystä ei ole ymmärretty yhtä hyvin kuin Ruotsissa, toteaa Turon Janne Antikainen.

– Suomessa keskityttiin pitkään pitämään tuotannosta kiinni, kun olisi pitänyt satsata brändiin ja sen kehittämiseen. Brändien kansantaloudellista merkitystä on ehkä Suomessa aliarvioitu. Ruotsissa muotiteollisuus on jo yhtä isoa kuin metsäteollisuus.

Antikaisen hymykuopat syvenevät, kun puheeksi tulee Turon tunnettuus. Merkin tuntee Turon tutkimuksen mukaan 85 prosenttia suomalaisista.

Linnan juhlissa noin 70 prosenttia miehistä pukeutuu Turoon.

– Turoa ei silti mainita, koska ehkä se olisi kättelyssä liian yksitoikkoista selostusta.

Tilaa Yrittäjä-lehti tästä http://yrittajamediat.fi/#tilaa

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Reilu kolmannes hoitaa ajanvarauksensa sähköisissä palveluissa, kun taas pankkiasioissa digitaaliset palvelut ovat ottaneet jo ylivallan. Tämä selviää DNA:n Digitaalinen elämäntapa -tutkimuksesta.

Viimeisten kolmen kuukauden aikana neljä viidestä suomalaisesta on hoitanut pankkiasioitaan pankin itsepalvelussa tai mobiilisovelluksessa. Myös terveyspalveluiden varaaminen digitaalisesti on suomalaisille tuttua. Kaksi viidestä on varannut ajan terveyspalveluihin digitaalisten kanavien kautta. Tutkimuksen mukaan kaikkein aktiivisimmin asioitaan hoitavat digitaalisesti 25–34-vuotiaat.

Nettikirpputorien asiakaskokemuksesta kannattaa ottaa mallia

Joka kolmas DNA:n tutkimuksen vastaajista on myynyt tai tehnyt ostoksia nettihuutokaupoissa tai nettikirpputoreilla. Tutkimuksen mukaan nämä tarjoavat kaikista nettipalveluista parhaan digitaalisen asiakaskokemuksen. Kahdeksan kymmenestä palveluja käyttäneestä kertoo asiakaskokemuksen olleen hyvä.

– Kuluttajat haluavat hoitaa asioita mutkattomasti ajasta ja paikasta riippumatta, ja nämä odotukset kasvavat entisestään myös jatkossa, sanoo DNA:n tutkimustoiminnasta vastaava osastopäällikkö Niina Hagman.

Asiakaskokemusta luonnehtivat varsin hyväksi myös ne, jotka ovat ostaneet verkkokaupasta vaatteita tai jalkineita (tyytyväisiä 71 prosenttia) ja kodin elektroniikkaa (73 prosenttia). Naiset ovat miehiä tyytyväisempiä.

Iäkkäämmät ikäluokat käyttävät digitaalisia asiointipalveluja harvemmin kuin nuoret.

Joskus myös asiantuntijaa kaivataan

Vaikka moni asia hoituukin suomalaisilta jo netissä, on asioita, jotka halutaan hoitaa perinteisesti.

– Asiat halutaan hoitaa perinteiseen tapaan useasti silloin, kun asia on monimutkainen, vaatii asiantuntijaa tai siihen kaivataan henkilökohtaisempaa palvelua. Monesti toivotaan, että olisi aina mahdollisuus hoitaa asia myös perinteiseen tapaan silloin, kun siltä tuntuu, kuvailee DNA:n Hagman.

Sähköisen asioinnin kasvua on selvityksen mukaan odotettavissa seuraavan vuoden aikana myös yritysten tarjoamien chat-asiakaspalveluiden käytössä.

DNA:n Digitaalisen elämäntavan tutkimus toteutettiin huhtikuussa 2016, ja siihen osallistui 1036 iältään 15–74-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen toteutti Norstat Finland Oy.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Metsäteollisuus ry päätti maanantaina pidetyssä hallituksen kokouksessa esittää irtautumista Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:sta.

Edunvalvontajärjestön hallitus on kutsunut koolle yleiskokouksen ensi viikon torstaiksi. Jos päätös irtautumisesta hyväksytään, muutos astuu voimaan vuoden 2017 alusta.

Metsäteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Jussi Pesosen mukaan päätös irtautumisesta on pitkällisen pohdinnan tulosta.

− Tämä ei ole vain kolmen suuren metsäjätin päätös, vaan koko Metsäteollisuus ry:n hallituksen. Säröääniä ei ollut, Pesonen painotti tiistaina järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Irtautumisen taustalla on halu yksinkertaistaa järjestön edunvalvontarakenteita sekä uudistaa nykyisiä toimintatapoja.

− Koemme, että näin pystymme palvelemaan entistä kohdennetummin jäseniämme, Pesonen perustelee.

Palkansaajat yllättyneitä

Järjestön palkansaajatahot ovat ottaneet irtautumisilmoituksen vastaan yllättyneinä, mutta positiivisesti.

− Ilmoitus tuli yllätyksenä palkansaajille, mutta päätös ei heitä yllättänyt.

Pesonen muistuttaa, että järjestö oli EK:n kanssa monista asioista samoilla linjoilla. Hänen mukaansa irtautuminen EK:sta mahdollistaa Metsäteollisuus ry:n toiminnan terävöittämisen entistä vahvemmin esimerkiksi kansainvälisille markkinoille. Itsenäisenä tahona Metsäteollisuus ry voi kuitenkin valita tärkeimmät painotuksensa entistä vapaammin.

Pesonen kiistää yhdistymisen muiden elinkeinoelämän järjestöjen kanssa ja painottaa, että järjestön tarkoituksena on jatkaa toistaiseksi itsenäisenä toimijana. 

Virvamaria Toikka

virvamaria.toikka@yrittajat.fi

Suomi tunnetaan kansainvälisesti erityisesti digitaalisiin terveyspalveluihin liittyvien innovaatioiden edelläkävijämaana. Venäjällä Suomen malli nähdään hyvänä esimerkkinä paikallisen järjestelmän uudistamiselle ja alan kilpailukyvyn kehittämiselle.

Pietarissa parisen viikkoa sitten järjestetyssä  BioMed2016 -tapahtuman pääteemana oli kartoittaa terveydenhuollon ja lääketieteen sovellus- ja teknologiainnovaatiohankkeiden yhteistyömahdollisuuksia Suomen ja Venäjän välillä. Tapahtumassa venäläisille sijoittajille esittäytyi seitsemän terveydenhuoltoalan kasvuyritystä.

Pietarissa esitellyt suomalaisinnovaatiot valikoituivat mukaan venäläissijoittajien ja StartUp Health® Finlandin toimesta. StartUp Health toimii startup-yritysten kasvukiihdyttämönä, joka tukee monivuotisella ohjelmalla terveysalan yrittäjiä liiketoiminnan rakentamisessa sekä tuo kasvuyrityksille pääsyn kansainväliseen sijoittajien, ammattilaisten ja kaupallisten mahdollisuuksien verkostoonsa.

Tapahtuman ansiosta käynnissä on neuvotteluja kymmenien miljoonien sijoituksista suomalaisiin digitaalisen terveydenhuollon innovaatioihin.

− Tämä on loistava kehityssuunta, sillä ideoiden muuttaminen toimiviksi innovaatioiksi vaatii merkittävää panostusta kaupallistamiseen, Tekesin hyvinvointi- ja terveysjohtaja Anssi Pulkkinen sanoo.

Virvamaria Toikka

virvamaria.toikka@yrittajat.fi

Someron Yrittäjät vuokrasivat kioskin ja tontin Somerjoen perikunnalta vuonna 1997. Alussa kioski oli avoinna joka päivä, nykyään viikonloppuisin.

Someron Yrittäjien puheenjohtajan Janne Tolvin mukaan Yrittäjät saivat kioskin kunnostamiseen alkuvaiheessa EU-rahaa. Tänään kunnan tuki on elinehto kioskin auki pysymiselle.

− Kunta tukee kioskin ylläpitoa osallistumalla kesätyöntekijän palkkaukseen. Töitä riittää yhdelle kesäihmiselle kahdeksaksi viikonlopuksi. Vuodessa kioskilla poikkeaa 2 000–3 000 kävijää, ja kioskin tuotto käytetään sen kunnostamiseen, sanoo Tolvi.

Täksi kesäksi on talkoilla saatu parkkipaikka kuntoon, johon pääsee linja-autolla. Kesällä Somerolle tulevat turistiryhmät kierrätetäänkin kioskin kautta.

Perinteisten virvokkeiden ohella kioskilla myydään erilaisia Rauli Badding Somerjoen fanituotteita kuten paitoja, pinssejä, kirjoja ja kortteja. Someron Yrittäjien puheenjohtajan Janne Tolvin mukaan kauppa käy kohtuullisen hyvin.

Paratiisi-kioski sijaitsee noin yhdeksän kilometrin päässä Someron keskustasta. Sijainnista johtuen kioskiin on murtauduttu useasti kuluneen kahdenkymmenen vuoden aikana. Tolvin mukaan rahallisesti varkaat eivät ole hyötyneet murroistaan mitään.

Paratiisi-kioski on auki tänä kesänä 23.6 – 7.8. välisenä aikana. Aukioloajat ovat perjantaisin 12−17, lauantaisin 9−16 ja sunnuntaisin 12−18.

Esa Nieminen

esa.nieminen@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat on listannut kuluvalla viikolla rekisteröidyt yritykset paikkakunnittain.

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistain aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 118 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Konkurssien määrä väheni tammi-toukokuussa viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna kolme prosenttia.

Konkursseja pantiin vireille 1 119 kappaletta. Se on 35 konkurssia vähemmän kuin viime vuoden tammi-toukokuussa.

Henkilökuntaa konkurssiin haetuissa yrityksissä oli yhteensä 5 528, mikä on 498 henkilöä ja 9,9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavaan aikaan.

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tietoihin. Vireille pannuilla konkursseilla tarkoitetaan konkurssiin haettuja yrityksiä, yhteisöjä tai luonnollisia henkilöitä.

Konkurssin vireilletulo ei aina merkitse yrityksen tai ammatinharjoittajan konkurssiin menemistä sanan varsinaisessa merkityksessä.

Muiden palveluiden toimiala paransi eniten

Konkurssien määrä väheni alkuvuonna lukumääräisesti eniten muiden palveluiden päätoimialalla.

Ala käsittää muun muassa informaatio- ja viestintäpalvelut, rahoitus- ja vakuutustoiminnan, kiinteistöalan toiminnan, ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, hallinto- ja tukipalvelut, koulutuspalvelut, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä taide-, viihde- ja virkistystoiminnan.

Alalla pantiin alkuvuonna vireille 310 konkurssia, mikä on 24 konkurssia eli 7,2 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan.

Konkurssien määrä väheni alkuvuonna myös maa-, metsä- ja kalatalouden, teollisuuden ja kaivostoiminnan, rakentamisen sekä muiden palveluiden päätoimialoilla.

Vireille pantujen konkurssien määrä kasvoi lukumääräisesti eniten kaupan toimialalla, jossa pantiin vireille 244 konkurssia. Se on 17 konkurssia eli 7,5 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Konkurssit kasvoivat tammi–toukokuussa myös kuljetuksen ja varastoinnin sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan päätoimialoilla.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Hallitus antoi keskiviikkona eduskunnalle esityksen uudeksi hankintalaiksi. Tärkeimpiä esitettäviä uudistuksia ovat velvollisuus jakaa hankinnat osiin, kilpailun korostaminen sidosyksikköhankinnoissa sekä kansallisten hankintojen sääntelyn reipas keventäminen.

Lakiin on näillä näkymin tulossa periaatesäännös, joka edellyttää pienhankintojen kilpailuttamista avoimesti. Lisäksi arvoltaan suurimmille eli niin sanotuille EU-hankinnoille asetetaan uusia yrittäjämyönteisiä velvoitteita.

Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Antti Neimala arvioi, että uusi laki parantaisi pienten ja keskisuurten yritysten pääsyä mukaan julkisiin hankintoihin.

– Pienten ja keskisuurten yritysten pahin ongelma julkisissa hankinnoissa on ollut hankintojen keskittyminen. Se on johtunut ostojen kilpailuttamisesta niin suurina kokonaisuuksina, etteivät pienet yritykset ole pystyneet antamaan pyydetyn laajuista tarjousta. Velvoite jakaa hankinnat on tärkein keino auttaa pieniäkin yrityksiä mukaan EU-hankintoihin, Neimala sanoo.

Pk-yritysten kannalta on myös hyvä, että liikevaihtovaatimus voi jatkossa olla enintään kaksi kertaa hankinnan arvo.

– Liikevaihtovaatimusten kohtuullistaminen puolestaan tukee pienten yritysten mahdollisuuksia kilpailla muiden yritysten kanssa, Neimala toteaa.

Suorahankintoihin voidaan puuttua paremmin

Lakiesitykseen sisältyy sidosyksikköhankintojen tiukka sääntely. Esityksen mukaan Kilpailu- ja kuluttajavirasto valvoisi jatkossa julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä.

Uuden lain tavoitteena on edistää myös markkinavuoropuhelua ostajien ja myyjien välillä, mikä parantaa ostajien ja myyjien hankintaosaamista.

Neimalan mukaan keinot puuttua laittomiin suorahankintoihin ovat tähän saakka olleet pahasti vajavaiset. 

– On ollut kohtuutonta, että taloudellisesti näin merkittävän järjestelmän valvonnasta ovat vastanneet vain yksityiset, tarjouskilpailuihin osallistuvat yritykset hakemalla muutosta hankintapäätökseen. Uusi viranomaisomaisvalvonta, jota olemme pitkään edellyttäneet, sopii Kilpailu- ja kuluttajaviraston rooliin ja ennaltaehkäisee hankintalain rikkomuksia, Neimala summaa.

Kynnysarvot nousemassa

Lakiesitys on nostamassa kaikkia tärkeitä kansallisten hankintojen kynnysarvoja. Esimerkiksi tavara- ja palveluhankintojen kilpailutuksen raja on kohoamassa 30 000 eurosta 60 000 euroon.

Suomen Yrittäjät pitäisi kuitenkin kynnysarvot jossakin määrin alempana, jotta avoimuus ja syrjimättömyys toteutuisivat pienemmissäkin hankinnoissa.

Alempia kynnysarvoja puoltaa sekin, että kansallisten hankintojen menettelyjä ollaan keventämässä radikaalisti. Jatkossa laki ei enää aiheuta nykyiseen tapaan ylimääräisiä menettelykustannuksia, vaan se on paljon joustavampi.

– Vain avoin kilpailu tuottaa hyvää laatua ja kustannussäästöjä asiakkaalle. Siksi tarvitaan kevyet ja joustavat mutta kuitenkin kattavat yhteiset pelisäännöt, Neimala sanoo.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Britanniassa käydään torstaina kansanäänestys EU-alueella säilymisestä. Jos Britannia äänestää eroamisen puolesta, maa voi silti jäädä ETA-alueeseen, jolloin vaikutukset ovat huomattavasti vähäisemmät.

Näin arvioi Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen. Hän painottaa, ettei halua nähdä Britannian lähtevän EU:sta. Malisen mukaan kylmien faktojen näkökulmasta Britannian etu olisi pysyä EU:ssa.

– Mahdollinen ero toisi paljon epävarmuutta ja se sotkisi Britannian taloutta, Malinen sanoo.

Taantuman uhka ilmassa

– Rahoituksessa epävarmuus kasvaisi hetkellisesti korkeaksi. Ero heikentäisi monella tapaa talouden mahdollisuuksia Suomessakin. Se saattaisi johtaa jopa uuteen taantumaan Suomessa lähivuosina.

Britannia on merkittävä kauppakumppani Suomelle, tosin sen vaikutus on laskenut viime vuosina. Tavaraviennissä Britannian osuus on neljä prosenttia ja palveluviennissä seitsemän prosenttia.

Brexitin mahdolliset vaikutukset tulevat ekonomistin mukaan kahta kautta.

– Yhtäältä ero heikentäisi suomalaisyritysten vientimahdollisuuksia. Toisaalta jos ero johtaisi EU-alueella talouden voimakkaaseen heikkenemiseen, välilliset vaikutukset tulisivat Suomeenkin.

– Yksittäisiin yrityksiin vaikutukset voivat olla huomattavasti suuremmat, jos yrityksen merkittävinä kauppakumppaneina on brittejä, Malinen jatkaa.

Uhka EU:n hallinnon lamaantumisesta

Malisen mukaan pk-yritysten näkökulmasta uhka tulisi eurooppalaisen hallinnon lamaantumisesta. EU:n hallinnon voimavarat kohdistuisivat Brexitin läpiviemiseen, jolloin esimerkiksi sisämarkkinoita edistävät hankkeet lamaantuisivat.

– On olemassa uhka molemminpuolisten kauppasuhteiden kriisiytymisestä. Tämä voisi tarkoittaa erityyppisiä tulleja. Jos yritys on nyt tekemässä pidempiaikaisia sopimuksia, sopimuksissa on syytä ottaa huomioon Brexitin mahdollisesti tuomat kauppaesteet.

Malisen mielestä hyvä vaihtoehto on lykätä kauppasopimusten tekoa vähän ja katsoa, mitä Britannian jäsenyydelle tapahtuu.

Jos suomalaisyrityksellä on nyt tytäryritys Britanniassa, Brexitin voimaantullessa Britannia muuttuisi niin sanotuksi kolmanneksi maaksi. EU:n ulkopuolisesta, kolmannesta maasta, tavaroiden vienti ja tuonti on erilaista, lisäksi tulee tullirajat ja erilainen verokohtelu.

Britannian eroaminen olisi noin kahden vuoden prosessi. Britannian lähtö EU-alueelta heikentäisi puntaa suhteessa muihin valuuttoihin. 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien mukaan SAK uutisoi keskiviikkona harhaanjohtavasti siitä, että EU olisi estämässä sairauspäivien omavastuuajan vuosilomalla.

– SAK:n uutinen on harhaanjohtava. Kyse on siitä, miten EU-tuomioistuimen työaikadirektiiviä koskevaa oikeuskäytäntöä pitäisi tulkita. SAK:n uutisessa annetaan ymmärtää, että vasta viides lomaviikko voitaisiin siirtää. Lain mukaan kyse ei ole siitä, monesko viikko lomasta on menossa, vaan omavastuupäiviä tarkastellaan suhteessa ansaittuun lomaoikeuteen, sanoo Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Albert Mäkelä.

Kyse on siis siitä, kuinka paljon lomaa on kaikkiaan kertynyt, eikä siitä, milloin ja millaisissa osissa loma pidetään.

Jos työntekijälle on kertynyt lomaa neljä viikkoa tai alle, ja hän sairastuu lomansa aikana, on hänellä lain mukaan oikeus keskeyttää lomansa ja siirtää sairastamansa lomapäivät myöhemmäksi.

Jos taas työntekijälle on kertynyt vuosilomaa yli neljä viikkoa ja hän sairastuu lomansa aikana, ensimmäiset sairauspäivät ovat omavastuupäiviä, joita ei voi siirtää myöhemmin pidettäväksi.

Koska omavastuupäivät eivät vähennä työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan, täydet kuusi omavastuupäivää voi olla silloin, kun työntekijä on ansainnut lomaa viisi viikkoa tai enemmän.

Lomalla sairastumisen karenssissa on kyse huhtikuun alussa voimaantulleesta vuosilomalain muutoksesta. 

Mäkelä toteaa, että omavastuupäivien yhteensopivuus EU-oikeuden kanssa on arvioitu siinä yhteydessä, kun hallitus laati esityksensä vuosilomalain muutoksesta.

Hän myös toteaa, että asiaa koskevat EU-tuomioistuimen tuomiot on annettu ennen lain voimaantuloa.

– EU-tuomioistuimen tapauksia, joihin SAK:n uutisessa viitataan, on tulkittava nimenomaan tähän työaikadirektiivin mukaiseen neljän viikon lomaoikeuteen suhteutettuna. Vuosilomalaissa taataan vähintään tämä neljän viikon lomaoikeus, eli laki ei ole ristiriidassa työaikadirektiivin kanssa, Mäkelä summaa.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

”Lautailu on ollut harrastuksenani 1980-luvulta lähtien ja edelleen elämäntapa. Sain ensimmäisen skeittilaudan pikkuserkultani alle kouluikäisenä, lumilautailun pariin päädyin puolestaan 1980-luvun lopun lumilautailubuumin myötä.

Skeittaamiseni painottuu kesään, lumilautailu luonnollisesti talveen. Skeittaan pääasiassa minirampeilla ja skeittiparkeissa. Tällä hetkellä Järvenpäässä ei ole yhtään skeittipaikkaa, joten päätin rakentaa rampin omalle takapihalleni. Jos joku kehtaa sanoa, ettei skeittaus ole urheilua, hän voi käydä muutaman tunnin testaamassa ja miettiä sitten uudestaan.

Ei sitä huonokuntoinen jaksa.

Lumilautailen pääasiassa freestyle-tyylillä hyppyreissä ja kaiteissa, mutta joskus tulee tehtyä myös matkoja isommille kukkuloille Lappiin ja muualle Eurooppaan. Tutussa mäessä Talmassa rinteen hinkkaaminen on sosiaalista kuntoilua ja varman päälle pelaamista, vieraat mäet ovat yllätyksellisempiä. Yhdessä talvessa tulee toisinaan yli sata laskupäivää.

Viime vuosina talvet ovat saapuneet myöhässä, joten odotteluun kyllästyneenä aloitin vuonna 2013 täytelajina maastopyöräilyn. Maastopyöräily on yllättävän samankaltaista kuin lumilautailu. Reitin ulkopuolella liikkuessa ei kummassakaan tiedä, mitä on tulossa vastaan.

Lautailijana olen nykyään harkitsevaisempi kuin nuorempana. Kun katsoo vanhalta videolta, kun nilkka muljahtaa ympäri, niin vieläkin vihloo koko kropassa. Hölmöily johtaisi vain turhiin taukoihin tärkeistä harrastuksista.

Yhteistä kaikille lajeilleni on se, että ulkona liikkuminen rentouttaa kummasti. Kun aloitin työelämässä 1996, kuljin naurettavan kilometrin mittaisen työmatkan autolla, satoi tai paistoi. Nykyään ihmettelen, miten saatoin olla niin typerä.”

Heikki Isotalo

toimitus@yrittajat.fi

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 16.6.−22.6. AAA-luokkaan päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 213 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on vajaat 12 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo on noin 840 000 euroa.