Julkissektorin toteuttama toiminta markkinoilla on kuntalain mukaan tullut pääosin yhtiöittää ja muuttaa hinnoittelu markkinaperusteiseksi vuoden 2014 loppuun mennessä. Syynä on kielletty valtiontuki. Poikkeuksellisen pitkän siirtymäajan saivat sote-uudistuksen viivästymisen vuoksi työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut.

Siirtymäaika päättyy 2016 vuoden lopussa, mutta sote-uudistuksen venyessä sosiaali- ja terveysministeriö on valtiovarainministeriön tuella valmistellut jatkoaikaa vielä kahdeksi vuodeksi. Muutoksen puolustajien mukaan yhtiöittämisen kustannusta pidetään kunnille epätarkoituksenmukaisena siksi, että 2019 edessä on muutos joka tapauksessa.

– Jos nyt indikoidaan kunnan liikelaitoksille, että jatkakaa vain, saattaa terveyspalveluiden siirtyminen kunnilta maakunnille hankaloitua, toteaa Suomen Yrittäjien kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin.

Reipas yhtiöittämis- tai markkinoilta vetäytymisvelvoite (mitä voimassaoleva laki jo edellyttää) pakottaisi Grekinin mukaan kunnan liikelaitoksen omistajaohjauksen kunnolla pohtimaan, satsataanko julkistoimijan kehittämiseen vai mitä tehdään.

Suomen Yrittäjät on esittänyt kompromissia, jossa terveyskeskukset voisivat jatkaa yhtiöittämättä, mutta kunnallisten liikelaitosten (noin 15 kpl) olisi joko yhtiöitettävä toiminta tai vetäydyttävä myynnistä muille kuin omistajilleen.

Liikelaitokset sijaitsevat suurehkoissa kaupungeissa, joissa on jo olemassa kilpailua ja palveluntarjontaa (esim. Kotka, Joensuu, Kuopio, Rovaniemi, Pori, Vantaa). Kompromissiesitys ei ole myötätuulessa, vaan jatkoaikaa esitetään myös näille.

– Niillä paikkakunnilla, joissa nämä liikelaitokset toimivat, on muitakin palveluntarjoajia ja kilpailua. Kukaan työterveyshuollon tarvitsija ei siten jäisi ilman palvelua, Grekin huomauttaa.

Ulkoministeriöllä ja teknologian kehittämiskeskus Tekesillä on käynnissä ohjelma, joka auttaa suomalaisyrityksiä lähtemään kehitysmaiden markkinoille.

Tavoitteena on jalostaa innovaatiot menestyksekkääksi ja kestäväksi liiketoiminnaksi kotimaassa ja kehittyvillä alueilla Afrikassa, Intiassa, Vietnamissa ja Meksikossa.

– Rahoitamme vientiponnisteluista puolet ja hakijatahot itse puolet, kertoo Tekesin ohjelmapäällikkö Minh Lam.

– Tuemme yrityksiä paitsi rahoituksella, myös verkostolla ja yhteistyökumppanuudella.

Ohjelma edellyttää, että yrityksellä on valmiina tuote tai palvelu sekä maksavia asiakkaita.

Potentiaaliset vientikohteet eteläiset Afrikka ja Aasia

Viisivuotisen Business with Impact eli BEAM -ohjelman kokonaisrahoitus on 50 miljoonaa euroa. Sillä on rahoitettu tähän mennessä 60 projektia.

Rahoitusta saaneet yritykset ovat olleet pääosin koulutuksen, terveydenhuollon, energian, ympäristön ja ICT:n toimialoilta.

– Etelä-Afrikassa on paljon vientipotentiaalia suomalaisyrityksille, kertoo vienninedistämismatkalla mukana oleva alivaltiosihteeri Matti Anttonen ulkoministeriöstä.

Eteläisen Afrikan lisäksi keskeinen viennin kehittämiskohde suomalaisyrityksille on Etelä-Aasia, jossa asuu yli puolitoista miljardia ihmistä. Suomalaisfirmoja on alueella vain reilut sata.

– Selvästi yritykset tarvitsevat vienninedistämisen kaltaista apua, etenkin Etelä-Afrikan kaltaisissa maissa. Yhteistyöllä rakennamme suomalaisyritysten vientiedellytyksiä ja sitä kautta hyvinvointia Suomeen, tiivistää alivaltiosihteeri Anttonen.

Juhani Ojalehto

Espoossa Klovin bussivarikolla käy kova kuhina syysillan pimeydessä. Linja-autoja tankkaavat, siivoavat ja pesevät tummaihoiset miehet. He ovat Sri Lankan tamileja ja All-Rounders Groupin palveluksessa. Kolme neljästä firman varikkotyöntekijästä on tamileja, heidän lisäkseen väkeä on myös muun muassa Pakistanista, Venäjältä ja Ukrainasta.

Kantasuomalaisia ei joukossa näy ensimmäistäkään.

All-Rounders Groupin kaikki viisi perustajaosakasta ovat taustaltaan Sri Lankan tamileja. Nuoria miehiä, pari–kolmekymppisiä. He ovat samalla myös firman operatiivinen johtoviisikko.

TOIMITUSJOHTAJA Maju eli Mayuran Kamalanathan, 32, esittelee Espoon–varikon pesuhallin töitä.

– Silloin kun aloitettiin nämä hommat tehtiin pitkiä päiviä. Pestiin itse bussit ja tankattiin. Opittiin mistä on kyse ja saatiin homma toimimaan, Maju muistelee.

Hän puhuu täydellistä suomea ”stadin aksentilla” kuten kuka tahansa pääkaupunkiseudulla kasvanut suomalainen. Maju muutti Sri Lankasta Suomeen viisivuotiaana ja kasvoi Espoossa. Nyt hän on keravalainen perheenisä.

Muut All-Roundersin hoitamat suuret Nobinan varikot ovat Helsingin Herttoniemessä (noin 80 bussia) ja Vantaan Hakunilassa (130 bussia). Niiden lisäksi All-Rounders hoitaa Lehtimäen busseja, joita on yhteensä noin 80. Lehtimäen varikot ovat Helsingin Kivikossa, Lahdessa ja Nastolassa.

All-Roundersin vastuulla on noin 450 bussia joka yö – paitsi juhannuksena ja jouluna ja vastaavina juhlapyhinä, jolloin bussiliikenne on hiljaista. Hommien pitää olla tehtyinä viimeistään puoli neljältä aamulla. Sen jälkeen ensimmäiset bussit lähtevät liikkeelle.

ALL-ROUNDERS aloitti syyskuussa 2012. Maju ja hänen tamilikaverinsa Gautu, Sumo, Viji ja Yathu olivat miettineet yhteisen yrityksen perustamista. Nuorista miehistä oli tullut kavereita Suomen tamiliyhdistyksessä.  Kaverusten ajatuksena oli pienimuotoinen yritys, joka voisi esimerkiksi järjestää Suomen tamiliyhteisön jäsenille juhlia. Toisin kuitenkin kävi.

Maju huomasi mol.fi-sivuilta, että työvoimahallinnon kautta haettiin pakettiauton kuljettajia. Viisikko perusti yrityksen. He alkoivat ajaa iltaisin Uudenmaan Pikakuljetuksen pakettikuljetuksia.    

Eipä aikaakaan, kun heille tarjottiin myös aamujakelun hommia. Toiminta laajeni niin, että heidän viiden lisäksi tarvittiin jo ulkopuolisia työntekijöitä.

Majusta tuli täysipäiväinen yrittäjä ja hän jätti palkkatyönsä S-ryhmässä. Mutta kuinka allroundersilaiset päätyivät hoitamaan busseja?

BUSSIYHTIÖ Veolia haki keväällä 2013 uutta yhtiötä bussien siivoukseen pääkaupunkiseudulle. Maju kuuli tästä ja tarjoutui yhtiökumppaneidensa kanssa työn tekijäksi. Heillä ei ollut aiempaa kokemusta siivoustyöstä, mutta he onnistuivat vakuuttamaan Veolialle, että pystyvät hoitamaan homman.

Sopimuksen syntymistä edesauttoi se, että Veolialle aiemmin bussien siivousta tehneessä suomalaisyrityksessä oli ollut paljon tamileita. Heidän työnsä laatuun oltiin Veoliassa tyytyväisiä.

Muutamaa kuukautta myöhemmin Majun ja kavereiden yritys oli solminut sopimuksen jo toisenkin bussiyhtiön, Nobinan kanssa.

–Tilaisuuksiin on tartuttava silloin kun ne tulevat eteen. Meille niitä on tarjottu useita – ja nopealla aikataululla, toimitusjohtaja Maju naurahtaa.

All-Roundersin kuljetuspuolella osa työntekijöistä on kantasuomalaisia. Varikkopuolella heitä ei ole tällä hetkellä ollenkaan. Suomalaisessa mittakaavassa pieni palkka ja hankalat työajat eivät houkuta, ei välttämättä kaikkia maahanmuuttajiakaan.

– Yrityksemme tahtotila on työllistää erityisesti maahanmuuttajataustaisia, mutta totta kai mielellään palkkaisimme kieltä osaavia suomalaisia töihin jos vain saamme. Se on osoittautunut vaikeaksi, Maju harmittelee.

– Varsinkin jakelupuolelle palkkaisimme mieluummin suomenkielentaitoisia kuin ummikkoja ulkomaalaistaustaisia, Maju sanoo.

All-Rounders on aloittanut yhteistyön koulutuskuntayhtymä Keudan kanssa kielikoulutuksen järjestämiseksi.

Majun mielestä on väärin sanoa, että suomalaiset olisivat jotenkin laiskempia työntekijöinä kuin maahanmuuttajat. Parhaat ovat kuitenkin jo kiinnitettyinä työpaikkoihin ja jäljelle jääneistä on vaikea löytää sopivia, Maju muotoilee diplomaattisesti.

Bussivarikolla yötyötä tekevistä miehistä suurin osa tekee päivisin myös toista työtä, esimerkiksi perinteisissä siivousfirmoissa. Palkoistaan he lähettävät säännöllisesti rahaa kotiin tai sukulaisille Sri Lankaan.

– Arvioin, että seitsemän kymmenestä tekee kahta työtä, sanoo toimitusjohtaja Maju.

LIIKETOIMINTA on kasvanut All-Roundersissa vauhdilla. Viime tilikaudella liikevaihto oli 1,7 miljoonaa euroa ja voitto 120 000 euroa. Tästä vuodesta odotetaan jo neljän miljoonan liikevaihtoa ja voittotavoite on 200 000 euroa.

Liikevaihtoa kasvattaa viime vuoden lopulla tehdyt kuljetuspuolen sopimukset. All-Rounders  on nyt suurten kansainvälisten logistiikkayhtiöiden Postnordin ja Bringin yhteistyökumppani ja hoitaa heidän pakettikuljetuksiaan.

– Meillä on tällä hetkellä 35 liisattua pakettiautoa, toimitusjohtaja Maju kertoo.

All-Rounders Group on nyt jaettu useaan yhtiöön: All-Rounders Logistics on kuljetuspuolen yhtiö, All-Rounders One hoitaa Nobinan bussit, All-Rounders Two pitää sisällään Lehtimäen bussityöt ja HSY:n Kivikon sorttiaseman kiinteistönhoidon.

Kasvuhaluja allroundersilaisilla on edelleen, niin olemassa olevilla kuin uusilla toimialoilla:

– Kiinteistönhoito ja siivousala meille uusina toimialoina kiinnostavat, toimitusjohtaja Mayuran Kamalanathan toteaa.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi

Saimi Hoyer Saimi Hoyer kauhistuu kuullessaan suomalaisen kansanviisauden: suutari pysyköön lestissään. Hän on vaihtanut alaa monta kertaa elämässään, tuoreimpana televisio- ja kirjoittamistyöt vaihtuivat hotelliyrittämiseen lapsuuden mökkimaisemissa. Hoyer on remontoinut miehensä ja heidän yhtiökumppaninsa kanssa Punkaharjun Valtionhotellin.

– Kukaan ei ole seppä syntyessään. Ei kannata pelätä. Silloin kannattaa ympärillä olla itseään viisaampia ihmisiä, joita kannattaa kuunnella, eikä paahtaa yksinään eteenpäin, Saimi Hoyer neuvoo alan vaihdoksesta haaveilevia. (Juttu jatkuu videon jälkeen)

Hotellin kunnostamisessa ja yrityksen käynnistämisessä apuna on ollut niin kokeneita yrittäjiä kuin paikallisia talkoolaisia ja yhteistyökumppaneita. Kunnostaminen oli kallista.

Ensimmäinen kesä meni hienosti. Viime juhannuksen alla avattu hotelli ja ravintola palvelivat kesäkaudella yhteensä 300000 asiakasta. Viritteillä on yritysmyyntiä ja yhteistyötä muun muassa Savonlinnan oopperajuhlien ja paikallisten sekä seudullisten yrittäjien kanssa.

Aiempi elämä ja työura ovat valmentaneet Hoyeria myyntityöhön ja esillä oloon. Yrittämisen konkretia on kuitenkin yllättänyt.

- Olen vaihtanut lamppua samaan aikaan, kun olen kierrättänyt ihmisiä hotellilla, Hoyer kuvailee yrittäjän arkea.

Yrittäjyys on hänelle nyt kolmas ura mallintyön ja toimittaja-juontajan työn jälkeen.

Malliksi Saimi Hoyer, silloin vielä Nousiainen, päätyi ja pyydettiin sattumalta, kun hän oli Italiassa 1990-luvun puolivälin jälkeen. Kieliä ja kirjallisuutta yliopistossa opiskellut nuori nainen ei ollut aluksi ollenkaan innostunut mallin työstä:

– Pidin sitä pinnallisena ja naurettavana.

Saimi Hoyer lopetti mallin työt vuonna 2003 muuttaessaan Pariisista Helsinkiin.

– Aloin Marjaana Toimisen, Image-lehden entisen päätoimittajan, vaikutuksesta kirjoittaa. Aloin kirjoittaa Imagelle, se oli kova Marjaanan koulu.

Hoyerin mukaan mentoreiden, kuten Marjaana Toimisen tai toisaalta Laila Snellmanin opit ovat olleet työuralla suureksi hyödyksi. Nykyisin Toiminen toimii johdon konsulttina MindMill Network -yrityksessään. Toiminen kertoo valmentaneensa Hoyeria kirjoittamisen perusteista ja feature-kerronnan lainalaisuuksista.

Toimisen mukaan Saimi oli yksi "uusista äänistä media-alan ulkopuolelta", joilta lehti pyysi juttuja. Viimeksi naiset ovat olleet tekemisissä Hoyerin sienikirjan editoinnin yhteydessä.

– Saimi on sekä utelias että nöyrä, haluaa enemmän oppia kuin pelätä sitä, ettei pärjää. Se on todella tärkeä asenne kaikille, etenkin tulevaisuuden työelämässä, sanoo Marjaana Toiminen.

Riikka Koskenranta

Laaja henkilöjuttu Saimi Hoyerista tilattavassa Yrittäjä-aikakauslehdessä

Tilastokeskuksen mukaan kuluvan vuoden toisella neljänneksellä perustettujen yritysten määrä nousi viime vuoden vastaavasta ajankohdasta puoli prosenttia. Yhteensä yrityksiä perustettiin tämän vuoden toisella neljänneksellä 7 015.

Eniten yrityksiä perustettiin ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialoille. Kaikista perustetuista yrityksistä tällä toimialalla aloitti 16,3 prosenttia, eli yhteensä 1 146 yritystä. Kaupan toimialalla aloitti puolestaan 1 057 yritystä ja rakentamisen toimialalla 1 041 yritystä.

Eniten yrityksiä perustettiin Uudellemaalle, toiseksi eniten Varsinais-Suomeen ja kolmanneksi eniten Pirkanmaalle. Uudellamaalla aloitti 2 609 yritystä, Varsinais-Suomessa 628 ja Pirkanmaalla 594 yritystä.

Aloittaneista yrityksistä 48,3 prosenttia oli oikeudelliselta muodoltaan luonnollisia henkilöitä ja 42,9 prosenttia osakeyhtiöitä. Luonnollinen henkilö harjoittaa Tilastokeskuksen määrittelemänä yritystoimintaa omalla tai rekisteröidyllä toiminimellä harjoittavaa henkilöä.

Lopettaneiden yritysten määrä väheni

Lopettaneiden yritysten määrä laski viime vuodesta 4,5 prosenttia. Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä yhteensä 5 438 yritystä lopetti toimintansa.

Eniten yrityksiä, yhteensä 1028, lopetti kaupan alalla. Rakentamisen toimialalla lopetti 832 yritystä, ja ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialalla 745.

Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa yritysten perustamisten lisäksi myös toimintansa päättäneiden yritysten lukemat olivat suurimmat. Uudellamaalla toimintansa lopetti 2 058 yritystä, Pirkanmaalla 487 ja Varsinais-Suomessa 419 yritystä.

Lopettaneista yrityksistä luonnollisia henkilöitä oli 49,7 prosenttia ja osakeyhtiöitä 37,8 prosenttia.

Silja Eisto

Helsingin Sanomat kertoo, että Euroopassa ja Suomessa rahoitusmarkkinat ovat entistä pirstaloituneemmat. Yrityksille se tarkoittaa sitä, että ne keräävät rahoitusta useista kanavista.

Suomen kehitys vaikuttaa lehden mukaan melko lupaavalta, sillä viime vuonna start up -yrityksiin tehtiin pääomasijoituksia noin 253 miljoonan euron verran, mikä on eniten bruttokansantuotteeseen suhteutettuna koko Euroopassa. EU:n alueella ulkoista rahoitusta on HS:n mukaan noin 30 000 miljardia euroa ja Yhdysvalloissa lukema on noin 49 000 miljardia.

Ulkopuolinen rahoitus onkin monelle start up -yritykselle tärkeää.

– Tappiota tekevä varhaisen vaiheen yritys ei saa rahoitusta pankista. Toimimme pitkään lähinnä bisnesenkeleiden ja valtion rahoituksen varassa. Lainoihin pistimme omia rahojamme takaukseksi, kertoo ohjelmistoyhtiö Frosmon toimitusjohtaja Mikael Gummerus HS:lle.

Vuonna 2008 perustettu Frosmo sai alkuaikoina tukea bisnesenkeleiltä eli yksityishenkilöiltä, jotka sijoittavat nimenomaan alkuvaiheen yrityksiin. Valtion rahoituslähteiltä Tekesiltä ja Finnveralta yritys on saanut noin kuusi miljoonaa euroa, ja Euroopan investointipankilta yritys sai noin 8,5 miljoonan euron lainan. Lainojen ja pääomasijoitusten yhteismäärä on noin 20 miljoonaa.

Niiden avulla yritys on ponkaissut kasvuun, ja neljän viime vuoden ajan se on kasvanut 150 prosentin vuosivauhdilla. Tänä vuonna sen liikevaihto yltää todennäköisesti 7–8 miljoonaan euroon.

Rahoitusvaihtoehdot monimuotoistuvat

Grannenfelt Finance -perheyritystä pyörittävä Eeva Grannenfelt arvioi Helsingin Sanomille, että Eurooppaan on vähitellen muotoutumassa Yhdysvalloissa vallitsevan kaltaiset monimuotoiset rahoitusmarkkinat.

– Rahoitusmarkkinat eivät ole samalla tavoin kiinni perinteisessä pankkisektorissa, kuten vielä kymmenisen vuotta sitten, vaan ne ovat voimakkaasti pirstaloitumassa. Kun pankkirahoitus kasvuyrityksille on vähentynyt, rinnalle on syntynyt uusia rahoitusmahdollisuuksia.

Grannenfeltin mukaan valtion ja EU:n toimet myös kannustavat uusien rahoituskanavien syntyyn. Esimerkiksi joukkorahoitus on yleistymässä monissa Euroopan unionin maassa. Kehitystä vauhdittaa lainsäädännön selventyminen.

Sijoitusten määrä onkin kiitynyt Suomessa, ja viiden vuoden aikana niiden määrä on 2,5-kertaistunut.

– Joukossa on bisnesenkeleitä, joukkorahoittajia ja pääomasijoitusyhtiöitä. Ulkomaisten sijoittajien määrä on ollut myös kasvussa, mikä kertoo siitä, että Suomessa on hyviä ja houkuttelevia yrityksiä, Suomen pääomasijoitusyhdistyksen toimitusjohtaja Pia Santavirta kertoo Helsingin Sanomille.

Silja Eisto

Toistaiseksi Talenttiverkosto.fi-sivustolle on ilmoittautunut mukaan 40 korkeakoulua ja 5 000 talenttia eli korkeasti koulutettuja nuorta ja opiskelijoita.

Seuraavaksi juuri avattua palvelua aletaan markkinoida yrityksille. Palvelun avulla yrittäjä voi tavoittaa erikokoisiin tehtäviin sopivan henkilön. Korkeakoulut voivat puolestaan tavoittaa yrittäjiä ja yrityksiä, joilla voisi olla työmahdollisuuksia nuorille.

– Pk-sektorin yrityksillä on paljon tekemätöntä projektiluontoista työtä, joka kaipaa tekijöitä. Korkeakouluilla on puolestaan jatkuva pula työharjoittelupaikoista ja työelämäkontakteista. Talenttiverkostossa projekti- ja harjoittelutöiden kysyntä ja tarjonta saadaan paremmin kohtaamaan, mikä toivottavasti madaltaa etenkin yrittäjien kynnystä lähteä yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa, Suomen Yrittäjien koulutusasioiden päällikkö Mika Tuuliainen kertoo.

Nuoret puolestaan voivat hakea verkostosta omaa osaamistaan ja koulutustaustaansa vastaavia yritysten tarjoamia työ-, projekti- ja lopputyömahdollisuuksia.

– Opiskelijat ovat selvitysten mukaan ennätyksellisen kiinnostuneita yrittäjän urasta ja yrittäjämäisestä työotteesta. Talenttiverkoston kautta nuoret osaajat pääsevät tekemään yhteistyötä suoraan yrittäjien kanssa ja kuulemaan heidän kokemuksia ja ajatuksia yrittäjyyden arjesta, Suomen Yrittäjien järjestöpäällikkö Joonas Mikkilä kommentoi.

Palvelu on korkeakouluille ja talenteille maksuton. Yrityksille Talenttiverkosto on maksuton vuoden 2017 toukokuun loppuun saakka.

Talenttiverkoston teknisen alustan on toteuttanut digitaalinen innovaatio- ja kehityspalvelu Me2we. Rekrypalvelu on myös vahvasti esillä Suomen Yrittäjien osastolla Slushissa 30.11.–1.12.2016.

Silja Eisto

Strategisen neuvottelukunnan tehtävänä on keskittyä pitkän ajanjakson strategioihin ja linjauksiin ammattikorkeakoulujen kehittämisessä sekä tuottaa suosituksia EURASHEn toiminnan prioriteeteiksi. Ryhmään kuuluu yhdeksän jäsentä. 

EURASHE on eurooppalainen järjestö korkeakouluille, jotka tarjoavat ammatillisia koulutusohjelmia ja harjoittavat soveltavaa ammatillista tutkimusta Bolognan syklien mukaisesti. EURASHE:n pääasiallisena tehtävänä on edistää ammatillisten korkea-koulujen intressejä ja parantaa ammatillisen korkeakoulutuksen laatua ja asemaa Euroopassa. EURASHE on perustettu vuon-na 1990. Järjestön sihteeristö sijaitsee Brysselissä (Belgiassa). 

EURASHE:n tehtävänä on edistää eurooppalaisen ammatillisen korkeakoulutuksen intressejä. Tavoitteena on mm. osallistua eurooppalaisen korkeakoulutus- ja tutkimusalueen luomiseen ja tarjota jäsenille puitteet, joissa ne voivat saada ja jakaa tietoa tulevaisuuden korkeakoulutuksen kehittämisestä.

EURASHE:n toimintaa ohjaavat neljä pääteemaa:
• ammatillisen korkeakoulutuksen tehtävä
• korkeakoulutuksen laatu
• ammatillisen korkeakoulutuksen modernisointi moninaisen korkeakoulutuksen puitteissa
• tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta 

Lisätietoa:

http://www.eurashe.eu/about/
http://www.eurashe.eu/finnish/

Suomen yrityssektorin suhteellinen velkaantuneisuus on kasvanut tasaisesti jo pidemmän aikaa.

Velan kasvua selittävät lähinnä ulkomaiset lainat ja kotimaisten yritysten väliset lainat, sillä velkaantuminen on ollut hitaampaa ilman niitä, kertoo Tilastokeskuksen Tieto&Trendit -julkaisu.

Yrityksien suurimmaksi rahoittaja­sektoriksi paljastuvat toiset yritykset. Tämä on julkaisun mukaan yllättävää, sillä Suomen rahoitus­sektoria on usein luonnehdittu pankki­keskeiseksi.

Tytäryhtiöt ovat velkaa emoyhtiöille

Suurinta osaa yritysten välisistä lainaveloista Tieto&Trendit pitää yritys­konsernien sisäisinä.

– On vaikeata löytää motiivia sille, että yritykset lainoittaisivat laajamittaisesti vieraita konsernin ulkopuolisia yrityksiä, julkaisussa todetaan. 

– Lisäksi yritysten väliset erät kirjautuvat perustilastojen luonteen vuoksi ajoittain kahteen kertaan.

Yritysten korollinen velka oli 107 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoden 2015 lopussa.

Ulkomaista rahoitusta vaikea erotella konsernin lainoista

Valtaosa yritysten ulkomaisista lainaveloista on suoria sijoituksia ja siten määritelmällisesti konsernin sisäisiä, Tieto&Trendit taustoittaa.

Julkaisu mainitsee, että on kuitenkin yleistä, että suorissa sijoituksissa on suuria eriä molempiin suuntiin, kotimaasta ulkomaille ja toisin päin. Nämä voivat julkaisun mukaan liittyä muun muassa holding-yhtiöihin ja vero­suunnitteluun.

Näiden erien bruttomääräinen esittäminen kasvattaa myös yritysten velkakantaa. Valitettavasti tilastoista ei voi eritellä ”aitoa” ulkomaista rahoitusta konsernin sisäisistä eristä.

– Suorien sijoitusten analyysin kehittäminen olisi tarpeellista, jotta ymmärrys näiden erien vaikutuksesta yritysten velkaantumiseen lisääntyisi, julkaisussa sanotaan.

Juhani Ojalehto

Parasta energia-alan start up -yritystä voi käydä äänestämässä torstaihin 27.11. kello 11 saakka. Pääpalkintona kisassa on Messusäätiön lahjoittamat 5 000 euroa.

Finalistit ovat kaikki Suomeen rekisteröityjä yrityksiä, ja ne ovat enintään viiden vuoden ikäisiä. Kilpailulla pyritään nostamaan esiin erityisesti sellaisia yrityksiä, joilla on kasvupotentiaalia sekä uutta tarjottavaa energia-alalle.

Kilpailijoiden toiminta voi liittyä esimerkiksi uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen, kotien energianhallintaan tai energian varastointiin.

Kymmenen finalistia ovat Altum Technologies, BioGTS, Fourdeg, HMA analytics, Joukon Voima, Masar Smart Energy, Optiwise, SFTec, Sun Energia, Virte Solar.

Silja Eisto

Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti tänään Jukka Ahtelan työaikasääntelyn kehittämistä koskevan selvityksen.

Selvitys pyrkii antamaan kuvan ei-fyysisestä työstä, tietotyöstä, sen toimintaympäristöstä ja niistä vaatimuksista, joita tällainen ajasta ja paikasta riippumaton, viestintäteknologiaan perustuva työ asettaa.

Selvityksessä esitettävien ehdotusten keskeinen viesti on myönteisen muutoksen ja joustavuuden edistäminen työelämässä.

Selvitys esittää myös tuottavuuden kohottamista yhtäältä lisäämällä yritysten mahdollisuuksia työajan joustavampaan käyttöön tuotanto- ja palvelutarpeiden vaihtelun mukaan. Toisaalta pitäisi lisätä työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa omiin työaikoihinsa.

Työaikalaki siirtymässä 2020-luvulle

Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Atte Rytkönen pitää selvitystä erittäin kuvaavana, vaikka Ahtela käytti selvityksen esimerkkinä ohjelmistoalaa.

– Muuttuvan työelämän tarpeet eivät koske ainoastaan ohjelmistoalaa. Ajasta ja paikasta riippumatonta tietotyötä tehdään laajasti eri sektoreilla ja toisaalta monilla perinteisimmillä aloilla asiakastarpeet määrittävät entistä enemmän sen mitä tehdään ja milloin, Rytkönen kommentoi.

Ahtelan selvityksen taustalla on ministeriön aie päivittää työaikalain säännökset 2020-luvun tarpeisiin. Selvitys antaa Rytkösen mielestä selvät suuntaviivat sille, miten työaikalainsäädäntöä on syytä kehittää.

– Selvityksen havainnot tukevat sitä, että työaikasääntelyssä tulee joustavoittaa työaikajärjestelyjä ja mahdollisuuksia sopia työajoista nykyistä enemmän työpaikoilla.

– Erityisesti nämä tarpeet koskevat keskimääräisen työajan mahdollistamista ja liukuvaa työaikaa, mutta myös esimerkiksi viikonloppuna tehtävää työtä ja siitä maksettavia korvauksia.

Työajoista sovittaisiin työntekijäkohtaisesti

Ahtela nostaa selvityksessään esiin työaikasääntelyn joustavoittamisen ja paikallisten sopimismahdollisuuksien lisäämisen.

Sopimismahdollisuudet tulisi johtaa suoraan laista ja niitä varten tarvitaan selkeät pelisäännöt. Lisäksi sääntelyn tulee tarjota tasapuoliset sopimismahdollisuudet, jotka toimisivat kaikissa yrityksissä järjestäytymisestä riippumatta.

– On äärimmäisen tärkeää, että työaikasääntely jatkossa tukee ja mahdollistaa yrityksissä paikallisten ja työntekijäkohtaisten sopimismallien sekä erilaisten joustavien menettelyjen, kuten työaikapankkien, kehittämistä eri toimialojen sekä erilaisten toimijoiden tarpeet huomion ottaen.

– Työlainsäädännön kehittämisen lähtökohtana tulee olla, että nämä mahdollisuudet taataan yhdenvertaisesti kaikille yrityksille, riippumatta siitä kuuluu yritys työnantajaliittoon vai ei, Rytkönen toteaa.

Juhani Ojalehto

Suomen Yrittäjien hallitus kannattaa Juha Sipilän hallituksen budjettiriihessä esittämää yrittäjävähennystä, sillä se asettaa erilaiset yhtiömuodot verotuksessa enemmän samalle viivalle.

– Se on ennen kaikkea tasavertaisuuskysymys eri yritysmuotojen välillä, sanoo Suomen Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Jyrki Mäkynen.

Viiden prosentin yrittäjävähennys koskee toiminimien, avointen yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden tulosta.

Valtaosalla verotettava tuotto on alle 30 000 euroa

Verohallinnon tietojen mukaan Suomessa on noin 176 000 elinkeinonharjoittajaa – toiminimiä, avoimia yhtiöitä ja kommandiittiyhtiöitä.

Näistä 77 prosentilla eli yli 135 000 yrityksellä vuotuinen verotettava tuotto on alle 30 000 euroa.

YEL-yrittäjien keskimääräisillä 47 000 euron tuloilla viiden prosentin vähennys keventää yrittäjän verotusta noin 940 eurolla vuodessa.

Yli 100 000 euron tuloilla toimivia yrityksiä on yrittäjävähennyksen piirissä vain noin 5000.

– On toveripopulismia väittää yrittäjävähennystä kaverikapitalismiksi, Mäkynen viittaa yrittäjävähennyksestä julkisuudessa käytyyn keskusteluun.

– Vähennys toki hyödyttää myös enemmän ansaitsevia, mutta se on tärkeä tasokorjaus kaiken kokoisille yrityksille, joista erityisesti pienimmät ovat toimineet tähän asti usein vailla minkäänlaista kannustinta palkkatyöhön verrattuna.

Yrittäjävähennykselle ei ylärajaa

Suomen Yrittäjien hallituksen mukaan yrittäjävähennykselle ei ole syytä asettaa ylärajaa, koska kyse on eri yritysmuotojen saattamisesta paremmin samalle viivalle.

– Ei yhteisöveron alennustakaan kohdistettu erisuuruisena erikokoisille yrityksille, Mäkynen muistuttaa.

Suomen Yrittäjät esitti yrittäjävähennyksen käyttöönottoa tavoiteohjelmassaan vuosille 2015 – 2019.

Juhani Ojalehto

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 200 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Halpakaan raha ei innosta yrityksiä investoimaan, kertoo eurooppalaisia yrityksiä tutkinut kustannushallinnan asiantuntijaorganisaatio Expense Reduction Analysts.

Tutkimuksen mukaan yli kaksi kolmasosaa eurooppalaisista yrityksistä ei ole lisännyt eikä ole suunnittelemassa lisäystä velkarahoitteisiin investointeihin.

Investointien vaatimasta pääomasta lähes kaksinkertainen osuus katetaan kustannussäästöillä lainarahaan verrattuna.

Asenne velkarahaan jakaa eurooppalaisyrityksiä

Yritysten suunnitelmissa on eurooppalaisittain suuria eroja.

Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa panostetaan tutkimukseen, markkinointiin ja liiketoiminnan laajentamiseen Euroopan keskiarvoa enemmän. Italiassa yritykset suhtautuvat velkarahoitteiseen kasvuun merkittävästi muita eurooppalaisia yrityksiä myönteisemmin.

Suomi kuuluu tutkimuksessa velkarahoitukseen pidättyvästi suhtautuvien Keski- ja Pohjois-Euroopan maiden joukkoon. Pohjoismaissa, Benelux-maissa ja saksankielisellä alueella ei investoida, vaan kerätään pääomia tulevaisuutta varten.

Suomessa investoidaan vähemmän kuin muualla Euroopassa

Suomi erottuu tässä muista selvästi, tutkimus kertoo. Suomalaisyritysten erityispiirre säästöillä kerrytetyn pääoman käyttämisessä on tuloksen kasvattaminen ja kassan kerryttäminen.

Tähän käytetään hieman yli kolmannes kertyneistä säästöistä. Investointeja patentteihin ja uuteen teknologiaan Suomessa tehdään vähemmän kuin muualla Euroopassa.

Tutkimuksen mukaan eurooppalaisyritykset eivät kuitenkaan ole ylireagoineet moniin kansainvälisiin kriiseihin, kuten pakolaiskriisiin tai Ukrainan tilanteeseen.

Toisaalta varovaisuudesta voi tutkimuksen mukaan kertoa se, etteivät laskevat fossiilisten raaka-aineiden hinnat, ennätysmatalat korot tai halpa lainaraha ole vaikuttaneet yritysten suunnitelmiin.

Juhani Ojalehto

Kärripojat Oy:n yrittäjä ja toimitusjohtaja Tero Koponen teki yhtenä tavallisena työpäivänä hommia firman konttorilla Joensuussa, yhdessä veljensä ja yhtiökumppaninsa Petri Koposen kanssa. Sisään tuli yksi työntekijöistä ja ojensi yrityksen hinauspalvelun päivystyspuhelimen Terolle:

– Pankinjohtaja soittaa, erittäin kiireellistä asiaa.

Pankinjohtaja pyysi Tero Koposta tulemaan välittömästi pankin konttoriin. Syytä hän ei kertonut puhelimessa.

Ennen tätä puhelua yrittäjäveljekset olivat ihmetelleet kahden työntekijän kanssa, että miksi Teron ja Petrin puhelimet eivät olleet soineet, kun työntekijät olivat soittaneet heille. Hälytysääni oli kyllä soittajien päässä kuulunut tai piipannut varattua.

Syy veljesten puhelimien mykkyyteen selvisi myöhemmin: rikollinen oli kääntänyt heidän puhelunsa soimaan omassa prepaid-liittymässään.

Pankinjohtaja oli soittanut Teron numeroon ja tajunnut, että puhelimessa oli joku muu kuin tuttu yrittäjä.  

– Jostakin rikollinen oli saanut henkilötunnukseni ja soittanut Soneralle ja saanut käännettyä puhelut, hämmästelee yrittäjä Tero Koponen.

Rikollinen oli vastannut puhelimeen useita kertoja Koposen nimissä.

Rikollinen meni pankkiin

Samaan aikaan kun Koposen puhelin oli mykkänä, rikollinen oli Joensuun osuuspankin yhdessä konttorissa väärennettyjen kauppakirjojen, valtakirjojen ja hallituksen pöytäkirjojen kanssa. Hän yritti suurta tilisiirtoa veljesten yrityksen muka valtuuttamana heidän muka tekemänsä kiinteistökaupan maksamiseksi kiinteistön myyjälle. Täyttä huijausta.

Kun Tero Koponen saapui omaan pankkikonttoriinsa, pankinjohtaja näytti asiakirjoja, joita toisesta konttorista oli juuri faksattu heille. He soittivat samantien poliisit, jotka nappasivat toisessa konttorissa olleen rikollisen.

– Meille täysin tuntematon suomalainen tyyppi toiselta paikkakunnalta, kertoo Tero Koponen. (JUTTU JATKUU KUVAN ALLA)

Koposen veljeksille ei ole tähän päivään mennessä selvinnyt, kuinka ja miksi rikollinen valitsi juuri heidän yrityksensä huijauksen kohteeksi. Huijausyritys tapahtui noin kaksi vuotta sitten.

Epäilemme, että tekijä oli osa suurempaa järjestäytyneen rikollisuuden ryhmää, Koponen sanoo.

Yritysten laskuja varastettiin

Koposten Kärripojat Oy:hyn kohdistunut huijausyritys on harvinainen. Ihan tavallinen ei myöskään ollut elokuussa Porin suunnalla paljastunut huijaus, missä yritysten laskuja varastettiin postilaatikoista. Huijari muutti aidon näköisiin laskuihin oman tilinumeronsa.

Tavallisempi yrityshuijauksen muoto on ns. toimitusjohtajahuijaus. Yrittäjäsanomien uutisissa kerrottiin kaksi viikkoa sitten, että keskusrikospoliisilla on tutkinnassa yli 40 tällaista identiteettivarkautta.

Taannoin Konecranesilta huijattiin 17 miljoonaa euroa toimitusjohtajahuijauksella. Huijauksia ja identiteettivarkauksia on tehty myös pk-yrityksiin, ei pelkästään suuriin.

Verottaja puolestaan on kesän jälkeen löytänyt ja torjunut satakunta huijausyritystä, jossa virolaiset rikolliset ovat yrittäneet kunniallisten yritysten nimissä huijata ja saada omille tileilleen alv-palautuksia.

Niin sanottujen toimitusjohtajahuijausten lisäksi yrityksiin tulee jatkuvasti ”tavallisia valelaskuja” ja harhaanjohtavaa markkinointia.

Jari Lammassaari

Näin voit yrittää suojautua identiteettivarkauksilta,

harhaanjohtavalta markkinoinnilta ja valelaskuilta:

1. Ohjeista henkilökuntaasi etukäteen! Jos he saavat yrityksenne johdolta omituisen sähköpostin, jossa pyydetään siirtämään rahaa tai luovuttamaan tietoja, heidän pitää soittaa ja muutenkin tarkistaa pyynnön oikeellisuus. Soitto ei välttämättä riitä, koska numero voi olla väärennetty tai käännetty soimaan muualla.

2. Omituiselta vaikuttavassa sähköpostissa kannattaa testimielessä klikata vastaa-nappulaa. Huijarisähköpostissa näkyy tutun lähettäjän oikealta näyttävä osoite, mutta kun viestiin koettaa vastata, siellä onkin esimerkiksi gmail- tai hotmail-pääte. Huijaussähköpostiin ei kuitenkaan kannata oikeasti vastata.

3. Jos et ole varma kenen kanssa asioit, älä sovi puhelimessa mitään. Pyydä lisätietoja sähköpostitse kirjallisena. Sano selvästi, ettet lähde mukaan mihinkään maksulliseen.

4. Älä ilmoita puhelinnumeroasi kaupparekisteriin. Puhelinnumeroa ei ole pakko ilmoittaa ja asiakkaat tuskin etsivät yhteystietojasi kaupparekisterin tiedoista.

5. Jos sinulla on työntekijöitä, perehdytä heitä huijauslaskuista ja ohjeista tarkkuuteen laskujen maksussa. Käykää läpi myös mahdolliset toimitusjohtajahuijauksiin liittyvät tilanteet ja varautukaa niihin. Käykää yrityksen sisällä läpi myös yrityksen sopimuskumppanit, jotta henkilökunta tietää keiden kanssa toimitaan. Sopikaa myös, kuka hyväksyy yrityksessä uudet sopimukset sekä yrityksen tilaukset.

6. Tarkista parhaasi mukaan, että laskussa näkyvät tilinumerot ovat oikeita.

7. Tarkista yrityksesi tiedot säännöllisesti YTJ-järjestelmästä, ettei kukaan ulkopuolinen ole päässyt antamaan järjestelmään vääriä tietoja.

8. Jos epäilet huijausta, identiteettivarkautta tai koet tulleesi huijatuksi, ota yhteyttä poliisiin, verottajaan tai Suomen Yrittäjien neuvontapalveluun puh. 09 229 221.

Alkuvuonna kasvua ei ollut vielä havaittavissa. Ennakoitavissa on, että loppuvuoden aikana kehityssuunta jatkuu myönteisenä.

Viimeisimmän vuosineljänneksen (heinä–syyskuu) aikana perustettiin yrityksiä viisi prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavalla ajanjaksolla.

− Tämän vuoden näkymä on valoisampi kuin viime vuoden. Viime vuonna starttirahat loppuivat joillakin alueilla jo toukokuussa ja lähes kaikkialla jossakin vaiheessa vuotta. Erityisesti vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä yritysten perustaminen romahti selvästi. Nyt starttirahaa näyttäisi riittävän, joten yrityksiä tullaan oletettavasti perustamaan tänä vuonna enemmän kuin viime vuonna, ennustaa Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Jari Jokilampi.

Kasvun kärjessä Hyvinkää-Riihimäki ja Hämeenlinna

Alueittain tarkasteltuna suhteellisesti eniten kasvua uusien yritysten määrässä tammi−syyskuun aikana oli Hyvinkään-Riihimäen seudun uusyrityskeskuksessa (+36%), missä perustettiin 117 uutta yritystä, 31 enemmän kuin viime vuonna. Prosentuaalisesti seuraavaksi eniten uusien yritysten määrä lisääntyi Kemi-Tornio-alueella (20% / 65 uutta yritystä) ja Kuopiossa (19% / 166 kpl).

Kappalemääräisesti eniten uusien yritysten määrä kasvoi Hämeenlinnassa, missä perustettiin 373 uutta yritystä, 52 enemmän kuin viime vuonna tammi−syyskuussa. Prosentuaalinen kasvu oli 16.

Uusyrityskeskusten kautta perustettiin tämän vuoden tammi-syyskuussa 5 531 yritystä. Tämä on prosentin verran enemmän kuin vuosi sitten. Uusia asiakkaita kävi uusyrityskeskuksissa 12 167. Näin ollen uusien asiakkaiden määrä kasvoi kolme prosenttia vuoden takaisesta. Uusyrityskeskukset antoivat starttirahalausuntoja tarkastelujaksolla 3333 kappaletta, mikä on kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.

Työntekijänsä palkkavaroja varastanut 45-vuotias yrittäjämies on tuomittu kavalluksesta Hyvinkään käräjäoikeudessa, kertoo Nurmijärven Uutiset.

Yrittäjä tuomittiin maksamaan 60 päiväsakkoa, joiden yhteissumma on 2 400 euroa. Mies joutuu myös korvaamaan työntekijälle kavallettuja varoja.

Yrittäjä ei ollut tilittänyt ulosoton alaisia palkkavaroja ulosottoviranomaisille, vaan oli käyttänyt varat yhtiön menoihin.

Risto Siilasmaa peräänkuuluttaa yrittäjämäistä asennetta toimialasta ja kokoluokasta riippumatta.

Hän puhui toimivasta yrityskulttuurista kasvuyritysverkosto Boardman2020:n tilaisuudessa Helsingissä tiistaina.

- Kaikkien pitää välittää jostain. Joko työtovereista, yrityksen tuotteista tai asiakkaista. Jos ei itse välitä, miten voi vaatia muita välittämään. Yrittäjä johtaa aina edestä, Siilasmaa sanoi.

Hän listasi puheenvuorossaan myös muita tärkeitä arvoja, jotka liittyvät vastuuseen ja omistajuuteen. Niitä ovat muun muassa faktapohjainen lähestyminen asioihin, peräänantamattomuus, fokusointi ja perinteiden haastaminen.

- Meillä oli Nokiassa kriisin aikana lempilause, jonka mukaan huono uutinen on hyvä uutinen. Huonoja uutisia pitää voida kertoa eteenpäin. Aikaisemmin siitä oli saanut sormillensa.

Siilasmaa korosti, että hyvä yrittäjä tai johtaja haluaa kuulla huonot uutiset heti. Vain siten pystyy muuttamaan asioita.

- Tärkeää on puhua asioista asioiden oikeilla nimillä. Silloin pelko vähenee.

Jussila siirtyy Yrittäjiin Elisalta johtajan tehtävästä. Hänen vastuullaan Elisassa on ollut sisäinen ja ulkoinen viestintä. Jussila on toiminut aiemmin mm. yrittäjänä Tositaru Oy:ssä sekä uutispäällikkönä, tuottajana ja toimittajana Iltalehdessä. Hänellä on myös työkokemusta Euroopan komissiosta ja ulkoministeriöstä.

Jussila toimii viestintäjohtajan tehtävän lisäksi Suomen Yrittäjien omistaman Sypoint Oy:n toimitusjohtajana sekä Yrittäjäsanomien ja Yrittäjä-lehden päätoimittajana. Sypoint Oy:n toimitusjohtajuus on määräaikainen kesään 2019, jolloin varatoimitusjohtaja Anssi Kujalan toimivapaus päättyy. Sypoint kustantaa lehtiä, verkkopalveluita ja kirjoja, järjestää tapahtumia ja koulutusta sekä myy palkitsemistuotteita.

– Olen todella iloinen, että saamme johtoryhmäämme Tarun kaltaisen ammattilaisen, jolla on vahvat näytöt ja monipuolinen kokemus viestinnästä, uuden kehittämisestä, digitaalisesta toiminnasta, verkkopalveluiden ja lehtien tekemisestä ja uudistamisesta sekä yrittäjyydestä. Taru on rohkea uudistaja, ja yrittäjäjärjestö tarvitsee rohkeita uudistuksia, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

– On mahtavaa olla mukana varmistamassa, että meillä Suomessa on parhaat mahdolliset olosuhteet yrittäjyydelle. Vahvat yrittäjät ja yritykset ovat koko Suomen etu – ja selkäranka. Suomen Yrittäjät on ainutlaatuinen yrittäjien verkosto, josta löytyy tukea sekä startupeille että pitkään yritysmaailmassa toimineille. Maailmamme muuttuu muun muassa digitalisaation myötä niin kovaa vauhtia, että yhteiseen hiileen kannattaa puhaltaa, Taru Jussila toteaa.

Huono valmistautuminen käy ilmi kyselystä, jonka valtion omistama energiatehokkuuteen kannustava yritys Motiva ja Huoltovarmuuskeskus tekivät yrityksille ja julkisille organisaatioille, kertoo Lännen Media. Kysely tehtiin syys–lokakuun vaihteessa.

Suurimmassa osassa pienyrityksistä ei olla Lännen Median mukaan varauduttu mitenkään häiriötilanteisiin. Niissä, joissa oli varauduttu, prosesseja esimerkiksi toimi vaihtoehtoisesti kaasulla, sähköllä tai öljyllä, oli useampi sähkönsyöttövalikoima tai oli ups-tuetut palvelimet ja työasemat.

Pienet ja keskisuuret yritykset katsoivat investointitukien olevan paras kannustin varautumaan paremmin häiriötilanteisiin ja tekemään niitä varten investointeja.