Varhain keskiviikkoaamuna syttynyt Pirttijoen Saha ja ja Höyläämö Ky tuhoutui täysin tulipalossa. Yrittäjä Kari Pirttijoen elämäntyö haihtui kirjaimellisesti savuna ilmaan.

Vielä normaalia traagisemmaksi tilanteen tekee se, että yrityks ei ollut saanut vakuutusta sen luottohäiriömerkintöjen vuoksi. Mistään ei ole tulossa korvauksia.

Yrittäjä Kari Pirttijoki ilmoitti jo palopaikalla, että ei jaksa enää aloittaa uudestaan alusta. Yritys paloi nyt toisen kerran. Myrskyn irroittama sähkökaapeli sytytti sahan tuleen ensimmäisen kerran 1990-luvun lopussa.

- En olisi halunnut kokea tätä toista kertaa elämässäni. Silloin oli vielä nuori ja oli voimaa ja uskoa tulevaisuuteen, mutta nyt on vähän molemmat vähissä, Pirttijoki kertoi Iltalehdessä.

Kari Pirttijoen kohtalo on koskettanut monia ja hän on saanut paljon myötätuntoa osakseen. Moni on toivottanut voimia ja jaksamista, mutta myös ehdottanut keräyksen järjestämistä.

Rovaniemeläinen yrittäjä muun muassa on ilmoittanut järjestävänsä huutokaupan Pirttijoen hyväksi. Ajan henkeen kuuluen hänen hyväkseen on käynnistetty myös rahankeräys ainakin gofundme.com-sivustolla. Keräyksen on käynnistänyt hankolainen nainen, joka luki höyläämön palosta netistä. Hän ei tunne yrittäjä Kari Pirttijokea.

Aiemmin syksyllä julkaistu pk-barometri osoitti sen, että suurin osa vientiä tekevistä pk-yrityksistä suojautuu melko huonosti mahdollisilta luottotappioilta.

Finnvera kehottaakin yrityksiä suojautumaan tehokkaammin. Sen mukaan esimerkiksi luottovakuutus ja remburssi, jossa ostaja-asiakkaan pankki sitoutuu kirjallisesti maksamaan kauppahinnan myyjälle, suojaavat turhilta luottotappioilta erityisesti eksoottisilla vientimarkkinoilla.

– Luottovakuutus on yksinkertaisin suojauskeino, ja se sopii erityisesti jatkuvaan, lyhyen maksuajan kaupankäyntiin. Meiltä on mahdollisuus saada myös niin sanottu pistevakuutus, joka tarkoittaa vakuutusta yksittäisille kaupoille. Se on erittäin tärkeä pienille toimijoille, Finnveran tiimipäällikkö Eeva-Maija Pietikäinen arvioi.

Suomalaisyritykset vievät tuotteitaan Finnveran takuun turvin esimerkiksi Burkina Fasoon ja Malawiin.

Kolme keinoa suojata kaupat

Finnvera ohjeistaa pk-yrityksiä tekemään kauppaa turvatuin maksuehdoin, jotta ne säästyisivät luottotappioilta. Yleisimmät suojauskeinot ovat luottovakuutus, remburssi ja vekselitakuu. Rahoitusta ja sopivaa maksutapaa kannattaa miettiä hyvissä ajoin ennen kauppaa. 

Luottovakuutus sopii erityisesti jatkuvaan, lyhyen maksuajan kaupankäyntiin. Viejä tekee Finnveran kanssa sopimuksen, ja Finnvera myöntää luottovakuutuksen vientiyritykselle.

Vakuutus sisältää kymmenen prosentin omavastuuosuuden, ja se sopii myös pienille kaupoille. Yritys voi hakea korvausta 90 päivän maksuviiveen jälkeen. Finnvera ei myönnä vakuutusta Euroopan maihin ja joihinkin sen ulkopuolisiin maihin.

Remburssi sopii suojautumiskeinoksi erityisesti lyhyiden maksuaikojen kaupoissa. Remburssissa ostaja-asiakkaan pankki sitoutuu kirjallisesti maksamaan kauppahinnan myyjälle. Pankki tekee siis niin sanotun remburssin. Myyjä tekee vastaavasti sopimuksen oman pankkinsa kanssa, ja pankki vahvistaa remburssin. Pankki voi myös jakaa ulkomaiseen pankkiin liittyvää riskiä Finnveran kanssa.

Vekselitakuu soveltuu puolestaan pienehköihin pääomatavarakauppoihin ja jatkuvaan vientiin. Vekseli tuo viejälle käteismaksun ja ostajalle maksuaikaa. Vekselitakuu suojaa pankkia myös mahdollisilta luottotappioilta. Viejä hakee takuuta Finnveralta ja toimittaa sille ostajan ja mahdollisen takaajan luottotiedot ja tilinpäätöstiedot 3–4 vuodelta.

Silja Eisto

Finpron FinlandCare-kasvuohjelma on siivittänyt älykkään liikuntakonseptin luoneet suomalaisorganisaatiot menestykseen Singaporessa. Ikääntyneiden tarpeisiin kohdennettuja HUR:n kuntoilulaitteita käytetään jo 23 singaporelaisessa vanhainkodissa. Yrityksen yhdessä Raisoftin sekä Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa luoma 1,5 miljoonan euron projekti on viimeisen vuoden aikana kaksinkertaistunut.

HUR on Singaporen vanhainkotihankkeen ohella onnistunut kasvattamaan myyntiään myös muissa Aasian maissa. Ikääntyville kohdennettuja, paineilmatekniikkaan perustuvia kuntoilulaitteita valmistavan suomalaisyritys HUR:in myynti kohdistui alun perin Pohjoismaihin, mutta tänä päivänä yrityksen laitteita viedään jo yli 50 maahan.

Yli 1000 singaporelaisvanhusta kuntoilee HUR:in laitteilla ja suomalaisin opein. HUR liittyi suomalaisten terveys- ja hoiva-alan yritysten kansainvälistymistä edistävään, Finpron johtamaan FinlandCare-kasvuohjelmaan pian ohjelman perustamisen jälkeen. Ohjelman kautta HUR:ille avautuivat ovet Singaporen markkinoille, jonne yritys perusti yhdessä kahden muun suomalaisorganisaation kanssa ikääntyneille suunnatun Gym Tonic -kuntosalikonseptin.

 – FinlandCare-kasvuohjelmasta on ollut meille hyötyä erityisesti kontaktien kautta, jotka ovat nostaneet vientimme uudelle tasolle. 1,5 miljoonan euron arvoinen Gym Tonic-hanke on viime vuoden aikana jo kaksinkertaistunut ja kattaa laitteiden viennin lisäksi myös koulutusvientiä. Tällä hetkellä laitteemme ovat jo yli tuhannen ikääntyneen käytössä, ja luvun arvellaan nousevan yli 4 000 vuoteen 2018 mennessä, HUR:n varatoimitusjohtaja Lena Karjaluoto kertoo.

Aasiassa tuotteiden ja palveluiden suomalaisuus on myyntivaltti.

– Suomalaisista vanhustenhuollon ratkaisuista ollaan Aasiassa erityisen kiinnostuneita, sillä niiden nähdään paitsi tuovan tehokkuutta ja kustannussäästöjä myös olevan tae turvallisuudesta ja korkeasta laadusta. Juuri nyt Suomella on Aasiassa hyviä mahdollisuuksia kasvattaa hyvin vetävää terveysteknologian vientiä entisestään, kertoo Finprossa terveystoimialasta vastaava johtaja Nora Kaarela.

Japani on ollut HUR:n suurin vientimaa jo pitkään, ja sen kautta yritys on kerännyt paljon arvokasta tietoa paitsi paikallisesta tarpeesta myös ikääntyneiden kehoista Aasiassa. Tätä tietoa he ovat hyödyntäneet muuallakin Aasiassa.

Parhaillaan Suomi.fi-sivusto uudistuu, ja muodostumassa on uusi julkishallinnon verkkopalvelu, joka kokoaa samaan osoitteeseen palvelut yrityksille, kansalaisille ja viranomaisille.

– Uudistus tähtää siihen, että digitaaliset julkiset palvelut ovat saatavilla yhdeltä luukulta. Samalla viestintä julkisen hallinnon organisaatioiden, kansalaisten ja yritysten välillä tehostuu, arvioi valtiovarainministeriön ICT-johtaja Anna-Maija Karjalainen.

Myös Yritys-Suomi siirtyy osaksi työn alla olevaa palvelua. Yrittäjille uudistuvan palvelun avaaminen pitäisi tuoda helpotusta aiemmin pirstaleiseen tiedonetsintään ja asioiden hoitoon. Sivusto pitää sisällään yrityksille suunnatut julkishallinnon palveluiden tiedot, kuten asiointikanavat, vastuuorganisaatiot ja palvelupisteet.

Kun uuden Suomi.fin tuotantoversio avataan ensi vuonna, sieltä voi esimerkiksi tarkistaa sekä omia että edustamansa yrityksen rekisteritietoja. Samoin palvelussa voi kysyä viranomaisilta neuvoja, vastaanottaa heiltä sähköisiä viestejä sekä asioida sähköisesti toisen henkilön tai yrityksen puolesta. Palveluun sisään kirjautuva käyttäjä näkee esimerkiksi voimassa olevat roolinsa kaupparekisteriin merkityissä yrityksissä.

Loppuvuoden aikana palveluun kootaan lisää tietoa muidenkin viranomaisten rekistereistä. Suunnitteilla on myös, että viranomaisten lähettämä posti siirtyy palveluun viimeistään vuonna 2018.

Uuteen sivustoon voi jo tutustua

Yrittäjät voivat jo käydä kokeilemassa sivuston toimintoja. Sen kehitysversion yrityksille suunnattuun osioon on tähän mennessä koottu esimerkiksi julkishallinnon ja muiden organisaatioiden yrityksille suuntaamia palveluita.

Sivuston kehitystyö jatkuu ensi vuoden loppuun saakka. Palvelu pyritään suunnittelemaan siten, että se vastaa käyttäjien tarpeita. Sitä kokeilevat käyttäjät voivatkin kommentoida sivustoa Palaute-napin kautta.

Silja Eisto

Etelä-Suomen Sanomat kertoo yrittäjästä, joka lankesi klassiseen huijaukseen. Luvassa oli noin yhdeksän miljoonan euron perintö. Kuten näissä huijauksissa tapana, perinnön saamiseksi ja rahojen siirtämiseksi yrittäjän oli maksettava kymmenientuhansien eurojen "kynnysraha" Espanjaan.

Lahdessa toiminut yrittäjä hankki kynnysrahan nostamalla rahaa firmastaan.

Rahojen nostaminen aiheutti toiminimen maksukyvyttömyyden tai vähintäänkin pahensi tilannetta. Se ajautui konkurssiin vuonna 2014. Konkurssipesässä oli varoja 25 senttiä, velkaa oli noin 200000 euroa, kertoo Etelä-Suomen Sanomat.

Nelikymppinen virolaislähtöinen mies tuomittiin torstaina Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa velallisen epärehellisyydestä 6 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen sekä korvaamaan verottajalle ja työeläkevakuutusyhtiölle aiheuttamansa vahingon, yhteensä 120 000 euroa.

Listaa päivittää Sitran kiertotaloustiimi, joka valikoi listalle sopivia yrityksiä neljän arviointikriteerin perusteella. Ne ovat mielenkiintoisuus, vaikuttavuus, liiketoiminta ja ratkaisun skaalattavuus.

– Listalle pääsemisen kriteerit tiukentuvat samaan tapaan kuin autojen päästörajat ratkaisujen yleistyessä, kertoo kiertotalouden johtava asiantuntija Kari Herlevi Sitrasta.

Aluksi lista esittelee Suomen inspiroivimpia kiertotalouden yritysesimerkkejä sekä niiden uudenlaisia liiketoimintamalleja.

Listalla ovat esimerkiksi oululainen Valtavalo, joka myy valaisimien sijasta valaistusta, taloyhtiöille ja yrityksille yhteiskäyttöautopalvelua tarjoava EkoRent ja ylijääneiden rakennuseristeiden kierrätysmenetelmää tarjoava Eko-Expert.

Listauksen tarkoitus on haastaa suomalaisyritykset löytämään ratkaisuja muuttuvan maailman tarpeisiin. Ajatuksena on vastata muutokseen, johon fossiiliset polttoaineet, ylikulutus ja neitseellisten raaka-aineiden käyttö ovat johtamassa.

Uudenlaiset liiketoimintamallit ovat tarpeen, jotta materiaali pysyy kierrossa mahdollisimman pitkään ja jotta jätettä ja hukkaa syntyisi mahdollisimman vähän, Sitrasta arvioidaan. Listauksen avulla halutaan myös parantaa ymmärrystä kiertotaloudesta ja innostaa yrityksiä kehittämään liiketoimintaansa.

Sitran arviolta listalla saattaisi vuoden kuluttua olla jo sata yritystä. Se julkaisee seuraavan Kiertotalouden kiinnostavimmat -listan tulevana keväänä.

Oman yrityksen kiinnostavasta toimintamallista voi ilmoittaa Sitralle. Kiertotaloustiimi arvioi, pääseekö yrity listalle.

Silja Eisto

4H-kerho innostaa lapsia tutustumaan yrittäjyyteen uudella TOP-tehtäväpankilla. Tehtäväalusta tarjoaa luontoon, ruokaan ja erilaisiin kädentaitoihin liittyviä tehtäviä, jotka on suunniteltu 6–12-vuotiaille lapsille. 

– Yrittäjäasenteen oppimisen ei tarvitse rajautua harrastustoimintaan. Tämä yrittäjyyden harjoitusalusta tehtävineen on kaikkien käytettävissä ilman kirjautumista, 4H-liiton kehityspäällikkö Virpi Skippari kertoo.

Liiton mukaan itse tekeminen ja oivaltaminen voivat auttaa lapsia löytämään heille itselleen tärkeän asian, joka voi innostaa perustamaan oman yrityksen.

– Kerholaisissa herännyt innostus eläimiä kohtaan on esimerkiksi poikinut kiinnostusta koiranulkoilutusyrityksen pyörittämiseen, 4H-kerhoja ohjannut Ann-Marie Hagman kertoo.

Myös vanhemmat voivat tukea lastaan yrittäjäasenteen herättelyssä. 4H:n mukaan vanhemman kannattaa kuunnella herkällä korvalla, mitä lapsi haluaisi oppia ja tehdä. Samoin lasta kannattaa tukea tekemään sitä, mistä hän pitää. Olennaista on myös luoda turvalliset puitteet kokeilla uutta.

Nuoret ovat perustaneet yli tuhat 4H-yritystä

4H tukee nuoria myös yritysten perustamisessa, ja nuorten perustamia 4H-yrityksiä on jo tuhat.

Yle kertoi alkusyksystä Lapinlahdella asuvasta 14-vuotiaasta Severi Lyyrasta, joka osti hautomakoneen ja päätti alkaa kasvattaa kanoja myyntiin. Hän tutustui kotieläimiin 4H:n kautta ja sai sen kautta apua yrityksen järjestämiseen.

– Tämä on 4H-yritys, eli kaikki normaalit yrityssuunnitelmat piti esitellä ja tehdä laskelmat. Sitten valittiin joku yrittämistä tunteva ohjaaja tähän 4H-yrittämiseen. Minullahan se on oma isä, joka oli ennen yrittäjänä, Lyyra kertoi Ylelle.

Yritys lähti hyvin käyntiin, ja kanoille on riittänyt kysyntää. Sana kanoista lähti kiirimään vauhdilla, ja kysyntä kävi yhdessä päivässä niin kovaksi, että Lyyran verkkoon laittama mainos piti poistaa.

Hän on suunnitellut laajentavansa toimintaa ja myyvänsä entistä enemmän kanoja.

– 4H-yritys on todella hyvä tapa nuorelle, että saa yrityksen. Muuten on todella hankala alaikäisen ja muutenkin nuoren se tehdä.

Silja Eisto

Kyseessä on valtakunnan arvostetuin kilpailu nuorille yrittäjille. Kilpailun järjestää Suomen Yrittäjät.

- Haemme uuden sukupolven yrittäjiä, jotka nuoresta iästään huolimatta ovat olleet menestyneitä ja innovatiivisia omalla toimialalla, kertoo järjestöpäällikkö Joonas Mikkilä kilpailun luonteesta. 

Ilmiannot ehdokkaista kilpailuun ovat käytössä nyt toista vuotta. Viime vuonna niitä tuli noin 200 kappaletta eri puolilta Suomea.

Kuka tahansa kansalainen voi tehdä ilmiannon. Ne välitetään ehdokkaan oman alueen yrittäjäjäyhdistykselle, joka ottaa sen huomioon virallisessa ehdokasasettelussa.

Kilpailuun ehdotettavan nuorten yrittäjien on oltava korkeintaan 35-vuotiaita (täyttää 2017). Yrityksen on pitänyt toimia vähintään kolme vuotta, hän voi olla myös vanhemman yrityksen jatkaja.

Mikäli yrityksessä on useampi osakas, tulee vähintään 50 % osakkeista olla alle 35-vuotiaan omistuksessa. Yrityksellä on oltava jatkuvan menestymisen edellytykset ja talous kunnossa. Yrittäjän yrityksen ei tarvitse olla Suomen Yrittäjien jäsen.

Kilpailu jakautuu alueellisiin alkukilpailuihin, joissa ratkaistaan Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen Vuoden nuoret yrittäjät, sekä valtakunnalliseen loppukilpailuun.

Loppukilpailun finalisteiksi valitaan viisi parasta ehdokasta. Valtakunnan Vuoden nuori yrittäjä paljastetaan Nuorten Yrittäjien Get Together -tapahtumassa Tampereella 12.5.2017.

Kilpailun ohjeisiin ja kriteereihin voi tutustua tarkemmin osoitteessa www.vuodennuoriyrittaja.fi

 Ilmiantajien kesken arvotaan 1 kpl Yrittäjä-lehden vuosikertaa, 1 kpl Arvokas yritys -kirjaa ja 1 kpl Huippymyyjä -kirjaa. Ilmiannot on jätettävä tämän vuoden loppuun mennessä.

Tieto on ensimmäinen pohjoismainen pörssiyritys, joka nostaa tekoälyn johtoryhmätasolle. Tekoäly on varustettu keskustelevalla käyttöliittymällä, joten sen kanssa voi jutella, ja siltä voi kysyä kysymyksiä mistä tahansa aiheesta.

Alicia T. niminen tekoäly edistää datakeskeiset liiketoiminnot -yksikön johtoryhmää datakeskeisyydessä ja avustaa tiimiä löytämään innovatiivisia tapoja hyödyntää datan mahdollisuuksia.

Tieto perusti datakeskeiset liiketoiminnot -yksikkönsä heinäkuussa 2016 tukeakseen pohjoismaisia organisaatiota täysin uudenlaisten datalähtöisten palveluiden ja liiketoimintamallien kehittämisessä. Saavuttaakseen tavoitteensa Tieto tutkii myös tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia yksikön johtoryhmässä.

–Tekoälyn avulla tiimimme haluaa testata, kuinka tekoäly – joka kasvattaa suosiotaan kodinelektroniikassa – voi auttaa organisaatioita datalähtöisessä päätöksenteossa. Uskon, että tekoäly tukee meitä relevantin tiedon löytämisessä ja auttaa tekemään puhtaasti dataan perustuvia päätöksiä, joita ihmiset eivät olisi välttämättä osanneet keksiä”, toteaa Tiedon datakeskeiset liiketoiminnot -yksikön johtaja Ari Järvelä.

– Kenties pystymme luomaan jotakin täysin ennen näkemätöntä.

Alicia T:n rooli johtoryhmässä on tukea dataan perustuvaa päätöksentekoa ja innovoida uusia datalähtöisiä ideoita hyödyntäen koneälyä ja data-analytiikkaa.

Tekoälyn kapasiteetti kehittyy koko ajan ja tulevaisuudessa siitä tulee älykkäämpi, ja se pystyy prosessoimaan suurempia datamääriä monista eri lähteistä. 

– Johtoryhmä saa kokeilussa erittäin arvokasta tietoa siitä, kuinka tekoäly voi täydentää ihmisistä koostuvaa tiimiä”, Järvelä tiivistää.’’

Tätä mieltä on 69 prosenttia lapsitaloudessa asuvista, jotka vastasivat STTK:n Taloustutkimus Oy:llä teettämään kyselyyn. Syyskuussa toteutettuun kyselyyn osallistui 776 iältään 15-79-vuotiasta suomalaista.

Suomen hallitus esitti pari viikkoa sitten, että naispuolisen työntekijän työnantajalle maksetaan 2500 euron kertakorvaus, kun työntekijä jää perhevapaalle.

- On tärkeää, että vanhempainvapaista aiheutuvat kustannukset jakautuvat tasaisemmin eivätkä jarruta naisten työllistymistä. Uudistus on askel oikeaan suuntaan, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kommentoi hallituksen esitystä perhevapaalle jäävän äidin työnantajalle maksettavasta kertakorvauksesta.

STTK:n kyselyssä perhevapaiden tasaisen jakautumisen edistämiseksi molemmille vanhemmille yhtä suuria kiintiöitä piti parhaana vaihtoehtona lapsitalouksista 19 prosenttia vastaajista.

Selkeä enemmistö (85 %) uskoo, että naisten työmarkkina-asema parantuisi, jos perhevapaat jakautuisivat nykyistä tasaisemmin molempien vanhempien kesken. Naiset luottavat miehiä enemmän työmarkkina-aseman paranemiseen perhevapaita jakamalla.

Reilu puolet aikuisväestöstä (55 %) pitää kahta vuotta sopivana vanhempainvapaakauden kestona. 25-49-vuotiaiden vastaajien joukossa toivotaan  muita useammin vanhempainvapaakauden keston pidentyvän viiteen vuoteen.

Yli puolet naisista (58 %) uskoo, että mahdollisuus käyttää perhevapaita nykyistä pidemmällä aikavälillä vaikuttaisi enemmän työn ja perheen yhteensovittamiseen kuin isien halukkuuteen käyttää enemmän perhevapaita. Miehistä 44 prosenttia uskoo sen lisäävän isien perhevapaiden käyttöä. Suomessa vanhempainvapaat on pidettävä siihen mennessä kunnes lapsi täyttää 2 vuotta. Ruotsissa vastaava aika pidennettiin pari vuotta sitten 8 vuodesta 12 vuoteen.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston (Lappeenranta University of Technology, LUT) ja Vaasan yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan Suomessa on henkilöstöjohtamisen hyödyntämisessä valtava käyttämätön potentiaali.

Tutkimuksen mukaan henkilöstöjohtamiseen kiinnitetään pk-yrityksissä strategisella tasolla huomiota vain harvoin. Yrityksissä ei ole henkilöstöstrategiaa eikä henkilöstöjohtamisesta ole yritysten johdon osalta aina yhtenäistä ja tavoitteellista näkemystä. Strategisesti johdetulla HR-työllä voidaan edistää yrityksen tuottavuutta. 

Henkilöstöjohtamisessa on pk-yritysten työntekijöiden työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden näkökulmasta valtava hyödyntämätön tuottavuuden lähde. Tutkijoiden mukaan henkilöstövoimavaroista saisi enemmän irti jo pelkästään määrittelemällä henkilöstöjohtamista. Tällöin työn ilo ja työhyvinvointi vahvistuvat, osaaminen kehittyy ja tuloksellisuus paranee tavoitetietoisuuden ja suoriutumisen kehittyessä.

­– Pk-yritysten henkilöstöjohtamisen kehittämiselle on selkeä tarve. Kolme viidestä yksityisen sektorin työntekijästä Suomessa työllistyy pk-yrityksiin, joten niiden henkilöstöjohtamisen tilan merkitys on työelämän laadun kannalta merkittävä tekijä,” painottaa professori Pia Heilmann.

Tutkijoiden mukaan hyvä uutinen on kuitenkin se, että kehitysaskeleiden ei välttämättä tarvitse olla kovin suuria tai monimutkaisia. Yritysten tulisi selkiyttää esimiestyötä yhtenäisillä pelisäännöillä ja tukemalla esimiesten osaamista.

Tutkimukseen osallistui 100 pk-yritystä eri toimialoilta ja eri puolilta Suomea, yritysten henkilöstömäärä on 30–300.

Kauppatieteiden maisteri Joel Järvisen Jyväskylän yliopistoon tekemä tuore väitöskirja tuo esiin, että digitaalinen analytiikka parantaa huomattavasti markkinoinnin mitattavuutta. Sen avulla yritykset voivat esimerkiksi selvittää, miten asiakkaat reagoivat erilaisiin markkinointikeinoihin. Se helpottaa myös rahan sijoittamista tuottaviin kohteisiin.

Keskimäärin yritykset sijoittavat markkinointiin noin kymmenen prosenttia kokonaisbudjetistaan. Talouden tiukka tilanne on laittanut monet yritykset säästökuurille, ja markkinointibudjetteja on jouduttu leikkaamaan. Siksi Järvinen pitääkin tärkeänä, että jokaisesta markkinointiin sijoitetusta eurosta saadaan maksimaalinen tuotto.

Järvisen väitöskirja osoittaa kuitenkin, että vain harva suomalainen yritys on kyennyt parantamaan markkinoinnin tehoa digitaalisen analytiikan avulla. Yritykset eivät välttämättä osaa tulkita keräämiänsä tietoja, eivätkä kaikki ole valmiita toteuttamaan muutoksia.

Markkinointiorganisaation muutokset ovat kuitenkin Järvisen mukaan tärkeitä markkinoinnin tehostamisessa. Analytiikan hyödyntäminen vaatii yrityksiltä laadukkaat prosessit datan analysointiin sekä riittävät resurssit.

Väitöskirjassa nousikin esiin, että tehokas analytiikan hyödyntäminen vaatii rinnalleen tietoa ja tieteellisempää otetta markkinoinnin kehittämiseen. Menestyvät yritykset kehittävät toimintaansa jatkuvalla testaamisella ja testien analysoinnilla mitattavissa olevan tiedon pohjalta.

Järvisen mukaan tiedolla johdettu markkinointi johtaa myös parempiin tuloksiin, koska se innostaa oppimaan uutta ja hyödyntämään sitä päätöksenteossa.

Väitöskirjassaan hän tutki teollisuusyrityksiä. Väitöskirja tarkistetaan tulevana perjantaina Jyväskylässä.

Silja Eisto

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi uudisti vuoden vaihteessa ammattikuskien ajoterveyden arviointiohjeet, ja uudistetuissa ohjeissa otetaan huomioon erityisesti uniapneaa sairastavien R2-ryhmän, eli raskaiden ajoneuvojen, kuljettajien kasvanut määrä.

Uniapnea on yksi suurimmista liikenneonnettomuuksien riskitekijöistä, koska se aiheuttaa väsymystä ja laskee vireystilaa. Trafin ohjeistuksen mukaan uniapneasta eli unenaikaisesta hengityshäiriöstä kärsivien ajoterveyttä pitää tutkia ja seurata.

Kaikki keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa sairastavat R2-ammattikuljettajat testataan vireystilatutkimuksella.

Julkisessa terveydenhuollossa kansainvälisiä OSLER-hereilläpysymistutkimuksia on tehty Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Nyt niitä on alettu toteuttaa myös Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Tampereen yliopiston sairaalan unipoliklinikalla.

Tutkimuksessa selvitetään, kuinka hyvin kuljettaja kykenee vastustamaan nukahtamista. Kokeessa tutkittava on hämärässä ja vähävirikkeisessä tilassa. Hän painaa aina laitteen hipaisukytkintä, kun laitteen punainen valo välähtää kolmen sekunnin välein. Testi kestää 40 minuuttia kerrallaan, ja se tehdään tutkimuskerralla kolmesti.

Sairauslomaa määrätään vain niille kuskeille, jotka eivät pysy tutkimuksessa hereillä. – Yleensä uniapnean hoito onnistuu hyvin, ja vireystilatutkimus tehdään varmistukseksi. Vain harvoin ajokortti joudutaan perumaan. OSLER-laitteen myötä vireyden selvittäminen on entistä helpompaa, Taysin uniyksikön vastuulääkäri, osastonylilääkäri Marisanna Schwenson sanoo.

OSLER-testeillä arvioidaan myös VR:n henkilöstön ja lentoyhtiöiden lentäjien vireystilaa.

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistai-iltapäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 240 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Kemin Ajoksessa sijaitsevan tontin kauppahinnaksi tuli 2 550 000 euroa. Kaupan lopullinen hyväksyminen vaati Kemin kaupunginvaltuustolta päätöksen, ja sen kauppa sai eilen maanantaina yksimielisellä päätöksellä.

– Tonttikauppa on meille yksi konkreettinen askel eteenpäin kohti lopullista investointipäätöstä. Haluan kiittää Kemin kaupunkia ja viranomaisia hyvin sujuneesta yhteistyöstä ja asian ripeästä käsittelystä, Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Carl Haglund sanoo.

Kaupan yhteydessä Kaidi Finland ja Kemin kaupunki sopivat myös biojalostamoa varten tontille tehtävistä liikennejärjestelyistä. Seuraavaksi Kaidi aloittaa jalostamoa ympäröivän alueen liikennejärjestelyiden suunnittelun liikenneviraston kanssa.

Kaidi jätti syyskuussa jalostamon rakentamista koskevan ympäristölupahakemuksen. Se on myös aloittanut rakennusluvan valmistelut. Parhaillaan käynnissä ovat keskustelut rahoittajien sekä muiden sidosryhmien kanssa.

Kaidin arviolta uusi biojalostamo toisi 150 vakituista työpaikkaa sekä töitä alihankkijoille, kuten kuljetusalalle, laitevalmistajille ja hakkuuyrittäjille.

Sisällissotaa Ukrainan itäosista paenneet lapset ovat saaneet suomalaisvalmisteisen koulun.

Tilaelementteihin erikoistunut Elemenco Oy rakensi koulun Etelä-Ukrainaan Hersonin kaupunkiin kesällä.

Siihen asti vain kotimaan markkinoilla toiminut yhtiö on valmistanut noin 50 koulua, päiväkotia ja palvelutaloa Suomeen.

– Ukrainan toimitus oli meille viennin päänavaus. Humanitaarisena rakentamisena toteutettu ja Suomen valtion rahoittama projekti sujui vaativissa olosuhteissa todella hyvin ja aikataulut pitivät, kertoo toimitusjohtaja Antero Vartiainen.

Ukrainan huonokuntoisten teiden vuoksi yritys poikkesi normaalista toteutustavastaan eli tilaelementeistä.

– Niiden sijaan 28 rekkaa kuljetti sandwichrakenteisia suurelementtejä tasoina. Suomessa valmiiksi tehdyt puurakenteiset lattiat, välipohjat, seinät ja katot pakattiin hyvin ja pystytettiin paikan päällä Hersonissa, vain 100 kilometrin päässä Krimiltä, Vartiainen selvittää.

Koulurakennuksessa hyödynnetään uutta aurinkoenergiateknologiaa. Sen ja ilmavesilämpöpumpun avulla rakennus tuottaa enemmän energiaa kuin ilmastointiin, lämmitykseen ja muuhun käyttöön kuluu.

Yritys odottaa liikevaihtonsa kaksinkertaistuvan ensi vuonna. Viime vuoden tietojen mukaan Elemenco Oy työllisti seitsemän henkilöä ja sen liikevaihto oli 3,2 miljoonaa euroa.

Juhani Ojalehto

Suomen Yrittäjien pitkäaikainen toimitusjohtaja, entinen oikeusministeri Jussi Järventaus, 65, on nimetty suomalaisen varustamoyhtiö Langh Groupin hallitukseen.

Järventauksen uudesta pestistä kertoi ensimmäisenä Kauppalehti. Eläkkeelle lokakuussa jäänyt Järventaus sanoo Yrittäjäsanomille suhtautuvansa tehtävään uteliaalla kiinnostuksella.

– Toimiala on hyvin kiinnostava ja Langh on innovatiivinen yritys. Se on edelläkävijä rikkipesuripuolella ja rakentaa vähäpäästöisempää merenkulkua. Se on hyvä juttu merenkulun kilpailukyvyn kannalta, Järventaus toteaa.

– Tunnen [omistaja] Hans Langhin pitkältä ajalta, ja kun hän kysyi tänne, mielelläni suostuin.

Järventaus ja Langh tapasivat Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssin yhteydessä 80-luvun lopulla, jolloin alihankkijat kävivät poikkeuksellisiin painostustoimiin telakkaa ja valtiovaltaa vastaan, jotta pk-yritykset saisivat perittyä saatavansa.

– Ja niinhän ne laskut saatiin laskuun, Järventaus kertaa.

Järventaus palkittiin yrittäjyyden edistämiseksi tekemästään työstä viime viikolla yrittäjäpäivillä.

Eläkkeelle jäänyt Järventaus ei jättäydy kokonaan oloneuvokseksi, sillä hänellä on luottamustehtäviä muun muassa vakuutusyhtiö Fennian hallituksen jäsenenä ja vienninedistäjä Finpron hallituksen varapuheenjohtajana. 

Varsinais-Suomen Piikkiössä pääkonttoreitaan pitävät Langh-yhtiöt työllistävät kaikkiaan noin 150 henkilöä. Liikevaihtoa konsernilla on 3,4 miljoonaa euroa.

Perheyrityksen omistajat ovat perustaja ja merenkulkuneuvos Hans Langh sekä hänen tyttärensä toimitusjohtaja Laura Langh-Lagerlöf ja Linda Langh.

Juhani Ojalehto

Veroilmoituksen tekemiseen tulee muutoksia ensi vuoden alussa.

Muutokset koskevat kaikkia, jotka ilmoittavat oma-aloitteisia veroja ja antavat työnantajan vuosi-ilmoituksia.

Monien muutosten joukosta Suomen Yrittäjien verotuksesta vastaava johtaja Anna Lundén nostaa sanktioiden huojentamisen.

– Suomen Yrittäjät ovat jo pidempään vaatineet muun muassa verotilin myöhästymismaksun kohtuullistamista ja on tärkeää, että asiaa nyt korjataan, Lundén toteaa.

Suurissakin virheissä sanktio alenee

Jatkossa ilmoittaja voi korjata pieniä virheitä arvonlisäveroissa ja ennakonpidätyksissä 45 päivän ajan ilman sanktioita ja enintään 500 euron suuruisia virheitä tämän jälkeenkin ilman rangaistusta, kun korjaukset tehdään viivytyksettä.

Myös suurempien virheiden osalta myöhästymismaksu kokonaisuutena alenee, Lundén kertoo. Sen perustaso on 10 prosenttia määrätystä verosta.

– Korjaukset ovat tärkeitä niiden yritysten kannalta, jotka pyrkivät hoitamaan velvoitteensa moitteettomasti, Lundén kommentoi.

Sähköinen ilmoittamisvelvollisuus laajenee

Uudessa vähäisen virheen korjausmenettelyssä korjausta ei tarvitse kohdistaa sille verokaudelle, jota virhe koskee, vaan sen voi joustavasti korjata muuttamalla vastaavasti seuraavien verokausien veron määrää.

Sähköinen ilmoittamisvelvollisuus laajenee ja paperiset lomakkeet hyväksytään vain erityisistä syistä. Tällöin ilmoituksen määräpäivä on sama kuin sähköisen ilmoituksen, eli kuun 12. päivä.

Pakolliset sähköiset vuosi-ilmoitukset tulevat jo viiden työntekijän yrityksille. Sähköisen ilmoittamisen raja on ollut aiemmin viidessätoista työntekijässä.

Muutoksenhakuaika lyhenee muutamissa veroluokissa

Jos lomaketta pitää korjata, uudessa korjaustavassa ilmoitetaan tulonsaajan kaikki tiedot, myös ne, jotka alkuperäisessä ilmoituksessa olivat oikein.

Samalla pitää ilmoittaa virheen syy. Erillinen poistolomake poistuu käytännöstä.

Oikaisua voi hakea jatkossa kaikkiin verolajeihin oikaisulautakunnalta.

Muutoksenhakuaika arvonlisäverotuksessa säilyy ennallaan, mutta esimerkiksi tuloverotuksessa, perintö- ja lahjaverotuksessa sekä kiinteistöverotuksessa se lyhenee viidestä kolmeen vuoteen. 

Lisätietoja Suomen Yrittäjien Yrittäjäinfossa.

Juhani Ojalehto

Team Finlandin keskeiset toimijat muuttivat elokuussa saman katon alle Helsingin Ruoholahteen. Yritysten on nyt entistä helpompaa saada neuvoja kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa, kun Finnvera, Finpro ja Tekes löytyvät yhdestä osoitteesta.

Tapaaminen useamman toimijan kanssa on helppo järjestää, ja Team Finland -asioissa palvelee tuttu yhteinen puhelinnumero. Kysymyksiin vastataan syksyn aikana myös erityisissä live-lähetyksissä, kun koko Team Finland -tiimi on tavattavissa.

Team Finland -talossa asiantuntijoiden työ suomalaisten yritysten kansainvälistymiseksi on entistä saumattomampaa, kun organisaatioiden rajat ovat poistuneet työtiloissa.

Team Finland -talon studiossa talon omat ja ulkopuoliset asiantuntijat vastaavat #tiimitavattavissa-lähetyksissä yrittäjiä askarruttaviin kysymyksiin kansainvälistymisestä. Yleisö voi osallistua lähetyksiin esittämällä asiantuntijoille kysymyksiä puhelimitse ja chatissa. Lähetyksiä voi seurata suorana tai jälkikäteen tallenteina netissä.

Nelisen vuotta toiminut Team Finland -verkosto sai syyskuun lopussa julkista kritiikkiä osakseen. Kriitikin mukaan yritykset eivät tunne palveluja ja ne ovat kankeita.

Suomen Yrittäjät toimii TF:n partnerina ja yrittäjäjärjestö on edustettuna alueellisissa TF - verkostoissa. 

Viisi #tiimitavattavissa-päivää ja -teemaa:
ke 26.10. – Kansainvälistä kasvua terveydestä
to 3.11. – Kotimaisia ratkaisuja maailman ympäristöhaasteisiin
to 17.11. – Sytyttääkö suomalainen intohimo myös maailmalla?
ti 29.11. – Miten biteistä rakennetaan menestystarinoita
to 8.12. – Sadan vuoden strategia 15 minuutissa

Live-keskustelut käydään klo 10–11 ja klo 14–15 . Keskustelut studiossa isännöi toimittaja Jukka Relander.

Eduskunnalle annettu esitys koskee kiky-sopimuksessa sovittua muutosturvaa, työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa sekä työterveyshuoltoa. Hallitus esittää, että työnantajalle säädetään velvollisuus tarjota tuotannollisesta ja taloudellisesta syystä irtisanotulle työntekijälle mahdollisuus osallistua työnantajan kustantamaan työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen.

Lisäksi työnantajalla olisi velvollisuus järjestää irtisanotulle työntekijälle työterveyshuolto kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä lukien. Työnantajalla olisi oikeus saada tältä ajalta sairausvakuutuslain mukaista korvausta.

– Muutokset lisäävät suoraan irtisanomisesta aiheutuvia kustannuksia. Esitetyt muutokset osuvat juuri niihin tilanteisiin, kun yrityksen taloudellinen tilanne on usein muutenkin heikko, kommentoi Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Albert Mäkelä hallituksen esitystä.

Mäkelän mukaan työterveyshuoltovelvoitteen jatkaminen voi aiheuttaa työnantajalle yllättäviä kuluja.

– Ei ole perusteltua, että työnantajalle säädetään velvoitteita, jotka kohdistuvat työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan, Mäkelä sanoo.

Ehdotetut velvollisuudet koskisivat työnantajia, joiden palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähintään 30 työntekijää. Lisäksi edellytettäisiin, että työntekijä olisi työskennellyt työnantajan palveluksessa vähintään viiden vuoden ajan.

– On hyvä, ettei muutosta sovelleta kaikkiin työnantajiin. Se luo kuitenkin esteitä yritysten kasvulle, koska irtisanomiskustannusten kasvu nostaa rekrytointikynnystä, toteaa lainopillinen asiamies Mäkelä.

Kunnille ja valtiolle säädettäisiin vastaavat velvollisuudet virkamiesten ja viranhaltijoiden osalta.

Ehdotetut muutokset lainsäädäntöön perustuvat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 29.2.2016 solmimaan kilpailukykysopimukseen. Esitys on valmisteltu kolmikantaisesti kesän ja syksyn 2016 aikana.

– Suomen Yrittäjät on vastustanut ehdotusta. Työlainsäädäntöä pitäisi kehittää siten, että työllistäminen helpottuisi. Ehdotettavat muutokset eivät kannusta työllistämään ja kasvattamaan yritystä, Mäkelä huomauttaa.

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi työsopimuslakia, merityösopimuslakia, kunnallisesta viranhaltijasta annettua lakia, valtion virkamieslakia, yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia, yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annettua lakia, työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annettua lakia, julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia, työterveyshuoltolakia, sairausvakuutuslakia, työttömyysturvalakia ja tuloverolakia.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2017.