Työ- ja elinkeinotoimistojen, ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät siirtyvät vuodesta 2019 alkaen lähes kokonaisuudessaan tuleville maakunnille. Yrityspalvelut ja TE-palvelut kootaan uudeksi julkiseksi kasvupalveluksi, joka toteutetaan tilaaja-tuottajamallilla, kerrottiin työ- ja elinkeinoministeriön tiedotustilaisuudessa tänään.

Yrittäjien kannalta maakuntauudistus etenee oikeaan suuntaan: Uusia kasvupalveluita rakennettaessa tavoitteena on yrittäjyyden edellytysten parantaminen. Aluekehittäminen liitetään tiiviisti yhteen kasvupalveluiden kanssa. Työllisyyspalvelut uudistetaan korostaen yrityksille tarjottavien palveluiden merkitystä. 

Maakuntien vastuulle siirtyy myös yritysten kansainvälistymisen tukeminen. Jokaiseen maakuntaan on tulossa yritysasioita tunteva Team Finland -koordinaattori. 

- Jo hallitusohjelmassa korostetaan, kuinka kasvu nojaa yrittäjyyteen. On paikallaan, että yrittäjyyden edellytysten vahvistaminen on maakuntien kasvupalveluiden rakentamisessa keskeinen tavoite, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Antti Neimala arvioi.

Neimala on mukana kasvupalveluiden uudistamisen ohjausryhmässä. 

- Tavoitteen kanssa on hyvin linjassa, että palveluiden järjestäminen ja tuottaminen erotetaan. On tärkeää, että yrityksille ja työnhakijoille suunnattavat palvelut yhdistyvät entistä saumattomammaksi kokonaisuudeksi.  

Valmistelun etenemisestä kertoivat tänään järjestetyssä tiedotustilaisuudessa elinkeinoministeri Olli Rehn ja oikeus- ja työministeri Jari Lindström. 

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen nosti avajaispuheessa esiin Suomen päätöksentekojärjestelmää vaivaavan rohkeuden ja uudistamiskyvyn puutteen.

Tästä hän antoi esimerkiksi hallituksen budjettiriihessä asettaman työryhmän, jonka piti löytää keinot 8 000 uuden työpaikan syntymiseen. Työryhmä jätti kuitenkin tällä viikolla erimielisen raportin.

– Tämä työllisyystyöryhmä-case on valitettavasti jälleen hyvä osoitus työmarkkinajärjestövallan ja konsensuspolitiikan kyvystä ratkaista isoja asioita. Olemassa olevien omien intressiryhmien poteropuolustus ja yhteisen pienimmän nimittäjän päätöksentekologiikka ei vain kykene tekemään välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia.

Hänen mukaansa hallituksen vaalikauden keskeisin tavoite, työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin ja 100 000 uuden työpaikan luominen, häipyy tällaisella päätöksenteolla.

– Vai pitäisikö sanoa mieluummin päättämättömyydellä? Mäkynen kysyi puheessaan.

Kilpailukykysopimus toi ennennäkemättömän väännön

Myös keväinen kilpailukykysopimusvääntö sai Mäkyseltä kritiikkiä. Hän arvioi sopimuksen olevan sisällöltään oikeansuuntainen, mutta sitä ei voi pitää ratkaisuna maamme talouden todellisiin ongelmiin, jotka ovat luonteeltaan rakenteellisia.

– Vuosi vaihtui ja samalla haihtui hallituksen päättäväisyys. Palattiin taka-askelin menneen ajan työmarkkinakorporaatioiden valtaan. Kiky-sopimuksen myötä hallitus antoi sitoa omat kätensä työmarkkinajärjestöjen köydellä tiukasti yhteen. Näin keskeinen osa talous- ja työllisyyspolitiikkaa on jälleen annettu työmarkkinajärjestöjen käsiin täysin toisenlaisista tavoitteista huolimatta.

Hän nosti puheessaan esiin myös kevään aikana kiky-sopimuksen yhteydessä esitetyn luottamusmiespakon, joka olisi tuonut ammattiyhdistysliikkeen kaikkiin pieniinkin yrityksiin.

– Tuo päätös onnistuttiin torppaamaan kovasta painostuksesta huolimatta. Siitä olen edelleen ylpeä. Jos tässä asiassa linjamme ei olisi pitänyt, ay-liike olisi saanut vahvan otteen suomalaisesta pk-kentästä.

Uskaltaminen, päätöksenteko ja uudistuminen koskevat myös yrittäjiä

Mäkynen toi esiin, että Suomen Yrittäjien päätavoite hallituksen puoliväliriihessä ensi keväänä on lakiin perustuvan työpaikkasopimisen laajentaminen. Hän korostikin järjestön merkitystä hallituksen epäröidessä päätöstenteossa.

– Juuri tästä syystä me emme voi luopua asiastamme: lakiin perustuvasta oikeudesta sopia toisin. Tämän lauseen jokainen kohta on oleellinen: 1) lakiin perustuen, eli demokratian keinoin, 2) sopia, eli aidosti työpaikan osapuolten kesken, ja 3) toisin, eli laajasti eri työn tekemisen ehdoista työehtosopimuksesta poiketen.

Mäkynen muistutti yleisöä myös siitä, että samalla kun toisten toimia arvostellaan ja tuodaan esiin epäkohtia, on myös itse uskallettava esittää uudistavia ratkaisuja.

Uudistuminen nousikin hänen puheessaan tärkeäksi teemaksi. – Suomen on haettava uusi suunta. Se uusi suunta ei voi olla mikään muu kuin sellainen, jossa yrittäjyyden ja yrittäjien ratkaisut ovat aivan keskeisiä.

Hän kertoi myös Suomen Yrittäjien uudistavan organisaatiotaan ja painotti, että samaa virittäytymistä tarvitaan koko järjestökokonaisuudessa.

Työttömien määrän nousu puoleen miljoonaan sekä työttömyyden 7 miljardin euron kustannukset, talouden kymmenen vuoden paikallaan junnaaminen, vähäiset yksityiset investoinnit ja heikko kilpailukyky ovat hänen mukaansa merkkejä siitä, että nyt on toimittava.

Vaikuttaminen on tuonut myös tuloksia

Mykkänen muistutti myös siitä, että Suomen Yrittäjien ja yrittäjäkentän työ on tuottanut lukuisia tuloksia. Niistä yksi konkreettinen esimerkki on tällä viikolla auennut innovaatiosetelien haku. Aloite innovaatioseteleistä kuului järjestölle. 

SY on myös pääsemässä mukaan Suomen kansalliseen valmisteluun kansainvälistä työjärjestöä ILO:a koskevissa asioissa. Aiemmin järjestöä on pidetty yrittäjäjärjestönä, mutta nyt se on saanut tunnustuksen edustavana työnantajajärjestönä. Yli puolet kaikista Suomen 90 000 työnantajayrityksestä on SY:n jäseniä.

Silja Eisto

Pentikäinen viittasi useisiin arvioihin, joiden mukaan paikallisen sopimisen tuoma kilpailukyvyn parannus toisi 60000-70000 uutta työpaikkaa.

Suomen Yrittäjien liittokokous on valmis tukemaan mallia, jossa henkilöstön edustaja on mukana yrityksen hallinnossa, jos sen avulla voidaan edistää paikallista sopimista.

Osallistumisen malli on tehtävä kussakin firmassa heille sopivan mallin mukaan. Ei pienissä yrityksissä ole johtoryhmää tai säännöllisiä hallituksen kokouksia. Pienen yrityksen paikallista sopimista voidaan hoitaa vaikkapa viikkokokouksessa tai vastaavassa, Pentikäinen kuvaili kokousväelle.

Liittokokouksen hyväksymässä kannanotossa todetaan, että työllisyys voi vahvistua kestävällä tavalla vain kannattavan yritystoiminnan kautta. Tehokkain keino vahvistaa yritysten kilpailukykyä ja luoda uusia työpaikkoja on laajentaa paikallisen sopimisen mahdollisuuksia olennaisesti. Laajennus jumittui kilpailukykysopimuksessa.

-Esitämme ratkaisuja, jotka on testattu maailmalla ja todettu toimiviksi, muistutti Mikael Pentikäinen esitellessään paikallisen sopimisen kannanottoa.

Suomen Yrittäjien ylimmän päättävän elimen liittokokouksen mukaan paikallisen sopimisen laajentamiseen on palattava mahdollisimman pian. Liittokokous on valmis tukemaan mallia, jossa henkilöstön edustaja on mukana yrityksen hallinnossa, jos sen avulla voidaan edistää paikallista sopimista.

- Osallistumisen malli sovittaisiin yrityksessä paikallisesti henkilöstön edustajan kanssa. Mallista sopiminen pitää olla mahdollista myös koko henkilöstön kanssa, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen avaa liittokokouksen kannanottoa.

Edustaja hallinnossa voisi olla esimerkiksi henkilöstön valitsema luottamusmies, luottamusvaltuutettu tai muu edustaja.

Pienten yritysten päästävä mukaan tarjoamaan sote-palveluita

SY linjasi liittokokouksessaan, että sote-uudistuksen tärkeimmän elementin, valinnanvapauden, on tuettava ja vahvistettava kotimaista yrittäjyyttä.

Liittokokouksessa linjattiin myös, että sote-uudistus on toteutettava kattavasti ja laajana siten, että se lisää asiakkaan vaikutusvaltaa häntä itseään koskeviin palveluihin. Vapausmallin tavoitteeksi liittokokous määritteli sen, että samalla rahalla saadaan enemmän terveyttä.

– Hallituksen on pidettävä kiinni linjauksesta, jonka mukaan valinnanvapauden tulee olla pääsääntö perustason palveluissa ja sitä tulee soveltuvin osin hyödyntää erikoistason palveluissa, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen arvioi.

Suomen Yrittäjät vaatiikin hallitusta toteuttamaan valinnanvapausjärjestelmän siten, että se turvaa uusien toimijoiden sekä pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet tarjota palveluitaan.

Valinnanvapauden tulee järjestön mukaan vahvistaa kotimaista yrittäjyyttä ja antaa ammatinharjoittajille, yksinyrittäjille ja pk-yrittäjille tilaa toimia. SY:n mukaan on tärkeää, että valinnanvapauden piiriin kuuluvat palvelut tulee määritellä ja päättää kansallisesti.

Järjestön liittokokouksessa painotettiin myös sitä, ettei markkinoille pääsylle tule asettaa kohtuuttomia vaatimuksia. Kannanotossaan liittokokous toi esiin, että luvan toimia sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluntuottajana on riitettävä myös valinnanvapausmarkkinoilla toimimiseen.

Mäkysen valinta jatkokaudelle oli selviö jo ennakkoon. Mäkynen on pohjalainen yrittäjä, jonka vuonna 1992 perustama Oy HM Profiili Ab tarjoaa julkisten tilojen sisustukseen liittyviä palveluita.

Mäkynen on naimisissa ja viiden lapsen isä ja myös isoisä.

Kiitosten lisäksi Jyrki Mäkynen otti puheessaan esille, että kentältä tulleiden viestien ja kritiikin pitää johtaa muutoksiin:

-Suomen Yrittäjien on järjestönä uudistuttava, toimittava entistä paremmin, entistä tehokkaammin, Mäkynen listasi.

Kiitospuheessaan Mäkynen oli liikuttunut saamastaan luottamuksesta.

-Parempaa luottamustehtävää en voisi kuvitella. Lähden tehtävään nöyrällä mielellä, lupaan tehdä kaikkeni, Mäkynen sanoi.

Hänen äänensä hieman sortui siinä vaiheessa, kun hän kiitti vaimoaan Tanjaa tuesta.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi

Ehdokkaita varapuheenjohtajiksi oli peräti yhdeksän, heistä kolme istuvaa varapuheenjohtajaa. Istuvista varapuheenjohtajista jatkoon valittiin Mikko Akselin (1089).

– Meidän on opeteltava, miten Suomen Yrittäjät järjestönä puhuttelee parhaiten nuoria yrittäjiä, Jaakko Männistö sanoo yhdeksi tärkeäksi tehtäväkseen.

– Sinänsä yrittäjien haasteet ovat samat, olitpa vanha tai nuori, Männistö toteaa.

Hän kampanjoi sekä sosiaalisessa mediassa että kiersi niin paljon kuin vain ehti.

Varsinais-Suomen Yrittäjien Männistöllä on asiakastyytyväisyyttä eri laitteilla ja eri kanavissa mittaava yritys Feedbackly Oy. Hänen yrityksensä työllistää viisi henkeä.

Männistö on mukana myös mainostoimisto Statiivissa, joka on perheyritys.

Ääntenlaskennan selvittyä liittokokouksessa olleet monet naisyrittäjät hihkuivat, että ”mahtavaa, kaksi naista!” Puheenjohtajistoon toiseksi korkeimmalla äänimäärällä noussut Etelä-Savon Yrittäjien Nina Rasola ei halua kuitenkaan halua erotella yrittäjiä sukupuolen mukaan:

– On vain yrittäjiä ja samat asiat ja haasteet koskevat kaikkia yrittäjiä, Rasola sanoo.

Parikymmentä vuotta yrittäjänä toiminut Nina Rasola johtaa RL-Huolinta Oy:tä. Hän työllistää kahden yrityksensä kautta noin 30 henkeä.

Pääkaupunkiseudun Yrittäjien Carita Orlando puolestaan on ollut tilitoimistoyrittäjä vuodesta 2005 alkaen. Työntekijöitä on ollut parhaimmillaan 19. Hän on toiminut myös hotellialan yrittäjänä.

Taloushallintoliiton Mikko Akselin toimii yrittäjänä puolisonsa kanssa vuonna 1991 perustamassaan, nyt 76 henkeä työllistävässä TietoAkseli Yhtiöt Oy -konsernissa.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi

Kaikkien ehdokkaiden äänimäärät

Jaakko Männistö, Varsinais-Suomen Yrittäjät 1428

Nina Rasola, Etelä-Savon Yrittäjät 1302

Mikko Akselin, Suomen Taloushallintoliitto 1089

Carita Orlando, Pääkaupunkiseudun yrittäjät 1059

Tommi Matikainen, Etelä-Karjalan Yrittäjät 1013

Kimmo Hanhisalo, Keski-Pohjanmaan Yrittäjät 754

Minna Nissilä, Hämeen Yrittäjät 575

Juhani Hyry, Uudenmaan Yrittäjät 441

Sarianne Reinikkala, Helsingin Yrittäjät 299

Yrittäjäpäivien yleisö saa perinteisesti nauttia hyvistä esiintyjistä. Lauantaina aamupäivällä esiintyivät Jounin Kaupan Sampo Kaulanen ja viestintätoimisto Ellun Kanojen toimitusjohtaja Taru Tujunen.

Iltapäivän luennoitsijoita ovat USA:n ex-suurlähettiläs Bruce Oreck, media- ja ruoka-alan yrittäjä Vappu Pimiä sekä kenraali Gustav Hägglund.

Hulluksi kyläkauppiaaksi itseään tituleeraava K-kauppias Sampo Kaulanen Äkäslompolosta kertoi omien esimerkkien kautta, kuinka hän on rakentanut tietoisesti ja rohkeasti itsestään ja kaupastaan some-ilmiön. Sen tuloksena hän on Suomen kuuluisin K-kauppias, joka on saanut näkyvyyttä myös kansainvälisesti.

Jounin Kaupalla on pelkästään facebookissa jo yli puoli miljoonaa seuraajaa ja hän saa viikottain 1–3 miljoonaa ilmaista kontaktia.

– Porukat tulee etelästä ja sanoo, että tultiin Lappiin katsomaan joulupukkia ja sinua, Kaulanen nauratti yleisöään, jota oli todella paljon.

– Ihmiset kyselevät, että niin niin mutta näkyykö se lisääntynyt some-julkisuus liikevaihdossa. Kyllä näkyy. Esimerkiksi heinäkuussa liikevaihto oli noin 20 prosenttia aiempaa suurempi, Sampo Kaulanen kuvaili.

Viestintätoimisto Ellun Kanojen toimitusjohtaja, ex-puoluesihteeri ja presidentintekijä Taru Tujunen kannusti myös yrittäjiä menemään rohkeasti sosiaaliseen mediaan. Meneminen on toki väärä termi, näkyvyyden saaminen ei ole helppoa, kun sadat miljoonat viestit singahtelevat bittiavaruudessa pelkästään yhden minuutin aikana.

– Yritykset pelkäävät turhaan, että joutuvat somekohun kohteeksi. Jos joutuvat ja pääsevät, kannattaa mennä kotimatkalla lottokioskin kautta, Tujunen suhteutti onnistumisia.

Tujunen kertoi, että yritysten pitää puhua suoraan kuluttajille.

– Kuluttajat haluavat aitoutta ja vuoropuhelua, ei propagandaa.

– Sampo Kaulasen esimerkki osoittaa, että somessa voi onnistua, Tujunen totesi.

Jari Lammassaari

Suurlähettiläänä tunnettu Bruce Oreck luonnehtii yrittäjiä pioneereiksi, tutkimusmatkailijoiksi. Kaikki heistä eivät onnistu, mutta Amerikassa heidän epäonnistumistaan ei häpeillä.

– Amerikassa on oivallettu, että yrittäjät ovat uuden kartoittajia. Kukaan ei oleta heidän tuntevan uusia seutuja ennen niiden tutkimista. Heidän lähtiessä merille selvää on, etteivät kaikki palaa takaisin. Sama koskee myös bisnestä ja yrittäjiä.

Myös epäonnistuvia kohdellaan uskaltajina.

Epäonnistumisten kohtaamista ja anteeksiantavuutta olisi Oreckin mukaan hyvä siirtää myös suomalaiseen yritysmaailmaan.

Kaikessa ei tarvitse olla paras.

Urheiluasennetta yrittäjyyteen

Oreckin arviolta suomalaiset ovat hyviä urheilussa. Samaa asenne toimisi hänen mukaansa myös yritysmaailmassa.

Eihän kukaan kieltäydy katsomasta jääkiekkoa sen takia, että joukkue häviää silloin tällöin, Oreck muistuttaa.

– Suomalaisten dna:ssa ei ole mitään itsekriittisyyttä selittävää geeniä. Kun vertaan amerikkalaista ja suomalaista dna:ta, niissä ei ole mitään eroa.

Myönteisyyttä ja kriittisyyttä ei voi selittää perimällä ja dna:lla.

Asennemuutos lähtee hänen mukaansa tavasta puhua perheelle, ystäville ja työkavereille. – Kohteletko yrittäjiä sankareina vai pahiksina?

Ja vaikka suomalaisessa ja amerikkalaisessa yrityskulttuurissa onkin eroja, niissä on myös samaa.

– Yrittäjiä yhdistää tekemisen palo. Yrittäjyys ei ole ainoastaan työ, vaan siinä on kyse enneminkin siitä, kuka tai mitä olet. Kaikki eivät ole yrittäjiä.

Vauhtia päätöksentekoon

Suomi on monessa asiassa maailman huippuja, mutta lakipuolen jäykkyys ja päätöksenteon hitaus jarruttavat yrittäjyyttä. Lainsäädäntö ja prosessien eteneminen ovat vuosikymmeniä jäljessä muuta maailmaa, Oreck arvioi.

– Hermostumme, jos puhelimen netin toiminta kestää puoli sekuntia pidempään kuin tavallista, mutta konkreettisia päätöksiä saatetaan odotella puoli vuotta, vaikka ne voitaisiin hoitaa 20 minuutissa.

Hänen mukaansa tarpeen olisikin heti uudistaa esimerkiksi yritysverotusta koskevaa lainsäädäntöä. Jähmeä lainsäädäntö pitää hänen mukaansa vieraan pääoman poissa maasta, vaikka juuri sitä tarvittaisiin.

Nopeassa maailmassa myös työlainsäädäntö on yhä jäykkää. Älypuhelinta käytetään kellon ympäri, eivätkä sisällöt hiljene yöksi.

– Elämme 24/7-yhteiskunnassa. Tämänhetkistä tilannetta voisikin kuvailla sellaiseksi, jossa työlainsäädäntö rajoittaa älypuhelimen käytön maanantaista perjantaihin kello 9–17. Ja sitten ihmetellään, miksi ei pärjätä.

Menestyminen on kuitenkin tästä huolimatta mahdollista. Yrittäjien on oltava aktiivisia ja vietävä viestiä poliitikoille ja luotava painetta heidän suuntaansa.

Oreck muistuttaakin, että kaiken kaikkiaan suomalaiset yrittäjät ovat taitavia. Suomessa on hyvä turvaverkosto, jollaista ei ole meren toisella puolen. Yrittäjillä on myös monipuolinen kielitaito, tarkkaa osaamista sekä hyvä maine ulkomailla.

Silja Eisto

Yrittäjäpäivien seminaariosuudessa esiintynyt suomenruotsalainen kenraali Gustav Hägglund painotti johtamisessa johdonmukaisuutta. Hän nimesi useita vinkkejä, joilla yrityksen toiminta tehostuu. Yrittäjämediat poimi hänen esityksestään kymmenen keinoa toimivampaan yrittämiseen.

1. Uudistamisen ajankohta

Ennen kuin laittaa uudessa työtehtävässä tuulemaan ja työkäytännöt uusiksi, on hyvä tutustua työpaikan toimintaan kuukauden ajan. Kuukaudessa ehtii mainiosti perehtyä keskeisiin asioihin. Uudistuksia ei kuitenkaan kannata lykätä yli puolen vuoden päähän, koska siinä ajassa talon käytäntöihin tottuu, eikä niiden muuttaminen tunnu enää välttämättä tarpeelliselta.

2. Päätöksenteko

On parempi tehdä päätös kuin jatkaa pohdiskelua. Huonokin päätös on parempi kuin pitkä epävarmuus. Esimerkiksi Hägglund kertoi tarinan libanonilaisesta kalastajasta, joka pyydysti kaloja dynamiitin avulla. Hänen tekniikkansa oli sukeltaa ja heittää dynamiittipötkö näkemiään kaloja kohti. Kerran kalastaja näki kalan yhtä aikaa sekä oikealla että vasemmalla puolellaan. Heittosuunnan valinta kesti niin kauan, että dynamiitti ehti räjähtää.

3. Henkilöstön vähentäminen

Jos henkilöstöä joudutaan vähentämään, kannattaa ensiksi aloittaa ylimmistä viroista. Näille paikoilla tapaa kertyä ylimääräistäkin väkeä.

4. Kansainväliset tehtävät

Pyri sijoittamaan työntekijät sellaisiin tehtäviin, joissa heidän heikkoutensa haittaavat vähiten ja joissa heidän vahvuutensa tulevat esiin.

5. Palautteen antaminen

Erityisesti kiitos on paikallaan. Myöskään moitteita ei ole syytä pelätä.

6. Työtehtävien jakaminen

Työtehtävien delegointi innostaa työntekijöitä ja vapauttaa sinut johtamaan kokonaisuutta.

7. Tavoitteet

Tavoitteet kannattaa aina asettaa hieman yläkanttiin. Se motivoi niin sinua itseäsi kuin työntekijöitäsi.

8. Muutosvastarinta

Muutosvastarintaan toimiva ratkaisu on kierrättää henkilöstöä tehtävästä toiseen, niin heidän mielenkiintonsa pysyy yllä. Aloitteellisuudesta kannattaa palkita, ja jarrumiehiä kannattaa siirtää.

9. Palkitseminen

Ylennyksiä ja palkintoja kannattaa miettiä tarkkaan, jotta ne menevät henkilöille, jotka ansaitsevat ne todella.

10. Esikuva

Esimerkin voima on mahtava. Sinua saatetaan helposti pitää esikuvana, joten toimi sen mukaisesti. Älä lipsu normeistasi.

Kuva: Kimmo Karinen, teksti: Silja Eisto

Tänä vuonna palkinnon saivat kasvuyritys Wapice Oy, urheiluteknologian taitaja Firstbeat Technologies, puunjalostuksen osaaja Koskisen Oy ja kalanjalostaja Hukkanen Oy.

Palkinnon saajiksi ehdotettiin yhteensä 32:a yritystä. Viime vuosina kilpailijoita on ollut keskimäärin 30–40, yhteyspäällikkö Kari Hiltunen Suomen Yrittäjistä kertoo.

Hänen mukaansa tänä vuonna mukana oli poikkeuksellisen monta hyvää ehdokasta. Yrittäjäpalkintolautakunta kävi kaikki ehdokkaat läpi, ja ensimmäisestä vaiheesta jatkoon pääsi 12 ehdokasta.

– Tänä vuonna erityisesti huomioitiin, että kaksi yritystä oli uudella toimialalla, ja teknologiaa ja tutkimustietoa oli hyvällä tavalla yhdistetty, Hiltunen kertoi Firstbeat Technologiesista ja Wapice Oy:stä.

Kaksi muuta palkittua yritystä ovat pitkän linjan perheyrityksiä.

Kilpailua on järjestetty aina vuodesta 1968. Palkinto on tunnustus esimerkillisestä yrittäjyydestä, ja sen saajia pohdittaessa tarkastellaan muun muassa yrityksen tuottavuutta, tuotekehitystä, kasvua, liikeideaa ja työllistävää vaikutusta.

Asiakkaina huippu-urheilijoita myös NHL:stä

Jyväskyläläisen Firstbeatin sykemittaukseen perustuva analyysi pyrkii parantamaan ihmisten hyvinvointia ja suorituskykyä. Sen kehittämä urheilujärjestelmä on huomioitu myös tunnetuissa urheilupiireissä, ja NHL:n jääkiekkojoukkueista 40 prosenttia käyttää sitä pelaajiensa syke- ja palautumistietojen keräämiseen.

– Olemme positiivisesti yllättyneitä palkinnosta, toisaalta nöyriä haasteiden edessä, mutta ylpeitä omasta osaamisestamme. Tämä on hieno kunnianosoitus meidän osaaville ihmisille, Firstbeat Technologiesin toimitusjohtaja Joni Kettunen kertoo.

Kettusen mukaan yrityksen tulevaisuus näyttää erittäin hyvältä. Kiinnostus hyvinvointiin on kasvanut, ja sen tuotteita käyttävät myös muut yritykset.

– Yrityksissä on valtavat mahdollisuudet parantaa tuottavuutta antamalla työntekijöille välineitä lisätä omaa hyvinvointiaan, mikä näkyy paitsi vähentyneenä sairastavuutena myös lisääntyneenä työvireytenä.

Yli 100-vuotias puualan taituri

Kärköläläisen Koskisen Oy:n toimitusjohtaja Markku Koskinen kertoo, että yrittäjäpalkinnolla on heille suuri merkitys.

– Yrittäjyys Suomessa on varsinkin vientialoilla haasteellista heikon kustannuskilpailukyvyn takia. Pääosa julkisen vallan huomionosoituksista johtaa yhä heikompaan kustannuskehitykseen. Meille yrittäjinä tämä antaa uutta voimaa kehittää liiketoimintaa yhteiskunnan hyväksi.

Yrityksellä on pitkä historia kansallisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Koskisen Oy:n valmistamia vaneri-, koivuviilu- ja lastulevytuotteita on käytetty eri puolilla maailmaa esimerkiksi design-huonekaluissa ja konserttihalleissa.

– Puu ekologisena, uusiutuvana ja hiiltä sitovana materiaalina on yhä suositumpi monissa käyttökohteissa. Puutuotteiden kokonaiskulutus maailmassa kasvaa yleistä talouskasvua nopeammin, Koskinen kertoo.

Koskisen Oy kulkee kohti tulevaa hyvillä mielin.

Vammalan ja Tammelan torilta alan johtavaksi yritykseksi

Sastamalalainen Hukkanen Oy on jo kolmannessa polvessa toimiva kalaa jalostava perheyritys, joka hallitsee kalan koko käsittelyprosessin fileoinnista savustamiseen ja marinointiin. Yritys kasvattaa myös kirjolohia mädistä ja kalanpoikasista.

Toimitusjohtaja Veijo Hukkanen arvioi, että pitkä perheyrittäjyys, voimakas kasvu ja alan johtava asema Suomessa toivat yritykselle palkinnon.

– Olemme kasvuhakuisia ja parantamisen meiningillä kuljemme tuotannossa. Koko ajan katsomme yritysostoja. Olemme perheyritys, jossa on kymmenen henkeä: kahdeksan lasta ja vaimo, jotka kaikki ovat yrityksessä mukana.

Yrityksen suurimpia asiakkaita ovat keskus- ja tukkuliikkeet, elintarviketeollisuus, hotellit, ravintolat ja muut kala-alan toimijat. Hukkasen tuotteet myydään kaupoissa Kalaneuvos-brändillä. Firma tekee tuotteita myös kauppaketjujen omille merkeille.

Kova kasvu tavoitteena heti alusta lähtien

Teollisuuden ohjelmistotarpeisiin keskittynyt vaasalainen kasvuyritys Wapice kehittää yritysten liiketoimintaa tehostavia innovaatioita. 

Suurin osa sen tuotteista on tilaustöitä, mutta yritys kehittää myös ohjelmistotuotteita. Niiden avulla voi esimerkiksi tarkkailla tehtaan tuotantokoneiden toimintaa tai linja-auton liikkeitä. Yritys pyrkii tuottamaan yksinkertaisia käyttöliittymiä, joita kuka tahansa voi muutella.

– Parasta on, kun asiakkaan haasteisiin löytyy onnistunut ratkaisu, joka aidosti auttaa heitä menestymään. Tällaiset onnistumiset ovat monen osan summa, ja niihin tarvitaan monia eri tason osaajia. Kun kokonaisuus saadaan vihdoin toimimaan, ne ovat niitä hienoimpia hetkiä, toimitusjohtaja Pasi Tuominen arvioi.

Yritys tähtäsi kasvuun heti alusta pitäen, ja sen taustalla on niin kaupallista kuin elektroniikkaosaamista sekä ohjelmointiälykkyyttä.

Myös Suomen Yrittäjien entinen toimitusjohtaja Jussi Järventaus palkittiin yrittäjyyden edistämiseksi tekemästään työstä.

Kuvat: Esa Siltaloppi ja Kimmo Karinen, teksti: Silja Eisto

- Haluamme vastata globalisaatioon kehittämällä teknologiaamme. Älypuhelimien ja muun teknologian hinta alenee. Olennaista on, kuinka hyödynnämme tietoa ja digitalisaatiota, mahdollistamme uudenlaista yrittäjyyttä ja asiakkaiden uudenlaista palvelua, Berner muistutti.

- Meidän on tehtävä asiat toisin digitalisaation aikakaudella ja jaettava hyvinvointia toisella tavalla. Meiltä myös edellytetään toisenlaista avoimuutta.

Toisaalta sääntelyä on purettava. Olemme lähellä aikaa jolloin kaikilla aloilla robotisaatio ja keinoäly ovat merkittävässä roolissa ja tämä vaikuttaa vaikkapa kuljetuksiin.

-Tulevaisuus yhdistää digitaalista ja fyysistä maailmaa, työ ja työkalut muuttuvat.

Enemmän arkisen konkretian tasolla ministeri Berner harmitteli sitä, että Suomen Yrittäjien tavoitteet työmarkkinauudistuksiin ja paikallisiin uudistuksiin liittyen eivät ole edenneet toivotulla tavalla.

- Suomen Yrittäjät ovat tyytymättömiä ja me hallituksessa olemme tyytymättömiä.

Berner toi esiin, että lähtökohtia yritysten kasvuun on kuitenkin luotu, esimerkkeinä maksuperusteinen arvonlisävero ja yritysvähennys.

Berner muistutti, että yrittäjyydessä asenne ja näkemys ratkaisee, että yrittäjä tekee päätöksiä ja tekoja, jotka tuntuvat oikeilta. Berner siteerasi Winston Churchilliä: pitää olla rohkeutta jatkaa eteenpäin.

- Henry Ford totesi, että jos hän olisi kysynyt asiakkailta, että mitä he haluavat, niin vastaus olisi ollut, että nopeampia hevosia. Meidän tehtävämme on luoda visioita ja kulkea niitä kohti. Uskotko siihen, että pystyt tai et pysty…valinta on aina omamme, Berner kannusti yrittäjiä.

Jari Lammassaari

Intrum Justitian selvityksen mukaan pienyritysten maksukyky vaikuttaa nyt olevan aiempaa paremmalla tasolla ja niiden maksuviiveet ovat olleet edeltävää vuotta pienemmät.

– Pienten ja keskisuurten yritysten kohdalla ajallaan maksaminen kertoo nimenomaan maksukyvystä. Suuryritysten kohdalla maksuaikoja venytetään myös tahallisesti ja maksut saattavat venyä hitaiden prosessienkin vuoksi, arvioi johtaja Juha Iskala Intrum Justitialta.

Kolme neljästä yrityksestä on Suomessa pienyritys, joten yhä harvempi yritys joutuu perinnän kohteeksi, selvityksessä arvioidaan.

Isojen yritysten maksuviiveet ovat kuitenkin nousseet selvityksen mukaan peräti 24 prosentilla.

– Yli sata henkeä työllistävillä yrityksillä maksuviiveet ovat yleistyneet melko tasaisesti koko tämän vuoden. Viime vuonna voimaan tullut maksuaikalain muutos ei näytä vaikuttaneen ainakaan perintään saakka päätyviin maksuihin, Iskala sanoo.

Heinä–syyskuussa 17 000 suomalaisella yrityksellä oli Intrum Justitian mukaan maksuviiveitä. Eniten maksuviiveitä oli majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä teollisuuden ja rakentamisen toimialoilla.

Kuva: Pixhill, teksti: Silja Eisto

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kertoo, että liittokokous otti asiaan kantaa, jotta paikallista sopimista päästäisiin lisäämään.

– Uskomme, että tavoitetta on helpompi saavuttaa, jos yrityksen henkilökunta on hyvin perillä yrityksen asioista. Sen takia meillä on valmius siihen, että yrityksen henkilökunnan rooli yrityksen hallinnossa vahvistuisi, Pentikäinen sanoo.

Suomen Yrittäjien mukaan henkilöstön edustaja voi olla yrityksen hallituksessa, johtoryhmässä tai vaikka koko henkilöstö voi osallistua johdon kanssa viikko- tai kuukausipalaveriin. Olennaista on, että osallistumisen muoto valitaan yrityksessä yhdessä johdon ja henkilöstö kanssa sen mukaan, mikä malli yritykseen sopii.

– On tärkeää ymmärtää se, että jokaisessa yrityksessä on vähän erilainen johtamiskulttuuri. Varsinkin pk-kentällä on paljon yrityksiä, joissa ei ole käytännössä toimivaa operatiivista hallitusta tai edes operatiivista johtoryhmää, vaan asioita hoidetaan omistajan ja työntekijöiden kesken. Sen takia tässä pitää olla riittävä väljyys ja mahdollisuus siihen, että osallistumisen malli valitaan kussakin yrityksessä sen kulttuurin ja johtamisjärjestelmän mukaisesti, Pentikäinen sanoo.

Luottamusmies tai muu edustaja

Suomen Yrittäjien liittokokous esitti, että henkilöstön edustaja voi olla esimerkiksi henkilöstön valitsema luottamusmies, luottamusvaltuutettu tai muu edustaja. Pentikäisen mukaan aivan pienissä yrityksissä mukana voisi olla koko henkilöstö. Yli 90 prosentissa Suomen yrityksistä on alle kymmenen työntekijää.

– Täytyy muistaa se, että luottamusmies on aivan ylivoimaisessa vähemmistössä suomalaisia yrityksiä. Suomessa on 90 000 työnantajayritystä ja arvio on, että ehkä 10 000:ssa korkeintaan on tällä hetkellä toimiva luottamusmies.

Pentikäiselle on tullut jonkun verran kysymyksiä siitä, millainen vastuu yrityksen hallintoon osallistuvalla työntekijällä olisi.

– Jos työntekijä on yrityksen hallituksen jäsen, hänellä on tietenkin aivan normaali hallituksen jäsenen vastuu. Jos hän on johtoryhmässä, niin siellä sovitaan johtoryhmän pelisäännöt. Ja jos on tämmöinen yhteinen viikkokokous, niin sielläkin tietysti sovitaan ne yhteiset pelisäännöt, joiden mukaan toimitaan, hän vastaa.

– Suomen työllisyyden ja Suomen kasvun ja yritysten menestymisen kannalta paikallisen sopimisen edistäminen on aivan avainasia. Se tuo kaikkein eniten uusia työpaikkoja. Se olisi erittäin tärkeä asia työttömyyden nujertamisessa, ja sen takia me haluamme tässä asiassa tulla vastaan.

Suomessa ja länsimaissa tutkimusyksikön perustamiseen tai siirtämiseen ulkomaille suhtaudutaan yhä epäilevästi, arvioi Vaasan yliopistossa taloustieteestä väittelevä Jaana Rahko.

Hänen mukaansa pelko on kuitenkin liioiteltu ja tutkimustoiminnan kansainvälistäminen ennemminkin lisää yritysten patentointia ja tuottavuutta.

– Kansainvälistämisen hyödyt näkyivät yrityksissä niin patenttien määrässä, niiden teknisessä monialaisuudessa kuin tutkimus- ja kehitysinvestointien tuotoissakin, Rahko arvioi.

Väitöskirjassaan hän tutki eurooppalaisia teollisuusyrityksiä. Ne hyötyivät erityisesti siitä, kun ne sijoittivat tutkimustoimintaansa maihin, joissa oli yrityksen oman toimialan kannalta edistynein tekninen osaaminen.

Yritykset eivät saaneet vastaavaa hyötyä tutkimus- ja kehitystoiminnasta sellaisissa maissa, joissa osaaminen oli heikompaa kuin yrityksen omassa kotimaassa.

Toisaalta Rahkon väitöskirjassa tuotiin esiin, että heikomman osaamisen maihin investoimisen tavoitteena voi olla myös uusien markkinoiden avaaminen. Kansainvälisen tutkimus- ja kehitystoiminnan hyödyt eivät siis välttämättä rajoitu ainoastaan yrityksen innovatiivisuuteen.

Väitöskirjassa esiin nousi myös se, että innovatiivisten työntekijöiden liikkumisella on myönteisiä vaikutuksia yritysten tuottavuuteen.

Rahkon mukaan esimerkiksi Piilaakson menestystä selittää työvoiman vapaa liikkuminen. Kalifornian lainsäädäntö kieltää sopimukset, jotka rajoittavat työntekijöiden siirtymistä kilpailevaan yritykseen. Siksi osaaminen ja työntekijät siirtyvät ketterästi yrityksestä toiseen.

Kuva: Vaasan yliopisto

Teksti: Silja Eisto

Emeritusprofessori Heikki Niskakangas Aalto-yliopistosta arvioi Kauppalehdelle, että siirtymä palkkatyöstä pois vauhdittuu entisestään.

Hänen mukaansa palkkasuhteita on jo viime vuosina muutettu kiihtyvällä vauhdilla yrittäjäsuhteiksi. Tämä on näkynyt erityisesti kampaamoalalla, mutta nyt kehitys näyttäisi leviävän myös muille aloille, kuten rakentamiseen.

– Urakoitsijan on entistä edullisempaa ottaa muurari tai maalari yrittäjäsuhteeseen eli laskuttaa yritystä kuin maksaa palkkaa. Joissain määrin myös julkinen sektori, esimerkiksi kunnat, alkaa räätälöidä väliaikaisia tutkimus- tai rakennusprojekteja yrittäjäasemassa oleville, Niskakangas kertoo.

Työnantajayritysten määrä on pysytellyt melko samana, mutta yksinyrittäjien määrä on Kauppalehden mukaan kasvanut tällä vuosikymmenellä 23 000:lla.

Kauppalehden uutisessa kerrotaan, että kuluvan vuosikymmenen aikana yksinyrittäjiksi siirtyneiden määrää selittää myös se, että arvonlisäverosta vapaan yritystoiminnan raja nousi vuoden alussa 10 000 euroon ja täydeltä verolta välttyy 30 000 euroon asti.

Ensi vuoden alussa voimaan astuva yrittäjävähennys todennäköisesti kiihdyttää jälleen Niskakankaan mukaan tätä kasvua. 

Hänen mukaansa yrittäjäsuhteesta on ainakin lyhyellä tähtäimellä hyötyä sekä tekijälle että toimeksiantajalle.

– Mahdollisuudet saada duunia ovat paremmat, kun hinta on halvempi. Jos kaikki menee hyvin, eikä ole työttömyyttä tai sairautta, yrittäjinä toimivat ovat työmarkkinoilla vahvoilla.

Kauppalehden uutinen

Kuva: Pixhill, teksti: Silja Eisto

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 161 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Näkymät ovat myönteiset ensimmäistä kertaa kahdeksaan vuoteen. Kasvua saattaa siis olla odotettavissa, vaikka investoinnit laahaavatkin. Samalla kuitenkin Kiinan talouskasvun hiipiminen, Venäjä-pakotteet ja Ison-Britannian päätös erota Euroopan unionista saattavat vaikuttaa Euroopan talouskasvuun. Euroopan pk-yritykset eivät siis vielä luota, että kasvu jatkuu.

Tiedot käyvät ilmi tänään julkaistusta Euroopan pk-yritysten etujärjestön UEAPME:n barometrista. Suomen Yrittäjien, työ- ja elinkeinoministeriön ja Finnveran syyskuussa julkistaman Pk-yritysbarometrin tulokset ovat aivan samansuuntaiset.

– Taloustilanne toipuu laajasti, ja yrityksissä on laajasti uskoa tulevaisuuteen. Tällaisessa tilanteessa tarvitaan määrätietoisia taloudellisia ja poliittisia päätöksiä, jotta hyvät odotukset toteutuvat, pääekonomisti Mika Kuismanen sanoo.

– Tarvitaan päätöksiä, joilla tehostetaan työmarkkinoiden ja hyödykemarkkinoiden toimintaa ja kilpailua yleensä, jotta saadaan tilanteesta tehot irti.

Kuismanen huomauttaa, että barometrin tulos lupaa hyvää Suomen viennille.

– Kun eurooppalaisilla kauppakumppaneilla alkaa mennä paremmin, myös suomalaistuotteita saataneen paremmin kaupaksi.

The EU Craft and SME Barometer perustuu pk-yritysten Eurooppa-etujärjestön UEAPME:n jäsenten vastauksiin. SME Business Climate Index on keskiarvo yrityksistä, jotka ovat raportoineet myönteisistä tai vakaista olosuhteista ja odottavat myönteistä tai vakaata kehitystä tulevalta.

Ammatillisen koulutuksen parhaat käytännöt -kilpailussa palkittiin viisi parasta mallia ehdokasta. Palkittuja yhdisti se, että ne tarjosivat opiskelijoille kokemuksen oikeasta työelämästä. 

Sastamalan koulutuskuntayhtymän yhteistyömallissa koulutuksen järjestäjä toteuttaa yrityksen kanssa uuden oppimisympäristön tai kehittää nykyisiä oppimisympäristöjä. Lisäksi työssä oppimista laajennetaan. Tämä auttaa siinä, että opiskelijat osaavat niitä taitoja, joita töissä tarvitaan. Se myös edistää työllistymistä ja yrityksissä jo työskentelevien osaamisen jatkuvaa kehittymistä.

Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymän mallissa talonrakentajan tutkinto suoritetaan rakennusyrityksen kanssa. Opiskelijat ovat oppilaitosmuotoisen opiskelun ohessa yrityksessä työssäoppimassa, kesätöissä ja viimeisen lukuvuoden aikana oppisopimuksessa. Malli edistää työllistymistä. Se on sovellettavissa muillekin aloille.

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymältä palkittiin verkosto, jossa suunnitellaan ja toteutetaan tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäviä opetus- ja yhteistyökäytäntöjä. Malli saa kaikki yhteisön jäsenet mukaan hyödyntämään verkkopedagogiikkaa.

Kiipulan ammattiopiston työelämälähtöistä oppimista toteuttava tiimioppimisen malli kuvaa pedagogisen osuuskunnan kehittämistä. Oikeat asiakastyöt sekä oikea opiskelijoiden yrittäjyys toteutuvat tiimeissä toimien. Tiimioppimisen keskeisiä työkaluja ovat muun muassa henkilökohtainen oppimissopimus, aidot asiakasprojektit, oma yritys ja sen kehittäminen, vertaisoppiminen ja -johtajuus. Osuuskunta mahdollistaa työpaikalla tapahtuvan oppimisen myös erityistä tukea tarvitseville ja aloilla, joilla ei ole riittävästi yritystoimintaa opiskelijan kotipaikkakunnalla.

Rohkeimpana ideana ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi palkittiin Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen Kainuun ammattiopiston malli, jossa oppilaitosympäristöt on muokattu työpaikkaympäristöiksi. Kaikki tietyn alan opiskelijat kuuluvat samaan Amisyritykseen. Opettajatiimit ohjaavat oppimista, jota hankitaan tekemällä töitä oikeille asiakkaille. Yritysmäisistä luokkahuoneista siirrytään yritysmäisiin tiloihin tekemään projekteja, joissa tehdään töitä oikeille asiakkaille. Tämä opettaa työelämän rooleihin ja yrittäjämäisyyteen sekä kehittää yhteistyötaitoja. Ideaa on hyödynnetty eri aloilla ja sitä on helppo levittää.

- On tärkeää, että opettajat ja oppilaitokset uudistavat rohkeasti opetusta ja vahvistavat erilaisilla ratkaisuilla myös alueensa yritysten kilpailukykyä. Palkittuja malleja kannattaa aktiivisesti monistaa ja kehittää omaan oppilaitokseen ja yritysyhteistyöhön sopiviksi, projektipäällikkö Päivi Ojala sanoo.

- Näin opiskelijat oppivat paremmin sellaisia tietoja ja taitoja, joilla menestyy muuttuvassa työelämässä sekä työntekijänä että yrittäjänä.

Ojala muistuttaa, että Amisbarometrin mukaan peräti 26 prosenttia ammattiin opiskelevista haluaisi toimia yrittäjänä. 

Opetushallituksen järjestämään kilpailuun lähetettiin peräti 151 ehdokasta. Parhaita käytäntöjä esiteltiin kak-sipäiväisessä seminaarissa Helsingin Kalastajatorpalla 10.-11.10. 

Keskusrikospoliisi varoittaa yrityksiä: Rikolliset huijaavat todella taitavasti

Keskusrikospoliisilla (KRP) on ollut viime aikoina tutkinnassa läjäpäin yritysten identiteettivarkauksia. Lähinnä kyse on ns. toimitusjohtajahuijauksista.

– Keskusrikospoliisilla on tutkinnassa noin 40 tällaista  tapausta. Ja niitä on todellisuudessa paljon enemmän, koska yritykset eivät tee kaikista tapauksista ilmoitusta poliisille, kertoo Yrittäjäsanomille rikosylikomisario Timo Piiroinen, joka on Keskusrikospoliisin kyberrikostorjuntakeskuksen päällikkö.

Pk-yrityksiäkin uhreina

Huijauksia ja identiteettivarkauksia on tehty myös pk-yrityksiin, ei pelkästään suuriin, eivätkä huijausyritykset valitettavasti lopu tähän. KRP:n tietojen mukaan Suomeen on tullut viime viikolla lisää satoja sähköposteja, joissa yritetään toimitusjohtajahuijausta.

Niin sanottujen toimitusjohtajahuijausten lisäksi yrityksiin tulee jatkuvasti ”tavallisia huijauslaskuja” ja harhaanjohtavaa markkinointia.

Rikosylikomisario Timo Piiroisen mukaan identiteettivarkauksien tekomuotoja on monia. Rikolliset hankkivat yritysten tietoja ja selvittävät avainhenkilöt yritysten nettisivuilta ja internetin avoimista lähteistä.

He saattavat käyttää myös haittaohjelmia. Huijarit myös soittavat yrityksiin ja lopuksi koettavat saada rahat liikkeelle väärennettyjen sähköpostien avulla.

Näin identiteettivarkaus tehdään

KRP:n kyberrikoksia tutkivan yksikön rikoskomisario Jyrki Kaipanen tuntee tapausten yksityiskohdat tarkasti. Hän on tutkinnanjohtajana näissä viime aikojen ns. toimitusjohtajahuijauksissa:

– Rikolliset ovat erittäin taitavia. Olemme kuunnelleet nauhoituksia, joissa lakimieheksi esittäytyvä rikollinen ottaa yhteyttä yrityksen talousosastolle. Erittäin taitavaa sosiaalista hakkerointia ja manipulointia, komisario Kaipanen kertoo.

Hän kuvailee yleisimmän identiteettirikoksen tekotaktiikan: Lakimieheksi esittäytyvä rikollinen lähettää esimerkiksi talouspäällikölle sähköpostin, jossa on kiireellinen ja luottamuksellinen lasku esimerkiksi yrityskauppaan tai muuhun kiireelliseen ostoon liittyen. Lakimies joko soittaa perään tai toteaa meilissä, että toimitusjohtajanne on varmaankin jo puhunut tästä asiasta.

Juuri kun talousjohtaja tai yrityksen laskuja ja maksatuksia hoitava ihminen ihmettelee yhteydenottoa, hän saa samantien toimitusjohtajalta sähköpostin. Toimitusjohtaja kysyy meilissään, että onko lakimies soittanut ja pyytää kiireellisesti maksamaan laskun.

Väärennetty meili näyttää todella aidolta. Voiko aitoutta varmistaa jotenkin muutenkin kuin soittamalla toimitusjohtajalle?

– Kannattaa lähettää reply eli vastata toimitusjohtajan meiliin. Siinä näkyy ennen lähettämistä vastaanottajan oikea osoite ja siellä onkin sitten esimerkiksi gmail- tai hotmail-pääte, rikoskomisario Kaipanen neuvoo.

Komisario Kaipasen mukaan heidän tutkinnassaan olevissa tapauksissa suomalaiset yritykset ovat lyhyen ajan sisällä maksaneet noin kaksi miljoonaa rikollisille. Summat vaihtelevat tuhansista satoihin tuhansiin euroihin per tapaus.

Poliisin, pankkien ja yritysten ripeän toiminnan ansiosta lähes kaikki on saatu takaisin.

– 75000 euroa on jäänyt saamatta takaisin, Kaipanen kertoo.

Verottaja nostanut torjuntavalmiutta

Verohallinto tiedotti ja varoitti elokuun lopussa, että kymmenkunta suomalaista yritystä on joutunut identiteettivarkauksien kohteeksi. Tietojen avulla rikolliset ovat yrittäneet saada yritysten nimissä arvonlisäveron palautuksia omille tileilleen. Huijareiden jäljet johtavat pääsääntöisesti Viroon.

Huijausyritysten määrä on moninkertaistunut puolessatoista kuukaudessa:

– Olemme verohallinnossa nostaneet toimintavalmiutta, petoksen yrityksiä on ollut 50–100, kertoo kansainvälisen veropetostorjunnan asiantuntija, ylitarkastaja Juha Kuusala Yrittäjäsanomille.

Hän ei halua vielä yksilöidä tarkkaa lukumäärää, koska tutkinta on osassa alv-tapauksia kesken, ja osa niistä voi kuitenkin olla aitoja epäilyistä ja mahdollisista epäselvyyksistä.

– Olemme tehneet tietynlaiset riskiprofiilit ja pyrimme löytämään huijarit jo ennen kuin he yrittävät saada arvonlisäveron palautuksia itselleen, ylitarkastaja Kuusala sanoo.

– Verohallinto on yhteydessä epäillyn identiteettivarkauden kohteeksi joutuneisiin yrityksiin varmistaakseen onko asialla aidosti yritys itse vai petostoimija, Kuusala selventää.

Käytännössä kaikki huijausyritykset ovat tulleet Virosta.

Voivatko yritykset jotenkin suojautua tällaisia huijausyrityksiä vastaan?

–Yritysten on vaikea havaita näitä. Se yritysten kannattaa esimerkiksi tehdä, että käy tarkistamassa aika ajoin YTJ-järjestelmästä, että yrityksen tiedot ovat oikeat – ja ettei joku muu ole käynyt muuttamassa niitä, Kuusala neuvoo.

Verohallinnon ylitarkastaja Juha Kuusala kuitenkin rauhoittelee yrittäjiä:

–Näyttää siltä, olemme saaneet tämän ilmiön hallintaan toimintavalmiuden nostamisen ja jatkuvan skannauksen avulla. Teemme myös kansainvälistä yhteistyötä jatkuvasti, Kuusala sanoo.

Miten voit yrittää suojautua identiteettivarkauksilta, harhaanjohtavalta markkinoinnilta ja valelaskuilta:

1. Tarkista yrityksesi tiedot säännöllisesti YTJ-järjestelmästä, ettei kukaan ulkopuolinen ole muuttanut niitä.

2. Ohjeista henkilökuntaasi etukäteen! Jos he saavat yrityksenne johdolta omituisen sähköpostin, jossa pyydetään siirtämään rahaa tai luovuttamaan tietoja, ohjeista, että he soittavat ja tarkistavat pyynnön oikeellisuuden.

3. Kannattaa testimielessä klikata vastaa-nappulaa omituiselta vaikuttavassa sähköpostissa. Usein saapuneessa huijarisähköpostissa näkyy vastaanottajan oikealta näyttävä osoite, mutta kun viestiin koettaa vastata, siellä onkin esimerkiksi gmail- tai hotmail-pääte. Huijaussähköpostiin ei kuitenkaan kannata oikeasti vastata.

4. Jos et ole varma kenen kanssa asioit, älä sovi puhelimessa mitään. Pyydä lisätietoja sähköpostitse kirjallisena. Sano selvästi, ettet lähde mukaan mihinkään maksulliseen.

5. Älä ilmoita puhelinnumeroasi kaupparekisteriin. Puhelinnumeroa ei ole pakko ilmoittaa ja asiakkaat tuskin etsivät yhteystietojasi Kaupparekisterin tiedoista.

6. Jos sinulla on työntekijöitä, perehdytä heitä huijauslaskuista ja ohjeista tarkkuuteen laskujen maksussa. Käykää läpi myös mahdolliset toimitusjohtajahuijauksiin liittyvät tilanteet ja varautukaa niihin. Käykää yrityksen sisällä läpi myös yrityksen sopimuskumppanit, jotta henkilökunta tietää keiden kanssa toimitaan. Sopikaa myös, kun hyväksyy yrityksessä uudet sopimukset sekä yrityksen tilaukset.

7. Tarkista parhaasi mukaan, että laskussa näkyvät tilinumerot ovat oikeita. 

8. Jos epäilet huijausta, identiteettivarkautta tai koet tulleesi huijatuksi, ota yhteyttä poliisiin, verottajaan tai Suomen Yrittäjien neuvontapalveluun puh. 09 229 221.

Jari Lammassaari

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat tällä kertaa mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset. 

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 6.-12.10. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 83 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 1,2 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 113 145 euroa.

Tilastokeskuksen mukaan vähittäiskaupan myynti kasvoi elokuussa 2,4 prosenttia vuoden 2015 elokuusta. Vähittäiskaupan toimialoista myynti kasvoi tavaratalokaupassa 8,2 prosenttia, kun puolestaan päivittäistavarakaupassa myynti supistui 0,9 prosenttia. Vähittäiskaupan kehitykseen vaikutti päivittäistavarakaupan sekä tavaratalokaupan lisäksi myös erikoiskaupan myönteinen kehitys. Tukkukaupan myynti kasvoi elokuussa 3,1 prosenttia edellisvuodesta. Voimakkainta myynnin kasvu oli autokaupassa, jossa kasvua kertyi 13,6 prosenttia.

Tilastokeskuksen mukaan rakennusyritysten liikevaihto kasvoi vuoden 2016 touko-heinäkuussa 8,0 prosenttia ja myynnin määrä 6,0 prosenttia. Edellisvuoden vastaavalla ajanjaksolla kasvua oli hieman kuluvaa vuotta enemmän, 8,6 prosenttia vuodentakaisesta.