Työllisyyspakettia valmistelevan kolmikantaisen työryhmän pitäisi huomenna perjantaina luovuttaa esityksensä siitä, miten luodaan 10 000 uutta työpaikkaa. Uudet työpaikat ovat Suomessa jo pitkään syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Niitä edustavaa Suomen Yrittäjiä ei kuitenkaan kutsuttu työryhmään.

– Tässä on logiikkavirhe: Tahon, joka edustaa työpaikkojen luojia, pitäisi ehdottomasti olla mukana valmistelussa, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja, yrittäjä Jyrki Mäkynen huomauttaa.

Suomen Yrittäjät julkisti tänään oman työllisyysohjelmansa, joka loisi järjestön mukaan kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Yrittäjäjärjestö esittää työpaikoille sopimisen vapautta, työllistämisen riskien alentamista, työlainsäädännön ottamista normienpurkamisen painopisteeksi, kannustinloukkojen purkamista, työttömyysturvajärjestelmän kehittämistä, oppisopimusmallia nuorille, kotoutussopimusta maahanmuuttajille, koulutussopimuksen aikaistamista sekä investointien vauhdittamista investointi- ja toimintavarauksella.

– Nämä lääkkeet parantaisivat olennaisesti Suomen työllisyyskehitystä, jopa moninkertaisesti työryhmän tavoitteeseen nähden Mäkynen sanoo.

Hallituksen otettava vastuu uudistuksista

Yrittäjäjärjestön mukaan työryhmälle asetetussa tavoitteessa on mittaluokkavirhe: Suomeen pitää luoda vähintään 100 000 uutta työpaikkaa, ei 10 000. Laaja työttömyys on yli 450 000 henkeä. Se maksaa yhteiskunnalle vuodessa 7,6 miljardia euroa.

– Jättityöttömyys on yhteiskuntamme suurin ongelma - inhimillinen tragedia työttömälle ja hänen läheisilleen ja valtavaa osaamisen tuhlausta. Meillä ei ole varaa tähän, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Pentikäisen mukaan hallitus ei voi kiertää vastuutaan työttömyyden nujertamisessa ja Suomen työmarkkinoiden rakennevikojen korjaamisessa. Kyse on tahdosta ja uskalluksesta.

– Suomalaisten yritysten on erittäin vaikea menestyä maailmalla, kun meillä on maailman jäykin palkanmuodostus, keskitetyin työmarkkinajärjestelmä sekä ainutlaatuisen yleissitovuuden vuoksi olematon kilpailu työmarkkinoilla, Pentikäinen sanoo.

– On vastuutonta olla käyttämättä niitä keinoja, joita työttömyyden taittamiseen on tarjolla ja jotka ovat toimineet hyvin muissa maissa.

Työllisyys normienpurun pääteemaksi

Suomen Yrittäjät pitää hallituksen linjauksia sääntelyn järkeistämiseksi oikeansuuntaisina: Liikennekaari, hankintalakiuudistus, kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen sekä lainsäädännön arviointineuvoston perustaminen ovat askeleita kohti toimivampaa sääntelyä.

– Isoimmat muutokset pitää kohdistaa sinne, missä taakka on raskain: Koko työlainsäädäntö pitää käydä läpi erityisesti pienten työnantajayrittäjien ja työllisyyden näkökulmasta, Pentikäinen vaatii.

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat tällä kertaa mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 22.-28.9. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 74 yritystä.

Riikka Koskenranta

Elon julkaisema tuore tutkimus osoittaa, että erityisesti työstään innostuneet kasvuyrittäjät ovat alttiita loppuunpalamiselle. Heille tyypillistä olivat ongelmat suurten työmäärien kanssa.

– Jos aikoo luoda pitkän yrittäjäuran, on pakko pysähtyä arvioimaan omia voimavarojaan riittävän ajoissa. Vahva työn imu ja optimismi kannattelevat kasvuvaiheessa olevaa yrittäjää. Työhyvinvoinnin tärkeys realisoituukin yrittäjälle usein vasta yrityksen vakiintumisvaiheessa, mikä voi olla liian myöhään, arvioi työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Annarita Koli Elosta.

Tutkimuksen noin 2 000 vastaajasta 14 prosenttia arvioi yrityksensä olevan kasvuvaiheessa. Noin 40 prosenttia yrityksistä oli puolestaan vakiintumisvaiheessa. Vakiintumisvaiheen yrittäjillä oli eniten ongelmia oman jaksamisen kanssa.

Hyvinvoinnin kolme kategoriaa

Tutkimukseen osallistuneet jaettiin heidän vastaustensa perusteella kolmeen kategoriaan.

Pienimpään ryhmään, sinnittelijöihin, kuului vastaajista 17 prosenttia. Iältään he olivat nuorimpia näistä kolmesta ryhmästä. Heidän ikänsä vaihteli 36–45 vuoden välillä. Yhteistä tälle yrittäjäjoukolle oli, että he lomailivat vuodessa korkeintaan kymmenen päivää tai eivät yhtään.

Toiseksi suurin ryhmä olivat tasapainoilijat. Heihin vastaajista kuului 41 prosenttia. Heille tyypillistä oli 46–55 vuoden ikä. He kokivat keskimääräistä enemmän väsymystä töihin lähtiessä. Heistä hieman yli puolet oli miehiä.

Eniten yrittäjiä kuului hyvinvoivien yrittäjien kategoriaan. Heitä oli vastaajista 42 prosenttia vastanneista. Heillä oli selvä tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä. Heistä lähes 60 prosenttia oli yksinyrittäjiä. Luokkaan kuuluvien digitalisaatioaste oli luokista korkein. Iältään he olivat yli 55-vuotiaita, ja suuri osa oli naisia.

– Hyvinvoivia yrittäjiä erottaa muita korkeampi riskinottokyky ja muutosvalmius sekä paremmat yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Huonoimmin jaksavilla puolestaan sosiaaliset verkostot olivat selvästi muita yrittäjiä heikommat, Koli kertoo.

Yrittäjyyttä ei hevillä vaihdeta

Tutkimus osoitti myös sen, että yrittäjät ovat hyvin sitoutuneita työhönsä. Vastaajista 30 prosenttia ”ei todellakaan ole harkinnut siirtymistä palkkatöihin” ja 34 prosenttia ”ei ole harkinnut ja tuskin siirtyy yrittäjyydestä palkkatöihin”.

Se antoi myös viitteitä siitä, että yrittäjien kasvuhalukkuus ulkomaille on melko pientä. Ainoastaan kolme prosenttia vastaajista harkitsi ulkomaille laajentamista.

Alku- ja kasvuvaiheen yrittäjät olivat tästä kaikkein kiinnostuneempia.

– Laajentamishaluja oli erityisesti 5–20 työntekijää työllistävissä, alku- ja kasvuvaiheessa olevissa yrityksissä. Näissä yrityksissä myös digitalisaatio ja sen tuomat mahdollisuudet liiketoiminnalle oli tunnistettu hyvin, Koli kuvaa. 

Kuva: Pixhill, teksti: Silja Eisto

Antti-Teollisuus sai vuonna 2013 yhteydenoton Ruandasta. Paikallisessa kassavajauhotehtaassa oli kuultu, että Suomessa on hyvää turve- ja bioenergiaosaamista.

– Siinä toimi vanha kunnon viidakkorumpu eli joku tunsi jonkun, joka tunsi jonkun. Siinä oli varmaan ketjutusta, mutta totta kai myös se, että yrityksellä on kotisivut ja tuote-esittelyt englanniksi, on tärkeää, kertoo yrityksen kaupallinen johtaja Markko Takkinen.

Avaus liittyi pitkälti bioenergiaan, mutta Antti-Teollisuus oli kiinnostunut tarjoamaan myös ydinosaamistaan eli viljankuivausta. Niinpä se alkoi selvittää toimintamahdollisuuksia Afrikan maissa.

– Tilanne on pitkälti se, että ilmastonmuutoksen ja prosessin laadun takia sielläkin joudutaan viljaa kuivaamaan ja asianmukaisesti varastoimaan.

Vuosien mittaan yrityksen yhteydet itäiseen Afrikkaan ovat parantuneet, ja Ruandan lisäksi Tansania, Kenia ja Uganda ovat tulleet yritykselle tutuksi. Tekesin rahoittama teknologiaan keskittyvä vientirengas on auttanut luomaan kontakteja.

Vauhdilla kasvavat maat voivaat tuoda nostetta suomalaisyrityksille

Tekesin mukaan Itä-Afrikka tarjoaa nyt suomalaisyrityksille hyviä mahdollisuuksia esimerkiksi uusiutuvan ja bioenergian saralla, veden ja jätteidenkäsittelyssä sekä terveys- ja hyvinvointipalveluissa.

Erityisesti Kenia, Etiopia, Tansania, Ruanda ja Uganda kehittyvät nopeasti. Kenian talous kasvaa noin kuuden prosentin vuosivauhdilla, ja keskipitkällä tarkkailuajalla sen talouskasvu vaikuttaa olevan Afrikan suurinta.

Etiopiassa on parhaillaan käynnissä isoja julkisia investointeja, joihin myös suomalaisyritykset voivat päästä mukaan.

Rahanpuute hidastaa vielä kauppaa

Takkisen mukaan Itä-Afrikassa on potentiaalia, mutta toistaiseksi pääoman puute on hidastanut kauppojen syntyä. Kysyntää tuotteille kuitenkin on.

Antti-Teollisuus on saanut vähitellen paikallisia kontakteja, ja yritys on tullut vuosien aikana tutummaksi.

– Suomessa Antti-Teollisuus tunnetaan ja meihin uskotaan ja luotetaan. Kun asiakas on muutaman tuhannen kilometrin päässä, niin siellä joudutaan hieman pidemmän kaavan kautta tekemään sopimuksia.

Vie aikaa ennen kuin paikallisiin tutustuu kunnolla. Mutta kun heihin saa yhteyden, avautuvat verkostot vähitellen.  Paikalliset tuntevat paljon ihmisiä myös maiden rajojen yli, Takkinen arvioi.

– Se on jännää, että etenkin Ruandassa kaikki tuntuvat tuntevan toisensa. Mennään oikeastaan minne vaan, niin aina ollaan tuttujen parissa. Verkostoituminen on erittäin tärkeä asia. Kuvaavaa onkin, että Afrikassa ei välttämättä katsota asioita Googlesta – siellä kysytään kaverilta.

Seuraava puoli vuotta on Antti-Teollisuuden kannalta ratkaiseva ja sen on päätettävä, mitä se aikoo tehdä Afrikan suhteen. Vientirenkaan toiminta päättyy ensi vuoden alussa.

– Potentiaali on tällä hetkellä sen verran positiivisen oloinen, että uskoisin, että on vaikea päättää olla jatkamatta, Takkinen arvioi.

Uusi ohjelma tukee kehitysongelmien ratkaisijoita

Tekesin ja ulkoministeriön uusi BEAM-ohjelma pyrkii auttamaan suomalaisyrityksiä ja muita toimijoita tuomaan ratkaisuja maailman kehityshaasteisiin ja tekemään niistä menestyksekästä liiketoimintaa.

Viisivuotinen ohjelma tukee esimerkiksi yrityksiä, yliopistoja ja tutkimusorganisaatioita sekä kansalaisjärjestöjä innovaatioiden kehittämisessä ja pilotoinnissa. Itäinen Afrikka on yksi sen painopisteistä.

”Uskomme näissä maissa löytyvän runsaasti. Liiketoimintaympäristö ja toiminnan aikajänne Afrikassa voi olla haastavampi kuin läntisillä markkinoilla, jolloin BEAMin kaltaisten ohjelmien ja tuki-instrumenttien merkitys riskinjaossa ja edellytysten luomisessa korostuu”, BEAMin ohjelmapäällikkö Minh Lam arvioi.

Kuva: Antti-Teollisuus, teksti: Silja Eisto

Palsanmäkien merkkipäivää vietetään töitä tehden. Tänä iltana Uuraisten Kangashäkissä on juhlahuutokaupassa myynnissä muun muassa

 Arabian maitokannuja ja astioita, kulta- ja hopeakoruja, taskukelloja ja kuparipannuja. Harvinaisempia herkkuja ovat esimerkiksi Venäjän vallan aikainen junanlähettäjän laukku sekä 8,6 metriä pitkä valkoinen limusiini Lincoln Town Car.

Virallinen 10-vuotispäivä oli jo 22. syyskuuta. Tuolloin syyskuun lopulla 2006 Heli ja Aki Palsanmäki pitivät ensimmäisen huutokauppansa. Toiminimi Palsanmäen Y-tunnus tuli voimaan 18.9.2006.

Huutokauppayrittäjien alku oli alan opettelua:

– Huonoimman huutokaupan jälkeen jäi viivan alle 85 euroa. Siinä oli kahden ihmisen viikon palkka, Palsanmäet kertovat Ilta-Sanomien haastattelussa.

– Päätettiin, että periksi ei anneta. Syödään vaikka maksalaatikkoa.

Heli ja Aki Palsanmäestä tuli huutokauppayrittäjiä Akin isän kuoleman jälkeen.

– Oli isän toivomus, että joku jatkaisi hänen työtään, Aki Palsanmäki kertoo IS:lle.

Varsinainen lottovoitto T:mi Palsanmäelle oli päästä Suomen Huutokauppakeisari -ohjelman tähdiksi. Sarjaa on tehty nyt viisi kautta ja se on ollut yksi 2010-luvun katsotuimmista tv-ohjelmista.

Huutokauppakeisarin jaksot ovat tavoittaneet toista miljoonaa katsojaa. Aki Palsanmäki palkittiin vuonna 2015 Kultaisella Venlalla yleisön suosikkiesiintyjänä.[4] Sarja on saanut myös yleisön suosikkiohjelman Kultainen Venla -palkinnon.

Jari Lammassaari

Suomen tämänhetkinen innovaatio- ja yritystukijärjestelmä ei tuo pienyrityksille ja yksityisille keksijöille tasavertaista julkista tukea, arvioi eduskunnan ensimmäinen varapuhemies ja kansanedustaja Mauri Pekkarinen (kesk.) Keksintöjen viikko -tapahtumassa Viitasaarella.

Hänen mukaansa Pirkanmaan Ely-keskuksen myöntämien muutaman miljoonan euron kehittämis- ja keksintörahoitusten lopettaminen ja siirto Tekesiin on isku pienille yrittäjille.

Pekkarinen on huolissaan siitä, että Tekesin rahoitusta kehittämishankkeisiin ja keksintöihin voivat saada ainoastaan Y-tunnuksella toimivat yritykset. Muutos myös vaikeuttaa hänen mukaansa teollis- ja tekijänoikeuksien hakemista.

Helpotusta yritykset saavat kuitenkin Pekkarisen mukaan 5 000 euron innovaatiosetelistä, jota voivat hakea kaikki pienet yritykset yhteisömuodosta riippumatta. Hän kiittää myös vireillä olevaa innovaatiopankkia.

Pekkarisen mukaan tarvittaisiin kuitenkin myös muita toimia ja julkinen rahoitus olisi pikaisesti uusittava, jotta pienet yritykset ja keksijät saisivat tarvitsemansa tuen. Muutosten avulla ne voisivat hänen arvioltaan nousta suurten kanssa samalle viivalle.

Kuva: eduskunta, teksti: Silja Eisto

- Ostimme yrityksemme ensimmäisen 3D-tulostimen vuonna 2013 uistinten prototyyppien valmistukseen, kertoo Kuusamon Uistimen toimitusjohtaja Kimmo Korpua.

Tulostin on kuin laatikko, jossa on raamit, mutta ei seiniä. Prototyypit valmistuvat sen sisässä.

- Pitihän sillä aluksi leikkiä ja kokeilla, mitä kaikkea sillä voisi tehdä. Tulostin on meillä kuitenkin tiukasti tuotekehityskäytössä, Korpua sanoo.
3D-tulostin on parhaimmillaan pitkässä kehitystyössä. Prototyypin suunnittelu tietokoneella voi viedä päiviä, mutta kun pohja on suunniteltu, pieniä muutoksia on nopea tehdä.

-  Kauas on tultu siitä, kun vuolimme prototyypit puusta. Merkittävin ero käsin vuolemisen ja 3D-tulostamisen välillä on se, että muutosten tekeminen käsin ei aina onnistu aloittamatta koko prototyyppiä alusta, toimitusjohtaja Kimmo Korpua kuvailee.
Tulostin raksuttaa Kuusamon Uistimessa päivittäin. Prototyypin suunnittelee tietokoneella ja printtaa ulos firman teollinen muotoilija. Ideat uusiin tuotteisiin tulevat usein työntekijöiltä, mutta myös kalastajat lähettävät vinkkejä.
- Haluan muistuttaa erityisesti pienyrittäjiä siitä, että pelkällä 3D-tulostimella ei tee mitään. Tärkeintä on, että joku osaa käyttää siihen liittyviä tietokoneohjelmia, joiden opiskelu voi viedä vuosia. Kone ei ole korvaamaton, mutta se helpottaa työtä huomattavasti. Jos se hajoaa pitkäksi ajaksi, otamme edelleen puupalikan ja puukon käteen.

Enni Sahlman

Parhaimmillaan mentori on kuin ystävä, kertoo mentorointia saanut ja itsekin mentorina toiminut toimitusjohtaja Markus Seppänen.
Seppäsen mukaan liike-elämää nähnyt ja pelisilmää omaava konkari on arvokas apu monissa yrityksen ongelmatilanteissa.
Kesällä 2011 tilitoimisto Profitcount Oy:n omistajavaihdoksessa työntekijästä yrittäjäksi ryhtynyt Seppänen huomasi kokemattomuutensa.
Hänellä oli hoidettavanaan viiden työntekijän osakeyhtiö ja kaikki firman osakkeet omassa salkussaan. Nuori yrittäjä tarvitsi tukea.
– Olin aika yksinäinen päätöksien kanssa. En oikein tiennyt, miten jaan tehtäviä työntekijöille ja miten saan heistä potentiaalin irti. Työhaastattelijana olin kokematon.
– Koulussa mentoriohjelmat olivat olleet esillä, joten pidin itsestään selvänä, että nuori yrittäjä tarvitsee vanhemman apua, kauppakorkeakoulu Hankenilta pätevyytensä saanut Seppänen toteaa.

Verkostoituminen kannatti
Mentorin löytämisessä oli hänen mukaansa onnea, sillä se löytyi firman asiakaskunnasta.
Profitcountin kirjanpitopalveluita käyttävä eteläafrikkalaistaustainen konsultti Ben Nothnagel oli Seppäselle jossain määrin tuttu 11 vuoden ajalta. Mentori–aktori-suhde, kuten yhteistyökuviota nimitetään, syntyi miesten välille vaivihkaa.
– Ensimmäisissä keskusteluissa ei mainittu mentorointia. Työasioista puhuminen johti siihen, että Nothnagel kysyi kuulumisiani ja ajatuksiani tulevaisuudesta. Kului pari vuotta, ennen kuin ”mentorointi” -sana todettiin ääneen.
Nothnagelin kautta, keväällä 2012, Seppänen löysi toisen kansainvälisen tason valmentajan, tuolloin Nokian palkkalistoilla olleen australialaisen Ann Calmanin.
– Kun Calman tuli käymään toimistolla, hän otti heti tilan haltuun. Hän sanoi, että jos yrityksen logo on tuommoinen, niin mappien pitää olla tämmöisiä. Laitoin kiitollisena kaiken ylös, hänellähän on neljä maisterin tutkintoa.
Seppänen tapasi Nothnagelia ja Calmania alkuun joka toinen kuukausi, sittemmin yhteydenpito on kasvanut viikoittaiseksi. Nykyään hän kutsuu näitä 30–40 vuotta itseään vanhempia mentoreita ystävikseen.
Apu on enimmäkseen keskustelua, mutta usein mentorit lähettävät luettavaksi erilaisia artikkeleita ja kirjoja. Calman on lisäksi haastatellut Profitcountin työntekijäehdokkaita Skypen kautta.
Mitään korvausta mentorit eivät ole avustaan halunneet.
– Aktorin pitää kuitenkin kohteliaasti kysyä mentorin kuulumisia, jos ei osaa antaa mitään syvällisempää. Jos suhde on yksipuolinen, mentori kyllästyy, itsekin mentoroinut Seppänen tietää.

Juhani Ojalehto

@juhaniojalehto

Innovaatiosetelit on suunnattu erityisesti vakiintunutta liiketoimintaa harjoittaville pk-yrityksille, jotka haluavat käynnistää innovaatiotoiminnan. Setelin avulla yritys voi kehittää prosessejaan, tuotteitaan tai palveluitaan. Niitä voi käyttää myös innovaatiotoimintaan liittyvien asiantuntijapalveluiden hankintaan.

Rahoitus on 5 000 euroa plus arvonlisävero. Myöntökriteerinä on tarpeen lisäksi se, ettei hakija ole ollut Tekesin asiakas kuluneen, eikä viime vuoden aikana.

– Odotamme innolla uusia yrityksiä Tekesin asiakkaiksi ja ylipäänsä innovaatiotoiminnan piiriin. Innovaatiosetelillä tehtävä projekti voi laukaista käyntiin isompia kehityshankkeita, joiden avulla yritys pääsee kasvun ja kansainvälistymisen uralle, kertoo Tekesin johtaja Reijo Kangas.

Innovaatio-osaajien ammattitaito käyttöön

Innovaatiosetelillä yritys voi hankkia asiantuntijoiden apua ja vinkkejä omaan ideaansa tai ongelmiin liittyen. Sen avulla voi tehdä esimerkiksi nopeita kokeiluja, protoja, demoja tai selvittää asiakkaiden käyttökokemuksia.

Innovaatioseteli tuokin yhteen innovaatiotoimintaa aloittelevat yritykset sekä innovaatiopalveluita tuottavat tahot. Palveluntuottajiksi on ilmoittautunut noin 250 kiinnostunutta yritystä ja organisaatiota. Niiden joukossa on esimerkiksi yliopistoja, ammattikorkeakouluja, tutkimusorganisaatioita ja yrityksiä.

– Innovaatioseteli madaltaa yritysten kynnystä tuotteiden ja liiketoiminnan kehittämiseen. Samalla tuemme pk-sektorin, ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja muiden palvelujen tarjoajien yhteistyötä ja markkinoita osana hallituksen yrittäjyyspakettia, arvioi elinkeinoministeri Olli Rehn.

Setelin avulla yritys voi myös kokeilla tuote- tai palvelukonseptinsa kysyntää ja soveltuvuutta kaavailemalleen asiakaskunnalle.

Seteliä ei voida käyttää rahoituksen de mimis -muodon takia maatalouden alkutuotantoon, kalastuksekseen eikä vesiviljelyyn. Muita toimialarajoitteita setelillä ei ole.

Innovaatiosetelit ovat osa hallituksen keväistä yrittäjyyspakettia, ja ne tulevat kokeiluluonteisesti Tekesin rahoitustuotteisiin.

Innovaatiseteliä voi hakea Tekesin asiointipalvelusta.

Kuva: Pixhill, teksti: Silja Eisto

Suomalaisen Työn Liitto jakaa yhteiskunnallisesta toiminnasta merkkejä yrityksille, jotka ratkovat liiketoiminnallaan yhteiskunnallisia tai ympäristön ongelmia ja käyttävät suurimman osan voitoistaan yhteiskunnallisen tavoitteensa edistämiseen.

Liitto on jakanut merkkejä viiden vuoden ajan. Sadannen merkin sai syyskuun lopussa Yliopiston Apteekki. Merkkejä on myönnetty esimerkiksi terveyspalvelujen tarjoajille, ympäristösektorin toimijoille, hoivayrityksille sekä muille toimijoille, jotka pyrkivät kehittämään yhteiskuntaa ja hyvinvointia.

– Esimerkiksi juuri merkin saaneen Yliopiston Apteekin voitto käytetään Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan, kertoo merkin brand manager Niina Ollikka Suomalaisen Työn Liitosta.

Merkin saaneilla yrityksillä on myös usein tärkeä rooli paikallisyhteisöissään palveluntuottajana ja työllistäjänä. Tunnustuksen saaneiden sadan yrityksen yhteenlaskettu liikevaihto on yli 3,6 miljardia euroa, ja työntekijöitä niissä on yhteensä 13 000 henkilöä.

– Yhteiskunnalliset yritykset tarjoavat kansalaisille lisää valinnanmahdollisuuksia samalla, kun ne luovat uutta yritystoimintaa ja uusia työpaikkoja Suomeen. Lisäksi yhteiskunnallisten yritysten edellytetään olevan hyviä työnantajia henkilöstölleen ja käyttävän uudenlaisia johtamis- ja liiketoimintamalleja, kertoo Yhteiskunnallinen yritys -toimikunnan puheenjohtaja, vuorineuvos Kari Neilimo.

Kuvituskuva: Pixhill, teksti: Silja Eisto

Taloussanomat kertoo pohjoiskarjalaisesta Voitto Voutilaisesta, joka rikkoi tänä vuonna tattiennätyksensä huimalla 500 kilolla.

Voutilainen keräsi herkkutatteja noin 1 600 kiloa heinäkuun alusta syyskuun loppuun mennessä ja ansaitsi sienillä 4 500 euroa.

Ajokilometrejä hänelle kertyi 40–100 päivää kohden. Polttoainekuluista huolimatta hän jäi noin 4000 euroa voitolle. Sienikauden ollessa parhaimmillaan hän vietti metsässä jopa 12 tuntia.

– Tänä vuonna tuli tateista uusi ennätys. Edellinen ennätys vuodelta 2003 rikkoutui yli 500 kilolla, Voutilainen kertoi Taloussanomille.

Eläkeläisellä on jo 17 vuoden kokemus sienten keräämisestä. Ennätysvuoden tuloilla hän on suunnitellut tekevänsä kylpyhuoneremontin.

Kuva: Pixhill.com / Niemi Timo

Teksti: Silja Eisto

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 199 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

– Tässä on kyse paljon isommista asioista kuin yksittäisestä tuotteesta tai innovaatiosta. Näyttää, että on ollut niin suuri tarve tällaiselle kasvipohjaiselle elintarvikkeelle, toteaa nyhtökauraa valmistavan Gold & Green Foodsin toimitusjohtaja Maija Itkonen Yrittäjä-lehdelle.

Nyhtökauran kysyntä on ollut niin kovaa, että kaupat ovat joutuneet myymään eioota, kun tuotanto ei ole pystynyt toimittamaan nyhtökauraa niin paljon kuin olisi tarvittu.

– Kysyntä on ollut odotetun suurta, kommentoi puolestaan Härkiksen menestystä Verso Foodin toimitusjohtaja Tarja Ollila Talouselämä-lehdelle.

Härkiksen ja nyhtökauran tuotanto on järjestetty eri tavalla niitä tuottavissa pienissä yrityksissä. Härkiksellä eli Verso Foodilla on sopimusvalmistaja Domretor Kauhavalla. Se tekee Härkistä kahdessa vuorossa ja on palkannut tätä varten 20 työntekijää. Gold & Green valmistaa nyhtökauran itse.

Härkäpapua käytetään sekä nyhtökaurassa että Härkiksessä. Ollila kertoo Talouselämälle, että  härkäpavun viljelyala kasvoi tänä vuonna 27 prosenttia ja viljelyala lähenee jo perunaa.

Yrittäjien saamissa puheluissa on tyypillisesti ja valheellisesti väitetty, että yrittäjällä olisi jo voimassa oleva sopimus, jota nyt vain ”päivitetään.” Sopimus on saattanut koskea esim. nettisivujen päivittämistä tai näkyvyyspalveluita.

Lisäksi jossain tapauksissa soittaja on antanut harhaanjohtavan kuvan, että kyseessä olisi jonkinlainen virallinen rekisteri tai palvelu, johon yrityksen tulisi kuulua.

– On suositeltavaa, että puhelimessa ei tehdä tilauksia tai sopimuksia. Korkeintaan voi pyytää lähettämään lisätietoja markkinoidusta palvelusta. Viranomaisrekistereistä harvemmin soitellaan yrittäjille, eikä myydä maksullisia palveluita, neuvoo Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Ville Kukkonen.

Hän muistuttaa, että on laskun lähettäjän velvollisuus näyttää toteen, että väitetty sopimus on syntynyt.

– Osasta viimeaikaisia yhteydenottoja on käynyt ilmi, että laskun lähettänyt yritys ei ole suostunut toimittamaan puhelunauhoitetta tai on toimittanut vain osan nauhoitteesta sitä vaatineelle yrittäjälle. Tämä on laitonta, Kukkonen muistuttaa.

Myyntipuheluita nauhoittavalla yrityksellä on velvollisuus kertoa vastapuolelle puhelun nauhoittamisesta. Puhelinnauhoitteet ovat henkilötietolain nojalla yrittäjän tai yrityksen henkilökuntaan kuuluvan työntekijän henkilötietoja yritystoiminnan muodosta riippumatta. Henkilötietojen tarkastusoikeus koskee myös kahden yrityksen välisiä puhelinkeskusteluja ja yrittäjällä on oikeus tarkastaa tallenteiden sisältö esimerkiksi niissä tilanteissa, joissa osapuolilla on erimielisyyttä keskustelun sisällöstä.

Puhelun nauhoittaneella yrityksellä on siis lakisääteinen velvollisuus toimittaa nauhoite.

Löydät täältä neuvot, kuinka toimit, jos olet joutunut harhaanjohtavan markkinoinnin kohteeksi tai olet saanut aiheettomia laskuja.

Suomen Yrittäjät on esittänyt sosiaali- ja terveysministeriölle, että yrittäjän omavastuuaika sairauspäivärahassa tulisi lyhentää nykyisestä neljästä päivästä yhteen eli sairastumispäivään. Yrittäjille tehdyssä kyselyssä peräti 87 prosenttia vastaajista kannatti ajatusta.

- Muutoksen tärkeydestä kertonee se, että jopa 56 prosenttia vastaajista oli valmis siihen, että yrittäjät itse rahoittaisivat uudistuksen, jos muuta rahoitusta siihen ei saada, työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén Suomen Yrittäjistä sanoo.

Hellsténin mukaan muutos olisi erittäin tärkeää saada etenemään mahdollisimman pian.

- Sosiaaliturvakyselyyn vastanneista yksinyrittäjistä noin 68 prosenttia kertoi olleensa sairaana töissä viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana ja heistä joka kuudes jopa yli 10 päivää, Hellstén kertoo tuloksista.

Mitä nuoremmasta yrittäjästä on kyse, sitä useammin työskennellään sairaana: alle 35-vuotiaista sairaan töihin oli mennyt jopa 86 prosenttia. Paljon sairaana työskennelleet yrittäjät olivat myös muita useammin poissa yritystoiminnasta terveydellisistä syistä.

Saman kyselyn mukaan vain joka neljännellä yrittäjällä on lähipiirissään henkilö, joka kykenee sijaistamaan yrittäjää tämän poissaolojen aikana. Yksinyrittäjistä sijainen löytyi vain 15 prosentilla. Sijaisia oli muita harvemmin myös yrittäjillä, jotka olivat enemmän töissä sairaana.

Kysymys esitettiin osana Suomen Yrittäjien sosiaaliturvakyselyä. Siihen vastasi 1000 yrittäjää. Koko kysely julkistetaan alkuvuonna 2017.

FallUp on Euroopan suurin opiskelijoille suunnattu yrittäjyystapahtuma. Sen järjesti Aalto-yliopiston opiskelijoiden yrittäjäyhteisö Aalto Entrepreneurship Society eli Aaltoes yhdessä kymmenien yhteistyökumppaneiden ja startupien kanssa. Tapahtuma järjestettiin nyt toista kertaa.

Nuoret Yrittäjät on yksi FallUpissa mukana olleista yhteistyökumppaneista ja heidän messuosaltollaan oli vilskettä koko päivän ajan.

– Todella hyvät fiilikset, jo viime vuonna oli hyviä kokemuksia. Paljon kävi nuoria, osa heistä vasta yritystoimintaa suunnittelevia ja myös heitä, jotka ovat jo ottaneet ensiaskeleensa yrittäjinä, kertoo järjestöpäällikkö Joonas Mikkilä, joka vastaa Nuorten Yrittäjien toiminnasta ja opiskelijajäsenyyksistä Suomen Yrittäjissä.

 – Osa nuorista kyseli, että miten kannattais lähteä liikkeelle yrittäjänä, jollakin taas saattoi olla todella tiukkoja täsmäkysymyksiä esimerkiksi yrittäjän eläkevakuutuksista, Mikkilä kuvailee.

FallUpin ohjelmassa oli tiistaina iltapäivällä workshopeja yhteistyökumppanien kanssa ja tutustumista startup-yrittäjiin. Illalla lavalla nähtiin paneelikeskustelu ja kiinnostavia puhujia. Pääpuhujana oli pelimoottorifirma Unityn perustaja David Helgason, muita puhujia olivat muun muassa Napue Ginistä tunnetun Kyrö Distilleryn Mikko Koskinen ja startup-tapahtuma Slushin Miki Kuusi.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi

Katso täältä lisätietoa Nuorten Yrittäjien toiminnasta

Aaltoesin toiminnasta lisätietoa täältä    

Anssi Kujala, 44, on toiminut Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtajana ja järjestön omistaman Sypoint Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2011 lähtien. Hänen vastuualueellaan on ollut mm. järjestön kunta- ja aluevaikuttaminen sekä viestintä. Vuosina 2006-2011 Kujala toimi Helsingin Yrittäjien toimitusjohtajana.

Suomen Yrittäjien näköalapaikalta lähteminen toiselle näköalapaikalle ei ollut Kujalalle ihan helppo päätös, mutta:

– Hallituksen ohjelma on perustaltaan yrittäjämyönteinen, parempaan työllisyyteen ja näin hyvinvointiyhteiskuntamme turvaamiseen tähtäävä. On hienoa lähteä auttamaan hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamisessa, Kujala toteaa.

– Olen tehnyt ministeri Orpon kanssa aiemminkin työtä yhdessä. Tavoitteellisen esimiehen saan.

Kokoomusyhteisössä Anssi Kujala työskenteli vuosien 1994–2006 välisenä aikana mm. jäsenliiton pääsihteerinä, piirijärjestön toiminnanjohtajana, puolueen suunnittelupäällikkönä ja vt. puoluesihteerinä.  Hän on opiskellut hallintotieteitä Tampereen yliopistossa.

Kujalasta tulee käytännössä valtiovarainministeri Petteri Orpon erityisavustaja ja Kokoomuksen ministeriryhmän sihteeri. Virallisesti Kokoomuksen ministeriryhmän erityisavustaja on valtioneuvoston kanslian palkkalistoilla oleva virkamies, joka on määrätty valtiovarainministeriöön.

Kujala aloittaa tehtävässään maanantaina 17.10. Hän on toimivapaalla nykyisestä tehtävästään. Erityisavustajan pesti päättyy viimeistään 30.6.2019. Toimivapaan jälkeen Anssin on tarkoitus palata SY:n johtotehtäviin.

Jari Lammassaari

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat tällä kertaa mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 29.9.–5.10. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 90 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 2,8 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 252 600 euroa.

Maailmanvalloitusta tekevä pirkanmaalainen yritys Framery on saanut palkintoja aiemminkin. Nyt puhelinkoppien suunnittelun keskeinen hahmo, yrityksen varatoimitusjohtaja Samu Hällfors on saanut teknisen luovuuden palkinnon Tampereen kaupungilta. Palkinnon suuruus on 5000 euroa.

− Puhelinkoppien kysyntä lisääntyy sitä myöten, kun yritykset muuttavat avokonttoreihin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tilavuokrat ovat todella kalliita ja avotiloihin mahtuu enemmän ihmisiä. Samalla melu lisääntyy, Hällfors kertoi taannoin Yrittäjäsanomille.

Noin 90 prosenttia firman tuotteista menee vientiin. Tamperelaisen puhelinkoppiyrityksen asiakkaina ovat olleet muun muassa Twitter, Facebook ja CNN.

Menestystä ovat lisäksi vauhdittaneet palkinnot alan isoilla messuilla Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Isossa-Britanniassa.

Vuoden 2010 lopussa tuotantonsa aloittanut Framery on moninkertaistanut liikevaihtonsa. Viime vuonna liikevaihto oli jo 5 miljoonaa euroa, tältä vuodelta odotetaan noin 15 miljoonan euron liikevaihtoa.

Yritys työllistää noin 60 henkilöä ja alihankintaverkosto mukaan lukien yli 100 henkilöä.

Puhelinkopit valmistetaan suomalaisesta vanerista ja ne ovat design-tyyliin muotoiltuja. 

Jari Lammassaari

Yrittäjäpäivät kokoaa Vaasaan viikonlopuksi 1 300 yrittäjää eri puolilta Suomea.

Tapahtuman järjestelyt ovat jo täydessä vauhdissa tapahtumapaikkana toimivalla Botniahallilla.

–  Nyt on tulossa todella mahtavat ja energiset Yrittäjäpäivät. Jännistyshän on käsinkosketeltavaa aina, kun on henkilövaaleja ja loistavia varapuheenjohtajaehdokkaita. Se lisää tunnelmaa ja odotusta, Suomen Yrittäjien järjestöjohtaja Hanna Hietala arvioi.

Vaasalaisuus näkyy Yrittäjäpäivillä muun muassa energiateemassa. Näytillä on Teslan sähköauto, ja Yrittäjäpäivien aikana järjestetään myös retki Vaasan energiateknologiakeskittymään.

– Ja kyllähän täällä on valtavan energinen porukka tekemässä näitä päiviä. Ja myös auringonpaiste. Vaasahan on Suomen aurinkoisin paikka, ja se näkyy näkyy täällä, Hietala kertoo tapahtumasta.

"Yrittäjyys tarkoittaa vapautta"

Maakuntalehti Pohjalainen kävi kysymässä tapahtuman alla paikallisilta yrittäjiltä, mikä yrittäjyydessä on parasta.

Moni lehden haastattelema yrittäjä painotti erityisesti vapautta. Yrittäjänä saa tehdä juuri sitä, mitä haluaa. – Kyllä se antaa paljon olla yrittäjä. Siinä on omanlaisensa vapaus, arvioi Martin Ravintolan yrittäjä Martti Niemelä.

– Parasta on, kun saa aika pitkälle määrittää itse, millaista työ on ja mitkä ovat työtunnit. Sisältö on omissa käsissä, Juustomaan Hannele Laitinen puolestaan arvioi lehdelle.

Myös paikalliset yrittäjät valmistautuvat Yrittäjäpäiviin

Muotiliike Karisman yrittäjä Carola Svahn-Salomäki kertoi Pohjalaiselle osallistuvansa Yrittäjäpäivien iltagaalaan lauantaina.

– Kiva olisi osallistua myös päivätapahtumiin ja perjantai-illan juhlaan, mutta olen ajatellut ottaa kaiken hyödyn irti potentiaalisista asiakkaista. Olen päivät sorvin ääressä tekemässä kauppaa.

Tapahtuma tuokin hänelle sekä muille paikallisille yrittäjille mahdollisuuden vilkkaampaan liiketoimintaan, kun kaupunki täyttyy yrittäjävieraista.

Koko videogallupin näet Pohjalaisen sivuilta.

Kuva ja teksti: Silja Eisto

Yrittäjämediat seuraa tulevien päivien aikana Yrittäjäpäivien etenemistä ja uutisoi tuoreimmat tapahtumat suoraan paikan päältä.