Tuotteiden alkuperä kiinnostaa kuluttajia entistä enemmän, mutta suomalaisten mukaan kotimaista alkuperää voisi arvostaa nykyistä enemmän: Yli puolet (52 %) Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimukseen vastanneista suomalaisista on sitä mieltä, ettei kotimaisesta työstä olla riittävän ylpeitä. Erityisesti keski-ikäiset näkevät, että suomalaisesta työstä voisi olla nykyistä enemmän rinta rottingilla. Sen sijaan vain noin kolmannes (34 %) vastaajista kokee, että suomalaisesta työstä ollaan jo tarpeeksi ylpeitä.

– Suomalaiset osaavat arvostaa elintarvikkeiden kotimaista alkuperää ja laatua sekä ymmärtävät, että kotimainen tuotanto vaikuttaa myönteisesti maamme työllisyyteen. Suomeen syntyisi vuodessa 10 000 uutta työpaikkaa, jos suomalaiset käyttäisivät kuukaudessa 10 euroa enemmän suomalaisiin tuotteisiin ja palveluihin, muistuttaa Suomalaisen Työn Liiton projektipäällikkö Merja Mantila.

Kampanjatutkimuksen mukaan suomalainen ruoka on asia, jonka ostamisesta tunnetaan ylpeyttä. Tutkimukseen vastanneista jopa 45 prosenttia on sitä mieltä, että suomalaisen ruoan ostaminen aiheuttaa heissä ylpeyden tunnetta. Tuloksien mukaan suomalaisen ruoan ostamisen aiheuttamassa ylpeydessä on suuri ero naisten ja miesten välillä: Naisista jopa 53 prosenttia pitää suomalaisen ruoan ostamista ylpeyden aiheena, kun miehistä näin kokee vain 37 prosenttia.

– Suomalainen ruoka mielletään puhtaaksi, terveelliseksi ja turvalliseksi, ja elintarviketuotannon laatu onkin maassamme korkea. Lähellä tuotetun ruoan valitseminen ostoskoriin on lisäksi ympäristöystävällistä. Mitä lyhyemmän matkan ruoka on kulkenut ennen sen päätymistä ruokapöytään, sitä vähemmän se on kuormittanut ympäristöä, sanoo Keskon Päivittäistavarakaupan vastuullisuuspäällikkö Timo Jäske.

Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kampanjatutkimus toteutettiin kesäkuussa 2016 ja siihen vastasi 1033 18–79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa.

- On tärkeää, että vanhempainvapaista aiheutuvat kustannukset jakautuvat tasaisemmin eivätkä jarruta naisten työllistymistä. Uudistus on askel oikeaan suuntaan, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kommentoi hallituksen esitystä perhevapaalle jäävän äidin työnantajalle maksettavasta kertakorvauksesta.
Hallitus antoi eduskunnalle tänään torstaina esityksen sairausvakuutuslain muuttamisesta. Esityksen mukaan naispuolisen työntekijän perhevapaista aiheutuvia vanhemmuuden kustannuksia tasattaisiin työnantajalle maksettavalla 2 500 euron kertakorvauksella. Esityksellä hallitus pyrkii parantamaan naisten tasa-arvoista kohtelua ja työllistymistä.
- On tärkeää, että korvauksen hakemiseen ja maksamiseen liittyvät käytännöt tehdään mahdollisimman yksinkertaisiksi, Mikael Pentikäinen sanoo.
Uudistuksen tavoitteena on osaltaan tukea Suomen kilpailukykyä edistämällä naisvaltaisen yritysten työllistämistä ja kasvua.
- Yksittäisiä muutoksia tärkeämpää olisi kuitenkin kehittää työlainsäädäntöä ja työmarkkinajärjestelmää kokonaisuudessaan niin, että työllistäminen olisi helpompaa, Pentikäinen huomauttaa.
Esityksen mukaan tuki maksettaisiin kaikille työnantajille, jotka maksavat työsopimuksen tai työ- taikka virkaehtosopimuksen perustella palkkaa vähintään yhdeltä kuukaudelta äitiysrahakauden aikana. Korvauksen saamisen edellytyksenä olisi myös se, että työsuhde työnantajaan on kestänyt vähintään kolme kuukautta ennen äitiysrahakauden alkua ja työsuhde perustuu vähintään vuodeksi tehtyyn työsopimukseen. Lisäksi työajan tulee olla äitiysrahakauden alkaessa vähintään 80 prosenttia alan kokoaikaisen työntekijän säännöllisestä työajasta.
Esityksen mukaan uudistuksesta aiheutuvat kustannukset rahoitettaisiin työtulovakuutuksesta työnantajien rahoittamalla vakuutusmaksuosuudella. Suomen Yrittäjien mukaan tavoite jakaa vanhemmuuden kustannuksista yrityksille aiheutuvaa rahoitusvastuuta tasaisemmin kaikkien työnantajien kesken on perusteltu.
- Edelleen perhevapaista koituvien kustannusten rahoituksen pohjaa tulisi kuitenkin laajentaa. Kertakorvauksesta huolimatta työnantajalle jää kannettavaksi muun muassa sijaisen rekrytoinnista ja perehdyttämisestä aiheutuvia epäsuoria kuluja, Pentikäinen sanoo.
Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2017.

Suomen Yrittäjien toissavuonna tekemän hyvinvointibarometrin mukaan joka kymmenes yrittäjä ei ole pitänyt ollenkaan lomaa vuoden aikana. Kolmannes ei ole pitänyt yhtään vapaata tai korkeintaan 1–2 päivää kuukaudessa.

Tilanne on tuttu esimerkiksi Putaan Pulla Oy:n yrittäjälle ja toimitusjohtajalle Antti Tyykiluodolle. Hän kertoo Kauppalehdessä, että 1990-luvun lamavuosina yrittäjäperhe painoi töitä väsyksiin saakka.

– On vuosia, joista en muista oikein mitään. Totesimme, että meillä yrittäjäperheeseen kuuluvilla pitää olla samat edut kuin työntekijöillä, lomat ja palkka. Se oli ratkaiseva seikka. Aloimme pitää vapaata. Sen jälkeen alkoi järki kulkea ja ideoita tulla, nykyään siskonsa ja veljensä kanssa leipomoyrittäjänä Haukiputaalla toimiva Antti Tyykiluoto kertoo.

Todella moni yrittäjä painaa pitkää päivää, lomat ja vapaat ovat vähissä.

Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen saattaa unohtua, kun yrittäjä kantaa huolta yrityksensä jatkuvuudesta taloudellisesti epävarmoina aikoina – tai innostuu ja uppoutuu työhönsä.

Eniten työssä jaksamista haittaavat työpäivien venyminen, vaikeudet töiden ennakoinnissa sekä työn ja muun elämän yhteensovittamisessa. Stressiä ja väsymystä aiheuttaa myös epävarmuus töiden riittävyydestä sekä hallinnollinen työ ja byrokratia.

Suomen Yrittäjät teki hyvinvointikyselyn yrittäjille vuonna 2014. Peräti 60 prosenttia kyselyyn vastanneista sanoi työskentelevänsä yli 40 tuntia viikossa, 37 prosenttia päätoimisista yrittäjistä jopa yli 49 tuntia viikossa.

Yrittäjillä on vähemmän vapaapäiviä kuin työntekijöillä. Kyselyn mukaan:
- 14 % ei ollut pitänyt yhtään vapaapäivää kuukaudessa,
- 17 % pitää keskimäärin 1–2 vapaapäivää kuukaudessa,
- 25 % pitää 3–4 vapaapäivää kuukaudessa,
- 20 % pitää 5–6 vapaapäivää kuukaudessa,
- 24 % pitää yli kuusi vapaapäivää kuukaudessa.

​Alle puolet pitää kolmen viikon loman

Vain vajaa puolet yrittäjistä sanoi pystyvänsä pitämään lomaa yli kolme viikkoa vuodessa:
- 11 % vastaajista ei ollut pitänyt ollenkaan lomaa viimeksi kuluneen vuoden aikana,
- 9 % vastaajista oli pitänyt lomaa alle viikon,
- 31 % vastaajista piti 1–2 viikkoa lomaa,
- 40 % vastaajista piti lomaa 3–6 viikkoa,
- 9 % vastaajista piti lomaa yli 6 viikkoa viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Vastaajista puolet oli sitä mieltä, että he pitävät riittävästi vapaa- ja lomapäiviä.

Itse arvioitu työkyky on suoraan yhteydessä yrityksen taloudelliseen menestymiseen. Kun yrittäjä pystyy pitämään tarpeeksi vapaata, ehtii liikkua ja nukkua ja pitää ihmissuhteet kunnossa, hän kokee työkykynsä hyväksi.
Yrittäjien hyvinvointibarometrissa vuonna 2014 kaksi kolmasosaa yrittäjistä arvioi työkykynsä hyväksi. He tunsivat itsensä energiseksi, olivat innostuneita työstään ja tyytyväisiä elämäänsä useammin kuin ne yrittäjät, jotka arvioivat työkykynsä huonoksi. Kyselyyn vastasi yli 1300 yrittäjää eri puolilta Suomea.

Jari Lammassaari

Oulun Kärpät Oy:n taloustiedot poikkeavat positiivisella tavalla monesta muusta urheiluseurasta. Kärppien liikevaihto viime tilikaudella oli noin 11,5 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos reilut 1,1 miljoonaa euroa.

Kymmenen prosentin liikevoittoprosenttiakin voidaan pitää varsin hyvänä mille tahansa yritykselle. Henkilöstöä Kärpillä oli viime tilikaudella 62 henkeä.

KHL-joukkue Jokereilla tappiollinen tulos

Vertailun vuoksi: Jokerit Hockey Club Oy:n liikevaihto viime tilikaudella oli noin 11,6 miljoonaa euroa, henkilöstön määrä 75 ja jokeriyhtiön tulos painui tappiolle pyöreästi kymppitonnin verran.

– Hyvältä tuntuu toki taloudellinen menestys, vaikka se ei itseisarvo olekaan. Meillä on kyllä kirjattu visioon, että Kärppien pitää menestyä sekä urheilullisesti että taloudellisesti. Helppoa näiden kahden asian yhdistäminen ei aina ole, haasteita riittää, toteaa Oulun Kärpät Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tommi Virkkunen.

Kärppien kaltaisella urheiluseuralla on suuret budjetit, joiden toteutumista seurataan tarkasti, mutta toteutumien ennustettavuus on välillä vaikeaa. Juuri nyt haasteita riittää muun muassa siinä, että Kärpät on ennen viikonloppua sarjataulukossa viimeisenä.

– Esimerkiksi pääsylipputulot ovat sidoksissa joukkueen pelimenestykseen. Päästäänkö playoffeihin, ketä vastaan ja missä pelataan, tarvitaanko lentokoneita ja niin edelleen, Virkkunen luettelee.

Hänen mukaansa Oulun Kärpät Oy on tehnyt osakeyhtiön olemassaolon aikana eli 2000-luvun alusta lähtien vain yhden miinusmerkkisen tilikauden. 

Yhteistyökumppaneita Nuorgamista Turkuun

Virkkunen kiittää sitä, että Kärpät on "puolen Suomen joukkue":

– Yhteistyökumppaneitakin on laajalta alueelta. Pohjoisin on K-Rajamarket Nuorgamissa ja eteläisimmät ovat Lappeenrannassa ja Turussa, hallituksen puheenjohtaja Tommi Virkkunen kertoo. 

Virkkunen iloitsee erityisesti siitä, että Oulun Kärpät Oy:n suurin omistaja Kärppä-Säätiö (78% osakkeista) on pystynyt jakamaan saamistaan osingoista noin 600 000 euroa pohjoissuomalaisen juniorijääkiekkoilun hyväksi.

Luottoluokitukset viikottain 

Yrittäjäsanomat julkaisee luottoluokitukset viikottain. Listauksessa ovat tällä kertaa mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon torstaihin mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 15.-22.9. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 86 yritystä. Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on 1,2 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo on 179384 euroa. 

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi

Verkkolaskuja kuluttajat maksavat yhtä täsmällisesti kuin yritykset.

Suomalaiset yritykset noudattavat laskujen eräpäiviä selvästi paremmin kuin kuluttajat. Lindorff Analyysi -tilastovertailun mukaan yritykset maksoivat huhti-kesäkuussa 82 prosenttia laskuista käytännössä eräpäivään mennessä eli viimeistään kaksi pankkipäivää eräpäivän jälkeen. Kuluttajat maksoivat laskuista ajallaan 70 prosenttia. Viimeistään 30 päivää eräpäivän jälkeen yrityslaskuista oli maksettu 96 prosenttia, ja kuluttajalaskuista 90 prosenttia.

Maksukäyttäytymisessä on suuria eroja eri laskutusmuotojen välillä. Paperilaskuista kuluttajat maksoivat ajallaan 71 prosenttia, kun vastaava osuus yrityksillä oli 82 prosenttia. Sähköpostiin lähetetyistä laskuista kuluttajat maksoivat eräpäivään mennessä 46 prosenttia, yritykset 71 prosenttia. Sitä vastoin verkkolaskut maksettiin yhtä tehokkaasti: kuluttajien e-laskuista ajallaan tuli maksetuksi 88 prosenttia. Yritysten verkkolaskujen kohdalla vastaava osuus oli vain hieman suurempi, 90 prosenttia.

- Näinkin suuret erot maksamisessa laskutustapojen välillä osoittavat, että iso osa kuluttajien maksuviiveistä johtuu unohduksista tai siitä, että elämässä on eräpäivinä muitakin tärkeitä asioita kuin laskun maksu. E-lasku on kuluttajalle yritysten ostoreskontran kaltainen tukipalvelu, joka auttaa huolehtimaan, että lasku tulee eräpäivänä maksetuksi, Lindorffin myyntijohtaja Juho Ylinen sanoo.

Hallitus on sopinut Euroopan investointipankin ja –rahaston sekä EU-komission kanssa suomalaisten pk-yritysten tukemisesta. Niiden odotetaan saavan 400 miljoonaa euroa uutta rahoitusta. Suomi osallistuu pk-yritysten tukemiseen tämän pk-yritysaloiteohjelman kautta 40 miljoonalla eurolla.

Seuraava vaihe on pankkien hakeminen. Ne hoitavat luotottamisen valtion ja EU:n takausta käyttäen.

Varoja jaettiin myös rakennerahastosta

Pk-yritysohjelman lisäksi hallitus teki päätöksen Suomen rakennerahasto-ohjelman nyt jaossa olevan runsaan 11 miljoonan euron rahoituksen käyttämisestä. Summasta jaettiin maakuntiin 8,7 miljoonaa euroa.

Maakunnittain nämä varat jakautuivat seuraavasti: Pohjois-Suomi (3,064 milj. euroa), Pohjois-Pohjanmaa (1,400), Kainuu (0,407), Keski-Pohjanmaa (0,253), Lappi (1,004), Itä-Suomi (2,674), Etelä-Savo (0,752), Pohjois-Karjala (0,815), Pohjois-Savo (1,107), Länsi-Suomi (1,566), Keski-Suomi (0,518), Etelä-Pohjanmaa (0,170), Pirkanmaa (0,456), Pohjanmaa (0,124), Satakunta (0,298), Etelä-Suomi (1,404), Päijät-Häme (0,180), Kanta-Häme (0,113), Etelä-Karjala (0,116), Kymenlaakso (0,201), Uusimaa (0,560) ja Varsinais-Suomi (0,234).

Rakennerahasto-ohjelman tavoitteena on 1 170 uuden yrityksen ja 12 310 uuden työpaikan syntyminen ohjelmakauden aikana. Pk-yritysaloiteohjelman tavoitteena on edistää pk-yritysten rahoitusta kattamalla osittain luottolaitosten riskiä lainatakauksilla.

Jari Lammassaari

Itä-Suomessa Matkahuollon matkakortit eivät ole käyneet Waltti-järjestelmässä eli valtiorahoitteisilla linja-autovuoroilla, vaan niitä varten on pitänyt olla Waltti-kortti.

Myös linja-autojen aikatauluihin kaivataan selkeyttä ja niiden pitää löytyä helposti. Nyt esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa bussiaikataulut ovat pirstaloituneet ja hankalasti löydettävissä. Pahimmillaan matkustajat ovat joutuneet soittamaan liikennöitsijöille, kertoo Yle.

Hallituksen alkuviikosta esittelemän liikennekaaren eli uusien liikennesäädösten on tarkoitus poistaa yllämainitun kaltaiset älyttömyydet.

Valtion Waltti-korttiuudistus ehdittiin ottaa käyttöön Pohjois-Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa. Se oli tarkoitus levittää koko Suomeen. Valtio on nyt luopumassa omistuksestaan Waltti-järjestelmää hallinnoivassa yhtiössä.

Jos ja kun uusi liikennekaari toteutuu 1. heinäkuuta 2018 alkaen, parhaimmillaan yhdellä lipulla tai kortilla pääsee vaikka Nuorgamista Niittykumpuun Espooseen. Kulkuväline vain vaihtunee välillä bussista junaan tai taksiin.

Lähes puolessa suomalaisyrityksistä ei ole nimettyä roolia digitalisaation johtamiseen. Melkein 70 prosenttia it- ja liiketoimintapäättäjistä kertoo, ettei digitalisaatio ole lisännyt johdon kiinnostusta globaaliin liiketoimintaan.

Tulos käy ilmi Aalto-yliopiston, Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset ry:n eli Tivian ja tietohallintojen palvelutalo Sofigaten toteuttamasta vuosittaisesta Tietohallintojen johtaminen Suomessa -tutkimuksesta.

Aalto-yliopiston, Sofigaten ja Tivian tutkimus toteutettiin tänä vuonna seitsemännen kerran. Tulosten perusteella digitalisaatio tarkoittaa suomalaisyrityksille toistaiseksi lähinnä nykyisten toimintojen sähköistämistä – mahdollisuuksiin luoda uudenlaista sähköistä liiketoimintaa kansainvälisille markkinoille ei vielä osata tarttua.

Digitalisaation edelläkävijäyritykset ovat tutkimustulosten perusteella vielä harvassa: vain 30 prosenttia IT- ja liiketoimintapäättäjistä kertoo, että digitalisaatio on herättänyt ylimmän johdon kiinnostuksen globaaliin liiketoimintaan. Toistaiseksi vain viidennes vastaajista kertoo, että digitaalisille ratkaisuille on omia kehittämispolkuja, menetelmiä ja resursseja.

Sofigaten liiketoimintajohtaja Katri Kolesnik näkee, että kehityksen jarruna on selkeän johtajuuden puuttuminen.

”Digitalisaatio on suomalaisissa organisaatioissa kaikkien ja ei-kenenkään tontti. Vaikka digitaalisuus alkaa olla osa kaikkia toimintoja, todelliset sähköisen liiketoiminnan uudisraivaajat puuttuvat. Digitalisaatio tarkoittaa toistaiseksi enemmän lomakkeiden sähköistämistä kuin uusien vientituotteiden ja -palveluiden kehittämistä”, Kolesnik sanoo.

Vastaajista peräti 45 prosentilla digitalisaation johtamista ei ole vastuutettu kenellekään johtoryhmän jäsenelle. Vastuunjaossa on suurta vaihtelua: 19 prosentilla digipomona toimii tietohallintojohtaja, 36 prosentilla vastuu vaihtelee lukuisien nimikkeiden välillä toimitusjohtajasta markkinointijohtajaan. Digitalisaatioon keskittyvä johtaja, Chief Digital Officer, löytyy vain kolmelta prosentilta vastaajista.

Tutkimukseen osallistui huhti–toukokuussa 174 henkilöä, jotka edustivat 163 erikokoisen yrityksen ja organisaation IT- ja liiketoimintajohtoa.

Miten nuori nainen pärjää miesvaltaisessa instituutiossa?

– Varusmiespalveluksessa tuli vastaan miehiä, joiden mielestä armeija ei ollut naisen paikka, mutta pääosin suhtautuminen naisvarusmiehiin oli asiallista. Päänvaivaa tuotti lähinnä se, ettei kaikista varusteista löytynyt riittävän pieniä kokoja, Tiina Laisi-Puheloinen kertoo.

– Minulla on asepalveluksesta vain hyviä muistoja. Sieltä on jäänyt loistavat verkostot.

Laisi-Puheloinen eteni reservin kapteeniksi ja viihtyi yhteensä seitsemän vuotta Puolustusvoimilla viestintä- ja henkilöstöalan tehtävissä sekä johtamisen laitoksella Maanpuolustuskorkeakoulussa. Vuonna 2002 hän lähti vuodeksi Kosovoon rauhanturvaajaksi, mikä kehitti paineensietokyvyn äärimmilleen.

– Kriisinhallintatehtävissä ollaan jatkuvasti poikkeusoloissa. Pään on pakko kestää.

Upseerikoulutusta pidettiin pitkään parhaana johtamiskouluna. Sittemmin monet ovat kyseenalaistaneet, sopivatko armeijan opit nykyaikaiseen johtamiseen. Laisi-Puheloinen on asiasta eri mieltä.

– Mitään koulutusta ei voi ottaa vastaan sellaisenaan, mutta siviili- ja sotilasjohtamista läheltä seuranneena koen, etteivät ne ole kovin kaukana toisistaan. Sotilaskoulutuksessa painottuu johtaminen poikkeusoloissa, mutta siinäkin tärkeää on ihmisten yksilöllinen kohtaaminen ja motivointi.

Hänestä niin liike-elämän kuin armeijan johdossa on keskeistä hahmottaa laajempi kokonaiskuva.

– Armeijassa on tiedettävä, mikä on omien ja vihollisen joukkojen tilanne sekä minkälaista osaamista ja varusteita joukoilla on. Sama pätee liike-elämässä: johtajan tulee tuntea oma henkilöstö ja kilpailijat perinpohjin.

Kummassakaan tilanteessa johtaminen ei tapahdu tyhjiössä, Laisi-Puheloinen sanoo. Omiin joukkoihin on pystyttävä vaikuttamaan.

– Armeijassa näkee heti, onko johtajalla toimeenpanokykyä. Saako hän poteroissa makaavat joukot liikkeelle, kun on kylmä, pimeää ja sataa vettä? Kukaan ei kykene johtamaan yksin. Sellaista fakiiria ei olekaan.

Mennään eikä meinata

Puolustusvoimissa vietettyjen vuosien jälkeen Laisi-Puheloista pyydettiin markkinointipäälliköksi Alma Median Monster-työnhakupalveluun. Kyseessä oli hänen ensimmäinen kosketuksensa liike-elämään ja myyntiin.

– Nuorena ajattelin, että en halua ikinä tehdä myyntiä. Almassa huomasin, että se ei ole sittenkään hassumpi laji: sehän on ihmisiin vaikuttamista. Puolustusvoimilla oppii sinnikkyyttä, josta on hyötyä myyntityössä. En anna helposti periksi, Laisi-Puheloinen kertoo.

Almasta hän siirtyi Sanomalle Oikotie.fi:n työpaikkapalveluiden liiketoimintajohtajaksi. Hän sai tiimeineen aikaan huikeita tuloksia: neljässä vuodessa liikevaihto kasvoi 150 prosenttia.

– Kun päätin, että meistä tulee markkinajohtaja, meistä myös tuli. Se ei ollut yksin minun ansiotani, mutta osaan johtaa ihmisiä erilaisissa organisaatioissa. Minulla on vahva muutosjohtajan asenne, mennään eikä meinata. Olen aina ollut hyvin tulosorientoitunut ja -hakuinen tyyppi.

Mediabisnestä kokeiltuaan Laisi-Puheloinen kaipasi uusiin tehtäviin. Kun häntä pyydettiin Isku Interiorin Etelä-Suomen aluejohtajaksi ja myöhemmin Iskun Baltian-yhtiöiden toimitusjohtajaksi, bittien ja nettisivukävijöiden kauppaaminen vaihtui huonekalujen myyntiin. Laisi-Puheloisen aikana Iskun Etelä-Suomen liikevaihto tuplaantui.

Vaikka hyvää johtajuutta on monenlaista, Laisi-Puheloinen tietää omasta kokemuksesta, mitä johtajan pitää ottaa huomioon.

– Suunta ja tavoitteet pitää olla aina. On luotava strategiset askeleet, joiden eteneminen tarkistetaan tietyin väliajoin. Johtaminen on pitkäjänteistä ja säännönmukaista työtä. Pitää myös muistaa, että tekee työtä seuraajilleen. Jatkajan on oltava helppo ottaa ohjat.

Yrittäjyys ei ole pikavoittoja

Iskussa Laisi-Puheloisen alaisena työskenteli sisustusarkkitehti Päivihelena Hallanoroon. Hallanoro toimi Iskun suunnittelujohtajana Arabiemiraateissa ja halusi perustaa yrityksen Suomeen palattuaan. Laisi-Puheloinen oli pohtinut yrittäjyyttä jo Sanomalla ollessaan, mutta ei ollut keksinyt sopivaa liikeideaa. Hallanoron kanssa idea alkoi muotoutua, ja tilasuunnitteluun ja liikkeenjohdon konsultointiin erikoistunut yritys COREspace Oy perustettiin. Naiset kokivat, että yritysten tekemät toimitilamuutokset ovat mahdollisuus koko organisaation strategian ja toimintatapojen muutokseen.

– Jos yritys uusii strategiansa, mutta työympäristölle ei tehdä mitään, on muutoksia hankala saada läpi. Jos halutaan vaikkapa tehostaa myyntiä, yksi vaihtoehto on siirtää myyjä työpisteeltä pois. Se on konkreettinen osoitus, että myyjän pitää olla asiakkaan luona eikä toimistolla, Laisi-Puheloinen selittää.

COREspace auttaa yrityksiä optimoimaan tilankäyttöään. Suomessa on vielä runsaasti toimistokantaa, vaikka monia töitä voisi tehdä missä tahansa.

– Työnteko muuttuu koko ajan. Se, että mennään joka päivä konttorille ja tehdään töitä omassa työhuoneessa, ei ole tätä päivää. Työtiloja tiivistämällä ja käyttämättömänä olevia tiloja vuokraamalla yritykset voisivat lisäksi tehdä tuottoa.

Kesäkuussa perustettu yritys sai heti useita yhteydenottoja, ja ensimmäiset asiakkaat on jo lyöty lukkoon.

Vaikka alku on ollut lupaava, on Laisi-Puheloisella yrittäjyydestä realistiset odotukset.

– Ei se glamouria ole. Yrittäjyys on pitkäjänteistä hommaa, ja pikavoittoja on turha odottaa. Kaikki pitää rakentaa alusta asti itse.

Kädet saveen

Työnjako COREspacessa on selkeä. Myynti, talousasiat ja asiakkaiden johtamis- ja toimintaprosessien kehittäminen ovat Laisi-Puheloisen alaa, ja luova suunnittelutyö kuuluu Hallanorolle.

– Yhtiökumppanini on erittäin luova ihminen. Minä taas olen suoraviivaisempi halki poikki pinoon -tyyppi. Täydennämme toisiamme.

COREspacen tulevaisuudesta puhuttaessa Laisi-Puheloinen innostuu.

– Asetan helposti itselleni tavoitteen, että vähintään miljoonan euron liikevaihto mahdollisimman nopeasti, hän nauraa.

– Haluamme yrityksen, joka kasvaa kannattavasti ja on ajassa mukana, jopa sitä edellä. Vastaanotto on ollut hyvä. Tällaiselle yritykselle on kysyntää.

Tilaisuuden tarjoutuessa Laisi-Puheloinen haaveilee COREspacen laajentumisesta Suomen ulkopuolelle. Iskun Baltian-toimintoja johtaessaan hän huomasi, että Baltian maissa on käynnissä toimitilojen muutos. Pyrkimyksenä on kuitenkin saada yritys kasvuun ensin kotimaan rajojen sisällä.

– Nyt keskitymme tähän ja teemme yhden asian kunnolla. Haluamme tehdä tuottavan ja työllistävän yrityksen, mutta nöyryyttä on oltava mukana. Täytyy olla valmis tekemään ihan niitä käytännön hommia.

On aika laittaa kädet jälleen saveen.

Kira Keini

toimitus@yrittajat.fi

17 lukiota on mukana Lukiot työelämään -hankkeessa, jossa seuraavan 2,5 vuoden aikana rakennetaan työelämälähtöisempää lukiokoulutusta.

Tänä syksynä voimaan astunut uusi lukioiden opetussuunnitelma määrittelee yhdeksi lukiokoulutuksen tehtäväksi kehittää opiskelijoiden valmiuksia työelämään ja työhön. YES-verkoston Lukiot työelämään -hanke tähtää tämän tehtävän toteuttamiseen.

– Tavoitteenamme on muuttaa lukiokoulutus pysyvästi. Nämä 17 lukiota lähtevät YES-verkoston tukemana itse rakentamaan uutta, yrittäjämäistä toimintakulttuuria, jossa nuorten ja opetushenkilöstön työelämä- ja yrittäjyystietous sekä yhteydet työelämään ovat vahvemmat. Yhteinen tahto on tuoda yrittäjyys- ja työelämätaidot osaksi lukioiden vakiintunutta toimintaa, sanoo YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

Työelämä on alusta alkaen vahvasti mukana lukioiden kehitystyössä. Projektin aikana luodaan malleja lukiolaisten työelämään tutustumisjaksoista.

– Yhteistyö työelämän kanssa nähdään tärkeänä, mutta se ei näy tällä hetkellä tarpeeksi lukion opetuksessa. Keinoja ja työkaluja kuitenkin on jo paljon olemassa, ja niitä pitää rohkeasti kokeilla. Hankkeen tärkeänä tavoitteena on tehdä lukiolaisten työelämään tutustumisesta vakiintunut käytäntö, Lehtonen sanoo.

Hankkeeseen lähteneet lukiot lähtevät aktiivisesti luomaan omia yhteistyöverkostoja työelämään ja kokeilemaan toimintamalleja, joissa nuorille luodaan mahdollisuuksia oppia ilmiöpohjaisesti aitojen yhteistyökumppaneiden kanssa.

– Tässä on nyt myös yrittäjäjärjestöille ja muille toimijoille tilaisuus lähteä kehittämään paikallista lukiokoulutusta. Kun lukiot otetaan tiiviimmin osaksi kunnan ja alueen elinkeinopolitiikkaa, alueen elinvoimaisuus lisääntyy ja uuden yrittäjyyden syntyminen helpottuu.

YES Lukiot työelämään -hankeessa ovat mukana seuraavat lukiot: 

YES Varsinais-Suomen alue: Laitilan lukio, Raision lukio

YES Keski-Uusimaan alue: Mäntsälän lukio, Nurmijärven lukio, Hyvinkään Sveitsin lukio

YES Kotka-Haminan alue: Karhulan lukio, Haminan lukio, Kotkan lyseon lukio

YES Pohjois-Pohjanmaan alue: Oulunsalon lukio, Nivalan lukio, Utajärven lukio, Kiimingin lukio

YES Etelä-Savon alue: Mikkelin lukio, Ristiinan lukio, Pieksämäen lukio

YES Pohjanmaan alue: Vasa övningsskolas gymnasium, Korsholm gymnasium

Moni yrittäjä ei vieläkään tiedä, että yrittäjä voi kuulua työttömyyskassaan.  SYT-kassan kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan yrittäjillä on harhaluuloja kassan suhteen.

Yrittäjistä 13 prosenttia eli noin 35 000 yrittäjää kuuluu työttömyyskassaan, palkansaajista noin 65 prosenttia.

Yrittäjäkassoja on kaksi: SYT-kassa ja AYT-kassa. Kassan jäsenmaksutaso määräytyy YEL-vakuutuksen mukaan. Mahdollista päivärahaa maksetaan vakuutustason mukaan.

Soviteltua päivärahaa voidaan maksaa silloin, kun yritystoiminta on pienimuotoista ja TE-toimisto on todennut sen luonteeltaan sivutoimiseksi. Sovitellun päivärahan maksaminen yrittäjille on yleistynyt.

Turvaa on oikeasti tarjolla

TL designin yrittäjä Teija Laakkonen teki vuosia töitä Turun telakalla alihankkijana. Telakkateollisuus joutui rakennemuutoksen kouriin vuonna 2010, ja työt vähenivät.

Töiden vähentyessä Laakkonen otti työttömyysturva-asioista selvää soittamalla yrittäjäkassaan.

– Olin kuullut kauhukertomuksia, että yrittäjän pitää lopettaa firma, jos haluaa TE-keskuksen kautta saada yhtään mitään.

Laakkonen haki päivärahaa. TE- keskus antoi kielteisen työvoimapoliittisen päätöksen päivärahahakemukseen. Laakkosen mukaan toimiston ohje kuului, että firma ja Y-tunnus pitää molemmat lopettaa. Yrittäjä sai SYT-kassalta neuvoja, joiden avulla hän haki muutosta kielteiseen päätökseen muutoksenhakulautakunnalta.

Helmikuussa 2011 kassa alkoi maksaa sisustusompelu- ja verhoilualan yrittäjälle soviteltua päivärahaa.

– Pääsin jaloilleni kassan avulla. Lähetän kassaan vapaamuotoisen otteen kirjanpidosta, mistä selviävät laskutus ja juoksevat kulut.

Pääsääntönä työttömyysetuutta maksetaan, kun päätoiminen yritystoiminta on lopetettu. Mikäli henkilön katsotaan työllistyvän sivutoimisesti yrittäjänä, on hänellä mahdollisuus anoa yrittäjäkassalta soviteltua työttömyysetuutta. Työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä on aina, että henkilö hakee kokoaikatyötä.

Laakkonen saa soviteltua ansiosidonnaista päivärahaa sellaisina kuukausina, joina liiketoiminnan tulot ovat pienet.

– Nyt yritystoiminta on piristymään päin. Menneenä kesänä tein taas risteilijän verhoiluja, Laakkonen iloitsee.

On hyvä muistaa myös kassan turvaverkko niissä tilanteissa, kun yrittäjä on sairastunut ja saanut sairasvakuutuksen enimmäisajalta sairauspäivärahaa, mutta sairaus jatkuu. Hän voi tällöin hakea työkyvyttömyyseläkettä.

– Työttömäksi jäävistä jäsenistämme noin 10–15 prosenttia lopettaa terveydellisestä syystä, Merja Jokinen sanoo.

Riikka Koskenranta

FAKTA

TE-toimisto vastaa

Teija Laakkonen sai kielteisen työvoimapoliittisen päätöksen TE-toimistosta soviteltuun päivärahahakemukseensa. Päätös vaihtui myönteiseksi valituksen seurauksena. Hän työllistyy yritykseensä osa-aikaisesti. Varsinais-Suomen TE-toimiston vastaava asiantuntija Erja Kalske vastaa, miksi näin tapahtui.

– TE-toimisto selvittää, onko henkilö pää- vai sivutoiminen ja toisaalta onko henkilö palkansaajaan rinnastettava yrittäjä. Jos on sivutoiminen, on mahdollista anoa soviteltua etuutta maksajalta. Päätöksen sovitellusta etuudesta tekee maksaja.

Työlinjan työttömyysturvaneuvonnasta saa lisätietoa työttömyysturva-asioissa. 

Satakunnan Kansa -lehti kertoo noormarkkulaisesta yrittäjästä Olavi Jokelasta, jonka vaateyritys Miranella aloitti jo 70-luvulla vanhassa koulukiinteistössä. Yritystoiminnan lopettanut Jokela alkoi viime keväänä ihmetellä lähes tyhjillään olleen kiinteistön suuria sähkölaskuja.

Liikekiinteistössä on myös asunto, jossa on oma sähkömittari. Liiketilassa on oma mittarinsa, jonka lukemien mukaan koko kiinteistön sähköt on laskutettu. Asunnon mittarin piti olla vain asunnon kulutuksen kontrollointia varten.

Sähköteknikon tarkastuksessa löytyi mittausvirhe. Kävi ilmi, että asunnon mittarin kulutuslukemat oli lisätty vielä kokonaiskulutukseen. Olavi Jokela on maksanut siis maksanut mahdollisesti jo 70-luvulta saakka asunnon osalta tuplasti sähköstä, kahden eri mittarin mittaamana.

Koko kiinteistön sähköt on laskutettu mittarista, joka on vuonna 1973 asennetun pääkeskuksen yhteydessä, kertoo Satakunnan Kansa.

Koska kyse on yrityksen sähkölaskuista eikä tavallisesta kuluttajasta, yleisten sopimusehtojen mukaan laskutusvirheestä voidaan korvata kolmelta vuodelta. Jos kyseessä olisi kuluttaja-asiakas, hän saattaisi saada enimmillään takautuvasti kymmenen vuoden ajalta korvauksia laskutusvirheen vuoksi ­ mikäli virheen synnyn ajankohta pystytään tarkasti määrittelemään.

Satakunnan Kansan mukaan verkkoyhtiö Caruna on tarjonnut noin 2300 euron korvausta.

Jari Lammassaari

Turkulaisten hyvin tuntema Kallun Grilli katosi katukuvasta keväällä 2015, jolloin Kalervo ja Hannele Kodisoja sulkivat Kauppatorin grillinsä, viimeisen, ja lopettivat grilliyrittäjinä.

– Olemme molemmat eläkkeellä, mutta nyt kun palaamme töihin, voi sanoa, että pidimme vain vuosikymmenien aikana pitämättä jääneet lomat, Hannele Kodisoja naurahtaa Turkulainen-lehdessä.

Kallun Grilli palaa 6. lokakuuta sinne, mistä kaikki alkoi vuonna 1977 eli Pansiontielle. Vuosien varrella Kodisojien grillejä oli useissa paikoissa eri puolilla Turkua.

Supercellin luovana johtajana sittemmin tunnettu Mikko Kodisojakin sai tuntumaa yrittäjyyteen Kallun Grillissä kiireapulaisena. Kaikki perheen lapset ovat olleet töissä perheen grilleissä.

Mikko-poika kirjoitti tunteikkaasti vanhempiensa paluusta grilliyrittäjiksi facebookissa viime viikolla (vapaasti suomennettu englannista):

”Kerran yrittäjä, aina yrittäjä! Vanhempani avaavat uudelleen pikaruokaravintolansa, nyt siskoni avulla, pari vuotta sen jälkeen kun myivät viimeisen grillinsä.

Tämä on nostalginen hetki minulle, koska paikka on käytännössä sama missä itse kasvoin 25–40 vuotta sitten ja sain todistaa ja oppia riskinottamisesta, innovoimisesta, uhrauksista, sitkeydestä ja kunnianhimosta ja mitä kaikkea yrittäjänä oleminen vaatii kaikkine ylä- ja alamäkineen.

Kiitos äiti ja isä. Ja onnea”, Mikko Kodisoja kirjoitti.

Tamperelainen Pyynikin käsityöläispanimo on kasvanut kolmen vuoden aikana huimasti.

– Kasvua on tullut vuodesta 2013 noin 1 200­–1 300 prosenttia, olutmestari Tuomas Pere arvioi.

Panimon tuotantomäärä on noussut 35 000 litrasta 500 000 litraan, ja parhaillaan sillä on muutto kesken.

– Olemme siirtymässä Pyynikin kellareista naapuriin 2 000 neliön tuotantohalleihin, Pere kertoo.

Nyt panimo on saanut tunnustusta myös ulkomailta, ja sen Ruby Jazz Ale on voittanut maailman parhaan oluen tittelin tummien ale-oluiden kategoriassa.

Ruby Jazz Ale on ollut mukana alusta alkaen

Maailman parhaan oluen tittelin lunastanut Ruby Jazz on ollut panimon valikoimista aivan alkuajoista lähtien, ja se on Peren mukaan kerännyt uskollisen fanikunnan. Pienen piirin tietoisuudesta olut ponnisti nyt kansainvälisten huippuoluiden kaartiin.

Tuomaristo kiitteli sen ihastuttavaa väriä, miellyttävän rapeaa viljan makua sekä pitkää suussa tuntuvaa jälkimakua, Pere kertoo.

Pere suunnitteli oluen reseptin joitain vuosia sitten syksyllä. Silloin puissa oli pihlajanmarjoja, ja hän hyödynsi niitä reseptissä. Hän myös kiteytti reseptiin tuon syksyn tuntemukset. Senhetkiset tuoksut ja tunteet.

Hänelle olut palauttaakin tarkasti mieleen tuon syksyn. Raati puolestaan kehui oluen kahvin ja suklaan sävyttämää makua.

Tunnustus tuo vauhtia myös ulkomailla

Kansainvälisesti tunnetun kisan tunnustus on jo tuonut muutamassa päivässä näkyvyyttä, Pere kertoo. Media on ollut yhteydessä ahkeraan, ja myös myynti on vilkasta.

Tunnustuksesta on Peren mukaan hyötyä myös ulkomailla. Pyynikin käsityöläispanimo kartoittaakin parhaillaan myyntimahdollisuuksiaan kansainvälisillä markkinoilla Euroopassa, Aasiassa ja Amerikassa.

– Tunnustus pitää käyttää hyödyksi ja tuoda esille, Pere pohtii.

Tulevan kahden vuoden aikana panimo suunnittelee kaksinkertaistavansa kasvunsa. Pienosakkaat ovat jatkossakin se voima ja yhteisö, jonka avulla panimo kehittää itseään.

”Päättäjät suosivat ulkomaista yrittäjää”

Peren arviolta suomalaisten pienpanimoiden osaaminen on huipputasoa, mutta alkoholilainsäädäntö jarruttaa toimintaa:

– Me suomalaiset pienpanimot emme saa mainostaa, mutta ulkomaalaiset pienpanimot saavat mainostaa kuten haluavat. Välillä tuntuu, että oman maan päättäjät tukevat ulkomaalaista yrittäjää.

Entä mikä on suomalaisen pienpanimon menestyksen kaava? Peren mukaan se rakentuu useasta osasesta. Paikallisuus ja lähituotteet kiinnostavat meitä suomalaisia, ja olemme valmiita maksamaan niistä hieman enemmän.

Myös oluen katu-uskottavuus on tärkeää. Oluthyllyt ovat jo täynnä lagereita, joten innovatiivisuus on valtti. Siksi uudet maut ja makukokemukset ovat merkittäviä. Pere kannustaa hyödyntämään aitoja ja rehellisiä raaka-aineita. Samoin käsityöläisyys on oluiden panemisessa valtti.

Kuva: Elina Manninen

Teksti: Silja Eisto

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 193 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Ensi vuoden alussa yksin- ja pienyrittäjille on luvassa helpotusta työterveyspalveluiden hoitamiseen. Näin kertoo kehittämispäällikkö Helena Palmgren Työterveyslaitokselta.

– Pienyrittäjille suunnatun uuden palvelusivuston ajatuksena on, että yrittäjät saavat tarvitsemansa tiedot ja tuen työturvallisuus- ja työterveysasioihin yhdestä paikasta.

Yhden toimintaluukun periaatteella toimiva palvelu avataan vuoden 2017 alussa, ja se tulee YritysSuomi.fi-sivustolle. Palvelu tarjoaa yrittäjille neuvoja ja tukea työterveyshuollon järjestämiseen.

Aluksi siitä on Palmgrenin mukaan hyötyä erityisesti yrittäjille ja pientyönantajille. Myöhemmin se laajenee suurempiin yrityksiin ja julkisiin organisaatioihin.

Palvelun toteutuksesta vastaa muun muassa sosiaali- ja terveysministeriö. Myös Suomen Yrittäjät on mukana suunnittelussa.

Uudelle palvelulle on tarvetta

Palmgrenin mukaan työterveyshuoltoon liittyy yhä paljon epäselviä mielikuvia. Kaikille yrittäjille ei esimerkiksi ole selvää, mitä työterveyspalvelut pitävät sisällään ja milloin niitä tulee järjestää.

Nyrkkisääntö kuuluukin, että työnantajan on järjestettävä lakisääteiset työterveyshuollon palvelut kaikille työsuhteessa oleville työntekijöille. Tähän työterveyshuoltolainsäädännön säätelemään pakolliseen osioon kuuluvat työterveyttä ja -kykyä tukevat sekä työterveyden ongelmia ennaltaehkäisevät palvelut. Niitä ovat esimerkiksi työkyvyn seuranta ja tukeminen.

Yrittäjä voi halutessaan järjestää pakollisen osion rinnalle myös vapaaehtoisia työterveyshuollon palveluita, joita ovat esimerkiksi rokotukset ja yleislääkäritasoinen sairaanhoito.

Työterveyspalvelut hoitavat myös yksinyrittäjiä

Yksinyrittäjien ei ole pakko hankkia työterveyspalveluja. Palmgrenin mukaan se kuitenkin kannattaa.

– Omaa terveyttä on syytä hoitaa siinä missä työntekijöidenkin.

Vuonna 2015 yksinyrittäjistä noin 15 prosenttia hyödynsi työterveyspalveluita.

Tiedonpuutteen lisäksi on olemassa myös muita työterveyshuollon järjestämistä hidastavia kohtia, Palmgren kertoo. Vaikka yrittäjällä olisi tieto työterveyspalveluiden lakisääteisyydestä, hinta saattaa jarruttaa päätöstä. Vaikeaa voi myös olla hahmottaa, miten työterveys eroaa perus-terveydenhuollon palveluista.

– Työterveyshuolto tarjoaa tukea ja työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ennaltaehkäisyä. Se auttaa myös selviämään työssä silloin, kun työkyky on alentunut, Palmgren selventää työterveyspalvelujen luonnetta.

Näin hankit työterveyshuollon

1.Tiedonkeruu

Selvitä tarpeesi ja velvollisuutesi ja ota yhteyttä palveluntarjoajiin. Voit tutustua niihin esimerkiksi Työterveydeksi-sivustolta.

2. Tarpeet

Päätä, tarjoatko lakisääteisten palveluiden lisäksi vapaaehtoisia palveluja.

3. Tarjous

Pyydä tarjoukset palveluntuottajilta. Huomioi tarjousten selkeys ja hinta.

4. Kohtaavuus

Kenen tarjonta vastaa parhaiten tarpeitasi?

5. Päätös

Tee sopimus.

Silja Eisto

Suomalaisen Työn Liiton Sininen jalanjälki -tutkimuksessa selvitettiin, minkä suomalaistuotteiden ostaminen herättää kuluttajissa ylpeyttä suomalaisesta työstä.

Kyselyyn vastanneista reilusta tuhannesta henkilöstä 47 prosenttia nosti Fiskarsin tuotteet ykkössijalle. Toiseksi eniten ylpeyttä nostatti suomalainen ruoka 45 prosentin lukemalla, ja kolmannelle sijalle nousi 43 prosentin voimin Fazerin sininen.

Tutkimuksen perusteella naiset olivat miehiä ylpeämpiä kotimaisista tuotteista. Miehet arvostivat kuitenkin naisia enemmän Nokian puhelimia. Nuoret 18–24-vuotiaat painottivat puolestaan suomalaisia elintarvikkeita.

Vastaajista 52 prosenttia oli sitä mieltä, että voisimme olla ylpeämpiä suomalaisesta työstä.

– Suomalaisuudella on kuluttajille tärkeä arvo ja tutkimustemme mukaan peräti 84 prosenttia kertoo suosivansa suomalaista aina, kun se vain on mahdollista, Suomalaisen Työn Liiton projektipäällikkö Merja Mantila kertoo.

Tutkimuksen mukaan suomalaisten ylpeydenaiheet jakautuivat seuraavasti:

1. Fiskarsin tuotteet 47%

2. kotimainen ruoka 45%

3. Fazerin sininen 43%

4. Nokian matkapuhelin 37%

5. Iittalan tuotteet 34%

6. maito 30%

7. Marimekon tuotteet 24%

8. SINI-tuotteet 23%

9. kotimainen huonekalu 22%

10. Mäntysuopa pesuaine 19%

11. kengät 18%

12. Nanson vaatteet 15%

13. Havin kynttilät 14%

14. polkupyörä 13%

15. Kiilto-tuotteet 12%

16. joku muu 3%

Teksti: Silja Eisto, kuva: Pixhill

Miten olet luonut alihankintaverkoston?

Perhetaustani on yrittäjäsuvussa. Olen ollut rakennusalalla 1980-luvulta lähtien ja kokenut sen monet nousut ja laskut. Alihankintatuntemukseni pohjautuukin kokemukseen ja toimintamallien tehostamiseen. Nykyään yrityksemme toiminta liittyy vahvasti alihankintaketjuun ja sen koordinointiin sekä verkostojen hyödyntämiseen.

Teemme rakennusteknisen työn itse, mutta projektien eri osissa hyödynnämme alihankkijoita. Heitä käytämme esimerkiksi suunnittelussa, talotekniikassa ja sisustustöissä. Käytämme myös jonkin verran vuokratyövoimaa. Keskeinen toimintamallimme on hankkeiden KVR-toteutus, emme siis yleensä toimi pelkästään pääurakoijana.

Milloin alihankinta kannattaa?

Oman yrityksen kasvu ja kehitys ovat keskiössä alihankintaa pohdittaessa. Alihankinta tarjoaa kasvulle eväät, ja mielestäni kannattaa miettiä oman työn tehostamista. Tarvitaan selvä visio siitä, miksi alihankintaa tarvitaan. Alihankkijasta ei myöskään saa tulla liian riippuvaiseksi, vaan vaihtoehtoja on oltava.

Millä kriteereillä alihankkija kannattaa valita?

Raha yksin ei voi olla määräävä tekijä, vaan alihankkijan tausta, luotettavuus ja osaaminen sekä soveltuminen tehtävään ovat tärkeämpiä kriteerejä. Oma bisnes ei saa vaarantua. Kun aikataulu on tiukka, huono alihankkija voi tuhota kaiken.

Siksi alihankkijan taustat on aina tarkistettava. Apua saa rekistereistä, ja alihankkijalta pitää pyytää vero- ja eläkemaksutodistukset. Myös luottotiedot on tarkistettava. Rekisterit ovat kattavia, ja jos niistä ei löydy tietoja yrityksestä, hälytyskellojen tulisi soida.

On myös hyvä muistaa, että vastuu projektista ja sen etenemisestä on aina tilaajalla.

Sopiva alihankkija löytyi, mitä seuraavaksi?

Ihmiset eivät välttämättä riitele, mutta asiat voivat. Siksi aina on tehtävä kirjallinen sopimus. Tärkeää on käydä neuvottelut ja selvittää asiakirjat, hankintarajat ja vastuurajat. Sopimuksia ensimmäistä kertaa tehdessä kannattaa mukaan ottaa juridinen asiantuntija varmistamaan ainakin sopimuspohjat. Työn koordinaatiota ja yhteydenpitoa varten kannattaa määrittää vastuuhenkilöt.

Millainen on hyvä alihankkija?

Hyvä alihankkija on teknisesti pätevä, ja hänen hintansa sopii tilaajan laskelmiin. Aktiivisuus, tuotteiden ja toiminnan kehittäminen sekä yhteiset säästöt liittyvätkin hyvään alihankkijaan. Rakennusalalla myös hyvä suunnittelu on keskeinen piirre. Hyvän tilaajan merkki on puolestaan se, että hän kunnioittaa alihankkijaa ja ottaa kehitysehdotukset huomioon.

Miten toimiva alihankintaketju muodostetaan?

Maailma monimutkaistuu koko ajan, ja samalla alihankintaketjut pitenevät. Alihankkijat saattavat hyödyntää toisia alihankkijoita. Turun Meyerin telakka on hyvä esimerkki meriteollisuuden verkottumisesta. Kyseessä on globaali hermokimppu, jossa risteilyalusten rakentaminen on vain osa siellä tehtävästä työstä ja verkostossa toimivien yritysten osaamisesta.

Kasvava kokonaisuus vaatii valvontaa, ja sen merkitys korostuukin vuosi vuodelta. Rakennusalalle tulee lisää määräyksiä, mikä vaatii tilaajalta aktiivista valvontaa. Digitalisaatio helpottaa valvontaa.

Miten olette itse onnistuneet alihankinnassa?

Alihankinta tuo mahdollisuuden sopeutua joustavasti muuttuviin markkinatilanteisiin. Lähes jokainen rakennuskohteemme ja hyvä laatutaso ovat esimerkkejä onnistumisesta. Alihankkijoiden takia ei ole tullut viivästyksiä. Pyrimme heidän kanssaan jatkuvuuteen, eikä hyviä alihankkijoita vaihdeta helposti.

Emme pärjäisi ilman alihankkijaverkostoamme.

Turun Teollisuuden Rakentajat Oy

Priima-Yhtiöihin kuuluva rakennusalan yritys on toiminut vuodesta 1997, ja se työllistää kymmeniä alihankkijoita rakennusprojekteissaan. Sillä on vakinaista henkilökuntaa 15–20 henkeä, ja sen rakennus-kohteissa työskentelee yleensä 40–80 henkeä.

Teollisuuden Rakentajat on tunnettu erityisesti sosiaali- ja kauppa-alan rakentamisesta. Priima-Yhtiöt on toteuttanut esimerkiksi Turussa Kuninkaanlaakson hoiva- ja senioriasuntojen korttelin ja Priima-keskuskeskittymän Lietoon.

Kuva: Kimmo Brandt

Tektsi: Silja Eisto

Terveys- ja sosiaalipuolella (sote) työskenteli vuoden 2014 lopussa 386 000 henkeä, kertoo Tilastokeskus. Lukuihin sisältyvät myös lasten päivähoitopalvelut.

Vielä vuonna 2007 eniten työpaikkoja oli teollisuudessa, yhteensä 397 000. Vuonna 2014 teollisuuden työpaikkoja oli 103 000 vähemmän (-25,9 %).

Vuosina 2007–2014 terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikkojen määrä kasvoi 34 000:lla (9,8 %). Sote-palveluissa oli 17,0 % kaikista työpaikoista vuonna 2014. Seuraavaksi suurin toimiala teollisuus työllisti 294 000 henkeä. Kolmanneksi suurin eli tukku- ja vähittäiskauppa työllisti 269 000 henkeä.

Lähes puolet sote-palvelujen työpaikoista oli terveydenhuollon laitospalveluissa (osuus 25 %) ja sosiaalihuollon avopalveluissa (22 %). Vuodesta 2007 kasvua on tapahtunut eniten vanhusten ja vammaisten asumispalveluissa, jonne on tullut 13 000 työpaikkaa lisää (57,3 %).

Samaan aikaan työpaikkojen määrä on vähentynyt eniten lääkäri- ja hammaslääkäripalveluissa, reilut 2 000 työpaikkaa (-3,3 %).

Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat keskittyivät lukumäärällisesti Uudellemaalle, Pirkanmaalle ja Varsinais-Suomeen. Osuudet alueen työpaikoista kuitenkin vaihtelivat maakunnittain selvästi: Uudellamaalla toimialan työpaikkojen osuus oli matalin eli 13,8 prosenttia. Osuus oli korkein Etelä-Savossa, 21 prosenttia.

Elo haluaa yhdessä Tiedon kanssa kehittää tulevaisuudesta älykkäämpää datan avulla ja auttaa suomalaisia yrittäjiä menestymään.

Elo ja Tieto järjestävät lokakuun lopussa hackathonin, jossa haetaan tekoälyä apuna käyttäen ratkaisua muun muassa yrittäjien hyvinvoinnin parantamiseen.

Siis mikä ihmeen hackathon?

Sanoista hack ja marathon muodostuva hackathon tarkoittaa lyhytkestoista tapahtumaa, jonka aikana joukko ihmisiä kokoontuu yhteen suunnittelemaan ja toteuttamaan erilaisia ohjelmistoja tai sovelluksia. Hackathonit kestävät yleensä yhdestä päivästä viikkoon.

– Hackathonin tavoitteena on auttaa yrittäjiä menestymään ja säilyttämään työ ja vapaa-aika tasapainossa. Suomen suurimpana työeläkevakuuttajana olemme erittäin kiinnostuneita suomalaisten yrittäjien hyvinvoinnista. Meillä on yli 85 000 yrittäjäasiakasta, ja paras tapa saavuttaa heidät kaikki on käyttää digitaalisia ratkaisuja. Lisäksi haluamme tarjota asiakkaillemme myös uudenlaisia, hyvinvointia tukevia älykkäitä palveluja”, toteaa Satu Huber, työeläkeyhtiö Elon toimitusjohtaja.

Elon tekemän tutkimuksen mukaan vain 37 % yrittäjistä on löytänyt hyvän tasapainon työn ja vapaa-ajan välille. Isolla joukolla yrittäjiä on haasteita saada työ- ja vapaa-aika tasapainoon. Etenkin nuoret yrittäjät ovat vaarassa polttaa itsensä loppuun.

Elon ja Tiedon yhteisessä tiedotteessa kerrotaan, että ”hackathoniin osallistuvat tiimit voivat hyödyntää Simularityn innovatiivista tekoälyä. Hakkerit voivat antaa tekoälyn pureskeltavaksi millaista dataa tahansa. Tekoäly analysoi dataa temporaalisen päättelyn ja syväoppimisen avulla.

Elo Data Science Hackin toinen kumppani M-brain tarjoaa osallistujien käyttöön laajat mediasisällöt. Kun huomioidaan lisäksi muut tietolähteet, innovoinnin pohjana voidaan käyttää ainutlaatuisen laajaa datamäärää.”

“Hakkerit saavat mahdollisuuden hyödyntää erittäin edistyksellistä koneoppimisjärjestelmää ja valtavaa datamäärää, jota ei ole koskaan aiemmin käytetty samalla tavoin. Ihmisten hyvinvointi on monimutkaisuudessaan juuri sellainen haaste, johon voidaan hakea ratkaisua datan, koneoppimisen ja tekoälyn keinoin. Me todellakin kehitämme älykkäämpää tulevaisuutta datan avulla”, Tikka kertoo.

Elo Hackathoniin voivat osallistua kaikki yritykset, opiskelijat ja tutkijat. Hackathonissa on kolme haastetta, joita ratkotaan Espoossa 27.–28.10. Osallistujatiimien on ilmoittauduttava mukaan ennen 5. lokakuuta.