Suomen Yrittäjät etsii valiokuntiin ja verkostoihin jäseniä avoimella haulla.

– Yritämme koota valiokuntia ja verkostoja, joissa on mahdollisimman monipuolinen kokemus erilaisesta yrittäjyydestä ja eri puolilta maata. Vain sillä tavalla yrittäjien ääni kuuluu riittävän voimakkaasti ja moniäänisesti, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Valiokuntien ja verkostojen tarkoituksena on tukea Yrittäjien hallituksen työtä ja asioiden valmistelua sekä saada asioiden valmisteluun laaja-alaista osaamista.

– Yrittäjäjärjestö on yrittäjien järjestö. Haluamme toimia mahdollisimman avoimesti ja saada verkostoomme eri alueiden parhaita asiantuntijoita. Siksi avaamme valiokuntahakuja kaikille jäsenille. Jos haluat vaikuttaa, kerro kiinnostuksestasi, Pentikäinen kannustaa yrittäjiä.

Valiokunnat toimivat toimialaansa kuuluvien asioiden valmistelijoina. Valiokuntien näkemykset ja kannanotot tulevat hyväksyttäviksi Suomen Yrittäjien työvaliokuntaan tai hallitukseen.

– Yrittäjien tilanne ja yrittäjyyden arvostus on merkittävästi vahvistunut viime vuosina. Paljon on kuitenkin yhä tehtävää. Siksi on tärkeää, että saamme vaikuttamisen tueksi palautetta ja ideoita, Pentikäinen korostaa.

Valiokuntien ja verkostojen johtoryhmien toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Jäsenet valitsee Suomen Yrittäjien hallitus. 

"Hakijoilla kovatasoista osaamista"

Pirkanmaan yrittäjät ovat kokeilleet parin vuoden ajan avointa hakua hallitus- ja valiokuntatyöskentelyssään.

– Olemme saaneet ihan uudenlaisia ihmisiä. Aivan superhyviä hakijoita, joilla on kovatasoista osaamista niin yritystoiminnasta kuin yhteiskunnallisilta aloiltakin, iloitsee Pirkanmaan yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Mäkinen.

– Puheenjohtajisto ja paikallisyhdistykset ovat toki edelleen tärkeitä, mutta haluamme myös uudistua, Mäkinen sanoo.

Mäkisen mukaan jokaisella jäsenellä on mahdollisuus vaikuttaa.

– Aiemmin paikallisyhdistysten hallituksissa sovittiin kuka menee minnekin. Nyt teemme tästä läpinäkyvää ja saamme enemmän jäsenten ääntä kuuluviin, Mäkinen luonnehtii.

Lue lisää Suomen Yrittäjien valiokunta- ja verkostohausta täältä.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Hoitovapaalla ollut Terhi Paasila mietti vuoden verran oman yrityksensä perustamista.

Takana oli kahdeksan vuotta miehensä vanhempien perheyrityksessä.

– Veri veti takaisin yrittäjyyteen, Paasila muistelee Yrittäjäsanomille.

Sopivat tilat löytyivät Keski-Uudeltamaalta, Tuusulan Hyökännummelta.

Remontin jälkeen Kotileipomo Lilja avasi ovensa lokakuussa.

– Alun perin tarkoitus oli, että minä leivon, ja paikalla on myös yksi kahvilatyöntekijä. Nyt on menossa neljäs viikko ja olen ottanut jo kaksi työntekijää lisää. Aukioloaikojakin on pidennetty.

– Käsintehdyt leivonnaiset ovat palaamassa muotiin. Olemme saaneet oikein hyvän ja positiivisen vastaanoton asiakkailtamme

Yksi syy suosioon löytyy Paasilan leipomasta rieskasta. 45-senttinen lämpimäinen saattaa olla Suomen suurin rieska.

Houkutteleeko suuremman herkun leipominen, jos joku kertoo vieneensä "ennätyksesi"?

– En ole ajatellut asiaa noin. Rieskaan on iskostunut aina sama mitta. Kai sitä isommankin pystyisi tekemään.

– Jotkut ihmettelevät, miksi rieskamme on noin valtavan iso. Toisten mielestä se tulee hyvin helposti syötyä lämpimänä. Ehkä meidät jo tunnetaan siitä, Paasila naurahtaa.

Jättikokoisen rieskan salaisuus löytyy Paasilan edesmenneen anopin lähes 30 vuotta vanhasta reseptistä.

Paasilan jättirieskasta uutisoi viime viikolla Keski-Uusimaa.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Kotileipomo Lilja

Emmyn verkkokauppa on solminut yhteistyösopimuksen kotimaisen lastenvaatemerkin Vimma Companyn kanssa Vimman outlet-laatuisten vaatteiden myymisestä. Verkkokaupasta voi ostaa Vimman outlet-tuotteiden lisäksi myös kahden muun suositun suomalaisbrändin, Papun ja Silverjunglen, outlet-tuotteita.

Suomalaisen Emmy-palvelun liikeidea syntyi kolme vuotta sitten lähes kaikille tutusta tarpeesta.

– Vaivattomien kierrätystapojen puuttuessa tapahtuu helposti se pahin, eli käyttökelpoinen tekstiili päätyy roskikseen, toteaa Emmyn toimitusjohtaja Juha Mattsson.

Emmyn valikoimassa on tällä hetkellä yli 45 000 merkkivaatetta, -kenkää ja -asustetta, joista valtaosa on yksityisten ihmisten myyntiin lähettämiä yksittäiskappaleita.

Emmy-verkkokaupan takana ovat yrittäjät, Hanna Autio ja Markus Rautopuro. Emmyn toimipiste sijaitsee Lohjan Perttilässä.

Miljoonaluokan rahoituskierros

– Jossain on selvästi onnistuttu, sillä myyntimme on kolminkertaistunut vuodenvaihteen tasosta, ja kasvamme parhaillaan 20–30 prosenttia kuukaudesta toiseen pelkästään Suomen markkinoilla, toimitusjohtaja Juha Mattsson toteaa.

Yritys suuntaa seuraavaksi kansainvälisille markkinoille. Mattsson sanoi syyskuussa, että he ovat rakentamassa Emmystä ”Tukholma- ja Berliini-kelpoista kuluttajabrändiä”.

Myös sijoittajat ja brändit ovat olleet kiinnostuneita Emmyn konseptista. Alkukesällä kerätty seed-rahoituskierros toteutui suurempana kuin oli alun perin tavoitteena. Käytettyjen merkkivaatteiden myyntipalvelu ja verkkokauppa Emmy.fi keräsi kesän alussa noin 920 000 euroa rahoittaakseen kasvua ja kansainvälistymistä. Rahoituskierrokseen osallistuivat joukko yksityissijoittajia, Tekes sekä Nordea.

Emmy.fi on käytettyjen merkkivaatteiden verkkokauppa ja avaimet käteen -myyntipalvelu. Emmy hoitaa tuotteiden lajittelun, valikoinnin ja tarkastuksen, valokuvauksen, varastoinnin, ja myynnin Emmy.fi-verkkokaupassa. Myyjälle tilitetään jopa 60 prosenttia tuotteiden kauppahinnoista.

toimitus (at) yrittajat.fi

Global Entrepreneurship Network avasi ensimmäisen startup-keskuksen Johannesburgiin.

– Jokaisen ison yrityksen tässä maailmassa on aloittanut yrittäjä — ja pienet yritykset ovat ne, jotka luovat työpaikkoja, innovoivat ja tekevät kaikkien elämästä parempaa. Sinun täytyy ensin tehdä kova työ, että pääset asemaan, jossa voit käynnistää muutoksen, Branson sanoi avajaispuheessaan Johannesburgissa.

Eri puolilla maailmaa järjestetään ennätysmäärä yrittäjyystapahtumia osana 13.11. – 17.11.2017 vietettävää kansainvälistä yrittäjyysviikkoa, Global Entrepreneuship Week (GEW) -kokonaisuutta.

Mikkelin Pienyrityskeskuksessa tapahtuu koko viikon

Suomessa Yrittäjyysviikkoa vietetään muun muassa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.

GEW Yrittäjyysviikon aikana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa, Xamkissa järjestetään päivittäin tapahtumia opiskelijoille, yritysten edustajille sekä kaikille yrittäjyydestä kiinnostuneille.

Lisätietoa: genglobal.org

toimitus (at) yrittajat.fi

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistain aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 226 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Vantaan Sanomat kertoo ongelmasta. Lisäksi esitäytetyt pakettikortit eivät ole olleet ajan tasalla.

– Säilytysajan lyhennys tuli yrittäjille täysin yllätyksenä, Kai Asplund ilmailualan kirjoja myyvästä Aviation Shopista kertoi vantaan Sanomille.

Muutoksen seurauksena yrittäjä on joutunut lähettämään asiakkaille uudestaan hänelle jo palautuneita paketteja ja maksamaan lähetyskulut uudestaan.

Postilla vielä käytössä vanhoja pakettikortteja

Vanhentuneita pakettikortteja, jossa kerrotaan kahden viikon säilytysajasta, on edelleen käytössä joissakin Postin palvelupisteissä.

Lehden haastattelema Postin pakettipalveluiden tuotehallinnasta ja -kehityksestä vastaava Kati Nevalainen kertoo, ettei Posti ehtinyt saada kaikkea esipainettua materiaalia ajoissa.

– Olemme antaneet ohjeen, että Postin työntekijät tekevät vanhoihin pakettikortteihin muutokset palvelupisteessä käsin kirjoittamalla, Nevalainen sanoo.

Uusien pakettikorttien pitäisi olla Postin palvelupisteissä viimeistään ensi viikon kuluessa.

Muissa kanavissa, kuten sähköpostilla, tulleissa saapumisilmoituksissa säilytysaika on seitsemän vuorokautta.

toimitus (at) yrittajat.fi

Millaisena Suomen pikaruokakulttuurin grand old man Heikki Salmela näkee nyt jo tutuksi tulleen jonottamisilmiön? Myös Burger King ja Starbuck saivat aikaan pitkät jonot, kun ne rantautuivat Suomeen.

– Me suomalaiset olemme aina ihailleet amerikkalaista kulttuuria ja Taco Bell on osa sitä. Minusta on hieno juttu, että tulee uusia pikaruokapaikkoja ja ihmisille vaihtelua, Hesburgerin hallituksen puheenjohtaja Heikki Salmela kertoo Yrittäjäsanomille.

Taco Bell on vuonna 1962 perustettu amerikkalainen pikaruokaketju. Taco Bell ja suomalainen hotelli- ja ravintola-alan yhtiö Restel ovat tehneet monivuotisen sopimuksen, joka sisältää useita ravintoloita.

Mitä vinkkejä antaisit kotimaisille pikaruokaketjuyrittäjille laajentumiseen?

– Kokemuksella kerron: tee työtä kaksikymmentä vuotta niin, että vietät kaksi vapaapäivää vuodessa. Panosta kaikkesi asiakkaan palvelemiseen. Niin minä ja vaimoni olemme tehneet, nyt jo päivittäisestä toiminnasta luopunut Salmela sanoo.

Hänen poikansa Kari Salmela on yrityksen toimitusjohtaja ja Marko Salmela toimii markkinointi- ja suunnittelujohtajana.

Hesburger-ravintoloita on Suomen lisäksi Virossa, Latviassa, Liettuassa, Venäjällä, Saksassa, Ukrainassa ja Bulgariassa sekä tuoreimpana Valko-Venäjällä. Salmelan mukaan Bulgariaan on tarkoitus avata jopa 50 uutta ravintolaa seuraavan kymmenen vuoden aikana ja kasvattaa Hesburgerista koko maan kattava pikaruokaketju. Bulgariassa on avattu tänä vuonna viisi uutta ravintolaa.

Pikaruokamarkkinoilla tapahtuu

Pikaruokatarjonta on kasvanut voimakkaasti, etenkin suurissa kaupungeissa.

Muun muassa vuonna 2014 perustettu Just Vege on laajentanut tänä vuonna, vuodesta 2015 toiminut Chalupa on niin ikään avannut pääkaupunkiseudulla uusia ravintoloita.  Sitten on Splizzeriaa ja Kotipizzaa.

Heikki Salmela povaa seuraavaa menestystarinaa ja laajentajaa kasviksiin ja kalaan keskittyvän pikaruoan puolelta.

– Näen, että ympäristöystävälliset tuotteet; kasvis ja kala, tulevat olemaan tulevaisuuden pikaruokaa.

Hesen historia kantaa kauas

Ensimmäinen hampurilaisravintola Hesburger avattiin Turussa vuonna 1980.

Salmela myi Hesburger-ketjun ja omistamansa hotellit vuonna 1988 lähes 200 miljoonalla markalla (34 miljoonaa euroa) ja osti ketjun takaisin kolme vuotta myöhemmin laman aikaan takaisin 25 miljoonalla (4 miljoonaa euroa).

Yritys työllistää vakituisia työntekijöitä taustayhtiö Burger-In Oy:n palkkalistoilla lähes 1800. Jos franchising-ketjun pisteet lasketan mukaan, palveluksessa on Suomessa kaikkiaan noin 5000 henkilöä.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Paimion Leijonienluola pidetään torstaina 16.11. klo 9 – 13. Tapahtuman tavoitteena  ei ole kerätä voittoa, vaan ajatuksena on palvella yrittäjiä valtakunnallisesti. Siksi Leijonienluola välitetään suorana kaikille halukkaille yrityksille osoitteessa www.paimio.fi/paimio-tv .

Alkuperäisessä Leijonan luola -tv-ohjelmassa yrittäjät ja keksijät koettavat saada idealleen rahoittajan. Paimion tapahtuman yritykset ja pääomasijoittajat voivat tulla ilmaiseksi ja ”ilman sirkushuveja”. Luvassa on Paimion esitteen mukaan ”mahdollisuus maksimaaliseen hyötyyn minimityöllä”.

Paimio pitää oman leijonien luolansa vahvuutena sitä, että tapahtumaa ei ole fokusoitu tiettyyn pääomasijoittajien tai yritysten sektoriin.

Näin homma toimii

Rahoitusta etsivät yritykset ovat tehneet etukäteen järjestäjälle lyhyen esityksen liikeideastaan, sen kannattavuudesta ja kasvusuunnitelmasta. Yritykset jaetaan neljään kokoluokkaan liikevaihdon perusteella alkaen startupeista ja päätyen yli 10 miljoonan euron yrityksiin.

Pääomasijoittajat puolestaan ovat valinneet ilmoittautuessaan omat kohderyhmänsä. Näin minimoidaan turha työ. Pääomasijoittajalla on mahdollisuus esitellä Leijonienluolassa lyhyesti omaa toimintaansa ja toimintaideologiaansa.

Lisää tietoa aiheesta: www.lupavalitapaimio.fi/

toimitus(at)yrittajat.fi

Kyseessä on kasvuhaluisille maaseudulla sijaitseville yrityksille tarkoitettu ohjelma. Kaikille Kasvupolulle hakeneille on tarjolla huippuasiantuntijoiden apua ja sparrausta Kasvupajassa 14.2.2018. Lisäksi tuomaristo valitsee jatkoon 15 yritystä, joilla on eniten kasvupotentiaalia. Mukaan ohjelmaan voi hakea 10. joulukuuta mennessä hakulomakkeella https://www.kasvuopen.fi/hae

– KasvuPolku on yrittäjälle upea mahdollisuus verkostoitua ja kehittää omaa liiketoimintaa. Itse olin viime vuonna mukana Maaseudun Kasvupolun tuomaristossa, jossa sen näki konkreettisesti. Mukana olleet yritykset kehittyivät ihan silmissä. Kannattaa ehdottomasti etsiä itselle sopiva Kasvupolku ja lähteä mukaan, innostaa SY:n elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama.

Toimialaa ei ole rajattu. Edellisen Maaseudun Kasvupolun voittajat olivat liikkuva juomavalmistaja Mehukas Saikkonen & Sippola Isostakyröstä ja premium-lihantuottaja Finn Angus Osuuskunta Sotkamosta.

– Suomen Yrittäjät on mukana mahdollistamassa valtakunnallista Maaseudun Kasvupolkua, kertoo Kallama.

Aluejärjestöistä Uudenmaan Yrittäjät on mukana Keski-Uudenmaan Kasvupolussa, Savon Yrittäjät Pohjois-Savon Kasvupolussa, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Pohjois-Pohjanmaan Kasvupolussa.

Maaseutuverkosto on nyt toista kertaa mukana järjestämässä Maaseudun Kasvupolkua. Se on osa Kasvu Openia, Suomen suurinta kasvuhakuisten yritysten sparrauspalvelua.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Millaisella yrityksellä on tänä päivänä varaa olla hyödyntämättä tehokkaita menettelytapoja, jotka säästävät rahaa? Niitä löytyy varsin paljon, ainakin kun tarkastellaan, miten yritykset käsittelevät työntekijöiden matkakuluja ja muita vastaavia menoja.

Yritykset, jotka ovat ottaneet työvälineikseen puhelinsovellukset, erottuvat selvästi tehokkaimpina.

Tukholman Kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun (KTH) tutkijat ovat pohjoismaisen maksukorttiyhtiö Eurocardin toimeksiannosta tutkineet, millaisia menettelytapoja yrityksillä on työntekijöiden matkakulujen ja muiden työhön liittyvien kustannusten käsittelyssä, ja miten tehokkaita nämä käytännöt ovat. Tulokset osoittavat, että erot tehokkaimpien ja tehottomimpien yritysten välillä ovat merkittäviä.

Tutkimuksessa ilmeni, että kulujen käsittelyn automatisoiville yrityksille, etenkin voimakkaasti kasvaville yrityksille, tarjoutuu huomattavaa potentiaalia kustannussäästöihin

Jopa satojen tuhansien säästöt

Tehokkaimmat yritykset käyttävät yksittäisen matkalaskun käsittelyyn keskimäärin kahdeksan minuuttia. Tehottomimmillaan yrityksiltä kuluu kymmenkertainen aika, eli 80 minuuttia. Keskivertoyritys tarvitsee 24 minuuttia yhden matkalaskun koko prosessin läpiviemiseen. Tutkimukseen osallistuneissa, keskimäärin 3 750 työntekijän yrityksissä matkalaskuprosessien keskittäminen ja automatisointi voi parhaimmillaan säästää vuodessa satoja tuhansia euroja.

Syyt, miksi jotkut yritykset eivät luovu aikaa vievistä manuaalisista toimintatavoista, saattavat johtua toimialojen välisistä eroista: tehokkaiden ja automatisoitujen menettelytapojen käyttöönottoa ottoa ei pidetä yhtä tärkeänä eri alojen yrityksissä. Konepajateollisuuden yritykselle, jossa työmatkoja tehdään vähemmän, ei panostaminen käsittelyn nopeuttamiseen ole yhtä oleellista kuin suurelle konsulttiyhtiölle, jossa tällaiset kustannukset ovat huomattavasti suuremmat.

Raportissaan tutkijat lisäksi korostavat, että mikäli työntekijöillä ja esimiehillä ei ole motivaatiota noudattaa sovittuja menettelytapoja, käsittelyn tehokkuus kärsii.

Tutkimus osoittaa selvästi, että yritykset, joissa työntekijät voivat tehdä matkalaskunsa puhelimilla ja sovelluksilla, saavat myös selvästi suurimmat tehokkuushyödyt.  

KTH-tutkimusraportin sisältämiä tietoja yritysten kulujen hallinnasta:

- Keskivertoyritys käyttää 24 minuuttia yksittäisen matkalaskun käsittelemiseen.
- Tehokkaimmat yritykset tekevät saman 8 minuutissa.
- Tehottomimmat yritykset puolestaan tarvitsevat 80 minuuttia.
- 26 prosenttia yrityksistä käyttää puhelinsovelluksia.
- 23 prosenttia käyttää ohjelmistoja.

Porvoolaisen kalastusvälineitä myyvän yrityksen tuotteet eivät koskaan päätyneet asiakkaalle saakka.

Kirjeessä piti olla 20 mormyskaa eli viehettä. Ne on valmistettu volframista, joka vaikuttaa kullalta. Asiakkaalle saakka päätyi kirje, jossa oli vain repeytynyt lasku.

Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat.

Kalastustarvikekauppa Mekaron yrittäjä Rea Heinonen kertoo reklamoineensa tapauksesta Postille.

– Kirje oli asianmukaisesti pakattu ja teipattu, Heinonen kertoo Yrittäjäsanomille.

– Jos kirje on tuhoutunut jakelukoneessa, niin tavaran pitäisi myös löytyä sieltä, Heinonen ihmettelee.

Heinosen mukaan tapaus ei ollut ensimmäinen laatuaan.

– Ruotsiin lähettämästäni kirjeestä oli nurkat avattu ja sisältö tyhjennetty. Savonrantaan postitetusta lähetyksestä katosivat pieneen muovipussiin pakatut mormyskat. Jäljellä jäi vain tyhjä muovipussi.

Postin ohjauskeskuksen johtaja Jarmo Ainasojan mukaan vaurioituneiden kirjeiden määrä on 0,0092 prosenttia kirjeiden kokonaisvolyymista.

Ainasoja arvioi näkemänsä kuoren perusteella, että Heinosen lähettämä kirje on repeytynyt lajittelukoneessa.

– Postin asiakaspalvelusta voi kysyä kadonneen tavaran perään.

– Postitettavien lähetysten on oltava pakattu niin, että ne kestävät koneellista käsittelyä. Lähetykset, joissa on terävä "pullistuma" kuoren sisällä, ovat vaarassa vaurioitua verrattua sellaisiin, joiden pinta on tasainen. Tästä on oletettavasti ollut kyse eli lähetys on vaurioitunut tällaisen kohouman vuoksi.

Minkä arvosanan antaisit Postin toiminnasta, Rea Heinonen?

– Antaisin seiskan. Asiakkaalle on toimitettava kertaalleen lähetetyt tavarat uudestaan. Jos ne ovat loppu meiltäkin, on ne tilattava. Tai annettava vaihtoehtoisesti jotain muuta tilalle.

– Tietysti se harmittaa. Asiakkaat ovat kuitenkin ymmärtäneet tilanteet.

Lue lisää: Posti lyhentänyt pakettien säilytysaikaa puolella

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Ympäristöministeriön tuoreessa esityksessä ehdotetaan, että jätemarkkinat avataan yksityisille jätehuollon yrityksille. Asumisessa syntyvät kuntalaisten jätteet jäisivät kuitenkin edelleen kuntien hoidettavaksi. Tämä on hyvä ja yrittäjäjärjestön toivoma uudistus.

Ympäristöministeriö esittää, että jätetoimialalla tulisi poiketa hankintalain säännöksistä pienten yritysten vahingoksi. Erityisen ongelmallisena voidaan pitää ehdotettua siirtymäsäännöstä, jonka mukaan kuntayhtiöt voivat kilpailla yritysten kanssa kymmenen prosentin siivulla aina vuoteen 2030 saakka. Siirtymäajan jälkeen määritelmä palautuisi viiteen prosenttiin. 

Jätetoimialalla on pitkään kiistelty siitä, kuinka paljon kuntaomisteiset isot yhtiöt voivat kilpailla etuoikeutetussa asemassa yksityisten pienten yritysten kanssa samoista asiakkaista. Käytännössä kyseessä on keskustelu hankintalainsäädännön sidosyksikkömääritelmistä, joiden mukaan kuntayhtiö voi pääsääntöisesti kilpailla yritysten kanssa asiakkaista liikevaihdostaan enintään viiden prosentin tai 500 000 euron edestä.

– Ministeriö siis esittää jätetoimialalle sellaista kilpailua vääristävää lainsäädäntöä, jota ei ole pidetty mahdollisena millään toisella toimialalla, Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen konkretisoi. 

Kokoluokaltaan monikymmenkertaisella sote-toimialalla siirtymäsäännös ulottuu vain vuoden 2021 loppuun.

– Vaadimme, että jätehuollossa on samat pelisäännöt kuin muilla toimialoilla. Esitetty 12 vuoden siirtymäaika on perusteettoman pitkä. Sitä on lyhennettävä niin, että viiden prosentin sidosyksikkörajaa ryhdytään noudattamaan vuoden 2020 alussa, Toivonen vaatii.

Suomen Yrittäjien mukaan suurten kuntaomisteisten osakeyhtiöiden pitää olla laissa samalla viivalla pienten yritysten kanssa, kun toimitaan kunnan vastuun ulkopuolella ja kilpailuilla markkinoilla. 

Yrittäjät pitää tärkeänä, että ympäristöministeriössä valmisteilla oleva jätehuollon sähköinen markkinapaikka-alusta saa riittävän rahoituksen. 

– Hanke on hyvä ja se kannattaa toteuttaa jo ensi vuonna. Valmistuessaan se avaisi kilpailua, parantaisi kuntalaisten jätehuollon palveluja sekä alentaisi näin kustannuksia, Toivonen sanoo. 

– Riittävää kunnianhimoa aikatauluihin tarvitaan, jotta tavoite saattaa Suomi kiertotalouden kärkimaaksi vuoteen 2025 mennessä toteutuisi.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Teknologiateollisuuden TES sisältää merkittäviä uusia avauksia, jotka lisäävät paikallista sopimista, toteaa Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula.

– Paikallinen sopiminen on ulotettu nyt palkkaratkaisuun. Voidaan neuvotella paikallisesti ottaen huomioon yrityksen talous, tilauskanta, työllisyystilanne ja kustannuskilpailukyky markkinoilla, Makkula listaa.

Paikallisissa neuvotteluissa voidaan sopia palkantarkistuksen toteutustapa, ajankohta ja suuruus.

Neuvottelujen takaraja 15.12.

Teknologiateollisuuden työehtosopimus astui voimaan 8. marraskuuta ja se on voimassa 31.10.2020 saakka. Paikallisilla neuvotteluilla on jo kiire, sillä työehtosopimus lähtee siitä, että vuotta 2018 koskevat neuvottelut on käytävä 15.12. 2017 mennessä.

Vuotta 2019 koskevat neuvottelut puolestaan on käytävä joulukuun puoliväliin 2018 mennessä.

Miten palkat muuttuvat?

Yrittäjien työmarkkinajohtaja Makkula painottaa, että paikallinen sopiminen palkankorotuksen osalta on ensisijainen vaihtoehto Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukaan.

– Kun yhdessä käydään läpi yrityksen tilanne ja sovitaan, niin voidaan päätyä nollakorotukseen tai toisaalta palkkoja voidaan korottaa enemmänkin kuin työehtosopimukseen on kirjattu, työmarkkinajohtaja Janne Makkula kiteyttää.

Jos asioita ei saada sovittua paikallisesti, tulee käyttöön Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen ns. perälautamalli. Palkkoja korotetaan yleiskorotuksen mukaan 1,1 prosenttia.

Osana perälautamallia palkkojen korottamiseen käytetään myös työpaikkakohtainen 0,5% erä. Korotusta tulee siis yhteensä 1,6%.

Työpaikkakohtaisesta 0,5% erästä työnantaja määrittää kunkin henkilökohtaisen korotuksen. Jollekin se voi olla minimissään 0,1%, jollekin toiselle hieman enemmän. Jos talokohtaista erää ei sovita se jaetaan yleiskorotuksena liittojen ohjeistuksen mukaisesti.

Näin pekkaspäiviä voidaan muuttaa työpäiviksi

Teknologiateollisuuden työehtosopimus mahdollistaa paikallisesti sopien myös sen, että työaikaa voidaan pidentää. Kuusi päivää ns. pekkaspäivistä eli 48 tuntia voidaan paikallisesti sopien muuttaa työpäiviksi. Kaikkinensa näitä pekkaspäiviksi kutsuttuja työajanlyhennysvapaita on 12,5 päivää vuodessa.

Pekkaspäivien sopimisessa sovitaan järjestäytymättömässä yrityksessä ensin pääperiaatteet ns. kehyssopimuksella joko työntekijöiden edustajan kanssa tai koko henkilökunnan kanssa. Kehyssopimuksen puitteissa kukin työntekijä voi sopia omasta henkilökohtaisesta järjestelystään.

Pekkaspäivissä ei ole erillistä ns. perälautamallia. Jos sopimukseen ei päästä, työpaikalla mennään sitten tessin mukaan.

Lomarahat ja palvelusvuosilisät vapaiksi

Teknologiateollisuus uusi tes antaa myös mahdollisuuden vähentää säännöllistä työaikaa eli työpaikalla voidaan sopia lomarahat vapaiksi vaihtamisesta. Tässäkin pitää olla kaikkia yrityksen työntekijöitä koskeva kehyssopimus.

Myös palvelusvuosilisät voi jatkossa vaihtaa vapaisiin, ilman kehyssopimista. Palvelusvuosilisiä alkaa kertyä 10 vuoden jälkeen.

Laki kohtelee yrityksiä eriarvoisesti

Edellä esitellyt paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat myös järjestäytymättömien yritysten käytettävissä. Työehtosopimusten kaikkien paikallisen sopimuksen mahdollisuuksien kohdalla asia ei kuitenkaan ole näin.

Yrittäjien työmarkkinajohtaja, varatuomari Janne Makkula perää lainsäätäjältä eli eduskunnalta toimia, että paikallisen sopimisen kiellot poistetaan laista, jotta asioista voidaan aidosti sopia paikallisesti.

Työlakeihin on säädetty paikallisen sopimisen kieltoja yleissitovuutta noudattaville, työantajaliittoihin kuulumattomille yrityksille.

Työmarkkinajohtaja Makkula toteaa, että työsopimuslaki, työaikalaki ja vuosilomalaki sisältävät paikallisen sopimisen kiellot yleissitovaa työehtosopimusta noudattaville yrityksille.

– Kiellot merkitsevät käytännössä sitä, että jos työehtosopimusten osapuolet ovat sallineet paikallisen sopimisen tietyistä laissa säädetyistä asioista, sopiminen on mahdollista ainoastaan työnantajaliittoon kuuluvissa yrityksissä, Makkula sanoo.

Työaikalain osalta kielto koskee esimerkiksi ylityökorvauksen suuruudesta toisin sopimista, mikäli työehtosopimus tällaisen sopimisen mahdollistaa.

– Eduskunta ne kiellot on sinne laittanut ja vain eduskunta voi ne sieltä poistaa. Ei ole olemassa mitään perusteita sille, että yrityksiä kohdellaan lainsäädännössä eriarvoisesti sen mukaan ovatko ne liittoihin järjestäytyneitä vai ei, siksi kiellot pitäisi poistaa. Sen voi tehdä ainoastaan eduskunta.

Työnantajaliittoihin kuuluvia yrityksiä vähemmistö

Työnantajaliittoihin kuulumattomia, mutta oman alan työehtosopimuksia yleissitovuuden perusteella noudattavia yrityksiä on noin 50000. Niistä tuhannet noudattavat Teknologiateollisuuden tessiä. Työntekijöitä tällaisissa yrityksissä on tyypillisimmillään puolenkymmentä.

Näissä ns. järjestäytymättömissä yrityksissä ei yleensä ole eikä tarvitsekaan olla liittoon kuuluvaa luottamusmiestä. Yrittäjät voivat neuvotella työntekijöiden keskuudestaan valitseman luottamusvaltuutetun välityksellä tai vaikka kaikkien kanssa yhtä aikaa kahvihuoneen pöydän ääressä, Makkula sanoo.

Työnantajaliittoihin kuuluvia yrityksiä on noin 20000 ja ns.vapaassa kentässä (ei yleissitovuutta) on samoin noin 20000 yritystä.

Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula toivoo, että Teknologiateollisuuden tessissä nyt olevien kaltaisia paikallista sopimista helpottavia muutoksia tulee myös muiden alojen työehtosopimuksiin, joista neuvotellaan lähiaikoina, muun muassa palvelualoilla.

– Vain lainsäätäjä voi asettaa kieltoja. Lainsäätäjä ei ole asettanut kieltoa palkkojen paikalliselle sopimiselle, painottaa Yrittäjien työmarkkinajohtaja Makkula.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittäjät

Suomen Yrittäjät toimittaa jäsenilleen ensi viikolla yksityiskohtaisemmat ohjeet Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltamiseen

Teknologiateollisuuden koko tes löytyy täältä

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 9.11.–15.11. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 205 yritystä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Lue: Luomukoti Oy ja muut uudet yritykset - katso lista

Marraskuu toi useita muutoksia yhteisöjen ja yhteisetuuksien verotukseen, joista Yrittäjäsanomat uutisoi lokakuussa.

Vuosi 2018 tuo tullessaan lisää muutoksia.

Maahantuonnin arvonlisäverotus siirtyy Tullista Verohallintoon

1.1.2018 alkaen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröityneet yritykset maksavat ja ilmoittavat maahantuonnin arvonlisäverot Verohallinnolle. Jatkossa kaikki arvonlisäverotukseen liittyvät asiat voidaan hoitaa Verohallinnon kanssa.

Maahantuonnin arvonlisäveroilmoitukset annetaan jatkossa oma-aloitteisesti. Merkittävä parannus nykytilaan on, että maahantuonnin arvonlisäveroa ei enää tarvitse maksaa ennen sen vähentämistä, kun yritys kohdistaa veron ja sen mahdollisen vähennyksen tullauskuukaudelle.

Yksityishenkilöt ja sellaiset yritykset, jotka eivät ole arvonlisäverorekisterissä, hoitavat jatkossakin Tullissa tavaroiden maahantuonnin arvonlisäverotukseen liittyvät asiat.

Valtion talousarvion 2018 verolait

Ansiotuloverotus

Ansiotuloveroperusteisiin ehdotetaan kustannustason nousua vastaavat indeksitarkistukset. Tarkistus tehtäisiin korottamalla tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja sekä kasvattamalla työtulovähennyksen ja perusvähennyksen määrää. Asteikon kaikkien tuloluokkien marginaaliveroprosentteja alennettaisiin. Niin sanotun solidaarisuusveron alaraja säilyisi nykyisellään, indeksitarkistuksen jälkeen 74 200 eurossa.

Yle-veron rakennetta ehdotetaan muutettavaksi muun muassa siten, että kaikkein pienituloisimmat vapautuvat verosta.

Edellä mainittujen toimien yhteisvaikutuksesta työn verotus kevenisi noin 270 miljoonaa euroa. Kun huomioidaan palkansaajamaksujen korotukset sekä yleinen ansiotason nousu, palkkatulon verotus säilyisi ensi vuonna suunnilleen nykyisellään.

Työnantajan kustantaman koulutuksen verovapaus laajenee

Tuloverolakiin ehdotetaan säännöstä työnantajan kustantaman koulutuksen verovapaudesta työntekijän verotuksessa. Työnantajan kustantamasta koulutuksesta ei syntyisi työntekijälle veronalaista tuloa, jos koulutus tapahtuu työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan intressissä.

Verovapaata olisi siten ammatin ylläpitämiseen tai kehittämiseen tähtäävän koulutuksen lisäksi esimerkiksi tutkintoon johtava peruskoulutus, ammattikoulutus, ammatillinen täydennyskoulutus tai lisäpätevyyttä tuova koulutus. Säännöstä sovellettaisiin myös yhtiön johtoon, osakeyhtiön osakkaisiin sekä avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehiin.

Koulutukseen liittyvien matkakustannusten korvaukseen sovellettaisiin, mitä työnantajan työmatkasta saadusta matkakustannusten korvauksesta säädetään. Pääsäännöstä poiketen matkakustannusten korvaukset olisivat veronalaista tuloa niissä tapauksissa, joissa koulutuksen verovapaus laajenisi kattamaan mm. peruskoulutuksen ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon ja korkeakoulututkinnon tai näitä vastaavan ulkomaisen tutkinnon.

Suomen Yrittäjät on kannattanut ehdotusta, koska työnantajan kustantaman koulutuksen verokohtelusta ei ole aiemmin ollut nimenomaista säännöstä ja nykyinen verotuskäytäntö on perustunut yleisiin tulon veronalaisuutta koskeviin säännöksiin sekä oikeuskäytäntöön. Koulutuskuluihin on liittynyt tulkinnallisia kysymyksiä eikä tilanne ole ollut tyydyttävä. Lisäksi esitys laajentaa verovapauden koskemaan myös perustutkintoon liittyviä kustannuksia.

Varainsiirtoverovapaus toimintamuodon muutoksessa

Varainsiirtoverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kiinteistön ja arvopaperin luovutuksesta ei tarvitse suorittaa varainsiirtoveroa toimintamuodon muutoksessa, jossa liikkeen- tai ammatinharjoittaja tai maa- tai metsätalouden harjoittaja perustaa tätä toimintaa jatkamaan osakeyhtiön, jonka osakkeet hän merkitsee.

Esitetyllä muutoksella helpotetaan maa- tai metsätalouden ja liikkeen- sekä ammatinharjoittajien mahdollisuutta valita tarkoituksenmukainen yritysmuoto ilman mahdollisia varainsiirtoveroseuraamuksia.

Kiinteistöveron ylärajan korotukset

Hallitus perui viime metreillä aikeensa korottaa ensi vuonna kiinteistöveroprosenttien alarajoja, joka olisi käytännössä pakottanut alarajaa soveltaneet kunnat veronkorotukseen. Suomen Yrittäjät oli kiinnittänyt huomiota alarajan pakkokorotuksiin, sillä korotukset olisivat lisänneet asumisen kustannuksia siellä, missä kustannustaso on jo entuudestaan korkea.

Kiinteistöveron ylärajat kuitenkin nousevat ensi vuonna siten, että yleisen kiinteistöveroprosentin sekä muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin ylärajaa korotetaan 1,80 prosentista 2,00 prosenttiin.

Lisäksi vuodelta 2019 toimitettavassa verotuksessa vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin ylärajaa korotetaan 0,90 prosentista 1,00 prosenttiin. Tämä antaa kunnille mahdollisuuden halutessaan korottaa kiinteistöveroa.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Ginivalmistaja Kyrö Distilleryn brändijohtaja, diplomi-insinööri Mikko Koskinen on voittanut Markkinointihenkisin insinööri 2017 -kilpailun.

Kilpailun järjestäneen Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liitto MTL:n mukaan "Koskisen panos kaikissa markkinointiin liittyvissä valinnoissa on ollut merkittävä".

– Hänen johdollaan Kyröstä on tullut kokonaisvaltaisen markkinointiajattelun tyylipuhdas esimerkki, MTL perustelee.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen mukaan Suomessa on hyvät innovointikyvyt ja korkeatasoinen osaaminen.

– Tarvitsemme lisää markkinointitaitoja, jotta voimme hyödyntää osaamisemme kansainvälisesti menestyväksi bisnekseksi. Mikko Koskinen ja hänen työnsä on loistava esimerkki siitä, miten insinööri- ja markkinointiosaamista yhdistämällä saadaan tuloksia aikaiseksi, sanoo kilpailun päätuomarina toiminut ministeri Mykkänen.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Kyrö Distillery

Uusi kansalaisaloite haluaa tasata vanhemmuuden työnantajakustannuksia.

10. marraskuuta jätetyssä aloitteessa ehdotetaan äidin työnantajalle maksettavan kertaluontoisen perhevapaakorvauksen korottamista nykyisestä 2 500 eurosta 5 000 euroon.

Aloitteen mukaan perheenlisäyksestä johtuvista kustannuksista suurempi osa koituu äidin kuin isän työnantajan maksettavaksi. Tämä aiheuttaa epätasa-arvoa työmarkkinoilla.

Tilastojen mukaan 2 600 euroa kuukaudessa ansaitsevan äidin työnantajalle tulee yhdestä lapsesta kuluja noin 8 000 euroa, kun mukaan lasketaan raskausajan sairauslomat, perhevapaista tulevat työnantajakustannukset sekä sairaan lapsen hoidosta johtuvat hoitovapaat.

Summasta on vähennetty Kelan työnantajalle maksamat korvaukset perhevapaista sekä 2 500 euron kertaluontoinen perhevapaakorvaus.

"Kaikki voittavat"

– Työnantajakustannukset ovat Suomessa jakaantuneet epätasaisesti isän ja äidin työnantajan välillä. Äidin työnantajan kustannukset ovat keskimäärin lähes kolminkertaiset isän työnantajan kustannuksiin. Sipilän hallitus päätti pienentää näitä eroja maksimissaan 2 500 euron suuruisella korvauksella äidin työnantajalle. Silti äidin työnantajan kustannukset ovat edelleen keskimäärin noin 8 000 euroa ja isän noin 3 000 euroa, kertoo Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen.

– Kansalaisaloitteella toteutetaan työelämän tasa-arvoa ja edistetään synnyttämishetken vapaata päätäntäoikeutta asianomaisten taholta. Työnantaja voi palkata minkä ikäisiä tahansa pelkäämättä synnyttämisestä aiheutuvia kuluja. Työnhakijat ja työntekijät voivat suunnitella elämänsä aikaisempaa omaehtoisemmin. Ratkaisu lisää tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta sekä työelämään että perhe-elämään. Tässä ratkaisussa kaikki voittavat, Koskinen sanoo.

Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén pitää tärkeänä, että asiasta käydään laajaa yhteiskunnallista keskustelua.

– Työntekijän vanhemmuudesta työnantajalle aiheutuvat kustannukset on perusteltua korvata mahdollisimman kattavasti, ei kuitenkaan ylikompensoiden. Koska lasten syntymä hyödyttää yhteiskuntaa, ei niinkään työnantajaa, pitäisi korvauksien rahoitukseen myös suunnata nykyistä enemmän verovaroja. Muun muassa näitä kysymyksiä Suomen Yrittäjät on pitänyt esillä käynnissä olevassa perhevapaiden uudistamistyössä.

Lue lisää perhevapaauudistuksesta täältä

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Seksuaalista häirintää työpaikalla ei pidä hyväksyä missään muodossa, vaan sille pitää asettaa Nollatoleranssi niin kuin muullekin epäasialliselle kohtelulle, kuten työpaikkakiusaamiselle, Työterveyslaitos tiedottaa.

Seksuaalinen häirintä tarkoittaa ei-toivottua sanallista tai fyysistä seksuaalisväritteistä käyttäytymistä, jonka kohde kokee vastentahtoisena.

Häirintä voi olla luonteeltaan hyvin erilaista, niin fyysistä koskettelua ja lähentelyä kuin seksuaalisesti värittynyttä viestittelyäkin. Ahdistelu voi olla seksuaalisväritteistä työpaikkakiusaamista, jos se on systemaattista ja toistuvaa.

Työnantajalla velvollisuus ryhtyä toimeen

Jos työnantaja saa tiedon häirinnästä, on työnantaja velvollinen ryhtymään toimenpiteisiin häirinnän poistamiseksi.

– On hyvä, että tämä monella työpaikalla vaiettu aihe saa päivänvalon. On tärkeää, että asiaa ei sallita työpaikalla eikä kenenkään kokemuksia pidä väheksyä. Kenenkään ei pidä pelätä työpaikalla tai sietää loukkaavaa käyttäytymistä, sanoo johtaja Krista Pahkin Työterveyslaitoksesta.

Ota asia puheeksi

Jos koet seksuaalista häirintää, Työterveyslaitos ohjeistaa toimimaan näin:

Älä vähättele tapahtunutta
Reagoi välittömästi, älä oleta, että käytös loppuu, jos sitä ei ole huomaavinaan
Ota asia heti puheeksi häiritsevästi käyttäytyvän kanssa. Hän ei itse välttämättä tiedä, että hänen käyttäytymisensä koetaan häiritsevänä.
Kerro, minkälaisen käyttäytymisen olet kokenut häiritsevänä.
Pyydä apua esim. tarvitessasi työtoveri tueksesi tähän puheeksi ottamiseen.
Jos sinusta tuntuu vaikealta ottaa asia puheeksi häiritsevästi käyttäytyvän henkilön kanssa, vie asia suoraan esimiehelle. Tukea asian viemisessä esimiehen tietoon saat tarvitessasi esimerkiksi työsuojeluvaltuutetultasi tai työterveyshuollosta.

Jos ahdistelu toistuu, kirjaa tapahtumat: missä ja milloin, keitä oli paikalla. Säästä esimerkiksi mahdolliset häiritsevät ja loukkaavat sähköpostit.

Mikäli koet häiritsijäksi esimiehesi, ilmoita asiasta hänen esimiehelleen. Tarvittaessa voit myös pyytää apua ja neuvontaa työsuojeluviranomaiselta (AVI), omalta ammattiliitolta, luottamushenkilöltä tai tasa-arvovaltuutetulta.

Työterveyslaitos ohjeistaa verkkosivuilla, miten toimia, jos kokee epäasiallista kohtelua työpaikallaan.

Seksuaalista häirintää määrittää tasa-arvolaki ja muuta työpaikkakiusaamista työturvallisuuslaki.
Työssä olevista naisista 3 prosenttia ja miehistä 1 prosenttia sanoi kokeneensa seksuaalista häirintää työssään vuonna 2009. Lukumääräisesti tämä tarkoittaa noin 31 000 naista ja noin 12 000 miestä. Nuoret kokivat useammin häirintää kuin vanhemmat työntekijät (Työ ja terveys Suomessa 2009, Työterveyslaitos).

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: iStock Photos

Varkauden Yrittäjien Elämäntyö-palkinnolla palkittu Varkauden Puun yrittäjä Timo Tenhunen toteaa Warkauden Lehdessä, että olipa koneet ja laitteet miten hyviä tahansa, kaiken a ja o ovat kuitenkin ammattitaitoiset työntekijät. Edellisen kerran Tenhunen pokkasi palkinnon 1995 Vuoden Yrittäjänä. Yrityksen taloudellinen tilanne oli tuolloin hälyttävä.

– Konkurssi kolkutteli ovella. Tiukasti sai töitä tehdä, että selvittiin, hän muistelee.

Taantuma koetteli nytkin sen verran, että viime vuosi oli tappiollinen. Tämä vuosi on mennyt paremmin, ja yritys pääsee plussalle.

–  Ei ole koskaan ollut syytä irtisanoa huonoina tai hyvinä aikoina. Olen lähtöisin vaatimattomasta pienviljelijäperheestä ja arvostan ihmistä. Jokainen tarvitsee työtä, että pystyy elättämään itsensä ja perheensä, Tenhunen linjaa Iltalehdelle.

Timo Tenhuselle itselleen vaikeat ajat ovat olleet stressaavia, mutta niistä on päästy yli muun muassa sen avulla, että hänellä on ollut luottamukselliset välit tavarantoimittajiin, joiden kanssa on voitu sopia joustoista maksuissa.

– Meiltä lähtee tavara aina siten, miten on sovittu. Ja palkat on maksettu aina ajallaan työntekijöille, vaikka muita laskuja ei olisi pystytty maksamaan heti, Timo Tenhunen jatkaa Iltalehdelle.

Henkilökunnasta välittämisestä kertoo myös se, että Iltalehden mukaan ruoanlaitosta pitävä Tenhunen tekee ylityöhön jääville työntekijöilleen voileipiä valmiiksi, että työt sujuisivat mukavammin. Tenhunen uskookin, ettei monessakaan samankokoisessa tai suuremmassa yrityksessä toimita samalla tavalla kuin heillä.

– Moni on pitänyt tapaani toimia erikoisena. Kauppareissulla saan kyllä kiitosta ihmisiltä, että kylläpä pidät hyvää huolta työntekijöistäsi, hän kommentoi Iltalehdelle.

Pelkkä kokkailu ei riitä

Eikä yritys pelkällä kokkaamisella ole pystyssä pysynyt. Se on vaatinut tuotekehitystä ja markkinointia. Tenhunen palasikin Warkauden Lehden mukaan juuri Saksasta neuvotteluista.

– Vienti on ainoa, joka pelastaa. Siinä on vähemmän vaihtelua.

Palkinnosta Tenhunen toteaa, että eihän se huonolta voi tuntua, että palkitaan.

– Joku arvostaa tällaistakin puuhastelua, Timo Tenhunen kommentoi vaatimattomana Warkauden lehdelle.

Vuonna 1978 perustettu puulistoja valmistava yritys työllistää noin 40 työntekijää. Sisaryhtiö Jatkos Oy työllistää 4–10 henkeä.

Varkauden Yrittäjät palkitsi lisäksi Vuoden jännittävin -palkinnolla pakohuone Enigma Xperiencen yrittäjä Jonna Teivaisen, Vuoden yksinyrittäjänä Harri’s Food Factoryn Harri Pynnösen sekä Vuoden elämäntapayrittäjinä Keskuskonttorin Katja Torvikosken ja Luca Calzavaran.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Warkauden Lehti ja Iltalehti.

Lotta Tammelin

lotta.tammelin(at)yrittajat.fi

Erityinen vaaranpaikka on luottamushenkilöiden vaihtuessa. Kyseinen huijaus tapahtui lokakuun puolivälissä.

– Yhdistyksemme rahastonhoitaja oli saanut s-postin, joka oli tullut puheenjohtajan, eli mun nimissä. Se näytti tulevan mun s-postista, mutta ei lainkaan tullut. Poliisilta kuulimme, että näitä on tapahtunut muitakin.

– Viestissä oli käytetty puhekielen ilmaisua. Maksatko tämän summan tänne ja tänne tilille. Aiheeksi oli laitettu matkan logistiikkapalvelut ja muut palvelut.

Huijauksia ympäri Suomen ja Pohjoismaissa

Yhdistyksen puheenjohtaja teki huijauksen jälkeen rikosilmoituksen ja pankin sulut.

– Rahastonhoitaja oli ymmärtänyt, että lasku koskee yhdistyksen matkaa. Meillä oli juuri ollut yhdistyksen kokous ja hän ihmetteli, kun en ollut siellä asiasta puhunut. Huijaus oli ovelasti tehty, kun siinä oli, että pitäisi pikaisesti toimia. Hän laittoi vielä vahvistussähköpotin ja siihen tuli vastaus, että ”juu, näin toimitaan”.

Tarkkaan katsottaessa viesti oli vähän huonolla suomen kielellä kirjoitettu. Poliisi on kertonut, että huijausviestejä on mennyt ihan samoilla sanoilla muillekin yhdistyksille ympäri Suomen.

Milloin ymmärsitte, että olitte joutuneet huijauksen kohteeksi?

– Rahastonhoitajalle oli tullut sellainen tunne, että tässä on jotain outoa. Hän soitti vielä perään. Puhuessamme ymmärsimme, että on tapahtunut aika paha juttu. Rahasummaa ei saanut enää takaisin.

Puheenjohtaja toimi ripeästi. Laskun maksusta oli noin tunti kulunut, kun hän pyysi sulkemaan tilin. Mutta maksutapahtumaa ei saatu enää pysäytettyä.

Rahat lähtivät brittiläiselle tilille ja sieltä poliisin kertoman mukaan eteenpäin.

Summa oli 3500 euroa ja se oli noin puolet yhdistyksen varoista.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi