Yksinyrittäjä Teija Uitto-Kohonen on saanut yrittäjäjärjestöltä todella paljon olemalla mukana tapahtumissa ja koulutuksissa. Parturi-Kampaamo Teija on toiminut kahdeksan vuotta Vimpelissä.

– Minut napattiin melkein heti mukaan Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien yksinyrittäjäverkostoryhmään. Ja olen ollut kohta neljä vuotta Vimpelin Yrittäjien puheenjohtajana.

Pitkä kokemus yksinyrittäjänä on osoittanut, että yksinyrittämisen parhaat puolet ovat toisaalta myös yksin toimimisen kääntöpuolia.

– Paras puoli tässä on, kun saa olla oman itsensä herra. Riippuen alasta pystyy aika vapaasti itse luomaan kalenteristaan sellaisen kuin haluaa. Mutta nuo samat asiat ovat yksinyrittäjyyden kääntöpuolia, siitä syystä kun vastuu on täysin itsellä. Jos on hankala elämäntilanne, ei voi soittaa kenellekään, vaan pitää itse luovia tilanteiden läpi, Uitto-Kohonen pohtii.

Hän on miehensä kanssa paluumuuttaja Vimpeliin. Teija Uitto-Kohoselle oli muuton kynnyksellä selvää, että Vimpelissä ei kampaajana ole palkkatöitä, vaan oma yritys oli näköpiirissä.

Järjestöaktiivi

Yrittäjä on ollut alusta asti Suomen Yrittäjien jäsen. Uitto-Kohonen on saanut jäsenyydestä ja luottamustehtävissä toimimisesta vertaistukea ja hyviä koulutuksia. Onpa myös eduskunnan ovi auennut jo useamman kerran vaikuttamisvierailuille.

– Yksinyrittäjäverkostossa korostuu vertaistuki. Se, että pääsee muiden yksinyrittäjien kanssa keskustelemaan asioista, moni painii samojen asioiden kanssa.

Kampaajayrittäjä on varsinainen järjestöaktiivi.

– Vimpelissä olen ollut paikallisesti mukana monenlaisissa jutuissa. Olemme järjestäneet yrittäjille muun muassa somesäpinät-koulutuksen, jossa tutustutimme yrittäjiä sosiaalisen median ihmeelliseen maailmaan, ja perinteisempiä aamiaistilaisuuksia.

Etelä-Pohjanmaalla toimii yksinyrittäjän iltakoulu, joka on suunnattu yksinyrittäjille. Uitto-Kohonen käy myös iltakoulua, jonka lopuksi osallistujat saavat todistukset läpikäydyistä asioista.

Paikallisyhdistyksen puheenjohtajuus on vienyt Teijaa ympäri maata.

– Kun käyn tilaisuuksissa eri puolilla Suomea, löydän aina tuttuja kasvoja.

Teija Uitto-Kohonen kannustaa uusia yrittäjiä verkostoitumaan ja menemään yrittäjäkoulutuksiin ja muihin tilaisuuksiin.

– Yrittäjäjärjestöön kannattaa kuulua tietenkin sen takia, että pääsee edistämään yrittäjien asioita. Mitä aktiivisempi olet, sitä enemmän pystyt luomaan verkostoja ja löytämään vertaisporukkaa. Tähän porukkaan on tosi hienoa kuulua.

Teksti: Riikka Koskenranta

Kuva: Juha Harju

Se tuntui aluksi rajulta pettymykseltä. Helsinkiläisnuorukainen Siva Parlar joutui hylkäämään haaveensa lentäjän ammatista.

Oli keksittävä jotain muuta.

– Vanhemmillani oli ravintola. Jätin lukion kesken ja lähdin ravintolaan työharjoitteluun. Opin siellä erittäin paljon, Siva Parlar, 26, muistelee.

Harjoittelujakson jälkeen poika ilmoitti ravintolan myyntiä harkinneille vanhemmilleen, että hän voisi ottaa paikan vastuulleen.

– Halusin näyttää, että pystyn siihen, vaikka olin vasta 18-vuotias.

Parlar muutti pitserian näköisekseen nimestä, ruokalistoista ja asiakaspalvelusta alkaen.

– Nollasta lähtien opiskelin yötä päivää ruuanvalmistusta, palvelua ja kaikkea mikä voisi liittyä ravintola-alaan, hän kuvailee.

"Yrittäjä on kaikki"

Se kannatti. Ravintola teki hyvää tulosta, ja Parlar kykeni palkkaamaan ensimmäiset työntekijänsä. Samalla nuoren miehen yrittäjähenkisyys vahvistui.

– Ilman ravintola-alan kokemustakin ymmärsin, että yrittäjä on kaikki. Ei ole mitään rajoja.

Viiden vuoden ajan Parlar haki isompia toimitiloja Helsingin keskustasta. Ehtipä hän myös myymään Helsingin Kruununhaassa sijainneen pitseriansa.

Kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen hän päätyi takaisin samaan pitseriaan helmikuussa 2016, ja nosti ravintolan uuteen kukoistukseen. Samalla virisi ajatus vegaaneille tarjottavasta laadukkaasta ruuasta.

– Vegaanipitsat kiinnostivat, mutta tavoitteenani oli tarjota kaikille kaikkea. Lihastakin löytyi vegaaniversioita, mutta ei kebabista. Niin syntyi vöner.

"Hullut ideat heittävät eteenpäin"

Seuraavat kuukaudet kuluivat vöner-reseptejä kehittäen.

– Tarkoitus oli myydä vöneriä vain omassa paikassa, mutta jo ensimmäisen viikonlopun aikana ihmisiä tuli Helsinkiin Oulusta ja Tampereelta asti, vain vönerin takia.

Parlar yhdisti voimansa maahantuonnista vastaavan kumppanin kanssa.

Nyt kaksikko myy vöneriä jo 60-70 "vöneröityyn" ravintolaan eri puolille Suomea.

– Tavoite on 100 paikkaa vuoden loppuun mennessä.

– Hullut ideat ovat heittäneet meitä eteenpäin. Alussa olimme itse yhteydessä ravintoloihin, mutta sanan levittyä me saamme yhteydenottoja. Jonossa on koko ajan 15-20 paikkaa, Parlar kertoo.

"Jokaisella on mahdollisuuksia"

Parlarin mukaan vöner on hänelle intohimo.

– Vöner on vielä vauva, nuori ja herkkä. Mitä tahansa voi tapahtua, esimerkiksi jokin skandaali. Kaikki voi romahtaa. Elän kuitenkin tässä hetkessä. En katso taaksepäin enkä kovin pitkälle eteenpäin.

Parlar haluaa vönerin leviävän myös ulkomaille.

– Kaikki on täysin uutta. Tarvitsen tietotaitoa ja osaamista. Olen yllättynyt ja kiitollinen, että olen löytänyt ihmisiä, jotka osaavat antaa minulle suuntaa.

– Olen saanut paljon apua. Myöhemmin haluan myös itse auttaa ja opastaa nuoria yrittäjyydessä. Nuori tarvitsee jonkun, joka antaa tsemppiä ja luottamusta. Uskoa siihen, että jokaisella on mahdollisuuksia, Parlar miettii.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuvat: Aleksi Poutanen

Suomalaiset muotoilualan yritykset satsaavat nyt julkisiin ja yksityisiin rakennusprojekteihin Japanissa.

Kysyntä on kasvussa erityisesti projektimyynti-markkinoilla, jossa projekteihin etsitään suunnittelu-, materiaali- ja sisustusratkaisuja.

– Suomalaisella designilla on Japanissa jo lähtökohtaisesti erinomainen maine korkean laadun ja paikalliseen makuun sopivan muotokielen ansiosta. Japanin projektimyynti -markkinan arvioidaan olevan noin 120 miljardia euroa ja tulevien olympialaisten hotellirakentamisen ennustetaan kasvattavan sitä entisestään. Suomalaisyrityksillä on siis erinomainen mahdollisuus saada kakusta osansa, kun he pääsevät mukaan oikeisiin keskusteluihin, oikeaan aikaan ja oikeassa kohderyhmässä, Finpron luovien alojen toimialajohtaja Irma Patala kertoo.

Tokiossa 20.-22.11. järjestettävässä IFFT Interior Lifestyle Living -ammattitapahtumassa käydään keskusteluita suomalaisyritysten ja japanilaispäättäjien välillä.

Yritysten tavoitteena on löytää tapahtumassa uusia asiakkaita ja paikallisia yhteistyökumppaneita.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Helsinkiläinen Etu-Töölön lukio palkittiin ainoana suomalaiskouluna viime torstaina Tallinnassa järjestetyssä TES Awards 2017 -gaalassa Suomen parhaana yrittäjyyskouluna.

Kaikkiaan gaalassa jaettiin 15 kansallista palkintoa, yksi kuhunkin maahan.

Yrittäjyyskoulupalkinnot jaetaan vuosittain. Valittujen koulujen kriteereihin kuuluu muun muassa, että yrittäjyyskasvatuksessa on mukana useita opettajia ja opiskelijoita, koululla on visio ja suunnitelma yrittäjyyskasvatukselle ja siihen on kohdennettu erityisiä resursseja. Lisäksi painotetaan verkostoitumista ja yhteistyötä yritysten kanssa.

Aiemmin Suomessa palkinnon ovat saaneet Ulvilan lukio ja Joupin koulu.

Etu-Töölön lukiossa on ollut yrittäjyyspainotus vuodesta 2009 ja vuosittain koulun eri yrittäjyyskursseja suorittaa yli 200 opiskelijaa koulun 650:sta opiskelijasta. Yrittäjyyden ympärillä järjestetään erilaisia tapahtumia ja koulu on luonut oman yrittäjyyskasvatuksen mallin, jota kehitetään aktiivisesti muun muassa yrittäjyystiimissä ja opettajien johdolla.

Viime vuonna koulussa toimi yli kymmenen opiskelijoiden perustamaa oikeaa yritystä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Etu-Töölön lukio

Kaupallisen koulutuksen saanut Tuija Tiilikka kiinnostui ihmisläheisemmästä työstä "kovien myyntiduunien" ja kosmetologiuran jälkeen.

– Opiskelin aikuisiällä lähihoitajaksi. Kaupungin ja keikkafirman palveluksessa työskenneltyäni halusin perustaa oman yrityksen.

Viime elokuussa syntyi kotihoitoyritys Vande Oy.

Aluehallintoviraston (AVI) mukaan "yksityisen palvelujen tuottajan, joka harjoittaa muuta kuin ympärivuorokautista sosiaalipalvelutoimintaa, on tehtävä ennen toiminnan aloittamista, olennaista muuttamista tai lopettamista kirjallinen ilmoitus sille kunnalle, jossa palveluja annetaan. Kunnan on ilmoitettava aluehallintovirastolle (AVI) tiedot rekisterin pitoa varten."

Näin Tiilikkakin lähetti ilmoitukset kolmeen kaupunkiin 24. elokuuta. Sieltä papereiden piti matkata AVIiin lopullista hyväksyntää varten.

– Olin yhteydessä kaikkiin kaupunkeihin puhelimitse 2-10 kertaa ja sähköpostit päälle. Yritin lievästi hoputtaa ja kysellä lähettämieni ilmoitusten perään. Enhän voinut tehdä tuona aikana mitään, en edes aloittaa markkinointia, Tiilikka muistelee.

"Byrokratia tuntui ylitsepääsemättömältä"

Yksi kirjaamo oli lähettänyt automaattisen vastauksen, jossa kerrottiin Tiilikan postin saapuneen perille.

– Yhdessä paikassa oli kuulemma sairauslomia, toisessa paperit eivät päätyneet kirjaamosta edes oikealle osastolle. Eräs käsittelijä oli lukenut paperit huolimattomasti ja tehnyt päätöksiä vain kotihoidon tukipalveluiden osalta.

– Sain kuulla, että lähettämäni paperit hoidetaan, mutta aina kului viikko tai kaksi.

Lopulta Tiilikka otti yhteyttä Aluehallintovirastoon ja kyseli papereista sitä kautta, kun ei kehdannut enää kaupunkeja hoputtaa.

Paperit saapuivat AVIiin lokakuun puolivälissä, lähes kaksi kuukautta ilmoitusten lähettämisen jälkeen.

– Paljon oli ideoita odottamassa ja pulssi kävi rauhattomana, mutta vasta lokakuussa pääsin töihin.

AVIn suoritemaksu ilmoituksista oli Tiilikan mukaan 560 euroa. Myönnetty starttiraha on noin 680 euroa kuukaudessa.

– Ymmärrän, että isolla terveydenhuoltoyrityksellä on oma osasto käsittelemään lupia, mutta pienen ihmisen kohdalla byrokratia tuntui aika ylitsepääsemättömältä, Tiilikka sanoo.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Tuija Tiilikka

Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) laajan kyselytutkimuksen mukaan robotiikan käyttö hyvinvointipalveluissa on entistä hyväksyttävämpää.

Kyselyssä selvitettiin kuntien, yritysten ja hoiva-alan organisaatioiden näkemyksiä hyvinvointipalvelujen robotiikasta.

Vastaajista 75 prosenttia suhtautui myönteisesti robottien käyttöön.

– Se on korkea prosenttiosuus verrattuna moniin muihin kyselyihin. Vastauksiin varmasti vaikutti se, että kysely meni ammattilaisille eikä ”suurelle yleisölle”, toteaa professori Helinä Melkas Yrittäjäsanomille.

Hieman yli puolet totesi suhtautuvansa robotteihin aiempaa myönteisemmin.

Mukana kyselyssä oli hoivapalveluyrityksiä ja yrityksiä, jotka esimerkiksi maahantuovat tai markkinoivat robotteja.

– Usko tulevaisuuden mahdollisuuksiin on varsin vahva. Hoivapalvelujen puolella on hyvin paljon tiedon tarvetta. Kaivataan neutraalia, mahdollisimman kattavaa tietoa siitä, mitä robotiikka tarkoittaa hyvinvointipalvelujen kentässä, Melkas kertoo.

"Roboteista monenlaisia mielikuvia"

Suurimmiksi haasteiksi luokiteltiin inhimillisen kosketuksen ja vuorovaikutuksen väheneminen.

– Roboteista on monenlaisia mielikuvia. Joukossa voi olla aika erikoisiakin, esimerkiksi joihinkin elokuviin pohjautuvia. Siksi tarvitaan käytännön kosketusta ja kokeilumahdollisuuksia, Melkas korostaa.

Neljä eniten robottien käyttöönottoa edistävää tekijää olivat kyselyssä kokeilukulttuuri, teknologiatarjonta, robottiteknologian kotimainen kehittäminen ja teknologiakiinnostus.

Robotiikan arvellaan tuovan mukanaan kokonaisia uusia ammatteja, esimerkiksi huoltoon ja perehdytykseen liittyen.

Uudenlaista osaamista tarvitaankin erilaisissa teknologiaratkaisuissa, robottien käytössä, työelämän muutoksissa sekä robottiteknologian sosiaalisessa ulottuvuudessa.

Keväällä toteutettuun kyselyyn vastasi 250 henkilöä.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Tekesin rahoittama Leading Passion -tutkimushanke tutkii suomalaista työelämää.

Kun automaatio korvaa yhä useampia rutiinihommia, on sekä jäljelle jäävissä että uusissa työtehtävissä entistä tärkeämpää se, minkälaisella energialla ja intohimolla työntekijät suhtautuvat työhönsä.

Innostus voikin tuottaa yritykselle parempaa kilpailukykyä ja tyytyväisempiä työntekijöitä.

– Olemme Leading Passion -hankkeessa määrittäneet suomalaisen työn innostuksen anatomian, jonka lähtökohtana on ajatus innostuksen yksilökohtaisuudesta. Innostus on jokaisen työntekijän henkilökohtainen kokemus, jolloin omien innostuksen lähteiden ja sen esteiden tunnistamisen merkitys korostuu. Innostusta on mahdollista löytää kaikista työnkuvista ja kaikenikäisenä, vaikka se ei aina näkyisikään ulospäin, toteaa Leading Passion -hankkeen vetäjä, yliopettaja Johanna Vuori Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta.

Johtaja ei voi määrätä työntekijöitä innostumaan, mutta voi muiden työyhteisön jäsenten tavoin nujertaa innostuksen.

Esimies ei voi myöskään synnyttää innostusta, ainoastaan tukea sen muodostumista osoittamalla alaisilleen luottamusta ja antamalla heille sopivasti vapautta, vastuuta ja mahdollisuuksia muokata omaa työnkuvaansa innostavammaksi.

Tutkimushankkeen mukaan esimiesten ja alaisten tulisikin toimia yhdessä innostuksen tukemiseksi ja sen esteiden poistamiseksi.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Tapahtuma kokoaa yhteen oppilaitosjohtoa kaikilta asteilta, yrittäjiä sekä sidosryhmiä. Kulttuuritehdas Korjaamolla järjestettävä foorumi tarjoaa inspiroivaa osaamisen kehittämistä monialaisessa kollegajoukossa, yhdessä yrittäjien kanssa. Tapahtumasta saa ajatuksia, askelmerkkejä ja verkostoja organisaation yrittäjyyttä tukevan osaamisen johtamiseen.

Koulutusjohdon foorumi on jatkoa Suomen Yrittäjien Kunnallisjohdon seminaarille, johon osallistuu vuosittain noin tuhat  vaikuttajaa ja yrittäjää. Yrittäjien yhteistyökumppanina koulutusjohdon foorumissa on muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Foorumi on suunnattu koulutuksen eri tason johtotehtävissä toimiville, luottamushenkilöjohdolle, yrittäjyysvastaaville sekä oppilaitosyhteistyöstä kiinnostuneille yrittäjille ja yrittäjyyttä tukeville sidosryhmille. Parhaimman hyödyn tapahtumasta saa osallistumalla yhdessä kollegojen kanssa.

Kannattaa ilmoittautua heti, sillä paikkoja on rajoitetusti.

Lisätietoa tapahtumasta täältä

toimitus(at)yrittajat.fi

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 133 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Perhevapaakorvaus koskee perhevapaita, joissa ensimmäinen äitiysrahapäivä tai adoptioäidin vanhempainrahapäivä on ollut 1. huhtikuuta 2017 tai sen jälkeen.

 – Tieto 2 500 euron perhevapaakorvauksesta ei ehkä vielä ole tavoittanut kaikkia työnantajia, arvioi suunnittelija Heidi Johansson Kelasta.

Ensimmäisillä perhevapaakorvaukseen oikeutetuilla työnantajilla on kuitenkin vielä hakuaikaa jäljellä. Hakemusten määrä on ensimmäisen puolen vuoden aikana kasvanut joka kuukausi.

Kelassa on ratkaistu touko–lokakuun aikana lähes 4 000 perhevapaakorvaushakemusta. Toukokuussa ratkaistiin 100 hakemusta, lokakuussa jo yli 1000.

Naisvaltaisen alan yrittäjä kiittelee perhevapaakorvausta

Hoiva-alan yrittäjä Anne Kangas on iloinen perhevapaakorvauksesta. Noin 140 työntekijän työnantajana ja naisvaltaisen alan yrittäjänä hän on toivonut sitä pitkään.

–  Kyllähän lapsia pitää voida hankkia, tietenkin, eikä siitä saisi tulla taloushuolia työntekijälle eikä yrittäjälle, toteaa Kangas Kelan verkkolehden haastattelussa.

Perhevapaa- ja vuosilomakustannuskorvaus hakuun samaan aikaan

Työnantaja voi hakea 2 500 euron perhevapaakorvausta kustannuksista, jotka aiheutuvat naispuolisen työntekijän vanhemmuudesta. Korvauksen edellytyksenä on, että työnantaja maksaa äitiysvapaan tai adoptioäidin vanhempainvapaan ajalta palkkaa vähintään kuukauden.

Hakuaikaa on 6 kuukautta vanhempainpäivärahakauden jälkeen eli käytännössä hakuaika on sama kuin vuosilomakustannuskorvauksella.

–  Molemmat työnantajaetuudet voi siis näppärästi hakea samaan aikaan, muistuttaa Johansson.

Lisätietoa perhevapaakorvauksesta Kelan sivuilta

toimitus (at) yrittajat.fi

– Osa tuotteista myydään tappiolla, tämä on sellainen markkinointitempaus. Meidän pitää yrittää nostaa palveluiden osuutta, esimerkiksi asennusta, että sillä saa tuottoa noihin tappiotuotteisiin, Risto Hämäläinen kertoo.

Risto Hämäläinen uskoo, että ennen pitkää Black Friday tulee ruokakauppoihinkin.

Kuluttajat ostavat edelleen joululahjat pääosin joulukuussa, vaikka Black Friday ja sitä seuraava Cyber Monday siirtävät kulutusta joulukuulta marraskuulle. Kaupan liiton joulun ajan kuluttamista ennakoivan indeksin mukaan joulukaupasta voidaan odottaa viime vuotta vilkkaampaa. Joululahjaindeksi on rakennettu Kaupan liitossa ja se kuvaa lapsiperheiden rahankäyttöaikomuksia.

– Yhden tai kahden vuoden perusteella ei voi vetää mitään selkeitä johtopäätöksiä, mutta liikevaihtotilastoissa näkyy marraskuun merkityksen kasvu joulukaupassa varsinkin viime vuonna. Juuri viime vuonna Black Friday -kampanjointi löi Suomessakin itsensä kunnolla läpi, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja kertoo liiton tiedotteessa.

”Idea on mielestäni karannut käsistä”

Porvoon Veikon Kone on toista kertaa mukana Black Fridayssa.

– Perjantaista tulee tämän vuoden kovin myyntitapahtuma. Tämä paisuu kokoa ajan enemmän ja enemmän. Nyt on nähtävissä ilmiö, että aloitetaan jo alkuviikosta. Idea on mielestäni karannut käsistä. Amerikassa on tarkasti vain perjantaina, Hämäläinen sanoo.

– Toki huippu tulee olemaan perjantaina, siellä on kovimmat tarjoukset. Meillä alkaa torstaina joillakin tarjouksilla.

Veikon Kone -kauppias ennustaa, että verkkokauppa menee nurin niin isoilta liikkeiltä kuin Gigantilta ja myös Veikon Koneelta, kuten kävi viime vuonna.

– Se on ihan käsittämätöntä. Silloin on oikeasti älytön myynti. Jos kuluttaja haluaa pelata varman päälle, niin kannattaa käydä kivijaloissa.

Kauppamies tietää, mitä odottaa. Viime vuoden perusteella verkkokauppaan tulee ensimmäinen kävijäpiikki puolen yön jälkeen, kun tarjoukset astuvat voimaan ja perjantaiaamusta liikkeeseen tulee ryysis.

– Mutta sitten illemmalla vilkastuu taas. Siitä tulee pitkä ilta.

Vetonaulatuotteiksi hän mainitsee puhelimet, tietokoneet sekä pelit ja konsolit.

Makeistukku odottaa poikkeuksellista myyntipäivää

Urjalan Makeistukku Pirkanmaalla valmistautuu vuoden yhteen kovimpaan myyntisesonkiin. Yrityksessä tehtiin 2016 syksyllä sukupolvenvaihdos ja yrittäjinä aloittivat Jani, Matti ja Timo Tuominen.

Urjalan Makeistukku on mukana Black Fridayssa kolmatta kertaa. Jani Tuominen kertoo heidän tuovan tarjoustuotteita useammalle päivälle.

Varsinkin verkkokaupassa Black Friday moninkertaisti tilausten määrän normaaliperjantaihin verrattuna viime vuonna, kysynnän lisäys näkyi kivijalkakaupassakin jonkin verran.

– Se oli ihan poikkeuksellinen päivä. Perjantait ovat viikossa normaalisti rauhallisempia päiviä. Ihmiset jo odottavat sitä.

– Joulukauppa lähtee perjantaista varsinaisesti liikkeelle. Jo viime viikolla oli normaalia vilkkaampaa.

Toivonen kertoo yritysten aktivoituneen tänä vuonna.

– Suomi100 -juhlavuoteen liittyvät makeiset ovat lähteneet ihan käsistä, lähinnä Pandan ja Fazerin.

Urjalan Makeistukun alennukset ovat esillä myös Picodin verkosivuilla. Picodi on sivusto, joka listaa nettikauppojen tarjoukset ja kampanjat sivuillaan.  Picodin selvityksen mukaan sen sivujen kautta verkkokauppoihin päätyneiden asiakkaiden ostotapahtumat kasvoivat 700 prosentilla Suomessa. Tarkempia lukuja saataneen Black Fridayn jälkeen maksuoperaattoreilta.

SY:n sivuilla on alennus-/katelaskuri, josta syöttämällä omat tiedot näkee, miten alenus vaikuttaa katteeseen. 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at yrittajat.fi

Podcast on ladattavaksi tarjottava ohjelma, joita voi kuunnella vaikka mobiililaitteella silloin, kun itselle sopii. Jaksoissa on asiapuhetta muun muassa intohimon ylläpitämisestä, myymisestä, rohkeudesta ja oman suunnan ottamisesta. Podcast-sarjaa juontaa Marjo Wilska ja sisältötuottajana toimii Katarina Blomqvist. Kussakin jaksossa on mukana kaksi vierasta, jotka kertovat omasta polustaan yrittäjänä.

Sarjassa kuullaan muun muassa: kouluttaja, näyttötutkintomestari, Laura Åkerlund, perustaja ja toimitusjohtaja (Helsingin koominen Ooppera), Niina Stolt, valokuvaaja (Studio Onni, Ihana Elämys Oy), Johanna Sarlio-Nieminen, kätilö, antropologi, WHO:n imetysneuvoja (Yebomama, Kätilötalo), Seija Lukkala, Globe Hope -yrityksen perustaja, suunnittelija ja toimitusjohtaja.

Jaksoissa kuullaan myös yrittäjien haaveista, innoituksen lähteistä ja siitä, mitä menestys heille tarkoittaa.

Vapautta ja vastuuta –yrittäjyyspodcastit

Omien resurssien tunnistaminen ja toimintojen ulkoistaminen auttavat yrittäjää. Tästä teemasta vinkkinsä jakaa balettitanssija ja yrittäjä Minna Tervamäki sekä digiyrittäjä Anja Kadziolka. Jakso: Yrittäjän tärkein voimara on oma keho https://aca.st/d73b47
 

Muissa jaksoissa jaetaan muun muassa vinkkejä rekrytoinnin onnistumiseen ja liikevaihdon kasvattamiseen. 

Vapautta ja vastuuta – yrittäjyyspodcastit ovat syntyneet Helsingin yrittäjänaiset ry:n aloitteesta.

toimitus (at) yrittajat.fi

Ainakin uusmaalaiset yrittäjät ovat saaneet Fast-rahoituksen lainatarjouksia tekstiviesteillä. Eräs yrittäjä oli yhteydessä Uudenmaan Yrittäjien toimistolle ja kyseli, että onko kyseessä yrittäjäjärjestön yhteistyökumppani. Vastaus: ei ole.

Yrittäjät ovat saaneet tekstareita, jossa lukee alussa HYVÄ UUDENMAAN YRITTÄJÄ. Sen jälkeen tarjotaan nopeaa yrityslainaa 5.000-300.000€. Sen jälkeen kehotetaan tutustumaan lainoihin tai vastaamaan OK, niin Fast-rahoitus ottaa yhteyttä. Sisällön sananmuodot ja tarjottavat rahamäärät hieman vaihtelevat eri viesteissä.
Viestejä on lähetetty ainakin numeroista 045 123 5485 ja 045 1283558 ja. Numeroille ei löydy yhteystietoja numerotiedusteluista.
- Minun yksityiseen kännykkänumeroon tuli viesti eilen. On varmaan joltain vanhalta yritysyhteystietolistalta kaivettu esille, kun numero oli viitisen vuotta sitten perustamani yrityksen yhteystiedoissa, mutta ei ole pitkäääään aikaan ollut mitenkään yrityksen nro, kertoo yksi Fastin tekstarin saaneista.

Fast-rahoituksen nettisivuilta ei löydy puhelinnumeroa, osoitetta tai muuta normaalia yhteystietoa, ainostaan yhteydenottolomake.

Nettisivuilta käy nopeasti ilmi, millaisesta rahoitusyrityksestä on kyse. Jos lainaa 15 000€ puoleksi vuodeksi, ”hinta per lainattu euro” on 0,17€ ja lainan kuluiksi ilmoitetaan 2550 euroa. Uusista lainoista peritään 2,5% perustamismaksu.

25000 euron 9 kuukauden lainasta joutuu maksamaan käytännössä 24% korkoa – vaikka Fast-rahoitus itse ei sanaa korko käytäkään.

Suurten korkojen pyytäminen ei ole laitonta, eikä myöskään markkinointiviestien lähettäminen. B2B-markkinoinnissa ei edellytä etukäteistä suostumusta samalla tavalla kuin kuluttajalle suunnatussa markkinoinnissa.

Yritykselle tai yhteisölle on varattava kuitenkin mahdollisuus helposti ja ilman erillistä maksua kieltää suoramarkkinointi jokaisen tällaisen markkinointiviestin yhteydessä.
 

Viidesluokkalaisen Edvina Walleniuksen ,11, yritys kääntää VHS-kasettien sisällön DVD-muotoon.

- Laitan yleensä aamuisin ennen kouluun lähtöä siirron pyörimään. VHS:n kääntäminen kestää yhtä kauan kuin kasetilla on ohjelmaa, Edvina kertoo Etelä-Suomen Sanomissa.

Koulun jälkeen Edvina jatkaa yrityshommia, mutta ehtii sen ja koulun lisäksi harrastaa muutakin.

Edvina Walleniuksen yritys syntyi siitä, kun yrittäjäisä Jani Wallenius pohti, pitäisikö jo luopua mainoselokuvayrityksen koneista, joilla käännetään VHS:t DVD-muotoon.

Ei, sanoi tytär, ja niin päätettiin perustaa Edvinalle oma toiminimi.

Kymmenittäin vanhoja VHS-kasetteja on jo siirretty uuteen muotoon.

Tyttären yritys toimii isän yrityksen, Promedian suojissa. Edvinan työnurkkaus on yrityksen kellaritiloissa Lahden keskustassa. Yrittäminen on Walleniuksilla geeneissä, sillä Jani-isä aloitti yrittäjänä 14-vuotiaana. Edvinan mummi auttaa kirjanpidossa.

toimitus(at)yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén kertoo saavansa jäsenyrittäjiltä viikoittain huolestuneita soittoja aiheesta.

–Aina perheenjäsen, jolta työttömyysturva on evätty, ei ole edes työskennellyt perheyrityksessä. TE-toimiston virkailijat saattavat hätävarjelun liioitteluna lätkäistä tällöinkin kuitenkin yrittäjäleiman ilman, että on tutkittu työttömyysturvalaissa määriteltyjä yrittäjäaseman edellytyksiä tarpeeksi tarkasti.

Työttömyysturvalain mukaan myös yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva perheenjäsen tulkitaan yrittäjäksi, kun hän työskentelee yrityksessä, josta saman katon alla omistetaan vähintään puolet. Jos perheenjäsen on yrityksen hallituksessa tai muuten johtavassa asemassa, riittää 30 prosentin omistus. Perheenjäseniksi katsotaan yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva puoliso, lapset, lapsenlapset, vanhemmat ja isovanhemmat. Osaomistuksen määritelmällä ei ko. laissa ole tekemistä omistuksen kanssa.

Suomen Yrittäjien jäsenille tehtyjen kyselyjen perusteella tiedetään, että Suomen noin 90 000 työnantajayrityksestä 20-25000 yrityksessä työskentelee yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuvia perheenjäseniä ja monessa yrityksessä työskentelee useampi kuin yksi perheenjäsen. Työttömyysturvalain perheenjäseniä koskevan yrittäjämääritelmään piiriin kuuluu jopa 35 000 perheyrityksissä työskentelevää henkilöä.

Perheyrityksessä työllistyvä saattaa maksaa vakuutusmaksut väärään kassaan

– Yrittäjiltä tulee myös viestiä, etteivät he uskalla työllistää perheenjäseniään, koska pelkäävät työttömyysturvan menettämistä, jos töitä ei riitäkään, Harri Hellstén kertoo.

Hellstén kertoo, että Yrittäjien neuvontaan kantautuneissa tapauksissa noin kahdessa kolmesta on kyse puolisoista, ja yhdessä kolmesta lapsia.

– Yrityksen ensimmäinen työntekijä tulee erittäin usein yrittäjän perhepiiristä. Perheenjäsenen kanssa tehdään työsopimus ja hankitaan ihan oikein lakisääteiset työntekijän vakuutukset. Koska perheenjäsen on työntekijä kaikessa muussa lainsäädännössä, säilyttää hän myös työttömyysvakuutuksensa palkansaajan työttömyyskassassa. Kun yritys ei elätäkään kahta ja perheenjäsenen työsuhde päätetään, ei hän välttämättä saakaan ansiosidonnaista etuutta, koska on ollut väärässä kassassa.

Kun tilanne päällä, katso soveltuuko laissa mainitut poikkeukset

Toinen ongelma on se, että perheenjäsenen työsuhteen päättymisen jälkeen hänet katsotaan edelleen yrittäjäksi ja työttömyysetuus evätään tällä perusteella.

– Työttömyysturvalain pääsääntö on, että koko yritystoiminta pitäisi lopettaa, jotta siinä työllistyneet perheenjäsenetkin pääsisivät työttömyysturvalle. Laissa on seitsemän poikkeustilannetta, jolloin perheenjäsen pääsee työttömyysturvalle ilman, että koko yrityksen toiminta täytyy lopettaa.

– SY:n neuvonnassa näistä useimmin vastaan on tullut tilanne, jossa perheenjäsenen työskentely on loppunut tuotantosuunnan lopettamisen tai vastaavan syyn johdosta. Eli käytännössä ; se työ, jota perheenjäsen on firmassa tehnyt joko lopetetaan yrityksen sisällä kokonaan tai se ulkoistetaan. Esimerkiksi, jos puoliso on tehnyt kirjanpitoa ja kirjanpito siirretään tilitoimistolle.

–Yrittäjän lapset ovat perheen yrityksessä töissä usein lyhyitä pätkiä, esim. lomilla ja kesäaikaan. Jos työllistyminen on ollut satunnaista siten, että kahden vuoden tarkastelujaksolle päätoimista työskentelyä tulee enintään kuusi kuukautta, ei koko yritystoimintaa tarvitse lopettaa, jotta satunnaisesti yrityksessä työskennellyt perheenjäsen pääsee työttömyysetuudelle, Hellstén neuvoo.

TE-toimiston pitää tutkia täyttääkö henkilö yrittäjämääritelmän edellytykset

Työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén kertoo yhden erikoisen esimerkin, jonka perusteella kampaamoyrittäjän puolison katsottiin työllistyvän kampaamoyrityksessä.

– Kampaamosta oli tehty paikallislehden kesäliitteeseen juttu, jonka valokuvassa oli näkynyt yrittäjän mies liiketilassa harja kädessä. Tällä perusteella paikallinen TE-toimisto oli todennut, että puoliso työllistyy yrityksessä, eikä hänellä näin ollen ole oikeutta työttömyysetuuteen. Tämä kampaamoyrittäjä soitti minulle, ja neuvoin valittamaan päätöksestä.

Valitus menikin läpi muutoksenhakulautakunnassa, mutta muutoksen saaminen kesti yli vuoden.

SY:n Harri Hellstén kannustaa soittamaan ja hakemaan neuvoa, ennen kuin yrittäjä palkkaa työntekijäksi perheenjäsenen.

Iltalehti kertoi maanantaina savonlinnalaisen Mari Ovaskan perheestä, pariskunnalla on kalastusalan yritys ja kesäisin ravintolatoimintaa.

- Tuntuu, että yrittäjänä on rikollisliigan jäsen ja lapsenkin katsotaan syyllistyneen yrittäjyyteen vain vanhempien takia, Mari Ovaska sanoi Iltalehdelle.

Ovaska totesi, etteivät kaikki yrittäjät ole niin varakkaita, että voisivat työllistää, saati elättää kaikki perheenjäsenet.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Suomessa toimii yli sata VR/AR-yritystä. Suomen Virtuaalitodellisuuden yhdistys FIVR ry ja Tekes selvittivät suomalaisyritysten lisätyn todellisuuden ja virtuaalitodellisuuden tilaa ja toiminnan kasvua Suomessa.

Suomalaisyritykset ovat keskimäärin melko pieniä, ja yli puolet teknologiaa hyödyntävistä yrityksistä on kokoluokaltaan alle kymmenen henkeä. Selvityksen mukaan noin puolet VR/AR-teknologiaa hyödyntävistä yrityksistä sijaitsee Helsingissä ja viidesosa Tampereella.

Loput yritykset ovat jakautuneet melko tasaisesti Turun, Oulun ja Kuopion alueiden välille.

Yrityksistä 40 prosenttia on perustettu vuoden 2016 alun jälkeen.

– Yritysten VR- ja AR-toiminnasta saama yhteenlaskettu liikevaihto on vielä summana melko pieni, mutta vuosien 2015 ja 2016 välillä se on yli nelinkertaistunut. Selkeä kasvusuunta on siis olemassa, Tekesin asiantuntija Tuomas Henttonen sanoo.

Virtuaalitodellisuutta ja lisättyä todellisuutta kehitetään ja hyödynnetään erityisesti B2B-yrityksissä. Kasvu on toistaiseksi ollut hitaampaa kuluttajapuolella, jossa laitekanta on vielä pieni.

– Esimerkiksi Facebook visioi, että virtuaalitodellisuudella on lähitulevaisuudessa miljardi käyttäjää ja VR-laitteet muuttuvat itsenäisiksi ja mobiilimmiksi. Myös lisätyllä todellisuudella on iso potentiaali.

"Jättää vahvan muistijäljen"

Lisätty todellisuus eli AR on toistaiseksi käytössä pääosin puhelimessa. Tulevaisuudessa AR-lasit voivat toimia itsenäisesti ja korvata puhelimen.

– Ensimmäisenä lisättyihin todellisuuksiin ovat yrityssektorilta tarttuneet arkkitehtuuri, markkinointi ja tuotesuunnittelu. Koulutuksen suurvaltana tunnetun Suomen kannalta mielenkiintoisinta voi olla lisättyjen todellisuuksien vaikutus opetukseen, FIVR:in toiminnanjohtaja Olli Sinerma sanoo.

– VR jättää käyttäjäänsä vahvan muistijäljen, jonka vuoksi se on tehokas työkalu monille aloille. Myös terveydenhuolto ja kuntoutus tulevat olemaan suuria hyötyjiä alan kehittyessä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Suomalaisten työtyytyväisyys on huipputasoa. 81 prosenttia suomalaisista on tyytyväisiä nykyiseen työhönsä.

Tulos selviää suomalaisten asenteita työelämään ja sen tulevaisuuteen liittyen kartoittaneesta Työn tulevaisuus -tutkimuksesta.

Tyytyväisimpiä ovat freelancerit ja yrittäjät, joista 95 prosenttia nauttii työstään. Perusteluina tutkimuksissa kerrottiin muun muassa yrittäjän vapaus, työn merkityksellisyys ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä.

52 prosenttia suomalaisista näkee työn muuttuvan nykyistä joustavammaksi, erityisesti tähän uskovat johtajat, asiantuntijat, yrittäjät ja freelancerit.

– On luonnollista, että työelämänkin rakenteet ryskyvät digitalisaation myötä. Yhteiskuntana meidän kannattaa tähdätä siihen, että saamme muutosenergian valjastettua käyttöön meitä kaikkia hyödyttävällä tavalla, toteaa SuoraTyön toimitusjohtaja Jani Laatikainen.

58 prosenttia suomalaisista uskoo, ettei kaikille löydy töitä tulevaisuudessa. Vanhemmat ikäluokat suhtautuvat työllistymiseen nuoria skeptisemmin.

Tutkimukseen vastasi 1 098 suomalaista. Työtyytyväisyyttä käsittelevä kysymys kysyttiin työssäkäyvien suomalaisten keskuudessa. Kysymykseen vastasi yhteensä 834 suomalaista.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

EU:ssa on päästy yksimielisyyteen geoblokkauksen eli maarajoitusten poistamisesta.

Tähän mennessä verkkosivut ovat saattaneet ohjata kuluttajan automaattisesti toiselle saitille kansallisuuteen tai kotipaikkaan perustuvasta syystä.

Nyt tällainen uudelleenohjaus maakohtaiselle verkkosivulle kielletään, jos kuluttaja ei ole antanut tähän etukäteissuostumusta.

Jatkossa siis kuluttaja voi ostaa tuotteita muiden EU-maiden verkkokaupoista.

– Yrittäjille tämä tarkoittaa sitä, että myös muiden EU-maiden kansalaisille ja yrityksille tulisi myydä tuotteita. Kauppiaita ei kuitenkaan velvoiteta pakkomyymään sellaisten maiden asukkaille, joihin he eivät itse halua myydä, sanoo Suomen Yrittäjien asiantuntija Petri Holopainen.

Suomen Yrittäjät on ollut aktiivisesti mukana vaikuttamassa uuteen esitykseen.

– Pidämme tärkeänä sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja sisämarkkinoiden digitaalista tehostamista. Geoblokkauksen poistaminen tehostaa sisämarkkinoita niin elinkeinonharjoittajien kuin kuluttajienkin näkökulmasta, Holopainen toteaa.

Esitys hyväksyttäneen parlamentin täysistunnossa joulukuussa.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Yrittäjäsanomat julkaisee viikoittain AAA-luokkaan päässeiden yritysten tiedot.

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 16.11.–22.11. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 700 yritystä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Lue myös: Piece Of Code tmi ja muut uudet yritykset