Etelä-Karjalan Rautjärvellä asuva Tero Laakso hankki dronen eli kuvauskopterin reilut kaksi vuotta sitten.

– Ihan harrastusmielessä sillä aluksi kuvasin, Laakso muistelee.

Vuosi sitten drone vaihtui laadukkaampaan kalustoon.

– Nykyinen kuvauskopteri tarjoaa jo niin tasokasta kuvanlaatua, jota voisi harkita jopa myyvänsä asiakkaille. Niinpä päätin kokeilla kevytyrittäjyyttä.

Vetovoimatekijöinä toimivat kevytyrittäjyyden helppous ja yksinkertaisuus.

– Alun kustannukset olivat aika alhaiset. Tarvitsin vain vakuutuksen ja tunnuksen.

– Suuria yllätyksiä ei ole tullut eteen. Mietin myös toiminimen perustamista, mutta minulle kevytyrittäjyys on toiminnan tässä (vähäisessä) mittakaavassa sopinut paremmin.

Laakso ei ole toistaiseksi markkinoinut ilmakuvauspalvelujaan.

– Varmasti asiakkaita olisi tullut silloin enemmänkin.

– Itse puhuisin enemmän harrastusmaisesta toiminnasta. Tällä hetkellä ei ole tarkoitus työllistää itseään ilmakuvauksella.

"Työnantaja suhtautunut positiivisesti"

Laakso ajaa päätyökseen kuorma-autoa keräten kierrätysmateriaaleja, pahvia ja metalleja.

– Jo ensimmäisen dronen aikana oli työnantajan kanssa puhetta, että voisin kuvata sillä työajan ulkopuolella. Positiivisesti ja kannustavasti ovat suhtautuneet kevytyrittäjyyteeni, Laakso kiittelee.

Kesä on ilmakuvaajan sesonkia.

– Olin Rautjärven kylämessuilla esittelemässä toimintaa loppukesästä. Monet olivat kiinnostuneita, mutta tuolloin lehdet olivat jo putoamassa puista. Sovimme, että palaamme asiaan ensi kesänä.

– Olisin ihan tyytyväinen, jos saisin tulevana suvena muutamia kymmeniä asiakkaita. On kuitenkin myös varsinainen päätyö ja harrastukset.

Ilmailu on muutenkin osa Laakson vapaa-aikaa, sillä hän harrastaa laskuvarjohyppäämistä. Takana on jo yli 30 hyppyä.

"Kevytyrittäjyys tullut tutummaksi"

Laakso ei pidä mahdottomana, että kevytyrittäjyys kasvaisi jonakin päivänä päätoimiseksi yrittäjyydeksi.

– Valokuvaus kyllä kiinnostaa, mutta alaa, erityisesti jälkieditointia pitäisi vielä opiskella ja kehittää.

– Jo työskennellessäni autokorjaajana harkitsin yrittäjyyttä, mutta silloin moni asia johti toiseen. Pitäisi laskea tarkkaan, että ilmakuvaaminen olisi taloudellisesti kannattavaa.

Kevytyrittäjyys ei Laakson mielestä ole vielä kovin tunnettu käsite.

– En itsekään tiennyt vielä muutama vuosi sitten juuri mitään aiheesta, mutta vuosi vuodelta kevytyrittäjyys tulee yleisestikin tutummaksi.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Jani Kautto

Maarit Niemelä on ollut rakentamassa Somecolle hyvinvoivan strategialiiketoiminnan, josta on muodostunut yksi yrityksen kivijaloista. Vuonna 2017 strategialiiketoiminta lähes kolminkertaistui, ja kasvua haetaan myös tänä vuonna. Yrityksen kokonaisliikevaihto ylsi lähes 1,5 miljoonaan euroon vuonna 2017.

- Kasvussamme tukena ovat hyvin toimivat prosessit, jotka luovat vakaan pohjan tekemiselle. Somecon sydän on kuitenkin mahtava tiimi, jonka valmius omaksua uutta on hämmästyttävä. Johtamisen näkökulmasta elintärkeää on huolehtia siitä, että alan vauhdikas muutos enemmin ruokkii työn imua kuin vie energiaa, Niemelä sanoo.

- Yritysten osaamisen taso sisältömarkkinoinnin ja sosiaalisen median saralla on yhä vaihteleva. Meidän pitää pystyä jatkossakin tukemaan heitä, jotka jo tekevät hommaa ammattimaisesti ja toisaalta niitä, jotka ovat vielä alkutaipaleella. Monella toimialalla alkaa olla käsillä viimeiset hetket hypätä kelkkaan, toteaa Minna Valtari.

Ennen siirtymistä Somecoon Maarit Niemelä työskenteli sisältömarkkinoinnin tehtävissä Otavamedia Asiakasviestinnässä (nyk. Otavamedia OMA) vastaten asiakkuuksien rakentamisesta ja sisältöjen kehityksestä.

Aino Sutinen on graafisen alan ammattilainen. Hän tekee paitsi sarjakuvia, myös livekuvituksia erilaisista tapahtumista kuten seminaareista.

– Olen osa-aikainen palkansaaja, freelancer, apurahataiteilija ja kevytyrittäjä. Kevytyrittäjyyden avulla kautta olen pystynyt helposti laskuttamaan erilaisia asiakkaita. 

Sutinen suosittelee kevytyrittäjyyttä niille, jotka haluavat kokeilla, mihin oma osaaminen kantaa.

– Se on hyvä keino mennä yrittäjyyttä päin. Voisin kuvitella olevani jatkossa tavallinen yrittäjä, mutta tällä hetkellä tämä tilanne sopii minulle hyvin.

Katso Sutisen mietteitä lisää oheiselta videolta!

Teksti ja video: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

– Myös tässä tapauksessa on kyse klassisesta harhaanjohtavasta markkinoinnista, jossa palvelusta ja sopimukseen sitoutumisesta saatava vastine jää täysin epäselväksi. Yleisohjeena voi todeta, että tällaisiin kirjeisiin ei missään tapauksessa tarvitse vastata mitään, Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen neuvoo.

Useampi kohta pisti it-alan yrittäjän silmään

SolveIT Finland Oy:n osakas Ville Viitala otti yhteyttä Yrittäjiin kertoakseen huijauksesta. Viitala tekee tietoturvan parissa töitä, ja hän tunnistikin huijauksen helposti.

– Sähköposti tuli myynnin postilaatikkoon. Lähettäjänä oli World business registry. Eli tälle World Business Listille pitäisi lähettää firman tiedot ja ensin sanotaan tietojen päivittämisen olevan ilmaista, mutta sitten alempana liitteen dokumentissa kuitenkin sanotaan, että kyseessä on tilaus ja se maksaa 995 euroa per vuosi.

Tilaus olisi lisäksi kolmen vuoden mittainen. Viitalalla soi hälytyskellot, kun viesti tuli.

– Nykyään tulee paljon roskapostia. Olemme tarkasti tietoisia huijauksista ja haavoittuvaisuuksista, kun toimimme it-alalla. Viesti pisti silmään, sillä se näytti kovin samanlaiselta kuin EBN. EBN:n huijaus tuli meille useampana vuonna.

– Osasin katsoa, että hetkonen, että tuollahan lukee order (eli tilaus) alla. Viestikentässä luki, että updating is free of charge (eli päivittämien on ilmaista).

Hän kertoo aiemman EBN:n kirjeen olleen taitavasti tehty, sillä Viitalakin oli ajatellut sen ehkä liittyvän EU-asioihin.

– Laitoin sen silloin kirjanpitäjälle, silloin huijaus oli niin uusi juttu, mutta kirjapitäjä oli huomannut sen pienen printin. Tässä ihan sama juttu, kannattaa tarkkaan lukea pienet tekstit, Viitala muistuttaa.

Viesti näyttää päivityspyynnöltä – Lue tarkkaan pieni printti

Kirje ja yhteydenotto on pyritty tekemään niin, että se näyttäisi yksinkertaiselta tietojen päivityspyynnöltä.

– Harhaanjohtavasti viestissä annetaan ymmärtää, että yrityksen tietojen päivittäminen on ilmaista. Kuitenkin mikäli yritys täyttää lomakkeen, se sitoutuu sopimusehtojen mukaan useamman vuoden määräaikaiseen tilaukseen, Suomen Yrittäjien Atte Rytkönen opastaa.

Rytkösen mukaan tarkoituksena on siis harhaanjohtamalla saada yritykset sitoutumaan sopimukseen ja tämän jälkeen painostaa heitä maksamaan vuosimaksuja väitetyn sopimuksen perusteella.

– Tärkeää on ensinnäkin huomata, että kyseessä ei ole mikään viranomaistaho eikä kirjeeseen ole välttämätöntä reagoida millään tavalla. Koska juridisesti kyseessä on vain tarjous, ei siitä ole tarvetta myöskään erikseen reklamoida.

Hän muistuttaa, että kuten muidenkin tarjousten ja sopimusten kanssa, kannattaa aina lukea tarkkaan myös mahdollinen pienellä kirjoitettu teksti.

Jos kuitenkin olet maksanut kyseisen maksun, silloin kannattaa olla yhteydessä Suomen Yrittäjien neuvontapalveluun.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Toimittaja ja viestintäkonsultti Vuokko Maria Nummi irtisanoutui työpaikastaan viestintätoimistosta viime keväänä, koska häntä kiinnosti hyppäys yrittäjäksi. Nummi päätti testata yrittäjyyttä kevyemmin ennen oman yrityksen perustamista.

– Olen lähes aina työskennellyt freelancetoimittajana, jopa vakituisen työni ohessa viestintätoimistossa. Loikka yrittäjän maailmaan ei siis ollut kovin iso. Viisi vuotta sitten kouluttauduin myös vyöhyketerapeutiksi, mutta en ole vielä työskennellyt alalla. Yrittäjyyteen minua innostikin mahdollisuus sekä kirjoittaa että tehdä vyöhyketerapiaa.

Kevytyrittäjyyden kautta Nummi on testannut omaa liikeideaansa pian vuoden ajan. Monen muun laskutusyrittäjän tapaan hän käyttää laskutuspalvelua, joita ovat esimerkiksi ukko.fi ja eezy.fi.

– Käytän osassa toimeksiantoja laskutusyritystä, jonka avulla huolehdin veroista, vakuutusmaksuista, kirjanpidosta ja laskutuksesta. Voin siis keskittää aikani ja energiani omaan työhöni.

Parhaillaan Nummi kuitenkin suunnittelee oman toiminimen perustamista.

– Osa asiakkaistani edellyttää laskutuspalvelun käyttämistä. Vaikka laskuttaminen sillä tavoin on helppoa, silloin en kuitenkaan pysty saamaan huojennuksia arvonlisäverosta. Siihen tarvitsen Y-tunnuksen. Kevytyrittäjyys onkin merkinnyt minulle erinomaista siirtymäkauden ratkaisua.

YEL-maksuja Nummi on maksanut freelancetöistään tähänkin asti.

Vuokko Nummi / Kuva: Aki Rask

Yrittäjyyden moninaisuus kiehtoo

Vuokko Maria Nummi ei ole koskaan valinnut töitään perinteisen ura-ajattelun mukaisesti.

– Monipuolinen elämä ja monet erilaiset asiakkaat sopivat minulle. Tämä on eräänlaista tämän ajan sekatyöläisyyttä, jota ei vielä täysin ymmärretä – enkä itsekään pysty kuvailemaan yhdellä sanalla, mitä oikein teen.

Yrittäjyys on tuonut elämään myös epävarmuutta.

– Jouduin käyttämään säästöjäni yrittäjyyden alussa. Jos tililleni ei tule joka kuukausi palkkaa, en kuitenkaan voi stressata. Siihen pitää vain osata varautua, että saattaa kestää hetken ennen kuin homma alkaa pyöriä.

Yrittäjyys vaatii Nummen mukaan joustavuutta, monipuolisuutta, rohkeutta, aktiivisuutta, uteliaisuutta ja järjestelmällisyyttä. Välillä hän patistaa omaa boheemia puoltaan ryhdistäytymään ja hoitamaan paperiasioita.

Keitä kevytyrittäjät ovat?

Vuokko Maria Nummi on tyypillinen kevytyrittäjä. Käsite tosin on edelleenkin häilyvä ja sen merkitykset moninaiset. Kasvavaan kevyt- tai laskutusyrittäjien joukkoon kuuluu tällä hetkellä kymmeniätuhansia ihmisiä. Laskutuspalvelujen käyttö on suosittua erityisesti kotitalous- ja remonttitöissä sekä viestinnän ja graafisen suunnittelun tehtävissä.

– Termit kevytyrittäjä ja laskutusyrittäjä kuvaavat hyvin tätä uutta työn tekemisen muotoa, jossa toimitaan yrittäjämäisesti mutta ilman Y-tunnusta, toteaa Suomen Yrittäjien järjestöjohtaja Hanna Hietala.

Hietalan mielestä kevytyrittäjyys on luontevaa esimerkiksi niille, jotka haluavat testata omaa liikeideaansa tai aloitella yrittäjyyttään varovasti. Myös pienimuotoisten projektien tekemisessä se toimii hyvin.

Matkalla kevytyrittäjäksi

• Panosta työsi hinnoitteluun. Mieti, millaisen tulotason tarvitset ja aseta itsellesi selvät tavoitteet. Verot ja sivukulut kannattaa laskea huolellisesti. Laskutuspalvelut veloittavat laskun loppusummasta palvelumaksun, joka on noin 5 % arvonlisäverottomasta hinnasta.
• Ole tarkkana lakien viidakossa. Ota huomioon, että asemasi määritellään eri laeissa eri tavoin. Esimerkiksi verotuksessa laskutuspalvelua käyttävää kevytyrittäjää voidaan pitää palkansaajana. Työ- ja sosiaalivakuutuslainsäädännössä kevytyrittäjää pidetään yrittäjänä, jos hän tekee ansiotyötä olematta työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa.
• Olet YEL-velvollinen. Kevytyrittäjän toiminta on yleensä vakuutettava yrittäjän eläkelakien mukaan, jos tietyt, esimerkiksi toiminnan laajuudesta laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Jos et maksa YELiä, eläkkeesi ei kartu. Se vaikuttaa myös sosiaaliturvaan, kuten sairaus- ja vanhempainpäivärahaan sekä työkyvyttömyys- ja työttömyysturvaasi.
• Tarkista arvonlisäverovelvollisuutesi. Sinun kannattaa tutustua tuoreisiin verottajan antamiin ohjeisiin laskutuspalveluyrityksistä ja arvonlisäveron maksamisesta. Y-tunnuksella toimiva yrittäjä voi saada arvonlisäveron alarajahuojennuksen, jos laskuttaa vuoden aikana alle 30 000 euroa. Jos laskutus on enintään 10 000 euroa, yrittäjä saa maksamansa arvonlisäveron kokonaan takaisin.
• Lue tuoreet ohjeet. Verottaja on julkaissut laskutuspalvelua käyttäville yrittäjille uuden ohjeen, joita sovelletaan pääosin verovuoden 2018 alusta lähtien. Matkakulujen korvauksista saatiin verottajan kannanotto viime vuoden lopulla.

Kuva: Aki Rask

Kevytyrittäjä, liity jäseneksi!

Suomen Yrittäjät haluaa tukea myös sinua, kevytyrittäjä. Jäsenenä saat Yrittäjien jäsenedut käyttöösi. Niihin kuuluu esimerkiksi mahdollisuus saada apua ja neuvontaa neuvontapalvelustamme.

Lue lisää Suomen Yrittäjien jäseneduista >>

Lue lisää kevytyrittäjyydestä >>

Lue lisää yrityksen perustamisesta >>

PRH:n mukaan kaupparekisterissä on noin 66 000 yritystä, jotka eivät ole ilmoittaneet tilinpäätöstään.

Nyt PRH aikoo poistaa kaupparekisteristä osakeyhtiöitä ja osuuskuntia, jos ne eivät kehotuksista huolimatta toimita tilinpäätöstietojaan.

Poistomenettely tehdään viidessä erässä. Jokaiseen erään PRH pyrkii ottamaan 5 000 yritystä.

Ensimmäiseksi yritys saa kehotuskirjeen, jonka antaa kaksi viikkoa aikaa toimittaa puuttuvat tiedot. Muussa tapauksessa kaupparekisteritietoihin tulee merkintä ja kuulutus. Viimeisenä toimenpiteenä yritys poistetaan kaupparekisteristä, jos tietoja ei toimiteta kolmen kuukauden kuluessa

Kehotuskirjeiden postitus alkoi helmikuussa ja se jatkuu huhti-, kesä-, syys- ja marraskuussa.

– Jokaisen osakeyhtiön tulee laatia tilinpäätös riippumatta siitä, onko tilikaudella harjoitettu yritystoimintaa tai ei. Laki velvoittaa myös siihen, että tilinpäätös tulee ilmoittaa PRH:lle. PRH:n Virre-palvelusta voi helposti tarkistaa maksutta, onko oman yrityksen tiedot rekisteröity kaupparekisteriin, sanoo Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen.

– On tärkeää, että tilinpäätös toimitetaan kaupparekisteriin. Jos yhtiö poistetaan rekisteristä, se ei voi enää harjoittaa yritystoimintaa. Jos kuitenkin vahinko on jo ehtinyt epähuomiossa tapahtua, yrittäjä voi hakea yrityksen palauttamista kaupparekisteriin, Toivonen toteaa.

Lisätietoja löydät täältä.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Uutisoimme syksyllä poliisin tutkinnassa olleesta petosvyyhdistä, jossa yritysten nimissä toimivat tekijät huijasivat pieniä yrityksiä erilaisilla petostilauksilla.

Nyt tekotapa on saanut rinnalleen uusia versioita. Kaikissa tapauksissa epäillyt petokset on tehty yrityksen nimissä.

Kohteeksi on joutunut jo useita kymmeniä suomalaisyrityksiä. Vahingot ovat muutamasta tuhannesta eurosta jopa useisiin kymmeniin tuhansiin euroihin.

Helsingin poliisin rikoskomisario Hannu Kortelainen avaa yleisimpiä tekotapoja.

– Uudentyyppistä toimintaa ovat esimerkiksi rikokset, joissa yrityksen nimissä tehdään luotollinen asiakastili suomalaiseen kohdeyritykseen. Huijauksia organisoidaan pääosin Virosta, vaikka tilaajayritys on rekisteröity Suomeen, Kortelainen toteaa Yrittäjät.fi:lle.

– Yrityksen "edustaja" tai valtakirjalla asioiva "työntekijä" käy ostamassa yrityksen tilille esimerkiksi sähkötyökaluja tai mobiililaitteita niin kauan kuin luottoa riittää.

Kortelaisen mukaan vastaavissa tapauksissa rikollisten julkisivuna oleva yritys on yleensä perustettu aika vastikään.

– Pääsääntöisesti sillä ei ole tarkoituskaan tehdä mitään oikeaa yritystoimintaa, vaan hankkia ainoastaan petoksella erilaista omaisuutta.

Suomalaistekijöiden operoimissa huijauksissa tilaus tehdään pääosin sähköpostilla.

– Yrityksen "edustaja" käy noutamassa tilauksen toimipisteestä tai toimitus pyydetään toimittamaan tiettyyn osoitteeseen, joka voi muuttua juuri toimitushetkellä, jolloin bulvaani kuittaa toimituksen, Kortelainen kertoo.

Tavarantoimitus työmaalle tai parkkipaikalle

Kortelaisen mukaan petollisia luottotilejä on luotu yrityksiin, jotka myyvät esimerkiksi työmailla tarvittavia sähkötyökaluja. Myös tietokoneet ja mobiililaitteet ovat huijareiden tähtäimessä.

– Viro-taustaa omaavissa jutuissa bulvaanit käyvät ostoksilla työmiehen asusteissa. Joko itse yrityksen edustajina tai valtakirjalla. Saattavat olla täällä kuukauden tai kaksi, jonka jälkeen poistuvat maasta.

– "Upottavat" henkilön suomalaiseen yhteiskuntajärjestelmään. Hankkivat suomalaisen henkilötunnuksen ja osoitteen. Kaikki näyttää siltä, että hän asuu täällä. Yritys saattaa kuitenkin olla vasta perustettu tai sen omistaja- tai toimintatietoja on muutettu, Kortelainen kertoo.

Kun tilaus on tehty, tavara saatetaan pyytää toimitettavaksi epämääräiseen osoitteeseen.

– Samassa kiinteistössä voi olla monta yritystä eikä toimitukselle ole annettu yhtä suoraa osoitetta. Tällöin tavarantoimittaja soittaa saamaansa prepaid-numeroon, jolloin noutaja tulee paikalle ja kuittaa lähetyksen. Toimitusosoitteina on käytetty myös parkkipaikkoja ja työmaita.

Huijaukset paljastuvat usein vasta kuukausien päästä, kun kohdeyritykset karhuavat rahojaan myymistään tuotteista. Kyseisellä hetkellä ei useinkaan enää löydy mahdollisia valvontakameroiden tallenteita, jossa näkyisi tavarantilaus tai -nouto.

– Tämän myös rikolliset tietävät ja siksi yritysten nimissä tehdyt petokset ovat erityisessä suosiossa ammattirikollisten tekemissä petoksissa.

Poliisin 5 neuvoa yrittäjille:

1. Ennen luotollisen asiakastilin avaamista tai sähköpostitse tulleen tilauksen luovuttamista tai toimittamista ”epämääräiseen” osoitteeseen olisi hyvä tarkistaa tilaajayrityksen taustoja. Onko se juuri perustettu, onko sen johto- tai omistussuhteissa tapahtunut muutoksia ennen luottotilin avaamista tai tilauksen tekemistä?
2. Löytyykö yritykselle yhteystietoja internetistä ja vastaako yhteystieto (osoite, puhelinnumero) tilauksessa annettuja tietoja?
3. Olisi hyvä, jos tietyn riskitason ylittävissä tilauksissa/noudoissa toimipisteen asiointitapahtuman valvontatallenne otettaisiin talteen kaiken varalta. Viranomaiset tulevat sitä mahdollisesti kyselemään muutaman kuukauden, jopa vuoden kuluttua, kun epäilty rikos tulee ilmi maksamattomien laskujen muodossa. Normaalin tallennusajan puitteissa valvontatallenteita ei ole saatavissa enää siinä vaiheessa kun tilaus paljastuu rikokseksi.
4. Bulvaaneilla on myös ollut väärennettyjä henkilökortteja ja ajokortteja, joten henkilöpapereitakin on syytä ehkä tarkastella tavallista tarkemmin, ottaa niistä mahdollisuuksien mukaan valokopio.
5. Asiakirjassa oleva valokuva on usein bulvaanin oma kuva, mutta muut tiedot ovat jonkun muun henkilön. Jos henkilökortissa on esimerkiksi kantasuomalaisen henkilön nimi ja henkilö puhuu suomea ulkomaalaisittain murtaen tai ei puhu lainkaan suomea, niin tapausta/tilausta kannattaa tutkia hieman tarkemmin.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: iStockphoto

Yrittäjät.fi:n lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 341 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Tiedot käyvät ilmi Nuori Yrittäjyys ry:n 2,5 vuotta kestäneestä tutkimuksesta, joka koskee nuorten Vuosi yrittäjänä -ohjelmaa. Tutkimukseen osallistui viisi maata: Latvia, Belgia, Italia, Viro ja Suomi.

Kohdekoulujen nuorista (ikäluokka 17 v) puolet oli mukana Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa ja puolet ei. Suomessa tulokset olivat merkittävästi korkeammat oppimisessa ja koulumenestyksessä niillä nuorilla, jotka olivat mukana Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa pitkäkestoisesti.

Kaikkien opiskeltavien kurssien tai aineiden laskennallinen keskiarvo oli +12% korkeampi yrittäjyysohjelmaan osallistuneilla nuorilla. Lisäksi yrittäjämäiset taidot (muun muassa vuorovaikutus, viestintätaidot, projektitaidot, matemaattiset taidot) ja koulumotivaatio olivat merkittävästi korkeampia.

Lukuvuoden mittaiseen Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan osallistuneet nuoret kokivat, että heidän työelämätaitonsa ja motivaationsa koulunkäyntiin vahvistuivat.

- Pitkäkestoinen yrittäjyyskasvatus vahvistaa työelämässä tarvittavia valmiuksia ja tukee samalla kaikkea oppimista. Tutkimus osoittaa nyt selvästi, että taidot karttuvat tekemällä, sanoo Nuori Yrittäjyys ry:n toiminnanjohtaja Virpi Utriainen.

Kaksivuotiseen ICEE-tutkimukseen osallistui 12 000 vastaajaa viidestä maasta. Suomesta vastaajia oli 2 400. Yrittäjyyskasvatukseen osallistuneiden nuorten ja vertailuryhmän välillä ero monialaisessa osaamisessa, työelämävalmiuksissa ja opiskelumenestyksessä oli Suomessa selkeästi suurempi kuin muualla Euroopassa. 

Käytännön tekemistä

Tutkimus paljastaa myös, että NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan osallistuneet nuoret käsittävät yleisesti eri oppiaineiden ja kokonaisuuksien hyödyn paremmin kuin ne nuoret, jotka eivät osallistuneet ohjelmaan. Koulussa opittujen asioiden soveltaminen arkisiin tilanteisiin edistää asioiden merkityksen ymmärtämistä ja seurauksena on parempi menestys opinnoissa.

- NY Vuosi yrittäjänä -ohjelma antaa nuorille mahdollisuuden harjoitella oppituntien aikana opittuja asioita käytännössä. Samalla heille syntyy käsitys siitä mihin opittua tietoa tarvitaan elämässä, summaa Virpi Utriainen.

Vaikka avaintaitojen (mm. suullinen viestintä, matemaattiset taidot, päätöksentekotaito) kehittäminen ei ole NY Vuosi yrittäjänä-ohjelman päätarkoitus, Suomessa vaikutus oli selkeä. Esimerkiksi päätöksentekokyky vahvistuu merkittävästi laaja-alaisen oppimisen myötä.

Yrittäjyyskasvatus innostaa opettajia

Yrittäjyyskasvatus on moderni ja käytännönläheinen tapa opettaa. Yrittäjyyskasvatus voidaan integroida vaivatta useisiin aineisiin.

Nämä kaksi aihetta nousivat vahvasti esiin tutkimukseen osallistuneiden suomalaisten opettajien vastauksista. Enemmistö opettajista korosti tarvetta keskittyä kokemuksiin perustuviin menetelmiin, kuten NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan.  Osa opettajista painotti oppimistavan pedagogisia etuja: he alkoivat ymmärtää opiskelijoitaan paremmin, mikä muutti heidän välisensä suhteen luonnetta.

ICEE-tutkimus selvitti NY Vuosi yrittäjänä -ohjelman vaikutuksia 15 - 20-vuotiaisiin nuoriin lukioissa ja ammattikouluissa. Suomalaiset tutkimuskoulut olivat Kainuun ammattiopisto, Etu-Töölön lukio, Suomen liikemiesten kauppaopisto, Helsingin kielilukio ja Raisio seudun koulutuskuntayhtymä Raseko.

toimitus(at)yrittajat.fi

Yrityksen perustajan kannattaa aina perehtyä huolellisesti verotukseen, vaikka ei kirjanpitoa tekisikään. Yrittäjän arkipäivässä esimerkiksi kuittien huolellisessa säilyttämisellä ja omien kulujen dokumentoinnilla ja kirjaamisella on oleellinen merkitys. Sitä kautta myös verotus voi keventyä.

Osakeyhtiön perustamista käsittelevän videosarjamme toisessa osassa keskitytään verotukseen ja yrityksen pakollisiin maksuihin.

Videolla ääneen pääsevät lahtelaisen Devnet Oy:n talousjohtaja ja Suomen Yrittäjien veroasiantuntija.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Timo Turunen istuu Tahkovuoren laskettelukeskuksen kupeessä sijaitsevan Tahko Span kahvilassa ja näpyttelee kannettavaansa.

Kylpylän aulassa on Liepuskan lähimyyntipiste, josta matkailijat ja paikalliset asukkaat saavat aamuisin uunituoreita leivonnaisia.

Turunen tuo maistiaisiksi Liepuskan karjalanpiirakan, joka on yksi leipomon kruununjalokivistä.

Nilsiässä syntynyt Turunen asui vielä vuonna 2010 Helsingissä ja työskenteli eri hommissa.

– Saimme silloin ensimmäisen lapsen. Aloimme miettiä vaimoni kanssa, haluammeko asua enää Helsingissä. Päädyimme siihen, että paluu Nilsiään voisi olla yksi vaihtoehto.

Turusen vaimon äidillä oli yhden naisen kotileipomo, Liepuska. Leipomon toiminta oli lähtenyt vauhdikkaasti liikkeelle vuoden jälkeen.

– Muutimme toiminimen osakeyhtiöksi, rakensimme kunnon toimitilat ja ruvettiin tekemään oikeaa firmaa.

Tuotteita Finlandia-taloon ja Kansallisoopperaan

Toimitilat valmistuivat Nilsiään vuonna 2012. Turusesta tuli yhtiön toimitusjohtaja ja kolmas omistaja vaimonsa ja anoppinsa kanssa.

Nyt Liepuska myy paitsi kotiseudulleen, ennen kaikkea muualle. Suomessa vahvin tukijalka on pääkaupunkiseutu.

– Koko tuotantomme voidaan pakastaa. Täällä leipomon lähiseudulla myymme tuoretta.

Helsingissä Liepuskan tuotteita menee muun muassa Finlandia-taloon, Kansallisoopperaan, Kansallismuseoon ja Stockmannille.

– Helsingissä arvostetaan maaseutuleipomoa, vaikka moni naureskelee kun kerron, mistä tulemme.

"Lontoo oli työvoitto"

Noin vuosi sitten Turunen onnistui saamaan Liepuskan tuotteet myyntiin Lontooseen.

– Siellä paikallinen kahvilaketju myy tuotteitamme. Lisäksi niitä menee joihinkin ravintoloihin. Varsinkin mustikkakukko on saanut siellä suosiota, mutta paljon menee myös korvapuusteja ja suolaisia tartaletteja, Turunen kertoo.

Mutta miten se onnistui?

– Lontoo oli työvoitto. Otin selvää firmasta, joka tekee yhteistyötä Lontoossa suomalaisten ruokatuotevalmistajien kanssa. Kaksi viikkoa myöhemmin olin Lontoossa reppu selässä asemalla. Menin paikan päälle, esittelin tuotteet ja kerroin, mitä teemme. Siitä se lähti.

Nyt Liepuskalla on 250 neliötä tuotantotilaa. Turusen mukaan sen voisi tuplata.

– Tulevaisuus näyttää tosi hyvältä. Olemme lyöneet läpi lyhyessä ajassa. Seuraava tavoite on ottaa askel Arabiemiraatteihin. Siellä on kysyntää aitoudelle ja ostovoimaa on valtavasti.

Kuva: Matias Honkamaa

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Länsi-Australiassa sijaitsevan Curtinin yliopiston tutkimus heittää kylmää vettää sähköpöytien puolestapuhujien niskaan.

Tähän asti on luultu, että sähköpöytä on lähes ainoastaan hyvä asia, koska se nostaa ihmisen tuolilta ja näin ollen parantaa muun muassa aineenvaihduntaa.

Tuore tutkimus sen sijaan väittää, että sähköpöydät voivat lisätä kipuja, kasvattaa suonikohjuja ja hidastaa henkisiä toimintoja. Tutkimuksesta on uutisoitu maailmalla laajasti.

Yliopiston tutkijat mittasivat parinkymmenen sähköpöytää käyttävän ihmisen kehon ja mielen toimintoja. Näin päästiin selvyyteen siitä, millaisia muutoksia sähköpöydän ääressä työskentely saa aikaan raajoissa ja esimerkiksi käyttäjän psyykkisessä tilassa. Koehenkilöt työskentelivät seisoma-asennossa kaksi tuntia kerrallaan.

Tulokset hämmästyttävät, mutta jotain myönteistäkin

Tutkijat havaitsivat sähköpöydän käyttäjillä ongelmia kaikilla kehon alueilla. Samalla koehenkilöiden reaktioaika ja psyykkinen tila heikkenivät. Myönteinen seuraus oli luovan ongelmanratkaisun paraneminen.

Tutkijoiden mukaan seisominen ei ole ainoastaan hyvä asia. Pitkä seisominen voi aiheuttaa selkäkipuja ja lisätä suonikohjujen riskiä.

Seisomisen vaikutuksia on tutkittu muuallakin. Newsweek-lehti on uutisoinut selvästi pidemmästä tutkimuksesta, jossa 12 vuoden aikana selvitettiin 7000 toimistotyöntekijän tilannetta nimenomaan seisomisen kannalta.

Tulosten perusteella seisojilla oli peräti lähes kaksinkertainen riski saada sydänsairaus istumatyötä tekeviin verrattuna.

Monella työpaikalla on siirrytty sähköpöytien käyttämiseen, koska istumista on pidetty yksinomaan haitallisena.    Istumisella on tutkittuja terveyshaittoja, mutta nyt julki tulleet tutkimustulokset kannustavat harkitsemaan myös liikaa seisomista.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Muun muassa apteekkien e-reseptit kehittänyt Avaintec esitteli viime viikolla järjestetyillä Barcelonan mobiilimessuilla SelfieSign-mobiilivarmennuksen uusimman version.

Kyseessä on varmennus, joka vaatii sovelluksen ja joka toimii vain mobiililaitteilla.

Yrittäjäsanomat tapasi messuilla Avaintecin operatiivisen johtajan Jere Venton, joka pitää uutta varmistusteknologiaa sopivana esimerkiksi työsopimuksen allekirjoittamiseen.

– Henkilö saa sähköpostiviestin, jossa pyydetään allekirjoittamaan työsopimus. Hakija avaa sähköpostilinkin ja siirtyy sitä kautta sovellukseen. Sovelluksessa hän lausuu älypuhelimen kameralle näytöllä näkyvän numerosarjan. Kun numerosarjan lausutaan oikein, sovellus tallentaa videon ja hyväksyy sähköisen allekirjoituksen, Vento selvittää teknologian toimintaperiaatetta.

Kahden sekunnin pituisella videolla näkyvä koodi linkitetään aina kyseiseen dokumenttiin. Sovellus syöttää joka kerralla uuden koodin, mikä ehkäisee väärinkäytökset.

– Meillä on patentti odottamassa. Osana patenttia on tavoite viedä osa tiedosta lohkoketjuun. Tällä hetkellä kaikki tieto tallentuu omiin järjestelmiimme, Vento selvittää.

SelfieSign-sovellus tulee kevään aikana ladattavaksi Applen App Storeen ja Google Playhin.

"Emme usko pankkitunnuksiin"

Vento uskoo, että pankkitunnuksilla on yhä pienempi rooli tulevaisuuden varmennuksissa.

– Se on vanhaa teknologiaa eikä aidosti globaalia. Lisäksi pankkitunnusteknologia on liian raskas ja kallis. Pankit yrittävät kaupata myös mobiilivarmennetta, mutta en tunne yhtäkään henkilöä, joka olisi varannut itselleen sellaisen.

Yli 20 vuotta toiminut Avaintec tunnetaan Suomessa etenkin pankkialan ja terveydenhuollon varmennuksistaan. Yksi isoimmista menestyksistä on ollut apteekkien e-resepti.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Samsungin tämänpäiväisestä taulutelevisioiden julkaisutilaisuudesta voi päätellä paljon siitä, mihin suuntaan tv-markkinat ovat menossa. Korealainen elektroniikkajätti kertoi uutuuksistaan New Yorkissa.

Yhdeksi mielenkiintoisimmista uudistuksista nousi ambient mode -kuvatila, joka tuo tv-näytölle hyödyllistä informaatiota silloin, kun televisiota ei käytetä ohjelmien tai muun sisällön katsomiseen. Informaatio voi olla esimerkiksi uutisia, säätietoja tai liikenneraportteja.

Uutta on myös se, että ympäröivän seinän voi heijastaa tv-ruudulle, jolloin televisio näyttää läpinäkyvältä ja musta ruutu poistuu huoneen sisustuksesta. Saman teknologian avulla laite osaa käynnistää itsensä, kun käyttäjä astuu huoneeseen.

Tv-valmistajat ottavat uutuuksissaan yhä enemmän huomioon laitteen soveltumisen sisustukseen. Samsung on kehittänyt uudenlaisen "näkymättömän" liitäntäkaapelin, joka kuljettaa kuvan ja äänen lisäksi myös sähkövirran piilossa olevasta liitäntäyksiköstä televisioon. Aikaisemmin AV-datan kuljettaminen sähköjohdossa on ollut erittäin vaikeasti toteutettavissa.

Kuva: Samsung

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

	1. Löydä intohimosi ja rakenna jotain, mihin uskot "Löydä intohimosi ja rakenna jotain sellaista, millä on arvoa, niin raivaat esteet. Löydä itseäsi haastavia ja kannustavia ihmisiä ympärillesi ja muista, että yrittäminen on keino, ei lopputulos. Rakenna jotain sellaista, mihin uskot, ja pidä huolta fyysisestä ja psyykkisestä terveydestäsi matkalla." Henrietta Kekäläinen, startup-yrittäjä, Carbo Culture
2. Etsi punainen lanka  "Uskalla luottaa unelmiin, äläkä pelkää ajatella isosti. Tärkeää on löytää punainen lanka, jonka avulla sitten jaksaa tsempata itseään. Vaikeina hetkinä on fiilis, että tämän takia teen tätä hommaa.  Verkostoidu! Koskaan ei tiedä etukäteen kenestä muodostuu yrittäjäurallesi tärkeä ihminen." Heli Kurjanen, toimitusjohtaja ja perustaja, Lune Group
	3. Vastaa oikeaan ongelmaan 1. Bisneksen arvolähtöisyys on kaikki kaikessa. Bisnestavoitteet tulevat vasta sitten, kun pohjalla on, mitä minä ja me ajattelemme bisneksestä ja maailmasta.  2. Muista design thinking (muotoiluajattelu). Pitää yrittää ymmärtää vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja vastata johonkin käyttäjän oikeaan ongelmaan sekä tuoda oikeasti lisäarvoa.  3. Teknologian hyödyntäminen niin, että pyritään itse löytämään jotain. Ei niin, että ulkoistetaan yliopistolle, vaan itse tutkitaan ja kehitetään. Maija Itkonen, osakas, Gold & Green Foods (äitiyslomalla)
4. Pyri jatkuvasti parempaan "Ole sinnikäs, usko yritykseesi ja tekemiseesi. Vastoinkäymisiä ja haasteita tulee aina vastaan, mutta niistä ei saa lannistua. Tärkeintä on, miten niihin suhtautuu ja miten niitä lähtee taklaamaan.  Ei kannata lähteä vertailemaan itseään tai yritystään muihin. On tärkeää uskoa omaan tekemiseen, mutta se ei tarkoita, etteikö yritystä ja itseään voisi kehittää. Tärkeintä on pyrkiä jatkuvasti parantamaan itseään yrittäjänä ja kehittämään yritystä ja liiketoimintaa. Vain jatkuva parantaminen ja kehittyminen mahdollistaa menestymisen." Marjet Mäkinen, toimitusjohtaja, Suomen Kovabetoni Oy
	5. Tee täysillä ja iloitse onnistumisista "Yrittäjän täytyy olla valmis tekemään pitkiä päiviä ja uhraamaan omaa vapaa-aikaa. Varsinkin aluksi voi tuntua siltä, että joutuu luopumaan monesta asiasta.  Kun eteen tulee jotain, mitä ei itse tiedä tai osaa, kannattaa kysyä neuvoa ja apua muilta yrittäjiltä tai ystäviltä. Kaikesta ei tarvitse selviytyä yksin.  Onnistumisista kannattaa iloita. Positiivisella asenteella ja iloisella mielellä pääsee pitkälle. Iloitse myös toisten onnistumisia." Noora Fagerström, Jungle Juice Bar -ketjun toimitusjohtaja ja toinen perustaja
6. Uskalla puhua rahasta ”Hinnoittele työsi oikein ja muista huolehtia eläkkeestäsi! Uskalla puhua rahasta ja tavoitella vaurastumista.” Carita Orlando, Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja ja taloushallinnon konsultti, Orlando Consulting Oy
	7. Delegoi se, mitä et osaa ”Yrittäjänkään ei ole pakko tehdä ja osata kaikkea. Delegoi tai ulkoista se, mitä et osaa tai ehdi tehdä. Jos sinulle jää vapaata aikaa, käytä se myymiseen tai itsesi kehittämiseen!”  Seija Estlander, Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtaja ja viestintäyrittäjä, Viestintätoimisto Estlander
8. Muista myös lomailla "Verkostoidu yli toimialarajojen. Kysy ja kysele – ihmettele ääneen – aina löytyy joku joka tietää ratkaisun ongelmaasi. Ja muista, että parhaat ideat ja ajatukset tulevat lomalla tai vapaalla, eli pidä riittävästi lomaa. Jos tuntuu siltä, että ei voi missään nimessä jäädä lomalle, niin ota breikki." Nina Rasola, Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja ja portfolioyrittäjä, RL-Huolinta Oy

Kuvat: Heli Kurjanen / Esa Siltaloppi, Maija Itkonen / Valtteri Kantanen, Orlando, Estlander ja Rasola / Jarkko Översti.

KHT-yhteisö Grant Thorntonin tuoreen Women in Business - tutkimuksen mukaan naisjohtajien määrä liike-elämässä ei kasva Suomessa eikä globaalisti. Kuitenkin yhä useammassa yrityksessä on vähintään yksi naisjohtaja.

Globaalisti naisjohtajien määrä kasvaa erityisesti kehittyvissä maissa, joissa nuori yrityskulttuuri suosii monipuolisuutta johtoryhmissä. Kehittyneissä maissa perinteiset asenteet hidastavat muutosta ja naisjohtajien määrä ei kasva. Globaali ilmiö on naisjohtajien mukanaolo yhä useammassa yrityksessä ja reipasta nousua on vuoden takaiseen verrattuna kaikilla mantereilla.

– Käytännössä tämä tarkoittaa, että naisjohtajat jakautuvat laajempaan joukkoon yrityksiä. Vuonna 2016 66 prosentissa yrityksistä oli vähintään yksi nainen johtoryhmässä, viime vuonna luku nousi 75 prosenttiin, joka on merkittävä nousu. Varjopuolena on, että naisjohtajien määrä ei kuitenkaan kasva. Tämä kertoo ehkä siitä, että kiintiöillä ja yleisellä paineella monipuolistaa yrityksien johtoryhmiä saavutetaan jotain, mutta varsinaisesta kehityksestä ei ole kyse, sanoo Grant Thornton Finlandin partneri Camilla Viherlaakso.

Suomessa naisjohtajien määrä on hieman alempi kuin euroalueen maissa keskimäärin, eikä muutosta ole tapahtunut juurikaan viimeksi kuluneiden vuosien aikana.

Sukupuolten työelämän tasa-arvoa edistäviä käytäntöjä suomalaisyrityksissä kuitenkin on runsaasti verrattuna euroalueen yrityksiin. Suomalaisyritykset erottuvat myös perustelemalla lainsäädännön vaatimuksilla tasa-arvoa edistäviä toimenpiteitään, siinä missä eurooppalaisyrityksissä keskimäärin tärkeämpiä perusteita ovat yrityksen arvot ja työnantajamielikuva.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Päijäthämäläisessä Sysmän pikkukunnassa otettiin eilen käyttöön oma valuutta, sysmä.

Projektipäällikkö Juri Niemisen mukaan sysmillä voi maksaa jo 26 paikallisessa yrityksessä.

– Hanke ei ole mikään vitsi vaan olemme liikkeellä ihan tosissamme. Uskomme, että tästä on hyötyä yrityksille. Hyöty voi olla myös imagollista, Nieminen arvioi tämän vuoden loppuun kestävää kokeilua.

Digitaalinen sysmä toimii kertaluonteisilla QR-koodeilla. Sysmän käyttäjä lataa rahaa omalle sysmä-tilille ja ostotilanteessa näyttää koodia myyjälle. Raha siirtyy samalla myyjän sysmä-tilille.

Yhdellä eurolla saa 1,05 sysmää kun vaihtosumma on yli 100 euroa, alle sadan euron summissa kurssi on yhden suhde yhteen.

Yrittäjät voivat itse määrittää mihin tuotteisiin tai palveluihin voi käyttää sysmiä.

"Valtaosalla positiivinen asenne"

Mainosgraafikko Maarit Sievänen oli ensimmäinen sysmään lähtenyt yrittäjä.

– Pidän tätä positiivisena, yhteisöllisenä ja hauskana mahdollisuutena. Ilman muuta lähdin mukaan, Sievänen kertoo.

– Valtaosalla alueen yrittäjistä on positiivinen asenne uuden valuutan suhteen. He näkevät tämän mahdollisuutena. Siitä voi hyötyä oma yritys, mutta myös koko Sysmä.

Sievänen kertoo aluksi ajatelleensa, etteivät hänen asiakkaansa innostu sysmästä.

– Ajattelin, ettei sillä tule kovin paljon kauppoja, mutta moni on jo sanonut, että jos sysmät käyvät, niin ilman muuta tehdään. Tietenkin eurot ovat yhtä tervetulleita.

"Herättää sysmäläiset huomaamaan paikalliset yritykset"

Rakennuspalvelu Tarvaalan Mika Tarvaala myöntää, ettei sysmä sovi esimerkiksi suururakoiden laskutukseen.

– Rakennusalalla käteiskauppa on aika mitätöntä kun laskut kulkevat isoina laskuina. Perusajatuksena on herättää sysmäläiset paikallisasiakkaat huomaamaan paikalliset yritykset ja työvoima. Sitä kautta edistää palveluiden jatkosaatavuutta, Tarvaala sanoo.

Kunta arvioi, että jos jokainen sysmäläinen käyttäisi vuosittain 100 sysmää enemmän paikallisiin palveluihin, tarkoittaisi se noin 400 000 euron lisäystä liikevaihdossa, joka merkitsisi noin kahdeksaa uutta työpaikkaa.

Ristelin tilan Mikko Sippola kertoo olevansa ”aina mukana tavalla tai toisella ” jos joku ”kylässä jotain yrittää”.

Lihan suoramyynnin sesonki käynnistyy vasta 2-3 kuukauden päästä.

– Katsotaan mitä sysmistä tulee. Uskon, että idean lähtemisessä lentoon ei ole mitään muuta estettä kuin että tarpeeksi moni ottaa sen käyttöön, Sippola tuumii.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuvat: Arantio

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjät.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 1.-7.3. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 88 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 1,7 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 229 000 euroa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Hallituksen esitys valinnanvapauslainsäädäännöksi annettiin eduskunnalle tänään torstaina. Suomen Yrittäjien mukaan lakiesitys mahdollistaa hyvin pk-yrittäjyyden sosiaali- ja terveysalalla tulevaisuudessa. Asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin sääntely on lakiesityksessä pääosin kohdillaan.

Sote-keskusten kohdalta löytyy vielä yksityiskohta, joka on korjattava: Lakiesityksen mukaan sote-keskuksessa sosiaaliohjausta ja -neuvontaa antavan henkilön on oltava palvelussuhteessa sote-keskukseen.

– Tarkoittaako tämä, että sosiaalialan ammattihenkilö ei voi toimia ammatinharjoittaja-yrittäjänä osana sote-keskusta samoin kuin esimerkiksi lääkäri voi? Miksi tällainen ero? Suomen Yrittäjien elinkeinoasioidenpäällikkö Susanna Kallama kysyy.

Vaatimus palvelusuhteesta vaikeuttaisi merkittävästi pk-yrittäjien mahdollisuuksia pyörittää sote-keskusta. Valinnanvapauskokeilujen perusteella tiedetään, että esimerkiksi sote-keskus, jossa toimii kolme lääkäriä, ei vielä työllistäisi kokopäiväisesti sosiaalialan ammattihenkilöä.

– Nyt kansanedustajien pitää kysyä itseltään haluavatko he, että Suomen syntyy ihmisläheisiä pk-yrittäjävetoisia sote-keskuksia vai ei? Jos vastaus on kyllä, pitää eduskunnan yksinkertaisesti poistaa vaatimus pakollisesta työsuhteesta, Kallama toteaa.

Järjestäjälle vahvempi ote

Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mukaan valinnanvapauslaki luo hyvän kehikon erilaisten tuottajien toiminnalle.

– Ratkaisevaa on, miten tulevat maakuntapäättäjät lakia toteuttavat, Mikael Pentikäinen painottaa.

Tavoitteena on, että maakunnat hyödyntävät yrittäjyyttä ja monituottajamallia niin, että palvelujen saatavuus ja laatu paranevat.

– Lain henki on selkeä. Eduskunnan pitää vielä kirjoittaa tämä auki maakuntalakiin: maakunnan järjestämisvastuuseen pitää lisätä vastuu palvelumarkkinoiden toimivuudesta, Pentikäinen vaatii.

– Tämä vahvistaisi maakunnan roolia palvelujen järjestäjänä ja varmistaisi, että maakunnat toimivat lain hengen mukaisesti omissa päätöksissään.

Nykypäättäjien mahdollistettava, että toimijoita on

Jotta valinnanvapaus oikeasti toimii, pitää olla mistä valita.

–  Jos halutaan, että valinnanvapauden astuessa voimaan sote-alalla on pieniä yrityksiä, nykypäättäjien pitää antaa niille mahdollisuus pärjätä, Susanna Kallama sanoo.

– On valittava, kilpailutetaanko pk-yritykset hengiltä vai annetaanko niille mahdollisuus menestyä käyttämällä palveluseteliä. Iso sote-yritys voi myydä tappiolla vähän aikaa, kun se tietää, että markkina avautuu kohta. Pieni ei voi, pienyrittäjä elää suoraan työstään, Kallama konkretisoi.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: iStockphoto

Sami Hedström sai kuulla asiasta, kun viime perjantaina monesta eri paikasta soitettiin hänelle ja ihmeteltiin sähköpostia, joka oli tullut Hedströmin nimissä ja jossa oli ollut linkki epämääriseen laskuun. Hedström oli viestin allekirjoittaja ja nimen alla oli hänen puhelinnumeronsa.

– Perjantaiaamuna se oli lähtenyt liikkeelle. Jos vastaanottajat olisivat tutkineet viestiä tarkemmin, he olisivat huomanneet, että lähettäjän sähköpostiosoite oli varsin epämääräinen.

Viestin lähettäjän kohdalla oli useita kysymysmerkkejä eikä se näin ollen ollut Hedströmin aito työosoite.

Moni vastaanottaja otti kuitenkin viestin tosissaan ja yritti avata siinä ollutta linkkiä. Se ei ollut kuitenkaan onnistunut, sillä linkki ei johtanut mihinkään. Näin ollen viesti ei ole ilmeisesti johtanut maksusuorituksiin.

– Minulle soitettiin muun muassa hautaustoimistosta, apteekista ja sähköliikkeestä ja ihmeteltiin viestiä. En ollut koskaan kuullutkaan sellaisista firmoista, Hedström kertoo.

Hän epäilee, että viesti on lähtenyt varsin laajalle.

– Muun muassa kaikki asiakkaani Singaporessa olivat saaneet sen. Minulta meni koko perjantaipäivä siihen kun vastailin soittoihin. Niitä tuli todella paljon.

Hedström uskoo, että suurimmalla osalla viesti on mennyt roskapostikansioon.

– En ole aikeissa vaihtaa numeroani tämän takia. Löytyyhän se netistäkin.

”Viivytyksettä yhteys poliisiin”

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen pitää todennäköisenä, että Hedström on joutunut identiteettivarkauden uhriksi.

– On välttämätöntä, että tällaisissa tapauksissa ollaan viivytyksettä yhteydessä poliisiin, jotta mahdolliset vahingot saadaan minimoitua, Toivonen sanoo.

– Vahinkoa voi aiheutua myös laskun epähuomiossa maksaneille henkilöille ja yrityksille, minkä vuoksi on tärkeää saada keskeytettyä tällaiset maksutoimeksiannot.

Toivosen mukaan kyseistä laskua epäilevän on syytä aina varmistaa sen oikeellisuus ennen maksamista.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi