– Jos muutosta ei tapahdu, niin pk-yritykset eivät pysy hengissä ja markkinoilla valinnanvapauden alkuun saakka, Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry herättelee päättäjiä.

Siun Sote kuntayhtymä on toiminut nyt vähän yli vuoden. Pohjois-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtaja Merja Blombergin mukaan tässä ajassa alueen pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytykset ovat heikentyneet. Tähän yhtenä merkittävänä syynä on Siun soten harrastama hankinta- ja kilpailutuspolitiikka.

Hankintamenettelyssä ns. tavoite- tai kattohintoja

Myös viime kesänä nousi esiin epäkohtia ikäihmisten asumispalvelukilpailutuksesta. Tällöin Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry yhteistyökumppaneineen nosti esille sen, että etukäteen määritellyt vaatimukset sekä hinnasta, että laatutasosta, voivat olla uudistuneen hankintalain mukaan syrjiviä.

– Tuolloin Siun sote halusi korjata hankintamenettelyään ja poisti ns. tavoite- tai kattohinnat kilpailutuksesta. Juuri päättyneeseen sosiaalisen asumisen palvelut -kilpailutukseen olivat nuo samat hinnat jälleen ilmestyneet käyttöön, Blomberg ihmettelee. 

Blomberg ei poissulje ajatusta asian viemisestä markkinaoikeuteen, jos Siun Sote ei korjaa hankinnan toteutuksen puutteita.

Sosiaalisen asumisen palvelut -hankintamalli esiteltiin ensi kerran yrittäjille syyskuussa 2017. Blombergin mukaan yrittäjiltä pyydettiin kommentteja aiheeseen, mutta kuitenkin loppuvuoden 2017 aikana ja tammikuussa 2018 esitelty lopullinen hankintamalli oli täysin erilainen, kuin aiemmin valmisteltu.

– Sosiaalisen asumisen palvelut -hankinta vaikuttaa hankintalainasiantuntijoiden mukaan toteutetun niin, että sillä suositaan suuria yrityksiä pienten kustannuksella, Pohjois-Karjalan Yrittäjät toteaa tiedotteessaan.

– Jos näin käy, on vaikea saada myöskään sote-alan ammattilaisia pysymään Pohjois-Karjalassa. Tällä hetkellä sotealan yrittäjyyttä ei kannata harkita, kun linja näyttää olevan, ettei markkinalle pääse.

Uusi hankintamalli herättää närää, syrjii pieniä

Kilpailutus on käyty, mutta hankinnan syrjivyys voidaan korjata milloin tahansa eli vielä kilpailutuksen jälkeenkin.

Pohjois-Karjalan Yrittäjät nostaa esimerkin hankinnan syrjivyydestä.

– Siun soten asiakaslähtöisen asumisen prosessista ei saada riittävää tietoa siitä, kuinka puitejärjestelyn sisäisten hankintojen tekeminen hoidetaan ja pisteytetään. Tästä syystä koko tarjouspyyntöasiakirja ja käytetty hankintamalli on hankintalain vastainen.

Siun Soten toimitusjohtajan Ilkka Pirskasen mukaan Siun Sote on iso toimija Pohjois-Karjalassa ja he haluavat toimia kaikkien lakien mukaisesti. Heidän käyttämät juristit ovat kertoneet, että asiakaslähtöisen asumisen -menettely on lainmukainen ja oikein.

– Problematiikka tulee siitä, kun sosiaalisessa palveluasumisessa jokaisen asukkaan palveluntarve on erilainen, tämmöisen selkeän pisteytysjärjestelmän rakentaminen on vaikeaa, koska palveluntarpeet vaihtelevat. Tämä asiakaslähtöinen sijoittaminen on viimeinen mahdollisuus. Ensiksi katsotaan, onko omassa palvelutuotannossa asiakkaalle sopivaa paikka, jos ei, sitten tarjotaan seuraavana palveluseteliä. Jos he eivät halua ottaa palveluseteliä, sitten mennään tähän prosessiin.

– Asiakaslähtöisessä prosessissa huomioidaan ihmisten erilaiset tarpeet. Sitten katsotaan, ketkä puitesopimuksessa mukana olevat yritykset pystyvät tarjoamaan. Tässä voi olla sijainnista kyse, voi olla, että tarvitaan suonensisäistä lääkitystä tai jotakin muuta, Pirskanen avaa heidän näkökulmaansa prosessiin.

Pohjois-Karjalan soteyrittäjien mukaan ikäihmisten asumispalveluiden kilpailutuksessa asiakaslähtöiseen asumisen prosessiin valitaan mukaan vain muutamia mahdollisista puitesopimuskumppaneista.

– Nämä eivät ole edes y-tunnukseen sidottuja sopimuskumppaneita, vaan jopa yksittäisiä saman yrityksen asumisyksiköitä. Tämä menettelytapa on vastoin hankintalain henkeä ja voi olla syrjivä ehto, Blomberg avaa.

Suomen Yrittäjien kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin tiivistää yrittäjäjärjestön kannan.

– Ymmärrämme, että asumispalveluiden kilpailutuksessa pisteytys on haastavaa. Siksi pitäisikin siirtyä täysin palveluseteliin. Palvelusetelitoimittajia ei tarvitse kilpailuttaa, kun kaikki ehdot täyttävät voivat tulla markkinoille.

Lisäksi yrittäjien keskuudessa on paljon keskustelua herättänyt se, että Siun sote pyrkii tällä hankinnalla polkemaan ostettavien palveluiden hintoja.

Hyväksy tai hylkää

Blombergin mielestä nämä ongelmat kiteyttävät hyvin sen todellisen vuoropuhelun ja osaamisen tarpeen, joita julkisten hankintojen kestävä toteuttaminen vaatii.

– Yritykset ovat kertoneet, että on saneltu hinta. Hyväksy tai hylkää. Sillä hinnalla, mikä on annettu, yritykset eivät pysty tuottamaan palveluita.

Siun Sote ja yrittäjät ovat erimielisiä myös olemassa olevien sopimusten tulkinnasta.

–  Kun aikaisemmin kunnat ovat ostaneet määräaikaisella maksumääräyksellä tai -sitoumuksella, kun se sitoumus loppuu, onko se määräaikainen sopimus, joka loppuu, juristimme ovat todenneet, että on, Pirskanen sanoo.

Pirskasen mukaan he ovat kaikin hevosvoimin yrittäneet etsiä ennen kaikkea asiakkaan sekä myös palveluntuottajan ja Siun Soten kannalta järkevää ratkaisua.

* Juttua päivitetty klo 13.10: Loppupuolelle lisätty Satu Grekinin kommentti.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Ohjelmistoyrittäjät ry palkitsi tänään Smartly.ion toimitusjohtajan Kristo Ovaskan Vuoden Ohjelmistoyrittäjänä.

– Kristo Ovaska näyttää mallia siitä, miten edelläkävijyydellä ja rohkeudella saavutetaan aivan uskomattoman hienoja tuloksia, kiteyttää Ohjelmistoyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha Ovaskan palkinnon perusteet.

– Smartly.io on loistava esimerkki siitä, miten suomalaisella ohjelmisto-osaamisella kyetään nousemaan globaaliksi edelläkävijäksi jopa niin vaikealla ja kilpaillulla alalla kuin mainonnassa.

Neljässä vuodessa kansainvälisille areenoille

Vuoden 2018 Ohjelmistoyrittäjä Kristo Ovaska on kasvattanut johtamansa ohjelmistoyritys Smartly.ion neljässä vuodessa lähes 200 työntekijän menestystarinaksi. Viime vuonna Smartly.ion liikevaihto kaksinkertaistui jo yli 30 miljoonaan euroon, samalla kun yrityksen kannattavuus on peräti kolmasosa liikevaihdosta.

Ovaska itse välittää kiitokset Smartly.ion työntekijöille, joiden tyytyväisyys on avain menestykseen.

– Asiakkaiden tyytyväisyys on tietysti menestyksen kulmakivi. Tiimien tyytyväisyys on kuitenkin aivan yhtä lailla välttämätöntä, muuten ihmiset eivät voi antaa parastaan. Ja se paras meidän väeltämme on ihan huippua. En usko, että näin hyvää tuotekehitystiimiä olisi voinut rakentaa edes Piilaaksoon, New Yorkiin tai Lontooseen, kehuu Ovaska Smartly.ion suomalaista osaamista.

Ovaska painotti palkintoa vastaanottaessaan myös tarvetta saada Suomeen ohjelmisto-osaajia ulkomailta.

– Suomessa on 5 000-10 000 osaajan vaje, joka pitää saada ratkaistua, Ovaska kiteytti.

"Pienellä henkilömäärällä rakennettiin kansainvälinen läpimurto"

Roihan mukaan Ovaska on osoittanut suurta rohkeutta ja visionäärisyyttä, mikä on tuonut omistajuudelle valtavasti uutta arvoa. Tämä oli yksi keskeinen kriteeri valinnalle, jonka tekivät yhdessä Ohjelmistoyrittäjät ry:n hallitus ja Talouselämä-lehti.

– Sekä yritys että yrittäjä ovat ottaneet merkittävästi riskiä ja onnistuneet. Kriston johdolla on luotu niin omistajille kuin yrittäjälle itselleenkin todella paljon omistaja-arvoa. Edelläkävijyydellä voi pienelläkin henkilömäärällä aloittaen rakentaa kansainvälisen läpimurron, kuten Smartly.ion nopea ja huima kasvu osoittaa. Arvostamme Ovaskan työn todella korkealle, kertoo Roiha.

Smartly.ion ohjelmisto kehittää asiakkaille kohdennettua mainontaa automaattisesti. Mainontaa mullistava osaaminen on tuonut liudan eturivin kansainvälisiä asiakkaita kuten Airbnb, matkailusivusto Skyscanner, Zalandon omistava Rocket Internet sekä 600 muuta yhtiötä. Facebookissa monipuolisesti toimiva ohjelmisto on määrä laajentaa pian myös Googlen puolelle.

Ohjelmistoyrittäjien #SoftwareFromFinland -kampanjan ideana on vauhdittaa suomalaisen ohjelmisto-osaamisen mainetta ja menestystä kansainvälisesti.

Vuonna 1993 perustetulla yhdistyksellä on jäseninä on yli 700 alan keskeisintä yritystä, johtajaa ja vaikuttajaa.

Kuvassa: Smartly.ion toimitusjohtaja Kristo Ovaska (keskellä) vastaanotti Vuoden Ohjelmistoyrittäjän tunnustuksen Ohjelmistoyrittäjät ry:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Walkamalta (oik). Vasemmalla Rasmus Roiha. 

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

– Se osoittaa, että täälläkin halutaan uudistuksen toteutuvan, elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama Suomen Yrittäjistä sanoo.

– Nyt on tärkeää, että jo pilottia suunniteltaessa otetaan huomioon pk-yrittäjät ja uuden yrittäjyyden potentiaali.

Yrittäjäjärjestön viesti valmistelijoille

Lähes kaikki Uudenmaan kunnat ovat ilmoittaneet ainakin alustavan kiinnostuksensa osallistua pilottiin. Mukaan ovat lähdössä myös HUS ja Eteva-kuntayhtymä.

– Tavoitteenamme on vähintään miljoonan asukkaan valinnanvapauspilotti Uudellemaalle. Hyvältä näyttää, Helsingin soten toimialajohtaja Juha Jolkkonen toteaa tiedotteessa.

Uudenmaan valinnanvapauspilotin rahoitushaku on käynnissä. 

Susanna Kallamalla on selkeä viesti valmistelijoille.

–  Toivon, että myös yrittäjien edustajat kutsutaan mukaan pilotin valmisteluun. Me olemme mukana enemmän kuin mielellämme. Paras sote syntyy yhteistyössä.

Helsingin sosiaali- ja terveystoimi ja Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä ovat käynnistämässä Suomen suurinta valinnanvapauspilottia. Mukaan on kutsuttu kaikki Uudenmaan kunnat, HUS ja Eteva-kuntayhtymä.

Mikä valinnanvapauspilotti?

Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt valtionavustushaun valinnanvapauspilotteihin. Pilottien tarkoitus on tukea valinnanvapauslain toimeenpanoa osana sote-uudistusta.

Tulevissa hankkeissa pilotoidaan valinnanvapauden tärkeimpiä elementtejä: sote-keskuksia ja suunhoidon yksiköitä, asiakasseteliä tai henkilökohtaista budjettia. Pilotti voi olla myös näiden yhdistelmä. Valinnanvapauspilotti täydentää käynnissä olevia valinnanvapauskokeiluja tulevan lainsäädännön mukaisiksi.

Sosiaali- ja terveysministeriö tekee päätökset rahoituksesta huhtikuun 2018 loppuun mennessä.

Pilotit käynnistyvät, kun valinnanvapauslaki on hyväksytty eduskunnassa ja vahvistettu, tavoitteena on 1. heinäkuuta 2018.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Gaalaan on tulossa yli 430 vierasta. Illan aikana palkitaan Vuoden Yrittäjäperhe ja Vuoden Yksinyrittäjä sekä jaetaan yrittäjäristin timanttiristejä pitkän yrittäjäuran tehneille sekä yrittäjille, jotka ovat toimineet pitkään yrittäjäjärjestön luottamustoimissa. 

− Olen kiitollinen, että saan toimia Turun Yrittäjien puheenjohtajana tänä juhlavuotena. Vuonna 2015 Turun Yrittäjät ry valittiin Suomen parhaaksi isoksi paikallisyhdistykseksi ja viime vuoden aikana kasvoimme Suomen suurimmaksi paikallisyhdistykseksi. Turun Yrittäjillä on nyt 2600 jäsentä ja meidät nähdään tärkeänä turkulaisen elinkeinoelämän vaikuttajana. Tästä on hyvä jatkaa seuraavat 150 vuotta. Aktiivisesti ajassa, yrittäjyyden eteen toimien, kiteyttää Turun Yrittäjien puheenjohtaja Jari Rastas.

Juhlassa palkinnot Vuoden Yrittäjäperheelle ja Yksinyrittäjälle

Vuoden Yrittäjäperhe -tunnustuspalkinto jaettiin tänä vuonna 32:n kerran ja se annettiin tänä vuonna Wihannon perheelle (Wihanto Oy). Vuoden Yksinyrittäjä -tunnustuspalkinto jaettiin nyt ensimmäisen kerran ja sen sai yrittäjä Kari Lintuala, Lukko- ja sähkölaitekorjaus Kari Lintuala Oy.

Yrittäjäristin timanttiristi 40 vuodesta jaettiin Tauno Uusilehdolle, Tasarakennus Oy ja Yrittäjäristin timanttiristi 30 vuodesta annettiin Sirpa Jyrkkäselle, Kauneushuone Sirpa Jyrkkänen, Lasse Lintervolle, Planlasse Oy, Stina-Riitta Lintervolle, Planlasse Oy sekä Raimo Savolaiselle, Raskassähkö Oy.

Suomen Yrittäjien kultainen ansiomerkki 20 vuoden toiminnasta yrittäjien hyväksi jaetaan Tuula Lindströmille. Hopeiset ansiomerkit kymmenen vuoden toiminnasta yrittäjien hyväksi jaetaan Michael Lindholmille, Lasse Lintervolle, Jorma Saarikedolle ja Jarmo Tammiselle.

Kuvassa: Jari Rastas

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Sitä "jahkattiin" melkein viisi vuotta. Nyt he hämmästelevät, miksei päätöstä tehty jo aiemmin.
Vaikka oli ilmassa aitoa epäröintiäkin.
– Yrittäjyys tuntui aiemmin suurelta peikolta. Tuntui turvallisemmalta olla työntekijä, muistelee Hannakaisa Mäkitalo, joka aloitti Rauman Fysikaalisen Hoitolan työntekijänä vuosikymmenen alussa.
– Minulle oma yritys on ollut aina kultainen tavoite. Haluan pitää langat omissa käsissä, olla perillä kaikesta, pari vuotta Mäkitalon jälkeen hoitolaan saapunut  Hanna Teerialho luonnehtii.
Kaksikkoa "hiillosti" yrittäjyyden polulle 40 vuotta hoitolaa luotsannut Iiris Rönnblad. Hän ei halunnut laittaa yritystään sanomalehden myydään-palstalle.
– Kauhistelen näitä julkisia myyntejä, vähän kuin myisi lapsensa jollekin vieraalle. Oli iso helpotus, että asiat menivät näin, Rönnblad huokaisee.

HOITOLA VAIHTOI omistajaa viime lokakuussa. Mäkitalon ja Teerialhon seuraksi oli tulossa kolmaskin henkilö, mutta tämä siirtyi yllättäen toisiin työtehtäviin.
– Mietimme hetken, voiko tämä onnistua, ajammeko itsemme suohon. Tiesimme kuitenkin, että joku ratkaisu oli tehtävä. Tämän oli juuri tarkoitus mennä näin, Teerialho uskoo.
– Ja kahden kauppa on parempi kuin kolmannen korvapuusti, Rönnblad lisää.
Sopuisuutta kuvastaa sekin, että Mäkitalo ja Teerialho ratkoivat yrityksen toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan paikat kivi-paperi-sakset -menetelmällä.
Kaksikko on omaksunut yrittäjien vastuut ja velvollisuudet nopeasti.
– Ei ole paljon tarvinnut kysyä, Rönnblad vahvistaa.
– Työ on jatkunut aika samalla tavalla. Iiris on välillä muistuttanut, että "nämä ja nämä asiat teidän pitää hoitaa", Mäkitalo muistelee.
Eikä yrittäjyys pyöri enää alati mielessä.
– Muistatko, kun poikkesit lenkillä ja totesit, että koskakohan me voimme olla hetken ajattelematta näitä asioita, Mäkitalo kysyy.
– Taisi olla sopimuksentekoa seuraavalla viikolla, jolloin huomasin, että mieli oli "hiljaa" ensimmäistä kertaa viiteen viikkoon. Loppujen lopuksi yritys pyörii aika paljon omalla painollaan, Teerialho kertoo.
Laskutukseen liittyvissä haasteissa on auttanut "ihana" kirjanpitäjä.

MUISSA TEHTÄVISSÄ periaatteena on "se kumpi ehtii, tekee".
– Jaamme asiakkaat niin, että molemmilla on suurin piirtein saman verran. Yksin en pystyisi tekemään tätä, hermoilisin liikaa, ja olisin kotona "monsteri", Teerialho nauraa.
– Joku voi pitää heikkoutenamme meidän samanhenkisyyttä, mutta toisaalta tiedämme toistemme ajattelutavan. Arvotamme asioita samalla lailla, Mäkitalo tuumii.
Uusi yrittäjäkaksikko aikoo jatkossakin tärkeimpänä seikkana asiakassuhteiden vaalimista.
– Yritysasioiden pyörittely vie vain pienen osan arjesta.  Asiakkaiden on oltava ykkösenä, Teerialho sanoo.
– Ehkä voisimme markkinoida aktiivisemmin, mutta hyvin tehty puhuu puolestaan, Mäkitalo komppaa.
Toinen lähitulevaisuuden tavoite on vakinaistaa tuntityöntekijän työsuhde.
Ei Rönnbladkaan ole täysin irtautunut myymästään yrityksestä. Hän toimii hoitolan lymfaterapeuttina, asiakkaiden toiveesta.
– Yksi asiakas sanoi, että "älä jätä minua", Rönnblad kertoo.
– Muutoin voin hypätä autoon ja lähteä minne vaan. Yllättävän helppoa olla tulematta tänne, ex-yrittäjä tunnustaa.

Töissä pelastuslaitoksella ja omalla kuntosalilla

Sari Rautiala vastaa puhelinsoittoon paloauton takapenkiltä, jostain päin Uuttamaata. 43-vuotias pelastusalan ammattilainen jäi liikunnan koukkuun lapsuusvuosina.
Kymmenisen vuotta sitten Rautiala löysi kuntosalilta crossfit-kuntoilumuodon, jossa yhdistyy niin lihasvoima, kestävyys kuin nopeuskin.
– Olin ensin tuntivetäjänä ja sitten ryhmäliikuntaohjaajana, Rautiala muistelee.
Rooli muuttui, kun salin omistaja myi yrityksensä Rautialalle ja kolmelle muulle.
– En tiennyt yrittäjyydestä yhtään mitään. Paitsi sen, että se on kovaa hommaa.
– Onneksi kaverit ovat osaavia, yhdellä heistä on lisäksi hyvin vahva yrittäjätausta.
Rautialan arki kuluu yhdistellessä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja lohjalaisen crossfit-salin vuoroja. Perhettä unohtamatta.

Sari Rautiala on töissä pelastuslaitoksella ja yrittäjänä kuntosalilla.

TYÖ PELASTUSLAITOKSELLA käsittää yleensä yhden 24 tunnin työvuoron, esimerkiksi aamuyhdeksästä seuraavan päivän aamuun. Sitä seuraa kaksi vapaapäivää.
– Vapaat ja illat kuluvat yleensä salilla.
Rautiala myöntää, että arki on "kalenterin kanssa elämistä".
– Saliyrittäjistä kolme muutakin tekee vuorotyötä.
– Jokunen aikatauluhaaste, pattitilannekin, on tullut vastaan, mutta ne on aina saatu hoidettua.
Rautiala kiittelee, että työ ja yrittäjyys tukevat molemmat samaa pääteemaa, liikuntaa.
– Yrittäjille nostan hattua. Paperityön määrä on vasta nyt auennut itselleni. Ja kuka ne sitten hoitaa, jos yrittäjä sairastuu.
Hän nauttii sivutoimisesta yrittäjyydestä.
– Miettisin pitkään, jos vaihtoehtona olisi jättää palokunnan hommat, ja siirtyä kokopäivätoimiseksi yrittäjäksi.
– Olisi oltava vastuussa kaikesta. Alalla, joka on suhdanteiden varassa. Se vaatii jatkuvaa työtä, jotta saat pidettyä ihmiset kiinnostuneina liikuntaharrastuksesta. Toivottavasti pysyn terveenä. Ja toivottavasti salikin menestyy, Rautiala tuumii.

Kimppayrittäjyyttä

Niklas Gräsbeck jäi kiinni yrittäjyyteen perustettuaan toiminimen kesätyön seurauksena. Pieni pakettiauto täyttyi sähköalan yrittäjän työkaluista ja tarvikkeista.
– Kahdeksan vuoden ajan tein muille töitä. Iltaisin, viikonloppuisin ja öisinkin, Gräsbeck luonnehtii.
Vuonna 2011 hän perusti lapsuusajan kavereidensa kanssa osakeyhtiön, TTN Sähköpalvelun.
Liiketoiminta kasvoi entisestään, mutta askelmerkit seuraavalle tasolle arveluttivat.
– Halusimme kasvua, mutta summat olivat niin isoja, että kaiken mennessä mönkään olisi jäänyt suuret velat. En henkilökohtaisesti uskaltanut ottaa enää lisää riskejä. Ajatuksena oli ollut, että joku isompi toimija olisi ostanut meidät, jolloin olisimme päässeet osaomistajaksi, saaneet turvaa.
– Lisäksi olimme pieni, ei kovin tunnettu yhtiö, joka aiheutti pullonkaulan rekrytoinnille, Gräsbeck sanoo.

Niklas Gräsbeckin sähköfirma perusti kimppayrityksen toisen sähköyrityksen kanssa.

GRÄSBECK OLI yhteydessä pk- ja perheyritysten yritysjärjestelyihin erikoistuneeseen Aronia Groupiin, joka oli heinäkuussa saanut valmiiksi ensimmäisen yrittäjien Kimppa-mallin. Siinä saatettiin yhteen neljä erillistä paloturvallisuusalalla toimivaa yhtiötä.
– He kävivät läpi sähköalan yrityksiä ja hakivat meille kumppanin.
Kimppa-mallin toiseksi osapuoleksi valikoitui Valiosähkö.
– Yhteistyö lähti rullaamaan todella helposti. Olin aiemmin nähnyt kilpailijat pelkästään kilpailijoina, en ymmärtänyt mahdollisia hyötynäkökohtia.

UUDESSA SÄHKÖPARE OY:SSÄ kaikilla toimijoilla on omat roolit ja vastuut.
– Arki on muuttunut täysin. Olemme kilpailuttaneet asioita uudestaan, saaneet taloudellista hyötyä sekä säästöjä karsimalla päällekäisyyksiä.
– Päätöksentekokin on muuttunut. Ennen se oli helppoa kun paikalla oli vain minä, yrittäjä. Nyt pitää miettiä ja keskustella.
Lisääntynyt byrokratia ja kollegoiden määrä ei Gräsbeckin mukaan ole kuitenkaan hidastanut päättämistä.
– Eihän tämä ole ollut mikään halpa asia rahallisesti, mutta en olisi tätä itsekään osannut tehdä. Olemme saaneet kaipaamaamme puuttuvaa osaamista.
– Tarkoitus on kasvattaa liikevaihtoa, pitää kannattavuus hyvällä tasolla. Maltillisesti, 5-6 vuoden aikana tuplata liikevaihto, Gräsbeck kertoo tavoitteista.

ARONIA GROUPIN osakas, kasvuohjelmasta vastaava Kaisa Arovaara kertoo, että Kimppa-mallia on kehitetty kahden vuoden ajan.
– Olemme nähneet sen maailman, jossa pieni yrittäjä kohtaa pääomasijoittajan. He tulevat aika eri maailmoista, Arovaara kuvailee.
– Me haluamme auttaa ihan pieniäkin yrityksiä kasvuun tuomalla puuttuvia pelivälineitä esimerkiksi rahoitukseen, strategiaan ja hallintoon.
Kimppa-malli rahoitetaan vieraan pääoman rahoituksena.
– Yrittäjät saavat vähennettyä henkilökohtaista taloudellista riskiään, esimerkiksi maksettua asuntolainasa.

KIMPPA-MALLIN YRITYKSET omistavat uudesta kokonaisuudesta 85-90 prosenttia. Loppuosuus on Aronia Groupilla.
– Olemme tilanteesta riippuen erotuomarina tai orkesterinjohtajana. Yhdessä tekemisen fiilis on ollut hyvin todellinen. Yrittäjistä huokuu tietynlainen helpotus, kun resursseja on pystytty hyödyntämään tarvittaessa ristiin ilman, että kumpikin väkertää yksin ja ahdistuu työn määrästä.
Aronia Groupilla on 120 kohdan ohjelma kasvua tukevista toimenpiteistä, jota seurataan tarkasti viiden ensimmäisen Kimppa-kuukauden ajan.
– Kyse ei ole mystiikasta vaan järjestelmällisestä eri toimenpiteiden tekemisestä, Arovaara korostaa.

Teksti: Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen(at)yrittajat.fi

Kuvat: Aleksi Poutanen, Juha Sinisalo, Meeri Utti

Juttu julkaistu Yrittäjä-lehdessä 1/2018

Iskelmä-Baari, Ryysyranta, Kontulan Helmi, Mummola, Ässä, Karhu….Gran Canarialla lomailevilla suomalaisilla on vara valita mitä suomalaisille räätälöityyn baari- ja ravintolatarjontaan tulee.
Se, että suomalainen haluaa suomalaista myös Kanarialla, ei ole ilmiönä ainakaan hiipumassa.

- Moni hakee lomalta helppoutta. Ja sitä, että on juttuseuraa omalla kielellä, Kuparipannun yrittäjä Aki Korhonen kertoo.

Vuonna 1985 aloittanut Kuparipannu on Gran Canarian pitkäaikaisin suomalainen ruokaravintola - mutta tarjoaa Kuparipannu  myös mahdollisuuden seurata suomalaisia tv-kanavia ja ravintolassa on suomenkielisiä seurapelejä ja lehtiä.

Toisen polven yrittäjä

Aki Korhonen jatkaa äitinsä ja isänsä työtä. Nämä ostivat jo aiemmin suomalaisomistuksessa olleen ravintolan 2000-luvun alkupuolella, jolloin Korhonen kävi vielä koulua. Suomessa tutkinnon hankittuaan myös Aki tuli perheyritykseen töihin.

- Äitini ei malta olla täysin eläkkeellä, vaan kyllä hän yhä lähes päivittäin keittiössä pyörii.

Korhonen on tyytyväinen siihen, että Kanariansaarilla vielä kymmenisen vuotta sitten vallinnut villi länsi -meininki on ohi – ja yrittäjyys on muuttunut sitä tietä stabiilimmaksi.

- Espanjan talouskriisi ja EU-lainsäädäntö muuttivat tilannetta niin, että verot on maksettava ja luvat haettava. Ennen riitti suurin piirtein se, että kävit hankkimassa pari viinitönikkää ja avasit ovet.

Tällä hetkellä pärjäämisedellyksiä lisää se, että moniin muihin etelän kohteisiin liitettävä terroriuhka on kääntänyt turistivirtoja Kanarialle.

Yhteistä Kanarian Suomi-ravintoloille on runsaus: Kontulan Helmessä pääsee jopa saunaan ja Mummolan katossa roikkuu myynnissä olevia villasukkia.

Kuparipannu kutsuu asiakkaita laajalla ruokalistalla: alkuruoaksi voi valita niin karjalanpiirakan munavoilla, Kanarian mojo-perunat kuin tapaslautasen espanjalaiseen tai pohjoiseen tyyliin.
”Pohjoisen tyylin” tapaslautaselta löytyy muun muassa rosvopaistia, friteerattuja lihapullia ja perunarieskaa.

Tänään ravintolassa on useita suomalaisseurueita illallisella huomattavasti aikaisemmin kuin paikalliset lähtevät ulos syömään - ja näin on yleensäkin.

- Emme me ole tottuneet syömään iltayhdeksältä, ennen auringonlaskua lämpimässä ulkoilmassa aterioiva, hieman iäkkäämpi seurue sanoo.

Kesät ovat Kuparipannulle kipupiste: vuokra on maksettava, vaikka ravintolaa ei kannata pitää auki. Aki Korhonen kertoo, että Kuparipannussa pyritäänkin kasvattamaan myös muunmaalaista asiakaskuntaa.

- Viime kesä vaikutti lupaavalta. Mutta lihapullat ja suosituin annoksemme, rosvopaisti, pysyvät ruokalistallamme taatusti jatkossakin.

Hyvien kausityöläisten löytäminen voi olla haastavaa, sillä Suomi-paikoissa vaaditaan palvelua omalla kielellä.

- Emme ole laittaneet työnhakuilmoituksia ikinä, mutta Kanarian ja varsinkin Lapin-kohteiden välillä on kova kilpailu.

Kuparipannun työntekijöistä vain tiskaaja on paikallinen, muu henkilökunta tulee Suomesta. Tarjoilijoista Pinja Keskitalo, 23, työskentelee Kuparipannussa jo toista puolivuotiskauttaan.
Uransa alussa Pinja oli hommissa Ylläksellä, mutta Kanarialle paluuta puolsi sekin, että hänen poikaystävänsä tuli saarelle oppaaksi.

Parhaat vinkit henkilökunnan löytämisessä Korhonen kertoo saavansa ravintola-alalla työskenteleviltä kavereiltaan.

- On harmillista, jos työntekijä viihtyy meillä vain yhden sesongin, sillä uuden väen perehdyttämiseen menee aina aikaa, henkilökuntaansa myös asunnonhankkimisessa auttava Korhonen sanoo.

Mitä Kanarialla maamiestensä kesken viihtyviin kansallisuuksiin tulee, myös varsinkin norjalaiset ja saksalaiset viihtyvät nimenomaan heille räätälöidyissä paikoissa.

- Eli turha puhua vain hölmöistä suomalaisista, Aki Korhonen virnistää.

Teksti ja kuva: Leila Itkonen

toimitus(at)yrittajat.fi

"Töölönlahden rantaan emme vuonna 2018 myönnä vuokraustoimintaa sup-laudoille tai muulle vesiurheilutoiminnalle."

Tällaisen sähköpostiviestin suppauspalveluja tarjoavan Hakuna Matata Sup Rentalin yrittäjät Jonne Nurminen ja Noora Laitinen saivat loppuvuodesta Helsingin kaupungilta.

Nurmisen ja Laitisen yritys on toiminut Helsingin Töölönlahdella kesästä 2015. Suppaus eli SUP-lautailu tarkoittaa laudalla melomista seisten.

Laitinen muistelee, kuinka kaikki alkoi kahden kaveruksen kesäbisneksestä.

– Se oli silloin nouseva trendi ja Helsingissä on hieno meri ja paljon rannikkoa, Laitinen kertoo.

– Löysimme Töölönlahden ja pistimme samantien paperit vetämään. Onnenkantamoisella saimme vuokrapaikan.

"Haittaa muuta vapaata liikkumista"

Nyt Helsingin kaupunki on kuitenkin lopettamassa kaverusten toiminnan Töölönlahdella.

Kaupungin lähettämän sähköpostiviestin mukaan "Töölönlahdella on suojeltavaa kasvillisuutta ja lintujen pesimäaluetta, jonka rauhoittamisesta jo edellisinä vuosina on tullut palautetta. Viime kesän paikka annettiin koeluontoisesti ja valitettavasti rannan käyttö vuokraustoimintaan haittaa alueen muuta vapaata liikkumista ja emme voi taata esteetöntä alueenkäyttöä siellä liikkuville ihmisille."

Lisäksi "viereinen Finlandia-talo kerää alueelle kansainvälisiin kongresseihin osallistuvia henkilöiltä ja ranta-alue on myös siellä vierailevien asiakkaiden katseen alla. Meidän puisto - ja ranta-aluetta hallinnoivan tahon on tärkeää vaalia luontaista pohjakasvillisuutta, lintujen pesintää, esteetöntä liikkumista ja turvallista alueen käyttöä."

Laitinen hämmästelee kaupungin kantaa.

– Meille on ollut aina tärkeää pitää kaupunkikuva siistinä. Emme ole koskaan saaneet valituksia roskaamisesta tai sotkuisuudesta.

Yrittäjien mukaan he myös ovat haravoineet vuokraamansa osan hanhien jätteistä joka aamu.

"Yrittäjien työtä vaikeutetaan"

Kaupunki on ehdottanut kaksikolle muita, syrjäisempiä sijaintivaihtoehtoja kuten Viikkiä ja Arabiaa.

– Aina puhutaan siitä, että yrittäjää pitää tukea. Saman aikaan yrittäjien työtä vaikeutetaan kummallisilla tavoilla. Joka vuosi haimme luvat uudelleen, saman hakuprosessin kautta. Joka kerran olemme saaneet jännittää [sitä]. On ollut mahdotonta miettiä investointeja. Sup-laudat eivät ole ilmaisia. Sitten voi vain ihmetellä, jos ostat 30 uutta lautaa ja seuraavana kesänä homma ei jatkukaan.

Suppausyritykselle satoi viikonloppuna tukea sosiaalisessa mediassa. Samalla toivonkipinä heräsi uudelleen henkiin. Yrityksen puolesta perustetussa nettiaddressissa oli maanantaina alkuiltapäivästä jo yli 2 000 allekirjoitusta.

– Meillä on muutama aika korkean profiilin kaupunginvaltuutettu, jotka ovat tarttuneet asiaan, lähteneet selvittämään sitä. Lisäksi sain [maanantaiaamuna] soiton Helsingin kaupungilta. Asiaa selvitellään.

Yksi puolustajista oli asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

– Mielestäni väärä päätös kaupungilta. Suppaajat sopivat elävöittämään Töölönlahtea. Häiriöt luonnolle voi välttää, vesilinnut pesivät varhain ja muutenkin suppaus onnistuu paremmin avovedessä kuin ruovikossa, Tiilikainen twiittasi.

– Toivottavasti saataisiin ainakin reilu päätös eikä yksittäisen virkamiehen leimasin, joka heilahtaa suoraan sanottuna välillä hyvinkin kummallisesti, Laitinen toteaa.

Entä jos kaupungin linjaus ei muutu?

– Nautitaan sitten lomasta. Aina elämä tuo jotain eteen.

– Toivon, että tästä kohusta ei jää mieleen vain se, saammeko jatkaa vai emme. Tärkeämpää on tietää, onko Helsingin kaupunki myönteinen pienyrityksille ja voisiko byrokratiakoneistoa helpottaa ja selkeyttää, jotta he pystyvät ennakoimaan asioita, Laitinen sanoo.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuvat: Hakuna Matata Sup Rental

Suomen Yrittäjien kysely kartoittaa jälleen yrittäjien näkemyksiä kuntien elinkeinopolitiikasta. Vuoden 2016 kyselyn parhaimpina kuntina palkittiin Keitele, Lieto, Seinäjoki ja Sipoo.

– Elinkeinopolitiikalla tarkoitetaan kunnan sellaisia toimenpiteitä, jotka edistävät yritysten syntymistä, toimintaa, kasvua sekä kilpailukykyä ja työllisyyttä. Kyselyn tuloksista yrittäjäyhdistykset saavat hyvän työkalun käydä vuoropuhelua kunnan kanssa mm. toimintaympäristön kehittämistarpeista. On tärkeää, että mahdollisimman moni yrittäjä vastaa kyselyyn, koska silloin saaduilla tuloksilla on luonnollisesti enemmän painoarvoa, toteaa Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden asiantuntija Hannamari Heinonen.

– Myös kunnat hyötyvät kyselystä. Kysely on mahdollisuus oman toiminnan vertaamiseen parhaaseen vastaavaan käytäntöön. Hyviä toimintamalleja kannattaa ottaa omaan toimintaympäristöön sopiviksi. Elinkeinopoliittista mittaristoa voi hyödyntää myös kuntia velvoittavassa kuntastrategiatyössä eli tästä tutkimuksesta saa hyviä pohjamittareita elinkeinopolitiikan kehittymissuuntaan, Heinonen sanoo.

Viikonloppuna mediassa nousi esiin yksi esimerkki yhden kunnan elinkeinopolitiikasta, kun Helsingin kaupunki ei antanut jatkoa Töölönlahdella toimivalle yritykselle. Myös Yrittäjät.fi uutisoi aiheesta.

– Yrittäjät pitävät elinkeinopolitiikassa ylivoimaisesti tärkeimpänä osa-alueena kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyyttä, joka sai Helsingissä arvosanan 6,2, Helsingin kaupungin strategisena tavoitteena on yltää Suomen yritysmyönteisimmäksi kunnaksi. Tavoitteeseen on vielä kirittävää, totesi kansanedustaja Sari Sarkomaa Facebook-päivityksessään-

Kyselyyn voi vastata 22.3. asti.

Tulokset julkistetaan toukokuussa Kunnallisjohdon seminaarissa Tampereella.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: iStockphoto

Helsingin kaupungin häätämä suppauspalveluita tarjoava Hakuna Matata Sup Rental saa sittenkin toimintaluvan ensi kesäksi Helsingin Töölönlahdelle.

Yrittäjät.fi kertoi aiemmin maanantaina, kuinka kaupunki oli antanut suppauspalveluita tarjoavalle yritykselle lähtöpassit muun muassa kongressivieraiden sekä alueen kasvillisuuden ja lintujen takia.

Jonne Nurmisen ja Noora Laitisen yritys on toiminut Helsingin Töölönlahdella kesästä 2015. Suppaus eli SUP-lautailu tarkoittaa laudalla melomista seisten.

– Kaupunki tulee myöntämään meille luvan. Kirjallista sopimusta ei vielä ole, Noora Laitinen kertoi tuoreeltaan Yrittäjät.fi:lle maanantaina iltapäivällä.

Laitisen mukaan kaupungilla ei ole mitään uusia vaatimuksia.

– Olemme tosi hyvällä fiiliksellä. Päässeet eroon pilkkuun tuijottavasta virkamiesmäisyydestä.

– Emme vaadi pahoitteluja. Pääasia, että asiat saadaan sovittua, Laitinen korostaa.

Helsingin kaupunkiympäristö totesi Facebookissa, että "emme ole kuuroja kritiikille, neuvottelimme Hakuna Matata Sup Rentalin kanssa sopimuksen ensi kesäksi Töölönlahdelle - eli toiminta jatkuu."

Laitinen ei osannut odottaa kyseistä yllätyskäännettä ennen viikonloppuna käynnistynyttä kohua julkisessa sanassa ja sosiaalisessa mediassa.

"Suojeltavaa kasvillisuutta ja lintujen pesimäaluetta"

Kaupunki oli aiemmin lähettänyt sähköpostiviestin, jonka mukaan  "Töölönlahdella on suojeltavaa kasvillisuutta ja lintujen pesimäaluetta, jonka rauhoittamisesta jo edellisinä vuosina on tullut palautetta. Viime kesän paikka annettiin koeluontoisesti ja valitettavasti rannan käyttö vuokraustoimintaan haittaa alueen muuta vapaata liikkumista ja emme voi taata esteetöntä alueenkäyttöä siellä liikkuville ihmisille."

Lisäksi "viereinen Finlandia-talo kerää alueelle kansainvälisiin kongresseihin osallistuvia henkilöiltä ja ranta-alue on myös siellä vierailevien asiakkaiden katseen alla. Meidän puisto - ja ranta-aluetta hallinnoivan tahon on tärkeää vaalia luontaista pohjakasvillisuutta, lintujen pesintää, esteetöntä liikkumista ja turvallista alueen käyttöä."

Laitinen hämmästeli kaupungin kantaa.

– Meille on ollut aina tärkeää pitää kaupunkikuva siistinä. Emme ole koskaan saaneet valituksia roskaamisesta tai sotkuisuudesta.

– Aina puhutaan siitä, että yrittäjää pitää tukea. Saman aikaan yrittäjien työtä vaikeutetaan kummallisilla tavoilla. Joka vuosi haimme luvat uudelleen, saman hakuprosessin kautta. Joka kerran olemme saaneet jännittää [sitä]. On ollut mahdotonta miettiä investointeja. Sup-laudat eivät ole ilmaisia. Sitten voi vain ihmetellä, jos ostat 30 uutta lautaa ja seuraavana kesänä homma ei jatkukaan, Laitinen kertoi aiemmin Yrittäjät.fi:lle.

Yrityksen puolesta perustetussa nettiaddressissa oli maanantaina alkuiltapäivästä jo yli 2 000 allekirjoitusta.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Hakuna Matata Sup Rental

Suomalaiset tekivät viime vuonna digitaalisia tavaraostoksia lähes 4,9 miljardilla eurolla. Tieto käy ilmi tuoreesta Kaupan liiton selvityksestä.

Kuluttajien koti- ja ulkomailta tekemien verkko-ostoksien arvo oli jo 11 prosenttia verrattuna koko suomalaiseen vähittäiskauppaan ja 20 prosenttia verrattuna tavaratalo- ja erikoiskauppaan.

Päivittäistavaroiden verkkokauppa harppasikin lähes 90 prosenttia.

– Kuluttajat ostavat kuitenkin aiempaa useammin ja kerralla enemmän. Toki joissakin tuoteryhmissä, kuten päivittäistavaroissa, myös ostajien määrä kasvaa vauhdilla, sanoo Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja.

Ulkomainen verkkokauppa jatkoi kasvuaan, mutta käytettävyydessä viidestä käyttäjien parhaimmiksi arvioimasta kaupasta kolme on kotimaisia.

– Suomalaista kauppaa kritisoidaan turhankin voimakkaasti siitä, ettei se osaa rakentaa tasokkaita digitaalisia kanavia. Selvityksemme mukaan kuluttajat eivät suinkaan aina pidä suuria kansainvälisiä verkkokauppoja, kuten AliExpressiä tai Amazonia, parhaina, Kurjenoja toteaa.

"Houkuttelevat applikaatiot yksi kilpailutekijä"

Erityisen ahkerasti ulkomailta ostetaan muotia ja ajoneuvojen varaosia ja tarvikkeita: jo yli puolet verkko-ostosten euroista ohjautuu ulkomaille.

Yhä useampi shoppailee verkossa mobiilisti - pelkästään älypuhelimella viidesosa. Verkon vaatekaupasta jo 28 prosenttia tehdään puhelimella.

– Kauppojen omat applikaatiot vauhdittavat kuluttajien mobiiliostosten kasvua. Hyvin mobiilioptimoitujen verkkosivujen ja -kaupan lisäksi asiakkaita ostamaan houkuttelevat applikaatiot ovatkin yksi kilpailutekijä. Niitä pitäisikin kehittää koko ajan, Kurjenoja näkee.

Kaikille käyttämilleen verkkokaupoille kuluttajat antavat keskimäärin arvosanan 8,1 asteikolla 1−10. Huonoimmat arviot saavat miestenvaatteiden ja -kenkien kaupat, joissa korostuu online-tuen tarve – ja sen puute.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Loppuvuodesta 2014 löivät Aki Karkulahti, Timo Jakola, Petteri Kallio ja Sampsa Daavitsainen osaamisensa yhteen laariin ja perustivat digitaalisen markkinoinnin asiantuntijayrityksen, Call to Actionin.

Reilun vuoden päästä palkattiin ensimmäinen työntekijä. Nyt yritys työllistää 10 henkilöä ja liikevaihto on onnistuttu tuplaamaan joka vuosi.

– Kun Kuopion Yrittäjien hallitus etsi yhdistyksen jäsenistöstä palkinnon saajaa, nousi Call To Action esiin joka nurkalla. Selvisi, että kyseessä on halukkaasti ja viisaasti kasvava yritys, jolla perusasiat ovat kunnossa ja jolla ei itse asiassa ole kilpailijoita omassa asiantuntijuudessaan, kertoo Kuopion Yrittäjien puheenjohtaja Sirpa Karppi palkitsemisen perusteista.

– Vahvuutemme on paitsi digitaalisen markkinoinnin maailmanluokan osaaminen mutta myös se, että olemme onnistuneet palkkaamaan töihin hyviä tyyppejä, joilla on halu oppia ja kehittyä. Näin emme pelkästään pysy kehityksen aallonharjalla vaan jopa sen yläpuolella, kertoo Timo Jakola.

Intohimokseen hakukoneoptimoinnin ja Googlen hakukoneen laajan ymmärtämisen tunnustava Jakola vastaa tuotannosta ja palveluiden kehittämisestä. Aki Karkulahti puolestaan vastaa toimitusjohtajan tehtävässään myynnistä ja yhteyksistä asiakkaisiin.

– Olemme osanneet kasvattaa yritystämme vauhdikkaasti mutta hallitusti. Olemme myös etsineet rohkeasti mentoreita tueksemme, Karkulahti sanoo. 

Yrityksen liikevaihdosta 75 prosenttia tulee markkinointipalveluista ja 25 prosenttia koulutuksista.

– Mehän olemme itse asiassa tilanteessa, jossa asiakas ei useinkaan aivan tarkalleen ottaen tiedä mitä on ostamassa. Markkinoinnin kulttuuri on muuttumassa digitaaliseksi, eikä yrittäjillä ole aiheesta hirveästi tietoa. Muutos on kuitenkin vasta alkamassa, joten markkinoita meille riittää.

– Asiakaskunnassamme on isoja, jo kansainvälisiä yrityksiä. Heidän kanssaan myös Call To Action on  osittain kansainvälistynyt. Suunnitelmissa on toki ensin valloittaa Suomi, Karkulahti kertoo.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Kuopion Yrittäjät

Hyvältä johtajalta vaaditaan paitsi oman alansa asiantuntemusta, myös sellaisia ominaisuuksia, joita ei voi välttämättä opetella.

Arvostettu talousmedia Forbes on listannut ominaisuuksia, joita hyvillä johtajilla on todettu olevan.

Innostu ja innosta

Johtaja, joka näyttää innokkuutensa yrityksen tuotteita tai palveluita kohtaan onnistuu todennäköisemmin tehtävässään kuin vähemmän innokas johtaja. Kyse on nimenomaan aidosti, ei teennäisestä innokkuudesta. Forbes käyttää esimerkkinä Elon Muskia, jolla tuntuu olevan loputon intohimo kehittää uusia ja innovatiivisia tuotteita.

Ole tinkimätön

Forbes listaa hyvän johtajan tunnusmerkiksi myös suoraselkäisyyden ja tinkimättömän asenteen, joka tarkoittaa epönnistumisten tunnustamista silloinkin, kun se ei välttämättä ole paraas vaihtoehto esimerkiksi käynnissä olevan projektin kannalta. Hyvän johtajan eduksi katsotaan se, että hän ei petä alaistensa luottamusta eikä aja omaa etuaan.

Kommunikoi ja kuuntele

Forbesin käyttämä asiantuntija muistuttaa, että viestintätaitoihin kuuluu myös kuuntelun taito. Hyvä johtaja ei ole aina suuna päänä vaan osaa myös kuunnella alaisiaan.

Pysy positiivisena

Parhaiden johtajien ominaisuuksiin lukeutuu positiivinen asenne myös tiukoissa tilanteissa. Positiivinen esimerkki kannustaa alaisia toimimaan samalla asenteella. Samalla työpaikan ilmapiiri pysyy ideoinnin ja työnteon tehokkuuden kannalta optimaalisena. Ongelmatilanteissa esimerkillinen johtaja ei sorru surkutteluun.

Tee päätökset kokemasi perusteella

Taitava johtaja ei tee päätöksiä harkitsematta vaan aikaisempien kokemusten perusteella. On hyvä tietää, että kaikesta aikaisemmin koetusta on mahdollista oppia. Siksi olisi hyvä tehdä muistiinpanoja säännöllisesti ja palata niihin esimerkiksi erilaisissa ongelmatilanteissa.

Kanna vastuusi, älä syytä toisia

Hyvän johtajan ominaisuuksiin kuuluu vastuun kantaminen myös silloin, kun on tehnyt itse virheen. Jos vastuuta ei kanna silloin kun muut sitä odottavat, johtaja ei voi vaatia sitä myöskään alaisiltaan. Vastuunkanto edellyttää myös nopeaa ongelmanratkaisukykyä vaikeassa tilanteessa.

Lähteet: Lifehack, Forbes

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Samsung esitteli viime kuussa uusimman huippumallinsa Galaxy S9:n ja Galaxy S9 Plussan. Molemmat tarjoavat erinomaisen vaihtoehdon Applen iPhone X:lle eli iPhone-malliston lippulaivalle.

Jos hankintalistalla on uusi älypuhelin kalleimmasta hintakategoriasta, haasteena on, kumpi pitäisi valita.

Tässä yhteydessä on hyvä muistuttaa, että tämä artikkeli vertailee ainoastaan Samsungin ja Applen huippumalleja. Jos kumpikaan ei miellytä, vaihtoehtoja löytyy esimerkiksi Huawein, Oneplussan tai Nokia-puhelinten mallistosta.

Hinta

Hinnaltaan iPhone X ja Galaxy S9 Plus edustavat kalleinta kategoriaa. Galaxy S9 maksaa 899 euroa ja Galaxy S9+ 999 euroa. IPhone X:n hinta alkaa 1179 eurosta.

Voittaja: Samsung

"Perinteinen" kuulokeliitäntä

Moni ostaja on harmitellut Applen aloittamaa nykytrendiä, joka on poistanut 3,5 millimetrin kaiutinliitännän joistakin älypuhelimista. Samsung on kuitenkin säilyttänyt liitännän uusimmassa mallissaan. IPhone X:n ostaja joutuu sen sijaan käyttämään adapteria.

Voittaja: Samsung

Ohjelmisto

Galaxy S9-puhelinten mukana tulee uusin versio Android-käyttöjärjestelmästä. Suurin merkitys käyttöjärjestelmä valinnassa on tottumuksen lisäksi se, mitä muita laitteita on käytössä. Jos esimerkiksi viihdesisältöä on ostettu Applen iTunes-kaupasta, niihin ei pääse käsiksi Samsungin laitteella. Jos olet mieltynyt Androidin monipuolisiin käyttöjärjestelmän asetusmahdollisuuksiin, Apple ei tarjoa yhtä laajaa pakettia. Googlen palvelut sen sijaan toimivat lähes yhtä hyvin Applen kuin Samasungin puhelimella.

Voittaja: Ratkaisematon

Muotoilu

Jälleen makuasia. IPhone X on melko painava puhelin. Sekä iPhone X että Samsung Galaxy S9 ovat lasipintaisia ja metallireunaisia. Galaxy S9 tarjoaa ostajalleen enemmän värivaihtoehtoja kuin Apple iPhone X:ään.

Voittaja: Ratkaisematon

Näyttö

IPhone X:n ja Samsung Galaxy S9:n näytöt ovat saman kokoisia, 5,8-tuumaisia. Galaxy S9 Plus tarjoaa isomman 6,2-tuumaisen näytön. Kaikissa näissä kolmessa puhelimessa on erittäin tarkka oled-näyttö. Galaxy S9:n näyttö on kuitenkin hieman iPhonea tarkempi. IPhonen etuna on TrueTone-näyttöteknologia, joka säätää näytön värilämpötilan ympäröivän valaistuksen mukaan ja parantaa näin ollen värien tarkkuutta.

Voittaja: Tasapeli

Sormenjälkitunnistin

IPhone X:ssä ei ole lainkaan sormenjälkitunnistinta vaan puhelimen näyttölukko avataan kasvontunnistusteknologialla. Jos siis ostokriteerinä on nimenomaan nopea sormenjälkitunnistus, valinta kohdistuu Samsungiin.

Voittaja: Mielipidekysymys

Kamerat

Galaxy S9 Plus ja iPhone X ovat suhteellisen samalla viivalla, sillä molemmissa on kaksi kameraa laitteen takapuolella: 12 megapikselin laajakulmalinssi ja saman suuruinen telelinssi. Pienemmässä S9:ssä on vain yksi takakamera. IPhonen kamerat ovat kennon koon puolesta saman kokoisia kuin Samsungissa. Erona on se, että Samsungin kameroiden aukko säätyy automaattisesti ympäröivän valaistuksen mukaan ja pyrkii näin tuottamaan parempia kuvia vähäisessä valaistuksessa. 

Koska emme ole testanneet kameroita rinta rinnan, jätämme tämän osion voittajan julistamatta.

Tallennustila

Monelle käyttäjälle oleellista on se, että puhelimessa on taatusti riittävästi tallennusmuistia. Galaxy S9 tarjoaa 64 gigatavua sisäistä tallennustilaa, jota voi kasvattaa muistikortilla peräti 400 gigatavuun. IPhonessa ei ole muistikorttipaikkaa, joten isoin muistivariantti jää 256 gigatavuun.

Voittaja: Samsung

Akun kesto

Molemmissa puhelimissa on tuki langattomalla lataukselle. Galaxy S9:ssä on isompi akku kuin iPhonessa, mutta se ei välttämättä merkityse parempaa akunkestoa.

Voittaja: Ratkaisematon

Yhteenveto

Apple on perinteisesti ollut vahvoilla (useimpien sovellusten) suorituskyvyssä, vaikka paperilla kilpailijoiden puhelimet olisivatkin tehokkaampia. Sekä Samsungin että Applen huippupuhelinten ostaja voi olla vakuuttunut siitä, että laitteissa on riittävä suorituskyky ja erittäin korkealaatuinen mobiilikamera. Erot jäävät pitkälti siihen, kumman puhelimen kokee omassa arjessa mukavammaksi käyttää.

Kuva: Valmistajat

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Robotit näkyvät tulevina vuosina entistä enemmän terveydenhoidossa. Yksi kehittyneimmistä terveydenhuollon roboteista on käytössä Folkhälsanin Mustasaaren kuntoutusyksikössä, jossa potilaita kuntoutetaan Yhdysvalloissa kehitellyllä Indego-tukirankarobotilla. Se on ainoa laatuaan Pohjoismaissa.

– Saimme robotin viime vuoden elokuussa. Sen käyttöön koulutettiin kolme terapeuttia, jotka ovat ainoat, jotka saavat sitä käyttää, kuntoutusyksikön esimies Eliisa Uusihaka kertoo.

Indego on käytännössä robotisoitu tukiranka, jonka sisälle potilaan raajat asetetaan. Robotin avulla potilas pystyy liikkumaan vapaasti ulkona ja sisällä. Sensorit aistivat jatkuvasti käyttäjänsä liikkeitä. Liikkumista ohjataan pienillä painonsiirroilla. Kävely käynnistetään nojaamalla hieman eteenpäin ja robotin saa pysäytettyä nojaamalla taakse. Käytännössä robotti mahdollistaa kävelyn kuntoutuspotilaalle, joka ei itse pysty ottamaan askeltakaan.

– Tämä on aivan loistava laite. Meillä on nyt siitä puolen vuoden käyttökokemus, mutta jo sen aikana olemme saaneet merkittäviä tuloksia kuntoutettavien toimintakyvyssä. Verenkierto toimii paremmin ja suolen toiminta normalisoituu. Millään muulla keinolla emme saa ihmistä puolen tunnin aikana kävelemään 1000 askelta, Uusihaka kehuu.

Passiivinen ja aktiivinen toiminto

Robotissa on kaksi ohjelmaa. Niistä passiivisempi liikuttaa kuntoutettavaa henkilöä täysin robotin voimin ja toinen ohjelma voidaan säätää käyttäjän oman aktiviteettitason mukaan.

– Jos alaraajoissa on aktiviteettia, robotti avustaa vain sen mikä tarvitaan. Etuna on, että käyttäjän aivot oppivat robotin avulla normaalin kävelytavan ja parhaimmassa tapauksessa kuntoutus nopeutuu.

Robotti kootaan osista aina kunkin käyttäjän mittojen mukaan. Tämän takia Mustasaaressa on käytössä kolmen robotin osat, joista voidaan koota sopiva eri kokoisille asiakkaille.

Mistään pikkuhankinnasta ei ole kyse, sillä yhden robotin hinta ilman veroja on noin 100 000 euroa.

Kuva: Folkhälsan

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjät.fi:n lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistain aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa kaikkiaan 311 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Malmin lentokenttäyhdistyksellä on vuoden 2019 loppuun asti voimassa sopimus Helsingin kaupungin kanssa. Sen jälkeen alueella toimivien yrittäjien tulevaisuus on vaakalaudalla.

Malmin lentokentän vanhassa hangaarissa operoi BF-Lento Oy, jonka operatiivinen johtaja Mark Baker ihmettelee kaupungin toimintaa.

– Kaupunki ei suostu vuokraamaan hallia meille ilmailukäyttöön. Se haluaa, että lähdemme eikä tarjoa mitään tilalle, Baker pahoittelee.

Erikoiseksi tilanteen tekee se, että Helsingin kaupunki lupasi aikaisemmin Patrialta ostamastaan hangaarista tilaa yrityksen toimintaan.

– Yhtäkkiä tilanne muuttuikin niin, että kaupunki päätti tarjota hallia eniten tarjoavalle. Lopulta hallin saikin kilpaileva yritys, vaikka sitä oltiin jo luvattu kertaalleen kaikille vanhan hangaarin silloisille vuokralaisille.

"Emme voi lähteä mihinkään"

BF-Lento pyörittää nyt toimintaa häätöuhan alaisena.

– Emme me voi mihinkään lähteä, kun mitään vaihtoehtoa ei ole olemassa. Itse aion jatkaa toimintaa täällä, Baker jatkaa.

BF-Lento on tehnyt kaupungin toiminnasta valituksen hallinto-oikeuteen.

– Kaupunki on tarjonnut meille vain vuokratonttia, jonne voisimme rakentaa oman hallin. Tontin vuokra-aika päättyisi vuoden 2019 lopussa eli eihän siinä olisi mitään järkeä.

Baker ihmettelee myös sitä, miksei Malmin lentokentän kahdelle tällä hetkellä tyhjänä olevalle hallille ole keksitty mitään toimintaa. Ne jäivät Rajavartiolaitokselta kaupungille.

– Kaksi isoa hangaaria on nyt tyhjillään. Mielestäni se on veronmaksajien rahojen tuhlaamista.

"Fiilis edelleen hyvä"

Epätietoisuudesta huolimatta Baker omat tunnelmat Malmin kentän jatkosta ovat edelleen positiiviset.

– Olen avoimin mielin ja valmis jatkamaan. Haluamme jatkaa yritystoimintaa kuten kaikki muutkin täällä.

Äskettäin tosin kahvilayrittäjä päätti jättää leikin kesken. Baker epäilee syyksi liian korkeaa vuokraa.

– Lentotoiminta Malmilla on tällä hetkellä erittäin pirteää. Meillä on paljon liikennelentäjäksi koulutettavia, koska heistä on juuri nyt melkoinen pula.

Baker on tyytyväinen siihen, miten lentokenttäyhdistys on hoitanut tehtävänsä.

– Vapaaehtoisvoimin homma sujuu hienosti. Finavia ei koskaan onnistunut saamaan toimintaa kannattavaksi mutta yhdistys on siinä onnistunut.

Yhdistyksen tarkoituksena on hakea lisäaikaa vuoden 2019 lopun jälkeen.

– Itse en usko, että Malmille rakennetaan mitään asuinrakennuksia vielä pitkään aikaan. Näin olen kuullut vähän myös kaupungin taholta.

Hieman valoa Tattarisuon yrittäjille

Helsingin Yrittäjät ja sen paikallisyhdistys Koillis-Helsingin Yrittäjät ovat toimineet yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Malmin lentokentän säilyttämiseksi nykyisessä käytössään. Huoli koskee myös läheisen Tattarisuon teollisuusalueen yritystoimintaa.

Tattarisuo on Helsingin laajin ja monipuolisin teollisuusalue. Alueella toimii kolmisen sataa yritystä, jotka työllistävät noin 1500 työntekijää.

– Huoli on nyt väistymässä, sillä Tattarisuon yrittäjien toimintaedellytyksistä on tehty valtuustoaloite ja kaupunkiympäristölautakunnan kaupunginhallitukselle antaman lausunnon mukaan yrittäjien toimintaedellytysten turvaaminen ja niiden parantaminen Tattarisuon teollisuusalueella on kannatettavaa, Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala kertoo.

Sallitaanko melua?

Yleiskaavassa Tattarisuon alue on osoitettu työpaikka-alueeksi, ja tavoitteena on saada Tattarisuon alueen uudet vuokrausperusteet kaupunkiympäristölautakunnan päätettäväksi vuoden 2018 aikana.

– On tärkeää varmistaa, että pienteollisuusalueiden toiminta voi jatkua ja kehittyä Helsingissä tulevaisuudessakin. Lisäksi tulee luoda edellytyksiä uuden yrittäjyyden syntymiselle ajan myötä Malmin uusille asuntorakentamisalueille, Oksala jatkaa.

Koillis-Helsingin Lähitiedon päätoimittaja Teija Loponen on seurannut tiiviisti lentokentän ja sen lähialueen yrittäjien tilannetta. Kaupungin tavoitteena on saada Tattarisuon alueelle vuoden 2018 aikana uudet vuokrausperusteet, joiden pohjalta alueen tehokas käyttö turvattaisiin vielä vuoden 2034 jälkeen.

– Yleiskaavassa Tattarisuosta ei enää puhuta teollisuusalueena vaan työpaikka-alueena. Pidän hieman epävarmana sitä, saako nykyisenlainen verstas-, romutus- ja vastaava toiminta tulevaisuudessakin jatkua Tattarisuolla, vai yritetäänkö sen profiilia nostaa työpaikka-alueeksi, jolla ei esimerkiksi voitaisi sallia melua aiheuttavaa toimintaa.

Kuva: BF-Lento Oy / Mark Baker

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Rekrytointi voi olla yrittäjälle haastava tehtävä etenkin, jos kyse on yrityksen ensimmäisestä työntekijästä. Yrittäjän oma aika ei välttämättä riitä rekrytointiponnistuksiin. Haasteena voi olla myös se, ettei rahaa ole rekrytointikonsulttien palkkaamiseen.

Rekrytointiasiantuntija Tomi Mahlamäki listaa Yrittäjäsanomille vinkkinsä rekrytoinnin tehostamiseen.

1. Laita ilmoitus LinkedIn-palveluun

Jos et vielä ole LinkedInissä, luo sinne profiili. Erityisen paljon hyötyä palvelusta on, jos toimit myynnin tai markkinoinnin alalla. Ammattilaisia houkutteleva sosiaalisen median palvelu on tarjoaa paljon hyödyllisiä kontakteja ja ammatillista keskustelua.

Rekrytoijan kannattaa laittaa LinkedIniin napakka ja selkeästi laadittu ilmoitus, jossa kerrotaan mitä yritys etsii. Pyydä omaa verkostoasi jakamaan ilmoitusta.

Tee sama Facebookissa.

2. Lähetä soveltuvaan oppilaitokseen ilmoitus, jos etsit osa-aikaista työvoimaa.

Keskustele oppilaitoksen kanssa toiveistasi ja kysy tarvittaessa myös mahdollisuutta harjoittelijoiden käyttöön.

3. Ota yhteyttä paikalliseen TE-toimistoon.

Kerro mitä haet ja pyydä heitä laittamaan tietoa ainakin muutamasta soveltuvasta henkilöstä (http://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonantajalle/loyda_tyontekija/index.html).

4. Älä pelkää yhteydenottoja.

Voit vastata kandidaateille, että hakemus on rekisteröity, minkä jälkeen voit täysin itse päättää, kenet haluat tavata ja haastatella. Mitä nopeammin hakemuksen saapumisen jälkeen otat kontatkin, sen parempi. isommissakin yrityksissä palataan kaikille hakijoille 24 tunnin sisällä, viimeistään 48 tunnin sisällä.

Yleisimmät kompastuskivet rekrytoinnissa

Mahlamäen mukaan kokeneemmatkin rekrytoijat sortuvat usein liian pitkään kestäviin hakuprosesseihin. 

– Monesti voi olla, että tehtävänkuva, yritys tai työnantajamielikuva eivät houkuttele hakijaa. Ilmoittelu- ja julkaisuverkosto voi olla liian suppea. Prosessi voi olla hakijalle liian raskas, eli joudutaan täyttämään pitkiä lomakkeita ja käymään läpi monta haastattelukierrosta, jolloin prosessiin kuluu liian paljon aikaa.

Ongelmana voi olla myös se, että hakijoita ei kontaktoioda riittävän nopeasti.

– Eli niin sanottu ”human touch” puuttuu. Pidetään rekrytointia avoinna pari viikkoa ilmoitushaulla pelkästään perinteisissä rekrytointikanavissa ja katsotaan sitten mitä jäi haaviin. Soitetaan ehkä parille parhaalle kandidaatille ja sitten lähetetään "ei kiitos". Pahimmassa tapauksessa hakija ei kuule koskaan mitään prosessista ja päätöksistä, Mahlamäki sanoo.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Seuraavien kolmen vuoden aikana Robot Union valitsee 40 yritystä, jotka pääsevät kehittämään valmistus-, elintarvike- ja terveysteollisuuteen sekä julkiseen infrastruktuuriin liittyvää robotiikkaa.

Teknologian tutkimuskeskus VTT toimii hankkeen teknisenä koordinaattorina ja johtaa yli puolta hankkeen toiminnoista yhteistyössä FundingBox-yhteisön kanssa. Hankkeen suuruusluokka on kahdeksan miljoonaa euroa.

Kiihdyttämö tuo huippututkijat ja yrittäjät yhteen

Eurooppalaisen Robot Unionin kiihdytyshankkeen tavoitteena on löytää, tukea ja rahoittaa innovatiivisia robotiikkahankkeita. Tällä kannustetaan robotiikka-alalla toimivia startup- ja pk-yrityksiä kehittämään innovatiivista tekniikkaa, joka avaa uusia ja kansainvälisiä markkinoita.

– Robot Union tarjoaa yrityksille ainutlaatuisen mahdollisuuden astua robotiikan ja tekoälyn maailmaan. Se pyrkii ratkaisemaan markkinoille tuloon ja teknologioiden kehittämiseen liittyvien korkeiden kustannusten aiheuttamat ongelmat, toteaa hankkeen tekninen koordinaattori Ali Muhammad VTT:ltä.

Muhammad mukaan Robot Union ‑kiihdyttämö tuo huippututkijat ja yrittäjät yhteen vauhdittaakseen robotiikka-alan innovaatioiden syntymistä Euroopassa”.

Kaksi hakua: mukaan pääsee 20 startup- ja pk-yritystä

Robot Unionin kahdessa avoimessa haussa valitaan 20 startup- ja pk-yritystä, jotka aloittavat 6–12 kuukauden kiihdytysprojektin.

Ohjelmaan valittu yritys saa korkeintaan 223 000 euroa käytettäväksi alkuvaiheen rahoitustarpeisiin. Parhaiten menestyville yrityksille on luvassa miljoonan euron lisäsijoitus, jonka jakavat Chrysalix Venture Capital ja Odense Seed & Venture.

Laaja tukiorganisaatioiden verkosto – Mukana eri alojen johtavia yrityksiä

Ohjelma tuo yhteen tutkimuskeskuksia, suuryrityksiä ja innovatiivisia startup- ja pk-yrityksiä.

Rahoituksen lisäksi yritykset saavat teknistä tukea Euroopan johtavilta robotiikka-alan tutkimuslaitoksilta, joita ovat Teknologian tutkimuskeskus VTT, Danish Technological Institute DTI, TU Delft, Tecnalia ja PIAP.

Osallistujilla on käytössään myös laaja kansainvälinen verkosto tunnettuja mentoreita, kuten Google, Airbnb, Ikea, Yahoo, Prisa ja Microsoft. Lisäksi mukana on valmistus-, elintarvike- ja terveysteollisuuden sekä julkisen infrastruktuurin aloilla toimivia johtavia yrityksiä MADE, Ferrovial Servicios, Arla Foods ja Fenin.

Robot Unionin mukava voi saada näkyvyyttä kansainvälisissä tapahtumissa: 4YFN Barcelona, ​​Slush ja Web Summit.

Kiihdyttämöhanke käynnistetään Euroopan komission Horisontti 2020 ‑ohjelman puitteissa. Robotiikkatapahtuma European Robotics Forum 2018 on käynnissä Tampereella 13.–15. maaliskuuta.

Robot Unionin kiihdytyshankkeista ja hakuprosessista: http://www.robotunion.eu

FundingBox on digitaalinen alusta teknologiayhteisölle, jonka kautta on mahdollisuus hakea rahoitusta: https://fundingbox.com/

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien johtaja Veli-Matti Lamppu vaatii keskusteluun kokonaisnäkemystä. Nyt vaaditaan esimerkiksi kaikille ilmaista varhaiskasvatusta ja oppimateriaalikustannuksista vapaata toisen asteen koulutusta. Korkea-asteen opinnot ovat jo käytännössä maksuttomia.

– Realismi julkisen talouden tilasta on unohtunut täysin. Toisaalta tiedetään, että ongelmat, jotka vaikuttavat kykyyn selviytyä ammatillisessa opetuksessa, syntyvät usein jo perusasteen puolella, Lamppu korostaa.

Yrittäjäjärjestön mukaan seuraavan hallituskauden keskeisimmäksi tavoitteeksi on asetettava kansallisen osaamisstrategian parlamentaarinen laatiminen. Lampun mukaan hallitus ei ole toteutetuista uudistuksista huolimatta pystynyt ylittämään koulutusjärjestelmän raja-aitoja, saati kaatamaan niitä.

– Järjestelmästämme puuttuu kokonaisnäkemys siitä, miten me vastaamme yhteiskunnan nopeaan muutokseen ja millä resursseilla. 

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ laskee oppivelvollisuusmallinsa hintalapuksi 300 miljoonaa euroa.

SY:n osaamisvaliokunnan puheenjohtaja, Kumppania Oy:n yrittäjä Pia Hirvonen peräänkuuluttaa laaja-alaista verkostomaista yhteistyötä koulutuksen toimijoille. Hän toimii myös Satakuntaliiton 2. asteen ammatillisen koulutuksen neuvottelukunnassa.

– Suuri ongelmamme, että perälauta vuotaa ja tulee työttömiä vastavalmistuneita, pitää saada ratkaistua. Kaipaisin koulutusjärjestelmään tehokkaampaa yksilön huomioimista ja laaja-alaista verkostomaista yhteistyötä. Oppilaitos ei voi tuottaa työvoimaa työelämän todellisiin tarpeisiin, jos ei ole vuoropuhelua yksityisen sektorin kanssa.

JOPO-mallin käyttöä syytä laajentaa

Kestävämmän opintopolun rakentamiseksi yrittäjäjärjestö nostaisi ns. joustavan perusopetuksen eli JOPO-mallin normaaliksi käytännöksi etenkin yläkouluvaiheessa. Näin toisen asteen opintoihin astuttaisiin nykyistä valmiimpana.

– Yksilön on voitava rakentaa osaamistaan huomattavasti omatahtisemmin. Oppilasta on ohjattava perusopetuksesta kohti toisen asteen opintoja yksilölliset vahvuudet ja erityiset tarpeet huomioiden, SY:n digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä taustoittaa.

Joustava perusopetus -toiminta tarkoittaa mallia, joka kohdistuu niihin oppilaisiin, jotka ovat vaarassa jäädä ilman päästötodistusta ja usein myös toisen asteen opiskelupaikkaa.

– Nuori ohjattaisiin jatko-opintoihin vasta, kun hänellä on siihen riittävät tiedolliset, taidolliset ja muut edellytykset. Yleiset jatko-opintovalmiudet määriteltäisiin oppivelvollisuuden suorittamisen ehdoksi muodollisen oppimäärän saavuttamisen rinnalle. Näemme, että perusopetuksessa oppivelvollisuusiän perälauta voitaisiin ulottaa 18 vuoteen.

Kopataan toisen asteen opinnot keskeyttävät tuen piiriin

OAJ esittää oppivelvollisuuden ulottamista toisen asteen koulutukseen koko ikäluokalle. Tämä tarkoittaisi, että kaikille opiskelijoille olisi kustannettava oppimateriaalit.

– Tämä olisi pois eniten apua tarvitsevien tuesta eikä palvelisi Suomen Yrittäjien jakamaa tavoitetta, jonka mukaan koko ikäluokan on saavutettava toisen asteen tutkinto, Mikkilä toteaa.

SY:n oppivelvollisuusmallissa toisen asteen koulutus ei kuuluisi jatkossakaan oppivelvollisuuden piiriin. Näin resurssit voitaisiin kohdentaa perusopetuksen joustavoittamiseen sekä toisen asteen opinnot keskeyttävien tukemiseen.

– Oppivelvollisuusmallimme koppaisi opinnoissaan ylitsepääsemättömiä haasteita kohtaavat nuoret, ei koko ikäluokkaa. Mallissamme toisen asteen opintonsa pysyvästi keskeyttävä alle 18-vuotias opiskelija siirtyisi takaisin joustavan perusopetuksen piiriin jatkavana oppivelvollisena. Tällöin hän olisi velvoitettu osallistumaan joustavan perusopetuksen palveluihin, joihin voitaisiin yhdistää myös toisen asteen sisältöjä ja valmistavia opintoja.

Suomessa on jopa yli puoli miljoonaa työikäistä ihmistä vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta. OAJ:n mukaan tätä nykyä 15 prosenttia ikäluokasta jää vaille toisen asteen tutkintoa. Työelämä ei enää tarjoa tehtäviä, joihin pääsisi peruskoulupohjalta.

Jo 5-vuotiaat esiopetukseen – SY suhtautuu myönteisesti

Veli-Matti Lampun mukaan esiopetuksessa luodaan pohjaa kasvulle ja oppimisille. OAJ ehdottaa esiopetusta jo 5-vuotiaille.

– Suhtaudumme varovaisen myönteisesti esiopetuksen laajentamiseen jo 5-vuotiaille. Nyt käytännössä esiopetuksessa ovat jo kaikki 6-vuotiaat, vaikka lain mukaan se on vanhempia velvoittavaa, mutta ei osa oppivelvollisuutta.

Lampun mukaan voitaisiin tarjota kaikille mahdollisuus esiopetukseen jo 5-vuotiaasta lähtien joitain tunteja viikossa.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

TEM Toimialapalvelu on kerännyt kevään 2018 näkymät elintarvikealalta, liike-elämän palveluista, kaivosalalta, matkailualalta, puutuotealalta, sosiaali- ja terveyspalvelualalta ja uusiutuvan energian alalta.

Kuluttajien luottamus omaan talouteen on poikkeuksellisen vahva, ja se näkyy esimerkiksi lisääntyneenä ravintolassa ruokailemisena. Viime vuonna päivittäistavarakaupan vähittäismyynti kasvoi 1,7 prosenttia ja Foodservice-tukkukauppa 1,8 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna.

Liike-elämässä erityisesti ohjelmistoalaa vaivaa työvoiman puute

– Elinkeinoelämän kasvua tukeva liike-elämän palveluiden toimiala näyttää jatkavan positiivista kasvua tulevan kevään, kesän ja syksyn aikana. Kansantalouden kannalta merkittävien alojen kuten ohjelmistoalan ja teknisen konsultoinnin, tuleva suunta ennakoi lisäksi laajemmin talouteen kasvua, TEM tiedottaa.

Myös työvoimaa välittävien yritysten edessä ovat yhä kasvavat markkinat, vaikka usean alan kohdalla puhutaankin jo työvoimapulasta.

Hyviä lukuja takonut matkailu kasvaa edelleen

Matkailu on ollut voimakkaassa kasvussa. Vuonna 2017 yöpymisten kokonaismäärä kaikissa majoitusliikkeissä kasvoi 5,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kansainvälisten matkailijoiden osuus kasvoi 14 prosenttia.

Liikevaihdon kasvu on ensisijaisesti perustunut majoitus- ja ravitsemispalveluiden kasvuun. Matkailualan pk-yritykset arvioivat lähiajan yleiset suhdannenäkymät selvästi toiveikkaammiksi kuin muut toimialat. TEMin Toimialapalvelun suhdannenäkymän mukaan alalla on panostettava matkaketjujen, kestävyyden ja digitaalisuuden kehittämiseen.

Vähähiilisyys on mahdollisuus

Puun sahaus-, höyläys- ja kyllästystoiminnassa liikevaihto on kasvanut merkittävästi. Liikevaihdon kasvu selittyy sahatuotteiden viennin suurella kasvulla ja osittain piristyneellä kotimaan kulutuksella.

– Kotimaisen rakentamisen elpyminen on siivittänyt kasvua muilla puutuoteteollisuuden aloilla. Alalla suurin osa tuotannosta jää kotimaahan.

Sote-alalla tarvitaan uudenlaista osaamista

Sote-uudistus merkitsee uudenlaista toimintaympäristöä kaikille alan toimijoille. Uudistuksen jälkeisessä maailmassa yritysten sekä julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden on toimittava palvelujärjestelmäkokonaisuutena.

– On kaikkien osapuolten etu, että monipuolinen tuottajuus toteutuu myös alueellisesti ja että tarjolla on markkinoiden avautuessa palveluja, joita asiakkaat haluavat valita, TEMin toimialapäällikkö Terhi Tevameri Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta sanoo.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi