Viime vuonna yrittäjäpalkinnon saajaksi ehdotettiin hieman vajaata 90 yrittäjää. Kuluvan vuoden aikana kiinnostus on ollut selvästi suurempaa.

–  Ehdotuksia on tullut jo yli 50 kappaletta, Suomen Yrittäjien järjestöjohtaja Hanna Hietala kertoo tyytyväisenä.

Hietalan mukaan eniten ehdotuksia on tullut Satakunnasta.

– Joukossa on huikeita yritystarinoita eri aloilta ja erikokoisista yrityksistä, hän jatkaa.

Valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot jaetaan tänä vuonna 51. kerran. Palkinto on kunnianosoitus kasvolliselle yrittäjyydelle. Se nostaa esille uudistuvia ja toimintaansa kehittäviä yrityksiä, jotka kehittävät omaa henkilökuntaansa, yritystään ja toimialaansa.

Näin ilmiannat oman ehdokkaasi

Jos tunnet omaperäisen, yhteiskunnallisesti merkittävän yrittäjän, jonka liiketoiminta kehittyy ja kasvaa, voit ilmoittaa kyseisen yrityksen mukaan kilpailemaan Valtakunnallisesta yrittäjäpalkinnosta. Palkinnot jaetaan Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Turussa lokakuussa.

Viime vuonna palkinnon saivat Arcusys Joensuusta, FinnSpring Toholammilta, Fondia Helsingistä ja Lune Group Juupajoelta. 

Yritystä voi ehdottaa ja lisätietoja lukea tästä.

Aiemmin palkittuihin voi tutustua Vuoden yrittäjä -verkkosivulla.

Kuva: Suomen Yrittäjät

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Uuden puhelimen ostajalle voi tulla tenkkapoo etenkin, jos uusi puhelin toimii eri käyttöjärjestelmällä kuin vanha. Seuraavilla ohjeilla saat siirrettyä tiedostot helposti.

Siirto Androidista iPhoneen

1. Lataa Move to iOS -sovellus Android-laitteelle. Sovellus toimii Androids 4.0-versiolla ja sitä uudemmilla laitteilla. Sovellus siirtää yhteystietojen lisäksi muun muassa viestit, kuvat ja videot.

2. Käynnistä iOS-laite. Mene asetuksiin Ohjelmat ja data -kohtaan ja valitse Siirrä data Androidista. Siirto onnistuu vain iPhonen käyttöönoton yhteydessä ensimmäisellä käynnistyksellä. 

3. Valitse Android-puhelimella sovelluksesta Etsi koodini. Tämän jälkeen siirry iOS-laitteeseen ja paina Jatka. Saat 10-numeroisen koodin.

4. Käytä koodi Android-puhelimella. Sen avulla voit valita, mitä tietoja haluat siirtää.

5. Kun siirto on tehty, jatka iPhonen käyttöönottoa.

Siirto iOS-laitteesta Androidiin

1. Käytä Samsung Smart Switch -sovellusta, joka tukee useimpia uusia Android-puhelimia (myös muut valmistajat).

2. Käytä tiedostojen siirtämiseen usb-kaapelia. Liitä iPhonen Lightning-kaapeli soveltuvaan adapteriin ja sitten Android-puhelimeen.

3. Anna iPhonelle lupa luottaa Android-puhelimeen.

4. Jos haluat siirtää langattomasti iCloud-pilvipalvelusta, anna Smart Switchille Apple ID -tunnus.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Eri puolilla Suomea valelaskuja on tehty esimerkiksi kaivamalla yritysten postilaatikoista tai roskalaatikoista aitoja laskuja ja matkimalla niitä. Rikolliset ovat vaihtaneet niihin omat tilinumeronsa ja uuden loppusumman.

Tällaisista tapauksista on tullut ilmi muun muassa Satakunnassa  ja Pirkanmaalla.

Suomalaisen taloushallinnon ohjelmistoja kehittävän Baswaren datapalveluiden johtaja Teemu Toroi sanoo Tekniikka & Talous -lehdessä, että yritykset pystyvät tunnistamaan ja välttämään maksamasta virheellisiä tai petollisia laskuja pelkästään jo siirtymällä paperilaskuista sähköisiin.

– E-laskuissa lähettäjän nimeä ja maksutietoja on huomattavan vaikea väärentää, Toroi muistuttaa.

Hän korostaa sitäkin, että yrityksillä pitäisi olla ajantasainen toimittajalista, ja tätä listaa voidaan sitten verrata laskuihin.  

Tekniikka&Talouden mukaan esimerkiksi Basware myy tällaista jo Vendor Manager -nimisenä ratkaisuna, joka on yrityksissä  jo käytössä. Järjestelmää voidaan käyttää paperisten, tekstidokumenttien (edi/xml, pdf, ja niin edelleen) sekä esimerkiksi pci-standardin dokumenttien tarkistukseen.

Basware ja muut ohjelmistotalot kehittävät vielä edistyneempiä virheellisten ja huijauslaskujen tunnistusmenetelmiä, jotka voivat perustua poikkeamien tunnistamiseen. Poikkeama voi olla  esimerkiksi laskun saajan tiedoissa tai laskutusvälissä.

– Kun dataa kertyy riittävästi, sitä voidaan jakaa anonymisoidusti muidenkin käyttöön. Näin voitaisiin nopeasti rakentaa esimerkiksi toimialakohtaisia kampanjoita, Baswaren Teemu Toroi visioi.

Katso Yrittäjän ABC:sta ohjeet huijaus- ja valelaskujen torjumiseen

toimitus(at)yrittajat.fi

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 259 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

toimitus(at)yrittajat.fi

Roifoton yrittäjä Kimmo Pallarin yrittäjyys on jatkunut jo 20 vuotta. Suurimman osan elämäntyöstään hän on tehnyt valokuvien kehityksen parissa.

Kehittäminen loppui kuin seinään 2000-luvun aliusa, kun digitaalikamerat alkoivat yleistyä. Kuluttajien käyttäytyminen muuttui lähes yhtä nopeasti. Yhä harvempi marssi enää valokuvaamoon filmirullien kanssa.

– Siirtymä oli aika raju. Ensimmäisenä filminvalmistajista tipahti Agfa, sitten Kodak. Suurista on jäljellä enää Fuji, Pallari kuvailee digitalisaation vaikutuksia.

– Suomessa oli 2000-luvun alussa noin 800 valokuvausliikettä. Tällä hetkellä niitä on reilusti alle 200. Ne, jotka lähtivät heti mukaan digitaalisuuteen, selvisivät.

Mies ei jäänyt surkuttelemaan vaan päätti siirtyä nopeasti digitaaliseen kuvalaboratorioon vuonna 2002. Hinta oli kova.

– Se oli iso investointi. Nolla-alvilla hinta oli 186 000 euroa. Sillä rahalla olisi saanut omakotitalon.

Filminkehityskoneestas ei kuitenkaan luovuttu. Se toimii vielä tänäkin päivänä ja kuvia kehitetään muutaman kerran viikossa.

"Kuva voidaan painaa mihin tahansa"

Digitaalisuus on muuttanut paitsi kuvien käyttöä, myös Pallarin toimintaa yrittäjänä. Aluksi piti satsata kunnolla markkinointiin.

– Piti herättää ihmiset, että he tajuavat tulla valmistamaan digikuvia. Piti kertoa että vaikka kuvan näkee kameran ruudulla, siitä voi tehdä myös valokuvia. Alkuvaiheessa myin digikameroita ja annoin sen mukana 50 euron lahjakortin kuvanvalmistukseen.

Kameroiden myyminen ei enää nykyään kannata. Pallarin valikoimissa on erilaisia lisävarusteita.

– Aluksi näin digitaalisuuden uhkana mutta hyvin pian myös mahdollisuutena. Digitaalisuus antoi aivan erilaiset mahdollisuudet kuvan käyttöön. Kuvia voidaan painaa lähes mihin tahansa, vaikka metalliin. Suurkuvatulostimilla tehdään isoja canvas-tauluja paikan päällä liikkeessä. Kaiken kaikkiaan kuvan käyttö on monipuolistunut.

Kuvat säilyvät yhä harvemmalla

Samaan aikaan kuvia napsitaan enemmän kuin koskaan. Pallari harmittelee trendin mukanaan tuomaa kertakäyttökulttuuria.

– Kuluttajille on hyvä kertoa, että tärkeät kuvat olisi hyvä ottaa talteen, jotta ne säilyisivät. Suurin osa ei tee kuvilleen mitään ja ne häviävät kovalevyn tai puhelimen vaihtamisen mukana. Sitten on niitä, jotka haluavat edelleen kuvista paperiversiot.

Digitalisaatio on muuttanut Pallarin liiketoimintaa siten, että hän kuvaa itse aikaisempaa enemmän. Studiokuvaukset ovat lisääntyneet. Myös passikuvat ovat tärkeä osa bisnestä.

– Omassa työssä Photoshop on mullistanut kuvan käytön. Kuvaa pystytään muokkaamaan miten vain. Vanhoja kuvia voidaan entrata ja pelastaa niistä värivirheitä.

Kimmo Pallari kertoi kokemuksistaan Yrittäjän Digikoulussa Rovaniemellä.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Janne Honkanen on mies, joka tuntee luksusmatkailubisneksen. Rovaniemeläisen Luxury Actionin yrittäjän asiakkaita ovat olleet tunnetut kansainväliset tähdet, joiden kaikkien nimiä hän ei voi paljastaa.

Osa tähdistä on kuitenkin kertonut Lapin-reissustaan sosiaalisessa mediassa ja samalla mainostanut Honkasen yritystä. Heitä ovat muun muassa Game of Thronesista tuttu Emilia Clarke ja Taru Sormusten Herrasta elokuvissa nähty David Wenham. Mika Häkkinen vietti häänsä Rovaniemellä Honkasen järjestäessä puitteet kuntoon.

Honkanen on yrittäjäperheestä. Lamavuosina perhettä koetteli konkurssi. Honkanen itse suuntasi maailmalle moottoriurheilun mukana. Miehen lajeina olivat moottorikelkkailu, vesijetteily ja motocross. Lupaavasti alkanut ammattilaisura päättyi loukkaantumiseen vuonna 1999.

– Haaveilin koko ajan isommasta urasta Yhdysvalloissa, mutta se loppui loukkaantumiseen. Kun tulin operoitavaksi Suomeen, aloin miettiä mitä alkaisin tehdä.

Tuolloin Honkanen oli 19-vuotias. Hän oli kaksi vuotta aikaisemmin perustanut yrityksen moottorikelkan ajo-opetuksia ja ajonäytöksiä varten.

Kasvain parani yllättäen

Idea uudesta bisneksestä valkeni pian. Honkanen perusti Rovaniemelle Joulupukin pajakylään lapsille suunnatun moottorikelkka-ajokoulun.

Pian synkkeni jälleen. Miehen päästä löytyi aivokasvain.

– Se johti vaikeuksiin. Yritykseni Joulupukin kylässä meni konkurssiin. Se oli haastavaa aikaa.

Kasvaimen kehitys kuitenkin loppui yllättäen ja se alkoi kadota. Syy tähän ei koskaan selvinnyt. Paranemisen aikana Honkanen teki omaa ryhtiliikettä ja jatkoi työskentelyä matkailualalla. Hänen isänsä osti kelkkapuiston konkurssipesältä. Toiminta siellä jatkuu edelleen.

– Sain kyselyitä niiden lasten vanhemmilta, keitä olin opettanut ajamaan kelkalla. He halusivat, että suunnittelisin matkoja Lappiin ja viettäisin heidän kanssaan enemmän aikaa. Huomasin, että henkilökohtaisemmin suunnitelluille matkapaketeilla on kysyntää.

Honkanen alkoi opiskella kieliä. Muutaman vuoden aikana päähän tarttui useamman vieraan kielen perusteet.

– Aloin kartuttaa tietämystäni luksusmatkailusta.

Oppia Janne haki Ranskan Rivieralta sekä tuttaviltaan, jotka työskentelivät muun muassa Välimerellä yksityisjettien kapteeneina ja hotellinomistajina.

– Siihen aikaan luksusmatkailu oli Suomessa aika tuntematonta.

Mainetta ulkomailla

Syntyi Luxury Action. Konkurssin ja kaiken opiskelun jälkeen Honkanen sai tunnustusta Ernst & Youngin palkittua hänet Pohjois-Suomen parhaana yrittäjänä vuonna 2015. Seuraavana vuonna yritys palkittiin luksusmatkailun kansainvälisessä konferenssissa Adventure Designer -kategorian parhaana.

– Me emme ole voineet vain lähteä myymään jotakin valmista tuotetta. On täytynyt olla innovatiivinen ja luoda jotain uutta. Olemme onnistuneet joissain asioissa ja saaneet hyvää medianäkyvyyttä.

Sitä ovat antaneet muun muassa CNN-uutiskanava ja arvostettu talousmedia Forbes, jotka ovat kiinnostuneet Luxury Actionin räätälöidyistä matkapaketeista. Yksi sellainen on The Hollywood Experience, jossa asiakkaan matkasta laaditaan käsikirjoitus ja sen pohjalta reissu taltioidaan elokuvaksi. Muita kiinnostavia tuotteita ovat elämyksellinen luksuskotakonsepti ja Supercar Ice Driving, jonka yhteistyökumppanina on McLaren.

Äskettäin yritys vuokrasi asiakkailleen koko Hartwall Areenan yksityiskäyttöön. Honkasen tavoitteena on ujuttaa palvelun mukaan myös lappilaista kulttuuria.

– On hienoa olla suomalainen yrittäjä. Haluan jakaa tietoutta arktisuudesta, poronhoidosta ja saamelaisuudesta. Luksusmatkailijat ovat tiedonhaluisia.

Vaikka asiakkailla on rahaa, he kuluttavat sitä harkiten.

– Luksusmatkailija on erittäin hintatietoinen. Emme voi myydä normaalia safaria kalliimmalla vain sillä perusteella, että asiakas on VIP. Pitää luoda uusia tuotteita ja ohjelmassa täytyy olla sisältöä.

Honkanen kasvattaa liiketoimintaansa paitsi Suomessa, myös sen ulkopuolella. Yrityksessä on haarakonttori Tukholmassa, josta käsin hoidetaan muuta Skandinaviaa. Toimiston vetäjänä työskentelee entinen American Expressin Pohjoismaiden johtaja.

Parhaillaan kiireinen mies valmistelee Rovaniemellä uutta projektia, josta tiedotetaan lähiaikoina.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

– XXL tulee korvaamaan nykyiset varashälyttimet Noccelan älykkääseen sisätilapaikannukseen perustuvalla tuotesuojausjärjestelmällä kaikissa Suomen myymälöissään, sillä tulokset yhden myymälän testikäytöstä ovat olleet vakuuttavia, Noccelan asiakkuudesta vastaava Toni Stenström kertoo.

Uuden sukupolven varashälyttimet

Uuden sukupolven varashälyttimet olivat ensin käytössä yhdessä myymälässä. Tulokset olivat konkreettisia.

– Noccelalla suojatut tuotteet ovat saaneet olla rauhassa, toteaa XXL:n operatiivinen johtaja Iiro Oravisjärvi Noccelan tiedotteessa.

Urheiluliikeketju on käyttänyt hälyttimiä tietyissä helposti vietävissä tuotteissa ja näissä hävikki on pudonnut kokeilun myötä minimiin.

– Tyypillisesti ammattivarkaita kiinnostavat tuotteet, joilla on hyvä jälleenmyyntiarvo. Tällaisia ovat sesongin uutuudet ja brändituotteet, Stenström kertoo.  

”Varkaat nauravat nykyisille hälyttimille”

Yrityksen yksi perustajista Tapani Talvitien mukaan tuotesuoja-alalla ei ole tapahtunut merkittäviä innovaatioita vuosiin.

-- Kaikki tiedämme tuotteisiin kiinnitetyt varashälyttimet kaupoissa, mutta varkaat nauravat niille. Olemme tuoneet tuotesuojauksen kauppojen ovilta kaupan sisäpuolelle, hän sanoi helmikuussa Business Finlandin verkkosivuilla julkaistussa jutussa.  

Vuonna 2014 perustettu Noccela on kahdella rahoituskierroksella kasvanut jo yli 20 työntekijän yritykseksi tavoitteenaan viedä ratkaisua myös ulkomaille.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Laskutuspalveluyritykset voivat sopia, että niiden kautta toimivat henkilöt saavat palkkionsa palkkana henkilön itse asiakkaansa kanssa sopiman toimeksiannon ajan. Näin siitä huolimatta, vaikka hän samanaikaisesti olisikin YEL-vakuutettu.

Palkansaaja-statuksesta verotuksessa seuraa erilaisia asioita

Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Sanna Linna-Aro muistuttaa, että verotuksessa voidaan sopia muodollisesta työsuhteesta, ns. palkansaaja-statuksesta, vaikka tosiasiassa työsuhteen tunnusmerkit eivät täyttyisikään.

– Kun on palkansaaja, siitä seuraa erilaisia asioita, eli esimerkiksi miten arvonlisäverotus tulee huomioida laskutuspalvelumallissa ja voidaanko matkakorvauksia korvata verovapaasti. Palkansaaja ei voi olla arvonlisäverovelvollinen, jolloin arvonlisävero määräytyy lähtökohtaisesti laskutuspalveluyrityksen alv-velvoitteiden mukaan. Toisaalta palkansaajalle voidaan tietyin edellytyksin maksaa verovapaita matkakustannusten korvauksia, Linna-Aro selventää.

Jos muodollisesta työsuhteesta ei ole sovittu... 

On myös mahdollista, että laskutuspalvelua käyttävä työn suorittaja määritellään verotuksessa yrittäjäksi.

– Jos muodollisesta työsuhteesta ei ole sovittu, niin silloin kyse on työkorvauksesta, eli yrittäjänä tehdystä työstä. Edellytyksenä toki tällöin on, että työkorvauksen tunnusmerkit täyttyvät. Verohallinnon ohjeen mukaan työkorvauksen tunnusmerkkejä ovat muun muassa työn itsenäisyys, eli ei saa olla työnjohtoa ja valvontaa sekä sopimuksen ehtoihin ja palkkion määrittämiseen liittyvät seikat.

Veroasiantuntija Linna-Aro neuvoo selvittämään itselleen edullisimman toimintamallin.

– Laskutuspalveluissa tarkoitus on helpottaa prosesseja, mutta kannattaa miettiä, mikä toimintamalli on itselle edullisin. Sopivan mallin hahmottaminen voi olla hankalaa lainsäädännön eroavaisuuksista ja monimutkaisuuksista johtuen.

Selvitä, mikä malli itsellesi edullisin

Sanna Linna-Aron mukaan kevytyrittäjyys voi olla hyvä reitti yrittäjyyteen.

– Mutta jos yritystoiminta lähtee lentoon, niin kannattaa huolellisesti laskea, mikä toimintamalli on pidemmän päälle se kannattavin, esimerkiksi arvonlisäverotuksessa.

Taloustaito-lehti julkaisi helmikuun numerossa vertailulaskelman, jossa verrataan kahta laskutuspalvelua käyttävää kevytyrittäjää. Toinen heistä on perustanut toiminimen ja laskuttaa yrityksen laskutuspalvelun kautta. Toinen esimerkkiyrittäjä käyttää yksityishenkilöiden laskutuspalvelua. 8000 euron laskutuksella heidän yritystoiminnasta käteen jäävän tulonsa erotus on 1100 euroa.

Merkittävä osa laskelman kevytyrittäjien saadun tulon erosta syntyy siitä, että arvonlisäverovelvollisuuden vuotuinen alaraja 10 000 euroa. Oman yrityksen kautta toimittaessa vähäisen toiminnan harjoittajana he voisivat olla oikeutettuja arvonlisäveron alarajahuojennukseen.

Lue lisää: 7 kysymystä kevytyrittäjydestä

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

– Tässä on selkeästi tehty uhmakasta ja aggressiivista myyntiä ja peloteltu yrittäjiä, Helsingin yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen kertoo.

Myös Suomen Yrittäjien asiantuntija Petri Holopainen on saanut samantyyppisiä yhteydenottoja yrittäjiltä. Laaksosen mukaan myyntipuheluissa on sanottu, että jo pelkästään painetut käyntikortit tulee tallentaa. Holopainen rauhoittelee yrittäjiä tässä asiassa.

– Käyntikorttipinon voi kirjata yrityksen omaan inventaarioon, eli kun luetteloi itselleen, vaikka exceliin omia eri rekistereitä. Tämäntyyppisestä inventaariosta on malli tietosuojavaltuutetun sivuilla, nimellä seloste käsittelytoimista.

Tietosuoja-asetus koskee lähes kaikkia yrityksiä, jotka käsittelevät henkilötietoja. Missä tilanteessa yritykselle voi napsahtaa sakot?

– Kun päätetään tietosuoja-asetuksen hallinnollisen sakon määräämisestä ja sen määrästä, on otettava huomioon muun muassa rikkomisen luonne, sen vakavuus ja kesto sekä mitä velvollisuuksia on rikottu. Lisäksi otetaan huomioon rikkomisen tahallisuus tai tuottamuksellisuus sekä rekisteröityjen lukumäärä, joihin rikkomus vaikuttaa. Myös rekisteröidyille aiheutuneen vahingon suuruus vaikuttaa, Holopainen luettelee.

Tällöin sakko voi olla korkeimmillaan 10 miljoona tai kaksi prosenttia yrityksen maailmanlaajuisesta liikevaihdosta.

Tietosuojaviranomainen lähtökohtaisesti neuvoo ja opastaa yrittäjiä

Jos yritys rikkoo seuraavia tietosuoja-asetuksen velvollisuuksia, voi sakko olla edellä mainittua korkeampi. Tällöin sakon suuruus voi olla korkeintaan 20 miljoonaa euroa tai neljä prosenttia yrityksen maailmanlaajuisesta liikevaihdosta, kumpi vain on suurempi.

Petri Holopaisen mukaan tällöin kyseessä on muun muassa henkilötietojen käsittelyn oikeusperusteiden rikkominen tai rikotaan rekisteröidyn oikeuksia, kuten informointia ja läpinäkyvyyttä.

– Tietosuojaviranomainen kuitenkin lähtökohtaisesti neuvoo, ohjeistaa ja opastaa tietosuoja-asetukseen liittyen. Tietosuojaviranomainen voi huomauttaa tai antaa varoituksen. Vakavissa tietosuojan rikkomistapauksissa tietosuojaviranomainen voi antaa käsittelykiellon, jolloin henkilötietoja ei saa käsitellä.

Holopaisen mukaan tietosuojaviranomainen voi myös vaatia tietosuoja-asetuksen mukaiset asiat kuntoon uhkasakon nojalla tai, jos rikkomus on riittävän vakaa, voidaan tällöin määrätä edellä mainittuja sakkoja.

Asetus koskee myös merkintöjä, jotka voidaan yhdistää tiettyyn henkilöön

Henkilötiedolla tarkoitetaan henkilöä tai hänen ominaisuuksiaan kuvaavia tietoja.

– Lisäksi sillä tarkoitetaan rekisteröidyn elinolosuhteita kuvaavia merkintöjä, jotka voidaan yhdistää häneen, hänen perheeseensä tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviin henkilöihin. Kyse voi olla esimerkiksi asiakkaiden, työntekijöiden tai yrityskontaktien henkilötiedoista, kuten nimestä, osoitteesta, puhelinnumerosta tai mistä tahansa muusta tiedosta, jonka voi liittää tiettyyn henkilöön.

Holopainen antaa viime hetken vinkin, mistä mattimyöhäisen yrittäjän kannattaa lähteä liikkeelle.

– Kehotan perehtymään tietosuoja-asetukseen. Helpoimmin se käy perehtymällä Suomen Yrittäjien laatimaan tietosuojaoppaaseen. Käytännön toimena olisi laatia tietosuojaseloste omille nettisivuilleen ja esimerkiksi katsoa, tarvitseeko yhteistyökumppanien kanssa laatia sopimukset henkilötietojen käsittelystä (tilitoimisto tai IT-tuki). Mallipohjat ja ohje löytyvät Suomen Yrittäjien nettisivuilta.

Myös Suomen Asiakastieto tarjoaa kuukausimaksullista GDPR-palvelua. Tietosuojavaltuutetun toimiston ohjeita tietosuoja-asetuksesta.

Suomen Yrittäjien tietosuojaopas

SY:n asiakirjapohjat

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Henkilöperusteista irtisanomista aiotaan helpottaa alle 20 hengen yrityksissä. Hallituksen kehysriihen tiedotustilaisuudessa ei vielä ollut mitään yksityiskohtaisia esimerkkejä kerrottavaksi, että mitkä voivat olla tämän yksilöllisen irtisanomisen perusteita.

– Tämä on merkittävä työmarkkinauudistus ja sillä on suuri työllisyysvaikutus, mutta uusien työpaikkojen määrää on tässä vaiheessa mahdotonta arvioida, toteaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

– Pienen yrityksen kannalta jokainen rekrytointi on suuri riski, ja yrittäjä pelkää palkkaavansa väärin. Toivottavasti yritykset uskaltavat palkata jatkossa enemmän, Mikael Pentikäinen sanoo.

– Asian käsittely menee työryhmään ja toivotaan, että hallitus edistää sitä määrätietoisesti. Työryhmässä on riskinsä, siellä on hautaamisen mestarit hommissa, Pentikäinen miettii.

Syksyllä 2017 tehdyn Yrittäjägallupin mukaan kolme neljästä yrittäjästä arvioi, että henkilöperusteisen irtisanomisen helpottuminen mikroyrityksille kannustaisi palkkaamaan lisää työntekijöitä. Tutkimuksen teki Kantar TNS.

Pettymys: paikallinen sopiminen ei edennyt

Suomen Yrittäjille oli pettymys, että työaikalain uudistus ja siihen liittyvä paikallinen sopiminen ei edennyt. Järjestäytymättömät yritykset ovat epätasa-arvoisessa asemassa.

– Hallitus antoi kiky-sopimuksessa avaimet työmarkkinapomojen taskuun eikä saanut niitä sieltä pois, toimitusjohtaja Pentikäinen luonnehtii.

– Tämä on onneton asia pienten yritysten näkökulmasta. Tämän vaalikauden aikana työaikalain uudistus ei enää etene, Pentikäinen toteaa.

Työaikalain uudistaminen on tärkeää yritysten kilpailukyvyn ja työllisyyden vuoksi. Tuoreen Yrittäjägallupin (Kantar TNS 2-3/18) mukaan pienistä ja keskisuurista yrityksistä 59 prosenttia sanoo työllistävänsä enemmän, jos ne voisivat sopia enemmän paikallisesti työajoista.

Yrittäjän perheenjäsenen asemaa parannetaan hieman

Hallitus aikoo parantaa yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen työttömyysturvaa. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa lukee näin:

”Hallitus edistää yrittäjien perheenjäsenten ansioperusteisen työttömyysturvaoikeuden toteutumista muuttamalla työttömyyskassan jäsenyyttä koskevia säännöksiä niin, että itsensä virheellisesti palkansaajakassassa vakuuttanut työttömyysturvalain mukainen yrittäjän perheenjäsen voi takautuvasti siirtää jäsenyyden yrittäjiä vakuuttavaan työttömyyskassaan.”

– Tämä on hallituksen esittämässä muodossa kovin pieni uudistus. Iso ongelma jää valitettavasti edelleen korjaamatta, Pentikäinen sanoo. 

Suomen Yrittäjät vaatii edelleen, että yrittäjän käsite tulee muuttaa työttömyysturvassa vastaamaan yrittäjän eläkelain määritelmää.  

Normien ja sääntelyn purussa hallitus teki Pentikäisen mukaan hyviä päätöksiä. Osayhtiön perustamispääoman vaatimuksesta luovutaan kokonaan. Nykyään tuo vaadittu perustamispääoma on 2500 euroa.

– Tämä kannustaa yksinyrittäjiä ja yrittäjäksi alkamista suunnittelevia perustamaan osakeyhtiöitä, Pentikäinen iloitsee.

– Samoin sakon muuntorangaistuksen palauttaminen näpistykseen syyllistyville on hyvä asia, Pentikäinen toteaa.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Eilen päättyneessä hallituksen kehysriihessä julkistettiin pieni parannus yrittäjän perheenjäsenen työttmyysturvaan. Yrittäjäsanomat on aikaisemmin kertonut muun muassa Tiina Starckentapauksesta, jossa nainen menetti ansiosidonnaisen työttömyysturvansa työllistyttyään miehensä yrityksessä.

Jatkossa työttömyysturvan mukaan yrittäjäksi luokiteltu perheenjäsen, joka on vakuuttanut itsensä palkansaajan työttömyyskassassa, voi takautuvasti vaihtaa jäsenyyden yrittäjän työttömyyskassaan. Väärin itsensä vakuuttaneet voivat siis korjata tilanteen jälkikäteen.

– Tämä muutos koskee hyvin pientä osaa yrittäjän perheenjäsenistä. Arviomme mukaan sellaisia samassa taloudessa asuvia perheenjäseniä, jotka työllistyvät yrityksessä, muttaeivät omista yrityksestä mitään, on Suomessa noin 22 000. Uudistus koskee vain noin kymmentä prosenttia heistä. Tämänkin ryhmän osalta parannus on hyvin vähäinen, sillä kyseiset henkilöt luulevat olevansa työntekijöitä myös työttömyysturvassa, joten heidän työskentelynsä päätetään kuten työntekijän. Useimmilla varmasti jää yrittäjästatus voimaan, joten kassan siirto ei auta etuuden saamiseen, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo.

Makkula on harmissaan siitä, että muutos ei ratkaise isoa ongelmaa. Moni yrittäjän perheenjäsen luokitellaan työttömyysturvassa yrittäjäksi, vaikka kyseinen henkilö on perheyrityksessä vain työntekijä eikä omista yrityksestä mitään.

– Tämä uudistus on pieni muutos oikeaan suuntaan. Suomen Yrittäjät on ajanut työttömyysturvalain muuttamista niin, että ei-omistavat perheenjäsenet katsottaisiin tavallisiksi työntekijöiksi. Tämä perusongelma on edelleen olemassa, Makkula jatkaa.

Hän ei osaa sanoa, miksei ongelmaan saatu kehysriihessä parempaa ratkaisua.

– Työryhmien laskelmat eivät olleet kovin täsmällisiä tai laadukkaita. Arvioita muutoksen vaikutuksista ei ollut riittävästi. Vaikka uudistuksesta tulisi työttömyysturvajärjestelmälle kustannuksia, pitäisi arvioida, mikä työllistämisvaikutus olisi, jos perheenjäseniä voisi palkata ilman että heidät luetaan yrittäjiksi. Tämä ongelma pitää korjata jatkossa.

Tiina Starcke: Parannuksella ei mitään vaikutusta

Miehensä yritykseen työllistynyt ja yrittäjäksi työttömyysturvassa luokiteltu Tiina Starcke on yksi niistä yrittäjän perheenjäsenistä, jotka eivät hyödy nyt julkistetusta parannuksesta.

– Se ei muuta omaa tilannettani mitenkään. Jotenkin tuntuu, että tämä on vain silmänlumetta.

– Itse kuulun niihin, joilla ei edes ole mitään mahdollisuuksia olla mukana mieheni yrityksen päätöksenteossa. Olen vain töissä siellä. Tiedän senkin, että en tulisi olemaan yrityksessä missään muussa roolissa, vaikka mieheni menehtyisi. Ne asiat on järjestetty muulla tavoin.

Starcke aikoo jatkaa työskentelyä miehensä yrityksessä. Hän on kuitenkin selvittänyt myös muita vaihtoehtoja.

– Tiedustelin verottajalta, miten suhtaudutaan siihen, jos perustan toiminimen ja laskutan nykyisen työni sen kautta. Veroneuvojan mukaan siinä on riski, koska työskentelen mieheni yrityksen tiloissa ja heidän ohjauksessaan. Verottaja voisi katsoa, että palkkioni olisi verrattavissa palkkatuloon ja siitä voisi tulla ongelmia.

– Voisin toki palautua työttömäksi työnhakijaksi mutta siihen leikkiin en lähde. Yritän mieluummin työllistyä.

Teksti, video ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Valtioneuvosto on juuri tiedottanut, että sähköpyörien hankintaan ei tulla myöntämään tukea tällä hallituskaudella.

Hallitus esitti sähköavusteisen polkupyörän hankintaan 400 euron suuruista tukea vuosille 2018–2021. Tuki olisi astunut voimaan 1. heinäkuuta tänä vuonna.

Sähköpyörien hankintatuki oli tarkoitus toteuttaa laajentamalla määräaikaista vähäpäästöisille autoille tarkoitettua hankintatukea niin, että se koskisi myös sähköpyöriä.

Valtioneuvoston periaatepäätös julkaistiin maaliskuussa. Uutinen sai jo monen innostumaan sähköpyörän hankkimisesta. Pyörämarkkinoilla se olisi aiheuttanut selkeän piristysruiskeen.

"Pyörät olisivat saattaneet loppua"

Sähköpyöriä myyvä Electrobike Oy:n myynti- ja markkinointijohtaja Jami Jokinen on lievästi harmissaan.

– Vähän ikävältä tuntuu, kun ensin uutisoidaan hirveästi ja porukka odottaa tukea ja sitten sitä ei tulekaan. Osa asiakkaista on lykännyt ostopäätöstä joten emme ole pystyneet tekemään kauppaa normaalisti.

Jokinen uskoo kuitenkin, ettei hankintatuen kaatuminen vaikuta merkittävästi myyntiin.

– Tuki olisi piristänyt selvästi kysyntää mutta kysyntä on ollut hyvä muutenkin. Kiinnostus sähköpyöriin on kovassa nousussa. Jos hankintatuki olisi tullut, pyörät olisivat saattaneet loppua kesken, hän sanoo.

Osasyynä hankintatuen kaatumiseen oli sen saama vastustus. Osa kauppiaista kritisoi esitystä, koska kiinteä 400 euron tuki olisi heidän mukaansa ohjannut kuluttajia halpojen markettipyörien ostoon.

– Nyt tuki torpattiin aika jyrkästi. Saa nähdä, tuleeko se vielä myöhemmin. Voi olla, ettei tuki saa kannatusta, jos se kohdistuu pelkkään sähköpyöräilyyn.

Kuva: Electrobike Oy

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Venäjän rupla on kokenut viime päivinä pahimman romahduksen vuosiin, kun geopoliittinen tilanne on kärjistynyt Syyriassa. Yhdysvallat on uhannut ohjusiskuilla ja Venäjä puolestaan on sanonut vastaavansa ampumalla ohjukset alas.

Ruplan romahdus dollariin verrattuna on kova kolaus suomalaiselle sahateollisuudelle. Jo aikaisemmin teollisuutta ovat vaivanneet heikko dollari ja Ruotsin kruunu. Tällä viikolla rupla on heikentynyt noin 10 prosenttia euroa vastaan.

Suomalaiset sahat kilpailevat venäläisten kanssa muun muassa Egyptin markkinoilla. Venäläisellä sahateollisuudella on vahva asema on myös Kiinassa, missä suomalaiset toimivat.

Kauppalehden mukaan Kiina on tällä hetkellä Suomen sahateollisuuden suurin markkina-alue Egyptin tullessa kakkosena.

– Ruplan heikkenemisellä voi olla todella isoja seurauksia, Suomen Sahateollisuuden toimitusjohtaja Kai Merivuori sanoo lehden haastattelussa.

Jos ulkomailla on haasteita, niitä on myös kotimaan markkinoilla. Tukkipuun hinta on noussut varsin korkeaksi Suomessa, mikä painaa sahojen tulosta. Vaikka vienti vetää kohtuullisen hyvin, hinnat ovat alhaalla. Yhdistelmä on vähintään hankala.

Kilpailu on lisäksi kivenkovaa.

– Saksalaiset, ruotsalaiset ja Baltian sahat tekevät hyvää tulosta, amerikkalaiset jopa erinomaista, Merivuori jatkaa.

Tilannetta on helpottanut kysyntä ulkomailla. Sahatavaran vienti nousi ennätystasolle vuonna 2017.

Lähde: Kauppalehti

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 5.4.-11.4. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 135 yritystä.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

K-kauppias Marko Hoikkaniemi toivoo, että lakimuutos sakon muuntorangaistuksesta tulee käsittelyyn mahdollisimman pian – ja että se menee läpi.

Hoikkaniemi on vaimonsa kanssa yrittäjänä kolmessa K-marketissa Järvenpäässä ja neljäs kauppa avataan kesäkuussa. Varsinkin junaradan lähellä olevassa kaupassa kaljavarkaat ovat ongelmana käytännössä päivittäin, varsinkin viikonloppuna.

– Meillä on valvontakameroiden kuvia, joissa nämä kaljavarkaat vain nauravat kameralle, kun tietävät, että he jäävät käytännössä ilman rangaistusta, Hoikkaniemi kertoo.

Sakon muuntorangaistus poistettiin laista vuonna 2008 ja sen jälkeen näpistysten määrä kasvoi, lähinnä juuri kaljavarkauksien.

– Toivotaan, että lakiesitys menee läpi. Ei kannata kuitenkaan vielä kovin leveästi hymyillä, onhan tämä sakon muuntorangaistuksen palauttaminen ollut esillä aiemminkin. Mutta oikeaan suuntaan ollaan menossa, Hoikkaniemi toteaa.

Seitsemän rikosta rajana?

Suomen Yrittäjät ja Kaupan liitto jättivät joulun alla oikeusministeri Antti Häkkäselle vaatimuksen, että sakon muuntorangaistus pitää palauttaa lakiin. Hallituksen kehysriihessä linjattiin nyt keskiviikkona, että sakon muuntorangaistus viedään käräjille, jos henkilö on syyllistynyt samaan rikokseen seitsemän kertaa vuoden aikana.

– Määrä voisi olla kyllä pienempi kuin tuo seitsemän kertaa – tai rajana voisi olla myös varastettujen tavaroiden rahallinen arvo. Mutta ehdottomasti nämä on vietävä käräjille, kauppias Marko Hoikkaniemi sanoo.

– Olen laittanut automaattisesti käräjäprosessiin, jos on näitä taparikollisia, jotka tekevät näpistyksiä jatkuvasti, kauppias kertoo.

Naama verillä ja lasit rikki

Hoikkaniemi tuli kauppiaaksi Järvenpäähän tammikuussa ja hän on juossut kiinni useita ”juoksukaljan” hakijoita. Yhden varkaan kanssa käsirysy oli sen verran paha, että silmälasit hajosivat ja kasvot olivat veriset ja mustelmilla. Tappouhkauksiakin hän on saanut.

Ihan viime aikoina näpistykset ovat vähentyneet uusien porttien, hyllymuutosten ja turvallisuusjärjestelyjen ansiosta. Rahaa on palanut.

Ehkäpä myös varkaita nappaavan kauppiaan maine on levinnyt juoksukaljan hakijoiden keskuudessa.

– Olen nyt ottanut vähän etäisyyttä niihin, vartijat enemmän hoitavat sitä puolta. Mutta kyllä minä vieläkin tarvittaessa otan heitä kiinni, kauppias Marko Hoikkaniemi sanoo.

Turvajärjestelyihin ja vartiointiin palaa rahaa.

Monet kaupat ovat joutuneet turvautumaan ns. turvamyyjiin eli vartijoihin, jotka toimivat myös kassoina ja vaikkapa juuri kaljahyllyjen täyttäjinä.

– Kauppojen suunnittelussa pitää kiinnittää enemmän huomiota turvallisuuteen, kauppias Hoikkaniemi sanoo.

Mitä sakon muuntorangaistus tarkoittaa?

Vaikka poliisi voi saattaa näpistykset tuomioistuimen käsiteltäviksi, näin ei useinkaan käytännössä tapahdu, vaan tutkinta päätetään tavallisesti rangaistusvaatimuksen kirjoittamiseen. 

Kauppiaan on käytännössä edelleen siis itse huolehdittava siitä, että jokainen yksittäinen varkaus siirtyy tuomioistuinprosessiin. Tämä edellyttää hyvin raskasta esitutkinta- ja tuomioistuinprosessia, jonka kustannukset ylittävät monin verroin mahdolliset säästöt. Koska prosessi on kaupalle kallis ja näpistykseen syyllistynyt ei usein pysty maksamaan sakkoa, jää hän käytännössä ilman rangaistusta.  

Jos sakkoa ei saada perityksi rahana, se muunnetaan vankeudeksi. Muuntorangaistuksen määrää käräjäoikeus, jonka istuntoon sakotettu on nimenomaan tätä varten haastettu. Muuntorangaistuksen pituus määräytyy niin, että kolmea maksamatta olevaa päiväsakkoa vastaa yhden päivän vankeus.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kyseessä on vasta työryhmän esitys, josta tehdään ministeriössä lakiesitys. Sen läpimenoa eduskunnassa pidetään varmana.

– Yrittäjille on tärkeää, että riihessä löytyi poliittista tahtotilaa purkaa yrityksille kustannuksia luovaa sääntelyä, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen sanoo.

Kirjanpitolain mukaan yritys on mikroyritys, jos se täyttää kahdella peräkkäisellä tilikaudella korkeintaan yhden seuraavista ehdoista: liikevaihto on 700 000 euroa, taseen loppusumma 350 000 euroa ja henkilömäärä keskimäärin kymmenen.

Tällä hetkellä voimassa olevan lain mukaan vain kaikkein pienimmät yritykset on vapautettu pakollisesta tilintarkastuksesta Suomessa. 

"Helpotus kymmenille tuhansille pienyrityksille"

Toivosen mukaan kyse on ennen kaikkea turhasta kustannuksesta.

– Suomen yrittäjät on voimakkaasti ajanut sitä, että velvollisuudesta teettää yrityksessä tilintarkastus on luovuttava. Tilintarkastus tilanteessa, jossa yrittäjä ei sitä tarvitse, on yritykselle turha kustannus. Muutoksella helpotetaan useiden kymmenien tuhansien pienyritysten sääntelytaakkaa.

Suomessa on Maltan jälkeen alhaisimmat tilintarkastusta edellyttävät rajat Euroopassa. Näin ollen pienikin yritys voi joutua sen teettämään.

Esimerkiksi Saksassa ja Alankomaissa käytäntö on hyvin erilainen. Niissä on hyödynnetty kokonaan EU-direktiivin mahdollistamat rajat (tase 6 000 000 euroa, liikevaihto 12 000 000 euroa, henkilöstö 50).

Tilintarkastuksen vapaaehtoisuudesta on hyviä kokemuksia Norjasta, missä tilintarkastuksen vapaaehtoisuus on tuonut yhtiöille noin 1,6 miljardin kruunun säästöt. Tilintarkastajasta luopuminen ei nostanut lainojen korkoja, heikentänyt luotonsaantia tai kasvattanut verovilppien määrää.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Tietoturvayhtiö Check Point Softwaren tuoreen tietoturvaraportin mukaan yrityksissä ja organisaatioissa on huonosti varauduttu uusimman sukupolven kyberhyökkäyksiin.

– Todistamme parhaillaan uuden sukupolven kyberhyökkäyksiä. Viidennen sukupolven eli "Gen V" -hyökkäykset perustuvat valtioiden tasolla kehitettyyn ja vuodettuun teknologiaan, niissä käytetään useita eri menetelmiä, ne ovat nopealiikkeisiä ja kooltaan megaluokkaa. 77 prosenttia kyselyymme osallistuneista tietoturvajohtajista toi julki huolensa, ettei heidän yrityksessään ole varauduttu tarpeeksi hyvin näihin uudentyyppisiin hyökkäyksiin. Suuri osa organisaatioiden tietoturvainfrastruktuurista on vanhentunutta, kuvailee Check Pointin Chief Marketing Officer Peter Alexander.

Valtaosalla organisaatioista tietoturva on kymmenen vuotta ja vähintään kaksi sukupolvea jäljessä nykyisestä uhkatasosta.

– Yksikään yksityinen tai julkinen toimija ei ole immuuni; sairaalat, paikallishallinto ja kansainväliset yritykset ovat vaarassa, ja silti 97 prosentilla organisaatioista ei ole käytössä tietoturvaratkaisua, joka pystyy suojaamaan viidennen sukupolven megahyökkäyksiltä. Tähän täytyy saada muutos, Check Pointilta todetaan.

Raportin mukaan hyvämaineisissa sovelluskaupoissa on tarjolla yli 300 mobiilisovellusta, jotka sisältävät jonkin haittaohjelman. Pilvipalveluihin liittyvät tietoturvaongelmat, kryptovaluuttojen salalouhinta sekä MacOS- ja IoT-laitteiden haavoittuvuuksien hyväksikäyttö ovat yleistymässä.

Raporttiin haastateltiin 443 it- ja tietoturva-alan ammattilaista eri puolilta maailmaa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Yrittäjägallupin mukaan lähes kolmasosa (28 prosenttia) pk-yrityksistä kertoo palkkaavansa tulevana suvena kesätyöntekijöitä. Tarjolla on siis 100 000 kesätyöpaikkaa.

Kantar TNS kysyi Suomen Yrittäjien pyynnöstä yli tuhannen pk-yrityksen edustajalta, aikovatko yritykset palkata kesätyöntekijöitä. Lähes kolmasosa aikoo. Näistä 52 prosenttia aikoo palkata kahdesta viiteen työntekijää ja 39 prosenttia yhden työntekijän.

– Keskimäärin näihin yrityksiin otetaan yhdestä kolmeen kesätyöntekijää, joten pienet ja keskisuuret yritykset ottavat töihin noin 100 000 määräaikaista työntekijää kesän aikana, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen laskee.

– Yksinyrittäjät palkkaavat noin 18 000, muut mikroyritykset noin 41 000 sekä pienet ja keskisuuret yritykset noin 41 000 kesätyöntekijää.

Uusikaupunkilainen kauppias Jari Lehto on jo palkannut kahteen kauppaansa viisi kesätyöntekijää.

– Tarvitsisimme vielä viisi lisää. Toivomme, että kesätyöntekijät jatkaisivat opintojensa ohessa meillä ja lähtisivät kaupan alalle, Lehto sanoo.

Teollisuusyrityksistä peräti 48 kertoo tarvitsevansa kesätyövoimaa. Rakentaminen tulee toisena 38 prosentilla. Kaupan alan yrityksistä 33 prosenttia ja palveluyrityksistä 22 prosenttia ilmoittaa tarjoavansa kesätyöpaikkoja.

Suomen Yrittäjät on jälleen mukana Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa. Mukaan lähtevä yrittäjä pääsee kehittämään kesätyöprosesseja ja esimiestyötä tutkimustiedon ja nuorten omien kesätyökokemusten pohjalta sekä työnantajien yhteisissä, maksuttomissa seminaareissa.

Yrittäjä saa Vastuullinen kesäduuni -logon sekä kampanjamateriaalit käyttöön. Samalla työnantajat pääsevät osallistumaan Vastuullinen kesäduuni 2018 -kilpailuun, jossa palkitaan parhaat kesätyönantajat.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Juha Sinisalo

Pienpanimo Lammin Sahdissa on tehty nopeutettu sukupolvenvaihdos. Perustaja Pekka Kääriäisen mukaan mukaan syynä ovat verottajan vaatimukset.

Panimon toimintaa jatkavat hänen lapsensa sekä vaimonsa Sirpa Kääriäinen.

Kääriäisen mukaan verottaja tulkitsee, että hänen omistuksensa Lammin Sahti Oy:ssä ja Rakuuna Olut Oy:ssä eli Bryggeri Helsingissä sekä Bryggerin hallituksen puheenjohtajuus vaarantavat kummaltakin yhtiöltä pienpanimoille valmisteverolain mukaan kuuluvan veronalennuksen.

– Verottajan takautuva tulkinta on yllättävä. Se on myös vastoin pienpanimoiden veronalennuksia määrittelevän ns. rakennedirektiivin sanamuotoa ja tarkoitusta. Verottajan tulkinta on rankaiseva ja vesittää direktiivin alkuperäisen tarkoituksen edistää työllistävää pienpanimotoimintaa, Kääriäinen perustelee.

Kääriäisellä on pienpanimoalennuksen edellytyksenä olevasta riippumattomuudesta jo kaksi ennakkopäätöstä aiemmilta vuosilta, mutta verottaja ei tunnusta päätöksille ns. luottamuksensuojaa.

Sotkun taustalla ovat pienpanimohuojennuksen myöntämisen ehdot. Verottajan mukaan panimot olisivat oikeudellisesti ja taloudellisesti riippuvaisia toisistaan. Lammin Sahdilla ja Bryggeri Helsingillä on asiasta vireillä valitukset Helsingin hallinto-oikeudessa. Niden käsittely on kesken.

– Joudun luopumaan Lammin Sahdista vastoin tahtoani. Jotta voin varmistaa näiden yritysten jatkumisen ja koska verottaja on päätöksessään käyttänyt myös perheenjäseniäni riippuvuutta aiheuttavina, täytyy varmaan selvittää, pitääkö minun vielä erota vaimostani, vaikka meillä on avioehto keskenämme. Kai minun pitää sen lisäksi nostaa kanne lapsia kohtaan ja kieltää isyytenikin, Pekka Kääriäinen arvuuttelee.

Kääriäisen mielestä verottajan päätös ei todellakaan kannusta yrittämiseen eikä ole nykyisten poliittisten linjausten mukaista.

– Asiointi verottajan kanssa on ollut tosi hankalaa, kun kysymyksiin ei saa minkäänlaisia vastauksia. Kaikkeen on haettava ennakkoratkaisupäätös, joka kestää noin kaksi kuukautta. Ei näin epävarmassa ympäristössä voi yrittää, eikä luottaa verottajaan, ex-sahtiyrittäjä sanoo tuskastuneena.

– Perustamani molemmat yritykset jatkavat normaalia toimintaansa, mutta itse täytyy katsella muuta toimintaa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Leijonan luola -ohjelmasta tuttu sijoittaja Kim Väisänen kertoo Tekniikka&Talous -lehdessä olevansa mukana 15 yrityksessä.

Miten yrittäjä sitten voisi tehdä onnistuneen exitin? Väisäsen mukaan kaikkein tärkeintä on, että sijoituksen kohteena oleva yritys luo loppuasiakkaalleen sellaista lisäarvoa, joka tuottaa arvoa yritykselle.

– Ei ole järkeä lähteä kaupoille, jos sijoitettu pääoma ei tuota paremmin kuin jos lisättäisiin firman omia toimintoja, Väisänen sanoo lehden haastattelussa.

Väisäsen mukaan exitin pohtiminen ei ole yrityksen toimivan johdon asia, vaikka johto olisi yrityksen omistaja ja perustaja.

– Kannattaa keskittyä vain olemaan hyvä firma eikä haaveilla rikastumisesta, Väisänen sanoo Tekniikka&Taloudelle.

Lehden mukaan yksi Väisäsen portfolioyhtiöistä, sisäpuhelinkoppeja valmistava Framery teki aiemmin tänä vuonna onnistuneen exitin. Yhtiö oli monikymmenkertaistanut arvonsa muutamassa vuodessa.

– Loistavat tuotteet ja valtavan hyvät luvut, siis kasvu ja tuottavuus.

– Nousukausi tai laskukausi, hyvät firmat menevät aina kaupaksi, Väisänen sanoo lehdelle.

Aiemmin Väisänen oli myynyt perustamansa Blanccon 60 miljoonalla eurolla.

toimitus (at) yrittajat.fi