Korruptio on samalla tasolla eri maiden liiketoimintakulttuureissa kuin vuonna 2012. Yli kymmenesosa yrityksistä kertoo kohdanneensa merkittävää korruptiota ja väärinkäytöksiä viimeisen kahden vuoden aikana, Suomessa kuusi prosenttia. Kansainvälisesti reilu kolmannes (36 prosenttia) piti korruptiota ja väärinkäytöksiä potentiaalisena riskinä, suomalaisjohtajista vain joka kymmenes.

- Kokemuserot Suomen ja muiden maiden välillä vaikuttavat isoilta, koska suomalaisvastaajat pääosin kuitenkin edustavat kansainvälistyneitä yrityksiä, jotka toimivat samoilla globaaleilla markkinoilla kuin muut vastaajat, hyvän hallinnointitavan noudattamiseen ja väärinkäytösten tutkintaan erikoistuneen tiimin johtaja Markus Nylund Ernst & Young:ltä. 

”Suomen lainsäädäntö laahaa muuta maailmaa jäljessä”

Nylundin mukaan Yhdysvalloissa ja Britanniassa yrityksille on määrätty 11 miljardin dollarin edestä sakkoja korruption ja väärinkäytösten takia viimeisen kuuden vuoden aikana. Näissä maissa myös valvonta ja lainsäädäntö ovat yrityksille tiukat.

– Se taas aikaansaa panostuksia yritysten sisäisiin prosesseihin ja tuo ilmi väärinkäytöksiä tehokkaammin. Meillä lainsäädäntö ja valvonta laahaavat muuta maailmaa jäljessä, sanoo Markus Nylund EY:ltä.

Lahjonta ja korruption riski ovat kaksin verroin suuremmat kehittyvillä kuin kehittyneillä markkinoilla. Eniten väärinkäytöksiä koetaan tapahtuvan Brasiliassa, Kolumbiassa ja Nigeriassa, vähiten Saksassa ja Sveitsissä. Tiedot käyvät ilmi konsulttiyhtiö EY:n vuosittain toteuttamasta tutkimuksesta, joka selvitti 2 550 yritysjohtajan suhtautumista korruptioon ja väärinkäytöksiin isoissa yrityksissä 55 maassa, myös Suomessa.

Integriteetti koetaan tärkeäksi

EY:n tutkimukseen vastanneista yritysjohtajista keskimäärin 97 prosenttia koki lahjomattomuuden osoittamisen olevan edustamalleen yritykselle tärkeää ja hyödyllistä. Suomessa suuren yleisön mielipide nousi tärkeimmäksi perusteeksi integriteetille, eli loukkaamattomuudelle.

Hyvän julkisuuskuvan säilyttämisen jälkeen toiseksi tärkeimmäksi syyksi mainittiin asiakkaiden näkemykset yrityksestä (96 prosenttia). Suomalaisjohdosta 94 prosenttia uskoi lahjomattomuuden osoittamisen myös edistävän liiketoiminnan suotuisaa tulosta.

- Kun tarkastelee tutkimustuloksia kokonaisuutena, niissä on havaittavissa selkeä ristiriita. Yhtä aikaa korruptiota yhä esiintyy, vaikka yritykset tunnistavat sen kitkemisen hyödyt ja tärkeyden. Haasteena on, että mikäli kansallinen lainsäädäntö ei edellytä yrityksiltä toimenpiteitä ja viranomaiset valvo yrityksiä, kaikki eivät ponnistele korruption kitkemiseksi.

Nylundin mukaan joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta esimerkiksi suomalaisyritykset ovat investoineet compliance-ohjelmiin varsin maltillisesti, vaikka toimivatkin kansainvälisillä markkinoilla ja muiden maiden lakien alla.  

– Yritykset voisivat hyödyntää uutta tekniikkaa vaikkapa data-analytiikan alueella ja näin tehostaa compliance-ohjelmiaan.

Viime loka-helmikuun aikana toteutetun tutkimuksen tulokset on esitelty Integrity in the spotlight, the future of compliance -raportissa.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

EU-parlamentaarikko Paavo Väyrynen soitti maanantaina Mikael Pentikäiselle ja kertoi järjestävänsä keskiviikkona tiedotustilaisuuden suunnitelmistaan.

– Kävimme tiistaina Yrittäjien työvaliokunnassa läpi tilannetta. Työvaliokunta toivoi, että en lähtisi Brysseliin ja perusteli asian. Ymmärrän hyvin perusteluja, Pentikäinen kertoo.

– Haluamme pitää Pentikäisen meillä. Olemme tyytyväisiä Mikaelin työhön. Hän on päässyt erinomaisen hyvään vauhtiin ja tehnyt niitä asioita, joita olemme odottaneet ja toivoneet hänen tekevän, sanoo Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen.

– Meillä on järjestön sisäinen kehitystyö käynnissä ja Mikaelin rooli on siinä keskeinen. Erittäin painava syy on myös se, että meillä on edessä kolmet vaalit vuoden sisällä. Vaaleissa meidän ykkösketjumme on oltava kunnossa, puheenjohtaja Mäkynen painottaa.

Maakuntavaalien odotetaan olevan loka–marraskuussa, eduskuntavaalit ovat ensi huhtikuun 14. päivänä ja eurovaalit 26. toukokuuta.

”Arvostan vahvaa luottamusta”

Puheenjohtaja Mäkysen mukaan yrittäjäjärjestön hallitus kävi ensimmäisen kerran keskustelun Pentikäisen mahdollisesta lähdöstä EU-parlamenttiin jo loppusyksystä, kun Väyrynen tuli julkisuuteen paluuaikeineen.

– Arvostan vahvaa luottamusta ja sitä, että työvaliokunta toivoo minun pysyvän tehtävässäni. Mielelläni pysyn. Koen, että yhteistyömme toimii hyvin, Pentikäinen sanoo.

– Yrittäjyyttä arvostetaan nyt laajalti. Meitä kuullaan ja pystymme vaikuttamaan asioihin, kuten kehysriihi osoitti, Pentikäinen toteaa.

– Olen kokenut yrittäjäjärjestön johtamisen mielekkäänä ja merkityksellisenä.

”En ole ehdolla vaaleissa”

Mikael Pentikäinen sai kevään 2014 eurovaaleissa noin 18 000 ääntä keskustan ehdokkaana. Parlamenttiin valittiin keskustasta Olli Rehn, Paavo Väyrynen ja Anneli Jäätteenmäki.

Kun Rehn tuli valituksi eduskuntaan, mepiksi nousi ensimmäiseltä varasijalta Hannu Takkula. Takkula siirtyi maaliskuun alussa Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen ja mepiksi nousi hänen sijalleen Elsi Katainen.

Jos Väyrynen nyt todella luopuu europarlamentaarikon paikastaan ja palaa Suomen eduskuntaan kesällä, EU-parlamenttipaikka aukeaisi Pentikäiselle loppukaudeksi eli noin vuodeksi. Väyrynen tosin on sanonut aiemminkin palaavansa eduskuntaan, eli täysin varmaksi asian voi todeta vasta sitten, kun Väyrynen taas todella istuu Arkadianmäellä. 

Blogissaan Mikael Pentikäinen kiittää äänestäjiä ja hänen puolestaan vaalityötä tehneitä.

– Olisin mielelläni mennyt parlamenttiin, jos mahdollisuus aukeaa. Uskon kuitenkin, että tukijani ymmärtävät tätä ratkaisua ja näkevät, että voin näinkin palvella isänmaata, Mikael Pentikäinen toteaa.

– Kotiväen kannalta tämä on tietenkin mieluinen ratkaisu, Pentikäinen jatkaa.

– Ja tarkoitukseni ei ole olla ensi vuoden vaaleissa ehdokkaana, Mikael Pentikäinen selventää.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Rakennusliitto on antanut uusia lakkoilmoituksia, joiden kesto ulottuu näillä näkymin kesäkuulle. Rakennusteollisuuden yritysten lisäksi lakko koskee jatkossa myös muita rakentamisen toimialoja.

Tähän mennessä lakkorintamaan on määrätty seitsemän yritystä, joista yksi on oululainen perheyhtiö Ruskon Betoni.

– Eniten haittaa tulee siitä, että työmailla on kielletty ostamasta betonia meiltä ja muilta lakkorintamaan määrätyiltä yrityksiltä. Työntekijäliitto on ilmoittanut asiasta rakennusliikkeiden luottamusmiehille. Nyt betonia ostetaan joltain toiselta yritykseltä, joka ei ole lakossa, yhtiön toimitusjohtaja Martti Väänänen pahoittelee.

Lakko on seisahduttanut Ruskon betonin tuotetehtaita.

– Betonitehtaat pyörivät enimmäkseen. Pystymme toimimaan lakkoon kuulumattomien työntekijöiden voimin. Ammattilaisia riittää, mutta kun työmaille ei saa toimittaa tavaraa niin ongelmia tulee.

Rakennustuoteteollisuuden lakko aiheuttaa rakentamiseen viiveitä, sillä elementtien ja valmisbetonin toimitukset viivästyvät. Perjantai on yleensä rakennustyömailla valupäivä, jotta betoni voi kuivua viikonlopun ylitse. Nyt valut jäävät useilla työmailla tekemättä.

”Ei saisi olla senteistä kiinni”

Lisähaittaa on aiheutunut ylityökiellosta, joka on ollut voimassa jo useamman kuukauden.

– Vahinkoja tulee joka päivä. Tuotantomme on supistunut puoleen normaalista.

Väänäsen mukaan nyt kaivattaisiin joustavuutta myös työnantajan puolelta, jotta lakko päättyisi.

– Ei homma saisi olla senteistä kiinni. Asiassa pitäisi päästä sovintoon neuvotteluteitse eikä aiheuttaa tällaista vahinkoa yrityksille. Ei ole mitään järkeä, että vain tietyt yritykset laitetaan boikottiin. Pitäisi lakkoilla koko rintamalla eikä poimia vain tiettyjä yrityksiä mukaan.

Rakennusliitto laajentaa lakkoa 17. toukokuuta alkaen yli kymmeneen uuteen yritykseen, joiden joukossa ovat muun muassa Lujabetoni ja YIT Rakennus Oy. Jos lakko jatkuu vielä kesäkuussa, lista pitenee entisestään.

– Meillä olisi kova halu tehdä töitä ja menekkiä olisi. Tällainen kolhii pahoin. Yrityksen sisällä kärsivät myös henkilösuhteet. Ikävää on myös se, että pitkään rakennetut asiakassuhteet kärsivät lakon takia, Väänänen jatkaa.

Tästä lakossa on kyse

Rakennusalojen työehtosopimukset päättyivät helmikuun lopussa ja neuvotteluja on käyty tammikuun puolivälistä lähtien.

– Valitettavasti näyttää siltä, että neuvotteluja joudutaan jatkamaan läpi kesän, Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas on todennut julkisuudessa.

Kiistassa on kyse lähinnä palkoista. Työnantajapuoli ei ole suostunut Rakennusliiton kahdelle vuodelle jakautuvaan vajaan kuuden prosentin palkankorotusvaatimukseen. Kiistaa on myös kilpailukykysopimuksesta, johon Rakennusliitto ei ole suostuvainen.

Suomen Yrittäjät huolissaan

Suomen Yrittäjien työvaliokunta arvioi lakkotilannetta kokouksessaan viime tiistaina. 

– Lakko iskee voimalla paitsi lakon vuoksi suljettuihin tehtaisiin, joista monet ovat perheyrityksiä, mutta myös moniin rakennusalan pk-yrityksiin. Nämä pitävät hyvää huolta henkilöstöstään, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen muistuttaa. 

Yrittäjät paheksuu tapaa, jolla Rakennusliitto on arvostellut lakon ulkopuolelle jääviä. Heitä on kutsuttu rakennusliiton kirjeissä ”saastaksi” ja ”limanuljaskoiksi”, joista liitto haluaa raportit jatkotoimia varten.

– Tällainen painostus ja kielenkäyttö on täysin asiatonta liiton edustajalta. Lakko-oikeus on oikeus eikä velvollisuus. On ymmärrettävää, että monet alan työntekijät haluavat tehdä työnsä ja palvella asiakkaita eikä lähteä hakemaan muita aloja korkeampia korotuksia, Mäkynen jatkaa.

Seuraavat ilmoitetut lakkopäivät ovat kolmas, neljäs, seitsemäs ja kahdeksas toukokuuta. Lakko alkaa kunakin päivänä keskiyöllä.

Kuvat: iStockPhoto / Ruskon Betoni

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Talouselämä kertoo salolaisesta jääpalayrittäjä Arto Mannisesta, joka maksoi jokaisesta jääpalalitrasta arvonlisäveron lisäksi 11 senttiä virvoitusjuomaveroa ja 51 senttiä juomapakkausveroa. Jääpalat oli tulkittu juomaksi.

LIsäksi hänen piti maksaa pakkausveroa, koska jäätä ei pakattu pantilliseen pulloon, tölkkiin tai nestekartonkipakkaukseen.

Lainmuutos tuli Mannisen apuun. EU:n komission kannanoton myötä Suomi luopui makeisten ja jäätelön valmisteverosta.

Samalla jääpaloilta poistettiin virvoitusjuomavero.

– Kun EU pani suomalaiset poistamaan makeisveron, niin siinä yhteydessä oli mahdollista muuttaa lakia myös jääpalojen osalta ja helpottaa pienen yrittäjän elämää, Manninen kertoo Talouselämässä.

– Oleellinen merkitys on sillä, että veroja ei enää ole. En olisi pystynyt siirtämään niitä suoraan hintoihin, koska kauppiaat ovat sanoneet, että jos jääpalapussi maksaa yli viisi euroa niin se on moro.

Nyt Bloksin jääpalapussit maksavat kaupassa alle neljä euroa.

– Tänä vuonna olemme saaneet pussit myyntiin kaikkiin Prismoihin ja useisiin K-Citymarketeihin ja K-Supermarketeihin.

Mannisen mukaan 50 prosenttia jääpaloista myydään kolmena kesäkuukautena.

– Joulukuu on oikeastaan neljäs kesäkuukausi. Silloin on itsenäisyyspäivä, joulu ja uusivuosi, hän sanoo lehdelle.

Bloksin yrittäjä tunnustaa olevansa nyt tyytyväinen.

– Olen tyytyväinen yrittäjä, kyllä, Manninen sanoo Talouselämälle.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: IStockphoto

Pielavedellä toimivaa yrittäjää lähestyttiin vastikään puhelimitse. Langan toisessa päässä oli naishenkilö, joka yritti saada yrittäjän tilaamaan markkinointiviestien estopalvelua.

– Nainen kysyi, haluanko jatkaa tekemääni sopimusta, joka estää haitallisten markkinointiviestien tulon. Ihmettelin heti, että mikä tämä tällainen palvelu on. En ole koskaan tehnyt sellaista sopimusta.

Naishenkilö jatkoi kertomalla, että yrittäjä oli saanut noin vuosi sitten sähköpostin ja kirjeen, jossa oli ilmoitettu kyseisestä palvelusta.

– Sanoin, että en ole suostunut mihinkään. Siihen nainen vastasi, että kun en ole reagoinut sähköpostiin, se tarkoittaa, että olen suostunut palvelun tilaajaksi. Siitä jo vähän kiivastuin ja sanoin että laita vaan lasku tulemaan, mutta en aio sellaista maksaa.

Yrittäjä yritti tiedustella soittajan nimeä ja tämän edustaman yrityksen y-tunnusta. Nainen ei kuitenkaan halunnut niitä kertoa.

– Sain kaivettua kuitenkin yrityksen nimen. Se on Sitlom Oy, yrittäjä kertoo.

Yrittäjä epäilee, että hänen tietonsa on haettu sattumanvaraisesti. Sitlom Oy:n edustaja tiesi pyytämättä, mihin osoitteeseen aikoo laskun laittaa.

Palvelun arvo olisi ollut 376 euroa.

– Täysin varma huijaushan tämä on. Jännityksellä jään odottamaan, tuleeko laskua.

Sopimukseen tarvitaan suostumus

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikön Tiina Toivosen mukaan kyseessä on selvä huijaus.

– Sopimukseen tarvitaan yrittäjän aktiivinen suostumus. Hänen olisi pitänyt vastata väitettyyn sähköpostiin myöntävästi, niin että haluaa sitoutua sopimukseen. Ei missään nimessä riitä, että yrittäjä on ollut passiivinen. Silloinhan kuka tahansa voisi lähettää kaikenlaista ja vaatia suuria summia rahaa. Kyseinen lasku on perusteeton eikä sitä tarvitse maksaa.

Toivosen mukaan laskusta kannattaa reklamoida. Silloin estetään perintätoimiston perintätoimet.

– Laskun lähettävällä yrityksellä on näyttövelvollisuus, että sopimus on syntynyt.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Tuoreen tutkimuksen mukaan yli puolet suurimmista suomalaisista vientiyrityksistä aikoo vastata kansainväliseen kilpailuun panostamalla markkinointiosaamisen ja digitaalisen markkinoinnin kyvykkyyksien kehittämiseen

Globaalisti toimivien suurten suomalaisten B2B-yritysten markkinointijohtajat nostavat suurimmiksi markkinointipuutteikseen erityisesti digitaalisen markkinoinnin osaamisen. Yli puolet tutkituista yrityksistä on kuitenkin aikeissa panostaa markkinointiosaamisen kehittämiseen. Markkinointiorganisaatioiden hajautetut rakenteet, toimintamallit sekä resurssit kuitenkin jarruttavat kehittymistä kilpailutilanteen vaatimalla nopeudella.

Markkinointitoimistot OMD Finland ja ToinenPHD selvittivät tutkimuksessaan, miten suomalaiset globaalisti toimivat B2B-yritykset johtavat markkinointiaan Suomesta käsin, hyödyntävät digitaalisen murroksen tuomia mahdollisuuksia ja kokevat markkinoinnin haasteet. 

– Suomalaisten yritysten osaaminen ja laatu on kansainvälisessä vertailussa usein huippuluokkaa, mutta tutkimus paljasti, että suomalaisten B2B-yritysten kyvyttömyys hyödyntää tehokkaasti modernin markkinoinnin keinovalikoimaa rajoittaa menestystä globaalissa kilpailussa. Pärjääminen uudessa tilanteessa vaatisi uudenlaisia toimintamalleja ja tapaa organisoida yritysten markkinointi, kertoo OMD Finlandin Business Director Max Söderholm.

– Suomalaisten yritysten huippuosaaminen tuntuukin olevan yksi maailman tarkimmin varjeltuja salaisuuksia. Viennistä elävässä maassa käsillä on kansantaloudellisesti merkittävä ongelma.

Ennen digitaalista murrosta globalisoituneet suomalaiset B2B-yritykset on organisoitu joko alueittain tai segmenteittäin, jolloin markkinoinnin johtaminen jakaantuu pääyksikön ja alueyksiköiden välille. 

– Tutkimus paljastaa, ettei markkinointia useinkaan johdeta keskitetysti Suomessa sijaitsevista pääyksiköistä. Markkinointia johdetaan paikallisesti, mutta usein väärien mittareiden ja tavoiteasetannan kautta. Tämä on hyvin vaarallista tilanteessa, jossa ollaan markkinoinnillisesti haastaja-asemassa ja vastassa ovat hyvin suuret kilpailijat, kertoo ToinenPHD:n toimitusjohtaja Jussi Piri

– Tutkimuksen mukaan markkinointipäättäjät näkevät, että yritysten markkinoinnin kehityksen esteiksi ovat muodostuneet osaaminen, toimintatavat ja rakenteet. Lisäksi suomalaisten yritysten investointitasot laahaavat jäljessä moniin suurempiin kilpailijoihin nähden, vaikka tämä ei suoraan nouse esille tutkimustuloksissa, Piri analysoi. 

Huomio ostopolun loppupäässä

Tutkimuksessa ilmeni, että suurin osa yrityksistä ei mittaa markkinoinnissaan asiakkaan ostopolkua koko sen matkalta, vaan huomio kiinnittyy putken loppupäähän. Myyntiä (86 %) ja asiakastyytyväisyyttä (79 %) pidetään tärkeimpinä markkinoinnin mittareina. Sen sijaan myyntiin johtavien markkinointitoimenpiteiden, kuten liidien (43 %) ja mainonnan tehokkuuden (29 %), mittaaminen nähdään vähemmän tärkeänä. 

– Yrityksissä ei oikein ymmärretä ostopolun kaikkien vaiheiden edesauttavan myyntiä. Markkinoinnin kehittäminen vaatii organisaatioilta aivan uudenlaista osaamista ja ajattelua, jossa ostopolun kaikkia vaiheita mitataan ja analysoidaan, Max Söderholm sanoo.

Käynnissä oleva digitaalinen murros tarjoaa yrityksille mahdollisuuden johtaa markkinointiaan keskitetysti. 

– Nykyiset alustat mahdollistavat tarkkojenkin kohderyhmien tavoittamisen globaalisti Suomesta käsin. Yrityspäättäjien tulee kuitenkin muistaa, että onnistuneen markkinointimallin edellytyksenä on muutoksen aloittaminen ihmisistä ja toimintatavoista. Ihmisten kyvykkyyksien tulee olla oikealla tasolla ennen kuin voidaan ajaa sisään uusia teknologioita ja tavoitteita, Max Söderholm toteaa. 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Suomessa on tammi-maaliskuussa ensirekisteröity jo yhteensä 175 täyssähkökäyttöistä henkilöautoa, mikä on noin 36 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen aikana ensirekisteröitiin 129 täyssähköautoa ja vuotta aiemmin eli vuonna 2016 vastaava luku oli 77 autoa.

– Maaliskuussa ensirekisteröitiin 102 kappaletta täyssähköautoja eli kuukausitasolla enemmän kuin koskaan aikaisemmin, kertoo eritysasiantuntija Mika Idman.

Viime vuonna täyssähköautoja ensirekisteröitiin yhteensä 502 kappaletta, mikä on 0,4 prosenttia kaikista maassamme vuonna 2017 ensirekisteröidyistä henkilöautoista. Täyssähköautojen osuus liikennekäytössä olevista henkilöautoista oli viime vuonna 1 449 kappaletta eli 0,1 prosenttia.

Alkuvuonna täyssähköautoja on ensirekisteröity eniten Uudellamaalla (100 kpl), jossa eniten Vantaalla (33). Täyssähköautojen ensirekisteröinnit painottuvat koko maassa suuriin kaupunkeihin.

Suomeen tuodaan myös käytettyjä täyssähköautoja. Kuluvana vuonna niitä on tuotu 42 kappaletta. Vuonna 2017 Suomeen tuotiin 158 käytettyä täyssähköautoa.

– On mielenkiintoista nähdä, miten käytettynä maahantuotujen täyssähköautojen määrä kehittyy. Useissa Euroopan maissa on tuettu täyssähköautojen ja muiden vähäpäästöisten autojen hankintaa, joten näitä tuotaneen myös jatkossa Suomeen käytettyinä, kertoo johtava asiantuntija Outi Ampuja.

Hankintatukea 76 autolle

Vuoden 2018 alusta valtio on myöntänyt uuden sähköauton ostajalle tai pitkäaikaisvuokraajalle 2000 euroa valtion hankintatukea. Hankintatuki on voimassa vuosina 2018–2021.

– Tähän mennessä hankintatukea on haettu yhteensä 76 täyssähköautolle, kertoo kehityspäällikkö Tuovi Tervasmäki.

– Täyssähköautojen kasvaneeseen kysyntään on voinut vaikutta hankintatuen ohella myös se, että markkinoille on tullut aiempaa enemmän täyssähköautomalleja. Myös sähköautoja palveleva latauspisteiden jakeluinfra on laajentunut, toteaa Ampuja.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös vastikään perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 20.4.-26.4. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 138 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 1,5 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 201 000 euroa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Työsulku alkaa ilmoituksen mukaan 10. toukokuuta. Työnantajaosapuoli pyrkii jouduttamaan lakkoilun lopettamista ja työehtosopimusneuvotteluissa sopimukseen pääsemistä. Työsulku on työnantajapuolen työtaistelutoimenpide, joka tarkoittaa sitä, että työnantaja estää työntekijöiden pääsyn töihin ja keskeyttää myös heidän palkanmaksunsa sekä julistaa työpaikan suljetuksi.

Nyt julistettuun työsulkuun osallistuvat Talonrakennusteollisuus, Rakennustuoteteollisuus, Infra, LVI-Tekniset Urakoitsijat, Pintaurakoitsijat, Kattoliitto sekä Lattia- ja seinänpäällysteliitto. Rakennusteollisuus RT ry:n laskemat rahalliset vaikutukset ovat arviolta 50 miljoonaa euroa päivässä.

Suomen Yrittäjien tekemä ohje koskee erityisesti työnantajaliiton julistaman työsulun ja siitä aiheutuvien toimenpiteiden vaikutuksia järjestäytymättömän työnantajan näkökulmasta.

Rytkösen mukaan SY:n jäsenyrityksissä on todennäköistä se, että ne pyrkivät pitämään toimintansa käynnissä niin pitkään kuin vai on mahdollista.

– Yrityksen toiminta voi kuitenkin estyä, jos toiminta on riippuvaista työsulkuun kuuluvien yritysten toiminnasta.

– Mikäli työsulku vaikuttaa työsulun ulkopuolella olevan yrityksen toimintaan, yksi vaihtoehto varautua toiminnan keskeytymiseen on lomauttaminen. Yrityksen on syytä pikaisesti antaa lomautusilmoitus siltä varalta, että työsulku estäisi tai keskeyttäisi työt yrityksessä. Ilmoitus pitää antaa 14 päivää ennen lomautuksen alkua, Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen kertoo.

Neljä neuvoa

1. Yrityksen oikeus osallistua työsulkuun

– Ensisijaisesti yritys voi pyrkiä pitämään työt käynnissä normaalisti. Työsulkuun osallistuminen on yritykselle vapaaehtoista. Mikäli töiden käynnissä pitäminen ei ole mahdollista ja yritys toimii työsulun piirissä olevalla alalla, on yrityksellä oikeus osallistua työsulkuun. Tällöin työnantajan on syytä ilmoittaa työntekijöille etukäteen osaltaan yhtyvänsä työsulkuun, Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen opastaa.

2. Työsulun vaikutukset työntekijöille

– Työntekijöillä ei ole oikeutta palkkaan työsulun ajalta. Mikäli työsulku kohdistuu esimerkiksi vain osaan työvuoroa, työntekijöillä on oikeus saada palkkansa siltä ajalta, minkä he ovat olleet työssä.  Työsulun aikainen palkka voidaan kuukausipalkkalaisten osalta vähentää noudattaen asianomaisen työehtosopimuksen määräyksiä. Asianomaisen työehtosopimuksen määräykset voit tarkistaa tästä.

– Lisäksi esimerkiksi etukäteen työvuorolistaan merkitty vuosiloma kuluu työsulun aikana. Tältä osin työntekijä on oikeutettu vuosilomapalkkaan.

3. Lomauttaminen tai työajan lyhennysvapaiden käyttäminen vaihtoehtona

Yritykselle, joka toimii työsulun ulkopuolisella toimialalla, palkanmaksuvelvollisuus määräytyy lähtökohtaisesti siten, että työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä.

– Mikäli työsulku vaikuttaa yrityksen toimintaan, yksi vaihtoehto varautua toiminnan keskeytymiseen on lomauttaminen. Tällöin yrityksen on syytä mahdollisimman pikaisesti antaa lomautusilmoitus siltä varalta, että työsulku keskeyttäisi työt yrityksessä. 14 päivää on lomautusilmoitusaika. Tässä tapauksessa lomautuksen perusteena on yrityksen toiminnan keskeytyminen rakennusalan työsulun takia, Atte Rytkönen neuvoo.

4. Työsulun vaikutukset yrityksen asiakkaisiin

– Jos työsulusta aiheutuu haittaa yrityksen toiminnalle siten, että yritys ei esimerkiksi pysty toimittamaan tuotteita tai palveluja sovitussa aikataulussa, kannattaa tästä ilmoittaa sopimuskumppaneille ja asiakkaille mahdollisimman pian.

Atte Rytkösen mukaan lähtökohtaisesti valtakunnallisesta, laajasta työtaistelusta johtuvan häiriön aiheuttama viivästys voidaan katsoa ns. ylivoimaiseksi esteeksi, josta ei tulisi seurata korvausvelvollisuutta sopimuskumppaneille. Asiaa on kuitenkin aina syytä arvioida tapauskohtaisesti.

Ohjeistus koskien työsulkua ja siitä aiheutuvia toimenpiteitä

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Työrauha 2018 -nimellä kulkevassa aloitteessa esitetään, että poliittiset lakot sallittaisiin vain jos niillä on liityntä työehtoihin ja ne ovat mielenosoitusluonteisia.

Topi Paanasen mukaan nykyistä lainsäädäntöä on syytä uudistaa. Tällä hetkellä Suomen laki sallii poliittisen lakon, jonka kestoa ei ole rajattu.

– Poliittisessa lakossa työntekijät ryhtyvät lakkoon ilmaistakseen mieltä poliittista tahoa tai tilannetta kohtaan. Syyt eivät liity suoraan työehtoihin, eivätkä työnantajat voi vaikuttaa poliittisen lakon syntyyn tai syihin. Silti kustannukset maksaa ennen kaikkea yrittäjä. Asetelma on epäoikeudenmukainen, Paananen sanoo.

Kansalaisaloite tähtää muiden Pohjoismaiden kaltaiseen lakkolainsäädäntöön

– Poliittiset lakot vahingoittavat yritysten toimintaedellytyksiä, ja vaikutukset heijastuvat myös työntekijöihin. Samalla syödään Suomen kilpailukykyä. Tähän on saatava muutos.

Kansalaisaloitteessa nostetaan esiin, että poliittiset lakot voivat synnyttää jännitteitä työntekijöiden välillä ja heijastua laajasti myös lakon piiriin kuulumattomien kansalaisten arkeen.

Suomen poliittista lakkoa koskeva lainsäädäntö on Euroopan mittapuulla poikkeuksellinen. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa hyväksyttävinä on pidetty vain lyhyitä ja luonteeltaan spontaaneja protestilakkoja. Työrauha 2018 -kansalaisaloite tähtää samankaltaiseen käytäntöön myös Suomessa.

Topi Paananen korostaa, että kansalaisaloitteella ei puututa työehtosopimuksia koskeviin lakkoihin eikä lakon ulkopuolisiin poliittisiin mielenilmauksiin.

– Poliittinen osallistuminen on ehdottoman tärkeää ja on hienoa, että kansalaiset aktivoituvat yhteisten asioiden puolesta. Toivon kuitenkin, että sekä työntekijät että myös työnantajat vaikuttavat politiikkaan ennen kaikkea työajan ulkopuolella. Uskon, että Suomi on tässäkin asiassa kypsä siirtymään pohjoismaiseen käytäntöön, Paananen sanoo.

Peikko Group on vuonna 1965 perustettu perheyritys. Peikko valmistaa monentyyppisiä betoniliitoksia ja liittopalkkeja elementti- ja paikallavalurakentamiseen.

toimitus (at) yrittajat.fi

Yrityskanta -hakemistopalvelun taustalla on Fullmarketing Oy. Lapinjärven Yrittäjien puheenjohtaja Jarno Storgårdsille soitettiin hakemistopalvelusta viime viikolla.

– Soittaja esittäytyi Lapinjärven kuntana ja sanoi tarkastavansa kunnan yritysrekisterin tietoja. Hän kävi tiedot läpi, en siinä vielä älynnyt mitään outoa. Lopuksi ilmoitti, että tämä jatkuu ja hinta on 70 euroa vuodessa. En kuullut kovin hyvin puhelimessa, ja lopetettiin puhelu.

Ilmoitus rikosilmoituksen tekemisestä sai soittelijan perääntymään

Heti puhelun jälkeen Storgårdsilla soivat hälytyskellot.

– Rupesin sitten soittamaan takaisin päin, kun en ole ennenkään maksanut kunnalle mitään. Mutta en saanut henkilöä kiinni puhelimella. Sitten tuli tilausvahvistus, laitoin viestiä takaisin, etten ole tilannut heiltä mitään, vaan Lapinjärven kunta oli soittanut minulle. He vetosivat puhelun nauhoitteisiin, että nauhat on kuunneltu ja kaikki on ok.

J. Storgårds tarjoaa kiinteistönhuoltoa ja talonmiespalveluita. Yrittäjä Storgårds saa harhaanjohtavia myyntipuheluita 10-15 kappaletta vuosittain, joten hän on tottunut ”olemaan tarpeeksi törkeä takaisin” soittajalle.

— Vastasin sähköpostiin, että he eivät varmistaneet, olenko se todella minä puhelimessa. Sanoin vielä, että esiinnyitte Lapinjärven kuntana, eikö ole harhaanjohtava toimintaa. Sitten ilmoitin tekeväni rikosilmoituksen. Heiltä tuli vastaus, että Tilaus peruttu. Viestissä ei ollut mitään muuta, ei edes allekirjoitusta.

– Yksikään uusi asiakkaani ei ole tullut näiden nettiluettelofirmojen kautta.

Sama toimija esillä aiemminkin

Jarno Storgårds harmittelee harhaanjohtavan puhelinmarkkinoinnin runsautta.

– Näillä on aina jänniä hakemistonimiä. Siksi on vaikea erottaa, kuka on oikealla asialla, ja toisaalta kuka yrittää keplotella, ja saako sieltä mitään vastinetta.

Hän oli saanut samaiselta Fullmarketing Oy:ltä myös laskun talvella.

– Pitää olla tarpeeksi törkeä takaisinkin, niin olen näistä parista päässyt eroon.  

SY neuvoo harhaanjohtavan markkinoinnin kohteeksi joutuneita

Suomen Yrittäjät on koonnut kattavan tietopaketin jäsenyrityksille liittyen yritysten kokemaan harhaanjohtavaan markkinointiin ja valelaskuihin liittyviin ongelmiin. Sivuilta löytyy tietoa tyypillisistä harhaanjohtavan markkinoinnin ilmenemismuodoista, reklamaation tekemisestä, puhelunauhoitteiden vaatimisesta ja perintätoimiston kanssa asioinnista.

Lisätietoa Harhaanjohtavasta markkinoinnista ja valelaskuista

toimitus (at) yrittajat.fi

Tämä selviää Suomalaisen Työn Liitto teettämästä Suomalaiset ostopäätösten äärellä -tutkimuksesta.  Suomalaisen Työn Liitto selvitti tutkimuksella, mihin arvoihin ja asenteisiin kuluttajien valinnat perustuvat ja miksi ne koetaan tärkeiksi. 

Suomalaiset seuraavat kuluttamisen megatrendejä

Tutkimuksesta ilmenee, että suomalaiset seuraavat aikaansa ja ovat hyvin perillä ostoskäyttäytymisen ja kuluttamisen megatrendeistä. Heillä on myös vahva käsitys siitä, mitä he arvostavat ostamissaan tuotteissa. Tutkimuksen mukaan suomalaiset arvostavat erityisesti inhimillisiä, aidolta tuntuvia brändejä sekä läpinäkyviä ja avoimia yrityksiä. Kaikissa ikäryhmissä nousivat esiin samat teemat, kuten yksilöllisyyden kaipuu, itselle ja perheelle hyvinvointia tuovat asiat ja elämykset sekä asioinnin helppous.  

‒ Tutkimuksella haluamme lisätä ymmärrystä kuluttajien ostopäätösten taustoista, jotta voimme yhteistyössä yritysten kanssa auttaa heitä tekemään tiedostavia valintoja. Samalla voimme luoda suomalaisen työn tukemiselle edellytykset nyt ja tulevaisuudessa, toteaa Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala.  

Vastuullisuus esiin  – Kampanjalla puhutellaan myös julkisia hankkijoita

Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Avainlippu-merkki kertoo suomalaisesta työstä. Merkki kertoo, että tuote on valmistettu tai palvelu on tuotettu Suomessa ja työllistää Suomessa. Suomalaisen Työn Liitto on käynnistänyt kolmivuotisen Onhan siinä Avainlippu -kampanjan, jolla se haluaa auttaa asiakkaita tekemään omien arvojensa mukaisia valintoja.

‒ Tässä ostamisen, kuluttamisen ja kaupan murroksessa on ilahduttavaa havaita, että Avainlippu vastaa myös tämän päivän kuluttajien arvo- ja asennemaailmaan pohjaaviin valintoihin. Avainlippu on tutkitusti eniten ostamiseen motivoiva merkki, jatkaa Lausala. 

Vuoden 2011 lopusta lähtien Pohjois-Karjalan Osuuskaupan (PKO) jokaisen yksikön pihalla on liehunut Avainlippu merkkinä suomalaisen työn arvostuksesta ja työllisyyden tukemisesta.

PKO:n toimitusjohtaja Juha Kivelän mukan viidessä vuodessa Avainlippu-tuotteiden euromääräinen myynti on Pohjois-Karjalassa kasvanut 24 prosenttia.

Suomalaisen Työn Liitto ja Pohjois-Karjalan Osuuskauppa avasivat eilen perjantaina kampanjan yhdessä Kolilla.

‒ Panostamme nyt käynnistyvällä kolmivuotisella Avainlippu-kampanjalla siihen, että kuluttajat, yrityspäättäjät ja julkiset hankkijat toteuttavat ostopäätöshetkellä arvojaan ja kysyvät kampanjasloganin mukaan: Onhan siinä Avainlippu? Lausala kertoo.

Suomalaiset ostopäätösten äärellä -tutkimuksen TOP 3 muutosvoimaa

1. Uusi kuluttaminen – halvan ja parhaan yhdistely, 39 prosenttia vastaajista

Hybridikuluttajalla kulutuskäyttäytyminen vaihtelee hinnan ja laadun osalta eri ostosten ja tilanteiden mukaan. Laadun merkitys korostuu itselle tärkeiden asioiden kohdalla, kun taas edullinen hinta ohjaa kulutusta niissä asioissa, joita hän ei miellä niin tärkeiksi.  

2. Parasta minulle – parasta perheelleni, 34 prosenttia vastaajista

Kuluttajalle on tärkeää tehdä valintoja, joiden kautta hän voi panostaa omaan ja perheensä hyvinvointiin. Valinnoissa korostuu myös yksilöllisyys: tuotteita ja palveluita halutaan räätälöitävän tarpeita vastaaviksi. Perheen merkitys on korkealla sijalla ja lapsiin panostetaan aiempaa enemmän.  

3. Helppous ja mukavuus, 30 prosenttia vastaajista

Kuluttajat arvostavat mukavuutta ja asioinnin helppoutta, jolla he voivat säästää aikaa ja vaivaa itselleen tärkeisiin asioihin. Kuluttajille on tärkeää, että tuotteet ja palvelut vastaavat omaan tarpeeseen ja ne yhdistyvät sujuvaan asiointiin.  

Tutkimuksen mukaan nousussa olevat muut muutosvoimat ovat lisäksi inhimilliset brändit, merkityksellisyyden etsiminen, digielämäntapa, uudet juuret ja elämysjano.

Tutkimuksen toteutti Frankly Partners. Kvantitatiivinen online-kysely tehtiin 5.‒15.2.2018 kuluttajapaneelissa. Tutkimukseen vastasi noin 2000 henkilöä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Raskas kumipyöräliikenne jylistää perjantaiaamuna kantatiellä 43 kohti Uuttakaupunkia kääntyäkseen juuri ennen kaupungin keskustaa oikealle, kohti Valmet Automotiven tehdasta.

Vastakkaisesta suunnasta samaan kohteeseen kaasuttavat satamasta tulevat ajoneuvoyhdistelmät.

Kevättalvella 2017 saksalainen autojätti Mercedes-Benz ja Valmet Automotive ilmoittivat yhteistyön jatkumisesta aiemman A-sarjan ja GLC-katumaasturin ohella uudella MB:n automallilla.

Uutinen käynnisti massiivisen rekrytointikampanjan. Autotehdas nousi hetkessä Suomen suurimmaksi tehtaaksi yli 4 000 työntekijällä. Samalla yleinen noususuhdanne virisi vuosien taantumajakson jälkeen.

Helmikuussa Valmet ilmoitti jatkavansa Mercedes-Benzin A-sarjan valmistusta Uudessakaupungissa.

– Jaksotus olisi voinut olla vähän toisenlainen, myöntää Uudenkaupungin elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen.

Työvoimaa Oulusta saakka

Autotehtaan imussa kaupunkiin muutti ihmisiä erityisesti lähialueilta, mutta jopa Oulusta saakka.

Valmet Automotive on saanut kaipaamaansa työvoimaa. Pk-yrityksillä ei ole ollut resursseja vastaaviin rekrytempauksiin. Niinpä TE-toimisto ja kaupunki ovat tulleet apuun.

– Olemme järjestäneet rekrytointitapahtumia ja -messuja. Enää ei riitä, että yritykset ilmoittavat avoimista työpaikoista.

– Suurin pelko on, että työvoiman saatavuusongelmat haittaavat potentiaalisen kasvun hyödyntämistä. Pitemmällä aikavälillä yritykset voivat menettää asiakkuuksia, jos eivät pysty vastaamaan kysyntään, Heinonen pohtii.

Yleinen tunnelma merenrantakaupungissa on silti toisenlainen kuin aiemmin.

– Olen työskennellyt täällä vasta reilun vuoden, mutta käsitykseni mukaan edellisen ison [autotehtaan] buumin aikana jotkut olivat pessimistejä varoittaen, että ”huonosti käy”. Nyt innostus on jäänyt päälle ja myös toriparlamentin asenne kääntynyt uskon puolelle.

Hotellihuoneetkin kortilla

K-kauppias Jari Lehdolla on vertailupohjaa menneeseen maailmaan.

– Aloitin täällä kauppiaana 14.2.1994. Kun lähdimme neljän vuoden jälkeen muualle, autotehdas irtisanoi tuhat ihmistä. Pidin sitä silloin kauppiaalle valtavana mahdollisuutena, mutta nykytilanne on paljon mielenkiintoisempi. Se, että ihmisillä on töitä, Lehto muistelee.

18 vuoden poissaolon jälkeen, viime syksynä, Lehto perheineen palasi takaisin Uuteenkaupunkiin.

– Olimme remontoimassa kauppaa ja ihmettelimme, miksi emme tahdo saada vapaata hotellihuonetta. Selvisi, että kaupungissa oli paljon autotehtaan insinöörejä suunnittelemassa uusia tuotantolinjoja.

Lehdon palkkalistoilta löytyy useita työntekijöitä, joiden puoliso työskentelee autotehtaalla.

– Hienoa, että kulttuuri rikastuu muualta Suomesta ja Euroopasta tulevien myötä. Se tuo ostovoimaa varmasti joka alalle. Valtava mahdollisuus, Lehto fiilistelee.

– Me olemme saaneet riittävästi työvoimaa. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että muualla on vähän tiukempaa. (JUTTU JATKUU KUVAN ALAPUOLELLA)

Bussilla töihin Turusta ja Porista

Autotehdas ollut tuttu kumppani kuljetusliike Nybrok Oy:lle.

– Lottovoitto koko seutukunnalle, toimitusjohtaja Juha Haapanen sanoo.

– Työvoiman haalimisessa on omat ongelmansa, vuokra-asuntotilannekin on edelleen heikko. Autotehtaalle tullaan bussikuljetuksilla niin Turusta kuin Poristakin, mutta kyllä pitäisi porukka saada jäämään tänne. Lähes kahden tunnin työmatkat suuntaansa tekevät päivistä pitkiä.

Kansainvälistyminen näkyy arkipäivän kohtaamisissa pikkukaupungin kaduilla.

– Keskustaliikenne on lisääntynyt, välillä joku ajaa yksisuuntaista väärään suuntaan. Ottaa oman aikansa tutustua paikkakuntaan.

Nybrok on onnistunut rekrytoinneissaan autotehtaan buumista huolimatta – tai ehkä juuri sen ansiosta.

– Harvemmin saa valmista osaajaa emmekä ole sellaista halunneetkaan. Katsomme vuokratyön kautta 6 - 12 kuukautta, onko kyseessä tarvitsemamme tekijä. Tähän asti olemme vakinaistaneet heistä lähes kaikki.

Haapanenkin tietää, että autoteollisuus on suhdanneherkkä ala. Isot toimijat voivat sammuttaa tehtaan valot yhtä nopeasti kuin ovat ne sytyttäneetkin.

– Uskon, että siellä lasketaan varmasti aika paljon pitemmälle kuin vain julkaistujen sopimusten varaan. Nyt ollaan liikenteessä entistä laajemmalla pohjalla, Haapanen miettii.

(JUTTU JATKUU KUVAN ALAPUOLELLA)

Uusia asuntoja tulossa

Rakennus Lehtonen Oy:n toimitusjohtaja Ari Lehtonen seisoo vielä toistaiseksi tyhjällä merenrantatontilla Sorvakossa. Maapläntille pitäisi nousta Lehtosen rakennuttamana kolme 24 asunnon kerrostaloa.

Hän osasi odottaa autotehtaan uutisten seurauksena uusia tarjouspyyntöjä. Osa näistä on jo toteutettu.

– Töitä on ollut aika hyvin, ei ole tarvinnut miettiä lomautuksia, vaikka rakennusala on muuten kovin syklinen. Aiomme palkata lisää väkeä. Huippuluokan ammattilaisista on kova pula. Muuallakin, ei vain täällä Uudessakaupungissa.

– Kyllä täällä on positiivinen pöhinä ja ihmisillä mielialat korkealla, Lehtonen vahvistaa yrittäjäkollegojensa puheet.

Asuntokaupan vilkastumisen ymmärtää. Uudenkaupungin väkiluku kasvoi vuoden 2017 ensimmäisellä yhdeksällä kuukaudella peräti 434 tulokkaalla.

Nousukulma on jyrkkä. Kaupunkilaisia oli viime syyskuun lopussa yhteensä 15 824.

Uudisrakentamisen ohella kaupunki tuotti hätätarpeeseen moduuliasuntoja

– Jonkin verran on myynnissä omakotitaloja ja uusia kerrostaloasuntoja, mutta ne ovat melko hintavia ensiasunnon ostajille. Esimerkiksi armeijasta päässyt nuorukainen ei ensimmäiseksi asunnoksi yleensä osta omakotitaloa. Parakkiasuntojakin on, mutta nekin ovat täynnä, Lehtonen kertoo.

Lehtonen on ollut yrittäjänä vuodesta 1998. Sitä ennen hän työskenteli perheyrityksen palveluksessa.

– Päivääkään en vaihtaisi pois. Vuosiin mahtuu niin kiivasta rakentamista kuin vähän hiljaisempaakin jaksoa, mutta kaikesta on aina oppinut jotain. Virheitä ei tule toistettua.

Uusia yrityksiä perustetaan

Yrittäjyysneuvoja Esa Kerkola on seurannut alueen – ja autotehtaan – nousuja ja laskuja 16 vuoden ajan.

–  Autotehtaan alamäet tai rekrypiikit eivät aiemmin näkyneet mitenkään neuvontamäärissä, Kerkola sanoo.

Nyt tilastot ja vanhat faktat ovat menneet uusiksi.

– Perustamismäärät kasvoivat selvästi vuosina 2016-2017. Yrityksen perustamisneuvonnassa nousua oli lähes neljännes aiempaan verrattuna.

– Ei koskaan näin ison mittaluokan pöhinä ole heijastunut yhtä vahvasti tulevaisuuden uskoon ja ihmisten aktiivisuuteen.

Lähes kaikki uuden yrityksen perustaneet ovat oman kaupungin väkeä.

– Vain 1-2 henkilöä on tullut muualta.

Kerkolan mukaan osa neuvonnan asiakkaista on jollakin tavalla suoraan kytkeytynyt autotehtaan toimintaan. Toiset ovat vain saaneet yleistä luottamusta kasvun mahdollisuuksiin – ja omaan alkavaan yritystoimintaan.

– Henkistä uskoa siihen, että tällä seudulla pärjätään, Kerkola muotoilee.

– Rohkeus lähteä liikkeelle on kasvanut. Aiemmin yrityksen perustamisprosessissa vetkuteltiin, se saattoi kestää jopa kuukausia. Nyt ryhdytään nopeammin sanoista tekoihin eikä enää jäädä harkitsemaan älyttömän pitkäksi aikaa.

Yritysideat maltillisia

Yritysneuvoja Esa Kerkola kertoo esimerkin erään yrittäjän uudesta tilanteesta.

– Hän kertoi, että ensimmäistä kertaa koko yrityksen historiassa tammikuussa oli aivan älytön kiire. Se on ollut perinteisesti hiljaista aikaa esimerkiksi rakennussektorilla.

Kasvuhalut eivät kuitenkaan ole karanneet täysin käsistä.

– Yritysideat ovat järkeviä ja maltillisia, ei perusteta humpuukiputiikkeja.

Ilman korkeakoulua, ammattikorkeakoulua ja yrityshautomoa Uusikaupunki on myös vailla startup-kulttuuria.

– Aika perinteisillä ideoilla mennään. Toki aina yritämme auttaa, Kerkola korostaa.

Elinkeinojohtaja Jarkko Heinosen haaveista startup-yksikkökin löytyy.

– Järjestelmä, jossa korkeakouluopiskelu onnistuisi niin, ettei välttämättä tarvitsisi muuttaa pois paikkakunnaltamme. Tarjoaisimme opintoja enemmän etänä, jolloin toisen asteen opiskelijat pysyisivät kaupungissa. Näin saisimme helpommin harjoittelijoita ja tulevaisuuden työntekijöitä yrityksiin. Antaisi myös pohjan yrityshautomon kehittymiselle, Heinonen sanoo.

Teksti Pasi Lehtinen

Kuvat Juha Sinisalo

Juttu julkaistu alunperin Yrittäjä-lehdessä 2/2018

– Suomi.fi-verkkopalvelun yritysosiosta löydät yritystoimintaan liittyvät tiedot, neuvot ja viranomaispalvelut yhdestä paikasta, vinkkaa digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä Suomen Yrittäjistä.

Aloittavalle yrittäjälle on tietoa esimerkiksi yrityksen perustamisesta ja rahoituksen hakemisesta. Kasvavalle yritykselle on tietoa työntekijöiden palkkaamisesta ja työnantajan velvollisuuksista.  

Suomi.fi-luukun takana on myös kattavasti tietoa, joka helpottaa liiketoiminnan suunnittelua ja kehittämistä. Verkkopalvelussa kerrotaan esimerkiksi yrityksen kansainvälistymiseen tarjolla olevista palveluista.

– Suomi.fi:ssä voit myös varmistaa, mitä lupia ja velvoitteita yritykselläsi on ja miten niitä haetaan. Lupahaku näyttää tarvitsemasi luvat toimialasi mukaisesti, Joonas Mikkilä neuvoo.

Vuoden 2018 aikana myös suomi.fi-viestit laajenee kattamaan pienten yritysten viranomaisviestinnän.  Suomi.fi-valtuuksissa puolestaan yrityksen edustaja voi jo nyt valtuuttaa esimerkiksi yrityksen työntekijän hoitamaan yrityksen asioita.

Puolet yrittäjistä tietää suomi.fi:n

Maaliskuussa 2018 tehtyyn kyselyyn vastanneista yrittäjistä 56,7 % prosenttia ilmoitti jo tuntevansa palvelun nimeltä tai käyttäneensä sitä viimeisen kuuden kuukauden aikana. Suomen Kyselytutkimus Oy teki kyselytutkimuksen 900 pk-yrittäjälle ympäri Suomea.

Tutkimuksessa kysyttiin myös missä määrin vastaajat käyttivät internetiä ja julkishallinnon sähköisiä palveluita ylipäänsä. Lähes 96 prosenttia vastaajista ilmoitti käyttävänsä internetiä päivittäin. Vain 14,8 prosenttia vastaajista ei ollut käyttänyt julkisia verkkopalveluita viimeisen kuuden kuukauden aikana.

Myös tulorekisteri suomi.fi:hin

– Vuoden 2019 alussa käyttöön otettava tulorekisteri on yksi esimerkki digitalisoituvasta viranomaisasioinnista, joita suomi.fi niputtaa jatkossa yhden luukun taakse, digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä kertoo.

Hänen mukaansa yrittäjien näkökulmasta yksi myönteinen esimerkki toimintaansa onnistuneesti uudistaneesta viranomaisesta on Verohallinto.

– Tämä on rohkaissut myös muita viranomaisia verkossa tapahtuvan asioinnin ja asiakaspalvelun kehittämiseen, Mikkilä toteaa.

Yhdellä syötöllä, yhdeltä luukulta

– Verot, maksut, luvat, ilmoitukset ja muut velvoitteet hoituvat onneksi nykyään jo huomattavasti sutjakammin. Paljon on silti vielä tehtävää, Joonas Mikkilä sanoo.

– Tavoitteena on oltava, että yrittäjän tarvitsee syöttää itseään tai yritystään koskeva tieto vain kertaalleen julkiselle sektorille, Mikkilä painottaa.

– Tämä yhden syötön periaate tarvitsee rinnalleen yhden luukun periaatetta: yrittäjän ja yrityksen on voitava asioida kaikkien keskeisten viranomaisten kanssa yhden verkkopalvelun ja -tunnistautumisen kautta, digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä muistuttaa.

Ei enää paperikaavakkeita?

Digitalisaatio etenee vauhdilla. Maan hallituksen tavoitteena on, että vuodesta 2022 eteenpäin yritysten pitäisi hoitaa viranomaisasiointi digitaalisesti. Paperisia kaavakkeita ei enää postiteltaisi.

– Jos velvoite toteutuu, se haastaisi yrityksiämme kehittymään. Selvitystemme mukaan pk-yritysten digitalisaatio on edennyt varsin eritahtisesti. Yrittäjien näkökulmasta pieni kirittäminen tuskin on pahitteeksi, kunhan julkisten verkkopalvelujen käyttöön on tarjolla myös riittävästi ohjausta, Joonas Mikkilä sanoo.

– Uudistuksen tavoitteeksi on asetettava, että yritysten asioinnin tarve vähenee merkittävästi. Digitalisaatio ei tässäkään asiassa saa olla itseisarvo, vaan tapa tehdä asiat järkevämmin ja laadukkaammin, digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä painottaa.

Lue Joonas Mikkilän blogi aiheesta täältä

toimitus(at)yrittajat.fi

Yrittäjä, mitä mieltä sinä olet julkisten palveluiden ja viranomaisasioinnin digitalisaatiosta ja kehittämistarpeista? Vastaamalla 10. toukokuutta mennessä neljän napakan kysymyksen kyselyymme autat meitä Suomen Yrittäjissä kertomaan päättäjille ja valmistelijoille yrittäjien näkemyksistä ja ideoista.

Kauppalehdessä kerrotaan Ilmapallomestareista, joka toimittaa normaalisti ilmapalloja erilaisiin tapahtumiin. Toimitusjohtaja Jouni Kämäräisen yritys elää nyt vuoden kiireisintä aikaa vapun vuoksi.

Palloja myydään Suomessa vuosittain satojatuhansia. Kauppiaita on Kämäräisen mukaan tuhatkunta, maahantuojia muutamia.

Tampereella sijaitsevan Ilmapallomestareiden varastoon ilmapallot tulevat Yhdysvalloista ja Euroopasta. Yhdysvaltalaisyhtiöt omistavat maailman ilmapallolisensseistä yli 90 prosenttia. Suurin peluri on Anagram, jolla on hallussaan lähes kaikki lisenssit.

– On kyseessä sitten Pikachu tai Nalle Puh, niin heillä on sen lisenssi, Kämäräinen kertoo Kauppalehdessä.

– Jos yksittäinen ihminen lähtisi itse tilaamaan, niin hän ei saisi palloja tiettyyn hintaan, eivätkä kaikki mallit olisi saatavilla. Jos tilaa suoraan internetistä, niin saa kiinalaisia piraattipalloja, Kämäräinen sanoo.

Varastotilaa Ilmapallomestareiden toimipisteellä on noin sata neliötä, mutta se vetää sisälleen lähes 200 000 tyhjää ilmapalloa. Kaikki pallot menevät kauppiaille tyhjinä.

Vappuhälinät alkavat Ilmapallomestareilla jo marraskuussa, kun yritys alkaa tehdä asiakkaille listaa saatavilla olevista palloista. Viimeistään joulukuussa kaikki seuraavan vapun hittipallot ovat periaatteessa jo tiedossa.

Palloja myydään ympäri maailmaa, eikä suurillakaan tehtailla ole välttämättä kapasiteettia tehdä nopealla aikataululla ilmapalloja kaikille tarpeeksi. Tämän takia tilaukset on saatava hyvissä ajoin etukäteen.

– Tämän vapun hittipallo on pooper-emoji, joita tilasin juuri lisää. Nyt kävikin ilmi, että kontti on mennyt Ruotsiin, enkä tiedä, saanko sitä konttia tänne vapuksi. Tilasin myös Englannista kaikki, mitä heillä oli saatavilla”, Kämäräinen kertoo Kauppalehdessä.

toimitus(at)yrittajat.fi

Uuden Nokia-puhelimen mallinimi viittaa suoraan Applen tämän hetkiseen huippumalliin iPhone X:ään, ja myös ulkomuoto on hyvin samanlainen.

Applen iPhone X:n tunnistaa "lovinäytöstä", joka on sittemmin nähty myös muiden valmistajien puhelimissa. Näytön yläosan lovi pitää sisällään muun muassa etukameran ja puhelinkuulokkeen. Siinä missä iPhone X:n kohdalla loven takana on myös nykyiaikainen kasvontunnistusteknologia, Nokia X:ssä sellaista ei olisi vaan tunnistautumisessa turvauduttaisiin sormenjälkeen.

HMD Global on jo esitellyt Android-puhelintaan Pekingissä Kiinassa, kertoo Mobiili.fi. Virallista julkistusta odotetaan toukokuun 16.päivänä, mutta vain Kiinassa. Muualla laitteen odotetaan saavan ensi-iltansa myöhemmin.

X-mallin näytön kokoa ei tiedetä vielä tarkasti, mutta Mobiili.fi arvelee sen olevan noin 5,8 tuumaa.

Merkit viittaavat siihen, että kyseessä ei ole lippulaivapuhelin vaan uutuusmalli edullisempaan hintakategoriaan. Alustavien tietojen mukaan ominaisuuslistalta on karsittu muun muassa pikalataus.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Peruspuhelimissa kilpaillaan tehossa, muotoilussa, kamerassa ja uusissa käyttöjärjestelmissä. Nämä ominaisuudet eivät todellisuudessa lisää tuottavuutta tai tehosta työtä tavallisessa yrittäjän arkikäytössä. Sen sijaan lisämahdollisuudet, akkukesto ja yleinen kestävyys ovat ominaisuuksia, joista on käytännössäkin hyötyä.

Erikoismallit rakennetaan Android-puhelimiksi, mikä takaa laajan sovellustuen. Eli erikoispuhelimien omistajat eivät menetä suosikkisovelluksiaan vaan käytännössä vaan saavat uusia käyttömahdollisuuksia puhelimeensa - korvaten useimmiten tarpeen erillislaitteelle. Hyvänä puolena yhdysrakenteisuudessa on jo sekin, että tarvittu laite on aina mukana puhelimessa.

Perusominaisuuksiltaan erikoispuhelimet vastaavat keskihintaryhmän normaalipuhelimia. 4G-yhteydet, moniydinsuorittimet ja tehtävästään suoriutuvat kamerat taka- ja etupuolella ovat itsestäänselvyyksiä. Huippumalleista jäädään jälkeen suorituskyvyssä, näytön tarkkuudessa sekä usein vanhemmalla Android-versiolla.

Poikkeavat ominaisuudet riittävät usein perusteluksi laitehankinnalle. Lämpökamera (Cat S60), viivakoodin lukija (Zebra TC25) ja tietokone taskukoossa (Huawei Mate 10 Pro) ovat käytännöllisiä etuja, joilla hieman kalliimmankin puhelimen hankinnan voi helposti perustella. Isosta Samsung Galxy Note 8 -tehopuhelimesta kaiken ilon saa irti erikoiskynällä. Pelkkään puhumiseen hyvä valinta on Nokia 3310 3G.

Koska laitteet on luotu raskaaseen erikoiskäyttöön, on luontevaa, että ne pysyvät hyvin kädessä. Iso akku ja tiivistys ovat vakio-ominaisuuksia ryhmän puhelimissa. Jos erikoisominaisuuksia ei tarvitse, voi panostaa vain kestävyyteen edullisemman Samsung Galaxy Xcover 4:n kanssa.

IP-luokitus puhelimessa kertoo sen soveltuvuudesta käyttöön pölyn ja veden äärellä (esim. IP65). Ensimmäinen numero on tieto laitteen pölysietoisuudesta. Suojatuissa puhelimissa se on yleensä 6, joka takaa täydellisen pölysietoisuuden. Toinen luku tarkoittaa vesitiiviyttä: 5 kestää vesisuihkun, 6 kovan vesisuihkun, 7 hetkellisen upotuksen veteen ja 8 jatkuvan upotuksen veteen. Upotuksen maksimikesto ja upotussyvyys ilmoitetaan aina erikseen.

Viivakoodit haltuun: Zebra TC25

Paljon kauppaa ja kuljetusta harjoittavien arkeen kuuluu viivakoodien hallinta. Viivakoodiviidakon saa logistisesti haltuun ilman tarvetta erillislukijalle. Zebra TC25 on työkäyttöön suunnattu erikoispuhelin, jonka yläpäähän on sijoitettu viivakoodiskanneri. Sen varusohjelmilla voi lukea koodit talteen muihin sovelluksiin siirtoa varten ja kehittää oman työkulun.

Puhelin kestää arjen työolosuhteissa esimerkiksi pudotuksen betonille yli metrin korkeudelta. Se toimii -10-50 celsiuksen lämpötiloissa ja sietää hienoimmatkin pölyhiukkaset sekä roiskevedet.

Erillinen viivakoodilukija on käytettävyydellään aivan eri kokemus peruskameralla kuvaukseen verratessa. Luku onnistuu suoraan fyysisen pikanäppäimen ja punavalon avulla. Lukijan ripeys ja luotettavuus vakuutti testeissä pesten kaupan kassat. 4g-yhteyden ja sopivien sovellusten kanssa puhelin on täsmätyökalu kuljetusten hallintaan. Se sopii hyvin myös varastotöihin hyvän akkukeston ja kestävyyden ansiosta. Lisävarusteita on runsaasti, muun muassa lisäakku sekä pistoolikahva.

Zebra TC25

Hinta: 549 € (sis. alv)

IP-luokitus: IP65

Näytön koko: 4,3’’

Paino: 195 g

Akku: 3000 mAh

Lämpökuvia ääriolosuhteissa: CAT S60

CAT on tunnettu raskaaseen työkäyttöön suunnatuista työvälineistään. Cat-merkin alle brändätyt puhelimet eivät ole poikkeus. Cat-puhelimia ei saa rikki vahingossa ja niiden hajottaminen tarkoituksellakin vaatii jo mielikuvitusta. Rosoinen ulkopinta ja paksut reunat takaavat tukevan otteen joka tilanteessa. Puhelimen akkukesto on riittävä kestäen pitkänkin työpäivän ongelmitta.

Kestävyys on aivan eri tasolla kuin IP68-luokitelluissa huippupuhelimissa. Puhelin täyttää sotakäyttöön tarkoitetun MIL-STD-810G-sertifioinnin. S60 kestää tiputuksen lähes kahdesta metristä betonille ja tunnin upotuksen viiden metrin syvyyteen. Lisäksi se toimii hankalissakin sääolosuhteissa (-25 - 55 C) ongelmitta. Erikoisuutena näyttöä voi käyttää hansikkaiden kanssa, joten pakkasessa voi muutakin kuin puhua.

Varsinainen erikoisuus CAT S60-puhelimissa on Flir-lämpökamera. Se toimii jopa 20 metrin päästä ja soveltuu lämpötilojen mittaukseen -20 - 120 celsiuksen välillä. Kameralla löytyy nopeasti vaikkapa ongelmat lämmöneristyksessä tai eläimet ja ihmiset yöllä metsästä.

CAT S60

Hinta: 599 € (sis. alv)

IP-luokitus: IP68

Näytön koko: 4,7’’

Paino: 223 g

Akku: 3800 mAh

Muistiinpanot haltuun: Samsung Galaxy Note 8

Note 8 on ominaisuuksiltaan yksi tämän hetken parhaita puhelimia. Sen tunnistaa jättimäisestä näytöstä, jolta jaksaa lukea pidempiäkin tekstejä tai vaihtoehtoisesti käyttää kahta sovellusta rinnakkain vaakatilassa. Puhelimen kamerat ovat todella laadukkaat ja niillä pärjää joka olosuhteissa niin valokuvien kuin videonkin kanssa kuvavakaajien ansiosta.

Puhelimen todellinen erikoisuus on S Pen -kynä, joka on aina mukana puhelimen sisäisessä kotelossaan. Se on tarkoitettu helppojen ja luontevien muistiinpanojen tekemiselle. Todellisuudessa kynä on kuitenkin oiva apuväline kaikille käyttäjille. Terävän kynän käyttöedut kumipäisiin halpakyniin huomaan. S-Penin avulla ruudulla oleviin pienimpiinkin kohteisiin osuu ongelmitta ja näppäimistön käyttö muuttuu todella tarkaksi. Kun kynään tottuu, tuntuu sormikäyttö kömpelölle jo pienenkin testauksen jälkeen.

Note 8:n hinta on suurin este sen hankkimiselle. Se on tinkimätön tehokäyttäjän erikoismalli, jonka käyttö on huomattavan mukavaa kynän ansiosta.

Samsung Galaxy Note 8

Hinta: 999 € (sis.alv)

IP-luokitus: IP68

Näytön koko: 6,3’’

Paino: 195 g

Akku: 3300 mAh

Edullista kestävyyttä: Samsung Galaxy XCover 4

Useimmille käyttäjille suorituskyvyn sijaan puhelimessa merkittävämpää on kestävyys. Päiväkin ilman puhelinta on pitkä aika, kun lähes kaikki viestintä nykyään tehdään puhelimitse. Kestävä puhelin on järkevä huoleton ratkaisu, kun tarvitaan toimintavalmista puhelinta aktiiviseen peruskäyttöön. Vaikka puhelin on suunnattu seikkailijoille, ovat sen edut selkeitä yrityskäyttäjälle.

Samsung Galaxy Xcover 4 on edullinen vaihtoehto kestävää puhelinta etsivälle. Sen kuoret ovat kestävää muovia helposti hajoavan lasin sijaan. Kuoressa on lisäksi kuminen liukueste sekä takana että sivuilla, joten puhelin pysyy liukkaissa käsissä tai hansikkaissa tukevasti. Poikkeuksellinen kosketusnäyttö ei vaadi sormen kosketusta vaan sitä voi käyttää myös hansikkaat kädessä.

IP68-luokitus takaa, että puhelin kestää hienojakoisen pölyn. Puhelinta voi käyttää rakennustyömailla ja vaikka hiekkarannalla. Lisäksi se on vesitiivis. XCover 4 kestää puolen tunnin upotuksen makeaan veteen. Samanhintaisiin peruspuhelimiin verratessa Xcoverin heikkoudet ovat suorituskyky, näytön pienempi koko sekä tarkkuus.

Samsung Galaxy XCover 4

Hinta: 249 € (sis. alv)

IP-luokitus: IP68

Näytön koko: 5,0’’

Paino: 174 g

Akku: 2800 mAh

Tietokone taskussa: Huawei Mate 10 Pro

Runsaan sovellusvalikoiman, tehon ja isojen näyttöjen ansiosta puhelimilla selviää yrittäjän arjesta. Näppäimistön ja monitorin puute kuitenkin hidastaa työtehoa ajoittain.

Huawei Mate 10 Pro muuttuu tietokoneeksi, kun sen liittää parinkympin usb-c-hdmi-sovittimella näyttöön. Puhelimeen voi lisäksi kytkeä bluetooth-hiiren ja -näppäimistön, jolloin käyttö vastaa aitoa tietokonetta. Halutessaan puhelinta voi käyttää kosketuslevynä ja kirjoitukseen esimerkiksi esitykskäytössä.

Näkymä monitorilla ja puhelimessa on eri, joten puhelin toimii normaalisti tietokonekäytössä. Luonnollisesti erillistä wifi-verkkoa ei tarvita puhelimen kanssa, joten pilvipalvelut ovat käytettävissä kaikkialla. Yrittäjän kannalta kaikki olennaiset sovellukset, kuten Word, Excel, Powerpoint sekä Googlen vastineet toimivat työpöytätilassa yhdessä pikaviestinten ja tekstiviestien kirjoituksen kanssa. Yksi vai kaksi? Kannattaa miettiä, satsaisiko hieman enemmän puhelimeen vanhan monitorin kanssa edullisen puhelimen ja kannettavan sijaan.

Huawei Mate 10 Pro

Hinta: 749 € (sis. alv)

IP-luokitus: IP67

Näytön koko: 6,0’’

Paino: 178 g

Akku: 4000 mAh

Pitkään valmiuteen: Nokia 3310 3G

Kun äänikommunikointi ja pitkä valmiusaika ovat puhelimen selkeimmät käyttötarpeet, ei sen älyominaisuuksista ole mitään iloa. Paljon hyödyllisempää on panostaa puhelimeen, joka on pieni ja sen akku kestää useita vuorokausia ilman uudelleenlatausta.

Uuden sukupolven paremman Nokia-puhelimet ovat täyspainoisia Android-älypuhelimia. Niiden ohella valikoimaan kuuluu nykyään muitakin malleja, kuten 8110-banaanimalli sekä legendaarinen 3310 3G-yhteydellä. Nämä ovat tarkoitettu puhelinten perinteiseen käyttömalliin, jossa puhelut ja tekstiviestit ovat edelleen tärkeimmät yhteydet ulkomaailmaan.

Nokia 3310 3G on nykymittapuulla todella pieni ja kevyt puhelin. Se livahtaa taskun pohjalle tai laukun pienimpään lokeroon ongelmitta. 3310 onkin oiva kakkospuhelin. Sovellusvalikoimasta löytyy lähinnä Facebook, Twitter ja kehnohko selain. Kamera on vaatimaton ja näyttö varsin pieni. Käytön rajoittuneisuus heijastuu positiivisesti akkukestoon. Valmiusaika on yli kolme viikkoa ja puheaikaa saa yli kuusi tuntia akun vaatimattomasta kapasiteetista huolimatta.

Nokia 3310 3G

Hinta: 49 € (sis. alv)

IP-luokitus: ei

Näytön koko: 2,4’’

Paino: 85 g

Akku: 1200 mAh (vaihdettava)

Yrittäjät.fi lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 188 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kotipaikka Yritys

Akaa BoHua Oy

Aura Ruohosen Tila Oy

Espoo Milla Kallio

Espoo Yinnovest Oy

Espoo Symbolum Oy

Espoo Karimiyan Oy

Espoo Sweet & Salty Bakery Oy

Espoo BVdrone Oy

Espoo RR Hackathon Oy

Espoo Tmi Wendt

Espoo SannaBC

Espoo KemBor Book House

Espoo Anwar Tami

Espoo Aleksi Rytkönen TMI

Heinola Päijät-Hämeen polttopuupalvelu oy

Helsinki Onvest Oy

Helsinki JS Pilotti Oy

Helsinki Posti Messaging Oy

Helsinki Aurora Digital

Helsinki Carb0 Oy

Helsinki Ahma Eläinklinikka Oy

Helsinki Riddermark Bil Oy

Helsinki Manu's Pizza & Consulting Oy

Helsinki Chen Palace Oy

Helsinki AES Invest Oy

Helsinki HUPIPUBI PITSERIA

Helsinki Pinoa Foods Oy

Helsinki After Ski Sailing Invest Oy

Helsinki Triple K Stables Oy

Helsinki Ritakallio Holding Oy

Helsinki Anne Hyttinen

Helsinki Sähköflex Oy

Helsinki Pexcellence Oy

Helsinki Lyhtypirtti Oy

Helsinki JOL Helsinki

Helsinki Puheterapeutti SLT Anna Noutere Oy

Helsinki Fimbul Oy

Helsinki WFZ SUSHI OY

Helsinki JPL Investments Oy

Helsinki Ceppis Capital Oy

Helsinki Hooligan Sailing

Helsinki IKMS lääkäripalvelut

Helsinki KS Lääkäripalvelut

Hämeenlinna KL-Steel Oy

Hämeenlinna katri.nevalainen

Hämeenlinna Laura Latomäki - Johda työkykyä

Iisalmi Kestokouru avoin yhtiö

Iisalmi Iisalmen Paintball

Jyväskylä Asunto Oy Jyväskylän Väinölän Helmi

Jyväskylä Asunto Oy Jyväskylän Äijäläntie 15-17

Jyväskylä Asunto Oy Jyväskylän Väinölän Sepänpaja

Jyväskylä Asunto Oy Jyväskylän Väinölän Niittykukka

Jyväskylä Asunto Oy Jyväskylän Väinölän Päijänteenranta

Jyväskylä Keski-Suomen Entiset Nuoret ry

Jyväskylä HuviRent avoin yhtiö

Jyväskylä Populentia Oy

Jyväskylä Mika Manninen

Jyväskylä Viivi Marika

Järvenpää Asunto Oy Järvenpään Poukantie 4

Järvenpää As Oy Järvenpään Kaplininkaarre

Kajaani Newlook Invest Oy

Kajaani Hyvinvointi Anni Korhonen

Kalajoki Asunto Oy Kalajoen Auringonsäde

Kalajoki Sylman Oy

Kangasala Sahalahden Taksipalvelu Oy

Kangasala Tmi J.Salo

Kangasala JA-Putkityö

Karkkila A. Pietiläinen Oy

Kauniainen Osuuskunta GraniHelp Andelslag

Kirkkonummi Laahtiset Oy

Kirkkonummi Sisäturva Oy

Kirkkonummi LAS Hunar toiminimi

Kitee Kuntovalmennus Pauli Lyyluoma

Kittilä Lars Snock Invest Oy

Kittilä Fysio&Lymfa Kittilä

Kokkola Dans Miljö- och Fiskevård Ab

Kokkola Emilia Sainio

Kokkola SMJ-rappaus

Kouvola Korian Kievari Oy

Kuhmo Sannan ompelimo

Kuopio Matti Föhr

Kuopio Annielpisteina

Lahti Kakkuviikari

Lahti Kaisa Jäntti

Lahti Toiminimi Regina Leppänen

Lappeenranta L-E ASENNUS OY

Lappeenranta Kylmäte Oy

Laukaa T:mi Lahtosen Kalevi

Laukaa miregess-ompelu oy

Lemi T. Kiljunen Oy

Lempäälä Asunto Oy Lempäälän Piipon Balladi

Lempäälä Rakennuspalvelu Tuhkanen

Lieto Lundgren Taru Liisa

Liminka Niittymylläri Oy

Liminka Rakennuspalvelu Rantonen Oy

Liminka Kempeleen Laatupurku

Liperi Korjaamo Puhakka Oy

Lohja Taattu Pinta

Maarianhamina Palm Fysioterapi AB

Maarianhamina Highest Dimension

Muonio Lapland Dream Villas Ky

Muurame Acepace Oy

Myrskylä Jaxo Oy

Mänttä-Vilppula Nodi Oy

Nokia Suomen Trailertuonti Oy

Närpiö SJÖHMAN HANDCRAFT

Orimattila arzu

Orimattila Kauneuspalvelut Heidi Kilkki

Oulu Ron-In Oy

Oulu Pohjanvilja Oy

Oulu Kiinteistö Oy Oulun Tetriläntie 8

Oulu Kuljetuspalvelu H.Jaakola Ky

Oulu Excellant Oy

Oulu BRCK Solutions Oy

Oulu Monika.Gretsch

Oulu Simo Ylipahkala

Paimio B Servis Oy

Paltamo Käsityö- ja taidepirtti Luomatar

Parainen Petra Öhman

Pietarsaari Käld Peter

Pori Kiinteistö Oy Porin Mäkipuistontie 17

Porvoo E.U Pintamestarit Oy

Puolanka Paljakka Oil & Service Oy

Pöytyä Rakennuspalvelu Serraria Oy

Raahe T:mi Niilo Ojala

Raahe T:mi Niko Ojala

Raasepori MobiBath öppet bolag

Raasepori Ab Auto-Center Horsbäck Oy

Raisio Cozmei oy

Raisio Helena Hirvonen Photography

Rauma TMI Arttu Yli-Rohdainen

Riihimäki Asunto Oy Riihimäen Lasitehtaantie 51

Riihimäki Liquid Hare Publishing

Rovaniemi KK Brodeeraus Oy

Rovaniemi Tmi työnohjaaja Marko Bohm

Salo Hiushuone Maalla

Salo Pilvin palvelut

Salo Calteva Group Oy

Salo T:mi Niilo Gustafsson

Savonlinna Tmi Dotmark

Seinäjoki Maija Laasala

Sipoo Emmikaisa Reijula

Siuntio Tero Merenheimo

Tampere Psykoterapia Pirkko Salminen

Tampere TT Properties Oy

Tampere MetaBreakers Oy

Tampere Pulsedeon Oy

Tampere Oma Hotelli Oy

Tampere Taksi J. Annala Oy

Tampere Töyssy Oy

Tampere Herra Kosteusmittaaja

Tampere Tmi Niko Rahkola

Teuva Kirpputori muistojen taika

Turku Magee Group Oy

Turku Skappis Oy

Turku Sannan Siivouspalvelu Oy

Turku Ulja Ky

Turku Transport service Harmaa Oy

Turku Musashi Finland Oy

Turku Toimintaterapeutti Ella Isaksson

Turku TMI Valtteri Kankaanpää

Tuusula Docsis Oy

Tuusula Wanhan myllyn kukka Oy

Tuusula Täti kirjava

Uurainen Otva Oy

Uusikaupunki Vakka-Suomen Warma Oy

Uusikaupunki Jaloranta Oy

Vaasa Taksi 15 Vaasa Oy

Vaasa Henri Friman Tmi

Vaasa Tandhygienist Annette Prost Suuhygienisti

Valkeakoski Tmi Anne Koskiniemi

Vantaa Jouko Järvi

Vantaa Conficap Oy

Vantaa Saarlines OSK

Vantaa Set palvelut oy

Vantaa Krister Olsson Oy

Vantaa V & H Siivouspalvelu

Vantaa Tmi Tarja Parviainen

Vantaa Nikinmäen Autopesula

Varkaus Tmi Heidi Lehtonen

Varkaus Sukitus-Pojat Oy

Vihti Lomaamo Oy

Vihti Tmi Oikee Asenne

Viitasaari JN Family Crochet

Ylitornio Kauneushuone BeautyDiamonds

Ylöjärvi HuoltoLähde Oy

Ylöjärvi Kovapalkki Oy

Ylöjärvi Tmi Roope Rajala

Pietarsaaressa sijaitseva musiikkiliike Musikcentralen perustettiin vuonna 1928. Samassa suvussa kolmella sukupolvella ollut kauppa on nyt myynnissä.

Musiikkiliikkeen omistaa keväällä 77 vuotta täyttänyt Håkan Lillqvist.

– Olen ollut 11 vuotta yliaikaa töissä. Tämä liike on ollut minulle kuin pikkulapsi, Lillqvist kertoo Helsingin Sanomille.

– Täytynee keksiä muita harrastuksia. Voisin lähteä kuoroon laulamaan, niin kuin nuorempana tein.

Musikcentralenin avasi aikoinaan Lillqvistin isoisä, joka toi Lillqvistin isän kanssa maahan huuliharppuja ja partakoneen teriä.

Lillqvist ryhtyi yrittäjäksi 1970-luvulla kun kauppaa pyörittänyt isä sairastui.

– Muistan, kun isä kysyi, onko minulla muita suunnitelmia vai voisinko tulla jatkamaan hänen työtään. Kyllä hänellä tuli kyynel silmään, kun vastasin, että voinhan minä yrittää, Lillqvist kertoo lehtihaastattelussa.

Lillqvist ei osaa arvioida, milloin kauppaan on viimeksi hankittu tavaraa. HS:n arvion mukaan viimeisimmät tavarat on ostettu 1990-luvulla.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Lahden seudun matkailuyrittäjät ovat yhdistäneet voimansa vuoden verran käynnissä olleessa Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK) koordinoimassa Salpausselkä UNESCO Global Geopark -hankkeessa.

Hankkeessa nostetaan esille luontomatkailuun soveltuvia geologisesti merkittäviä kohteita.

– Meille pienenä maaseutumatkailuyrityksenä Salpausselkä Geopark -hanke on tarjonnut mahdollisuuden päästä osaksi isompaa kokonaisuutta, verkostoitua muiden alueen yritysten kanssa sekä ideoida yhdessä täysin uudenlaisia palveluita, kertoo Asikkalassa Ranskalaisen kyläkaupan yrittäjänä toimiva Riikka-Maria Lemminki.

Verkostoituminen on ehtinyt tuottaa tulosta: esimerkiksi Ilkka Sipilä Hollolan Hirvestä kertoo, että hänellä on hankkeessa tavatun yhteistyökumppanin kanssa jo uusi tuote testausvaiheessa.

– Yritykseni on jo nyt saanut hyviä yhteistyökumppaneita ja avaimia oman yritystoiminnan kehittämiseen, toteaa puolestaan lahtelaisen Kahvila Asemapäällikön yrittäjä Johanna Antikainen.

Mainetta muustakin kuin urheilusta

Hankkeen tavoitteena on hakea UNESCO Global Geopark -statusta, mutta yhteistyö ja alueen kehittäminen nähdään hyödyllisenä jo hankevaiheessa riippumatta siitä, tuleeko alueesta lopulta UNESCO Global Geopark.

- Hankkeen myötä alueen geologisen ainutlaatuisuuden tiedostaminen paranee ja pystymme toivottavasti hyödyntämään tätä entistä enemmän alueen markkinoinnissa, toteaa Annukka Linninen, joka tarjoaa ohjelmapalveluita Best Lake Nature Adventures -yrityksessään.

Kirsi Holmsten Avano Oy:stä näkee positiivisena sen, että Salpausselkä opitaan tuntemaan muutenkin kuin urheilusta, ja hanke tuo mukanaan yhteistyömahdollisuuksia myös muiden Suomen geopark-alueiden yrittäjien kanssa.

– UNESCO Global Geopark -statuksen hakeminen on pitkä prosessi. Hankkeen ja alueen yrittäjien välinen yhteistyö aloitettiin hyvin varhaisessa vaiheessa, jotta yrittäjien ääni kuuluu Salpausselkä Geopark -alueen kehittämisessä. Yritysten välinen yhteistyö geopark-sateenvarjon alla on myös UNESCOn arvostama asia ja lisää mahdollisuuksia statuksen saamiseen, kertoo hankkeen projektipäällikkö Kati Komulainen Lahden ammattikorkeakoulusta.

toimitus (at) yrittajat.fi