Quantcast
Channel: Yrittäjät.fi – Latest News
Viewing all 11212 articles
Browse latest View live

Gallup: Joka toinen helpottaisi oikeutta irtisanoa

$
0
0

Uutissuomalainen eli 14 sanoma- ja kaupunkilehden yhteinen uutistoimitus haastatteli gallupia varten tuhatta suomalaista huhtikuun jälkipuoliskolla.

Haastateltavilta kysyttiin: ”Tulisiko Suomessa helpottaa kaikkien yritysten mahdollisuutta irtisanoa työntekijä henkilöön liittyvillä perusteilla?” Vastaajille kerrottiin, että tällaisia perusteita voivat olla esimerkiksi velvollisuuksien laiminlyönti, epäasiallinen käytös tai luvaton poissaolo.

Suomen Yrittäjät on jo pitkään ajanut henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamista, koska sen nähdään alentavan palkkaamisen kynnystä.

Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mukaan Uutissuomalaisen kysely osoittaa, että irtisanomisen helpottamiseen on kansan keskuudessa huomattavan laaja tuki.

–Tämä on vahva viesti siitä, että ihmiset kannattavat työmarkkinauudistuksia, Pentikäinen sanoo Uutissuomalaisen haastattelussa.

Alle 20 hengen yrityksiin helpotuksia

Hallitus sopi kehysriihessään, että henkilöperusteista irtisanomista aiotaan helpottaa alle 20 hengen yrityksissä.

– Tämä on merkittävä työmarkkinauudistus ja sillä on suuri työllisyysvaikutus, mutta uusien työpaikkojen määrää on tässä vaiheessa mahdotonta arvioida, totesi Mikael Pentikäinen Yrittäjäsanomille tuoreeltaan kehysriihen päätösten jälkeen.

– Pienen yrityksen kannalta jokainen rekrytointi on suuri riski, ja yrittäjä pelkää palkkaavansa väärin. Toivottavasti yritykset uskaltavat palkata jatkossa enemmän, Mikael Pentikäinen sanoo.

Uutissuomalaisen gallupissa erityisen suopeita irtisanomisen helpottamiselle ovat yrittäjät, hyvin toimeentulevat sekä kokoomuksen kannattajat. Johtavassa asemassa olevista sekä yrittäjistä kuusi kymmenestä helpottaisi irtisanomista.

Kokoomuksen kannattajista lähes 90 prosenttia helpottaisi henkilöperusteista irtisanomista, keskustalaisista kaksi kolmesta. Vasemmistopuolueiden kannattajista reilu kolmannes kannattaa irtisanomisen helpottamista.  

Syksyllä 2017 tehdyn Yrittäjägallupin mukaan kolme neljästä yrittäjästä arvioi, että henkilöperusteisen irtisanomisen helpottuminen mikroyrityksille kannustaisi palkkaamaan lisää työntekijöitä.

toimitus(at)yrittäjät.fi

 


Hittipuhelimen uusi versio pian myyntiin: Yksi merkittävä parannus edelliseen malliin

$
0
0

OnePlus-älypuhelimen uusi versio saapuu piakkoin myyntiin Suomessa. Kyseessä on Suomessakin erittäin suosittu puhelin, jonka myynti on ainakin Helsingissä kerännyt jopa pienimuotoisia jonoja. Aikaisemmin OnePlus on ollut yksinoikeudella myynnissä Elisan liikkeissä, mutta nyt laite tulee myös Telian valikoimiin. Puhelimen virallinen lanseeraustilaisuus järjestetään Lontoossa toukokuun 16. päivä.

Kuutosversion myynti alkaa kuitenkin yksinoikeudella 21. toukokuuta Elisan pop-up-myymälöissä Helsingissä, Tampereella, Oulussa ja Turussa. Myyntiä on ryyditetty lupaamalla puhelimen ostajille kaupanpäällisiä. Tarkemmin niistä ei ole kerrottu. Puhelinten myynti alkaa viideltä iltapäivällä.

Oneplus on jo julkaissut trailerin puhelimesta. Tarkkoja ominaisuuksia ei ole tiedossa, mutta se tiedetään, että puhelimessa on lasinen takapinta ja että se on vesitiivis. Aikaisemmat mallit eivät ole sietäneet vettä. Tämä onkin uutuuden yksi odotetuimmista uudistuksista.

Lovinäyttö ja tehokas prosessori

Muun muassa Applen iPhone X:stä tuttu näytön "lovi" esiintyy myös OnePlus 6:ssa. Muun muassa etukameran sisälleen kätkevä lovi peittää osan puhelimen kosketusnäytön yläosasta.

Laitteen kamerasta ei vielä tiedetä varmuudella muuta kuin että se pitää sisällään superhidastusvideo-ominaisuuden. Vahvistamattomien tietojen mukaan puhelimen takaa löytyisi 16 megapikselin mobiilikamera. Monissa kilpailevissa laitteissa tutusta kaksoiskameratekniikasta ei sen sijaan ole tietoa.

Prosessoritehoa mitattaessa aikaisemmat OnePlus-mallit ovat kerta toisensa jälkeen olleet markkinoiden kärkikastissa. Näin on myös tällä kertaa, ainakin jos vahvistamaton tieto Snaprdragon 845 -suorittimesta pitää kutinsa. Kyseessä on tämän hetken nopein älypuhelimiin tarkoitettu prosessori. Suorituskykyä tukisi kahdeksan gigatavun RAM-muisti.

Uutuuspuhelimen näytön koko on 6,3 tuumaa ja laitteessa olisi tallennustilaa 256 gigatavua. On mahdollista, että rinnalle tulee edullisempi versio, jossa olisi vähemmän keskus- ja tallennusmuistia.

OnePlus 6:n hinnasta Suomessa ei ole vielä varmuutta.

Kuva: Valmistaja

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kala-alan yritykset hakivat messukokemuksia Euroopasta - "kun ansaitset asiakkaan luottamuksen, kaikki ovet aukeavat"

$
0
0

European Seafood Expo kokosi kala-alan ammattilaiset huhtikuun lopulla Brysseliin 26. kerran. Suomen maaosastolla tuotteitaan esitteli viisi suomalaista kala-alan yritystä.

– Messut ovat alan läpileikkaus ja tärkeä tilaisuus hankkia uusia asiakkaita, tavata yhteistyökumppaneita ja etsiä uusia ideoita toimintaan, kertoo Disas Caviarin liiketoimintajohtaja Joachim Wolontis.

Samoilla linjoilla ovat Suomen maaosaston ensikertalaiset, Kala-Lapin toimitusjohtaja Vesa Lappi sekä Fisherman’s Foodia edustanut Olli Karvonen. Molempien yritysten tavoitteena oli ensimmäisillä messuillaan kartuttaa kokemusta, saada palautetta ja löytää kiinnostavia kontakteja.

Suomen elintarvikevienti on kovassa nosteessa, ja sen edistäminen on kirjattu myös tämän hallituskauden tavoitteisiin. Ponnistuksia tarvitaan etenkin kala-alalla, jonka haasteet ovat ennen kaikkea raaka-aineen saattavuudessa.

Messujen näytteilleasettajat ovat lähteneet vientimarkkinoille tosissaan. Viennin kulmakivenä yrityksissä nähdään vientimarkkinan tuntemus.

– Hintakilpailu ei kannata, vaan on mietittävä se oma erikoistuote juuri tietyille markkinoille, arvioi vientipäällikkö Juha Pahtamaa kalaliike Hätälästä.

– Kun ansaitset asiakkaan luottamuksen, kaikki ovet aukeavat. Meille messujen tärkein anti onkin henkilökohtaisten asiakassuhteiden ylläpito, kertoo Venäjän ja lähialueiden vientiin panostavan Länsi-Rannikon Kalan myyntipäällikkö Mikhail Samoilov.

toimitus (at) yrittajat.fi

 

Kiristyshaittaohjelmien "kultakuume" ohi – rikollisilla nyt uusi petollinen taktiikka

$
0
0

Tietoturvayhtiö F-Securen tuoreen tutkimusraportin mukaan verkon kiristysohjelmien hyökkäysten määrä kasvoi viime vuonna yli 400 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Syyksi arvioidaan verkkomadon tavoin leviävää WannaCry-ohjelmaa, niin kutsuttua kryptomatoa. Muun tyyppiset kiristysohjelmat kuitenkin vähenivät.

The Changing State of Ransomware -raportin mukaan kiristysohjelmat kehittyivät uhkana merkittävästi viime vuonna. Viime vuoden hallitsevia uhkia olivat tunnetut kiristysohjelmaperheet, kuten Locky, Cryptolocker ja Cerber.

WannaCry nousi kuitenkin yleisimmäksi uhaksi viime vuonna. Pahamaineinen kryptomato löytyi yhdeksästä kymmenestä havaitusta hyökkäyksestä viime vuonna.

WannaCry-kiristysohjelmaperhe hallitsi loppuvuotta, mutta muut kiristyshaittaohjelmat vähenivät loppuvuotta kohden. F-Securen tietoturvaneuvonantaja Sean Sullivan sanoo tämän viittaavan siihen, että harrastelijarikolliset ovat menettämässä kiinnostustaan kiristysohjelmiin.

– Kesän jälkeen tapahtui merkittävä muutos kiristysohjelmien uusien versioiden luomisaktiivisuudessa pariin aiempaan vuoteen verrattuna. Aiemmin rikolliset ovat kehittäneet runsaasti uusia kiristysohjelmia, mutta tämä hiipui viime kesän jälkeen. Näyttää siltä, että kiristysohjelmien 'kultakuumeen ajat' ovat ohi, mutta näemme, että ammattikiristäjät jatkavat kiristysohjelmien käyttöä, ja hyökkäävät erityisesti organisaatioihin. WannaCry osoitti yritysten olevan haavoittuvia kohteita, Sullivan sanoo.

"Riskit rikollisille vähäisempiä"

Raportin mukaan kiristysohjelmien hiipumisen lisäksi on merkkejä painopisteen siirtymisestä yrityksiin kohdennettuihin hyökkäyksiin, esimerkiksi RDP-porttien kautta. SamSam-kiristysohjelmaperhe käyttää tätä tapaa ja on jo nyt hyökännyt onnistuneesti useisiin yhdysvaltalaisiin organisaatioihin tänä vuonna, esimerkiksi Atlantan kaupungin tietojärjestelmiin.

Sullivanin mukaan on useita tekijöitä, jotka vaikuttavat kiristysohjelmien käytön muuttumiseen.

– Bitcoinien hinnan muuttuminen on keskeinen tekijä, kun kryptovaluuttojen louhiminen toisten ihmisten tietokoneilla on paljon houkuttelevampaa ja riskit rikollisille ovat vähäisempiä. Otaksun myös tuottojen pienenevän, kun kiristysohjelmien uhka ohjaa ihmisiä huolehtimaan varmuuskopioista ja rikollisten lupauksiin tiedostojen palauttamisesta suhtaudutaan epäluuloisemmin. Kyberrikolliset keskittyvät aina helpoimpiin kohteisiin, ja palaavat käyttämään kiristysohjelmia, jos olosuhteet ovat otolliset.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Uudet tilastot julki: Paketti- ja kuorma-autojen myynti jatkuu vahvana

$
0
0

Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan huhtikuussa rekisteröitiin 11 044 uutta henkilöautoa, mikä on 17,5 prosenttia viime vuotta enemmän. Tammi–huhtikuussa henkilöautojen ensirekisteröintien määrä oli 6,9 prosenttia viime vuoden alkua suurempi.

Myös pakettiautojen myynti jatkuu vahvana. Niitä rekisteröitiin huhtikuussa 1 440, joka on 11 prosenttia viime huhtikuuta enemmän. Uusien pakettiautojen rekisteröinnit olivat tammi-huhtikuussa 2,9 prosenttia viime vuoden vastaavaa ajankohtaa suuremmat.

Huhtikuu oli menestyksekäs myös kuorma-autojen ensirekisteröinneissä. 330 uutta kuorma-autoa on 20 prosenttia viime vuoden huhtikuuta enemmän.

Vuoden ensimmäisen neljän kuukauden aikana kuorma-autoja rekisteröitiin 10 prosenttia viime vuotta enemmän. Pienten, alle 6 tonnin kuorma-autojen ensirekisteröintien kasvu on jatkunut koko alkuvuoden ajan, sen sijaan suuria yli 16 tonnin kuorma-autoja on ensirekisteröity 2,2 prosenttia viime vuotta vähemmän.

Vuoden alussa käynnistynyt romutuspalkkio on lisännyt selvästi uuden auton kauppaa ja kierrätykseen palautuneiden elinkaarensa päässä olevien autojen määrää. Romutuspalkkiolla on tehty huhtikuun loppuun mennessä hieman yli 4 000 uuden auton tilausta ja palkkioon varatuista määrärahoista on käytetty noin 53 prosenttia. Romutuspalkkiolla hankituista autoista noin kaksi kolmasosaa on jo ensirekisteröity.

Romutuspalkkiolla hankituista autoista noin 70 prosenttia on kooltaan pienikokoisia ns. B-segmentin autoja.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

 

Katariina, 17, pyörittää 2 500 kanan kanalaa – työllistää itsensä ja vanhempansa

$
0
0

17-vuotias Katariina Isola pyörittää Haapajärvellä omaa kanalaa.

Katariinan vanhemmat Sanna ja Teemu Isola ottivat Sannan kotitilan haltuun parikymmentä vuotta sitten laajentaen tilan navetan 30 lypsävälle lehmälle.

– Se oli kaksikymmentä vuotta köyhyysrajan alapuolella elämistä ja työtä vuorotta. Sanoin monta kertaa, että tämä on kyllä semmoinen avovankila, ettei täältä lähdetä mihinkään, Sanna Isola kertoo Apu-lehdelle.

Viime vuonna lehmät lähtivät ja tilalle tilivat Katariinan kanat. Alakouluikäisenä tyttö oli toivonut lemmikikseen undulaattia, mutta saikin kanoja.

Isola alkoi myydä naapureille kananmunia ja pääsi myöhemmin mukaan Reko-lähiruokarinkiin.

Vuonna 2016 vanha navetta muuttui tuhannen kanan kanalaksi.

– En tiedä, johtuuko se talousnäkymien kohentumisesta vai mistä, mutta ihmiset ovat valveutuneita ja valmiita maksamaan muusta kuin bulkkitavarasta, Sanna Isola pohtii lehdessä.

"Vastannut kanalasta ihan itse"

Katariina sai poikkeusluvalla ajokortin jo 17-vuotiaana, jotta hän voi osallistua lähiruokaringin myyntitapahtumiin.

– Olen tyytyväinen, että Kata on perjantai-iltaisin myymässä munia eikä jossain muualla, Sanna Isola sanoo.

– Kata on hirveän järjestelmällinen, pikkutarkka ja luotettava. Ei tarvitse huolehtia, etteivätkö hommat hoituisi. Se on tuusannut niin kauan kanojen kanssa, että välillä Kata neuvoo minua.

Kanalan kahdessa rakennuksessa on yhteensä noin 2 500 kanaa.

Isola on ehditty jo valita sekä vuoden tuottajaksi että vuoden haapajärviseksi.

– En haluaisi asua kaupungissa. Maalla sitä pitää olla. Täällä pystyn harrastamaan ja olemaan vapaasti. Työt eivät ole tunnilleen ja niitä saa tehdä niin kuin haluaa, Katariina Isola tuumii Apu-lehdessä.

– Jatkossa tarkoitus on perustaa osakeyhtiö, johon Katariina tulee pääomistajaksi. Jo tähänkin saakka hän on aina vastannut kanalasta aivan itse, Sanna Isola kertoi maaliskuussa Kalevalle.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

 

Yrityskauppoja tehdään ennätystahtiin – ohjelmistotalot erityisen aktiivisia

$
0
0

Pienet ja keskisuuret yritykset ovat toteuttamassa yrityskauppoja tänä vuonna hyvin aktiivisesti, kertoo Nordea arviossaan.

Yrityskauppojen määrä on ollut korkealla tasolla useamman vuoden. Kuluvasta vuodesta näyttää tulevan Nordean mukaan hyvin vilkas. Erityisen aktiivisia ovat olleet sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yritykset sekä ohjelmistotalot.

– Vaikka viime vuosi oli ennätyksellinen pk-yritysten yrityskaupparintamalla, niin tällä hetkellä hankkeita on vireillä viime vuoden vastaavaa aikaa runsaammin, kertoo Nordean yrityspankeista vastaava liiketoimintajohtaja Aleksi Lehtonen.

Yrityksen omistajalla on yhä enemmän toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja yrityksen myyntiin tai yrityksen uudistamiseen. Yhteistyö pääomasijoittajien, bisnesenkeleiden, juniorrahoittajien tai muiden yritysten kanssa voi tuoda kaivattuja kasvumahdollisuuksia. Tällaisia kasvua tukevia verkostoja toimii Suomessakin useita.

– Yhä useammat suomalaisyritykset, niin suuremmat kuin pk-yritykset ovat toteuttaneet myös listautumisia. Pohjoismaisesta näkökulmasta katsottuna aktiivisuus on toki vielä vähäisempää kuin esimerkiksi Ruotsissa, Lehtonen toteaa.

Uudelle yrittäjälle yrityskauppa tarjoaa hyvän keinon saada jo markkinoilla toimivan yrityksen, jolla voi olla valmiina toimivat verkostot ja hyvä henkilökunta.

Mallia suuryrityksistä

Nordea uudisti huhtikuun alussa pienten ja keskisuurten yritysasiakkaiden palvelumalliaan. Se toimii nyt yhtenäisellä tavalla kaikissa Pohjoismaissa.  Lehtosen mukaan yrityskauppojen rahoittaminen on muuttumassa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä suuryritysten mallin suuntaan.

– Taselainojen osuus on pienenemässä ja pankit auttavat yrityksiä löytämään uusia rahoitusratkaisuja yhä useammin joukkovelkakirjalainoista, syndikoiduista lainoista tai juniorlainoista. Näiden osuudet ovat vielä pk-yrityksillä selvästi pienemmät kuin suuryrityksissä, mutta muutoksen suunta on selvä, Lehtonen jatkaa.

Kuva: iStockPhoto

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

PRH peräänkuuluttaa tilinpäätöksiä – vaarana yrityksen poistaminen rekisteristä

$
0
0

Yrityksen tai osuuskunnan tiedot poistetaan kaupparekisteristä, jos tilinpäätösilmoitusta ei ole tehty kolmen kuukauden kuluessa. Aikaa on elokuun puoliväliin. Mahdolliset poistot tehdään syyskuussa.

PRH:n poistolistalla on tällä hetkellä 3372 osakeyhtiötä ja osuuskuntaa. Ne eivät ole ilmoittaneet tilinpäätöstään kaupparekisteriin 2,5 vuoden sisällä. Lista kyseisistä yrityksistä löytyy täältä.

PRH:n tiedotteen mukaan rekisteristä voidaan poistaa toimiva yritys, jos se ei toimita tietoja määräaikaan mennessä eikä yritys ole selvitystilassa.

Lain mukaan osakeyhtiön on annettava tilinpäätös jokaiselta tilikaudelta, vaikka sillä ei olisi aktiivista toimintaa.

Kuka tahansa voi tarkistaa maksutta PRH:n Virre-tietopalvelusta, onko kyseisen yrityksen tilinpäätös rekisteröity kaupparekisteriin.

Kuva: iStockPhoto

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi


Yrittäjät tyytyväisiä: Hallituksen normienpurun kärkihanke etenee

$
0
0

Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti viime vuonna pilottihankkeen, jonka tavoitteena oli saada yritysten sääntelystä koituvia kustannuksia pienenemään tai ainakin kustannusten nousu taittumaan. Kyseessä on hallituksen normienpurkuun liittyvä kärkihanke.

Kyseessä on niin sanottu yksi yhdestä -menettelyn kokeilu. Sanaparilla tarkoitetaan sitä, että jos yritykselle aiheutuu jostain sääntelystä lisäkustannus, kyseinen kustannus pitää vähentää jostakin muusta yrityksen kulusta.

Ministeriössä saatiin aikaan Excel-pohjainen työkalu, jolla pystytään arvioimaan aiotun sääntelyn kustannuksia.

Vuodenvaihteen jälkeen pilotti oli seisahdustilassa, kunnes eilen lainsäädännön arviointineuvosto kertoi siitä näkemyksensä. Neuvoston mielestä pilotti on ollut tarpeellinen ja kokeilua pitää laajentaa muihin ministeriöihin.

– On hienoa, että asiassa päästiin jonkinlaiseen alkuun. Yrityksiin kohdistuu tällä hetkellä useiden miljardien eurojen edestä erilaista sääntelyä, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen kommentoi.

Toivosen mukaan suomalaiset ovat silti jälkijunassa.

– Monessa EU:n verrokkimaassa vastaavanlainen työkalu on jo käytössä ja sillä on saavutettu hyviä tuloksia niin, että yrityksiin kohdistuvat kustannukset on pysäytetty tai saatu laskuun.

Suomen Yrittäjien tavoitteena on saada aikaan yksi kahdesta -menettely, jossa sääntelyn aiheuttamat kustannukset laskisivat vuoteen 2025 mennessä 25 prosentilla.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

LG:n huippupuhelin pitkän odotuksen jälkeen myyntiin: Erityisen vahvoilla ulkokäytössä

$
0
0

LG:n lippulaivapuhelinta on odotettu markkinoille jo jonkin aikaa. Suomessa LG ei ole pystynyt nousemaan suosituimpien älypuhelinvalmistajien joukkoon, mutta sen puhelimilla on ollut oma vankka kannattajakuntansa.

Korealaisvalmistajan uusin huippupuhelin G7 ThinQ tulee Suomessa myyntiin kesäkuun alussa. Mallimerkintä kertoo ennen kaikkea tekoälyn hyödyntämisestä, sillä samaa mallinimeä käytetään muissa tekoälyä käyttävissä LG:n tuotteissa.

Puhelimen hinta Suomessa on vielä avoin. Sen odotetaan asettuvan 800 ja 900 euron välille.

G7 ThinQ:ssa on 6,1 tuuman LCD-näyttö. Sen erikoisuutena on tavallista suurempi kirkkaus, minkä ansiosta puhelinta voinee käyttää myös kirkkaassa auringonvalossa ilman, että näytön käyttö vaikeutuu. Ulkokäyttöä helpottaa myös vesitiivis rakenne ja se, että laite kestää myös jonkin verran iskuja.

Näytön ylälaidassa on muun muassa tulevasta Oneplus 6:sta sekä Applen iPhone X:stä tuttu lovi, josta näyttää tulleen trendi huippupuhelimissa. Lovi kätkee sisäänsä muun muassa etukameran ja puhelinkuulokkeen. LG on keksinyt hauskan ominaisuuden loven piilottamiseen tai korostamiseen. Sen voi piilottaa mustaan taustaan tai vaihtoehtoisesti korostaa haluamallaan värillä.

Puhelimen takaosa on lasia. Takakuoresta löytyy kameralinssien ohella sormenjälkilukija. Mukana on myös kasvontunnistus, joka on hiljalleen syrjäyttämässä sormenjälkiteknologian.

Tekoäly muuttaa kamera-asetuksia

LG:n aikaisempien lippulaivamallien tapaan puhelimen takaa löytyy kaksi kameraa. Molempien kennojen koko on 16 megapikseliä mutta vain toisella voi ottaa laajakulmakuvia. Pääkamerasta löytyy optinen kuvanvakaaja. Selfie-kamerassa megapikseleita on kahdeksan. Tallennusmuistia puhelimessa on 64 tai 128 gigatavua.

Entä sitten se tekoäly? Sitä hyödynnetään muun muassa kameroissa. Tekoäly muuttaa automaattisesti kameran asetuksia esimerkiksi ympäröivän valaistuksen ja heijastusten perusteella.

Googlen Assistant-puheentunnistukselle G7 ThinQ:ssa on oma painikkeensa laitteen sivulla. Mikrofonia on tuunattu niin, että sen pitäisi pystyä tunnistamaan puhekomennot usean metrin päästä.

Musiikkiharrastajat arvostanevat LG:n uutuuden bassotoistoltaan vahvistettua kaiutinta. Puhelin tukee kuulokkeiden kanssa 7.1 -tilaäänitoimintoa.

Kuva: Valmistaja

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

AAA-luokkaan kipusi 130 yritystä – katso lista

$
0
0

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös vastikään perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 26.4.-2.5. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 130 yritystä.

KotipaikkaYritysPerustettuLiikevaihto, euroaTulos, euroa
AKAAPirkanmaan Verkostopalvelu Oy20012895000372000
AKAAGitter Oy201531700028000
AKAAToijalan Kiviveistämö Oy198553200059000
ESPOOBandaris Oy19941923000112000
ESPOOCompotente Oy20061360000218000
ESPOOM & M Mainosopasteet Oy2009930000168000
ESPOOOy Forerunner Ab2006292000123000
ESPOOStatomaly Oy2016192000139000
ESPOOWächter-palvelu Oy201317300024000
ESPOOVicons Oy2011217000126000
EVIJÄRVIForetec Oy201190100068000
FORSSACool-Finland Oy20051760000329000
FORSSAKariner Oy199065400086000
HAMINAViborg-Trans Expe Oy200260100015000
HATTULAKoiviston Autotalo Oy20151768000205000
HEINOLAIH Sohvatehdas Oy20101663000123000
HELSINKIAnygraaf Oy19953788000514000
HELSINKICormet Oy19961966000564000
HELSINKIOy Growth Curves AB Ltd20021058000475000
HELSINKIUudenmaan Autolasipojat Oy200244800010000
HELSINKIJuhlapalvelu Lasarov Oy201251600024000
HELSINKILRT Racing Oy201317700023000
HELSINKIMarkkinointi Uikkanen Oy19752220000187000
HELSINKIOld Style Service & Restoration Oy2012225000104000
HELSINKIRandon Oy201332300025000
HELSINKIUudenmaan Maalauspalvelu Oy20142380001000
HELSINKIHeikki Myllyoja Oy1987520000118000
HELSINKIKaso Oy198887180001818000
HELSINKILaket Oy199371500048000
HELSINKIAsianajotoimisto Airaksinen Oy2016408000296000
HELSINKIBLINK CREATIVE OY20132314000360000
HELSINKIDENTANELLE OY200818600030000
HELSINKIGood Sign Oy20072966000427000
HELSINKIMerikallio & Son Oy2011339000106000
HELSINKIOvidoor Oy199021200047000
HELSINKISa-Ke-As Oy199824600016000
HELSINKISkanmoda Oy199331100083000
HELSINKIStudio Tolvanen Oy201426400079000
HÄMEENLINNAHautakiviveistämö Matti Kaila Oy198922400036000
HÄMEENLINNASähköasennus Haapanen Oy201626200058000
JOENSUUJotwire Oy1987297920002352000
JOENSUUJoensuun Rakennuspurku ja Timanttiurakointi Oy19971274000211000
JOENSUUKappa Web Studio Oy20162910009000
JOENSUUEläintohtori Kivuton Oy20061185000115000
JOENSUUPaxot Oy200517600032000
JOMALAEl & Byggteknik på Åland Ab201150400025000
JYVÄSKYLÄStafix Oy2007164300084000
JYVÄSKYLÄProwi Oy201633000094000
JÄMIJÄRVIKoneistus Koivumäki Oy20011528000237000
KAARINAOy Noortrade Ab19852371000144000
KAARINAKristiina Mäkinen Oy201438200016000
KAJAANIKainuun Sähkökonehuolto Oy199531400032000
KALAJOKIJulas Oy2003606000885000
KALAJOKISilta-asennus Mäkelä Oy19952017000424000
KANKAANPÄÄAsennus & Metallityö Äpätti Oy201619000059000
KARVIAFinn-Sermest Oy19871157000315000
KAUNIAINENOy Hårologi Finland Ab199326200052000
KEMIJÄRVIRakennusliike Vintteri Oy2008522000144000
KOKEMÄKITulkkauspalvelut Eltia Oy201320900038000
KOKEMÄKIKokemäen Ambulanssipalvelu Oy19901734000244000
KOKEMÄKISatakemia Oy201322200031000
KOKKOLALautakylä Oy201066400071000
KONTIOLAHTITTwest Oy199113200004036000
KOTKAJauhetekniikka Oy Kotka19902680000443000
KOUVOLARI-Plan Oy19901292000358000
KOUVOLAEcopulp Finland Oy200956200071000
KOUVOLARakennuspalvelu Nils Jaakkola Oy199537300019000
KUOPIOPinnoitus-Pekka Oy19943459000134000
KURIKKATimo Viitala Oy199133660002198000
LAHTIVolar Plastic Oy19936134000507000
LAPPEENRANTANorth-West FinVision Oy20123180004000
LEMPÄÄLÄPirkanmaan Toimitilasiivous Oy201218600024000
LIETORakennusliike Arto Mäkinen Oy200223900073000
LIPERITasoite ja Rappaus Petri Räsänen Oy200818800015000
LOHJALohjan Laatutalot Oy199264100055000
LOHJAPK-Tuote Oy2014608000125000
MUSTASAARIFiskaffär Ruotsala Ab201685900050000
MÄNTSÄLÄRimaco Palvelut Oy200431800051000
NOKIANokian Hautaustoimisto ja Kukkapalvelu Mäkelä Oy198046400039000
NOKIASuomen Erikoissaneeraus Oy20122282000317000
NOKIAPirkan Osuuspalvelu Cotilo199728600028000
ORIVESIJar-X Oy20111156000200000
OULURakennus-Koskela Oy200653620001044000
OULUAppiukko Oy201218100042000
OULUOulun Tilitoimi Oy196736800066000
OULURK-Lattiat Oy19922488000133000
OULUAsianajotoimisto Castrén & Castrén Oy1986510000148000
OULUOulun Tilauslento Oy19921352000434000
OULUTuiran Kiinteistöpalvelu Oy19763056000353000
OUTOKUMPUOkun Koneistuspalvelu Oy197949450001444000
PARKANOIsokotamäki Oy2004620000170000
POLVIJÄRVIMetallityö Mutanen Oy201620400058000
PORIPorin Elementtitehdas Oy199796270002111000
PORIPorin Isännöintipalvelut Oy199334900065000
PORVOOJV Tekniikka Oy19871492000311000
PORVOOAb Skogsservice - Metsäpalvelu Åberg Oy19892050004000
RAUMAKolmikoneistus Oy20082306000120000
RAUMAEristysliike Kuirinlahti Oy1981822000107000
ROVANIEMIRLP Vänttinen Oy197841700055000
ROVANIEMIPohjolan OP-Kiinteistökeskus Oy19882280000265000
SALOAgroanalyysit Oy200719800097000
SASTAMALAPirkanmaan Lihapalvelu Oy19991267000120000
SUOMUSSALMIÄmmän Leipä Oy19772115000171000
TAMMELAFTT-Turvatekniikka Oy200542400069000
TAMPERESRG Korjausurakointi Oy201169100051000
TAMPERERolltechnic Finland Oy1994800000110000
TAMPERELämpövirrat Oy19892424000204000
TAMPEREArsatek Oy199572800073000
TAMPEREEkopepe Kuljetus Oy200621200035000
TAMPEREGalata Kebab House Oy200524900013000
TAMPEREGo Go Liikuntakeskus Oy19883684000828000
TAMPEREImparator Oy199329400027000
TAMPEREMoventor Oy20101585000182000
TAMPERETaksi Välimäki Oy2011324000104000
TAMPERETolotech Oy2001673000101000
TURKULaivasähkötyö Oy1977131870001281000
TURKULST Service Oy198168000065000
TURKURPA Rakennus Oy200683700084000
TURKUValgomeri Oy20151433000107000
TUUSULATuusulan Mattotyö Oy1985264100097000
URJALAIntellego Sales & Coaching Oy2011323000261000
VAASACity Farma Oy2016998000291000
VAASAOy Levysepänliike Sundqvist - Plåtslageri Sundqvist Ab198831600090000
VALKEAKOSKIValkeakosken OP-Kiinteistökeskus Oy196446800098000
VANTAAGatecom Oy201429500044000
VIEREMÄJakkulan Sijaishuoltokodit Oy20011107000141000
YLIVIESKAKonehuolto Kivioja Oy19881985000234000
YLÖJÄRVIPirkanmaan Pieneläinklinikka Oy200845800070000
YLÖJÄRVIVia Aureus Oy199746200066000
ÄHTÄRISun Kino Oy201329900068000
     

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Yrittäjä, muista arkipyhät – useimpien alojen tessit säätävät arkipyhäkorvauksen

$
0
0

Lain mukaan ainoa palkallinen vapaapäivä on itsenäisyyspäivä siinä tapauksessa, jos se olisi ollut työntekijän työpäivä. Arkipyhien palkallisuus määrittyy kuitenkin useimmiten työehtosopimuksissa, joista useimmat säätävät työntekijälle korvauksen.

Keväällä 2016 tehdyn kilpailukykysopimuksen sekä syksyn 2017 työehtosopimusneuvotteluiden ratkaisut voivat sisältää määräyksiä työajan pidennyksestä, joka tuo joissakin työehtosopimuksissa muutoksia arkipyhämääräyksiin. Joissakin tapauksissa työajan pidennys voidaan toteuttaa muuttamalla arkipyhiä normaaleiksi työpäiviksi.

Tarkista oma TES

Kuluvana vuonna on yhteensä 12 arkipyhää, ensi viikon torstaina helatorstai. Joissakin tapauksissa työajan pidennys toteutetaan muuttamalla arkipyhiä normaaleiksi työpäiviksi.

Arkipyhät 2018

Helatorstai

10.5 (torstai)

Juhannuspäivä

23.6 (lauantai)

Pyhäinpäivä

3.11 (lauantai)

Itsenäisyyspäivä

6.12 (torstai)

Jouluaatto

24.12 (maanantai)

Joulupäivä

25.12 (tiistai)

Tapaninpäivä

26.12 (keskiviikko)

Kaupan ja matkailun alalle suurimmat muutokset viime vuonna

Selkeimmin arkipyhiä koskevat vuonna 2017 alusta voimaan tulleet muutokset näkyvät kaupan sekä majoitus- ja ravitsemusaloilla toimivissa yrityksissä. Myös muilla toimialoilla kannattaa tarkistaa arkipyhän vaikutukset työaikaan ja niistä maksettaviin korvauksiin.

Kaupan alalla siirryttiin vuoden 2017 alusta aiemmin voimassa olleesta arkipyhäjärjestelmästä vuosivapaajärjestelmään. Kaupan työehtosopimuksen mukaan on mahdollista sopia, että työpaikkakohtaisen sopimisen johdosta yritykseen tai sen osaan ei sovelleta Kaupan TES:n vuosivapaajärjestelmää.

Myös matkailu- ja ravintola-alan työehtosopimuksessa siirryttiin vuoden 2017 alusta pois aiemmin käytössä olleesta arkipyhäjärjestelmästä.

Lue lisää Arkipyhät 2018

 

toimitus (at) yrittajat.fi

Tulorekisteri käyttöön 2019 – ”Joku päivä ajamme itseohjautuvilla autoilla, myös palkkojen ilmoittaminen automatisoituu”

$
0
0

Verottaja avaa marraskuun alussa chattipalvelun ja palvelunumeron auttamaan tulorekisterin käyttöönottoon liittyvissä kysymyksissä.

Eri viranomaiset hakevat tarvitsemansa tiedon 1. tammikuuta 2019 alkaen kansallisesta tietokannasta, joka sisältää kattavat palkka-, eläke- ja etuustiedot yksilötasolla.

– Kirjanpitäjät ja palkanlaskijat ovat uudistuksesta tietoisia, mutta osa pk-yrittäjistä ei varmaan tiedä tulorekisteristä. Tiedotus tuleekin olemaan tärkeää, sillä tämä edellyttää muutoksia myös yrittäjien toimintatavoissa, Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Carita Orlando sanoo.

Lähes reaaliaikainen palkkojen ilmoittaminen jatkossa edellyttää Orlandon mukaan pientä ryhtiliikettä.

– Luulen, että tilitoimistoyrittäjät joutuvat pistämään osan asiakkaista ojennukseen, ja sopimaan sekä yrittäjän oman palkan, että työntekijöiden palkkojen ilmoittamiselle tarkat pelisäännöt.

Orlando on entinen tilitoimiston omistaja. Hän toimii edelleen taloushallinnon konsultoinnissa.

Ei enää palkanlaskentaa excelillä

Tulorekisteri on kansallinen sähköinen tietokanta, mikä koskee sekä työnantajia että yrittäjiä, jos yritys on työnantaja tai yrittäjälle maksetaan palkkaa.

– Kenenkään ei pitäisi laskea enää käsin tai excelillä palkkoja, kun löytyy ilmaisiakin palkanlaskentapalveluja, esimerkiksi verottajan palkka.fi löytyy netistä.

– Nyt kannattaa siirtyä johonkin pk-yritykselle sopivaan palkanlaskentajärjestelmään, pienelläkin hinnalla saa sähköisen palvelun, kuten esimerkiksi suoratyo.fi ja palkkaus.fi.

Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin tapahtuu samalla kun palkanlaskija tekee palkka-ajon.

Tietojen ilmoittaminen automatisoituu

Tiedon tuottajat ilmoittavat tiedot ansiotuloista tulorekisteriin reaaliaikaisesti ja maksukohtaisesti. Ensimmäisessä vaiheessa eli vuodesta 2019 lähtien tulorekisteriin ilmoitetaan palkkatiedot. Vuodesta 2020 alkaen ilmoitetaan myös eläke- ja etuustiedot.

– Kun me joku päivä ajetaan itseohjautuvilla autoilla, ei kai kukaan oleta, että samanaikaisesti laskemme käsin palkkoja. Meidän pitää muuttaa asioita mahdollisimman automaattisiksi, ja tilitoimistoala voi olla yksi edelläkävijä tässä tuoden uudistuksen asiakkailleen positiivisesti esille, Carita Orlando toivoo.

Pakanlaskentaohjelmistojen toimittajat päivittävät tarvittavat muutokset ohjelmistoihinsa. Eli pk-yritys, jossa on palkanlaskija, saa käyttämäänsä ohjelmistoon tarvittavan päivityksen ohjelmistotoimittajalta.

Ensi vuonna on sanktiovapaa vuosi

Verottaja palvelee marraskuun alusta alkaen chatissä ja palvelunumerossa tulorekisterin käyttöönottoon liittyvissä kysymyksissä. Vuosi 2019 on tulorekisterin käyttöönoton harjoitteluvuosi, ja verottajan mukaan silloin ei rangaista sanktiolla vahingosta.

Tulorekisterissä on kyse todella isosta uudistuksesta, joka koskettaa lähes kaikkia yrittäjiä ja työnantajia.

– Vertaisin tätä rakennusalan tilaajavastuulain uudistukseen, joka oli toimialalle iso, mutta siihen on oltu pääosin tyytyväisiä.

Vuosi 2019 uudistuksen ensimmäinen vaihe, täysimittaiset hyödyt vasta 2020

Ensi vuonna rekisterissä on mukana Verohallinto. Vuodesta 2020 alkaen ilmoitetaan myös eläke- ja etuustiedot.

– Ensi vuonna edelleen tehdään esimerkiksi Kelan etuusilmoitukset erikseen.  Ensi vuonna onkin reippaasti enemmän tekemistä, kun jokainen palkanmaksu ilmoitetaan verottajalle, eikä työ helpotu samanaikaisesti mistään muualta, yrittäjä Carita Orlando toteaa.

Tällä hetkellä erilaisissa ilmoituksissa on eri tahti, esimerkiksi ammattiyhdistysten jäsenmaksut ilmoitetaan neljännesvuosittain.

Tulorekisterin palkkatietoilmoituksella voidaan vuodesta 2020 alkaen antaa pakollisten tietojen lisäksi vapaaehtoisesti annettavat täydentävät tiedot. Täydentävien tietojen ilmoittamisella päästään siihen, että työnantajilta ei enää erikseen kysellä tietoja, vaan kertailmoitus riittää. Eri viranomaiset katsovat tarvitsemansa tiedot Tulorekisteristä.

Valtiovarainministeriö on arvioinut Taloushallintoliiton laskelmien perusteella, että tulorekisteri säästäisi toteutuessaan yksityisellä sektorilla vuodessa (työntekijämäärä noin 1,9 miljoonaa): 1,6 miljoonaa työtuntia ja 35-40 miljoonaa euroa. Liiton mukaan laskelmissa on otettu huomioon vain vuosi-ilmoitustyöt sekä muut todistuksista ja ilmoituksista aiheutuva lisätyö. Henkilöstön koulutuksesta ja ohjelmistojen päivityksistä uuteen menettelyyn syntyy kustannuksia.

Suomen Yrittäjät on suhtautunut uudistukseen positiivisesti. Orlandon mukaan tulorekisteri tulee pitkässä juoksussa helpottamaan yrittäjän arkea.

Tulorekisteri.fissä järjestetään Tunnistautuminen ja valtuutukset -webinaari 16. toukokuuta.

 

Lisätietoa tulorekisteristä

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kesälomien siirto pulpahti pintaan: Yrittäjät toivovat pikaista yhteiskuntavaikutusten arviointia

$
0
0

Matkailutulo kasvaisi kesäkuukausina yhteensä noin 219 miljoonaa euroa. Siirto lisäisi myös matkailuyritysten tarvitseman henkilöstön määrää 1 300 henkilötyövuoden verran.

Keskuskauppakamari ja Suomen yrittäjät tekivät aloitteen valtioneuvoston kansliaan vuonna 2016 kesälomien siirron yhteiskuntavaikutusten arvioinnista. Järjestöt perustelivat silloin aloitettaan sillä, etä ne saavat usein yrityksiltä viestejä tarpeesta siirtää koulujen kesälomia kahdella viikolla eteenpäin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ei lähtenyt mukaan aloitteeseen.  Laajempi selvitys Opetushallituksen toimesta on tehty viimeksi reilut 10 vuotta sitten. TEM selvitti nyt siirron vaikutuksia ainoastaan matkailuelinkeinoon.

Koulujen kesäloman siirtämisellä tarkoitetaan erityisesti lainsäädännössä määriteltyä peruskoulun loma-aikoja.  Vaikutukset ulottuisivat koko koulutusjärjestelmään.

Lomien siirto toteutettavissa ensi hallituskaudella

Suomen Yrittäjien koulutusasioiden johtaja Veli-Matti Lampun mukaan nyt kesälomien siirron selvittämiselle on tullut painetta myös koulutusjärjestelmän sisältä. Muun muassa Lukiolaisten liitto puoltaa siirtoa.

– Kesälomien siirrosta pitää käynnistää jo tällä hallituskaudella yhteiskuntavaikutusten arviointi, eli selvittää muun muassa yritysvaikutukset, vaikutukset koulujärjestelmään, sekä kansalaisten suhtautuminen.

Lamppu näkee, että lomien siirto pystyttäisiin toteuttamaan halutessa seuraavalla hallituskaudella.

Kesälomien siirto vaikuttaisi Lampun arvion mukaan jopa kymmeniin lakeihin, esimerkiksi varusmiespalvelukseen ja vuosilomalakiin.

– Koko yhteiskunnan vuosikello siirtyy, mikä kertautuu erilaisina muutoksina yhteiskunnan eri alojen rytmitykseen.

SY:n ja Keskuskauppakamarin vuonna 2013 tekemän selvityksen mukaan puolet elinkeinoelämän järjestöjen valtakunnalliseen kyselyyn vastanneista yrityksistä arvioi, että loma-aikojen siirtämisellä olisi positiivinen vaikutus yritystoiminnalle. Vain kuusi prosenttia yrityksistä koki siirron haitallisena elinkeinoelämälle, mutta 44 prosentilla yrityksistä ei ole kantaa asiaan.

Matkailuala toivonut muutosta pitkään

SY ei ole ottanut kantaa kesälomien siirrolle, mutta suhtautuu siihen myöntyväisesti, jos sen vaikutukset yhteiskunnalle ja elinkeinoelämälle ovat selkeästi myönteisiä.

– Hyvä asia on, että OAJ näyttää tulleen tässä asiassa vastaan.

Matkailualan yritykset ovat pitkään esittäneet, että koulujen kesälomien alkamisaikaa tulisi myöhentää Suomessa lähemmäksi yleistä eurooppalaista lomakautta. Siirto pidentäisi matkailukautta.

– Matkailuala sinällään on painava peruste kesälomien siirtämiselle. Mutta koko yrittäjäkunnan kannalta pitäisi selvittää, olisiko tällä vaikutuksia ulkomaankauppaan, vaikutukset kaiken kaikkiaan eurooppalaiseen viitekehitykseen sekä arvioida haitat.

Lampun mukaan pitää arvioida myös työvoiman saatavuus lomakautena.

– Jos elokuu on se kesäkuukausi, pystymmekö saavuttamaan samanaikaisesti lasten lomailun ja työvoiman turvaamisen. Tämä ei ole yksiselitteistä. Lomakausien jaksottaminen muuttuisi.  

Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen toteutti WSP Finland Oy. Sen mukaan matkailutulo kasvaisi näin vuositasolla 2,5 ja kesäkuukausina 9,3 prosenttia, ja henkilöstön määrä 1,6 prosenttia.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Y-foorumi purki yrittäjyyden myyttejä ”Rahan takii vai intohimolla” – Kohtauspaikka yrittäjille ja tutkijoille

$
0
0

Kansanedustaja-yrittäjä Hjallis Harkimo avasi tilaisuuden puheenvuorollaan siitä, miten Suomi saadaan yrittäjyyden kautta kasvuun.

– Hjallis Harkimon puheenvuorossa nousi esiin, että yksi merkittävimmistä yrittäjän taidoista on pitää huoli omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta. ”Ideoita ei synny kropassa, joka on väsynyt ja tyhjä” Harkimo tiivisti, Y-kampus Kaupin koulutuspäällikkö Leena Eerola Tampereen ammattikorkeakoulusta kertoo.

TAMKin Y-kampuksen järjestämän tapahtuman paneelissa yrittäjyyden myyttejä purettiin paneelissa teemalla Rahan takii vai intohimolla.

Päivän tavoitteena synnyttää ketteriä kokeiluja ja uusia avauksia

Ensimmäistä kertaa järjestettävä Y-foorumi tullaan jatkossa järjestämään vuosittain.

– Tavoitteemme on, että päivän aikana syntyy uusia avauksia, ja mahdollisesti uusia ketteriä kokeiluja. Yksi tavoite on purkaa yrittäjyyteen liittyviä myyttejä tutkijoiden ja yrittäjien keskuudessa. Myytti ’Rahan takii vai intohimolla’ oli meillä paneelin aiheena, Eerola kertoi.

Yrittäjät voivat hyötyä tutkimustiedosta ja yhteistyöstä korkeakoulujen kanssa, esimerkiksi opinnäytteissä.

– Y-kampus toimii yhteyspaikkana, jossa pyrimme kohtauttamaan tutkijoita ja alueen yrittäjiä sekä opiskelijoita. Tunnemme tutkijaryhmiä, joten pystymme linkkaamaan yhteen oikeat ihmiset. Enenevässä määrin yritykset ja myös tutkijat haluavat tehdä puolin ja toisin yhteistyötä.

Eerolan mukaan soveltavan tutkimuksen tuottamisessa yrittäjien haasteisiin on suuri hyötyarvo.

Päivän aikana esillä olleita yrittäjyystutkimuksien teemoja ovat muun muassa Yrittäjyys ja tunteet sekä Yrittäjän myynti ja markkinointi. Näistä ja muistakin aiheista on tutkimustietoa iltapäivän teemakeskusteluissa.

Suomen Yrittäjät palkitsi Tampereen ammattikorkeakoulun y-kampuksen viime vuonna parhaasta ammattikorkeakoulujen yrittäjyystoiminnosta.

Tilaisuus keräsi noin 80 osallistujaa Tampereelle.

Lisätietoja y-kampus.fi

Kuva: Aino Siiroinen

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi


Oletko järjestänyt työntekijöillesi työterveyshuollon? Entä itsellesi?

$
0
0

Vielä puolenkymmentä vuotta sitten tilanne oli huonompi. Suomen Yrittäjien vuonna 2012 teettämän työterveyskyselyn mukaan yksinyrittäjistä vain 18 prosenttia oli järjestänyt itselleen työterveyshuollon.

Nyt alkuvuodesta 2018 tehdyn Yrittäjägallupin mukaan 28 prosenttia yksinyrittäjistä on järjestänyt työterveyshuollon yksityisen palveluntarjoajan ja 18 prosenttia julkisen terveydenhuollon kautta eli lähes puolet on hoitanut asian.

– Yksinyrittäjien 46 prosenttia on selvästi enemmän kuin aiemmissa kyselyissä eli kehityssuunta näyttää hyvältä tämän perusteella, kommentoi Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén gallupin tulosta.

Toki 52 prosenttia yksinyrittäjistä ei ole järjestänyt työterveyshuoltoa ja pari prosenttia ei osannut sanoa asiasta mitään.

Yrittäjägallupiin haastateltiin 1015 yrityksen edustajaa, joista 439 on yksinyrittäjiä. Tutkimuksen teki Kantar TNS.

Lain mukaan yrittäjän ei ole pakko järjestää työterveyshuoltoa itselleen, työntekijöille se sen sijaan on järjestettävä.

82 prosenttia mikroyrityksistä järjestänyt asian

82 prosenttia 2–9 työntekijän mikroyrityksistä on järjestänyt työterveyshuollon. Vajaa viidennes niistä (17 prosenttia) ei ole sitä tehnyt.

–Tulos on ihan hyvällä tasolla. Tuossa 17 prosentissa on aiempien selvitystemme perusteella monenlaisia syitä taustalla. Työnantajuus voi olla satunnaista, ei tiedetä, että pitää järjestää työterveyshuolto tai ei ole saatu kunnollisia tarjouksia ja julkisella puolella on pitkät jonot, Harri Héllsten listaa syitä.

Héllstenin mukaan yksittäiset pienet yritykset eivät ole välttämättä kiinnostavia yksityisten palveluntarjoajien näkökulmasta. Siksi tarjouksia ei aina edes anneta.

Työntekijän terveydenhuolto voi olla myös järjestetty toisaalla tai työnantajan toimesta muuten kuin työterveyshuollossa.

Yli 10 henkilöä työllistävistä yrityksistä 99 prosenttia on Yrittäjägallupin mukaan hoitanut työterveyshuollon pykälien mukaan.

Yhteisiä puitesopimuksia

Yrittäjäjärjestö on yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa neuvotellut eri puolilla maata työterveyshuollon puitesopimuksia. Ne helpottavat palveluihin hakeutumista ilman sopimusneuvottelujen tarvetta.

Viime syksynä puitesopimukset otettiin käyttöön muun muassa Uudenmaan, Pirkanmaan ja Pohjois-Karjalan Yrittäjissä.

Sen jälkeen sopimuksia on tehty tai tehdään muun muassa Kainuun, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Helsingin ja Lapin Yrittäjissä sekä toimialajärjestöistä Koneyrittäjien liitossa SKAL Itä-Suomessa.

– Kyllä nämä puitesopimukset ovat herättänyt kiinnostusta. Sopimuksia on tehty jonkin verran ja entisiä sopimuksia päivitetty, kertoo Uudenmaan Yrittäjien järjestöpäällikkö Petri Ovaska.

– Yrittäjiä kiinnostaa tietenkin, että saako tätä kautta halvemmalla. Kohtuullisen hinnan lisäksi puitesopimuksen suuri hyöty on se, että yrittäjän selusta on turvattu meidän avullamme, Petri Ovaska sanoo.

Puitesopimukset on katsottu yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa, jolloin palvelut täyttävät kriteerit, joilla yrittäjä saa Kelan ja vakuutusyhtiön korvaukset sekä verovähennykset.

– Tämä on kuin lisäselkäranka yksinyrittäjällekin, Ovaska kuvailee.

Kela korvaa työterveyshuollon kustannuksista noin 60 prosenttia ennaltaehkäisevän työterveyshuollon palveluista ja noin 50 prosenttia vapaaehtoisista palveluista. Kustannusten ja Kelan korvausten erotuksen voi vähentää verotuksessa.

Mitä sanoo laki?

Työnantajan pitää järjestää työsuhteessa oleville työntekijöilleen työterveyshuolto. Työnantaja voi lisäksi halutessaan järjestää työntekijöille työterveyshuollon yhteydessä yleislääkäritasoisen sairaanhoidon palveluita, sekä muita sairaanhoito- ja terveydenhuoltopalveluita.

Työterveyshuollolla tarkoitetaan toimintaa, jolla edistetään työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä sekä työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä.

Työterveyshuollolla edistetään myös työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työyhteisön toimintaa.

Työnantajalla on oltava työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa laadittu kirjallinen sopimus ja toimintasuunnitelma, kuinka työterveyshuolto järjestetään.

Työnantaja voi järjestää työterveyspalvelut itse tai ostaa ne yksityiseltä palvelujen tuottajalta yhdessä toisten työnantajien kanssa. Kunnan terveyskeskuksen on järjestettävä työterveyshuollon palvelut niitä haluaville työnantajille. Myös yrittäjä voi halutessaan järjestää itselleen työterveyshuollon, ja saada palvelumaksuista korvausta Kelasta.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Lisää aiheesta Yrittäjän ABC:ssä ja esimerkiksi Uudenmaan Yrittäjien sivuilla


Balmuirin Heidi Jaara: ”Nyt on putiikkien ja erikoiskaupan aika”

$
0
0

– Nyt on putiikkien ja erikoiskaupan aika. En usko kivijalan kuihtumiseen. Ajatuksemme on yhdistää kivijalka ja verkkokauppa. Voimme lähettää varastolta vaikka Tokioon, kertoo Balmuirin perustaja Heidi Jaara Yrittäjä-lehden tuoreessa numerossa.

Luksusasuste- ja sisustusbrändi Balmuir laajeni vähittäiskaupan puolelle viime vuonna avaamalla Ouluun oman myymälän. Helsingin Pohjoisesplanadin liike avasi ovensa viime elokuussa. Sitä ennen Balmuir teki b-to-b-kauppaa ja myi maailman maineikkaille tavarataloille, kuten venäläiselle TsUMille ja Libertylle Lontoossa.

Helsingin paraatipaikalla olevaan liikkeen interiööri henkii ylellisyyttä, ja asusteiden materiaaleissa näkyy pellavaa, mohairia, villaa, mutta myös rauskun- ja lohennahkaa.

Palataan ajassa taaksepäin ja Jaarojen Oulujärven mökille. Oli kesä 2007, kun Nokialla ostajana työskennellyt Heidi Jaara suri lapsettomuutta ja mietti, että nyt on korkea aika tehdä sellaista, mistä hän on aina unelmoinut.

Työmatkoilla jo usean vuoden ajan piirrellyt luonnokset alkoivat näytellä isompaa roolia. Heidi Jaaran perheessä ei ollut yrittäjiä, ja ryhtyminen yrittäjäksi oli hänelle valtavan iso hyppy.

Vastuullisuus dna:ssa

Vastuullisuus on kirjoitettu firman dna:han. Perheyrityksen arvot ovat laatu, luotettavuus, joustavuus ja aitous, joista kumpuaa huolenpito, vastuunkantaminen ja inhimillisyys.

– Emme voi tehdä bisnestä muulla tavoin kuin arvojemme mukaisesti, Jaara kertoo.

Jaaran mukaan heidän käyttämänsä raaka-aineet ovat maailman hienoimpia luonnonmateriaaleja ja kaikki alihankkijat ovat perheomisteisia yrityksiä.

Hän puhuu myös markkinoiden parhaasta laatu-hintasuhteesta.

– Näin Nokialla ostotehtävissä työskennellessäni monenlaisia alihankkijoita. Omassa yrityksessä tuotannon eettisyys on yksi kulmakivistä; kaikki alihankkijat ovat perheomisteisia yrityksiä.

Jaarojen Wheslyn Group Oy omistaa Balmuir-tuotemerkin. Yrityksen tuotannosta yli 50 prosenttia tehdään Euroopassa. Esimerkiksi Oulussa ommellaan viitat, eli keepit ja pipoja sekä koristetyynyt,

Heidin mies, Juha Jaara, tuli mukaan perheyritykseen vuonna 2012.

Balmuir laajenee Tukholmaan

Vauhdikas vuosi ei näy yrittäjien kasvoilla, muuten kuin innostuksena ja tekemisen palona. Sen sijaan Juha Jaaran puhelin pirisee sitäkin enemmän kesken haastattelun. Balmuir avaa ensimmäisen liikkeensä Ruotsiin Tukholmaan toukokuussa ja sen remontointi on nyt kovassa vauhdissa.

Kun yritys oli viisivuotias vuonna 2012, hommia paiski viisi työntekijää. Viime vuonna yritys tuplasi henkilöstömääränsä edellisvuodesta ja alkuvuoden lukema oli 45 tekijää. Viime tilikaudella tukkumyynnin osuus 6,8 miljoonan euron liikevaihdosta oli 80 prosenttia. Liikevaihto kasvoi 50 prosenttia edellisvuodesta ja sama tavoite on seuraavallekin tilikaudelle.

Balmuir on vienyt tuotteita yli 70 maahan. Yritys tekee vahvaa tulosta.

– Kun yritys kasvaa 1–2 miljoonan liikevaihtoa tekevästä yrityksestä suuremmaksi, mitataan se, kykeneekö yrittäjä kasvamaan. Silloin pitää delegoida vastuuta muille. Tämä mittaa kasvua tuon vaiheen yli: yritys ei voi kasvaa, jos yrittäjä ei kasva. Yritys ei voi myöskään kasvaa, jos työntekijät eivät kasva.

Lue koko juttu toukokuun Yrittäjä-lehdestä

Teksti: Riikka Koskenranta ja Kuva: Aleksi Poutala

Mikon leipomo valittiin Suomen parhaaksi, sitten alkoi hullunmylly – "en tiedä, miten jaksoin"

$
0
0

Pläkkikaupungissa, Turun keskustaytimestä luoteeseen, sijaitsevan rakennuksen toisen kerroksen toimistohuoneen katossa on iso tumma läiskä.

– Mansikkamehua, selittää kysymykseen tottuneesti vastaava MBakery-leipomon yrittäjä Mikko Hietala.

Konttoritilan pöydälle oli unohtunut muutamaksi kesäkuukaudeksi kahden litran avattu pullollinen paimiolaisen vihannesfirman mansikkamehua.

Luonnontuotteen aloittaman käymisprosessin lopputuloksena syntyi "pieni räjähdys", mutta "hemmetinmoinen pamaus", joka lennätti mansikkamehua "joka paikkaan".

– Jonkunlainen kädenjälki omasta toiminnasta. Hajukin pysyi täällä useita kuukausia, Hietala hekottaa toimistotuolissaan ja tarkentaa tumman kohdan katossa tarkoittavan korkin kimmokkeesta tullutta osumaa.

Läiskettä ja väriä ei ole puuttunut Hietalan omasta elämästäkään. Liikennelentäjän urasta haaveillut nuorukainen päätyi lopulta leipurikouluun. Lähinnä siitä syystä, ettei ysiluokkalaista vielä huolittu lentäjäopiskelijaksi. Toki haki Hietala lopulta lentäjäkouluunkin – onnistuneesti.

Taikinanvaivaus vei kuitenkin voiton. Olihan Hietalalla "leipuritaustaa" nuoruusvuosilta.

– Kotona leivoin yhdessä äidin ja mummon kanssa. Koulussa teimme joka torstai pullaa opettajanhuoneeseen luokkaretkirahaston kartuttamiseksi.

9. luokan yhteishaun yhteydessä Hietalalle ensi kerran ehdotettiin, että hän voisi lähteä leipuriksi.

– Kun johonkin ryhdyn, en lopeta sitä kesken, vaikkei se olisikaan juuri minun juttuni.

– Koulunkäynti oli elämäni hienointa aikaa. Tiesin, että ala on minulle oikea. Ei ole mitenkään itsestään selvää, että kermasta ja mansikasta tulee automaattisesti hyvä kakku, Hietala sanoo.

Jatko-opiskeluissa vaadittiin Hietalan mukaan jo "ihmettä" valmistumiseen.

– En olisi päässyt insinööriksi ilman hyvää porukkaa. En ymmärtänyt, että opinnot sisältävät myös esimerkiksi matematiikkaa, kemiaa ja fysiikkaa. Erikoistuminen oli vasta se viimeinen asia. Silti en vaihtaisi päivääkään pois. Sieltä ovat syntyneet ja jääneet myös parhaimmat ystävyyssuhteet.

– Turun ammattikorkeakoulun elintarvikepuolella opettajat olivat varsinaisia tietopankkeja. Heillä oli halua jakaa tietämystä alasta.

"Mistään ei otettu selvää"

Ajallaan, keväällä 2010 valmistunut Hietala päätyi Rostenin tuotekehittäjäksi sekä työnjohtajaksi ja edelleen leipomokonditoria Aschanille nostamaan yhtiön omaa tuotantoa brändiuudistuksen yhteydessä.

Sitten valkeni kesäinen keskiviikkoaamu, 13. elokuuta vuonna 2012.

– Aamulla oli pidetty palaveri. Kuulin, että homma loppuu. Minut tultaisiin irtisanomaan tuotannollisista ja taloudellisista syistä.

– Vielä samana iltapäivänä Aschanin yrittäjä-omistaja ehdotti, että ryhtyisin yrittäjäksi. Hän uskoi, että minulla on vahva näkemys ja tahto tehdä asioita.

Vain kaksi päivää myöhemmin, saman viikon perjantaina "lainat ja systeemit" olivat valmiina ja Hietala tarjosi ensimmäiset MBakeryn kakut uusille asiakkailleen.

– Kaikki kävi todella nopeasti. En hakenut edes starttirahaa. Sain myös hyödynnettyä vanhoja Aschanin asiakkuussuhteita. Monet olivat jääneet hetkellisesti tyhjän päälle Aschanin tuotannon lopettaessa.

Tuore yrittäjä iski kädet taikinaan ja sivuutti olennaisen osan uudesta työelämästään. Sen, jota tehdään pääasiassa toimistotuolista käsin.

– Yrittäjyydestä tai siihen liittyvistä vastuista en tiennyt yhtään mitään. Tiesin vain "tellit, lellit ja vellit".  Se nähtiin myöhemmin, ettei mistään otettu selvää. Tajusin ainoastaan sen, että on kiva tehdä itselleni, Hietala muistelee.

Oppi iskostui kantapään kautta.

– Tilitoimistoni soitti ja kysyi vakuutusmaksuista. Vannoin maksaneeni ne. Sama puhelu toistui pari kuukautta myöhemmin. Silloin selvisi, että hän oli tarkoittanut palkkaamani henkilökunnan vakuutuksia. Ja minä puhuin irtaimiston vakuuttamisesta tulipalojen ja varkauksien varalta. Niin tyhmästä kaikki lähti liikkeelle.

– Kun paiskin lähes vuorokauden ympäri hommia, niin alakerran [kahvilan] tekeminen ja asiakaskohtaamiset olivat siinä vaiheessa etusijalla. Minä hoidin tavarat ja väsäsin kakut. Jälkeenpäin on melkein hävettänyt myöntää oma tyhmyyteni.

"Tähdet olivat oikeissa asennoissa"

MBakeryn vauhti kiihtyi alun haparoinnin ja tunnusteluvaiheen jälkeen.

– Ala oli ja on yhä jämähtänyt samaan vanhaan kaavaan koko Suomessa. Vain muutama toimija tarjoaa jotain erilaista eikä vain samanlaisia kakkuja kuin kaikki muutkin. Ei vain löydy erilaisia tuotteita.

– Aina kun menin asiakkaan luo, tiesin, että pystyin myymään. Tähdet olivat oikeissa asennoissa. Oli hienoa huomata, että tuote, johon itse uskoin, menestyi asiakkaiden keskuudessa. Lunastin lupaukset myös maun puolesta.

Hietala etsii yhä aktiivisesti uusia ideoita tuotekehitykseen niin messuilta kuin lehtien reseptipalstoiltakin.

– Markkinointipäällikköni ilmoitti kerran, että samana päivänä kuvattaisiin tuotteita. Juoksin alakertaan, katsoin pakastimeen ja löysin leivoskakkupaloja. Mietin, miten niitä voisi tuunata uudestaan. Yleensä parhaimmat ideat syntyvätkin pienessä paniikissa.

– Aiemmin otimme ensin kuvat ja vasta sitten maistoimme. Nyt on enemmän aikaa pureutua myös makuun.

MBakery tuotti parhaimmillaan valikoimiinsa jopa 90 tuotetta vuodessa.

– Nyt tahti on järkevöitynyt. Asiakkaat ovat kuitenkin tottuneet, että valikoima muuttuu. Emme halua jämähtää paikoillemme.

Kaikki Hietalankaan tuotteet eivät silti muodostu heti hitiksi. Onnellakin on osuutensa menestyksessä.

– Myydyin kakkumme on ollut suklaavadelmavanukaskakku. Siis klassinen yhdistelmä suklaata ja raikasta vanukasta. Ensimmäiset tuotteet oli nimetty tummasuklaavadelmavanukaskakuksi. Yhdestä vähittäiskaupan listauksesta jäi sana tumma pois ja hupskeikkaa, myynti tuplaantui. Näin vaihdoimme saman nimen kaikkiin listoihin ja kakku on yhä tilastojen kärjessä, Hietala kertoo.

Muotokin voi vaikuttaa menekkiin, kuten Hietalan esimerkki viime joulun sesongista kertoo.

– Appelsiinisuklaaleivoksessa oli uskomattoman hyvä rakenne ja mahtava maku. Siihen rakastuu aivan varmasti. Kapeana ja pitkänä se ei kuitenkaan myynyt, ehkä näytti liian pieneltä. Kokeilimme kuutioleivoksena ja kakkupalat kävivät taas hyvin kaupaksi.

"Kommentit satuttivat"

Vuonna 2015 MBakery valittiin Suomen parhaaksi leipomoksi. Alkoi ajanjakso, jonka Hietala ulkopuolisen yllätykseksi luokittelee "vuosi jota en halua elää uudestaan" -kategoriaan.

– Tunnustuksen jälkeen sain kuulla kaiken maailman juttuja, esimerkiksi "Mikko on saanut kaiken niin helpolla". Alussa kommentit satuttivat kun ne tulivat ihmisiltä, jotka eivät tunne minua ollenkaan. Ihmisiltä, joiden kanssa olin vain joskus jutellut. Supisuomalaista kateutta, Hietala tuumii.

– Toisinaan tunnustus harmittaa, yhä edelleen. Toisaalta se on ollut ponnahduslauta itselleni ja yritykselle. Ilman sitä emme olisi saaneet kaikkia sopimuksia.

"Itseopiskellut" yrittäjä ei osannut varautua tunnustusta seuraavaan hullunmyllyyn. Ei, vaikka nimitys Suomen parhaaksi leipomoksi oli Hietalan tiedossa puoli vuotta ennen sen julkistamista.

– Tiesimme, että kaikki räjähtää käsiin, mutta silti yli 400 prosentin liikevaihdon kasvu puolen vuoden sisällä yllätti.

MBakery yritti vastata kysyntään ja lisäsi kuljetuskapasiteettia sekä palkkasi uusia työntekijöitä.

Ulkopuoliselle hullunmylly näkyi MBakeryn kahviloiden ja leipomoiden kerätessä asiakkaita jonoiksi asti.

– Kun normaalisti myymme 50 viineriä päivässä, nyt niitä meni 400 kappaletta päivässä.

– Oli pakko miettiä, onko meillä riittävästi henkilökuntaa, paistaako uuni riittävän paljon tavaraa, miten kuljetamme tuotteet, aloitammeko aiemmilla aamun tunneilla, jotka ovat tällä alalla kalliita, Hietala listaa liiketoiminnallisia kysymyksiä.

Niihin kaikkiin Hietalan oli löydettävä vastaus vain kolmen vuoden yrittäjäkokemuksella.

"Talous ja terveys olivat hajalla"

MBakeryn – ja Hietalan oma – "käymisprosessi" oli edennyt räjähdysherkkään vaiheeseen, jota kesti koko loppuvuoden.

– En ymmärtänyt polttavani henkilökuntaa lähes loppuun jäätävillä ylitöillä. Lisäksi ne tulivat rahallisesti kalliiksi. Olisi pitänyt palkata lisää väkeä eikä teettää ylitöitä. Talouskuorma valahti pitkälle miinukselle.

Samassa yrittäjäkin uupui – ja sai syöpädiagnoosin.

– Talous ja terveys olivat hajalla. Yritin hymyillä ja tsempata henkisesti ja fyysisesti väsynyttä porukkaa. Samalla kävin puolen tunnin välein oksentamassa syystä, josta vain itse olin tietoinen.

Henkilökunnalleen Hietala ei kertonut terveytensä järkkymistä.

– En tiedä, miten jaksoin. Olen työnarkomaani ja tietyt asiat on tehtävä, kului minulla niihin sitten tunti tai viisi tuntia. Ensimmäisen syöpähoidon jälkeisenä iltana menin kuntosalille suoraan sytostaattihoidoista. Näin jälkeenpäin sitä miettii, mitä oikein olin ajatellut, yhä ryhmäliikuntatunteja ohjaava Hietala kertoo.

Tieto lisää tuskaa. Sillä periaatteella Hietala sivuutti sairautensa eikä lähtenyt penkomaan syöpänsä taustoja tai keskustelupalstojen kokemuksia.

– En koskaan googlettanut tai kysynyt lääkäriltä mitään. Oli luotettava hoitaviin ihmisiin. Kysyin ainoastaan, onko kaikki hyvin. En edelleenkään ole lukenut epikriisejäni.

– Pystyn sivuuttamaan negatiiviset asiat, vaikka ne jäisivätkin pyörimään takaraivoon. Se on osa luonnettani. Jos ongelmia tulee, niin ne hoidetaan, mutta turhaan en jaksa niistä stressata. Yksi kuljetussopimus oli kerran katkolla, mutta en näyttänyt sitä porukalle, että panikoisin. Asiat pyörivät mielessä, haen niihin ratkaisuja, ja muut saattavat tulkita sen välinpitämättömyydeksi. Se on kuitenkin oma tapani toimia.

Luovuttaminen – millään tasolla – ei koskaan ollut Hietalalle edes vaihtoehto.

– Lainaa maksettiin uudella lainarahalla. Olen aina luottanut siihen mitä teen ja myyn, tämähän on minun elantoni. Uskallan myös nauraa itselleni.

– Yrittäjäksi ei kannata lähteä, jos ei itse usko hommaan, ole sydämellään mukana. On uskottava yrittämiseen, vaikka pitäisi myydä käärmeennahkalaukkuja vegaaneille.

"Olemme melkein puhtailla vesillä"

Hietalan mukaan nimitysvuoden jälkimaininkien velkoja maksetaan edelleen.

– Kaikesta on tähän mennessä selvitty. Olemme melkein puhtailla vesillä. Tiedän miltä tuntuu saada verottajalta konkurssiuhkainen kehotus maksaa 69 000 euroa seuraavan päivän aikana. Siinä on haettu motivaatiota hyvin kaukaa, jotta olemme päässeet eteenpäin. Kaikesta on kuitenkin pystyttävä keskustelemaan, vaikka kuinka hävettäisi. Vaikeneminen ja asioiden venyttäminen tulee kalliiksi.

Pahimpina aikoina tavarantoimittajat soittivat kymmeniä kertoja viikossa maksamattomien laskujen takia.

– Jos joku pystyy tuomaan tähän huoneeseen paskaa, jota emme ole vielä kokeneet, tai joka voittaisi kaiken edeltävän, tarjoan vuoden leivät ilmaiseksi. Niin paljon on käyty kaikkea läpi. Maksusuunnitelmia, käräjiä, haastemiehiä, ulosottoja. Kaikki on nähty. Oma psyykekin on kestänyt valtavasti skeidaa. Tiedän, ettei kovin moni olisi mennyt sitä samaa rääkkiä läpi. Voin nostaa itselleni siitä hattua, Hietala miettii.

Nyt MBakeryn väen työtaakka on tasaantunut.

– Olen jakanut myös omaa vastuuta. Minulla on markkinointipäällikkö ja leipomolla työnjohtajat. En tiedä enää puoliakaan, mitä talossa tapahtuu. Maksan mielelläni ihmisille siitä vastuusta.

– Työntekijät uskaltavat tehdä asioita tietäessään mitä itse haluan. Ei tarvitse koko ajan esittää kysymyksiä. Henkilökunnallani on niin jäätävä työmoraali, että keskeneräiset hommat tehdään loppuun. Se on todella suuri voimavara.

MBakeryn työskentelytapaa Hietala kuvailee "vähän erilaiseksi, joka näyttää lastenleikiltä". Kuin käytännön esimerkkinä toimiston ohi kävelevä työntekijä pyytää Hietalaa "muistamaan sen listan".

– Minkä listan, Hietala heittää takaisin pilke silmäkulmassa.

– Ulkopuolisten silmin tässä ei välttämättä ole mitään järkeä eikä ammattitaitoa. Hiekkalaatikkoleikkien lisäksi saamme kuitenkin tehdä erilaisia juttuja, joita kukaan muu ei varmasti tee missään muualla. Se pitää henkilökunnallakin kiinnostuksen yllä.

Hietala luonnehtii riskinottokykyään "todella korkeaksi".

– En karta riskejä. Jos joku tuntuu hyvältä, niin sitten sitä kokeillaan. Jos tulee turpaan, otetaan pari askelta takaisinpäin, ja palataan uudestaan kohti menosuuntaa.

– Minut tuntevat tietävät, etten jaksa turhaan stressata. Enkä näytä sitä ulkoisesti.

Ei, vaikka "tulipalojen sammuttelu" on arkipäivää – kuten haastatteluhetkeä edeltänyt puolituntinen sähköisiin tilauksiin liittyen.

Kiireisyyskin on Hietalaan liitetty ominaisuus.

– Minua on ollut vaikea saada kiinni puhelimitse tai sähköpostilla. Yksi tavarantoimittaja pyysi tapaamista kuukausien päähän kesäkuun lopulle kuultuani, että olen kiireinen. Ajattelin, että olinko luonut jonkun kuplan. Sitä pidettiin yleisenä vitsinä, että "Hietala pysähtyy". Enhän aiemmin koskaan pysähtynyt.

– Nyt on paljon helpompaa. Olen jopa ehtinyt nauttia mökkielämästä.

MBakery yhä toiminimi

Yhdestä periaatteesta Hietala ei ole luopunut. Työt eivät seuraa yrittäjää kotiin. Paitsi työvaatteiden osalta, jotka puhdistuvat kodin pesukoneessa.

Hietalan MBakery on yhä toiminimi. Siitäkin huolimatta, että pelkästään leipomo tahkosi viime vuonna 1,4 miljoonan euron liikevaihdon.

– Toiminimi on ollut ihan oma valinta, mutta toivon mukaan se tulee muuttumaan. Tilitoimisto pitää minua hulluna, mutta se on ollut helpointa minulle.

Hietalalle MBakery merkitseekin samaa kuin elämä.

– Saan usein kommentteja, että voisinko puhua jostain muusta kuin firmasta, ja tehdä jotain muuta kuin leipoa ja käydä salilla.

1-2 päivää viikosta Hietalaa pyrkii pyhittämään leipomiselle.

– Ne ovat henkireikiä. Aloittaminen on aina vaikeaa, mutta kun sinne [alakertaan] pääsee niin saa olla rauhassa.

Ja aina voi vaikka siivota jauhosäkkejä ja muuta tavaraa leipomon varastotiloissa täydessä hiljaisuudessa.

– Asettelin tavaroita paikoilleen viiden tunnin ajan. Opin siitä sen, ettei järjestely ole leipurin hommaa, Hietala nauraa.

Rankat syöpähoidot ovat jääneet Hietalan mieleen arvomaailman uudistaneena elämänkokemuksena.

– Jos leipomon alakerta huutaa, että voi on loppu, niin se on maailman pienin ongelma, jos ei ole omaa terveyttä.

– Se on täysin totta, että yrittäjät polttavat kynttilää molemmista päistä.

32-vuotias Hietala kertoo maksaneensa kaikesta "kovan hinnan".

– Aika kultaa muistot, niin huonolla kuin hyvälläkin tavalla. Jos olisin tiennyt tasan tarkkaan kaiken tulevan, glorian ja kunnian, kaikki negatiiviset vivahteet, en olisi ikinä lähtenyt yrittäjäksi.  Silti olen onnellinen, että olen saanut käydä kaiken skeidan läpi. Jollain tavalla olen ehkä vähän kivempi Mikko nyt.

– Ja jos vielä joku väittää, että Hietala on saanut kaiken helpolla, niin tervetuloa kokeilemaan. Kysyn häneltä kuulumisia viiden vuoden päästä, leipuri sanoo.

Teksti

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuvat

Vesa-Matti Väärä

 

Juttu on julkaistu Yrittäjä-lehdessä 3/18

 

 

 

 

Suomalaisoluelle voitto "olutmaailman olympialaisista" - "Pohjolan perukoillakin osataan tehdä huippulaatuisia oluita"

$
0
0

– Menestys tämäntasoisessa kilpailussa on ennen kaikkea toki upea juttu meidän kannaltamme, mutta näkisin sen myös tunnustuksena koko Suomen pienpanimo-osaamiselle. Näytimme koko maailmalle, että täällä Pohjolan perukoillakin osataan tehdä huippulaatuisia oluita, summaa Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan toimitusjohtaja Rami Aarikka.

Laitilalaispanimon Imperiaali Stout voitti oman kilpailusarjansa vuoden 2018 World Beer Cupissa. Kilpailua on luonnehdittu "olutmaailman olympialaisiksi". Suomalaisolut kilpaili British Style Imperial Stout -sarjassa.

World Beer Cupiin osallistui tänä vuonna yhteensä 8 234 olutta 2 515 panimosta 66 maasta.

Voittoisa valmistuserä on ehtinyt kypsyä parin vuoden ajan.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuvituskuva: IStockphoto

 

 

 

Miljoonilla euroilla teemapuistoja Kiinaan ja Yhdysvaltoihin – Lappsetille historian suurin kauppa

$
0
0

Rovaniemeläisen Lappset Group Oy:n teemapuistojen liiketoiminnasta vastaava Lappset Creative on solminut yhteistyösopimuksen kansainvälisen Merlin Entertainments-yrityksen kanssa teemapuistojen suunnittelusta ja toimittamisesta seuraavan puolentoista vuoden aikana.

Kyseessä on Lappsetin historian suurin kauppa, jonka arvo nousee useisiin miljooniin euroihin. Lappset Creative toimittaa Merlinille tarha- ja esikouluikäisille suunnattuja oppimista tukevia aktiviteettipuistoja Kiinaan ja Yhdysvaltoihin.

– Olemme erittäin ylpeitä siitä, että kansainvälinen Merlin-konserni valitsi Lappset Creativen yhteistyökumppanikseen. Kyseessä on historiamme merkittävin kumppanuus, joka kattaa teemapuistojen suunnittelun ja toteutuksen avaimet käteen –periaatteella useisiin kohteisiin. Sopimus vahvistaa asemaamme aktiviteetti- ja teemapuistojen maailmanlaajuisena toimittajana, ja on samalla osoitus aikaisemmin erinomaisesti tehdyistä projekteista. Kaupan myötä työllistämme suunnittelijoita, tuotantoa ja projektijohtamisen ammattilaisia. Meillä on tarve rekrytoida lisää kansainvälisiä osaajia, kertoo Lappset Creativen johtaja Johan Granholm.

Lontoon pörssiin listatun Merlin Entertainmentsin liiketoiminta- ja brändijohtaja Mike Vallisin mukaan valinnan teemapuistojen kokonaistoimituksesta Lappsetin hyväksi ratkaisi Lappset Creativen vahva kokemus sisä- ja ulkotiloihin sijoittuvien aktiviteettipuistojen toimittajana.

– Iloitsemme yhteistyöstä Lappset Creativen kanssa, joka on yksi Euroopan johtavia teemoitettujen aktiviteettipuistojen ja perheille suunnattujen elämyskeskusten toimittajia. Heidän aikaisempi toimitushistoriansa teki vaikutuksen, Mike Vallis sanoo.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuvituskuva: IStockphoto

Viewing all 11212 articles
Browse latest View live