Tänään julkaistun Yrittäjägallupin mukaan suomalaiset pk-yritykset pitävät työttömien aktiivimallia enimmäkseen turhana ja tehottomana.

Yrittäjägallupin tulosten perusteella vuoden alusta voimaan tulleesta aktiivimallista ei ole ollut yrityksille juurikaan hyötyä. Vastaajista 80 prosenttia yrittäjistä vastasi kielteisesti kysymykseen, onko aktiivimallista ollut hyötyä. Omaa kantaansa ei osannut ilmaista 15 prosenttia vastaajista.

Gallupin vastaajista 91 prosenttia ilmoitti, ettei yritys ollut saanut mallin ansiosta yhtäkään työntekijää.

Suomen Yrittäjät selvitytti huhtikuun lopulla markkinatutkimusyritys Kantar TNS:llä pk-yritysten mielipiteitä ja näkemyksiä ajankohtaisista aiheista.

"Ennenaikaista arvioida vaikutuksia"

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen muistuttaa, että gallupin mukaan aktiivimalli on vaikuttanut yli 10 000 työpaikan syntymiseen.

– Kiistaton viesti on, että valtaosa yrityksistä kokee, ettei aktiivimallilla ole ollut mitään vaikutusta työllistymiseen. Sitten on yrittäjiä, jotka kokevat, että aktiivimalli on luonut työpaikkoja.

Pentikäisen mukaan aktiivimalli ei ole merkityksetön, kun puhutaan yksittäisistä työllistämistoimista.

– Vaikka aktiivimalli ei yksistään ratkaise mitään, on väärä tulkinta, että sen vaikutus olisi täysi nolla. Toisaalta on ennenaikaista arvioida, miten hyvin aktiivimalli toimii. Tärkeintä on, että sitä kehitetään. Jos näyttää siltä, että aktiivimallilla ei ole laajemmin merkitystä yrittäjille, pitää miettiä mikä sen jatko on. 

Pentikäinen pitää päivänselvänä sitä, että yritysten kasvavaan työvoimapulaan pitää vastata jatkossakin erilaisilla toimenpiteillä kuten koulutuksilla ja työmarkkinauudistuksilla.

– Näiden lisäksi työttömyysturvasta pitää saada kannustava, jotta yritysten kasvu ei tyssäisi siihen, ettei saada osaavaa työvoimaa.

Yrittäjägallupiin vastasi yhteensä 1 055 pk-yritysten edustajaa. Tuloksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.

Kuvat: iStockPhoto / Suomen Yrittäjät

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Vientiä ja liiketoimintaa Venäjälle harjoittavat yritykset listaavat ongelmiksi poliittisen tilanteen, tullauksen, ruplan kurssin sekä talouden epävakaisuuden ja vähäisen kysynnän.

– Kiristyneet Venäjän ja lännen väliset suhteet ovat lisänneet epävarmuutta ja sumentaneet Venäjän talouden näkymiä. Tämä näkyy vähentyneenä luottamuksena Venäjän talouden kasvuun. Toisaalta yritykset tuntuvat luottavan omaan tekemiseensä ja lisäävän aktiivisuutta markkinoilla, sanoo toimitusjohtaja Jaana Rekolainen Suomalais-Venäläisestä kauppakamarista.

Venäjän-kaupan barometritutkimukseen vastasi yhteensä 300 johtajaa ja asiantuntijaa. Suurin osa heistä edustaa Suomalais-Venäläisen kauppakamarin (SVKK) jäsenyrityksiä. Tutkimuksessa oli mukana myös muiden Venäjän-kauppaa tekevien suomalaisten yritysten ylintä johtoa.

Barometritutkimus selvittää suomalaisten Venäjän-kauppaa käyvien johtajien näkemyksiä Venäjän-kaupan ja Venäjällä olevan liiketoiminnan toteutuneesta kehityksestä sekä investoinneista.

Yli puolet odottaa liiketoiminnan kasvua Venäjällä

Yli 40 prosenttia ilmoittaa liiketoimintansa kasvaneen, mutta vain harvalla kasvua on ollut paljon. Liiketoiminnan supistumisesta kertoo lähes 15 prosenttia yrityksistä. Teollisuuden alan yritykset ja suuremmat yritykset ovat menestyneet muita paremmin. Yli puolet vastaajista odottaa liiketoiminnan kasvua seuraavan puolen vuoden aikana. Juuri kukaan ei odota liiketoimintansa supistuvan.

Nämä ovat suurimmat ongelmat Venäjän-kaupassa

Suurimmaksi ongelmaksi liiketoimintaa Venäjällä harjoittavat yritykset listasivat poliittisen riskin. Talouden epävakaisuus ja kysynnän vähäisyys ovat nousseet ongelmalistan toiselle sijalle. Rahoitus ja rahan puute ovat laskeneet listalla kolmanneksi. Erityisesti kaupan alalla koetaan ongelmia tullauksen ja tullilainsäädännön kanssa.

Suurimmaksi ongelmaksi vientiä tekevillä yrityksillä nousi niin ikään poliittinen riski. Tullauksen ja tullilainsäädännön ongelmat ovat lisääntyneet syksystä toiseksi suurimmaksi ongelmaksi. Ruplan kurssi on laskenut kolmanneksi yleisimmäksi ongelmaksi suomalaisyritysten viennissä. Kaupan alan yrityksiä haittaavat muita useammin byrokratiaan liittyvät ongelmat.

Palveluissa, kuljetuksessa ja suunnittelussa hienoista optimismia

Kuluneiden kuuden kuukauden aikana vienti on kasvanut hieman yli kolmasosalla vastanneista. Vientimäärät ovat supistuneet 15 prosentilla vastanneista. Palveluiden, kuljetuksen ja suunnittelun toimialoilla vienti on kasvanut muita toimialoja useammalla yrityksellä.

Optimismi viennin suhteen on kasvanut hieman viime syksystä. Yli puolet vastaajista odottaa viennin kasvavan tulevan puolen vuoden aikana, kun viime syksynä kasvua odotti 49 %. Palveluiden, kuljetuksen ja suunnittelun toimialoilla yritykset ovat hieman muita optimistisempia. Harva kuitenkaan odottaa voimakasta viennin kasvua.

Tuonnin kasvu on heikentynyt hieman viime syksystä. Joka kolmannen yrityksen tuonti Venäjältä on kasvanut, mutta viidesosa raportoi sen supistumisesta.

Venäjän protektionistiset toimet vaikuttaneet joka toiseen yritykseen

Investointeja suunnittelevien yritysten osuus on kasvanut merkittävästi viime syksyn barometriin verrattuna. Investointisuunnitelmat kohdistuvat lähes yksinomaan jo olemassa oleviin tytäryhtiöihin ja edustustoihin.

Venäjän protektionistiset toimet ovat vaikuttaneet toimintaan puolessa vastaajayrityksistä. Tuonninkorvausohjelma ja hankintalaki koetaan suurimmaksi ja vastapakotteet toiseksi suurimmaksi ongelmaksi. Kolmanneksi suurimpana ongelmana pidetään tullia.

– Yritykset ovat reagoineet tilanteeseen lisäämällä myyntiä ja markkinointia. Tämä tarkoittaa, että on palkattu uusia myyjiä tai hankittu parempi jakelukanava, Suomen Yrittäjien kansainvälisten asioiden päällikkö Thomas Palmgren kertoo.

Alle puolet tutkimukseen vastanneista uskoo Venäjän talouden kasvuun, kun vielä syksyllä kasvuun uskoi kaksi kolmannesta. Hieman yli 40 prosenttia odottaa nollakasvua ja vain harva uskoo uuteen taantumaan.

Tutkimuksen ovat tilanneet Suomalais-Venäläinen kauppakamari SVKK, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari, East Office of Finnish Industries ja Suomen Yrittäjät ry. Tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin puhelinhaastatteluina ajanjaksolla maalis-huhtikuussa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien mielestä on ensinnäkin tärkeää, että työntekijöiden työttömyysturva on kunnossa. Toiseksi Yrittäjät arvostelee joitakin ammattiliittoja siitä, että ne kytkevät markkinoinnissaan liiton ja työttömyyskassan yhteen.

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen on yksi niistä työnantajista, joka on tarjonnut henkilöstöetuna YTK-maksun maksamista työntekijöilleen.

– Haluan olla hyvä ja vastuullinen työnanataja ja haluan pitää huolta omasta porukastani hoitamalla työttömyyskassamaksun. Tiedän useita yrittäjiä, jotka ovat tehneet näin jo aiemmin, Mäkynen sanoo.

– Haluan omalla esimerkilläni myös valaista sitä, kuinka suomalaista työttömyysturvaa rahoitetaan. Työttömyyskassan jäsenyys ja liiton jäsenyys ovat kaksi eri asiaa. Erittäin suurella osalla suomalaisista on tästä väärä käsitys.

Mäkysen mukaan aloite työttömyyskassamaksun maksamisesta on tullut yrittäjäkentältä.

Liittojen ja kassojen koplausta

– Haluamme herättää keskustelua siitä, että työttömyyskassa ja ammattiliitto ovat eri asioita eikä niitä pidä perusteetta koplata. Moni liitto kytkee perusteettomalla ja joskus harhaanjohtavalla tavalla työttömyyskassan ja ammattiliiton jäsenyyden puolustaakseen asemaansa, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

– Ammattiyhdistystoiminta kuuluu vapaaseen yhteiskuntaan, mutta ei ole oikein, että työntekijöille annetaan ymmärtää, että liitto ja kassa kuuluvat yhteen, Pentikäinen toteaa.

Yrittäjät kannustaa sen vuoksi yrittäjiä harkitsemaan nimenomaan liitoista riippumattoman Yleisen työttömyyskassa YTK:n jäsenmaksun maksamista.

– YTK on luotettava ja tehokas kassa, joka ei ole naimisissa ammattiliiton kanssa, Pentikäinen perustelee.

Työmarkkinoita pitää uudistaa

Suomen Yrittäjät pyrkii lisäämään painetta työmarkkinoiden uudistamiselle.

– Monen yrittäjän mitta on täyttynyt sille, miten ay-liike jarruttaa väistämättömiä työmarkkinareformeja ja estää yrittäjiltä ja heidän työntekijöiltään paikallisen sopimisen, Pentikäinen sanoo.

Tuoreen Yrittäjägallupin (TNS Kantar) mukaan monet yrittäjät ovat valmiita maksamaan YTK:n kassamaksuja. Jopa yli joka viides työnantajayrittäjä sanoo maksavansa varmasti henkilöstönsä puolesta YTK:n maksun. Yli 40 prosenttia maksaa ”ehkä”.

Suomen Yrittäjät on päättänyt maksaa oman henkilökuntansa kassamaksut Yleiseen Työttömyyskassaan.

– Haluamme myös testata, miten tämä toimii, Pentikäinen sanoo.

Työoikeudellisesti työttömyyskassan jäsenmaksun suorittaminen on henkilöstöetu, jossa työnantaja maksaa työntekijöidensä puolesta kassamaksun työttömyyskassaan.

Käytännössä tämä voidaan toteuttaa siten, että työnantaja informoi työntekijöitä mahdollisuudesta liittyä avoimeen työttömyyskassaan ja ilmoittaa maksavansa YTK:n laskun työntekijän puolesta, kun tämä toimittaa kassan jäsenmaksulaskun työnantajalle.

toimitus(at)yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät kannustaa yrityksiä maksamaan henkilöstöetuna työntekijöidensä työttömyyskassamaksut Yleiseen työttömyyskassaan (YTK).  Ohessa ohjeet, kuinka se tehdään palkkahallinnossa ja kirjanpidossa:

Työntekijä ilmoittaa työnantajalle ottavansa edun vastaan ja liittyy itse Yleinen työttömyyskassa YTK:hon osoitteessa https://ytk.fi/. Työntekijä toimittaa YTK:n työttömyyskassan jäsenmaksulaskun työnantajalle maksettavaksi. Kassamaksu on 100 euroa vuonna 2018. Liittymisvuonna vuosijäsenmaksun suuruus määräytyy liittymisajankohdan mukaan.

Palkanlaskennassa työttömyyskassamaksua käsitellään kuten palkasta vähennettäviä ja toisaalle tilitettäviä eriä. Kassamaksu vähennetään työntekijälle maksettavasta nettopalkasta ja kirjataan työttömyyskassavelat-tasetilille. Lisäksi työntekijälle annetaan kassamaksun suuruinen lisäpalkka. Palkasta vähennetään normaalisti ennakonpidätys sekä palkansaajan tyel- ja työttömyysvakuutusmaksu.

YTK-kassan jäsenmaksulasku viedään yrityksen ostoreskontraan ja tiliöidään työttömyyskassavelat-tilille. Näin voidaan toimia, vaikka kassamaksulasku on työntekijän nimellä koska laskua ei kirjata yrityksen kuluksi. Kassamaksu on erä, joka on vähennetty työntekijän palkasta ja tilitetään työttömyyskassaan.

Työnantajan kustannus on työttömyyskassan jäsenmaksu lisättynä palkan sivukuluilla. Kustannus näkyy palkoissa ja palkan sivukuluissa.

Työttömyyskassaetu on työntekijälle palkkaa. Työntekijän saamasta edusta toimitetaan ennakonpidätys sekä palkansaajan tyel- ja työttömyysvakuutusmaksut. Työntekijälle kassamaksu on verovähennyskelpoinen.

Jos työntekijä on jo maksanut vuoden 2018 YTK-kassan jäsenmaksun itse

Työnantaja voi antaa työttömyyskassaedun työntekijälle, vaikka työntekijä on maksanut itse kassamaksunsa. Etu maksetaan antamalla YTK-kassan jäsenmaksua vastaava lisäpalkka. Palkasta vähennetään normaalisti ennakonpidätys sekä palkansaajan tyel- ja työttömyysvakuutusmaksu.

Miksi Yrittäjät kannustaa jäsenyrityksiään maksamaan työntekijöiden työttömyyskassamaksut? Lue juttutäältä

Mikael Pentikäisen blogi aiheesta

Helsingin poliisi tiedottaa, että suurin osa maalis-huhtikuussa tehdyistä epäillyistä rikoksista jäi yritykseksi, mutta kolmessa tapauksessa huijareiden onnistui saada jopa useita kymmeniä tuhansia euroja.

Toimitusjohtajana tai puheenjohtajana esiintyneiden huijareiden käyttämät pankkitilit ovat olleet esimerkiksi englantilaisissa, italialaisissa ja espanjalaisissa pankeissa. Sähköpostit on kirjoitettu pääasiassa suomeksi, mutta osa myös englanniksi.

Rikostarkastaja: ”Huijari on ollut hämmästyttävän perillä yrityksen asioista”

Sähköpostien vastaanottajat kuvailevat viestejä uskottaviksi muun muassa siksi, että viesti tuli oikealta vaikuttaneesta sähköpostiosoitteesta. Usein huijaus on paljastunut siinä vaiheessa, kun viestin saaja on kysynyt esimerkiksi puhelimitse henkilöltä, jolta viesti on väitetty tulevan, onko hän todella pyytänyt kyseistä maksua.

– Tapauksia tutkitaan rikosnimikkeillä törkeä petos, identiteettivarkaus, törkeän petoksen yritys, petoksen yritys ja tietomurto. Joissain tapauksissa huijari on ollut hämmästyttävän perillä yrityksen tai yhdistyksen asioista, esimerkiksi loma-ajoista tai siitä, kenellä on oikeus tehdä suuria maksuja, kertoo tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Jukkapekka Risu Helsingin poliisilaitokselta.

Poliisin neuvo: Soita ja varmista asia toimitusjohtajalta tai puheenjohtajalta

Yritysten ja yhdistysten talousasioista vastaavat henkilöt on voitu selvittää internetin avoimista lähteistä, kuten verkkosivuilta tai verkostoitumispalvelu LinkedInistä. Tietoja on mahdollista kalastella myös muilla tavoin, esimerkiksi soittamalla.

Paras keino estää huijaus on varmistaa puhelimitse tai kasvokkain toimitusjohtajalta tai puheenjohtajalta, onko kyseinen maksupyyntö oikea.

– Yrityksissä ja yhdistyksissä kannattaa sopia selkeät pelisäännöt kiireisten maksupyyntöjen tai uusien laskuttajien varalle. Nämä pelisäännöt on hyvä käydä läpi sekä vakituisen henkilöstön että sijaisten kanssa, Risu neuvoo.

Niin kutsutut toimitusjohtajapetokset eivät ole uusi ilmiö, vaan pelkästään Helsingissä tapauksia on vuosittain kymmeniä.

– Tässä on kyse kansainvälisestä, järjestäytyneestä ja ammattimaisesta rikollisuudesta. Vaikka sähköpostiviesti on kirjoitettu suomeksi, ei lähettäjä välttämättä ole Suomesta.

toimitus (at) yrittajat.fi

Valtaosa rahoituksesta kohdistui pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

– Noin puolet rahoituksen saajista hyödynsi innovaatiotoiminnan ja kansainvälistymisen käynnistämiseen räätälöityjä rahoituspalveluitamme. Maakunnan vientiteollisuuden vahvuus näyttäytyi puolestaan siinä, että rahoitustamme kansainvälisiin messuihin osallistumiseen käytettiin vilkkaasti, sanoo palvelujohtaja Kari Komulainen Business Finlandista.

Pohjanmaalla on Pohjoismaiden suurin energiaklusteri ja keskeisiä teollisuudenaloja ovat kone-, sähkö- ja metalli- ja rakennusteollisuus, elintarviketeollisuus, erittäin vahva veneteollisuus ja erikoisuutena muun muassa turkisala, joille löytyy potentiaalia vientimarkkinoilta.

– Juuri monipuolisuus toimialoissa on maakunnan hyvän työllisyystilanteen taustalla. Meidän tavoitteenamme on hallittu kasvu, ja korostamme myös vahvasti Pohjoismaista yhteistyötä, sanoo Vientiosuuskunta Viexpon toimitusjohtaja Marja-Riitta Vest.

Yrittäjä, muista UM:n edustustojen apu vientiponnistuksissa

Hallittu kasvu on teemana tänään 8. toukokuuta Vaasassa järjestettävässä Pk-yritykset maailmalle -tilaisuudessa, jonka ohjelmasta vastaa Pohjanmaan ELY-keskuksen kansainvälistymisyksikkönä toimiva Team Finland -toimija Viexpo yhteistyössä Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjien, Pohjanmaan kauppakamarin, Business Finlandin ja ulkoministeriön kanssa.

– Ulkoministeriön noin 90 edustuston globaali ulkomaanverkko auttaa varsinkin mahdollisten viennin esteiden ja ongelmien taklaamisessa, antaa yrityksille analyyttistä tietoa kohdemaasta ja auttaa monin eri tavoin yrityksen verkottumisessa ja kontakteissa kohdemarkkinalla, muistuttaa vientisuurlähettiläs Juha Markkanen ulkoministeriöstä.

Vientikauppoja tehdään suurella riskillä – riskit paremmin hallintaan

Valtaosa suoraa vientiä harjoittavista pohjalaisista pk-yrityksistä kertoo kevään Pk-yritysbarometrissa tekevänsä vientikauppoja laskua vastaan ilman luottovakuutusta. Tällöin viejä antaa ostajalle maksuaikaa ilman luottovakuutusta ja ottaa käytännössä suuren riskin mahdollisesta luottotappiosta, jos ostaja jättäisikin kaupat maksamatta.

Finnveran rahoituspäällikön Tom Siegfridsin mukaan osa yrityksistä on käyttänyt ennakkomaksua vientisaatavien varmistamiseen. Ennakkomaksun vaatiminen ostajalta voi taas johtaa siihen, että kaupan saa kilpailija, joka osaa käyttää ostajan rahoitusta hyväkseen.

– Vientikauppaa tekeviä pk-yrityksiä tarvitaan lisää, ja kansainvälistyminen on keskeinen väylä kasvuun. Luottoriskit voi suojata, ja riskinhallintatavat vaihtelevat sen mukaan, millä markkinoilla toimitaan, sanoo Siegfrids Finnverasta.

Maakunnan vientiyrityksistä neljännes kertoo olevansa voimakkaasti kasvuhakuisia, ja lisäksi noin 40 prosenttia kertoo kasvavansa mahdollisuuksien mukaan. Kasvuhakuisuus näkyy panostuksissa innovaatioihin, tuotantoon ja tuotekehitykseen sekä kansainvälistymiseen.

Tämä selviää kevään Pk-yritysbarometrista. Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät Pk-yritysbarometrin yhteistyössä kaksi kertaa vuodessa. Kevään barometri perustuu yli 4 800 pk-yrityksen vastauksiin eri puolilta Suomea.

Vaasan tilaisuus on osa tiimitavattavissa-tapahtumakiertuetta, joka kattaa vuoden aikana viisi paikkakuntaa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Pk-yritysmääritelmää hyödynnetään Euroopan unionissa esimerkiksi valtiontukisääntelyssä, rakennerahastoissa sekä tutkimus- ja innovaatio-ohjelma H2020:ssa.

– SY:n mukaan kaksi pääkriteeriä, henkilöstömäärä ja vuosittainen liikevaihto, pitäisi säilyttää määritelmässä, sillä ne kuvaavat parhaiten yrityksen resursseja ja tuen tarvetta, Suomen Yrittäjien asiantuntija Mira-Maria Kontkanen kertoo.

Pk-yritysmääritelmä kattaa jo varsin lavean joukon yrityksiä; 99,8 prosenttia eurooppalaisista yrityksistä lukeutuu määritelmän piiriin. Suomen Yrittäjien mukaan määritelmän laajentaminen entisestään mitätöisi määritelmän vaikutukset ja perimmäisen tarkoituksen.

Tarkastelun taustalla painaa kaksi oikeustapausta

Euroopan komissio on sitoutunut seuraamaan säännöllisin väliajoin pk-yritysmääritelmän vaikutuksia käytännössä ja arvioimaan määritelmän ajantasaisuutta. Viimeisin arviointi on tehty syyskuussa 2013, jolloin määritelmän todettiin yhä ajavan asiansa.

Kontkasen mukaan lisäksi tämänvuotisen tarkastelun taustalla painaa kaksi Euroopan Unionin tuomioistuimen oikeustapausta.

– Komissio haluaa selkeyttää määritelmää oikeustapausten esiintuomien kiistanalaisten soveltamiskysymysten osalta. Nämä koskivat lähinnä sitä, millaisia sidoksia yrityksellä voi olla muihin yrityksiin/yritysyhteisliittymiin ilman, että se menettää pk-yritysstatustaan.

Komissio julkaisee asiaa koskevan loppuraportin lähikuukausina.

– Oletettavaa kuitenkin on, että määritelmä avataan, mutta tämänhetkisten tietojemme mukaan komissio pyrkisi pitämään uudistamisen suppeana ja keskittyisi siihen, että määritelmää selkeytetään vain em. sidosyritys-kysymyksen osalta.

Kontkasen mukaan pk-yritysmääritelmä annetaan komission suosituksena, eikä se ole jäsenmaita juridisesti sitova, vaikka monet jäsenmaat sitä noudattavatkin yksin tai yhdessä omien kansallisten määritelmiensä kanssa.

Parlamenttia lobbaavat tukipottia hamuavat intressitahot

– Parlamentti laatii asiasta oman päätöslauselmansa, jonka komissio voi halutessaan ottaa työssään huomioon mutta ei ole velvoitettu ottamaan sitä huomioon, Mira-Maria Kontkanen kertoo.

Parlamentin päätöslauselmasta äänestetään jo 16. toukokuuta.

– Parlamentin kantaan ovat vaikuttamassa monet intressitahot, jotka tietysti toivoisivat saavansa osansa pk-yrityksille tarkoitetusta tukipotista. Tällaisia tahoja ovat esimerkiksi tietyt julkisomisteiset pk-yritykset, esimerkiksi Ranskassa. Joidenkin tahojen tavoitteena on myös saada pk-yritysmääritelmän kautta tukea midcap-yrityksille, eli yrityksille jotka työllistävät 250-500 hlöä, Brysselissä asuva Kontkanen selvittää asiaan liittyviä erinäisiä intressejä.

Määritelmä auttaa tunnistamaan kokonsa ja resurssiensa puolesta tukea tarvitsevat yritykset, jotka ovat oikeutettuja tiettyihin lainsäädännöllisiin tai taloudellisiin tuki-instrumentteihin.

Kuva: iStock Photo

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Amerikkalais-suomalaisen yhtiön omistajat Sakari Manninen, Ere Partanen, Evan Burns ja Mikael Taipale kertovat Kauppalehdessä aloittavansa myynnin tällä viikolla New Yorkissa.

Kalifornian suomalaisyhteisössä heräsi viime vuoden lopulla pieni kansanliike, joka toivoi lonkeroa myyntiin Amerikkaan. Hartwall ilmoitti, ettei suunnittele tällä hetkellä lonkeron viimeistä Amerikkaan.

– Nyt byrokratian viimeinenkin vaihe on selätetty ja ensimmäinen 17 000 tölkin lonkeroerä toimitetaan New Yorkin baareihin ja alkoholimyymälöihin tällä viikolla. Kesäkuussa tulee seuraava 100 000 tölkin erä, kertovat perustajaosakkaat Ere Partanen ja Sakari Manninen lehdelle.

Kauppalehden mukaan yrittäjäkumppanit saivat idean pari vuotta sitten ja ovat perustivat yhtiön Kaliforniaan viime vuoden joulukuussa. Ensimmäisellä rahoituskierroksella The Long Drink Company keräsi enkelisijoittajilta vajaan 400 000 dollarin pääoman.

Vienti Suomesta osoittautui turhan byrokraattiseksi

Manninen ja Partanen olivat aiemmin vaihto-opiskelijoina San Diegossa. Siellä he tutustuivat amerikkalaisiin startup -yrittäjiin, joilla oli yhteyksiä alkoholialan yrityksiin. Kaverukset saivat idean alkaa viedä Suomesta suomalaista lonkeroa Amerikkaan.

Suomesta vieminen osoittautui byrokraattiseksi ja yrittäjät päätyivät valmistuttamaan juoman Missourissa. Yhdysvalloissa tehtävä alkoholijuoma on 5,5-prosenttista. Resepti on kuitenkin Suomesta.

toimitus (at) yrittajat.fi

Vihersisustukseen ja kasviseiniin erikoistunut InnoGreen (Green House Effect Oy) sai alkunsa vuonna 2011, kun trooppisiin kasveihin ja luontoon hurahtaneet silloiset metsäekologian opiskelijat Mikko Sonninen ja Jaakko Pesonen halusivat tehdä intohimostaan ammatin. Tropiikin kasveista ja sammakoista innostunut Sonninen otti osaa The Summer of Startups -innovaatiokilpailuun ideallaan uudenlaisesta kasviseinästä. Tiimiä täydentämään liittyi jo yrittäjänä kokemusta kartuttanut Oula Harjula.

- Yrityksemme vahvuus on meidän kolmen hyvin erilaisen yrittäjän ja koko henkilöstön jaetussa intohimossa tuoda luonto takaisin ihmisten lähelle. Sitoutunut ja ammattitaitoinen työyhteisömme tuottaa uusia ideoita ja tuotteita, joista asiakkaamme innostuvat ja haluavat juuri meidät toteuttamaan heidän projektinsa, InnoGreenin toimitusjohtaja Oula Harjula toteaa.

Yritysostot siivittäneet kasvuun

Nuoret yrittäjät ovat kasvattaneet yritystä rohkeasti yritysostojen kautta. Vuonna 2014 yritys osti kilpailijansa toiminnan ja laajentui neljän hengen toimistosta kolmenkymmenen hengen pk-yritykseksi.

Tänä keväänä yritys laajeni myös Turkuun. Kotimaisten markkinoiden lisäksi yritys myy innovatiivisia vihertuotteita Baltiassa ja on suuntaamassa myös Saksan ja Venäjän markkinoille. InnoGreenin valmistamia kasviseiniä voi nähdä muun muassa Kauppakeskus Sellossa ja Kaaressa.

Vastuullinen vihersisustus ja akateeminen yrittäjyys vetosivat tuomaristoon

Vuoden helsinkiläinen nuori yrittäjä 2018 -valinnasta vastaa raati, johon kuului tänä vuonna Pertti Kallioinen (Street Gastro Oy, vuoden 2017 palkinnon voittaja), Terhi Salosaari (Helsingin Uutiset), Sanni Kaikkonen (HYNY), Satu Ågren (Amke ry), Eveliina Heinonen (NewCo Helsinki) sekä Tiina Oksala (Helsingin Yrittäjät).

- Raatiin teki vaikutuksen se, että InnoGreen menestyy kilpaillulla ja perinteisellä alalla erinomaisesti startup-hengessä. Intohimo omaan tekemiseen, yritystoimintaan ja luontoon näkyy nuorten yrittäjien määrätietoisessa tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä. Yritys on kasvanut rohkeasti, mutta hallitusti, kertoo Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala palkitsemisperusteista.

Vuoden helsinkiläinen nuori yrittäjä -palkinto on alle 35-vuotiaalle yrittäjälle myönnettävä tunnustus yrittämisestä. Alueellinen voittaja jatkaa edustamista arvostettuun valtakunnalliseen Vuoden nuori yrittäjä –kilpailuun, jonka voittaja ratkotaan Hyvinkäällä elokuussa Get Together -tapahtumassa.

Kuvassa vasemmalta oikealle Mikko Sonninen, Jaakko Pesonen ja Oula Harjula.

Kuvaaja: Jaana Tihtonen

toimitus (at) yrittajat.fi

Raakaöljyn viimeaikainen hinnannousu on jo näkynyt myös suomalaisilla bensapumpuilla. Brent-laadun tynnyrihinta on kohonnut lähelle 76 dollaria, mikä on korkein noteeraus muutamaan vuoteen.

Jatkoa on luvassa, ainakin jos asiantuntijoiden ennusteet Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin eilisen puheen vaikutuksista pitävät paikkansa.

Trump ilmoitti virallisesti ja odotetusti Yhdysvaltain irtautuvan Iranin ydinsopimuksesta. Vetäytymisen on pelätty lisäävän levottomuutta Lähi-idän alueella.

Eilen illalla Brent-raakaöljyn hinta ei ainakaan välittömästi Trumpin ilmoituksen jälkeen reagoinut merkittävästi kumpaankaan suuntaan. Epätietoisuus Lähi-idän tilanteesta on kuitenkin omiaan nostamaan hintaa.

Raakaöljyn kallistuminen näkyy pienellä viiveellä bensapumpuilla. 95-oktaanisen bensiinin litrahinta on monella paikkakunnalla kohonnut yli 1,50 euroon.

Useita syitä hintapaineelle

Bensiinin hintaan kohdistuu perinteisesti hintapaineita aina kesän kynnyksellä, koska kulutus lisääntyy.

Koska öljyntuottajamaat ovat rajoittaneet tuotantoaan, se on merkinnyt öljyvarastot ovat hiljalleen huvenneet. On arvioitu, että tänä vuonna öljyn kokonaiskulutus nousee 100 miljoonaan tynnyriin päivässä. Jos tuotantoa ei lisätä, hinta nousee edelleen.

Hintapaineita tulee myös Venezuelan tilanteesta. Maassa on koettu taloudellinen kriisi, minkä takia maan öljyntuotanto on romahtanut.

Samaan aikaan öljyllä pelataan likaista peliä, jossa isot pelurit kuten riskirahastot hakevat isoja pikavoittoja. Jos peli jatkuu ja siihen yhdistetään poliittiset riskit, öljyn hinta voi kallistua vielä merkittävästi.

Öljyn hinnannoususta hyötyy Venäjä, jonka talous on pitkälti riippuvainen öljyn hinnasta. Venäjän talouden nousu puolestaan olisi ainakin välillisesti hyvä uutinen Suomelle.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Lappeenrantalainen Flowrox on esimerkki siitä, että digitalisaatio avaa täysin uusia mahdollisuuksia myös varsin perinteiselle ja vanhalle toimialalle.

Varsinainen digitaalisaatiomuutos lähti liikkeelle kolme vuotta sitten.

– Lähdimme aivan tyhjästä. Olemme tehneet suurimman osan itse, Flowroxin sovelluspäällikkö Simo Rounela sanoo.

Sysäyksenä konepajan uudistumiseen oli tarve erottua kilpailijoista ja tuoda markkinoille jotain sellaista, mitä kilpailijoilla ei ole.

– Omistajat laittoivat tavoitteeksi 100 miljoonan euron liikevaihdon vuoteen 2020 mennessä. Tavoittelemme tänä vuonna 38 miljoonaa euroa, joten seuraavien kahden vuoden aikana pitää tapahtua paljon.

Rounela myöntää, että yksistään digitalisaatiokehityksellä tavoite ei täyty.

– Samaan aikaan on kehitettävä uusia tuotteita ja palveluita.

Mikä muuttui?

Flowrox valmistaa tällä hetkellä pumppuja ja venttiileitä muun muassa kaivosteollisuuden käyttöön. Tuotteet eivät näy tavalliselle yleisölle, mutta ovat tärkeässä roolissa raskaan teollisuuden toimialoilla.

– Teimme teollisuuden pumpuista ja venttiileistä älykkäitä. Samalla kun paransimme teknisiä ominaisuuksia, lisäsimme pumppuihin sensoreita jotka mahdollistavat etäohjauksen. Lisäksi pumput keräävät dataa, jonka keräämme pilveen analysoitavaksi, Rounela selvittää.

Käytännössä Flowrox tietää Suomesta käsin, miten sen pumppu esimerkiksi Chilen kaivoksella toimii. Teknologian avulla voidaan ennakoida esimerkiksi pumpun hajoaminen ja näin tehostaa kaivoksen toimintaa.

– Kaikki myymämme Smart-laitteet tuottavat dataa, mutta asiakas voi hankkia myös perinteisen laitteen ilman älykästä teknologiaa. Jatkossa aiomme panostaa paljon huoltobisnekseen. Osaamme olla oikeaan aikaan paikalla, kun tiedämme, koska laite tarvitsee huoltoa, Flowroxin tuotepäällikkö Jarkko Hietasara selvittää.

Pelkkä data ei auta mitään

Hietasara muistuttaa, ettei pelkällä datan keräämisellä ole mitään merkitystä yritykselle, jos sitä ei hyödynnetä ja analysoida.

– Meidän etumme on, että ymmärrämme, mitä luvut tarkoittavat, koska emme ole perinteinen IoT-talo.

Lisää asiantuntemusta Flowrox on saanut Lappeenrannan yliopistolta.

– Sieltä on tullut meille kaksi tohtoritason henkilöä, jotka puuhaavat analytiikan ja koneoppimisen parissa. 

Uudet tuulet ovat tuoneet mukanaan koulutustarvetta.

– Yrityksellämme on noin 250 edustajaa ympäri maailmaa. He ovat myyneet koko työuransa pumppuja ja venttiileitä. Nyt heidän pitäisikin myydä älykkäitä järjestelmiä ja automaatiota. Siinä mennään vieraalle alueelle.

Flowroxin perheyrityksen edustajat kertoivat omasta digitalisaatiotaipaleestaan Yrittäjän Digikoulussa Lappeenrannassa.

Kuvat: Pauli Reinikainen, Flowrox

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Oululainen Zero Reception kehittää Certum Phone -älypuhelinta, jonka yritys kertoo eroavan kilpailijoistaan selvästi paremmalla kuuluvuudella. Yrittäjäsanomat on aikaisemmin kertonut puhelimesta.

Yhtiön mukaan kuuluvuuden olisi pitänyt olla yli neljä kertaa parempi kuin tämän hetken älypuhelinmarkkinoiden johtavien valmistajien puhelimissa.

Zero Reception yritti kerätä puhelimen kehittämiseen rahoitusta Indiegogo-joukkorahoituskampanjalla. Äskettäin päättynyt kampanja kuitenkin epäonnistui pahoin, sillä älypuhelimen keräsi reilun kuukauden aikana ainoastaan kahdeksan tukijaa. Indiegogossa puhelimesta tehtyjen tilausten kokonaismäärä jäi alle 4000 dollariin. Tavoite oli reilusti suurempi, viisi miljoonaa dollaria.

Heikko tulos voi kertoa siitä, ettei älypuhelin ainakaan tällä hetkellä oli järin kiinnostava kuluttajien mielestä.

Uusi versio kehitteillä

Alkuperäisen puhelimen kehitystyö on nyt haudattu ja Zero Reception on kertonut keskittyvänsä seuraavan sukupolven älypuhelinmalliin.

Suunnitelmat ovat siis edelleen voimassa. Certum Phone esiteltiin suurelle yleisölle ensimmäistä kertaa helmikuussa Barcelonan Mobile World Congress -tapahtumassa.

Seuraavan sukupolven mallin odotetaan erottuvan kilpailijoista paitsi kuuluvuudellaan, myös tietoturvaominaisuuksilla. Yksi puhelimen yhteistyökumppaneista on niin tietoturvayhtiö F-Secure.

Mobiili kertoo, että Zero Receptionilta odotetaan edelleen puhelinta markkinoille ensi vuoden aikana. 

Kuva: Zero Reception

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Uberin kanssa kimppaan on liittynyt myös NASA, jonka osaamista Uber käyttää suunnitellessaan lähitulevaisuuden taksipalvelua.

Yrityksen tavoitteena on lanseerata lentävät sähkötaksi seuraavien viiden vuoden aikana. Nykyisin Uber tunnetaan henkilökuljetusten palvelualustana maan kamaralla.

Jos suunnitelma toteutuu, Uberin sähkötaksit lentäisivät noin 60 metrin korkeudessa suunnilleen 240 kilometrin tuntinopeudella. Yhdellä latauksella taksi pystyisi operoimaan noin 100 kilometrin matkan. Uberin mukaan kyse olisi autonomisesti liikkuvista aluksista eli niissä ei olisi kuljettajaa.

Taksiin mahtuisi enintään neljä matkustajaa. Ensimmäisessä vaiheessa sähkötaksit lentäisivät Los Angelesin ja Dallasin alueilla. Kaupallinen käyttö voitaisi aloittaa vuoteen 2023 mennessä.

UberAir käyttäisi uudenlaista roottoriteknologiaa, jota ei ole aikaisemmin kokeiltu ilmaliikenteessä. Takseissa olisi kaksi roottorijärjestelmää päällekkäin asennettuna.

Yhdysvaltain armeija on mukana kehitystyössä, koska sitä kiinnostaa vastaavanlaisen teknologian käyttöönotto armeijan omassa toiminnassa.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Mikko Nurminen, 38, on ollut virallisesti yrittäjänä 20 vuotta. Yrittäjäperheen poika aloitti kuitenkin työhommat jo alle kymmenvuotiaana: hän myi karkkia kotitalonsa ikkunasta.

Nurminen on perustanut ja kasvattanut useita startupeja kuten Kotisivukoneen, jonka hän myi sittemmin Fonectalle. Hänen luomuksiaan ovat myös hakukoneyhtiö AddSearch ja lyhytaikaisen vuokrauksen markkinaan keskittyvä Hostaway, jolla on nyt parikymmenen hengen tiimi Helsingissä, Barcelonassa ja Torontossa.

Reilu vuosi sitten Mikko Nurminen hyppäsi mukaan osakkaaksi PakuOvelle.comiin, joka on laajentunut pakettiautonvuokrauksesta muuttamisen tavarataloksi.

– Innostun helposti ja on mahtavaa nähdä oman yrityksen kasvavan ja kehittyvän. Minulla on ollut onni saada ympärille huipputyyppejä. Kliseinen sanonta ”etsi ympärillesi itseäsi fiksumpia tyyppejä” pitää ehdottomasti paikkansa, Nurminen sanoo.

Pikkuyrittäjien isä

Yksi Mikko Nurmisen inspiraation lähteistä on yritteliäisyyden iskostaminen tulevalle sukupolvelle. Omien lasten kanssa tehdyistä kauppaleikeistä syntyi viitisen vuotta sitten Pikkuyrittäjät-ohjelma.

Se on nyt kasvanut osana Nuori Yrittäjyys ry:n toimintaa valtakunnalliseksi alakouluohjelmaksi. Pikkuyrittäjien määrä on kasvanut hurjasti, mukana on jo yli 
20 000 lasta eri puolilta Suomea.

Vuonna 2016 Pikkuyrittäjät palkittiin Euroopan parhaana yrittäjyyskasvatusohjelmana Oslossa.

– Lapset perustavat koulussa yhdeksän viikon aikana omat pikkuyrityksensä, keksivät liikeidean, kehittelevät logon, sloganin, hissipuheen ja mainokset. Lopulta lapset myyvät itse kehittelemiään tuotteita oikealla rahalla oikeille asiakkaille ja harjoittelevat työelämätaitoja, Mikko Nurminen kuvailee.

– Lasten into, riemu ja kekseliäisyys on parasta inspiraatiota myös itselleni, Nurminen kertoo.

Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen voi joskus olla haastavaa.

– Tämä on elämäntapa joka ottaa, mutta antaa myös paljon. Kun nämä kaksi asiaa yhdistää oikein ja tekee asioita, joista on innostunut, ei työnteko maistu työltä. Kaiken kiireen keskellä perhe on kuitenkin ykkönen.

Pikkuyrittäjien kisan finaali Linnanmäellä

Vuoden kekseliäimmät ja innokkaimmat pikkuyrittäjät palkitaan Linnanmäellä 19.5. järjestettävässä finaalissa. Siellä kolme pikkuyritystä esittelee yritysideoitaan tuomaristolle Pikkuyrittäjien luolassa.

Lisäksi finaalissa palkitaan aktiivisimpia opettajia ja Pikkuyrittäjät-kummeja sekä valitaan vuoden Pikkuyrittäjämäisin kunta.

Viime vuoden finaalissa vuoden parhaaksi pikkuyritykseksi valittiin tamperelainen pikkuyritys nimeltään Ilsa Summer.Kahden tamperelaistytön perustama yritys myi rusettipantoja ja -ponnareita, sporttipantoja ja avaimenperiä. Tarjontaan kuuluivat myös hyppynarut ja tikkarit.
Kaikki tuotteet tikkareita lukuun ottamatta tehtiin itse

 Katso alla olevasta videosta tunnelmia Pikkuyrittäjien vuoden 2017 finaalista.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 4,7 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 547 000 euroa.

Jääkiekkoilija Ville Leinon vuonna 2014 perustama vaatteita ja asusteita myyvä yritys BilleBeino Clothing and Accessories Oy on kasvanut nopeasti. Sen liikevaihto oli viime tilikaudella reilut 1,6 miljoonaa ja voitto 485 000 euroa.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjät.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 3.5. – 9.5. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 102 yritystä.

–Tulehdusruoalla tarkoitetaan ruokaa, joka aktivoi tulehdussoluja ja aikaansaa kehoon kroonista tulehdustilaa. Tämä puolestaan lisää sairauksien riskiä tai pahentaa jo olemassa olevien sairauksien oireita. Tulehdusruokaa on esimerkiksi huonosti kuumuutta kestävissä rasvoissa ja erittäin kovissa lämpötiloissa valmistettu ruoka, ravitsemusterapeutti -yrittäjä ja ravintomaailma.fi palveluntarjoaja Pirjo Saarnia neuvoo.

Eri asia on sitten tulehduskierteeseen joutuminen, eli voi tuntua, ettei esimerkiksi poskiontelontulehdus parane ollenkaan.

– Tällöin taustalla on usein vastustuskyvyn heikkeneminen, ravintoainepuutoksia, epäsuotuisa suolistomikrobisto ja joskus myös piilevät ruoka-aineallergiat.

Saarnia on terveystieteiden maisteri ja myös ravintokirjailija. Yksi uusimmista Saarnian kirjoista on Otavan kustantama Terveellistä ruokaa vartissa.

Tasainen verensokeri on kaiken a ja o

Pirjo Saarnia on toiminut ravitsemuksen alalla noin 20 vuoden ajan. Vastaanotolla käy ihmisiä laidasta laitaan.

– Moni kaipaa konkreettista, arjessa helposti toteutettavaa ja turvallista ohjeistusta, sekä selkeyttä tämän ajan sekavaan ravintotietotulvaan.

Osa meistä jättää kiireessä lounaan syömättä, mutta tämä saa verensokeritason laskemaan ja ihminen väsähtää.

– Saatetaan ajatella, että ollaan mahdollisimman tehokkaita ja tehdään enemmän töitä ja syödään sitten myöhemmin – jos ehditään. Mutta se menee juuri toisinpäin, kun verensokeritaso laskee ja ateriaväli pitkittyy, tulee väsähtäminen. Jos verensokeritaso pääsee laskemaan, sitten se taso heittelee helposti koko loppupäivän.

Tee näin ja jaksa paremmin

Jaksamiseen ja vireystilaan voi vaikuttaa ravinnolla sekä lyhytaikaisesti että pitkäkestoisesti.

– Kun puhutaan burnoutista tai uupumuksesta, on taustalla monta pitkäaikaista tekijää: huolia murheita, stressiä, mutta ilman muuta myös ravintoainepuutoksia pidemmältä ajalta. Puutostilat vaikuttavat hapenottokykyyn, energia-aineenvaihduntaan ja solujen toimintaan. Voi olla puutosta esimerkiksi tärkeistä rasvahapoista, b-vitamiinista tai raudasta. Yleensä taustalla on monen tärkeän ravintoaineen liian vähäistä saantia, Saarnia tietää.

Hyvin usein suolisto on samanaikaisesti huonossa kunnossa, mikä tarkoittaa, että ravintoaineet eivät imeydy kovin hyvin ja myös se on väsymyksen taustalla.

– Hyvin monella suomalaisella on krooninen kiputila jossain päin kehoa. Ravinnolla voidaan vaikuttaa myös kipuihin ja sitä kautta jaksamiseen.

Omaa vireystilaa voi parantaa oikealla ateriarytmillä ja koostamalla yksittäiset ateriat oikein.

– Tasaiseen verensokeriin pyrkiminen on a ja o. Suomalainen lautasmali ei ole paras jaksamiseen. Lautasmallin mukaisesti syötäessä hiilihydraattimäärä voi nousta liian korkeaksi, mikä väsyttää.

Saarnia kannustaakin opettelemaan, miten koostaa itselleen tasaisen verensokerin. Sillä tämä vaikuttaa olennaisesti vireystilaan. Tuloksia ei tarvitse odottaa kauan, vireystilan muutokset voi huomata jo muutamassa päivässä.

Kahdessa viikossa eroon makeanhimosta

Eineksiä ravitsemusterapeutti ei suosittele.

– Mieluummin sanoisin, että kannattaa opetella 5-10 minuutin nopea kokkaus ja oikea aterian koostaminen, jolloin nopeastakin pika-ateriasta saadaan tarvittavat ravintoaineet.

Makeanhimo on monilla turha vitsaus. Kepulikonstia sen taittamiseen ei ole, mutta säännöllinen syöminen hävittää makeanhimon.

– Makeanhimo johtuu verensokeritasosta. Jos aterialla ei ole riittävästi verensokeritason nousuja ja laskuja tasoittavia ravintotekijöitä, tulee varmasti makeanhimo. Neuvonnassa ihmiset, jotka ovat vuosikymmeniä kärsineet makeanhimosta, pääsevät siitä kahdessa viikossa eroon.

Vatsaoireet ovat yleistyneet – Stressistä eroon

Vatsa-suolistovaivat ovat Pirjo Saarnian mukaan yksi tavallisimmista vaivoista, minkä vuoksi ihmiset hakeutuvat lääkäriasemien laillistetulle ravitsemusterapeutille hoitoon. Yksi esimerkki on ärtyvän suolen oireyhtymä.

– Olipa kyse lievemmistä tai vakavimmista oireiista, ruoka on ilman muuta yksi merkittävimmistä tekijöistä. Syynä voi olla tulehdustekijöitä aktivoiva ruoka, liian vähäinen kuidunsaanti, runsas sokerin saanti tai herkälle suolistolle sopimaton liiallinen proteiinimäärä. Lisäksi kiire ja stressi muokkaavat suoliston mikrobistoa haitalliseen suuntaan.

Saarnia toteaakin, ettei nykyään taida olla montaa yrittäjää, joilla ei ole stressiä.

Kuva: Julia Alakulju

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kansainvälisessä selvityksessä vertailtiin eurooppalaisia ja amerikkalaisia yrittäjiä. Selvityksestä käy ilmi, että monissa maissa on tehty maksukyvyttömyysmenettelyjä ja velkavastuusta vapautumista koskevia uudistuksia. Jotkin uudistukset ovat helpottaneet yrittäjien velkavastuusta vapautumista, mutta mitään yhtenäistä linjaa uudistuksilla ei ole ollut.

Muun muassa Ruotsissa, Tanskassa ja Ranskassa on tehty uudistuksia, joilla on haluttu tukea elinkeinotoimintaa ja auttaa elinkeinotoiminnan vuoksi velkaantuneita yksityishenkilöitä uuteen alkuun. Virossa, Itävallassa, Irlannissa ja Espanjassa uudistuksilla on pyritty helpottamaan yleisesti velallisten tilannetta eikä erottelua yrittäjien ja muiden yksityisvelallisten välillä ole tehty. Saksassa puolestaan on parannettu erityisesti kuluttajavelallisten asemaa yksinkertaistetun menettelyn kautta. Yhdysvalloissa kuluttajavelallisten vapautumista velkavastuusta on rajoitettu.

Toinen kerta toden sanoo

Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula muistuttaa, että moni konkurssin tehnyt yrittäjä ei epäonnistu toista kertaa.

– On hyvä, että kansainvälinen vertailu yrittäjän uudesta mahdollisuudesta on nyt tehty. Yrittäjyyden kannalta on tärkeää, että epäonnistumisesta ja uuden alun mahdollisuudesta käydään yhteiskunnallista keskustelua. Selvitykset osoittavat, että konkurssin kokeneet yrittäjät onnistuvat liiketoiminnassaan todennäköisemmin toisella kerralla. Kokonaistalouden kannalta onkin järkevää taata kohtuulliset säännöt, joiden rajoissa konkurssin tehnyt yrittäjä saadaan nostettua takaisin yhteiskunnan aktiiviseksi toimijaksi.

Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivosen mukaan uuden yritystoiminnan käynnistäminen jumiutuu Suomessa usein maksuhäiriömerkintään.  

– Yrittäjiltä tulleiden palautteiden perusteella meillä on useita lainsäädännöstä johtuvia esteitä aloittaa uusi yritystoiminta. Maksuhäiriömerkinnät ovat ehkä niistä kaikkein merkittävimmät, sillä merkintä estää usein saamasta yritykselle pankkitiliä, puhelin- ja nettiliittymää, tarpeellisia vakuutuksia ja toimitiloja. Suomen Yrittäjät julkaisee lausuntokierroksen kuluessa omia näkemyksiään, miten yrittäjän uutta alkua voitaisiin helpottaa, Toivonen sanoo.

Velkajärjestely auttaa Suomessa

Missään selvityksessä mukana olevissa maissa ei ole käytössä konkurssimenettelyä, jossa yksityisvelallinen vapautuisi kokonaan kaikista veloistaan. Yhdysvalloissa vapautumisen ulkopuolelle on jätetty useita velkaryhmiä, kuten veroihin ja elatusvelvollisuuteen perustuvat velat.

Useimmissa maissa velkavastuusta vapautuminen edellyttää maksuohjelman noudattamista. Maksuohjelman normaalikesto on kahdesta kuuteen vuotta, mutta monissa maissa normaalikestosta poikkeaminen on tavallista. Monissa maissa on lisäksi vaihtoehtoisia velkavastuusta vapauttavia menettelyjä, jotka perustuvat esimerkiksi velkojien kanssa saavutettuun sovintoon tai velkojien enemmistön hyväksymään maksuohjelmaan. Ruotsissa ja Tanskassa on erityinen yrittäjille tarkoitettu velkajärjestelymenettely.

Suomessa konkurssi ei vapauta veloista, mutta yrittäjä voi vapautua velkavastuusta yksityishenkilön velkajärjestelyssä. Tavallisesti kolmivuotisen maksuohjelman suoritettuaan velallinen vapautuu jäännösveloistaan. Jos velkaantunut yrittäjä ei hae velkajärjestelyyn tai jos hänelle ei voida myöntää sitä esteen, kuten rikosperusteisten velkojen vuoksi, velkoja voidaan periä ulosotossa. Tällöin velkavastuu päättyy viimeistään velan vanhentuessa, eli tavallisesti 15 ja eräissä tilanteissa 20 vuoden kuluttua ulosottoperusteen antamisesta.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät kanteli viime joulukuussa oikeuskanslerille siitä, että työttömyysvakuutusrahaston (TVR) hallintoneuvostoon ei nimetty yhtään yrittäjäjärjestön edustajaa.

Työantajapuolelta Elinkeinoelämän keskusliitolla on hallintoneuvostossa viisi paikkaa ja Kuntatyönantajilla kaksi.

Apulaisoikeuskanslerin sijaisen Kimmo Hakosen antaman päätöksen mukaan TVR-asiassa ei ole menetelty lain vastaisesti eikä Yrittäjien kantelu johda toimenpiteisiin.

Hakonen perustelee kantelun hylkäämistä sillä, että Suomen Yrittäjät ei tee työehtosopimuksia.

– Monella tavalla hyvin erikoinen ratkaisu. SY:n jäsenyritykset työllistävät 550 000 työntekijää, se asia on kokonaan sivuutettu. On vain perusteltu sillä, että SY tai sen jäsenjärjestöt eivät tee työehtosopimuksia, hämmästelee työmarkkinajohtaja Makkula.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen Kimmo Hakonen kirjoittaa päätöksensä perusteluissa näin: ”…työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvostoa koskevia lain ja asetuksen säännöksiä on vakiintuneesti tulkittu niin, että työnantajia edustaviksi keskusjärjestöiksi on katsottu keskusjärjestöt, jotka itse tai joiden jäseninä olevat työnantajien yhdistykset tekevät työehtosopimuksia työehtosopimuslain (1 §:n) mukaisesti.”

SY:n Makkulan mukaan uudessa säännöksessä ei ole mitenkään edellytyksenä se tekeekö työehtosopimuksia vai ei.

– Sitä paitsi päätöksen väittämä on virheellinen. SY:n jäsenjärjestöistä useat tekevät työehtosopimuksia, esimerkiksi Koneyrittäjät. Meillä on kuusi sellaista jäsenjärjestöä, jotka tekevät työehtosopimuksia, Janne Makkula huomauttaa.

”Mielenkiintoinen oikeudellinen kannanotto”

Suomen Yrittäjät viittasi kantelussaan myös siihen, että SY on työnantajia edustava keskusjärjestö siinäkin mielessä, että SY on ollut Suomen ILO-neuvottelukunnan jäsen vuoden 2017 alusta lukien. ILO on YK:n kansainvälinen työjärjestö.

Apulaisoikeuskanslerin sijaisen hylkäävän päätöksen perustelu ILO-jäsenyyteen liittyen on työmarkkinajohtaja, varatuomari Janne Makkulan mielestä hämmästyttävä:

–Perusteluna on, että jos kahdessa laissa on samansisältöinen säännös, niin sille voidaan antaa eri merkitys. Varsin mielenkiintoinen oikeudellinen kannanotto, toteaa Makkula.

Perusteluissa lukee sanatarkasti näin:

”Kantelukirjoituksessa on tuotu esiin Suomen Yrittäjät ry:n jäsenyys Suomen ILO-neuvottelukunnassa. Neuvottelukuntaa koskevan asetuksen mukaan neuvottelukunnan jäsenet nimetään merkittävinä pidettävien työnantajien ja työntekijöiden keskusjärjestöjen esityksistä. Ei ole olemassa yleistä sääntöä, jonka mukaan samalla termillä tarkoitettaisiin eri säädöksissä aina samaa asiaa. Saman termin toisistaan poikkeavat tulkinnat voivat siten perustua asiayhteyteen, jossa niitä käytetään. Näin ollen on mahdollista, että työnantajien keskusjärjestöillä tarkoitetaan eri säädöksissä eri järjestöjä.”

Lasketaan työntekijämäärän perusteella

Työttömyysvakuutusrahasto (TVR) on työnantajien ja palkansaajien rahoittama itsenäinen laitos, jonka tarkoituksena on työnantajien ja palkansaajien rahoitusosuuksien järjestäminen ja työttömyyskassojen tukeminen.

Hallintoneuvostossa on vähintään 10 ja enintään 18 jäsentä. Jäsenistä puolet edustaa työnantajia ja puolet työntekijöitä.

Valtioneuvosto nimittää TVR:n hallintoneuvoston jäsenet työnantajien ja työntekijöiden edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta. Työnantajien edustavuus on määräytynyt vuoden 2018 alusta keskusjärjestön jäsenien palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärän perusteella. Työnantajien edustajien määräytymistä koskeva säännös on uusi.

Tämän uuden säännöksen mukaan merkitystä ei ole esimerkiksi sillä, tekevätkö työnantajia edustava keskusjärjestö tai sen jäsenet työehtosopimuksia vai ei.

Suomessa on noin 280 000 yritystä, joista on työnantajia noin 90 000. Niistä kuuluu EK:n liittoihin noin 16 000. Nämä työllistävät noin 900 000 suomalaista.

Suomen Yrittäjissä on noin 115 000 jäsentä, joista on työnantajia noin 50 000. Nämä työnantajayritykset työllistävät Tilastokeskuksen tietoihin perustuvan selvityksen mukaan noin 550 000 työntekijää ja kun yrittäjät itse lasketaan mukaan, luku on 650 000.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Jämsään kuuluvan Koskenpään kylän raitti hiljeni tuntuvasti, kun kyläkauppa lopetti vajaat kaksi vuotta sitten. 12. huhtikuuta 2018 olikin kyläläisille ilon päivä.

– Kyläyhdistys haki tosissaan kauppiasta. Ajattelin sitten, että kyllä me pystymme laittamaan kaupan pystyyn, vaikka töitä olisi muutenkin, Jyremark Oy:n yrittäjä Jyrki Repo kertoilee.

Jyremark tekee saumaeristenauhoja hirsitalo- ja elementtitaloteollisuuteen. Ennen yrittäjyyttä Repo oli töissä muun muassa Koskenpään Huopatehtaalla, missä eristepuoli tuli tutuksi. Vuonna 1995 hän perusti Jyremark Oy:n. Aluksi maahantuotiin pellavaeristeitä. Sitten investoitiin omiin tuotantolinjoihin.

Yritys työllistää nyt 8 - 10 henkilöä. Päämarkkina-alue on kotimaa. Yritys vie tuotteitaan 
myös ulkomaille talotehtaiden kautta ja omaa vientiä 
on Baltiaan ja Venäjälle.

Koskenpäällä on vielä kourallinen palveluita jäljellä ja yli 40 oppilaan alakoulu.

– Toivomme, että Jämsän päättäjillä tulee järki käteen. Koulukin on uhattuna.

Repo toivoo, että kylä pysyisi virkeänä. Liiketoiminta on sujunut hyvin, mikä on mahdollistanut kotiseudun elinvoiman ajattelemisen ja tukemisen. Hän on ostanut ja kunnostanut kiinteistöjä Koskenpäältä ja lähistöltä. Kun rivitalot kunnostettiin, niiden vuokrausaste nousi 10-20 prosentista 90 prosenttiin.

– Hommasin myös Juhlatalo Pirtin viisi vuotta sitten. Remontoimme sen, ja nyt siellä järjestetään erilaisia tapahtumia.

Hyvä kiertämään

Jyrki Repo laittaa kotiseudulla hyvän kiertämään.

– Toivon, että kaupan saisi kannattamaan. Pieni putiikki ei voi kilpailla hinnoissa isojen markettien kanssa, mutta palvelu pelaa ja tarjouksiakin löytyy.

Koskenpää Marketin omistaja Repo palauttaa yhden prosentin kyläkaupan myynnistä kylän kehittämiseen, riippumatta siitä, tekeekö kauppa tulosta.

– Kokeilemme tätä mallia. Otamme kyläläisten toiveet huomioon hyväntekeväisyyskohteen valinnassa.

Tarmo Lähikauppias -ketjuun kuuluvaa kauppaa pyörittää tytär Emmi Repo, apunaan Jyrkin puoliso Riitta. Kauppa on ollut viikon auki, ja asiakkaiden määrä on yllättänyt yrittäjäperheen.

Koskenpää Market lupaa ottaa mahdollisimman paljon paikallisia tuotteita valikoimiinsa.

– Oman kylän hyödyksi toimin jatkossakin, että meillä olisi täällä mukava olla ja elää, Jyrki Repo sanoo.

Teksti: Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta(at)yrittajat.fi

Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Syntyipä kerran ajatus, että kuluttajille tulisi luoda jotain sellaista, joka auttaisi heitä seuraamaan aiempaa tietoisemmin oman kehonsa hyvinvointia. Syitä ja seurauksia siitä, mikä ihmisen elämäntavoissa toimii ja mikä ei.

Oululaisella Petteri Lahtelalla oli työnsä puolesta taustaa kroonisten sairausten ennaltaehkäisystä ja niiden hallinnasta. Tietojärjestelmiä kyseisiin tarpeisiin kehittävässä IT-yhtiössä vuosina 2006-2009 työskennellessään Lahtela pääsi keskustelemaan huippuasiantuntijoiden kanssa esimerkiksi siitä, miksi piilodiabetesta esiintyy niin paljon – miksi sitä ei löydetä ajoissa, ennen kuin on liian myöhäistä.

Ajatus jäi kytemään. Samalla Lahtela alkoi aktiivisesti mitata omaa hyvinvointiaan nähdäkseen, miten oma keho reagoi elämäntapoihin.

– Siitä se lähti. Yhdessä perustajakollegojen kanssa haimme ratkaisuja siihen, mikä olisi paras tapa voimaannuttaa yksilö, jotta hän pystyisi seuraamaan, minkälaisia reaktioita omat valinnat synnyttävät kehossa, Lahtela muistelee.

– Mitä voi tehdä parantaakseen omaa unenlaatua, miten alkoholi huonontaa sitä ja palautumista laskien energiantasoa ja suorituskykyä, kuinka treenaaminen myöhään illalla pilaa unenlaadun, Lahtela konkretisoi avainkysymyksiä.

"Kuin saippuakoteloita sormessa"

Avuksi tuli muun muassa Polarilla työskennelleitä ihmisiä. Kempeleläinen Polar Electro tunnetaan muun muassa langattomaan sykkeenmittaukseen liittyvien laitteiden sekä harjoitustietokoneiden valmistajana.

– Muun muassa Oura Health Oyn tiedejohtaja Hannu Kinnunen ehti olla Polar Electrolla yli 17 vuotta ennen liittymistään tiimiimme.

Ryhmä testasi olemassaolevia laitteita, mutta ei löytänyt valikoimista kriteerit täyttävää.

– Ei ollut riittävän käyttömukavaa tuotetta, joka antaisi kliinisen tarkkaa mittaustietoa kehosta 24 tuntia päivässä, seitsemän päivää viikossa.

Markkinoilla oli aktiivisuusmittareita ja urheilukelloja, mutta ne eivät startup-henkiseen porukkaan iskeneet.

– Ranteesta on vaikea saada käyttömukavalla tavalla riittävän tarkkaa mittausdataa eikä sitä mötikkää välttämättä halua pitää öisin ranteessa. Sykevyö antaa tarkempaa tietoa, mutta sitäkään ei voi pitää päällä jatkuvasti, jotta saataisiin pitkää dataa.

Löytyi uusi vaihtoehto mittauspaikaksi: sormenpää. Perustajatiimin Markku Koskela sovelsi pulssioksimetrista prototyyppejä, joilla voitiin todeta, että sormesta olisi saatavilla tarkkaa dataa. Sormenpäähän oli hankala ripustaa minkäänlaista laitetta käytettäväksi 24/7.

– Tätä kautta ryhmällemme syntyi yhteinen ajatus sormuksesta. Sormessa on kämmenpuolella kaksi valtimoa lähellä ihoa, joista tietyillä infrapunataajuuksilla saa koko pulssimuodon, sen amplitudivaihtelun, sykkeen ja sykkeenvaihtelun.

Useiden prototyyppien ja iteraatioiden jälkeen pystyttiin todentamaan vääräksi epäilykset, ettei tarvittava teknologia ja akku mahtuisi sormukseen.

– Olivathan ne ensimmäiset protot aika isoja. Kuin pieniä saippuakoteloita sormessa, naurahtaa Lahtela.

Tämä synnytti toiveen paremmasta designista.

– Suhtauduimme tuotteen muotoiluun ja ulkonäköön yhtä intohimoisesti kuin sen muihinkin ominaisuuksiin, etenkin perustajakollega Kari Kivelä, joka jo Nokia-uransa aikana teki sivutoimisesti korusuunnittelua.

Vinkki Marko Ahtisaarelta

Startup-yritysten kehdossa, Yhdysvaltain Piilaaksossa, Ouran kehittäjät tapasivat huippusuunnittelijoita, "parhaista parhaita".

– Emme kuitenkaan löytäneet heidän kanssaan sellaista resonanssia kuin olisimme toivoneet.

– Sitten meidän varhainen sijoittajamme Marko Ahtisaari vinkkasi, että miksemme tekisi vahvaa tarinaa, jossa yhdistyy suomalainen tiede, maamme pitkä historia kaikkine teknologioineen sekä skandinaavinen design. Hän yhytti apuun arvostetun muotoilijaystävänsä Harri Koskinen, joka muotoili ensimmäisen Oura-sormuksen yhdessä Kari Kivelän ja Mikko Latomäen kanssa.

Ouran ensimmäisen sukupolven hyvinvointisormus löi läpi varsinkin Yhdysvalloissa.

– Saimme todistettua, että tällaiselle tuotteelle on tarvetta ja kysyntää. Nyt oli enää löydettävä ihmiset, jotka sitä arvostaisivat.

Lahtela ja muu Ouran väki tiedostivat, ettei ensimmäinen hyvinvointisormus ollut käyttötuote isommille kuluttajamassoille.

Toisen sormusgeneraation kehittelytyö käynnistyi jo joulukuussa 2015 samaan aikaan kun ensimmäisen sormuksen massatuotanto starttasi. Viime marraskuussa Lahtela ja Oura Health julkistivat kasvuyritystapahtuma Slushissa uuden tuotteen.

– Reilussa kolmessa kuukaudessa sitä on ennakkotilattu yli 20 000 kappaletta. Siitä 57 prosenttia on kohdistunut Yhdysvaltoihin, 14 prosenttia Suomeen ja loput yli 60 maahan, Lahtela kertoo.

"Konkreettisia hyötyjä tuotteesta"

Ouran tavoite on kunnianhimoinen. Välttää monen aktiivisuusrannekkeen kohtalo – päätyminen nopeasti myyntipakkauksesta pöytälaatikkoon, tyhjän pantiksi.

– Haluamme, että asiakkaamme saavat konkreettisia hyötyjä tuotteesta ja kokevat tuotteen niin merkitykselliseksi, että sitoutuvat käyttämään sitä pitkään. Se onkin toteutunut hyvin jo ensimmäisellä sormuksella, koska retentioluvut ovat 2-3 kertaiset muihin wearable-tuotteisiin verrattuna.

Puskaradiossa Ouran puolesta puhuvat lukuisat vaikuttajatahot, esimerkiksi lääkärit, life coachit, personal trainerit ja muut spesialistit.

– He ovat ottaneet tuotteen omakseen. Heillä on yleensä myös oma laaja kuulijakuntansa, jonka myötä tarinamme on levinnyt. Siksi meidän ei ole tarvinnut käyttää rahaa "haulikolla ammuttuun" markkinointiin.

Yksi positiivinen signaali ennakkotilauskampanjassa saatiin nykyisten käyttäjien kautta.  He saivat oman applikaation kautta välittää kaverilleen uuden sormuksen alennuskupongin.

– Lähetetyistä alennuskupongeista yli 70 prosenttia konvertoitui ostoiksi, Lahtela sanoo.

Teksti

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva

Vesa Ranta

Juttu julkaistu Yrittäjä-lehden numerossa 3/18