Startup100 Finland listasi maan sata vetovoimaisinta startup-yritystä. Listaykköseksi valittiin pyhtääläisen Petronella Grahnin Pomenia, joka perustuu satumaailmaan.

– Pomenia on luomani satumaailma. Alun perin Pomenia syntyi saduista, joita iltaisin kerroin kuudelle lapselleni. Pomeniassa on ajatuksena, että jokainen saa olla aivan omanlaisensa taikaolento. Nykyisin Pomenia on laajentunut ja käsittää saduista syntyneitä vaatteita, sisustustuotteita, kankaita, mobiilipelin, kirjoja, taikapölypalvelun, lautapelin ja tulevaisuudessa myös animaatioita, kertoo Petronella Grahn.

Pomenia ja Grahn osallistuivat keväällä 2017 paikalliseen Levelup Startup Accelerator -yrityskiihdyttämöön, jota luotsaa kahden naisen parivaljakko Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursorissa.

– On upeaa nähdä muutos Kaakkois-Suomen yrityskulttuurissa kuin myös olla osa sitä. Levelup Startup Accelerator -yrityskiihdyttämö on yksi osoitus ammattitaitoisen ja osaavan naisverkoston tulemisesta kunnolla tekemiseen mukaan. Monimuotoisuus on aina hyvästä ja vie kaikkia eteenpäin, Grahn toteaa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pomenia

Maaliskuussa voimaan tullut uusi alkoholilaki mahdollisti ravintoloille korkeintaan 5,5 prosenttisten juomien ulosmyynnin.

Ylen uutisen mukaan alkoholin ulosmyynti on kuitenkin jäänyt vähäiseksi.

Valvira on myöntänyt luvan noin 300:lle Suomen 8 400 anniskeluluvallisesta ravintolasta. Ulosmyynti vaatii vähittäismyyntiluvan.

– Jää nähtäväksi, onko se oikea bisnes ravintoloitsijalle. Ravintoloilta on kuulunut sellaista viestiä, että alkoholijuomien vähittäismyynti asiakkaille on ollut hyvin vähäistä, sanoo Valviran ryhmäpäällikkö Kari Kunnas Ylelle.

Saman vahvistaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston alkoholihallintoyksikön päällikkö Riku-Matti Lehikoinen.

– Ravintoloiden kiinnostus alkoholin ulosmyyntiin on toistaiseksi ollut pientä. Se ei ole ollut mikään hittituote, Lehikoinen toteaa Ylelle.

– Yksi ravintoloitsija sanoi, että pulloakaan ei ole myyty.

Lahtelaisravintola Tirra kuuluu luvan hakijoiden joukkoon.

– Meillä on myynnissä laaja olutvalikoima, johon kuuluu myös harvinaisempia erikoisoluita. Haluamme tarjota mahdollisuuden ostaa niitä myös kotiin, yrittäjä Antti Sirvo kertoo Ylen haastattelussa.

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi pitää uudistusta kuitenkin tärkeänä

– Tietenkään pieni ravintola ei pärjää kauppaketjun tehokkuudelle ja hinnoille. On kuitenkin iso uudistus, että ravintolat saivat oikeuden ulosmyyntiin tasavertaisesti kaupan kanssa, Lappi toteaa.

– Odottaisin, miltä tuleva kesä tulee ulosmyynnin osalta näyttämään.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Visit Finland, Järvi-Suomi ja Aasian suurin online-matkatoimisto, kiinalainen Ctrip ovat sopineet merkittävästä yhteistyöstä Järvi-Suomen markkinoimiseksi kiinalaisille kuluttajille.

Ctrip on maailman toiseksi suurin ja Kiinan suurin online-matkatoimisto. Osana sopimusta Ctrip on paketoinut useita uusia matkoja Järvi-Suomen alueelle. Visit Finland aloitti markkinointiyhteistyön Ctripin kanssa 2016, jolloin Ctrip otti myyntiin uusia StopOver-, eli lyhyen pysähdyksen, tuotteita Suomeen.

Oxford Economicsin arvion mukaan kiinalaisten matkailu Eurooppaan kasvaa 7,5 prosentin keskimääräistä vuosivauhtia seuraavat viisi vuotta. Saman arvion mukaan Pohjois-Eurooppa kasvattaa osuuttaan kiinalaisten ulkomaanmatkailusta.

– Kilpailu kiinalaisista matkailijoista on maailmalla kova. Suomen sekä suomalaisten matkakohteiden ja matkailupalveluja tarjoavien yritysten on tärkeää olla mukana markkinoimassa ja myymässä eri kanavissa Kiinassa. Ctripin alustan avulla tavoitamme suoraan kiinalaiset kuluttajat, sanoo myyntijohtaja Heli Mende Business Finlandin Visit Finland -yksiköstä.

Kiinalaismatkailijoiden merkitys on kasvanut viime vuodet kovaa vauhtia ja myös Suomessa on nähty näyttäviä kasvulukuja. Suurin osa matkoista on ollut Pohjoismaiden kiertomatkoja, joissa Suomi, pääasiassa Helsinki mutta myös Turun alue, ovat osana matkaohjelmaa. Viime vuosina kiinalaisten matkailijoiden kiinnostusta Suomea kohtaan on kasvatettu ainoana kohteena eli ns. monodestinaationa, koska tällöin matkailijat viipyvät Suomessa pidempään.

– Lappi ja erityisesti Rovaniemi ovat onnistuneet tässä hienosti talvikaudella. Suomi on kiinalaisia selkeästi kiinnostava uusi kohde ja olemme kasvaneet muita Pohjoismaita nopeammin. Suomi on jo talvisesonkina Pohjoismaiden markkinajohtaja kiinalaismatkailijoiden keskuudessa, Mende toteaa.

Suurin osa kiinalaisista tulee pohjolaan kuitenkin kesäkaudella ja siksi kesän matkailun kehittämisessä on runsaasti potentiaalia. Järvi-Suomi ja Suomen saaristo- sekä rannikkoalueet ovat Kiinassa vielä täysin tuntemattomia, mutta herättävät matkatoimistojen keskuudessa suurta kiinnostusta.

"Kiinnostus myös hiljaisimmille kausille"

Itäisen Järvi-Suomen neljä maakuntaa Pohjois- ja Etelä- Savo sekä Pohjois- ja Etelä-Karjala ovat lähteneet yhteisellä panostuksella mukaan Kiina-markkinoille.

– Tämä yhteistyö on erinomainen lähtölaukaus yhteiselle markkinalähtöiselle tuotekehitykselle. Ctripin kanssa tehtävällä kampanjayhteistyöllä pyritään kasvattamaan Järvi-Suomen kohteiden näkyvyyttä ja kiinnostavuutta kiinalaisten keskuudessa. Lakeland-brändin tunnettuus ottaa tässä merkittävän harppauksen eteenpäin, sanoo Järvi-Suomen matkailuyhteistyötä koordinoiva Kiti Häkkinen Business Finlandista.

Pitkällä tähtäyksellä tavoitteena on kasvattaa Suomen kaikkien neljän matkailullisen suuralueen Lapin, Järvi-Suomen, saariston ja rannikon sekä Helsingin alueen tunnettuutta ympärivuotisina matkakohteina, jotta paine ei kohdistu vain huippusesongeille. Suomessa on jo huippusesonkien aikana pullonkauloja lento-ja majoituskapasiteetissa.

– Meidän on kyettävä herättämään kiinnostus Suomea kohtaan myös hiljaisimmille kausille, jotta voimme kehittää matkailua kestävällä pohjalla. Jos onnistumme tässä, sillä on selkeät positiiviset vaikutukset erityisesti matkailuyritysten liiketoiminnan kehittämiseen, työllisyyteen ja vientiin rinnastettavaan matkailutuloon, Mende sanoo.

Viime vuonna Suomessa rekisteröitiin 362 000 kiinalaisten yöpymistä (sisältäen Hongkongin). Kiinalaisten yöpymisten määrä Suomeen kasvoi viime vuonna 33 prosenttia ja pelkästään tämän vuoden tammi-maaliskuussa 25 prosenttia. Kiina on Suomen viidenneksi suurin matkailijoiden lähtömarkkina.

– Vuosikymmenen alussa Suomen matkailu kasvoi pääasiassa Venäjän markkinan varassa. Viime vuosina olemme onnistuneet rakentamaan kestävää matkailua useammalta markkinalta ja matkailu Suomeen kasvaa nyt kaikkialta maailmasta. Kiinan ohella suurimmat panostukset kohdistetaan Saksaan, Isoon-Britanniaan ja Japaniin, joiden markkinoilta odotamme kasvua myös tälle vuodelle, Mende kertoo.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: IStockphoto

Microsoft ilmoitti kesällä 2015 laiteliiketoiminnan strategiamuutoksesta ja antoi lähtöpassit yli 3 000 henkilölle. Vähennykset kohdistuivat Tampereelle, Espooseen ja Saloon.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan lähes 90 prosenttia irtisanotuista työntekijöistä löysi uuden työpaikan.

Nopeaan uudelleen työllistymiseen tai muun urapolun löytämiseen tähdättiin viidellä eri tavalla: neuvontapalveluilla (TE-toimistot), toimivien yritysten digitalisoitumisella (Tekesin Digiboosti), uusien investointien houkuttelulla Suomeen (Invest in Finland) ja uusien yritysten synnyttämisellä sekä osaamisen ylläpitämisellä ja kehittämisellä (Polku-ohjelma ja Euroopan globalisaatiorahasto).

 – Nopean uudelleen työllistymisen tavoitteessa on onnistuttu hyvin. Erittäin vaikean lähtötilanteen jälkeen on tullut myös paljon positiivisia uutisia, kun kokeneet ammattilaiset ovat synnyttäneet Suomeen uusia it-yrityksiä, tehostaen näin digitalisaation etenemistä, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Microsoftin oma Polku-ohjelma tarjosi tukea 205:lle yritykselle. Yhteensä 11 prosenttia irtisanotuista ryhtyi yrittäjäksi. 55 prosenttia irtisanotuista osallistui yhtiön ja TE-toimistojen yhteistyössä järjestämään muutoskoulutukseen.

– Olemme tyytyväisiä siihen, että niin moni entinen kollegamme on työllistynyt Polku-ohjelman avulla. Ohjelma on saanut paljon kiitosta niin osallistujilta kuin ulkoisilta tahoilta, sanoo Microsoftin Polku-ohjelman johtaja Rilla Hiillos.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: IStockphoto

Hello Ruby -lastenkirjasarjastaan tunnetun Linda Liukkaan menestys jatkuu.

Dubain Expo 2020 -maailmannäyttelyn organisaatio on antanut Liukkaalle 100 000 dollarin Expo Live -apurahan. Apurahan turvin on tarkoitus levittää Hello Rubya uusiin paikkoihin ja samalla tutustuttaa lapsia tekoälyyn, koodaamiseen ja tietojenkäsittelyyn.

– Ohjelmointi on 2000-luvun kieli, jolla on maailmassa yhä suurempi merkitys. Siksi Hello Rubyn kaltaiset projektit ovat tärkeitä. Olemme iloisia voidessamme auttaa sitä laajentumaan ja tavoittamaan yhä useampia lapsia, Expo Liven Vice President Yousuf Caires sanoo.

– Apuraha antaa Hello Rubylle mahdollisuuden laajentua uusille markkinoille kuten Lähi-itään, Afrikkaan ja Etelä-Aasiaan. Sen avulla voimme luoda dynaamista, viihdyttävää ja pedagogista verkkosisältöä, joka innostaa opettajia ja lisää heidän käytännön osaamistaan,Liukastoteaa.

Ensimmäinen kirjasarjan osa ilmestyi vuonna 2015. Hello Ruby on suunnattu 4–10-vuotiaille lapsille.

– On iso sattuma, että olen päätynyt tälle alalle. Aalto-yliopisto perustettiin samoihin aikoihin vuonna 2010, ja satuin törmäämään suomalaiseen startup-skeneen, Liukas kertoi Yrittäjä-lehden haastattelussa viime syyskuussa.

Vuonna 2014 Kickstarter-joukkorahoituskampanja keräsi kuukaudessa uskomattomat 380 000 dollaria. Tuo summa on lähes kuudennes Suomen vuoden 2014 kirjallisuusviennistä Kirjallisuuden vientikeskus FILIn mukaan.

Liukkaan tavoite oli 10 000 dollaria, jolla olisi kattanut kirjan editointityön ja painokulut.

– Minusta ei ikinä olisi tullut lastenkirjailijaa ilman internetiä, Linda Liukas totesi haastattelussa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Tommi Anttonen

VTT:n kehittämä, Marilyniksi kutsuttu robottiauto lähtee huomenna Saksan Ulmiin, jossa kokoontuvat eri ajoneuvovalmistajien robottiautot RobustSENSE-tapahtumassa.

Marilynin kerrotaan näkevän ihmissilmää paremmin sumuisissa, jopa lumisissa olosuhteissa. Auto luovii eteenpäin ilman pysähdyksiä huonollakin säällä.

Auto pystyy myös näkemään sumuseinän takana olevan ihmishahmon ja pysähtymään automaattisesti. Tämän mahdollistaa auton katolle kiinnitetty LiDAR-tutka, joka näkee aallonpituuksia, joita ihminen ei erota.

– Vaikka Marilynin näkökyky rajoittuu sankassa sumussa noin 30:een metriin, uudenlainen tutka mahdollistaa auton ajamisen hiljaa sen sijaan, että sen toiminta pysäytettäisiin täysin, kertoo projektipäällikkö Matti Kutila VTT:n robottiautotiimistä.

Autossa on käytössä myös radiotutkia, mutta niiden herkkyys muille kuin metallisille esteille ja toisaalta erottelukyky ovat rajoitettuja etenkin, kun halutaan tehdä hahmontunnistusta.

– Marilyn pystyy myös yhdistelemään tutka- ja LiDAR-tekniikoita painottamalla eri antureiden parhaita puolia. Tämä tekee automaattiajoneuvosta turvallisemman kuin ihmisen ajamasta autosta - tosin siihen on vielä matkaa, mutta melkoinen harppaus on nyt otettu ja oikeaan suuntaan, Kutila korostaa.

– Meillä on silti edelleen pitkä matka 24/7 automaattiajamiseen, mutta haave on taas pitkän loikan verran lähempänä. Jos juostaan 42 km maratonia, niin ehkäpä maali on nyt 10 km lähempänä, hän vertaa.

Robottiautoihin on tähän mennessä lisätty koko ajan enemmän skenaarioita (kaupunkia, kantatietä, lunta, exit-ramppia), joista auto suoriutuu. Näitä testataan myös Ulmin tapahtumassa.

– Marilyn ajaa varta vasten telttaan tehdyn sumupatjan läpi siten, etteivät kyydissä olevat ihmiset näe sen taakse. Kammion jälkeen auto väistää automaattisesti edessä olevaa estettä, tässä tapauksessa nukkea. Marilynin antureista 905 nanometrin LiDARit eivät näe sumun läpi, mutta uusi 1550 nm:n LiDAR on ainoa anturi, jonka pohjalta väistöpäätös tehdään.

Muut robottiautot tulevat Ulmin yliopistolta, Daimlerilta, FZI:lta, Fiatilta, Ficosalta sekä Fraunhoferilta ja CTAG:ilta.

Seuraavan kerran Marilyn kokeilee taitojaan kesällä automaattisessa parkkeeraamisessa siten, että se saa ohjauskomentonsa auton ulkopuolelta.  

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: VTT

Yritysvastuuverkoston Yritysvastuu 2018 -tutkimuksen mukaan näin nähtiin erityisesti suurissa, yli 200 miljoonan liikevaihdon yrityksissä, joista 88 prosenttia näkee nyt hyödyt panostuksia suurempina. Vastaava luku pienemmissä yrityksissä oli 73 prosenttia.

– Tulos kertoo, että yritysvastuu on selvästi siirtynyt hyväntekeväisyydestä liiketoiminnan ytimeen. Kiitos tästä kuuluu pitkälti kuluttajille, sijoittajille ja muille yritysten sidosryhmille. Vastuullisten tuotteiden ja palveluiden kysyntä on kasvanut vuosi vuodelta, ja ne yritykset, jotka ovat oikeasti kuunnelleet asiakkaitaan, ja panostaneet systemaattisesti vastuullisuuteen esimerkiksi kehittämällä hankintakäytäntöjään, alkavat nyt nähdä työn tulokset viivan alla, sanoo FIBSin johtava asiantuntija Siru Sihvonen.

Tutkimuksen mukaan yritykset seuraavat vastuullisuustavoitteiden täyttymistä erityisesti asiakastyytyväisyyden ja työtyytyväisyyden kautta. Sihvosen mukaan tämä johtunee siitä, että asiakas- ja työtyytyväisyydelle on mittarit, ja näitä on helppo mitata.

Nesteen johtaja kannustaa menemään pienin askelein eteenpäin

FIBS ry:n tilaisuudessa puhunut Nesteen Uusiutuvien tuotteiden liiketoiminta-alueen johtaja Kaisa Hietala hämmästeli tutkimuksen löydöstä, että yritykset kokevat haasteelliseksi kestävän kehityksen asioiden viemisen strategiaan.

– Jos haaste ei ole siinä, että ylin johto ei ole sitoutunut, eikä kustannuksissa eikä osaaminenkaan ole haaste. Miten se haaste voi olla, että me yritykset emme saa vietyä näitä asioita strategiaan. Nyt pitää miettiä, pitäisikö yksinkertaistaa, pitäisikö mennä pienin askelein eteenpäin. Voi edetä ns.  inside out, eikä outside in, eli aloittaa siitä, että mitä se vastuullisuus meidän yritykselle on ja mitä se meille tuo.

Reilut 70 prosenttia huomioi vastuullisuuden hankinnoissaan

73 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoittaa huomioivansa vastuullisuuskriteerit omissa hankinnoissaan, ja lähes joka toinen panostaa lapsi- ja pakkotyövoiman torjuntaan. Jo 85 prosentilla (65 prosenttia vuonna 2017) kyselyyn vastanneista yrityksistä on koko toiminnan kattava eettinen toimintaohjeisto. Valtaosa on laatinut ohjeiston myös alihankkijoilleen.

Vastuullisuuden hyötyjen realisoituessa aihe on alkanut kiinnostaa entistä enemmän myös yritysten ylintä johtoa. 78 prosenttia yrityksistä ilmoittaa käsittelevänsä yritysvastuukysymyksiä johtoryhmässä. Kyselytutkimuksen mukaan tästä huolimatta vain joka toinen yritysvastuusta vastaava johtaja tai päällikkö on mukana keskusteluissa.

– Hyvästä kehityssuunnasta huolimatta vastuullisuus näyttää edelleen olevan yrityksissä ensisijaisesti tukitoiminto, Siru Sihvonen toteaa.

Hallitusammattilainen Kirsi Sormusen mukaan jo osakeyhtiölaissa nousee esiin yhtiön velvoite vastuullisuuteen.

– Yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua, laissa sanotaan. Yritysvastuu on juuri tätä, eli toimia vastuullisesti yhteiskunnassa.

Hän on muun muassa Suomen Mentoreiden hallituksen jäsen, DIFin Senior Advisor vastuullisuuskysymyksissä ja Suomen Kiertotalousohjelman toinen puheenjohtaja

FIBSin Yritysvastuu 2018 -tutkimus on alan laajin kyselytutkimus Suomessa. Tutkimuksessa on selvitetty suurten ja keskisuurten suomalaisyritysten yhteiskuntavastuutoiminnan käytäntöjä, haasteita ja tulevaisuuden näkymiä. Tutkimus on tehty vuodesta 2013 alkaen.

Tutkimukseen osallistui 185 toimitusjohtajaa ja yritysvastuusta vastaavaa johtajaa ja asiantuntijaa Suomen 1000 suurimmasta yrityksestä. Tutkimuksen toteutti T-Media FIBSin toimeksiannosta. FIBS-verkostossa on mukana jo yli 300 yritystä ja yhteisöä.

Kuvassa Kirsi Sormunen

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kansainvälistä tunnustusta saaneen verianalyysipalvelun lisäksi Nightingale tulee tarjoamaan virtsan, aivo-selkäydinnesteen (likvori) ja napaverinäytteiden metabolomiikka-analyyseja huippututkimuksen käyttöön maailmanlaajuisesti. Uudet palvelut tulevat käyttöön syksyllä 2018.

– Mahdollisuus tutkia erilaisten biologisten nesteiden metabolisia profiileja lisää molekyylitason ymmärrystä tautien synnystä ja terveyden ylläpitämisestä, kertoo Nightingale Healthin toimitusjohtaja ja perustajajäsen Teemu Suna.

Verianalyysikoe voi ennustaa verisuonisairauksien ja diabeteksen riskiä

Vuonna 2013 perustettu yritys (entiseltä nimeltään Brainshake Oy) on kehittänyt verianalyysiteknologian, jolla verinäytteestä saadaan analysoitua tavallisen neljän sijasta 228 veren merkkiainetta. Teknologia toimii niin, että verinäyte laitetaan korkeataajuiseen magneettiin. Mittaus perustuu samaan teknologiaan kuin magneettikuvantaminen.

– Visuaalisen kuvan sijaan informaatio tulee spektrimuotoisena kuvastaen verinäytteen molekyylirakennetta, Suna kertoi keväällä 2017 Yrittäjä-lehdelle.

Yrityksen verianalyysikoe voi ennustaa sydän- ja verisuonisairauksien sekä diabeteksen riskiä. Kyseiset sairaudet kehittyvät koko eliniän aikana.

Nightingalen uudet palvelut tarjoavat uusia työkaluja erityisesti tutkijoille, jotka työskentelevät sydän- ja verisuonisairauksien, diabeteksen, neurologisten, munuaissairauksien sekä äidin ja sikiön terveyteen liittyvän tutkimuksen parissa.

– Nightingalen uudet alustat hyödyntävät verianalyysimme tavoin korkean suorituskyvyn NMR (Nuclear Magnetic Resonance) -teknologiaa, joka tarjoaa kustannustehokkaita ja skaalautuvia analyysipalveluita uusien aineenvaihdunnan yhdisteiden löytämiseen ja löydösten muuntamiseksi kliinisiksi sovelluksiksi, kertoo Nightingale Healthin Head of Products and Services Janna Ranta.

Tavoitteena ratkaista maailman suurin terveydenhuollon haaste

Nightingalen nykyinen verianalyysipalvelu pohjautuu yli 100 vertaisarvioituun tieteelliseen artikkeliin ja se sai CE-merkinnän vuonna 2017. Nightingalen laatujärjestelmä on sertifioitu EN ISO 13485 -standardin mukaisesti ja laadunhallinta on merkittävässä asemassa kaikissa yhtiön tarjoamissa palveluissa.

– Kansainvälinen EN ISO 13485 laatustandardi takaa analyysien ja tulosten korkean laadun. Standardin asettamat vaatimukset ovat erittäin korkeat ja vaaditun tason saavuttaminen edellyttää merkittäviä investointeja sekä vuosien työtä, Suna sanoo.

Yrityksen tavoitteena on ratkaista maailman suurin terveydenhuollon haaste, sydän- ja verisuonisairaudet sekä diabetes, jotka aiheuttavat vuosittain yli 1200 miljardin euron kustannukset maailmanlaajuisesti.

toimitus (at) yrittajat.fi

– On muutamia asioita, joiden takia vastuullisuus on omistajan kannalta tärkeä asia. Vastuullisuus vaikuttaa yrityksen arvonmuodostukseen ja se, kuinka vastuullisesti yritystä johdetaan, on hyvä indikaattori johdon laadusta, Kirsi Sormunen puhui tänään FIBSin Yritysvastuu 2018 -tutkimuksen julkistustilaisuudessa.

Sormunen viittaa Harvardissa vuonna 2011 tehtyyn selvitykseen, joka osoittaa myös, että hyvin hoidettu yritysvastuu helpottaa pääoman saatavuutta.

– Kestävän kehityksen vaatimusten huomiointi osoittaa hyvää riskienhallintaa ja kykyä kääntää toimintaympäristön muutokset kannattavaksi liiketoiminnaksi, Sormunen sanoo. Hän toimii muun muassa VR Groupin hallituksessa.

Kirsi Sormunen on työskennellyt pitkään yritysvastuun parissa, muun muassa Nokia Oyj:llä.

Hyödyt näkyvät maineessa ja toimintaedellytysten turvaamisessa

Sormusen mukaan on hyvä, että yrityksissä nähdään vastuullisuus jo bisnesmahdollisuutena, eikä enää vain riskien hallintana.

Vastuullisuuden merkitys yrityksille kasvaa tasaisesti, selviää kyselytutkimuksesta. Erittäin olennaiseksi vastuullisuuden kokee nyt jo lähes 70 prosenttia kyselyn vastaajista.

Vastuullisuuden suurimpina hyötyinä yrityksissä nähdään maineen rakentaminen ja brändin arvo, toiseksi nousee tulevaisuuden toimintaedellytysten varmistaminen. Yritysvastuun toimenpiteet kyselyn vastaajayrityksissä liittyvät useimmiten päästöjen vähentämiseen ja energiatehokkuuteen.

Sormunen herätteli puheenvuorossaan suomalaisia yrityksiä nostamaan kestävän kehityksen teemoja myös markkinointiin.

– Suomalaiset yritykset ovat aika arkoja kytkemään kestävää kehitystä ja ilmastonmuutosta brändin rakentamiseen ja markkinointiin.

FIBSin Yritysvastuu 2018 -tutkimus on alan laajin kyselytutkimus Suomessa. Tutkimukseen osallistui 185 toimitusjohtajaa ja yritysvastuusta vastaavaa johtajaa ja asiantuntijaa Suomen 1000 suurimmasta yrityksestä. Tutkimuksen toteutti T-Media FIBSin toimeksiannosta.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Työryhmän tavoitteena on tehdä esitys kansalliseksi toimintamalliksi. Työryhmässä on jäsenenä Suomen Yrittäjien asiantuntija Petri Holopainen. Työryhmän toimikausi alkoi syyskuussa ja jatkuu 31. joulukuuta 2019 saakka. Sen ohjausryhmän puheenjohtajaksi on nimitetty viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari Helsingin yliopistosta.

Jos henkilötunnus muuttuu pituudeltaan tai numeroiltaan, tällä voi olla yritysvaikutuksia. Petri Holopaisen mukaan on mahdollista, että muutoksesta seuraisi yrityksillekin järjestelmäuudistuksia.

–  Suomen Yrittäjät peräänkuuluttaa yritysvaikutuksia asiassa. Vaikutuksia tulee todennäköisesti viranomaistoimintaan, kun heillä on todella paljon erilaisia ohjelmistoja, joita täytyisi muuttaa. Jos lainsäädäntöä tulee, tehdään todennäköisesti viranomaisten toimesta kattavat vaikutustenarvioinnit myös yritysten osalta, Holopainen tiivistää työryhmän työn tämänhetkisen tilanteen.

VM: Nykyistä henkilötunnusta tulee kehittää

Nykyisestä henkilötunnuksesta ilmenevät usein tarpeettomasti henkilön syntymäaika ja sukupuoli, mikä osaltaan estää tunnuksen laajemman hyödyntämisen. Toisaalta nykyisen henkilötunnuksen muoto ja muodostamissäännöt aiheuttavat sen, että henkilötunnuksia on päivä- ja sukupuolikohtaisesti käytössä ainoastaan rajallinen määrä.

Valtiovarainministeriön lokakuisen tiedotteen mukaan nykyinen järjestelmä on johtanut siihen, että merkittävä osa Suomessa tilapäisesti oleskelevista tai asioivista henkilöistä jää vaille yksilöivää tunnusta. Tämä vaikeuttaa henkilöiden asiointia sekä viranomaisissa että yksityisellä sektorilla.

Tavoitteena myös estää identiteettivarkauksia aiempaa paremmin

Työryhmän tavoitteena on tehdä esitys kansalliseksi toimintamalliksi henkilöiden yksilöimiseen Suomessa. 

Työn aikana selvitetään myös keinoja estää identiteettivarkauksia aiempaa paremmin sekä edistää rekisteritietojen hajautettua hallintaa ja käyttöä, henkilön mahdollisuuksia itseensä liittyvien tietojen hyödyntämiseen ja tietoturvallisten menetelmien käyttämistä henkilön tunnistamisessa.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Paikallisen sopimisen resursseina nähtiin Akavan Erityisalojen kyselyssä kokonaisuutena, jonka osa-alueita ovat luottamus, tietämys, hyvä tahto, rohkeus, ajan käyttö sekä neuvotteluosaaminen.

Sopimisen resurssien myönteinen yhteys neuvotteluhalukkuuteen pätee, olipa kyse palkoista tai työajoista. Halukkuus neuvotella omasta palkasta, työajan pituudesta ja sijoittelusta sekä etätyökäytännöistä oli sitä todennäköisempää, mitä paremmiksi paikallisen sopimisen resurssit omalla työpaikalla koettiin.

– Tulos antaa hyvää osviittaa siitä, mihin työpaikoilla tulee panostaa, kun halutaan edistää paikallista sopimista myös asennetasolla, arvioi neuvottelupäällikkö Saara Aikio Akavan Erityisaloista.

– Esimerkiksi luottamuksesta puhutaan paljon juhlapuheissa, mutta olennaista on, miten henkilöstö asian oikeasti kokee. Paljon luottamusta ja osaamista, niin uskallus neuvotella paikallisesti lisääntyy. 

Luottamuspulaa vajaalla kolmanneksella

Jäsenten mielestä tärkeimmät paikallisen sopimisen edellytykset ovat luottamus sekä tieto oikeuksista, velvollisuuksista, lainsäädännöstä ja yrityksen tilasta. Noin yhdeksän kymmenestä vastaajasta piti näitä erittäin tärkeinä. 

Tärkeitä edellytyksiä oli enemmistön mielestä myös neuvotteluosaaminen, rohkeus, mahdollisuus käyttää aikaa sopimiseen sekä hyvä tahto. 

Osalla työpaikoista paikallisen sopimisen edellytykset olivat kunnossa, osalla niissä oli pahoja puutteita. Esimerkiksi 60 prosenttia vastaajista arvioi, että omalla työpaikalla on ainakin jonkin verran luottamusta, mutta 31 prosentilla arvio oli päinvastainen. Viisi prosenttia arvioi, ettei luottamusta ole lainkaan.

Tietoa sopimisen tueksi on, mutta monilla työpaikoilla liian vähän

Noin 47 prosenttia arveli, että tietoa paikallisen sopimisen tueksi on ainakin jonkin verran, mutta toisaalta 32 prosenttia arvioi tiedon määrän liian vähäiseksi. 

Neuvotteluosaamista oli vähintään jonkin verran 47 prosentilla, mutta toisaalta 37 prosenttia arvioi osaamisen tällä alueella puutteelliseksi. 

Työpaikan koolla oli merkitystä. Pienimmillä, alle 20 hengen työpaikoilla työskentelevät arvioivat muita myönteisemmin työpaikkansa paikallisen sopimisen resursseja. Erityisesti myönteiset kokemukset luottamuksesta ja rakentavasta asenteesta työpaikalla olivat pienillä työpaikoilla työskentelevillä yleisempiä kuin muilla. Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula ei ylläty tuloksesta, että pienissä yrityksissä ja pienillä työpaikoilla luottamus on hyvä ja sitä myötä myös edellytykset paikalliselle sopimiselle.

– Myös TEM:n työolobarometri antaa vastaavat tulokset. Pienissä yrityksissä yrittäjä ja työntekijä tekevät samaa työtä ja tuntevat toisensa. Isommilla työpaikoilla kannattaa panostaa yhdessä tekemiseen ja siihen, että kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa. Tässä myös ammattiyhdistysliikkeellä on tärkeä rooli. Ketään ei saa sulkea työpaikan kehittämisen ulkopuolelle, vaan kaikilla pitää olla mahdollisuus vaikuttaa järjestäytymisestä riippumatta, Makkula sanoo.

Puolet valmiita neuvottelemaan itse

Noin puolet olisi halukas neuvottelemaan itse työaikaan liittyvistä eri asioista työnantajan kanssa. Liukuvasta työajasta neuvottelisi jopa kaksi kolmasosaa.

Omasta palkasta olisi ylipäätänsä valmis neuvottelemaan noin 60 prosenttia ja siitä, onko oma palkkataso oikea suhteessa muihin neuvottelisi 45 prosenttia.

Oma ammattiliitto oli suosituin vaihtoehto kysyttäessä, kuka voisi sopia työntekijöiden puolesta. Toiseksi yleisimmin neuvotteluvaltuudet annettaisiin henkilöstöedustajalle. 

”Paikallisesti huomioidaan sekä yrityksen että työntekijöiden edut ja tarpeet”

Paikallisen sopimisen tavoitteista kärkeen kyselyssä nousivat henkilöstön motivaation edistäminen, työolojen parantaminen, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen sekä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisääminen.

SY:n Janne Makkulan mukaan vallan ja vastuun siirtäminen kabineteista työpaikoille auttaa kyselyssä kärkeen nousseiden paikallisen sopimisen tavoitteiden saavuttamisessa.

– Paikallinen sopiminen ei ole reitti työehtojen heikentämiseen, vaan se on yhdessä tekemistä ja sopimista tavalla, jossa sekä yrittäjän ja yrityksen että työntekijöiden edut ja tarpeet voidaan huomioida, esimerkiksi työaikojen järjestelyjen osalta. Yritys ei voi menestyä ilman motivoituneita ja sitoutuneita työntekijöitä.

– Kun kerran on tahtoa ja luottamusta sopimiseen, sille pitäisi antaa myös lainsäädännössä tilaa. Tällä hetkellä erityisesti pienten yritysten mahdollisuudet sopia yhdessä henkilöstönsä kanssa ovat kaikkein rajoitetuimmat. Tässä avain on hallituksella ja eduskunnalla ja kannustan sitä käyttämään, Makkula vetoaa päättäjiin.

Yrityksen kilpailukyvyn parantamista tai paikallisten olosuhteiden huomioimista pidettiin kyselyssä vähemmän tärkeinä. Silti näitäkin tavoitteita piti vähintään melko tärkeänä yli puolet vastaajista.

– Esimerkiksi henkilöstöedustajien mukanaolo yrityksen hallintoelimissä parantaisi varmasti ymmärrystä liiketoiminnasta ja ”samassa veneessä” olemisen kokemusta, Aikio Akavan Erityisaloista pohtii.  

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Flexsound Augmented Audio on suomalainen teknologiayritys, jonka kehittämä Humu toistaa musiikkia ja lisäksi värähtelee.

Uutta on se, ettei tyynyn sisällä ole lainkaan kaiutinta. vaan vaahtokumilla ympäröity joustava ja värähtelevä elementti. Valmistaja väittää tyynyn pystyvän toistamaan äänialueen varsin laajalla skaalalla, 20 hertsistä ja 20 kilohertsiin.

Tyynyä voi käyttää paitsi elokuvien ja tv:n katselussa, myös rentoutumiseen ja erilaisten terapiaäänien kuuntelemiseen.

Tärinä mukautuu äänen mukaan esimerkiksi niin, että sotaelokuvan jyske myös tuntuu hartioiden päällä.

Humun voi yhdistää langattomasti tai kaapelilla televisioon, tietokoneeseen tai mobiililaitteeseen. Tyyny maksaa tällä hetkellä noin 300 euroa. Se valmistetaan Kiinassa.

Yritys on laajentanut toimintaansa nopeasti kansainväliseksi. Humua kaupataan jo Suomen lisäksi muun muassa Japanissa, Kiinassa ja suurimmissa Euroopan maissa. Edessä on laajentuminen rapakon taaksen Yhdysvaltoihin, jonne Flexsound on saanut ensimmäisen patentin.

Kuva: Valmistaja

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Huawein sisartuotemerkki Honor on vallannut Suomessa tukevan jalansijan keskihintaluokan älypuhelinten markkinoilla. Nyt puhelimesta on esitelty uusin versio, Honor 10. Se tulee myyntiin Suomessa 24. toukokuuta. Ennakkomyyntikampanja käynnistyi eilen. 

Honor-mallisto kilpailee samassa hintaluokassa muun muassa Oneplus-puhelinten kanssa. Kyseessä on jatkuvasti yhä suositumpi hintaluokka myös Suomessa.

Honor 10 tulee saatavilla varsin kilpailukykyisillä ominaisuuksilla. Puhelimessa on neljä gigatavua RAM-muistia. Tallennustilaa on edellisestä mallista tutut 64 gigatavua. Tarjolle tulee myös 50 euroa kalliimpi versio, jonka ostaja saa 128 gigatavun tallennusmuistin.

Honor 10:n näytön koko on 5,84 tuumaa. Näytön ylälaidassa on monesta viime aikoina julkistetusta älypuhelimesta tuttu "lovi", joka pitää sisällään muun muassa etukameran. Näytön alalaidassa on sormenjälkilukija, jota käytetään muun muassa näyttölukituksen avaamiseen. Lukijan pitäisi tunnistaa sormi aikaisempaa paremmin myös silloin, kun sormi on kostea. Tämä on uuden ultraääniteknologian ansiota.

Aikaisempien Honor-puhelinten tavoin myös kymppiversiossa on ominaisuuksia Huawein huippumalleista kuten äskettäin myyntiin tulleesta P20-mallista, kuten nopea prosessori.

Puhelimen takapinta on lasia.

Huawei on tuonut viimeisimpiin malleihinsa uudenlaisia värivaihtoehtoja. P20-sarjassa huomiota herätti twilight-moniväriversio ja nyt Honor 10:een tuodaan sitä muistuttava värivariantti. Erikoisväreissä vaihtoehtoja ovat myös vihreä ja sininen, perusväreissä musta ja harmaa.

Etukamerassa 24 megapikseliä

Tekoälystä kohistiin ja P20 Pron lanseerauksen yhteydessä ja nyt tekoäly on otettu mukaan myös Honor 10:n kameraan. Sitä käytetään muun muassa kuvauskohteiden tunnistamisessa ja valaistusasetusten optimoimisessa.

Honor 10:een on asennettu kaksoiskamera. Puhelimen pääkamerassa on 16 megapikselin kenno ja mustavalkokamerassa megapikseleitä on 24. Etukameran tarkkuus on peräti 24 megapikseliä. Mielenkiintoinen ominaisuus on etukameran käyttö myös kasvontunnistuksessa.

Musiikkidiggarit saattavat riemastua siitä, ettei Huawei ole poistanut puhelimesta 3,5 millimetrin kuulokeliitäntää.

Uutuusluurin käyttöjärjestelmä on Android 8.1.

Kuva: Huawei

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien yhdessä Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen kanssa järjestämän yrittäjyysopetuskilpailun on voittanut Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK. Se kilpaili StartUp Passion In Baltic Region -projektilla.

Yrittäjyysopetuskilpailussa etsittiin tänä vuonna ammattikorkeakouluista yrittäjyysopetuksen malleja, joissa on kansainvälistä "twistiä".

– Saimme kisaan kahdeksan kovatasoista osallistujaa. Kukin niistä twistasi yrittäjyyttä ja kansainvälisyyttä omalla tyylillään. XAMKin Passion In Baltic Region onnistui parhaiten vangitsemaan tavoittelemamme tahtilajin. Hankkeessa on vahva valtiorajat ylittävä ulottuvuus, joka konkretisoituu monikansallisten opiskelijayritysten kehittämisenä ja kansainväliseen liiketoimintaan rohkaisemisena”, kiteyttää kilpailua Suomen Yrittäjissä koordinoiva digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä.

XAMKin hankkeen tavoitteena on yhdistää Baltian alueen opiskelijoita järjestämällä muun muassa erilaisia tapahtumia ja koulutuksia. Mukana hankkeessa ovat Tallinnan yliopisto ja Tukholman kauppakorkeakoulu. 

Ammattikorkeakoulujen tämänvuotisen valtakunnallisen yrittäjyysopetuskilpailun teemana oli "yrittäjyyttä ilman rajoja". Tavoitteena oli tuoda esiin vaikuttavia kansainvälisesti orientoituneita yrittäjyysopetuksen malleja esimerkiksi globaalien haasteiden ratkaisemiseen, maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden yrittäjyyden edistämiseen tai korkeakoululähtöisten yritysten kansainvälistymisen vauhdittamiseen.

– Yrittäjyysopetus on parhaimmillaan innostavaa, luovaa, toiminnallista ja yhdessä tekemistä – kuten yrittäjyyskin. On mahtavaa havaita, että ammattikorkeakoulut edistävät laajalla rintamalla ja erilaisin luovin tavoin yrittäjyyttä, ja katsovat samalla myös Suomea pidemmälle, iloitsee kisan tuomaristossa istunut Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen.

Voittaja julkistettiin tänään keskiviikkona Porin AMK-päivillä, jossa XAMK palkittiin opetushenkilöstön yrittäjyysosaamista kehittävällä 5 000 euron koulutussetelillä. Palkinnon mahdollistaa Suomen Yrittäjien Osaavia opettajia — yrittäviä nuoria -projekti. Kunniamaininnan kisassa ansaitsi Tampereen ammattikorkeakoulun Proakatemian KV-tiimi.

Palkittavan mallin valitsi tuomaristo, johon kuuluivat Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen ja asiantuntija Eerikki Vainio, Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOKin varapuheenjohtaja Maria Jokinen, Satakunnan ammattikorkeakoulun lehtori Pia Marjanen sekä Suomen Yrittäjien johtaja Veli-Matti Lamppu, digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä ja projektipäällikkö Päivi Ojala.

Lue lisää StartUp Passion in Baltic Region -hankkeesta XAMKin sivuilta sekä hankkeen sivuilta.

Kuva: iStockPhoto

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

IWA on ottanut selkeän kannan etätöihin ja työssä viihtymiseen. Toimitusjohtaja Rami Korhosen mukaan tärkeintä on, että työt hoituvat.

– Pidämme tärkeänä henkilökuntamme hyvinvointia ja hyväkuntoisuutta sekä kaikenlaista rohkaisemista aktiivisuuteen. Tehdään elämästä kivaa samalla kun tehdään duunia, Korhonen tiivistää.

Viime keväänä yrityksessä mietittiin uusia tapoja muun muassa liikunnan lisäämiseen.

– Joku keksi idean, että yritys voisi sponssata työntekijöille cityfillarit. Päätimme antaa sellaisen mahdollisuuden kaikille Helsingin työntekijöillemme, Korhonen jatkaa.

IWA tarjoaa nyt toista kesää työntekijöilleen HSL:n citypyörät.

– Moni tulee töihin omalla pyörällä, joten vasta muutama on ottanut edun käyttöön. Kokemukset edusta ovat kuitenkin olleet myönteisiä, Korhonen sanoo.

Yritykselle kyseessä ei ole suuri investointi, sillä yhden henkilön oikeus citypyörään maksaa 25 euroa kesäkaudelta. Viime vuonna IWA sai HSL:n Yritys joka liikuttaa -sertifikaatin.

Etätyötä Thaimaassa

IWAn työntekijöillä on täysin vapaa työaika, joten he voivat käytännössä itse määritellä, milloin ja missä tekevät työtä.

– Päivisin, iltaisin tai vaikka öisin. Tärkeintä on, että työt hoituvat. Pyrimme helpottamaan harrastusten ja työn yhteensovittamista. Jos jossakin projektissa on hetki, ettei ole tiukkaa aikataulua, meidän kannalta on sama tekeekö töitä kotoa tai mökilltä tai surffikohteessa.

IWAn päädesigner Tiia Tamminen tekee töitä enimmäkseen Portugalissa, missä hän viihtyy ennen kaikkea surfauksen takia.

Vaikka etätöitä suositaan, valtaosa IWAn henkilökunnasta tekee töitä yrityksen toimistolla Helsingin Kampissa.

– Thaimaassa meillä on parinkymmenen henkilön toimisto. Tuemme myös työntekijöiden reissaamista toimistojen välillä. Talvella moni haluaa tehdä töitä Thaimaasta käsin pari viikkoa tai kuukauden. Siinä on oma etunsa, että palaverit voidaan pitää vaikka uima-altaalla, Korhonen sanoo.

Kuva: IWA / Paavo Tamminen

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Microsoft selvitti alkuvuodesta, miten esimerkiksi työntekijän sukupuoli ja ikä muokkaavat yhteistyömieltymyksiä ja mitkä teknologiat helpottavat eniten etätyöntekijän arkea. Selvitys toteutettiin kyselytutkimuksena yli 14 000 työntekijälle seitsemässä eri maassa.

Monessa yrityksessä palaverit, puhelut ja sähköposteihin vastaaminen vie jopa 80 prosenttia työntekijöiden työajasta. Samaan aikaan etätyöskentelyn suosio kasvaa. Yhdysvalloissa on arvioitu, että maan työntekijöistä enemmistö toimii freelancereina vuoteen 2027 mennessä.

Microsoftin tekemän selvityksen mukaan 61 prosenttia työntekijöistä pitää enemmän lyhyestä ja ytimekkäästä viestinnästä. Kaikissa selvityksen ikäryhmissä suosituimpia viestintämuotoja olivat henkilökohtaiset tapaamiset, sähköpostit ja chat.

Keski-ikäiset ja tätä vanhemmat työntekijät arvostivat enemmän tapaamisia kasvokkain, kun parikymppiset työntekijät kokevat chatit yhtä mielekkäinä. Etätyöntekijöiden mielestä videokokoukset esimerkiksi jaetulla näytöllä ja puhelut ovat huomattavasti tärkeämpiä yhteistyön välineitä. Työnantajan tiloissa työskentelevät vastaajat sen sijaan arvostivat näitä vähemmän.

– Jos uudet digitaaliset työkalut tuodaan työpaikalle ilman johdon tukea ja työntekijöiden koulutusta tai kannustusta niiden käyttöön, niiden hyödyt jäävät vähäisiksi, Microsoftin Marketing & Operations -yksikön johtaja Andreas Korczak toteaa yhtiön tiedotteessa.

Kuva: iStockPhoto

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

SDP julkaisi tänään vero-ohjelmansa, josta odotettiin varsin kärjekästä. Lopputulos oli odotettua säyseämpi ja sovittelevampi.

Puolue kantaa huolta etenkin verovuodoista ja omistuksen verotuksesta, jota sen mielestä pitää maltillisesti kiristää.

Verovuodoilla viitataan listaamattomien yritysten verotukseen, jota pitää SDP:n mukaan tiukentaa. Jo aikaisemmin puolue on kertonut haluavansa muutoksia verotuksen painopisteen muuttamista omistuksen verottamiseen. SDP ehdottaa, että pääomaverokantojen nostamista alle 30 000 tuloissa 30 prosenttiin ja yli 30 000 euron pääomatuloissa 32 prosenttiin. Tavoitteena olisi päästä lähemmäs EU:n keskiarvoa.

Ohjelmassa halutaan muutosta myös yritysten sukupolvenvaihdosten matalaan verotukseen ja etenkin nollaverotukseen, joka koskee nyt muun muassa instituutiosijoittajien ja säätiöiden osinkotuloja. Nollaverotuksen SDP korvaisi viiden prosentin lähdeverolla.

Puolue toteuttaisi veromuutokset asteittain niin, että ne käynnistyisivät seuraavan hallituskauden aikana.

"Yrittäjävähennyksestä ei pidä luopua"

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismasen mukaan yrittämiseen ja omistamiseen kohdistuvat veronkorotukset nakertavat tulevaa talouskasvua.

– Yrittäminen, omistaminen ja investoinnit ovat pitkäjännitteistä toimintaa, jota veropolitiikan tulee tukea.  Hyvä verojärjestelmä on ennustettavaa, sillä epävarmuus verotuksen suunnasta ja tasosta johtaa väistämättä taloudellisen aktiviteetin alenemiseen ja tuotannollisen toiminnan siirtymiseen muualle. 

Kuismanen on huolissaan SDP:n halusta poistaa yrittäjävähennys.

– SDP painottaa, että veropohjaa tulisi tiivistää ja laajentaa veronkorotusten sijaan. Näin yhteisövero pysyisi jatkossakin kilpailukykyisenä. On kuitenkin outoa, että SDP haluaa poistaa yrittäjävähennyksen. Sehän nimenomaan auttaa pienituloisia, ei osakeyhtiömuotoisia yrittäjiä, jotka eivät ole hyötyneet yhteisöveron alentamisista. Tämä on se joukko, jolla on suuri kasvupotentiaali ja sitä kautta mahdollisuus työllistää, Kuismanen jatkaa.

SDP ehdottaa myös arvonlisäveron alarajan nostamista. Tätä Kuismanen pitää tervetulleena, kuten myös osinkoverotuksen veropohjan tiivistämistä.

– Se on tervetullut uudistus, sillä monet kansainväliset ja kotimaiset institutionaaliset sijoittajat sekä muut osinkoverotuksesta vapautetut yhteisöt eivät juurikaan maksa osinkoveroja Suomeen.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Elisa AI Co-Creation Challenge kerää tekoälytiimit yhteen kehittämään uusia tuotteita ja -palveluita. Datan, liiketoimintavalmennuksen ja markkinointinäkyvyyden lisäksi joukkueet pääsevät tekemään yhteistyötä Elisan kanssa. Voittaja valitaan pitchauskisassa Slushissa ja luvassa on 50 000 euron palkkio.

Joukkueilla on mahdollisuus ratkaista ongelmia Elisan eri liiketoiminta-alueilla: viihteessä, teollisessa IoT:ssa, operaattoreiden liiketoimintaprosesseissa, digitaalisessa terveydenhuollossa ja asiakaspalvelussa.

Joukkueet saavat pääsyn anonyymiin dataan, jonka avulla he voivat kouluttaa tekoälymallejaan. Siinä missä ääninauhoituksia voitaisiin hyödyntää suomenkielisen puheentunnistuksen luomiseen, Elisa Viihteen dataa voitaisiin käyttää älykkäiden videosuositusten tarjoamiseen. Osallistujia ohjataan voittavan idean luomisessa, testaamisessa ja kokeilussa, pienimmän toimivan tuotteen rakentamisessa sekä pilotoinnissa asiakkaan kanssa. Tavoitteena on rakentaa markkinakelpoinen ja kaupallistettava tuote kilpailun loppuun mennessä.

– Tämä on startupeille, tutkijoille ja muille yrityksille mahdollisuus päästä kehittämään uutta yhdessä Elisan kanssa. Tiimit pääsevät käsiksi ainutlaatuiseen dataan, oppivat ymmärtämään asiakasta ja voivat yhteiskehittää liiketoimintaa nopeatempoisesti. Tekoälyliiketoiminnan kehittämisellä on valtava vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan, Elisan uusista palveluista vastaava johtaja Henri Korpi sanoo.

Elisa AI Co-Creation Challengen hakuaika on käynnissä. Kilpailuun voi osallistua lähettämällä kolmen minuutin esittelyvideon joukkueestaan ja ideastaan Elisalle 1.7.2018 mennessä. Saapuneiden kilpailuideoiden joukosta Elisan asiantuntijapaneeli valitsee 20.7. mennessä 10-15 mielenkiintoisinta. Kilpailu huipentuu joulukuussa Slushissa, jossa finalistit pitchaavat ja voittajat palkitaan 50 000 euron pääpalkinnolla.

Kilpailun ohjeet ja kilpailuehdot löytyvät täältä.

Kuva: iStockPhoto

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

– Isommat yritykset tekevät valtavasti osaamiskartoituksia. Pitäisikö panostaa siihen, että yrityksissä kartoitettaisiin uuden toimintaympäristön vaatima osaaminen: mitä osaamista heillä pitäisi olla pärjätäkseen tulevaisuudessa? Antti Järvinen kysyy.

Järvisen mukaan edelläkävijöiden seuraaminen osoittaa, että yrityksissä pitäisi pyrkiä purkamaan siiloja ja päästää uuden liiketoiminnan osaajat tekemään yhteistyötä yli organisaatiorajojen.

Googlen selvitys kartoitti, miten suomalaisten suurten yritysten päättäjät näkevät yrityksensä digitaaliset valmiudet globaalissa kilpailutilanteessa suhteessa investointeihin, osaamiseen ja teknologioihin.  Selvitys tarkasteli yli 250 henkilöä työllistäviä yrityksiä.

Yritykset eivät ole globaalikilpailun voittokahinoissa

Googlen Antti Järvisen mukaan tuloksista syntyy sellainen ajatus, että suomalaiset suuret yritykset ovat pääosin vain selviytymässä digitaalisessa ympäristössä ja markkinassa. Siellä ei olla voittamassa.

Selvitys paljasti, että suuryrityksissä digi-investoinnit nähdään pääasiassa keinona pysyä mukana digitalisoituvassa kilpailussa asiakkaista.

– Suurten yritysten investoinnit eivät vieläkään kohdistu liiketoiminnan kasvattamiseen ja kaupallistamiseen. Se ei nouse erittäin merkittäväksi vastaajien suurelle joukolle. Digitalisaatio kuitenkin on suurin kasvun moottori perinteiselle bisnekselle, ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomiselle.

Reilu kolmannes (36 prosenttia) vastaajista nosti digi-investoinnit erittäin tärkeäksi keinoksi kehittää uusia tuotteita tai palveluita. Jos mukaan lasketaan uuden kehittämisessä digi-investoinnit melko tärkeäksi näkevät, niin osuus nousee 78 prosenttiin.

– Suurin kysymykseni on, että onko suurten yritysten johto ajan tasalla tämän kanssa. Tämä mielenkiintoista, koska kasvuahan meidän pitäisi hakea.

Selvityksen mukaan digitaalisuudesta kasvua hakevat aikoivat panostaa verkkokauppaan, asiakaskohtaiseen räätälöintiin, kanta-asiakasohjelmiin ja muun muassa uusiin palveluihin.

– Avoimissa vastauksissa mainittiin investointikohteiksi erilaisia järjestelmähankkeita asiakaspalvelukanaviin sekä toisaalta nousi end-to-end-asiointi.

End-to-end pitää sisällään koko toimitusketjun palaset.

– Elämme liiketoiminnassa, varsinkin kuluttajaliiketoiminnassa, globaalissa kilpailussa. Verkkokaupan kehittäminen, markkinoinnin automaatio ja mobiilipalvelujen kehittäminen eivät nouse riittävän korkealle suomalaisyritysten asialistalla, Järvinen painottaa.

Järvisen mukaan yksinkertaistaen mobiilin voidaan ajatella olevan pelkistetysti yhtä kuin asiakaskokemus.

” Yrittäjän on ymmärrettävä asiakasta” – Kuluttajien e-intensiteetti loistavaa tasoa

Antti Järvinen on huolissaan siitä, että yrityksissä ei nähdä teknologiaa, ei nähdä sitä, että teknologia auttaa ymmärtämään asiakasta. Teknologiaa ei hänen mukaansa myöskään nähdä kasvun ajurina.

– Yrittäjän on ymmärrettävä asiakasta; suomalaisten kuluttajien e-intensiteetti, kyky asioida internet-ympäristössä, on erittäin kehittynyttä. Mutta näyttää sille, että yritysten kehitysinvestoinnit eivät kohdistu sinne palvelukehitykseen eivätkä myynnin ja markkinoinnin automaatioon.

Selvitys paljasti senkin, että vain puolella suuryrityksistä on datastrategia.

– Selkokielellä tämä tarkoittaisi, että yritykset tietäisivät, miten käyttävät dataa omien tuotteidensa ja palveluidensa parantamiseen, miten datan perusteella kehitetään uusia palveluita ja miten käyttävät dataa tuottavuuden paranemiseen.

Esimerkiksi 52 prosenttia vastaajista käyttää dataa laajemmin kuin vain re-marketingin pohjana, eli esimerkiksi dynaamisen hinnoittelun ja kustannusten optimoinnin tarkoituksiin.

Pk-yritysselvitys: Kahdeksan kertaa nopeampi kasvu

Helmikuisen Googlen selvityksen mukaan pk-yritykset, joilla on verkkosivusto, kasvoivat noin kahdeksan kertaa nopeammin kuin yritykset, joilla ei ole lainkaan verkkosivua.

Viimevuotisen Google, SY:n ja Vainun pk-yritysten digikyvykkyyttä kartoittaneen selvityksen mukaan digipudokkaiden luokkaan kuuluu 35 prosenttia pk-yrityksistä, eli heillä ei ole ollenkaan verkkoläsnäoloa.

– Emme ole nähneet merkittävää muutosta siinä, Järvinen toteaa.

Lähitulevaisuudessa aiotaan tänään julkistetun selvityksen mukaan hieman useammin investoida erittäin merkittävästi kuin nyt. Ero nykytilanteeseen on kuitenkin hyvin pieni, eikä mitään digi-investointien kiihtymistä ole nähtävissä.

– Nyt on se hetki, jolloin pitää investoida uuteen teknologiaan. Voisi ajatella, että investointien olennaiselle kiihdyttämiselle olisi olemassa selkeitä perusteita.

Parin vuoden takaisen Elisa Oyj:n ja Suomen Yrittäjien tutkimuksen mukaan yrityksen kasvutavoitteen jälkeen seuraavaksi tärkein yrityksen digitalisoinnin astetta selittävä tekijä on yrittäjän oma suhtautuminen ja kiinnostus digitaalisuutta kohtaan.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

SAK:n kehittämän mittarin mukaisesti hyvissä työoloissa työskentelevistä SAK:laisten ammattiliittojen jäsenistä neljäsosa kokee uuden teknologian käyttöönoton pelkästään myönteiseksi ja yhdeksän prosenttia kielteiseksi. Mittarin perusteella huonoissa tai melko huonoissa työoloissa pelkästään myönteisiä kokemuksia on vain kuudella prosentilla työntekijöistä ja pelkästään kielteisiä 38 prosentilla.

Työolojen laatua mitattiin barometrissa SAK:n kehittämällä Hyvän työn mittarilla, joka mittaa työelämän perusasioita sekä työnteon sujumiseen liittyviä tekijöitä. Uutta teknologiaa koskeva osaraportti on osa SAK:n hanketta, jossa selvitetään kevään ajan tekoälyn ja muun kehittyneen teknologian käyttöönoton vaikutuksia SAK:laisten palkansaajien työhön.

Työhyvinvoinnilla ja työn tuottavuudella on selkeä yhteys

SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila korostaa, että teknologian käyttöönoton onnistuminen on työpaikan omissa käsissä.

– Työpaikan työolojen laadun parantaminen lisää myönteistä suhtautumista uuteen teknologiaan. Tulos vahvistaa käsitystä, että työhyvinvoinnilla ja työn tuottavuudella on selkeä kohtalonyhteys.

Työoloilla on suurempi vaikutus uuden teknologiaan vastaanottamiseen kuin toimialalla, iällä tai sukupuolella. Nuorilla enintään 30-vuotiailla työntekijöillä on paremmat kokemukset teknologiasta kuin vanhemmilla. Miehet suhtautuvat uuteen teknologiaan naisia myönteisemmin ja teollisuudessa teknologian käyttöönotto näyttää onnistuvan paremmin kuin muilla toimialoilla.

Uudella teknologialla ei ole merkittäviä työllisyysvaikutuksia

Teknologiset muutokset ovat SAK:laisilla aloilla yleisiä. Lähes puolet (48  prosenttia) työolobarometrin vastaajista kertoi, että heidän työssään on viimeisten vuosien aikana otettu käyttöön uusi teknisiä laitteita.

Uutta teknologiaa käyttöön ottaneiden työpaikkojen työntekijöistä kolme neljännestä kertoi, ettei heille kuuluneita työtehtäviä ole siirtynyt koneiden, automaattien, robottien tai muun teknologian tehtäväksi. Vain neljällä prosentilla työntekijöistä työtehtäviä oli siirtynyt merkittävästi ja 22 prosentilla jossain määrin koneiden tehtäväksi.

Työolobarometriin haastateltiin noin 1 200 SAK:laisen ammattiliiton jäsentä.

toimitus (at) yrittajat.fi