Järki-Saneeraus on perustettu vuonna 2013. Yhden miehen yritys muuttui työnantajayritykseksi jo parin kuukauden kuluttua perustamisesta. Alusta lähtien yritys on ollut kasvu-uralla. Hämeen Yrittäjien tiedotteen mukaan yrityksen liikevaihto on tuplaantunut joka vuosi. Ensimmäiset kolme vuotta olivat kuitenkin kova koulu nuorelle yrittäjälle.

Prosesseja tehostettu – kattoremontin tekoaika puolittui

Kasvusta huolimatta yrityksessä elettiin kädestä suuhun. Vuonna 2016 yritys oli miinuksella ja yrittäjä Eerik Säkkisellä kovat paineet saada yritys kannattavaksi. Nousujohteinen kasvu-ura löytyi uudelleen monen tekijän summana.

Yrityksessä päätettiin keskittyä kokonaan omakotitalojen kattoremontteihin. Yrityksessä otettiin käyttöön oma toiminnanohjausjärjestelmä, jossa kaikki tarvittava tieto on reaaliaikaisesti käytettävissä.

–  Yritys on kehittänyt omaa toimintatapaansa matkimatta muita. Prosesseja on tehostettu, minkä vuoksi pystymme tekemään kattoremontin nopeammin kuin kilpailijat pienemmällä työntekijämäärällä. Jos kattoremontin tekeminen kesti alkuvuosina neljä päivää, tällä hetkellä teemme sen kahdessa, Eerik Säkkinen kertoo.

Tarkalla kasvustrategialla eteenpäin

Yrityksen palvelukonseptissa asiakas saa tarvitsemansa nopeasti ja kustannustehokkaaseen hintaan. Yrityksessä on selkeät ja läpinäkyvät prosessit sekä myynnissä että asennuksessa.

– Jokaiselle henkilölle on löydetty oma paikka, jokaiselle työvaiheelle on mietitty prosessi, joka on helppo monistaa eteenpäin. Näin kaikki toiminta on mielekästä ja tehokasta, Eerik Säkkinen kuvailee.

Yrityksessä on määritelty myös tarkka kasvustrategia, jonka mukaan on menty jo kolme vuotta. Kolmen vuoden aikana on investoitu noin 200 000 euron edestä koneisiin ja nosturiautoon.

– Yrityksen kannattavuus on 20 prosenttia liikevaihdosta. Viime vuonna tehtiin yli miljoonan euron tulos, tänä vuonna tavoitellaan kahta. Kasvunäkymät ovat huikeat. Tavoitteena on perustaa seitsemän uutta toimipistettä eri puolille Suomea seuraavan kymmenen vuoden aikana, Säkkinen visioi.

Järki-Saneerauksen yrittäjä haluaa luoda positiivista ilmapiiriä, mikä vetää puoleensa vastuusta pitäviä työntekijöitä.

– Yritys on onnistunut palkkaamaan erinomaisia työntekijöitä, joilla on mielenkiintoa miettiä, miten työpäivästä saisi vieläkin tuloksellisemman.

Parhaillaan Järki-Saneeraus suunnittelee Lopen Silmänkantoon uutta toimitilaa. Silmänkantoon rakennetaan paitsi varastotilaa myös oma peltitehdas, jossa jatkossa valmistetaan omat kattopellit. Vaikka yritys on koko ajan ollut kirjoilla Riihimäellä, ovat toimitilat olleet parin vuoden ajan Nurmijärvellä.

Suomen Yrittäjien Vuoden nuori yrittäjä -kilpailu on alle 35-vuotiaille yrittäjille suunnattu kilpailu, joka jakautuu alueellisiin alkukilpailuihin. Valtakunnan Vuoden nuori yrittäjä paljastetaan Nuorten Yrittäjien vuosittaisessa Get Together -päätapahtumassa.

Järki-Saneeraus Oy:n liikevaihto oli viime vuonna  6,1 miljoonaa euroa. Toiminta-alueena on Kanta- ja Päijät-Häme, Uusimaa. Yritys työllistää 40 ammattilaista.

Kuva: Timo Ilomäki

toimitus (at) yrittajat.fi

Näin kertoo Sahateollisuus ry medioille lähettämässään tiedotteessa kaksi viikkoa sitten. Liitto toi esiin huolensa suomalaisen sahateollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn romahtamisesta hyvästä vientikysynnästä ja hinnankorotuksista huolimatta.

– Kilpailijamaissa sahat tahkoavat ennätystuloksia. Koko metsäteollisuudessa eletään huippusuhdannetta. Kolme Suomen suurinta metsäyritystä tekivät yli kymmenen prosentin liiketulosta vuonna 2017. Erinomainen tulos perustui suurelta osin sellun rajuun hinnannousuun, Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori toteaa.

Sahateollisuus huomauttaa, että yksityinen puunostaja Junnikkala Oy on kuitenkin ilmoittanut keskeyttävänsä puun oston. Sahojen mielestä syynä hinnan nousuun on se, että sellutehtailla on raaka-ainepula ja sahatukkia menee myös sellukattiloihin.

Sahateollisuuden kansainvälinen kilpailukyky on romahtanut sahatavaran hyvästä vientikysynnästä ja hinnankorotuksista huolimatta.

Yle uutisoi eilen illan uutislähetyksessä sahojen ahdingosta. Uutisessa todettiin, että syksyllä saatetaan nähdä sahojen pudotuspeli. Yle Uutisten mukaan huolimatta Suomen isojen metsäyritysten ennätystuloksista, sahoilla sellubuumi on näkynyt rajuna tukin hinnan nousuna.

Sahatavaran hinta ei ole noussut siinä missä sellun.

– Elämme sahatavaran globaalia korkeasuhdannetta, ja tavara menee kaupaksi. Kilpailu on kuitenkin kovaa emmekä ole saaneet siirrettyä korkeita tukin hintoja sahatavaran hintoihin, Koskisen Oy:n sahateollisuuden johtaja Tommi Sneck kertoi Yle Uutisille.

Koskisen Oy palkittiin valtakunnallisella Yrittäjäpalkinnolla vuonna 2016.

Kuitupuun ostajia käytännössä kolme ja tukin ostajia kymmeniä

Merivuori selittää tiedotteessa markkinatilannetta.

– Metsäintegraatit käyttävät käytännössä kaiken markkinoille tulevan kuitupuun. Sen sijaan osuus tukin käytöstä on vain puolet itsenäisten sahojen käyttäessä toisen puolen. Näin ollen metsäjäteille lankeaa koko lasku kuitupuun mahdollisesta hinnannoususta, mutta vain puolet tukin hinnan noususta.

Kuitupuun ostajia on käytännössä kolme ja tukin ostajia kymmeniä. Kuitupuun kysyntä on kasvanut, mutta tukin hinta on kääntynyt rajuun nousuun.

Sahojen kilpailuasema kärsii myös energia- ja ilmastopolitiikasta

Sahateollisuuden mukaan metsänomistajat pyrkivät maksimoimaan kantorahatulonsa. On helpompi kilpailuttaa kymmenien ostajien markkinalla tukin hinta kuin kolmen ostajan markkinalla kuitupuun hinta.

– Laskun maksaa itsenäinen sahateollisuus. Kuitupuuta tuodaan myös ulkomailta, lähinnä Baltiasta ja Venäjältä. Tuontipuu on huomattavasti kotimaista kalliimpaa. Lisäksi jopa tukkia keitetään selluksi. Näin puolustetaan kotimaisen kuitupuun alhaista hintaa.

Sahateollisuus huomauttaa, että sahojen kilpailuasema kärsii myös energia- ja ilmastopolitiikasta. – Uusiutuvan energian lisäämiseen tähtäävä tukipolitiikka on vääristänyt sahojen purun ja kuoren markkinat ja hinnat ovat pudonneet. Koska jakeet ovat muun tuotannon ohessa syntyviä sivutuotteita, valuvat niistä aiheutuneet kassavirtamenetykset suoraan sahojen tuloslaskelman viimeiseltä riviltä.

Metsäteollisuudelle ohjatut kansainvälistä kilpailukykyä takaamaan tarkoitetut tukijärjestelmät on suunnattu vain suurteollisuudelle, Sahateollisuus ry toteaa.

– Energiaveroleikkuri ja päästökauppakompensaatio ovat erinomaisia esimerkkejä tuista, jotka hyödyntävät lähes yksinomaan metsäintegraatteja.

Sahateollisuus ry on vuonna 1945 perustettu itsenäisen sahateollisuuden etujärjestö. Yhdistyksellä on 34 jäsenyhtiötä, joiden osuus Suomen sahatavaran tuotannosta on noin puolet. 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kunnallisjohdon seminaari starttasi keskiviikkona Tampere-talossa, nyt 26. kerran. Kaksipäiväisessä tapahtumassa on historiallisen suuri osallistujamäärä, noin 1200 kuntapäättäjää ja yrittäjää.

Puhujina ovat Euroopan investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubbin lisäksi muun muassa Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju, professori Mari Vaattovaara, futuristi Elina Hiltunen ja luova johtaja Saku Tuominen.

Vahvana teemana ensimmäisenä seminaaripäivä on tekoäly ja sen vaikutus kuntatasolla. Muita teemoja keskiviikkona ja torstaina ovat muun muassa kuntien elinkeinopolitiikka, yritysten ja kuntien hyvät yhteiset käytännöt, maakunta ja sote, omistajaohjaus ja kuntien hankinnat.

- Tämä on tärkeä tapahtuma, jossa yhdistetään paikallisia yrittäjäaktiiveja ja kuntien päättäjiä. Mitä kotikunta voi tehdä yrittäjien eteen, että yrittäjät voivat tehdä mahdollisimman paljon kotikunnan puolesta, kiteytti Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen Kunnallisjohdon seminaarin annin.

- Suomen Yrittäjillä on 392 paikallisyhdistystä, vähintään yksi jokaisessa kunnassa. Kunnan menestyksen kehä alkaa kasvaa ja verotulot ja työpaikat lisääntyvät yritysten edellytysten luomisen avulla. Yhteistyö tulee kasvamaan ja meidän pitää saada myös oppilaitokset mukaan, totesi Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

 Puolet työpaikoista katoaa?

Alexander Stubb visioi puheenvuorossaan teknologian vaikutusta talouselämään, politiikkaan ja yhteiskuntaan.

–Yrittäjyys muuttuu ja on tullut erilaisia platformeja alustoja kuten Facebook ja Uber. Koko peruslogiikka eli opiskelu-työ-eläke-kuvio muuttuu. On ennustettu, että vuoteen 2030 mennessä puolet nykyisistä työpaikoista katoaa robotiikan vuoksi – totta vai ei, Stubb maalaili.

Hänen jälkeensä puhunut Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju rauhoitteli seminaariväkeä kertomalla tuoreista tutkimustuloksista, joiden mukaan robotit korvaavat työvoimasta 9 prosenttia ja Suomessa 7 prosenttia.

Yksi ratkaisevista kysymyksistä on Stubbin mukaan ihmisen ja oppivan tekoälyn suhde.

– Vuonna 2050 ihminen ei ehkä saa enää ajaa autoa, koska se on liian vaarallista. Tekoäly hoitaa sen, Stubb vitsaili.

Tekoäly vaikuttaa myös politiikkaan ja vaaleihin. Stubbin mukaan pahimmillaan digitaaliset diktatuurit ohjaavat politiikkaa.

–Tekoäly tietää missä olet, mitä teet, mitä ostat, mistä matkakohteesta tai ruuasta pidät, paljonko sinulla on asuntolainaa, mikä on sydämesi syke. Tekoäly tietää pian sinusta enemmän kuin sinä itse, Alexander Stubb sanoo.

Hänen mukaansa hurja esimerkki löytyy Kiinasta, missä Alipay rankkaa ihmiset ja vaikuttaa heidän arkipäiväiseen elämäänsä, esimerkiksi vakuutusten saantiin.

Valtavia eettisiä kysymyksiä

Stubbin näkee kehityksemme niin, että aluksi ihminen oli biologinen olento ja eläin, nyt olemme älypuhelimia käyttäviä hydridejä. Kolmas vaihe on se, kun alamme saada uusia ruumiinosia koneiden avulla ja aivoihin on ujutettu koneen osia.

– Olemme valtavien eettisten kysymysten edessä teknologian kehityksen ja itseään opettavan tekoälyn vuoksi. Ajatellaanpa vaikkapa sitä jos lapsella on parantumaton sairaus tai hänellä on oppimisvaikeuksia ja nämä voidaan lääkkeillä parantaa – niin parannammeko? Stubb pohti.

– Kehitystä kuvastaa se, että ennen hevonen veti ihmistä, nyt ihminen vetää hevosta autolla, Alexander Stubb kevensi tunnelmaa.

– Lähitulevaisuudessa ihmiset voidaan jakaa teknologiapessimisteihin, teknologiaoptimisteihin ja heihin, jotka suhtautuvat positiivisesti ohjattuun tekoälyyn, Stubb analysoi.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Ympäristöministeriö valmistelee valtakunnallista sähköistä markkinapaikkaa, jonka kautta ammattitoimijat voivat tarjota ja etsiä jätteitä ja tuotannon sivuvirtoja sekä niihin liittyviä palveluja. Pääasiallisia käyttäjiä tulevat olemaan jätteen tuottajat. Esimerkiksi purku-urakan jälkeen markkinapaikalla voi selvittää sen, minne purkujätteen voisi toimittaa.

RL-Huolinta Oy:n toimitusjohtaja Nina Rasolan mukaan markkinapaikka on erittäin toivottu hanke.

– Sähköinen alusta olisi äärimmäisen tärkeä mahdollisen markkinapuutteen kartoittamiseen ja kunnan toissijaisen vastuun todentamiseen. Eli sen avulla pystyisi kartoittamaan, onko aitoja markkinapuutteita jollain alueilla. Sen sijaan sivuvirtojen hyödyntämisessä markkinapaikan tarve on kauempana tulevaisuudessa.

Kunnan toissijaisella vastuulla tarkoitetaan kunnan vastuuta hoitaa jätehuolto niissä tapauksissa, joissa yksityisiä tarjoajia ei ole markkinoilla.

Kunta on vastuussa kotitalouksien ja eräiden muiden jätteiden jätehuollosta. Lisäksi sillä on velvollisuus järjestää jätehuolto, jos jätteen haltija tätä pyytää muun palveluntarjonnan puuttuessa ja jos jäte soveltuu kunnan jätehuoltojärjestelmään.

Palvelussa näkyy tarjonta ympäri maan

YM:n tavoite on, että jatkossa tällaista säännöllistä palvelua tarvitsevan jätteen haltijan tulee etsiä jätehuoltopalvelua markkinapaikan kautta. Jos sopivaa palvelua ei ole tarjolla, jätteen haltija voi tehdä markkinapaikassa palvelupyynnön kunnan jätelaitokselle.

Rasola toivoo, että sähköisestä markkinapaikasta tulee toimiva. Hän toimii myös Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajana.

– Meidänkin yritys pystyisi hyödyntämään markkinapaikkaa osittain, kun meillä ei ole omaa jätteen käsittelyä.

RL-Huolinta tarjoaa jätehuoltopalveluita.

Tavoitteena edistää kiertotaloutta – osa jätelain uudistusta

Ministeriö haluaa edistää kiertotaloutta markkinapaikalla, lisätä kierrätysmateriaalien arvoa ja synnyttää uutta liiketoimintaa. Markkinapaikka on tarkoitus toteuttaa niin, että myös muut vastaavat digitaaliset alustat voivat liittyä siihen.

Markkinapaikan valmistelu on osa jätelain uudistusta. Tavoitteena on avata valtakunnallinen markkinapaikka vuoden 2019 alkupuolella. Markkinapaikkaa tulee ylläpitämään Motiva Oy.

Markkinapaikan hankinnan on tarkoitus käynnistyä kesäkuussa. Hankinnan valmistelua varten YM on julkaissut tietopyynnön HILMAssa.

– Tällä tietopyynnöllä pyrimme kartoittamaan potentiaalisia toimittajia, hankinnan toteutusmalleja sekä kustannustasoa. Ympäristöministeriö tekee päätökset hankintaprosessin käynnistämisestä ja aikataulusta tämän kartoituksen jälkeen, HILMAn hankepyynnössä todetaan.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Tiedot käyvät ilmi Suomen Yrittäjien Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselystä, joka julkistettiin keskiviikkona Kunnallisjohdon seminaarissa Tampereella.

Elinkeinopolitiikka ja resurssit saavat yrittäjiltä parhaat arviot, samoin viestintä ja tiedottaminen sekä koulutus ja osaaminen. Tyytymättömimpiä yrittäjät ovat kunnan hankintapolitiikkaan. (Juttu jatkuu videon alapuolella)

Maakunnista Pohjois-Karjalassa yrittäjät olivat tyytyväisimpiä kuntien toimintaan. Seinäjoki voitti yli 50 000 asukkaan kuntien sarjan, Lieto alle 10 000 – 50 000 asukkaan sarjan ja Muurame alle 10 000 asukkaan sarjan. Eniten sijoitustaan vuodesta 2016 parantanut kunta on pirkanmaalainen Ruovesi.

Keskiarvo kuntien elinkeinopolitiikasta koko maassa on 6,74. Muurame keskiarvo oli 8,73, Liedon 8,87, Seinäjoen 7,61 ja Ruoveden 6,82. (Juttu jatkuu videon alapuolella)

Yrittäjien antamat arviot parantuneet

Yrittäjien arviot ovat parantuneet kaikilla osa-alueilla edellisestä, kaksi vuotta sitten tehdystä kyselystä. Nyt kyselyyn vastasi yli 5800 yrittäjää eri puolilta Suomea.

– Kyselyn tulos osoittaa, että kunnissa on laajalti ymmärretty, että ilman yrityksiä kunta kuolee pois. Siksi viisaat kuntapäättäjät pohtivat ja toteuttavat aktiivisesti keinoja yritystoiminnan edistämiseksi, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

 – Onneksi kuntajohto ympäri Suomen ymmärtää kasvavassa määrin yrittäjyyden merkityksen verotulojen, työpaikkojen ja palveluiden mahdollistajana. Yrittäjäjärjestö haluaa olla vahvasti kuntapäättäjien tukena, Pentikäinen sanoo. (Juttu jatkuu videon alapuolella)

Suomen Yrittäjät on kysynyt yrittäjien arviota kotikuntansa elinkeinopolitiikasta nyt kahdeksan kertaa.

– Parantuneet tulokset kertovat siitä, että yhteistyöstä on hyötyä, ja sitä kannattaa jatkaa, Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan asiantuntija Hannamari Heinonen sanoo.

Kuntien ranking-listat oheisen videon alapuolella.

toimitus(at)yrittajat.fi

Videot: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen(at)yrittajat.fi

Yrittäjien mielestä parhaat kunnat

Yli 50 000 asukasta 

Seinäjoki

Jyväskylä

Joensuu

Kouvola

Salo

Kuopio

Oulu

Rovaniemi

Lappeenranta

Turku

10 000–50 000 asukasta

Lieto

Ilmajoki

Lieksa

Ylöjärvi

Lempäälä

Ulvila

Pirkkala

Naantali

Kaarina

Alavus

Alle 10 000 asukasta

Muurame

Merikarvia

Vieremä

Keitele

Säkylä

Ilomantsi

Pomarkku

Karvia

Siikainen sekä Rusko

Yrittäjien mielestä parhaat maakunnat

Pohjois-Karjala

Satakunta

Etelä-Pohjanmaa

Pirkanmaa

Savo

Varsinais-Suomi

Pohjois-Pohjanmaa

Keski-Suomi

Lappi

Uusimaa

Etelä-Karjala

Etelä-Savo

Kainuu

Keski-Pohjanmaa

Pääkaupunkiseutu

Kymi

Rannikko-Pohjanmaa

Häme

Päijät-Häme

Suomeen perustetaan vuodessa noin sata lupaavaa startupia. Tulos selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) tuoreesta Startupit kansantaloudessa -tutkimuksesta.

Määrä vastaa noin kahta prosenttia kaikista vuosittain aloittavista nuorista yrityksistä, joilla on perusedellytykset kasvulle.

Vuonna 2016 Suomeen perustettiin pääomasijoittajia kiinnostavia startupeja 79. Muita aloittelevia yrityksiä useammin ne toimivat ohjelmistoalalla ja sijaitsivat yrityshautomoissa ja -kiihdyttämöissä.

Joka kolmannella näistä potentiaalisista kasvuyrityksistä oli vaikeuksia saada riittävästi rahoitusta.

Tutkijoiden mukaan kyseiset startupit olivat muihin aloittaviin yrityksiin verrattuna selvästi innovatiivisempia ja kasvuhakuisempia ja jo lähtökohtaisesti muita aloittavia yrityksiä suurempia perustajatiimin koolla ja perustamisvuoden työllisyydellä mitattuna.

Startupeilla on keskimäärin 3–4 perustajajäsentä ja ne työllistävät perustamisvuonna keskimäärin 6,6 henkilöä.

Startup-maailmassa puhutaan usein myös "yksisarvisista", joilla tarkoitetaan yli miljardin euron markkina-arvon alle 10 vuodessa saavuttaneita yrityksiä. Suomen startup-historia sisältää vasta yhden tällaisen yrityksen, peliyhtiö Supercellin.

Lähde: ETLA: Startupit kansantaloudessa (Paavo Hurri, Annu Kotiranta, Mika Maliranta, Satu Nurmi, Mika Pajarinen, Petri Rouvinen, Samuli Sadeoja)

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto/ridofranz

11-vuotias haminalainen Rasmus Riivari perusti kioskin syrjäisen metsätien varteen.

Tulevaisuuden haave, muutto Lappiin, poiki idean omasta kioskista.

– Ajattelin, että aikuisena voisin mennä Lappiin opettajaksi. Kun minua varoiteltiin Lapin korkeista asuntojen hinnoista, aloitin kioskiyrittäjänä. Jostakin on rahaa saatava, Rasmus kertoo Reimari-lehdelle.

Riivari satsaa kioskinsa markkinointiin.

– Mainoksiin kannattaa panostaa. Jo Kouvolantien varressa on mainos silloin, kun kioski on auki. Lisää mainoksia on sitten kioskin tienhaarassa. Olen jakanut mainoksia myös naapureitten postilaatikoihin, tekstiviestitkin ovat olleet käytössä.

 – Kioski on avoinna viikonloppuisin, muttei ehkä joka viikonloppu. Tilanteet elävät muitten kiireitten ja säänkin mukana.

Myynnissä on esimerkiksi linnunpönttöjä, joita koululainen on rakentanut yhdessä isänsä kanssa.

– Kahvia, teetä, pillimehua, leivonnaisia, karkkipusseja. Viime kesänä myynnissä oli myös suppilovahveroita ja itse rakentamiani leluja, nuori yrittäjä sanoo lehdelle.

Riivari palkittiin valtakunnallisessa Yritys hyvä -kilpailussa 3.-6.-luokkalaisten sarjassa.

Kioskin kanssa riittää myös kehitystyötä.

– Kioskin tila kahden polttopuupinon välissä on liian pieni, jotta kahvipöydän voisi sijoittaa katoksen alle. Tilaa voisi syntyä luontevasti, jos ryhtyisin myymään myös polttopuuta asiakkaille, alueen kesämökkiläisille. Tästä on neuvoteltava isän kanssa, pohtii Rasmus lehtihaastattelussa.

Lähde: Reimari

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuvituskuva: Istockphoto

Kunnallisjohdon seminaariin osallistui eilen ja tänään yhteensä yli 1200 kuntavaikuttajaa. Tiistain pääpuhuja oli entisenä poliitikkona itseään tituleerannut Euroopan Investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubb, joka puhui teknologian murroksesta.

Stubb ei anna haastatteluja Suomessa, mutta suostui yllättäen kameran eteen hetkeä ennen astumistaan Tampere-talon lavalle.

Katso fiilikset tapahtumasta ja Stubbin yllättävä kommentti oheiselta videolta!

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Secto Automotiven teettämän kyselyn mukaan vähäpäästöinen autoilu kiinnostaa myös yrityksissä.

Kyselyyn vastanneista yritysautopäättäjistä 52 prosenttia kertoo pyrkivänsä pienentämään yrityksensä autokannan hiilidioksidipäästöjä seuraavan vuoden aikana.

– Vähäpäästöisyys on enemmänkin kuin ekoteko. Esimerkiksi 30 000 vuotuisilla ajokilometreillä yritys voi säästää polttoainekustannuksissa lähes 1 000 euroa vuodessa pienentämällä ajettavan auton Co2-arvot 150 grammasta 100 grammaan, Secto Automotiven toimitusjohtaja Ville Alanen taustoittaa.

Yritysautopäättäjistä 45 prosenttia arvioi autokantansa kasvavan seuraavan vuoden aikana, vain 6 prosenttia ilmoitti autokantansa koon pienenevän

Seuraavan neljän vuoden aikana 28 prosenttia yrityksistä uskoo hankkivansa täyssähköauton. Ladattavan hybridiauton on hankkimassa 42 prosenttia vastanneista yrityksistä.

Hallitus on asettanut tavoitteen liikenteen päästöjen puolittamisesta ja 250 000 rekisteröidystä sähköautosta vuoteen 2030 mennessä.

– Tavoitteeseen pääseminen vaatisi, että seuraavan 13 vuoden aikana ensirekisteröitävistä ajoneuvoista 16 prosenttia olisi sähköautoja. Vuoden 2017 vastaava luku oli 2,2 prosenttia ja on selvää, että ilman radikaalia toimenpiteiden laajentamista tavoitteisiin ei tulla pääsemään, Alanen sanoo.

Ensi vuoden alusta voimaan tuleva IFRS-kirjanpitostandardi muuttaa yritysten tavan kirjata liikkuvan käyttöomaisuuden rahoitusta. Muutoksen myötä IFRS-kirjanpitotavan alaisten yritysten on pääsääntöisesti aktivoitava kaikki yli 12 kuukauden leasingsopimukset taseeseen.

Yritysautopäättäjistä 5 prosenttia uskoi IFRS-muutoksen vaikuttavan yrityksensä tapaan rahoittaa liikkuvaa käyttöomaisuutta. 57 prosenttia piti IFRS-muutoksen vaikutuksia rahoitustapaan epätodennäköisinä.

Secto Automotiven toteuttamaan kyselyyn vastasi yhteensä 861 yritysautoilun päättäjää, käyttäjää ja hallinnoijaa. Kyselyyn vastanneet 345 yritysautopäättäjää hallinnoivat yhteenlaskettuna 9 645 Trafi-rekisteröidyn ajoneuvon kantaa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Yritysten omistajanvaihdos ei läheskään aina onnistu. Seurauksena voi olla yrityksen toiminnan alasajo.

Tampereella eilen ja tänään järjestetyssä Kunnallisjohdon seminaarissa aihe herätti vilkasta keskustelua- Finnveran aluepäällikkö Janne Koivuniemi muistutti yleisöä, että omistajanvaihdos on aina parempi vaihtoehto kuin toiminnan lopettaminen tai konkurssi.

Viime vuonna Finnvera käytti 120 miljoonaa euroa omistajanvaihdosten rahoittamiseen.

– Käytännössä vaihtoehtoja on kolme. Ei niiden välillä pitäisi olla epäselvyyttä siitä, mihin kannattaa pyrkiä.

Älä aja toimintaa alas

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien omistajanvaihdosten asiantuntija Timo Maunulan mukaan liian moni yritykselleen ostajaa etsivä yrittäjä lähtee ajamaan toimintaansa alas.

– Yritystä pitäisi kehittää loppuun asti, jotta se olisi mahdollisimman kiinnostava ostokohde. Ei ostajia kiinnosta yritys, joka on menettänyt asiakkaitaan ja jota ajetaan alas.

Toinen yleinen virhe on yrityksen hinnan arvioiminen liian korkealle.

– Esimerkiksi vanhoille koneille asetetaan monesti liian kallis hinta. Ne saattaa saada halvemmalla jostain muualta. Muutoinkin hintaa kannattaa miettiä tarkasti. Maunula jatkaa.

Korkean hinnan taustalla on usein tunnearvo ja liian kalliiksi arvioitu varasto. Moni saattaa laskea myös liian paljon arvoa tulevaisuuden kasvulle.

Muita haasteita ovat yrityksen sijainti, joka voi karkottaa ostajia. Merkittävämpi ongelma on se, ettei jatkajaa löydy omasta perheestä.

– Moni nuori lähtee Helsinkiin eivätkä he ole enää käytettävissä yrityksen johtoon, Maunula sanoo.

Näin kunta hyötyy

Maunula kertoi Tampereen tapahtumassa hyviä uutisia omalta alueeltaan, jossa yrityskauppoja on tehty tänä vuonna jo yhdeksän kappaletta. Maunulan mukaan koko vuoden määrä tulee olemaan suurempi kuin kahtena edellisvuonna.

– Kunnat hyötyvät jokaisesta sukupolvenvaihdoksesta. Samalla kun yrittäjät saavat jatkajan toiminnalleen ja saavat korvauksen tekemästään työstä, uudet yrittäjät voivat löytää valmiin, toimivan yrityksen. Samalla jokainen yrityskauppa luo verotuloa kunnalle.

Maunula muistuttaa myös, että onnistuneet yrityskaupat luovat elinvoimaisuutta kuntaan.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Työnantajan on perehdyttämisen lisäksi muistettava hoitaa kesätyöntekijän vakuutukset kuntoon. Työtapaturmavakuutus on hankittava ennen ensimmäistä työpäivää ja työeläke-vakuutus (tyel) ensimmäistä palkanmaksua seuraavan kuukauden aikana.

– Kun työnantajakohtainen vuositason palkkasumma ylittää 1200 euroa, silloin työtapaturmavakuutus on otettava, Fennian osastopäällikkö Leena Nurmilaukas kertoo.

Työntekijälle on otettava tyel-vakuutus, kun palkanmaksussa ylittyy 41,89 euron kuukausittainen raja. Työeläkevakuuttamisessa on 17 vuoden ikäraja.

Sähköinen palvelu helpottaa

Jos yrityksessä ei ole vielä palkanmaksujärjestelmää, yrittäjän kannattaa rekisteröityä esimerkiksi Verottajan ylläpitämään maksuttomaan palkka.fi -järjestelmään. Vastaavia pienyritykselle soveltuvia palveluja ovat esimerkiksi suoratyo.fi sekä palkkaus.fi. Sähköisessä palvelussa hoituvat sivukulujen tilitykset ja palkanmaksu.

– Työtapaturmavakuutus on kattava ja omavastuuton, ilman mitään ylärajaa. Se kattaa kaikki työtapaturmista ja työmatkoista aiheutuvat tapaturmat. Työtapaturmavakuutuksesta korvataan jopa eläkkeen maksuun asti.

– Jos työnantaja on laiminlyönyt vakuuttamisvelvollisuutensa, asia menee tapaturmavakuutuskeskuksen hoitoon. Silloin työntekijä pakkovakuutetaan. Työnantajalle määrätään sanktio, Leena Nurmilaukas muistuttaa.

Lisäksi vahingon sattuessa peritään vakuutuksen laiminlyöneeltä työnantajalta enintään 5000 euron omavastuu.

Perehdytä huolellisesti

Kun työhön saa hyvän perehdytyksen, vahinkoja sattuu vähemmän.  

– Kesätyöntekijä kannattaa perehdyttää yhtä huolellisesti kuin muutkin työntekijät, vaikka hän on töissä vain määräaikaisesti, Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen neuvoo.

Nuori on perehdytettävä työhön ja siihen liittyviin vaaroihin sekä varmistettava, että hän osaa noudattaa työturvallisuusohjeita. Erityisen tärkeää on ohjeistaa toiminta häiriö- ja poikkeustilanteissa.

– Perehdytys kannattaa aloittaa tutustuttamalla kesätyöntekijä omaan yksikköönsä, sen tiloihin ja henkilöstöön. Tärkeintä on luoda positiivinen ilmapiiri, jossa uusi kesätyöntekijä uskaltaa kysyä ja toimia avoimesti.  Yksi vaihtoehto perehdyttämiseen ja työssä opastamiseen voi olla nimetä kokeneempi työntekijä kesätyöntekijän ”tutoriksi”.

Rytkösen mukaan yrityksen toiminta ja tavoitteet sekä työtehtävät ja niihin liittyvät tavoitteet kannattaa kertoa kesätuuraajalle mieluiten jo ennen työsopimuksen solmimista.

– Perehdyttämisessä on myös tärkeää kertoa, että kesätyöntekijällä on oikeus ja velvollisuus kertoa esimiehelleen tai työkaverilleen mahdollisesti havaitsemistaan puutteista tai ongelmista työpaikalla tai työtehtävien hoitamisessa.

> Lisätietoa Nuoren työntekijän oppaasta

Muista. Alaikäisille kesätyöntekijöille on erityissäännöksiä. Lisätietoja saa työsuojeluviranomaisten neuvonnasta 0295 016 620 maanantaista perjantaihin klo 9–15.

Muistilista onnistuneeseen kesätyösuhteeseen

1 Opasta

Käy läpi työtehtävät ja niissä käytettävät laitteet. Työn riskit, niiden välttäminen sekä turvavälineiden käyttö. Toiminta häiriötilanteissa.

2 Ohjeista, keneltä apu loma-aikoina

Kesälomien aikana työpaikalla ei välttämättä ole kokeneita työntekijöitä paikalla ja tukea voi näin ollen olla vähemmän saatavilla.

3 Oikeus ja velvollisuus

Kertoa esimiehelleen tai työkaverilleen mahdollisesti havaitsemistaan puutteista tai ongelmista työpaikalla tai työtehtävien hoitamisessa.

4 Muista palkkalaskelma ja työtodistus

Työnantajan on pidettävä kirjaa työtunneista. Muista palkanmaksun yhteydessä antaa palkkalaskelma. Kun työsuhde loppuu, muista työtodistus.

* Neuvot antoi Suomen Yrittäjien Atte Rytkönen.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 17.5.-23.5. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 74 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 11,3 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin miljoona euroa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Pääkaupunkiseudun Vuoden 2018 nuoreksi yrittäjäksi on valittu Oskari Åvall. Åvallin yritys on Grips Garage Oy. Yritys on erikoistunut erityisesti englantilaisten klassikkoautojen entisöintiin, huoltoon ja myyntiin.

Åvall aloitti kunnostamaan isänsä maahantuomaa vuoden 1956 MG MGA Roadsteria 18-vuotiaana. Entisöintiin meni puolitoista vuotta aikaa. Tarkka työ kannatti ja auto sai mm. näyttelypalkinnon. Sana taitavasta entisöijästä lähti kiertämään.

Entisöintitöitä alkoi tulla niin paljon, että Åvall perusti oman yrityksen 20-vuotiaana.

Kymmenen vuotta myöhemmin Grips Garage työllistää Åvallin lisäksi viisi kokopäiväistä sekä kaksi osa-aikaista työntekijää. Liikevaihto on tällä hetkellä hieman yli puoli miljoonaa euroa.

Korjaamolla tehdään kaikki muut auton kunnostustyöt paitsi maalaus ja kromaus. Ne teetetään alihankkijoilla Suomessa.

Yritys on myös tehnyt yhteistyötä e-Drive Retron kanssa. Tarkoituksena on tuoda ensimmäisenä Suomessa asiakkaille mahdollisuus hankkia aito vanha klassikkoauto varustettuna sähkömoottorilla.

Tulevaisuuden Åvall näkee positiivisena. Hän sanoo tietävänsä tarkalleen, mitä tulee tekemään. Uudet rekrytoinnitkaan eivät enää pelota.

Harrastuksesta Suomen johtavaksi entisöintiyritykseksi jalostunut toiminta on Oskari Åvallin intohimo. Vapaa-aikanaankin hän tekee museoajoneuvotarkastuksia Autohistorialliselle Seuralle.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Tiina Lempinen, Vantaan Yrittäjät

Kunnallisjohdon seminaarin osanottajat saivat rutkasti ajateltavaa, kun Idealist Groupin luovana johtajana työskentelevä Saku Tuominen nousi Tampere-talon isolle lavalle.

Tuominen tunnetaan paitsi takavuosien tv:n hittiohjelmista, myös uusia koulutusideoita kehittelevästä HundrED-hankkeesta.

Siinä missä eilinen pääpuhuja, Euroopan Investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubb ennusti teknologian muuttavan kaiken, Tuominen uskoo että paljon jää myös muuttumatta.

– Joitakin asioita se muuttaa paljon vähemmän kuin mitä luulemme nyt.

Tuomisen varsinainen viesti yleisölle oli ajattelutavan muuttaminen silloin, kun halutaan aikaansaada muutoksia.

– Luovuus on monessa työpaikassa riistäytynyt käsistä. Muutosta haetaan täyttämällä yhdessä post it -lappuja. Muutaman kuukauden päästä joku huomaa, ettei yhtäkään lapuille kirjatuista ideoista ole toteutettu.

Tuominen sanoo lopettaneensa omassa organisaatiossaan ideoinnin.

– Se päätös on pelkästään parantanut työn laatua. Kokeilen myös kokeilemaan ideointipalavereja, joissa ideoidaan mitä ainakaan ei tehdä.

"Joskus kannattaa myös lopettaa tekeminen"

Yleisö repesi ymmärtävään nauruun, kun Tuominen kertoi monelle tutun esimerkin.

– Yleensä kun työpaikalla esitetään idea, vastaus on että laitetaan mietintään. On hyvä, että asioita mietitään, mutta pääsääntöisesti tuo vastaus tarkoittaa, ettei idean esittäjää ole kuunneltu. Suosittelen, että kun kuulette tuon vastauksen, laittakaa kalenteriin merkintä kolmen kuukauden päähän. Kysykää silloin kyseiseltä henkilöltä, onko tämä miettinyt asiaa.

Tuomisen mielestä yrityksissä pitäisi pohtia, miten joku ongelma ratkaistaan ja laittaa ehdotukset kokeiluun saman tien. Jos ratkaisu ei toimi, se haudataan.

– Usein ihmisten on haasteellista muuttaa asioita eri suuntaan, tehdä eri tavalla kuin on totuttu. Asiat muuttuvat niin, että joku näkee jotain jota joku muu ei näe. Aluksi pitää nähdä, sitten tehdä. Jos halutaan muuttaa asioita, pitäisi ensi tunnistaa mikä ihmisiä innostaa, eikä tehdä mitään väkisin.

– Jos jonkin asian tekeminen on tuntunut vaikealta useamman kuukauden ajan, se ei voi olla oikein. Joskus kannattaa myös lopettaa tekeminen.

Tuominen kannusti kuulijoita kokeilemaan enemmän.

– Isot muutokset tulevat aina yllätyksenä. Sen takia kannattaa kokeilla asioita. Jos joku ehdottaa sinulle hyvää ideaa, sano että kokeillaan!

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Viestintävirasto varoittaa koti- ja pienyritysreitittimien käyttäjiä kehittyneestä VPNFilter-haittaohjelmasta.

Arvioiden mukaan haittaohjelma on saastuttanut jo noin 500 000 päätelaitetta 54 maassa.

Haittaohjelma voi kuunnella reitittimen läpi menevää liikennettä mukaan lukien salasanat, sitä voidaan myös käyttää ponnahduslautana sisäverkkoon suuntautuvissa hyökkäyksissä.

Haittaohjelmassa on moduuli, jonka avulla voi myös kuunnella laitteen läpi menevää teollisuusautomaatiossa käytettyä Modbus-liikennettä.

VPNFilterin avulla hyökkääjä voi tehdä päätelaitteesta toimimattoman ja sen palauttaminen toimintakuntoiseksi voi olla mahdotonta.

Viestintäviraston mukaan haittaohjelmasta on löydetty yhtäläisyyksiä vuonna 2015 Ukrainan sähköverkkoihin tunkeutumisessa käytetyn BlackEnergy -haittaohjelman kanssa.

Viestintävirasto selvittää mahdollisia haittaohjelman saastuttamia uhreja Suomesta ja kontaktoi nämä teleoperaattoreiden kautta.

Käyttää oletustunnuksia ja salasanoja

Haittaohjelma leviää laitteisiin käyttäen laitteiden tunnettuja haavoittuvuuksia, sekä oletustunnuksia ja salasanoja.

Ensimmäisessä vaiheessa laite saastutetaan ohjelmalla, joka hakee laitteeseen varsinaisen haittaohjelmakomponentin. Vaiheen yksi haittaohjelma pysyy laitteessa myös laitteen uudelleen käynnistyksen jälkeen. Toisen vaiheen haittaohjelman saa kuitenkin poistettua laitteesta uudelleenkäynnistämällä sen.

Tietoturvayhtiö Symantecin mukaan VPNFilter pystyy saastuttamaan seuraavia reititinlaitteita:

Linksys E1200

Linksys E2500

Linksys WRVS4400N

Mikrotik RouterOS Cloud Core Routers: Versiot 1016, 1036, ja 1072

Netgear DGN2200

Netgear R6400

Netgear R7000

Netgear R8000

Netgear WNR1000

Netgear WNR2000

QNAP TS251

QNAP TS439 Pro

Muut QNAP NAS laitteet, joissa käytetään QTS ohjelmistoa

TP-Link R600VPN

Viestintäviraston ohjeet laitteiden käyttäjille:

1) Yllä listattujen laitteiden omistajien on syytä palauttaa laite tehdasasetuksille. Näin mahdollinen haittaohjelma poistuu laitteesta.

2) Asenna laitteeseen samalla valmistajan uusin saatavilla oleva päivitys. Seuraa milloin uusia päivityksiä on saatavilla ja asenna ne.

3) Muuta oletustunnukset ja salasanat laadukkaisiin salasanoihin.

4) Poista etähallinta laitteesta mikäli et sitä tarvitse.

5) Mikäli mahdollista, estä laitteeseen pääsy palomuurilla.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: IStockphoto/CASEZY

– Nyt viimeistään loppuu Excel-palkanlaskennat, jos joku on niitä vielä harrastanut, Karjalan Tili- ja Isännöintikeskus Oy:n Minna Kokki sanoo.

Minna Kokin vanhempien perustama yritys tarjoaa myös isännöintipalveluita. 

Valtiovarainministeriö on arvioinut Taloushallintoliiton laskelmien pohjalta, että tulorekisteri säästäisi toteutuessaan yksityisellä sektorilla vuodessa 1,6 miljoonaa työtuntia. Laskelmissa on otettu huomioon muun muassa ilmoituksista aiheutuva lisätyö. Henkilöstön koulutuksesta ja ohjelmistojen päivityksistä uuteen menettelyyn syntyy kustannuksia.

– Tilitoimistoissa ajansäästö tulee siitä, kun palkkatodistuksia ei tarvitse lähetellä erikseen ammattiyhdistysliikkeille ja esimerkiksi Kelalle. Nettosäästö meillä tulee olemaan plus miinus nolla, mutta viranomaiskäsittelyssä ajansäästö tulee olemaan huomattava, Kokki laskee.

Hän toimii Etelä-Karjalan Yrittäjien puheenjohtajana. Nykyisin esimerkiksi lomautukset ja eläköitymiset aiheuttavat lisätyötä tilitoimistoille.

Kokki laskeskelee, että uudistuksen kakkosvaiheessa palkanlaskennan täydentävien tietojen koodaaminen järjestelmään vie jonkin verran nykyistä enemmän aikaa.

– Tällä hetkellä laitamme palkka-aineiston asiakkaalle ennen maksua tarkistettavaksi, eli joudumme tekemään seurantaa, emmekä voi lähettää tulorekisteri-ilmoitusta suoraan palkanlaskennan jälkeen. Mutta ensi vuoden alusta viisi päivää palkanmaksun jälkeen pitää lähettää ilmoitus.

Menettelytavat sovitaan asiakkaiden kanssa

– Isoin osa asiakkaistamme lähettää meille tuntilistat sähköpostilla. Todennäköisesti, kun siirrytään tulorekisteriuudistuksen kakkosvaiheeseen vuonna 2020, joudumme terävöittämään tietojen keräämistä asiakkaalle päin.

Kokin mukaan vastaisuudessa asiakkaiden on petrattava palkkatietojen ilmoittamista, myös yrittäjien itsensä palkanmaksussa.

– Kaiken kaikkiaan pitää terävöittää tuntikirjauksia, esimerkiksi sairaspoissaolojen ilmoittamista. Monet ilmoittavat kuukauden tuntimäärän, eivätkä ilmoita mitään muuta, silloin laajan ilmoittamisen tavoitteet eivät täyty millään muotoa.

– Aiomme valmistella asiakkaillemme tuntikirjauspohjan, josta näkyy, mitä ilmoitetaan ja milloin. Suosittelisin, että lähdetään heti antamaan niitä täydentäviä tietoja. Iso muutos entiseen on, että palkkaennakot tullaan käsittelemään palkkana jo maksuhetkellä.

Yksi Karjalan Tili- ja Isännöintikeskus Oy:n asiakkaista on 38 henkilöä työllistävä Lappeenrannan Kuljetus Oy, jonka toimitusjohtaja Jukka Tyster on jo kysellyt Kokilta tulorekisteriuudistuksen vaikutuksista.

– Automatisointi ilmoituskäytännöissä on hyvä asia. Meillä on ollut jo useita vuosia käytössä sähköinen työajanseuranta. Tulorekisteriuudistus antaa työntekijöille mahdollisuuden seurata reaaliaikaisesti omaa palkkakertymä esimerkiksi pätkätöissä, Tyster sanoo.

Kokki uskoo, että tulorekisteriuudistus voi olla heidän bisnekselleen hienoinen kasvun paikka. Osa voi harkita palkanlaskennan ulkoistamista, jos ei vielä ole näin tehnyt.

Mikä tulorekisteri?

Tulorekisterin myötä yritysten ja yrittäjien antamat erilaiset viranomaisilmoitukset tulevat poistumaan. Tilalle tulee yksi ilmoitus, jonka nimi on tulorekisterin palkkatietoilmoitus. Useat palkkajärjestelmät rakentavat parhaillaan tulorekisteripäivityksiä, ja jos omasta palkkajärjestelmästä on rakennettu sähköinen yhteys tulorekisteriin, tiedot siirtyvät hyvin vähällä vaivalla tulorekisteriin.

Paperilla voi antaa tiedot vain erityisestä syystä.  Erityisenä syynä voitaisiin pitää tilanteita, joissa ei kohtuudella voitaisi edellyttää tietojen antamista sähköisesti.

Kuva ja video: Riikka Koskenranta

Infografiikka: Lea Hult

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta käsittelee paraikaa uudistuksen kannalta olennaista valinnanvapauslakia.

Julkisuuteen vuodetun valiokunnan lausuntoluonnoksen perusteella näyttää siltä, että valiokunta aikoo ehdottaa valinnanvapauden lykkäämistä hallituksen esittämästä aikataulusta.

– Alan pk-yritysten – joita on yli 18 000  – kannalta epävarmuuden jatkuminen ja uudistuksen kaatuminen olisi hyvin haitallista, Mikael Pentikäinen sanoo.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan keskustelu on edelleen kesken ja lausunto voi vielä muuttua luonnoksesta. Mediatietojen mukaan valinnanvapauslaissa on parikymmentä kohtaa, joihin valiokunta haluaa korjauksia. Lakipykälien viilaaminen voi myöhästyttää merkittävästi koko uudistuksen toteutumista.

– Uudistusta on valmisteltu pitkään ja mielestämme huolella palautetta kuullen. Siksi poliittisen järjestelmän pitää näyttää kykynsä tehdä päätöksiä, ja viedä asia maaliin. Jos tämä nyt kaatuu, se on luottamuskolaus kansanvallalle, Pentikäinen toteaa.

– Jos uudistus toteutuu esitetyssä muodossa, uskomme sen avaavan paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia pk-yrityksille. Olemme vakuuttuneita, että se tulee parantamaan sote-palveluita ja myös tehostamaan niiden tuotantoa.

”Valinnanvapaus ei sekoita tai riko”

– Valinnanvapaus ei sekoita tai riko mitään ja valinnanvapaus on keskeinen osa uudistusta. Sen kautta pystytään lisäämään peruspalveluiden saatavuutta ja ihmiset pääsevät paremmin ja nopeammin hoitoon, painottaa Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö ja sote-asiantuntija Susanna Kallama.

– Valinnanvapaus vahvistaa ihmisten itsemääräämisoikeutta ja on kansalaisen etu. Saamme valita kuka yleislääkärimme on ja saamme valita kotiin vietävät palvelut ja asumispalvelut. Eikö ole ihan oikein, että ihminen saa itse päättää, kuka hänen kotiinsa tulee, Kallama toteaa.

– Erikoissairaanhoito jää edelleen julkisen sektorin vastuulle eli toiminta arjessa jatkuu kuten ennenkin, Susanna Kallama muistuttaa.

Maakuntavaalitkin lykkääntyvät?

Jos uudistus myöhästyy, myös maakuntavaalit myöhentyvät. Maakuntavaalit on ollut tarkoitus järjestää lokakuun lopussa. Vaalien vuoksi lakikokonaisuus on ollut tarkoitus saada valmiiksi hallituksen aikataulujen mukaan ennen kesälomia.

Oikeuskanlerinvirasto kuitenkin lausui alkuviikosta, että lakien voimaantulon ja vaalien väliin tulee jättää noin kuuden kuukauden tauko.

Jos vaalit lykkääntyvät, maakuntavaltuustot eivät pääse aloittamaan työtään ajoissa ja uudistuksen seuraavatkin vaiheet todennäköisesti myöhästyvät.
– Moni maakunta on hyvin valmistautunut uudistukseen. Luotamme, että ne saavat yhdessä muiden toimijoiden kanssa uudistuksen liikkeelle ja pystyvät esitetyltä pohjalta rakentamaan kuhunkin maakuntaan sopivan mallin. Toki on vielä paljon työtä, Pentikäinen toteaa.

– Tiedän, että myös oppositiossa on uudistuksen ymmärtäjiä. Toivon, että jotkut myös oppositiossa voisivat harkita uudistuksen tukemista, Yrittäjien toimitusjohtaja Pentikäinen sanoo.

Susanna Kallaman blogi sote-aiheestatäällä

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Yrityksillä on rekistereissään asiakkaidensa, työntekijöidensä tai yhteistyökumppaneidensa henkilötietoja. 25. toukokuuta  alkaen henkilötietojen käsittelyn on oltava tietosuoja-asetuksen mukaista.

Suomen Yrittäjät on laatinut asetuksen tuomista velvoitteista helppolukuisen oppaan ja toimintaohjeet. Lisäksi jäsentä tuetaan maksuttoman neuvontapalvelun kautta. Järjestö myös tarjoaa tietosuojalomakkeita yrittajat.fin asiakirjapankissa jäsenyrittäjille.

Päivitä osaamisesi, neuvontaa tarjolla

SY:n asiantuntija Petri Holopaisen mukaan EU:n tietosuojaperiaatteiden tietäminen on yrittäjille tärkeää.

– Eli lähtökohtaisesti yrityksessä käsitellään vain sellaisia tietoja, jotka on lainmukaisesti hankittu. Tietoja säilytetään vain sen tietyn ajan, joka on tarpeen. Lisäksi suojellaan tietoa lainvastaiselta käytöltä.

Tästä oppaaseen

Tietosuojalomakkeet asiakirjapankissa jäsenyrittäjille

Seloste henkilötietojen käsittelytoimista Tietosuojavaltuutetun sivuilla

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

– Suomi kansainvälistyy ja muuttuu entistä monimuotoisemmaksi. Maahanmuuttajien yrittäjyys auttaa osaltaan Suomea kasvamaan, Suomen Yrittäjien maahanmuuttajayrittäjyyden koordinaattori Kaisu Keisala-Kaseja sanoo.

– Maailma kylässä -festivaali Helsingissä on vuosien varrella muodostunut tärkeäksi kohtaamispaikaksi, jossa tästä aiheesta keskustellaan ja monet järjestöt kohtaavat siellä.

SY ja HEI Network esittelemässä toimintaansa

Löydä tapahtumaosastolle Facebookin avulla. SY:llä ja HEI Networkilla on Facebook-tapahtuma Suomen Yrittäjät ja HEI Network Maailma kylässä -festivaaleilla. Festarin pääteema on Agenda 2030 - Kestävä kehitys.

SY:n ja HEI Networkin (Helsinki Entrepreneurs International) toimintaan voi käydä tutustumassa Maailma kylässä - festivaaleille 26.-27. toukokuuta.

– Meidät löytää Rautatientorilta Open Finland -osastolta. Luvassa monenlaista kivaa toimintaa: tietokilpailua, arvontaa ja lisäksi voit osastollamme virkata oman maasi lipun maailmankartalle. Liput kiinnitetään isoon maailmankarttaan.

SY ja Uusyrityskeskukset maahanmuuttajayrittäjien tukena

SY:n ja Suomen Uusyrityskeskukset (SUK) ry:n yhteinen hanke maahanmuuttajayrittäjyyden edistämiseksi alkoi maaliskuussa. Yksityisyrittäjäin säätiö on myöntänyt hankkeelle tuen kuluvalle vuodelle.

– Hankkeessa kartoitetaan maahanmuuttajayrittäjien tarpeet. Tavoitteenamme on saada maahanmuuttajayrittäjiä integroitua järjestön toimintaan, Suomen Yrittäjien järjestöjohtaja Mari Kokko kertoo.

Hankkeessa järjestetään tapahtumia, koulutustilaisuuksia ja verkostoitumista sekä verkkomateriaaleja on tulossa. Syksyllä Suomen Yrittäjät ja NewCo järjestettävät yhdessä pilotin, jonka kautta tarjotaan mentoreita maahanmuuttajayrittäjille. NewCo YritysHelsinki on palvelukeskus yrittäjäksi aikoville ja jo yrittäjinä toimiville.

Kuva: iStock Photo/Rawpixel

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kortilla vai käteisellä? Vuosikymmenten ajan yrittäjän ja asiakkaan vuoropuheluun kuulunut pakollinen kysymys on siirtymässä kansanperinteen joukkoon – tai ainakin muuttamassa muotoaan.

Kahden maksutavan rinnalle ovat rynnistäneet mobiilit maksutavat. Esimerkiksi MobilePaylla tehtiin viime vuonna yhteensä 3,7 miljoonaa rahansiirtoa, euromäärällisesti yli 100 miljoonan euron edestä.

Mobiilimaksusovelluksella tehtyjen siirtojen kuukausittainen määrä kasvoi vuodessa 200 prosenttia.

– Yhteensä 85 prosenttia maksutapahtumista on henkilöiden välisiä, kertoo MobilePayn myynnistä ja kumppanuuksista vastaava johtaja Anniina Heinonen.

Kaupan liiton edunvalvontajohtaja Tuula Loikkanen vahvistaa yleisen mobiilimaksamisen kasvusuunnan, vaikkakaan "Suomi ei ole kasvun kärkimaita".

Hän löytää yhdeksi syyksi suomalaisten bonususkollisuuden.
– Bonuskorttien yhdistäminen mobiiliin maksamiseen on ollut aika hankalaa.

S-ryhmä kertoi helmikuussa ottavansa MobilePayn käyttöön ensi syksynä.

"Vaikea lähteä mukaan"

Toinen kasvua hidastava tekijä piilee maksutapojen moninaisuudessa. Pankeilla on omia maksusovelluksia, samoin älypuhelinvalmistajilla. Jotkut sovellukset rajaavat käytön asiakkuuden tai puhelimen oman käyttöjärjestelmän mukaan.

– Yrittäjälle tämä on haaste. Pitäisi olla monta erilaista maksutapaa ja kaikki maksaminen on yrittäjälle kallista. Erilaisten laitteiden ja härpäkkeiden keskellä pitäisi miettiä, mikä on oma kohderyhmä. Uskaltaako jonkun maksutavan jättää pois vai karkottaako se päätös asiakkaita? Voihan olla, että jonkun nykyisen maksutavan elinkaari jääkin tulevaisuudessa vain muutamaan vuoteen, Loikkanen pohtii.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätieteen professori Virpi Tuunainen ymmärtää yrittäjien tilanteen.

– Uusiin maksutapoihin on vaikea lähteä mukaan ennen kuin kuluttajat käyttävät kyseistä palvelua. Ja kuluttajat eivät lähde vauhdilla mukaan ennen kuin on riittävästi palveluita.

Toiveena yhteinen standardi

Maksusovellusten opettelu voi myös nousta ei-diginatiiville yrittäjälle kynnyskysymykseksi. Tuunainen toivookin mobiilimaksamiseen jonkinlaista standardointia.

– Sellainen yhteinen standardi, joka kuluttajan olisi helppo ottaa käyttöön. Esimerkiksi Pohjoismaissa kännykät yleistyivät aikoinaan nopeasti, koska ne olivat operaattorivapaita.

– Nyt Apple iPhone -puhelimeni huomauttaa, että miksi en ota käyttöön Apple Pay -maksutapaa. Siksi kun minulla ei ole Nordean maksukorttia.

"Käteisen käyttö vähenee nopeasti"

Suomen Pankin huhtikuisessa katsauksessa 54 prosenttia suomalaisista kertoi suosivansa korttimaksamista. Pelkästään käteismaksuja ilmoitti suosivansa joka viides.

Suomessa keskimääräinen käteismaksu on 12,70 euroa, korttimaksuissa yli kaksinkertainen, 28,50 euroa. Euromaista suomalaiset nostavat harvimmin käteistä.

Ruotsi on jo linjannut siirtyvänsä cashless societyyn, yhteiskuntaan ilman käteistä rahaa.

– Kyllä Suomessakin käteisen käyttö vähenee nopeasti.

– En usko, että kivijalkakauppiaan kannattaa luopua korttimaksamisesta, Tuunainen toteaa.

Finanssiryhmä OP:n tutkimusyksikön OP Labin yksikönpäällikkö Kristian Luoma pitää mobiilimaksamisen kasvun esteenä juuri korttimaksamisen hyvyyttä.

– Näkemykseni mukaan käteismaksujen määrä putoaa radikaalisti tulevina vuosina. Nyt on jo kauppiaita, jotka eivät ota vastaan käteistä. Viiden vuoden päästä käteinen on harvinaisuus. Ja se on aidosti hyvä asia, Luoma sanoo.

Juttu on julkaistu Yrittäjäsanomien numerossa 3/18

Teksti

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Grafiikka

Maarit Kattilakoski

Kuva: Istockphoto/visualspace