Sipoolaisyrityksen pääkonttorin neuvotteluhuoneen seiniä kiertää mustavalkokuvien rivistö. 1950-luvun lopulla otetussa valokuvassa nelivuotiaat kaksospojat Ben ja Jan seisovat veneen keulassa yhdessä vanhemman veljensä Christerin kanssa, Tor-Björn-isän toimiessa kipparina.

Tor-Björn Fagerströmin hieman aiemmin perustama Marino otti tuolloin ensiaskeleitaan. Veneily oli ollut miehen harrastus, josta kehkeytyi myös leipätyö.

Kaikki oli lähtenyt kuulopuheista. Siitä, että Ruotsissa oli käytössä lasikuiduksi nimetty materiaali, josta voisi rakentaa veneitä.

Fagerströmien kotitalon kellarissa Helsingissä syntyi ensimmäinen Marinon lasikuituveneen muotti – sopivasti joulun alla, jolloin "leikkisästi sanottuna kinkkukin maistui styreenille".

Veljesten rooli Marinossa käynnistyi viikkorahaa ansaitsevista apupojista. Mutterien erittelystä, kulkuvalojen ruuvaamisesta, pressukaarien kokoamisesta. Ja vesisateen täyttämien veneiden tyhjentämisestä ennen kouluun lähtöä.

Tuotanto pyöri Hangon kauppahallissa, jossa ”toisella puolella myytiin lihaa ja vihanneksia, toisella puolella leivottiin Marinon veneitä”. Sen jälkeen valmistus siirtyi vuokratiloihin Jokelaan.

Isän venekisat tarjosivat hyvän testiympäristön Marinon malleille. Sitten iski öljykriisi ja lopetti veneiden avomerikilpailut.

– Veneiden on oltava taloudellisia. Se iskostui selkärankaan, tiivistää Marinon hallituksen puheenjohtaja Jan Fagerström opit 1970-luvun öljykriisistä.

1967 Marino oli muuttanut Uudellemaalle, Sipooseen. 1 000-neliöinen halli ja myöhemmin sen lisäosa nousivat aivan Sipoonjoen rantatörmän läheisyyteen, "30 metrin päähän maailman seitsemästä merestä".

Isältä neuvoja pankkikriisiin

Jan Fagerström tuli yhtiön palkkalistoille 1.9.1972.

– Olen ollut täällä kohta 46 vuotta putkeen ja tittelit vaihtelevat tuotantopäälliköstä hallituksen puheenjohtajaan – siis jos niillä haluttaisiin briljeerata. Yhteistyökumppanit kutsuvat konserni- johtajaksi, hän nauraa.

Lähes kaikki toimintojen toteutukset sekä veneissä että alihankintatuotteissa ovat Janin johtaman tiimin käsialaa.

Velipoika Ben kiersi toisenlaisen polun. Opiskelujakson jälkeinen ura löytyi amerikkalaisyhtiöstä, joka myi muun muassa erilaisia sairaala- tarvikkeita.

– Yhdessä vaiheessa perheen illallisen jälkeen isä raotti ensimmäisen kerran "seuranneensa" minun uraani. Hän kertoi vetäytyvänsä Marinon johdosta ja etsivänsä jatkajaa. Pyysi minua takaisin, Ben Fagerström kertoo.

Mietintäaikaa ei juuri tarvittu. Ben Fagerström palasi Marinolle vuonna 1983, ensin varatoimitusjohtajaksi, ja vuonna 1985 sukupolvenvaihdoksen myötä toimitusjohtajaksi.

– Strategiamme oli tuolloin isot, asuttavat veneet. Näin, että niissä olisi hyvä tulevaisuus.

Pankkikriisi vuonna 1991 romahdutti kuitenkin kaiken.
– Muistan kuinka mietin, mitä hemmettiä nyt pitää tehdä. Tarvitsin aidosti neuvoja.

Niinpä Ben Fagerström meni isänsä juttusille, joka oli nähnyt venemaailman ala- ja ylämäet 1950-luvulta lähtien.

Marino oli ennen pankkikriisiä investoinut uuteen tehtaaseen Pohjanmaalle, joka valmisti sata isoa venettä vuodessa nyt täysin tyhjille markkinoille.

– Isän neuvo oli, että ei tämä tilanne kestäisi kauan, pitäisi vaan jatkaa samassa tahdissa, koska "sitten teillä on valmiit kamat kun muut vasta aloittavat niiden tekemistä", Ben Fagerström muistelee.

Tehtaan piha täyttyi veneistä ja kassan pohja pilkotti.

– Kysyin uudestaan, mitä pitäisi tehdä kassan huvetessa. Isä antoi loistavan neuvon ”myykää”. Kiitin neuvoista ja totesin, etten enää kysy neuvoja, Ben Fagerström myhäilee.

Venepuoli sai lopulta vetoapua Suomen devalvointipäätöksestä ja kauppa virisi, erityisesti Saksan kanssa.

Katoksia bussipysäkeille

Marino sai uutta liiketoimintaa Helsingin Sanomien pääkirjoituksen innoittamana.

– Kuulin radion lehtikatsauksesta, että Suomeen tuodaan bussipysäkkikatoksia Ranskasta. Kirjoituksessa oli jokin lause, tyyliin "onko tämä esimerkki helposta kaupasta".

Veljekset pitivät tuumaustauon ja palaveerasivat bussipysäkkeihin mainoksia myyvän yrityksen kanssa.

– Tutkimme mallikappaletta ja ilmoitimme, että ranskalaisessa tuotteessa on ainakin yksi vika. Me emme pystyisi tekemään lasikuidusta näin huonoa laatua. Se sinetöi lopulta kaupan eduksemme.

– Muutimme katosten rakennetta. Tänä päivänä teemme yhä niitä samasta materiaalista, päivittäen katoksia nykyajan vaatimuksiin, esimerkiksi digitalisaatioon liittyen, Jan Fagerström sanoo.

– Olemme pitäneet tärkeänä, että liiketoiminta veneiden ja muiden tuotteiden välillä olisi järkevässä tasapainossa. Veneiden ulkopuolisen tekniikan osuus liikevaihdosta vaihtelee 20–70 prosenttiin.

Marinon viimeisin, tammikuussa päättynyt tilinpäätöskausi oli plus-merkkinen.

– Monet aiemmat vuodet ovat olleet negatiivisia. Se on johtunut siitä, että emme osaa myydä ulkomaille isoja veneitä, vaikka olemme tehneet kovasti töitä sen eteen. Isot, asuttavat veneet eivät myöskään enää ole se juttu, joka kiinnostaa.

Pohjanmaan tehtaan Marino myi vuonna 2013. Koko tuotanto pyörii nyt Sipoossa.

"Yrittäjyys aiemmin miellyttävämpää"

Vuonna 2015 yhtiö toi takaisin retroklassikkonsa, tuulilasivene-Mustangin.

– Se on yhä meidän hitti. Edustaa tilauskannasta 80 prosenttia, Ben Fagerström laskee.

– Ulkomaille niistä menee lähes 30 prosenttia.

1980-luvun menestysvuosina Marinon leivissä oli 70 työntekijää. Nyt heitä on kuusi.

– Olemme joutuneet sopeutumaan, Jan Fagerström myöntää.

Yrittäjyys on tuonut muitakin muutoksia.

– Se oli aiemmin paljon miellyttävämpää, mukavampaa. Ei ollut niin kiinni valtion tai EU:n byrokratiasta kuten tänä päivänä. Meillä on tuotannossa 4 henkilöä, yksi kirjanpitäjä ja yksi toimitusjohtaja. Silti meidät rinnastetaan samaan kategoriaan kuin 30 000 työllistävä yritys. Se on täysin väärin, Ben Fagerström kritisoi.

Hämmennystä herättää myös uusi EU:n tietosuoja- asetus (GDPR).

– Ymmärrän, että siitä aiheutuu työtä suurille toimijoille, esimerkiksi Googlelle, mutta miksi myös meille, pienelle venevalmistajalle? Me haluamme vain hyvää veneilykesää kaikille.

Sähkömoottorit ovat tulleet osaksi veneilyä, samoin jakotalous. Oman veneen voi vuokrata asuntojen Airbnb-tyyliin.

– Teemme deittiveneen veneiden vuokravälityspalvelu Skipperille. Vuokraat veneen, koukkaat böönan kyytiin, ja otat eväskorin mukaan. Toivottavasti tämä palvelu kiinnostaa, Jan Fagerström tuumii.

Toinen täysin uusi osastrategia liittyy veneiden kaiken kattavaan huoltopalveluun.

– Tarjoamme huolenpitosopimusta asiakkaillemme. Korjaamme, kausihuollamme, ja tuomme veneen takaisin laituriin. Teemme koko paketin.

"Jonkun muun helppo jatkaa"

Muitakin uusia avauksia on suunnitteilla, mutta niistä kaksikko vaikenee.

– Viiden vuoden päästä tarjoamme taas jotain uutta. Aiheet ovat mielessä. Mietimme niitä tiiminä, poikien kanssa.

Marino täyttää ensi helmikuussa 60 vuotta. Fagerströmit toivovat, että yhtiö jatkaisi toimintaansa vielä pitkään.

– Olisi katastrofi, jos Marino poistuisi markkinoilta, Jan Fagerström sanoo.

Omistukseen tulee kuitenkin muutoksia. Saman suvun sisältä ei löydy jatkajaa.

– Ei se tunnu hyvältä, Ben Fagerström sanoo hiljaa.

– Mutta meillä on hyvä tiimi ja tästä on jonkun muun helppo jatkaa, vaikka me emme olisikaan enää remmissä, 8 minuuttia veljeään nuorempi Jan päättää.

Juttu julkaistu Yrittäjäsanomien numerossa 3/18

Teksti

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen(at) yrittajat.fi

Kuvat

Meeri Utti

HMD Globalin valmistamien Nokia-puhelinten malliston odotetaan täydentyvän huomenna tiistaina, kun yhtiö esittelee uuden älypuhelinmallin Moskovassa. HMD kertoi suunnitelmistaan Twitterissä.

Paikkana Moskova on poikkeuksellinen, sillä yleensä älypuhelinjulkistukset ovat sijoittuneet Keski-Eurooppaan, Aasiaan tai Yhdysvaltoihin. HMD käyttää twiitissään hashtagia #ChargedUp.

Markkinoilla ennakoidaan,. että yhtiö aikoo esitellä kansainvälisille markkinoille suunnatun version aikaisemmin Kiinassa esitellystä Nokia X6:sta. Kyseessä on edullisen hintaluokan Android-älypuhelin, jossa on 5,8-tuumainen kosketusnäyttö. Laitteessa on pikalataus, johon edellä mainittu hashtag saattaa viitata. HMD on aikaisemmin kertonut, että X6:n voi ladata tyhjästä 50 prosentin varaustilaan puolessa tunnissa.

Ilta-Sanomien Digitoday arvioi, että hashtagilla voidaan viitata myös langattomaan laturiin, jollaista HMD Global ei ole vielä tarjonnut puhelintensa ostajille.

HMD Global on onnistunut tavoitteessaan päästä varteenotettavaksi peluriksi Android-puhelinten markkinoilla. Tutkimusyhtiö Canalysin mukaan Nokia-puhelimet olivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä Euroopan viidenneksi myydyimpiä älypuhelimia 1,6 miljoonan kappaleen myynnillä. Tämä tarkoittaa 3,5 prosentin markkinaosuutta.

Kuva: HMD Global

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Etenkin Bitcoinin huima arvonnousu näkyi viime vuonna monen suomalaisen innostuksessa sijoittaa rahojaan virtuaalivaluuttoihin.

Tämä näkyi kryptovaluuttoja välittävän Prasosin tuloksessa. Kauppalehden mukaan Prasos ylsi ennätykselliseen liikevaihto- ja tuloskehitykseen.

– Palveluissamme nähtiin kaikkien aikojen vaihtoennätykset. Liikevaihto ja -voitto kasvoivat ihan huimasti. Vuonna 2016 meillä oli liikevaihtoa vajaa miljoona euroa, mutta viime vuonna pääsimme jo yli kolmeen miljoonaan euroon, Prasosin operatiivinen johtaja Sampo Hyvärinen kertoo Kauppalehdelle.

Bitcoinin hinta nousi viime vuonna korkeimmillaan yli 19 000 dollariin. Tämä herätti monen piensijoittajankin kiinnostuksen virtuaalivaluuttoihin. Bitcoinin ohella Prasos välittää Litecoinia ja pian myös Ethereumia.

Sittemmin Bitcoinin hinta laskenut selvästi ja suurin hypetys sen myötä laantunut. Tämä on näkynyt myös Prasosin vaihtomäärissä.

Viime vuoden lopulla yritys keräsi Invesdor-joukkorahoituksella 2,5 miljoonaa euroa, mikä oli yrityksen asettama tavoite.

Kauppalehden mukaan yhtiö aikoo käyttää rahat laajentuakseen ulkomaille. Tällä hetkellä yhtiön asiakkaista noin 95 prosenttia on suomalaisia.

Haastattelussa Hyvärinen arvioi, että pankkien varovaisuus kryptovaluutoissa on osittain seurausta alan huonosta tuntemuksesta.

– Pankkien on helppo pestä kätensä sellaisesta liiketoiminnasta, jonka riskejä ja erityispiirteitä ne eivät osaa arvioida.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Merkittävä osa sosiaalisen median palveluiden käyttäjistä on törmännyt joskus someraivoon. Somecon johtava konsultti Jani Lilja opastaa seikkaperäisesti, miten somessa kannattaa toimia, jos tulee lähes pakottava tarve sanoa asiat suoraan julkisesti.

1. Hengitä syvään ennen kuin julkaiset mitään.

Jos yrität provosoida, muistaa pitää omat hermosi kurissa. Hyvin toimiva konsti on hengittää pari kertaa syvään ennen jonkin asian kritisoimista. Meidän jokaisen oma temparamentti määrittelee pitkälti sen, miten käyttäydymme. Jos kritiikki suunnataan meitä tai perheenjäseniämme lähelle, on luontaista että haluamme kommentoida sitä välittömästi. Jos tunnistaa tietoisesti mokanneensa, on tärkeä muistaa reagoida nopeasti ja pyytää anteeksi.

2. Jos edelleen tuntuu pahalta, hengitä toisen kerran ja nuku yön yli.

Tärkeintä on, että itsekontrolli säilyy.

3. Älä sano mitään sellaista, mitä et sanoisi silmästä silmään.

Tunteiden käyttäminen on hyvä tehokeino somessa mutta jos tunteiden lisäksi ei ole mitään faktaa ja toimitaan vain tunnepohjalta, kannattaa ehkä selvittää asiaa ensin muualla kuin julkisesti. 

4. Jos et ole varma faktoista, älä väitä.

Jos faktat puuttuvat, loppujen lopuksi voi käydä niin, että joudut kommentoimaan asiaa kuulopohjalta. Jos satut vielä olemaan asiantuntija kyseisellä aihealueella, etkä pysty perustelemaan väitteitäsi, oma uskottavuutesi alkaa nopeasti horjua.

5. Älä mene henkilökohtaisuuksiin, vaikka toinen ärsyttäisi kuinka paljon.

Some-keskusteluissa aihe saattaa nopeasti unohtua, jolloin keskitytään vain toisen pommittamiseen. Tällöin itse asia voi unohtua.

6. Kuuntele ymmärtääksesi toista ja hänen motiivejaan

Mieti, mikä motivaattori taustalla on ja miksi toinen lähti hyökkäämään. Jos kyseessä on yksittäinen anonyymitili, silloin ei välttämättä kannata vastata mitään. Muista empatia ja vältä bensan heittäminen liekkeihin.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan kaksi viidestä uudesta yrittäjästä asettaa eläkkeensä perustana olevan YEL-vuosityötulon minimiin tai sen tuntumaan. Kaikista yrittäjistä alarajan tuntumaan vakuuttaa joka viides. 

Seurauksena voi olla myöhemmin ongelmia ansiosidonnaisen sosiaaliturvan saamisessa. Alimmilla YEL-vakuutustasoilla yrittäjä ei saavuta maksamillaan vakuutusmaksuilla ansiosidonnaista sosiaaliturvaa, vaan etuudet jäävät perusturvaetuuksien tasolle.

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan tuoreen puheenjohtajan Susan Äijälän mukaan YEL-työtulon vaikutusta yrittäjän muuhun sosiaaliturvaan ei ole tarpeeksi korostettu.

– Yhtenä ongelmana on, että YEL nähdään liikaa vanhuuseläkelähtöisesti. On muistettava, että YEL-eläkkeisiin sisältyy myös työkyvyttömyys- ja perhe-eläke. YEL-tulo vaikuttaa yhä useampaan yrittäjän sosiaaliturvaan liittyvään kohtaan kuten sairauspäivärahan tasoon, työttömyysturvaan ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan määrään sekä vielä moniin perhe-etuuksiin. Mitä suurempi yrittäjän työtulo on, sitä parempi hänen eläke- ja sosiaaliturvansa on. Mielestäni eläkeyhtiöiden tulisi markkinoida YEL-vakuutus ennemminkin sosiaaliturvavakuutuksena kuin eläkevakuutuksena.

Äijälän mukaan yritystoiminnan alussa määritellylle työtulotasolle ei välttämättä tehdä yrittäjävuosien aikana mitään muutoksia, vaikka yritystoiminta kasvaa. Usein YEL-maksutasoa nostetaan liian myöhään.

– Osa yrittäjistä voi ajatella säästävänsä eläkemaksuista ja pitää näin työtuloaan liian alhaisena yrityksestä saatuun tuloon nähden ja sijoittavat säästyneet rahat muihin kohteisiin. Huolestuttavinta on kuitenkin se, että monet yksinyrittäjät eivät vain yksinkertaisesti pysty maksamaan kalliita eläkemaksuja ja näin ollen heidän sosiaaliturvansa on perustulon varassa. Ehkä olisi viisainta korottaa pakollisen YEL-vakuutuksen alarajaa vastaamaan työttömyysturvan alarajaa. Näin ollen yhä useampi yrittäjä pääsisi Kelan tai työttömyyskassan maksaman työttömyysturvan piiriin, Äijälä jatkaa.

Työttömyysturvan alaraja on tällä hetkellä 12 576 euroa.

Työttömyyskassaan kuulumattomat, niin yrittäjät kuin palkansaajat, voivat saada Kelasta työttömyysajalta peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea noin 550 euroa käteen kuukaudessa. Sen lisäksi voi saada toimeentulotukea sekä esimerkiksi asumistukea. Työttömyyskassan jäsenyys on ainoa tapa vaikuttaa mahdollisen työttömyyskorvauksen suuruuteen.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

SY osallistui tapahtumaan ensimmäistä kertaa maahanmuuttajayrittäjyyshankkeen tiimoilta. Yrittäjäjärjestön tapahtumaosastolla oli mukana myös HEI Network. Se on kansainvälisten yrittäjien verkosto. Osastolla sai virkata oman maansa lipun ja osallistua tietokilpailuun.

– Tietokilpailuun saimme reilut 130 vastausta, mutta siihen vastasi vain murto-osa kävijöistä. Ihmiset jonottivat päästäkseen vastaamaan tabletilla kilpailuun. Osastomme oli koko ajan ihan täynnä, Suomen Yrittäjien maahanmuuttajayrittäjyyden koordinaattori Kaisu Keisala-Kaseja iloitsee tapahtuman onnistumisesta.

Kevytyrittäjyys, maahanmuuttajien yrittäjyys… aihepiiri kiinnosti festivaaleilla

Yrittäjien osastolla festivaalivieraat kyselivät muun muassa kevytyrittäjyydestä, mistä saa tietoa maahanmuuttajayrittäjyyshankkeesta ja moni halusi tilata hankkeen uutiskirjeen.

– Saimme useamman uuden SY:n jäsenen tapahtumassa. Festivaali on matalan kynnyksen paikka ja siksi ihmiset, jotka haluavat tietoa yrittäjyydestä, pääsivät täällä kysymään asioista. He eivät ehkä muuten käy SY:n järjestämissä tapahtumissa.

Keisala-Kasejan mukaan virkkaamisen suosio yllätti järjestäjät.

– Maailmankartta jää Suomen Yrittäjien toimistolle ilostuttamaan ihmisiä.

SY:n ja Suomen Uusyrityskeskukset (SUK) ry:n yhteinen hanke maahanmuuttajayrittäjyyshanke jatkuu vuoden loppuun asti.

Kuvat: Jaana Tihtonen

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

IT-ratkaisuja tarjoavan DevNet Oy:n toimitusjohtaja-yrittäjän mukaan pienten yritysten pitäisi nyt sanktioiden sijaan keskittyä hoitamaan GDPR-velvoitteensa kuntoon.

– Tietosuoja-asetuksesta on puhuttu pitkään, on koulutettu ja on uutisoitu. Tässä mielessä yritysten olisi pitänyt pystyä jo valmistautumaan, mutta tiedän myös omasta kokemuksesta yrittäjänä, että toki ihan kaikkea mahdollista ei muisteta tai osata huomioida, toimitusjohtaja Peter Thim sanoo.

Thim kannustaa yrittäjiä sanktioiden pelon sijaan hoitamaan prosessit kuntoon asetuksen mukaisesti.

Vastaavia vetoomuksia sanktiovapaasta vuodesta ovat tehneet myös muut pk-yritysjärjestöt EU:n alueella.

EU:n tietosuoja-asetus tuli voimaan perjantaina 25. toukokuuta. Suomen Yrittäjien mukaan on hyvä, että kansalaisten henkilötietojen suoja turvataan EU:n tietosuoja-asetuksella ja lain noudattaminen on tärkeää.

– Mutta olisi kohtuutonta odottaa, että pk-yritysten toiminta olisi heti soveltamishetkestä lähtien täysin asetuksen mukainen, sillä viralliset ohjeistukset ovat valmistuneet vasta ihan viime hetkillä, työmarkkinajohtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä sanoo.

Tietosuojaa koskevia tulkintoja on saatu liian myöhään

Useat eurooppalaiset yrittäjäjärjestöt, mukaan lukien Suomen Yrittäjien kattojärjestö UEAPME, ovat pyytäneet Euroopan komissiota suosittelemaan jäsenvaltioille, että asetuksen soveltamisen ensimmäisenä vuonna pääpaino olisi neuvonnassa ja ohjauksessa.  

Yrityksille tietosuoja-asetus on laaja ja monimutkainen kokonaisuus. Pk-yrittäjät ovat SY:n mukaan tehneet paljon työtä ymmärtääkseen, kuinka heidän tulisi ottaa tietosuoja-asetuksen vaatimukset osaksi liiketoimintaansa.

– Silti tietosuoja-asetuksen tulkinnasta ei voi saada vielä riittävää oikeudellista varmuutta, koska tietosuoja-asetusta koskeva tulkinta saattaa vaihdella eri jäsenvaltioissa, asiantuntija Petri Holopainen Suomen Yrittäjistä sanoo. 

Samoin EU:n tietosuojavaltuutetuista koostuvan tietosuojatyöryhmän tulkintoja on saatu myöhään, eikä kaikkea tietoa ole vielä saatavilla suomeksi.

– Siksi esitämme, että valvontaviranomainen ei antaisi sakkoja ensimmäisenä vuonna, vaan opastaisi ja ohjaisi, jos yritys epäonnistuu tietosuoja-asetuksen noudattamisessa, Holopainen sanoo.

IT-yrittäjä: GDPR-asetuksen isoin plussa tietosuojaan herättely

DevNetissä tietosuoja-asetuksen johdosta tehdyt muutokset ovat tulleet maksamaan 25-30 000 euroa.

Tietosuoja-asetus on ollut paljon esillä mediassa. On kerrottu rekisteriselosteesta ja henkilötietojen käsittelyn periaatteista. Millainen on arviosi sitä, miten valmiita suomalaiset yritykset ovat asetuksen vaatimusten suhteen?

– Asiakkaamme kysyvät meiltä yhä, että mitä heidän pitäisi tehdä ja kai te hoidatte nämä. Kaikki yritykset eivät tänä päivänäkään tiedä, mikä GDPR on. Joudumme keskustelemaan asiakkaan kanssa, että mikä on meidän roolimme ja mikä heidän roolinsa. Asetuksesta on tullut sellainen mörkö, DevNet Oy:n Peter Thim toteaa.

GDRP on jatkuva prosessi, se ei ole vain it-asioiden tietoturvaa. Velvoitteiden täytäntöönpano muuttaa yrityksen prosesseja ja hallinnollisia asioita.

– Eiköhän sanktioriski liene alussa kohtuullisen pieni ja lisäksi niiden tulkinta on erittäin vaikeaa alkuvaiheessa.

Uuden lainsäädännön isoin plussa pk-yritykselle on Thimin mukaan ehdottomasti se, että asetus on herättänyt yritykset tarkastelemaan oman yrityksensä tietosuojaa.

– Vähän kärjistäen, aika monessa firmassa on vielä paljon tehtävää. Vielä on epätietoisuutta siitä, ettei sähköpostilla saa lähettää henkilölistoja.

Suomen Yrittäjät on ohjeistanut ja neuvonut yrittäjiä tietosuoja-asetuksen noudattamisessa. Järjestö laati maksuttoman Yrittäjän tietosuojaoppaan. Lisäksi jäsenyrityksille on tehty mallipohjia tietosuojaa koskeviin asiakirjoihin kolmella eri kielellä. Yrittäjäjärjestö on myös järjestänyt koulutusta yrittäjille ja antaa jäsenyrittäjilleen puhelinneuvontaa.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Lue Yrittäjän tietoesuojaopas tästä.

1000 autettua -hyväntekeväisyyskampanjassa tarjotaan maksutonta apua hyvinvoinnin kanssa kamppaileville ihmisille. Ollipekka Kivinin yrityksen Sportie United Oy:n päätuote on Solki.live, joka on webinaarialusta.

Kipinä kampanjan aloittamiselle liittyy oikeastaan verkkovalmennus ja -webinaarialustan syntyyn.

– Yksi syy yrityksen perustamiselle oli se, kun luin paikallislehdestä, että lapset joutuvat odottamaan puheterapeutille pääsyä puoli vuotta. Soittelin terapeuteille ja sain vastaukseksi, että terapiatyö on niin paikkaan sidottua, jonka vuoksi fyysiset kohtaamiset syrjäseuduilla voivat olla hankala toteuttaa, Ollipekka Kivin kertoo.

Nykytekniikalla sessioita voidaan järjestää etänä. Kivinin kampanja syntyi tukemaan ajatusta paikasta riippumattomasta palvelun tarjonnasta.

– Kampanjalla on todistettu, että meillä on nykypäivänä työkalut tarjota apua massoille turvallisesti, helposti ja kustannustehokkaasti – vaikeistakin aiheista.

Hyväntekeväisyyskampanja tukee osaltaan Kivinin liiketoimintaa, joka keskittyy kotimaisen webinaariohjelmisto Solki.live myyntiin.

Massawebinaareista apua masennukseen, työnhakuun ja moneen muuhun

Seuraavan 31. toukokuuta järjestettävän webinaarin aiheena on työuupumus ja sen selättäminen. Verkkovalmennuksissa puhumassa on aina aiheen ammattilainen. Tilaisuuksiin voi osallistua nimettömästi. Webinaareja voi myös katsoa tallenteena jälkikäteen. Suosituin webinaari tähän mennessä on ollut työttömien webinaari, jossa annettiin työnhakuvinkkejä. Siinä oli satoja ilmoittautuneita.

– Toiveita aiheista otetaan mielellään edelleen vastaan. Olen miettinyt jossain vaiheessa omaishoitajille webinaaria.

Järjestäjä on saanut hyvää palautetta.

– Mieleen ovat jääneet palautteet, joissa on kerrottu webinaarin puhujan tarinan koskettaneen katsojaa ja hän on siitä päässyt oireissaan eteenpäin webinaarin avulla, Kivin kertoo.

Yksinyrittäjän tempaus herättelee massawebinaarien käyttöön

Huhtikuussa alkaneen kampanjan taustalla on pieni joukko yrittäjiä ja yksityishenkilöitä. Ollipekka Kivin on itse maksanut kulut tähän asti. Webinaarien asiantuntijat ovat olleet mukana hyväntekeväisyysmielessä tarjoten osaamistaan maksutta kampanjan käyttöön.

Kivin etsii yhteistyökumppaneita ja toiminnan tukijoita lisää, että kampanjasta saataisiin jatkuvaa toimintaa. Hän on yksinyrittäjä. Sportie Unitedin toinen tuote on SportieTown, jossa liikunnan ammattilaiset voivat myydä treenituntejaan verkossa.

– Meillä on menossa etävalmennuksen pilotti erään julkisen toimijan kanssa. Siellä on testaajina lääkäreitä, kuntoutusterapeutteja/-ohjaajia sekä ravitsemusterapeutteja, hän kertoo liiketoiminnastaan.

Kampanjasivu ja ilmoittautumiset www.1000autettua.com.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Helsingin elinkeinopolitiikan kolme painopistealuetta ovat kansainvälisesti houkutteleva Helsinki, osaavan työvoiman kaupunki sekä alusta uusille innovaatioille ja kasvavalle liiketoiminnalle. Kukin painopiste sisältää yhteensä 14 toimenpidekokonaisuutta, joita kaupunki toteuttaa vuosina 2018–2021.

– Helsingin uudet elinkeinopoliittiset tavoitteet on tiivistetty dynaamisiksi ja konkreettisiksi toimenpiteiksi, joilla halutaan edistää yritystoimintaa pääkaupungissa ja palvella asiakkaita entistä paremmin, Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen toteaa tytyväisenä.

Erityisesti nuorissa ja toisen polven maahanmuuttajissa on kaupungin silmissä potentiaalia

Osaavan työvoiman saannin turvaamiseksi kaupungin tavoitteena on muun muassa poistaa esteitä, jotka muodostavat yrityksissä esteitä kasvulle. Erityisesti nuorten ja toisen polven maahanmuuttajien potentiaali pyritään saamaan nykyistä paremmin käyttöön.

– Yhä useampi helsinkiläinen yrittäjä on maahanmuuttajataustainen, ja Helsingin Yrittäjien kansainvälinen yrittäjäverkosto HEI Network toimii yhteistyöverkostona eri kulttuuritaustaisille yrittäjille. Kaksi vuotta toimineen verkoston kautta on jo avautunut uudenlaisia väyliä kansainvälisille markkinoille ja luotu uusia yhteistyösuhteita, kertoo Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala.

Kaupungin visio on olla alusta innovaatioille

Helsingin toimiminen alustana innovaatioille ja kasvavalle liiketoiminnalle on painopisteistä pitkäjänteisin.

Elinkeinopoliittisten toimenpiteiden ohella Helsingin elinvoimaan vaikuttavat ratkaisevasti myös muun muassa koulutukseen, asumiseen, liikenteeseen, ympäristöön, kulttuuriin ja turvallisuuteen liittyvät toimenpiteet. Kaikilla näillä toimilla Helsinki tavoittelee kaupunkistrategiansa mukaisesti maailman toimivimman kaupungin asemaa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistain alkuiltapäivään mennessä rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 288 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoo siirtäneensä tämän lain valmisteluun resursseja oikeusministeriössä.

– Me etenemme aika nopeasti. Lakiesitys lähtee muutaman päivän päästä lausuntokierrokselle, Häkkänen kertoi Ylen uutisissa keskiviikkoaamuna.

–Tarkoitukseni on viedä lakiesitys eduskunnan käsittelyyn heti syksyllä, Häkkänen sanoo.

Hän uskoo lakimuutoksen menevän läpi eduskunnassa, koska sillä on hänen mukaansa laaja tuki kansalaisten keskuudessa ja samoin myös eduskunnassa.

Suomen Yrittäjät ja Kaupan liitto jättivät joulun alla oikeusministeri Antti Häkkäselle vaatimuksen, että sakon muuntorangaistus pitää palauttaa lakiin.

”Kaljavarkaat nauravat kameralle”

Kaupan ala menettää arviolta 550 miljoonaa euroa vuosittain myymälävarkauksien vuoksi.

– Meillä on valvontakameroiden kuvia, joissa nämä kaljavarkaat vain nauravat kameralle, kun tietävät, että he jäävät käytännössä ilman rangaistusta, useassa K-kaupassa yrittäjänä toimiva Marko Hoikkaniemi sanoi huhtikuussa yrittajat.fi:n haastattelussa.

Sakon muuntorangaistus poistettiin laista vuonna 2008 ja sen jälkeen näpistysten määrä kasvoi, lähinnä juuri kaljavarkauksien.

Nyt uudessa laissa poliisi joutuu viemään asian tuomioistuimeen, jos henkilö syyllistyy näpistykseen seitsemättä kertaa vuoden sisällä.

– Määrä voisi olla kyllä pienempi kuin tuo seitsemän kertaa – tai rajana voisi olla myös varastettujen tavaroiden rahallinen arvo. Mutta ehdottomasti nämä on vietävä käräjille, kauppias Marko Hoikkaniemi toteaa.

Raskas prosessi yrittäjälle

Poliisi voisi jo nykylain puitteissa saattaa näpistykset tuomioistuimen käsiteltäviksi. Näin ei käytännössä tapahdu, vaan prosessi päättyy sakon kirjoittamiseen. 

Kauppiaan on itse pitänyt huolehtia siitä, että yksittäinen varkaus siirtyy tuomioistuinprosessiin. Koska prosessi on kallis ja näpistykseen syyllistynyt ei usein pysty maksamaan sakkoa, on hän jäänyt käytännössä ilman rangaistusta.  

Jos sakkoa ei saada perityksi rahana, se voidaan muuntaa vankeudeksi. Muuntorangaistuksen määrää käräjäoikeus, jonka istuntoon sakotettu on nimenomaan tätä varten haastettu. Muuntorangaistuksen pituus määräytyy niin, että kolmea maksamatta olevaa päiväsakkoa vastaa yhden päivän vankeus.

Sakon muuntorangaistuksen palauttamista on kritikoitu, että se tuo ruuhkat tuomioistuimiin. Vuosittain poliisi kirjoittaa noin 10000 sakkoa sellaisille, jotka syyllistyvät vähintään seitsemän kertaa samankaltaiseen rikokseen vuoden aikana. Ylen mukaan näistä sakoista noin 5500 tulee näpistyksistä, käytännössä lähinnä kaljavarkauksista.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Gary Vaynerchuk tunnetaan kirjailijana, yrittäjänä ja bisnesenkelinä. Viime vuonna hän sijoitti suomalaiseen ArcticStartup -uutissivustoon. Aikaisemmin hän on sijoittanut muun muassa Facebookiin ja Twitteriin.

Arctic15-tapahtuman pääpuhujaksi kutsuttu Vaynerchuk naulitsi päälavan eteen täyden katsomollisen startup-henkistä kuulijakuntaa.

– Huomio on yrittäjän tärkein valuutta, riippumatta siitä myytkö kravatteja vai oletko mukana jättimäisessä projektissa, mies julisti.

Suomen ja Pohjoismaiden markkina on startup-yrittäjän kannalta Vaynerchukin mukaan erityisen kiinnostava juuri nyt, koska Facebook- ja Instagram-mainonta on täällä hyvin edullista.

– En ole nähnyt tällaista hetkeä sitten Googlen alkuvuosien 2000-luvun alussa kun rakensin omaa bisnestäni. Ymmärsin vasta vuosia myöhemmin, miten alihinnoiteltua Googlen Adwords-mainonta silloin oli. Nykyisin käytän 80 prosenttia markkinointibudjetistani Facebook-markkinointiin.

Vaynerchuk piti Arctic15-tapahtumassa ytimekkään puheenvuoron, jonka tärkein sanoma oli somemarkkinointi.

– Ihmiset valittavat Facebookin ja Instagramin algoritmien muutoksista, jotka heikentävät näkyvyyttä. Nämä ihmiset eivät muista, että kyseiset palvelut ovat ilmaisia. Ne siis mahdollistavat markkinoinnin näkyvyyden ilmaisen huomion varaan. Jos saat jotain ilmaiseksi, ota hyödyt vastaan. Käytä olemassa olevaa dataa ja hyödynnä sitä, Vaynerchuk painotti.

Sosiaalisen median ja digitaalisen markkinoinnin kohdalla Vaynerchuk luottaa lähitulevaisuudessa etenkin puhekomentoihin, jotka ovat yleistymässä nopeasti. Lisäksi hän uskoo vankasti Facebookin strategiaan.

– Tekstihaku on hyvin pian vanhanaikaista. Puheella hakeminen on tulevaisuuden teknologia. Uskon vahvasti äänen voimaan. Uskon myös Facebookiin, koska tiedän että se yrittää joko ostaa tai tappaa kilpailijansa.

Katso alta Vaynerchukin lehdistötilaisuus!

”Vanhemmat rajoittavat liikaa lapsiaan”

Vaynerchuk otti lehdistötilaisuudessa kantaa myös yrittäjähenkisyyteen. Hänen mielestään monet vanhemmat rajoittavat liikaa lastensa ajankäyttöä esimerkiksi mobiililaitteiden parissa.

– Itse yritän lisätä sitä. Ei minua haittaa, vaikka lapsi viettäisi kaiken aikansa tabletin ääressä, koska siihen suuntaan maailma on menossa ja niitä taitoja lapsemme tulevat tarvitsemaan.

Vaynerchukin mukaan yrittäjähenkisyys lähtee ennen kaikkea lapsesta itsestään, ei vanhempien pakottamana.

– Yrittäjyys on nyt muotia ja moni vanhempi toivoisi lapsestaan yrittäjää. Tulevaisuudessa se vaihtoehto on yhä luonnollisempi. Kyse on siitä, opetammeko vanhempia rajoittamaan vai kannustamaan.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Juhani Tolvanen perusti yrityksen veljensä kanssa opiskeluaikoina. Tuolloin EU-lainsäädäntö pakotti kaikkiin rakennustuotteisiin CE-merkinnän.

– Suomi oli täynnä pikkufirmoja, joita kukaan ei osannut konsultoida asiassa, tai ainakaan konsultteja ei ollut riittävästi. Päätimme veljeni kanssa tarjota apua.

Veljekset pyörittivät konsultointiyritystä kuuden vuoden ajan.

– Matkustimme törkeän paljon. Teimme kaikista reissuista merkinnän kalenteriin ja kuukauden lopussa katsoimme missä olimme olleet. Matkalaskujen tekeminen alkoi ottaa päähän ja mietimme, miten sen voisi automatisoida.

Tolvanen ohjelmoi itse palvelun, jossa käyttäjän ei tarvitse itse kirjoittaa mitään tehdäkseen matka- tai kululaskun.

Konenäkö lukee kuitin tiedot

Tripperin ideana on integroitua käyttäjän mobiililaitteessa olevaan työkalenteriin.

– Jos työkalenterissa on tapaaminen ja tapaamisen osoite, voimme automatisoida koko prosessin. Valitsen ensin tapahtuman kalenterista. Sen perusteella sovellus tietää, missä olen ollut ja miten pitkään.

Sovellus olettaa automaattisesti, että käyttäjä on lähtenyt toimistolta. Oletuksen voi vaihtaa esimerkiksi kotiosoitteeseen.

– Kun sovellus on tehnyt automaattisesti matkalaskun, käyttäjä tarkistaa että tiedot ovat oikein.

Jos käyttäjällä on auto, sovellus olettaa että sitä on käytetty matkaan. Sovelluksen tekoäly oppii hiljalleen käyttäjänsä tottumuksia ja tunnistaa myös muut kulkuvälineet kuten junan.

Tolvasen mukaan yrityksessä on huomattu, että Tripper nopeuttaa matkalaskun tekemistä erityisesti kuitin skannauksessa. Kuitti kuvataan, minkä jälkeen sovellus lähettää kuvan pilvipalveluun ja konenäkö arvioi, mistä tuotteesta tai palvelusta on kyse ja luo kululaskun automaattisesti.

– Me palveluntarjoajana tarkistamme vielä, että tiedot ovat oikein. Tästä tosin luovutaan jatkossa ja konenäkö hoitaa kaiken.

Teksti ja kuvat: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Arctic15:n yleisö sai keskiviikkona vinkkejä mieheltä, joka on onnistunut keräämään miljoona seuraajaa sosiaalisessa mediassa alle 30 päivässä.

Amerikkalainen Brendan Kane on työskennellyt viihdemaailman isojen tähtien kuten Taylor Swiftin ja Rihannan kanssa. Kanen mukaan monet yritykset tuhlaavat miljoonia dollareita tehottomaan markkinointiin.

– Enää miljoonan ihmisen verkoston rakentaminen ei vaadi miljoonia euroja ja isoa asiakasverkostoa. Somen avulla mahdollisuudet ovat avoinna kaikille. Kyse on siitä, miten homma tehdään mahdollisimman nopeasti.

– Ensimmäinen askel on selvittää, mikä saa ihmiset jakamaan sisältöjäsi sosiaalisessa mediassa. Jos et onnistu selvittämään sitä, katoat vain algoritmien maailmaan tai onnistut ärsyttämään ihmisiä postauksilla, joita ei jaeta. Jos sinulla on somekanavallasi vain muutamia seuraajia, siihen on syynsä, Kane selvitti yleisölle.

Satoja testejä yhdestä postauksesta

Kanen mukaan kaikki alkaa ja päättyy testaamiseen. Omassa kokeilussaan hän testasi 30 päivän aikana 5000 erilaista sisältövariaatiota.

– Ne olivat matkailukuvia, videoita, podcasteja, mitä vain. Testasin erilaisia sisältöjä ennen niiden päätymistä pääasialliseen feediini. Joskus saatoin testata satoja versioita yhdestä postauksesta. Vaihdoin otsikoita, videotekstejä, tein pieniä muutoksia ja katsoin, mikä toimii parhaiten. Epäonnistuin monesti, mutta jatkoin kokeilua ja testaamista.

Kane ei ostanut kokeilun aikana lainkaan perinteistä mainontaa. Hän käytti ainoastaan Facebookin omaa mainosalustaa.

– Budjettini oli paljon pienempi kuin mitä oletin. Testaamisen edut olivat kiistattomat: Sain miljoona fania 30 maassa alle 30 päivässä.

Kokeilun perusteella Kane oppi, että fanit on pidettävä sitoutuneina myös jatkossa. Muuten vaarana on kiinnostuksen menettäminen.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Treamer-palvelu on yli 10 vuotta eri startupeissa mukana olleen Peter Sazonovin startup, jonka idea on yksinkertainen: Tarjota yrityksille lyhytaikaista työvoimaa mobiilisovelluksen välityksellä.

Sazonov myi vuonna 2013 yhdessä nyhtökaurasta tutun Maija Itkosen kanssa perustamansa Powerkiss Oy:n. Sen jälkeen hän mietti pari vuotta, mitä tekisi seuraavaksi.

– Eräässä keskustelussa tuli esille, miten hankalaa nykyisten vuokratyöfirmojen käyttö yritykselle voi olla. Aloimme miettiä, mikä olisi ratkaisu.

Treamer julkistettiin kaksi vuotta sitten. Alkuvaiheessa sovelluksen kautta oli mahdollista tarjota töitä nuorille.

– Firmat innostuivat nopeasti. Monesta yrityksestä kuului, että heillä oli huonoja kokemuksia henkilövuokrauksesta. Tarve oli kuitenkin selvä, haluttiin palkata työntekijöitä nopealla aikataululla.

Nyt Treamerissa on 12 000 työntekijän profiilit ja lisää tulee jatkuvasti, vaikka sovellusta ei ole juurikaan markkinoitu. Arctic15-tapahtumassa Helsingissä Sazonov on metsästämässä rahoitusta laajentumiseen Suomessa ja Pohjoismaissa.

Pisteytys työn jälkeen

Treamerin luonne on puhtaasti suorituskeskeisessä työssä kuten tapahtumien järjestämisessä, huolto- ja varastotöissä sekä siivouksessa.

– Moni sovelluksen käyttäjä on nuori, joka ei välttämättä pääsisi muuten kovinkaan helposti työelämään käsiksi.

Tällä hetkellä Treamer tekee yhteistyötä muun muassa Helsingin kaupungin kanssa. Kaupunki on tarjonnut sovelluksen kautta töitä lukuisille maahanmuuttajanuorille. Heitä on palkattu paikallisiin tapahtumiin.

Treamerista yritys näkee työntekijän aikaisemmin tehdyt vuorot. Tämä voi helpottaa uusien työtehtävien saamista.

– Kaikki tehty työ tulee näkyväksi digitaalisen alustan kautta ja firmat saavat työntekijöitä silloin kuin tarvitsevat, Sazonov sanoo.

Lyhimmät sovelluksen kautta saadut työtehtävät kestävät vain muutaman tunnin, pisimmät ovat toistaiseksi voimassaolevia sopimuksia. Sopimus tehdään suoraan sovelluksessa ja sen osapuolia ja Treamer ja työntekijä. Yritykselle lähetetään työstä lasku.

– Tyypillinen tilanne on, että yritys soittaa ja pyytää viisi työntekijää huomiseksi. Yritys kertoo mistä työstä on kyse, milloin ja missä ja paljonko siitä maksetaan. Sen jälkeen työnhakijat voivat ilmoittautua työn tekijäksi ja yritys valitsee heistä mielestään sopivimmat.

Työsuorituksen jälkeen yritys pisteyttää työntekijän.

– Me vähennämme yrityksen riskiä. Työntekijän voi ottaa vain päiväksi, eikä sopimusta tarvitse jatkaa. Lyhytaikainen rekrytointi on monelle yritykselle aivan liian hankala hallinnoitavaksi.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Jyrki Mäkynen ilmoitti torstaiaamuna Lännen Median haastattelussa, että on käytettävissä Suomen Yrittäjien puheenjohtajaksi vielä yhdelle kaksivuotiskaudelle, mikä on sääntöjen mukaan mahdollista.

– Olen aika ajoin miettinyt ratkaisua viime kuukausina. Asioita on kesken ja harkinnan jälkeen päätin, että olen ehdolla vielä kolmannelle kaudelle, Mäkynen kertoo Yrittäjäsanomille.

Yrittäjäsanomien tekemän kyselyn mukaan myös järjestön nykyiset varapuheenjohtajat eli Varsinais-Suomen Jaakko Männistö, pääkaupunkiseudun Carita Orlando ja Etelä-Savon Nina Rasola haluavat jatkaa tehtävissään. Heille kuluva kaksivuotiskausi on ensimmäinen.

Toimialajärjestöjen edustaja puheenjohtajistossa, Taloushallintoliiton Mikko Akselin on varapuheenjohtajana nyt kolmatta kautta eli sääntöjen mukaan hän ei voi asettua enää ehdolle varapuheenjohtajaksi. Taloushallintoliitolta saattaa tulla uusi ehdokas varapuheenjohtajistoon.

– Keskusteluja asiasta on käyty ja harkitsen asiaa, että asetunko ehdolle varapuheenjohtajaksi. Arvostan suuresti Suomen Yrittäjiä järjestönä, sanoo Taloushallintoliiton puheenjohtaja Antti Rantalainen. 

Kolmet vaalit edessä

Jyrki Mäkyselle ehdolle asettumisen syinä on muun muassa se, että edessä ovat kolmet vaalit tai ainakin vähintään kahdet eli eduskuntavaalit ja eurovaalit. Maakuntavaalien kohtalosta ei ole vielä varmuutta.

– Eduskuntavaalit ovat tärkeimmät. Järjestön uudistaminen on toinen erittäin merkittävä asia. Kun olen ollut uudistusta käynnistämässä haluan myös jatkaa sitä, Mäkynen perustelee ratkaisuaan.

– Yrittäjien edunvalvonnan puolella ykkösasia on työmarkkinoiden uudistaminen ja muutosten aikaansaaminen siellä. Tilanne näytti aluksi hyvältä nykyisen hallituksen ohjelman kanssa. Jotakin olisi voinut tapahtua, mutta sitten hallitus jäikin monesta eri syystä lähtökuoppiin, Jyrki Mäkynen sanoo.

Paikallinen sopiminen on Mäkysen mukaan työmarkkinoiden keskeisin asia, se että työn tekemisen ehdoista voidaan aidosti ja oikeasti sopia työpaikoilla työnantajan ja työntekijän välillä.

– Emme edelleenkään halua romuttaa tes-järjestelmää. Se on hyvä lähtökohta, mutta sen pitäisi olla väljä raami, johon pitää olla mahdollisuus tehdä paikallisia poikkeuksia, Jyrki Mäkynen kuvailee.

– Yritysverotuksen kehittäminen on myös tärkeä asia, samoin yrittäjän sosiaaliturva. Siellä on selviä epäkohtia, yksi räikeimmistä on yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen heikko työttömyysturva, puheenjohtaja Mäkynen listaa tärkeimpiä asioita.

– Koulutuspolitiikka on itselleni läheinen asia ja olen mukana niin ammattikorkeakoulun kuin koulutuskuntayhtymän hallituksissa. Osaavan työvoiman saaminen on kohtalonkysymys suomalaisille yrityksille ja koko maalle, Mäkynen painottaa.

Tuleeko vastaehdokkaita?

Yrittäjät ovat värikästä ja voimakastahtoista porukkaa. Millaista palautetta puheenjohtaja Mäkynen on saanut kiertäessään maata kuluneen kauden aikana?

– Porukan antama palaute on tämän työn suola. Mielipiteitä ei tarvitse lypsää, vaan palaute tulee välittömästi. On myös mukava saada hyvää palautetta. Se on yksi perusteista, miksi asetun ehdolle. Kannatusta tuntuu olevan eri puolilla maata, Jyrki Mäkynen sanoo.

Oma piiri Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät tulee esittämään Mäkystä puheenjohtajaksi.

Yrittäjien aluejärjestöt tai toimialajärjestöt eivät ole vielä pitäneet kokouksia, joissa virallisesti nimetään niiden mahdolliset puheenjohtaja- ja varapuheenjohtajaehdokkaat.

Jyrki Mäkynen valittiin vuonna 2016 Vaasan liittokokouksessa jatkokaudelle ilman vastaehdokkaita. Mitkä ovat hänen aavistuksensa nyt – saako hän loppusyksystä Turun liittokokouksessa vastaehdokkaan tai -ehdokkaita?

– En tiedä siitä enkä sellaisesta ensimmäisenä kuule. Tarjoan itseni järjestön käyttöön ja teen parhaani. Muut katsovat kuinka pitkälle se riittää ja tekevät johtopäätökset, Mäkynen mukailee tunnettua urheilijasanontaa.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Viestintävirasto listasi Suomen kunnat niiden nopeiden kiinteän verkon laajakaistayhteyksien saatavuuden ja käytön mukaan.

Jokainen kunta arvioitiin tähtiluokituksella yhdestä viiteen. Arviointiperusteena oli tilanne, jossa kaikkien vakinaisten asukkaiden saatavilla on 1000 megan eli yhden gigan liittymä ja kaikkien käytössä 100 megan liittymä. Laskennassa huomioitiin myös hitaampien nopeusluokkien käyttöä ja saatavuutta.

Parhaat kunnat ylsivät yli kolmeen tähteen, mutta koko Suomen keskiarvo jäi kahteen tähteen.

Euroopan komission mukaan jokaisella eurooppalaisella tulisi olla vuonna 2025 mahdollisuus nopeaan, vähintään 100 megan laajakaistaan, joka olisi helposti päivitettävissä aina 1000 megan yhteysnopeuteen.

Viestintäviraston viime vuoden tietoihin perustuvassa kuntakohtaisessa laajakaistaluokituksessa ovat mukana vain kotitalouksien kiinteän verkon liittymät.

Parhaat kunnat (tähdet 0-5)

Saltvik, 4

Taivalkoski, 3,5

Geta, 3,5

Maarianhamina, 3

Pudasjärvi, 3

Raisio, 3

Jomala, 3

Vårdö, 3

Lahti, 3

Eckerö, 3

Oulu, 3

Kankaanpää, 2,5

Sund, 2,5

Hammarland, 2,5

Finström, 2,5

Kuopio, 2,5

Rauma, 2,5

Lemland, 2,5

Lumparland, 2,5

Tampere, 2,5

Naantali, 2,5

Sodankylä, 2,5

Kempele, 2,5

Lohja, 2,5

Pori, 2,5

Ranua, 2,5

Helsinki, 2,5

Laitila, 2

Rääkkylä, 2

Heinola, 2

Kyyjärvi, 2

Rautavaara, 2

Jämijärvi, 2

Utsjoki, 2

Karvia, 2

Valtimo, 2

Pirkkala, 2

Siilinjärvi, 2

Ilomantsi, 2

Kokemäki. 2

Uusikaarlepyy, 2

Espoo, 2

Pomarkku, 2

Loviisa, 2

Raasepori, 2

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

– Ratkaisumme avulla kokille jää paljon enemmän aikaa valmistaa ruokaa. Myös omavalvonta aiheuttaa lisätöitä, ja tuo lisää rutiinityötä, jota pyrimme automatisoimaan, Fredman Professional Kitchen Oy:n digital program manager Elina Kiiski kertoo kasvuyritystapahtuma Arcti15:ssa Helsingissä.

Fredman Groupin Kiiski esitteli eilen tapahtuman yleisölle heidän teknologiaratkaisujaan, erityisesti Chefsteiniä.

Yrityksen lokakuussa lanseeraama Chefstein-teknologiaratkaisu tuo keittiötiedon keittiönjohtajalle näkyväksi, ja auttaa johtamaan sekä kehittämään toimintoja.

– Palvelumme parantaa ruokaturvallisuutta ja vähentää hävikkiä datan avulla. Voimme yhdistää erilaisia tietoja: kävijätietoja, käyttäytymistä ja keittiön prosesseja.

Saksassa ravintola-alan Anuga-messuilla lanseerattu palvelu on pilvipalvelu ja keittiöissä käytettävät sensorit ovat langattomia. Se on mobiilisovellus, joka kulkee taskussa ja kertoo tilanteen ruokaturvallisuuden näkökulmasta.

Startup-kumppaneita haussa kehitystyöhön – ”Olemme liikkeellä myös investorina”

Fredman Groupin hallituksen puheenjohtaja ja Fredman Professional Kitchenin toimitusjohtaja (kesäkuuhun asti) Peter Fredman kertoo heidän olevan Arctic15-messuilla liikkeellä kahdessa roolissa. Fredman on valmis isompana toimijana investoimaan kiinnostavaan startuppiin ja toisaalta he tuovat esille Chefstein-ratkaisuaan.

– Etsimme kumppaneita mukaan kehittämään palvelua. Siihen voidaan tuoda uusia palvelumalleja, ja uusia ammattikeittiöille soveltuvia teknologioita, Peter Fredman kertoo.  

– Asiakkaat sanovat, että pienessäkin ravintolassa palvelumme auttavat säästämään kaksi päivää kuukaudessa, kun rutiinitöitä automatisoidaan, Elina Kiiski kertoo.

”Vuonna 2015 tehtiin eskimokäännös ja asiakas nostettiin keskiöön”

Fredman Group Oy on entiseltä nimeltään Eskimo Finland Oy. Konsernilla on ammattikeittiö- ja horeca-liiketoimintaa sekä kuluttajaliiketoiminnasta. Fredmanit alkoivat muuttaa yritystään perinteisestä pk-tuotantoyrityksestä palvelu- ja brändivetoiseksi yritykseksi.

– Uudistamme ja uudistumme jatkuvasti koko ajan. Kaikki muuttui, niin se pitääkin. Moni sanoo, että on asiakaslähtöinen, mutta silti tuote saattaa olla keskiössä. Olemme tehneet eskimokäännöksen, se tarkoitti myös kulttuurista muutosta, yrittäjä-toimitusjohtaja Fredman kertoo.

Yritys on kehittänyt teknologiaratkaisuja jo yli 10 vuotta, mutta intensiivinen kehitys alkoi vuoden 2015 jälkeen, kun liiketoimintamalli muuttui.

– Jos aiemmin tarjosimme pelkkää kuituliinaa, nyt myymme ruokaturvallisuutta ja -varmuutta, Elina Kiiski havainnollistaa.

Yritys hyödyntää ajattelussaan kolmea teemaa: profit, people ja planet.

– Tällä ratkaisulla pystytään säästämään kustannuksia, myös ruokahävikin vähentämisen muodossa. Mukana on myös planet-ajattelu: hukkaenergian vähentämistä ja optimointia. Ihmispuolessa puhumme työhyvinvoinnista, sillä keittiöt ovat haastavia ympäristöjä.

Ratkaisun vastaanotto on ollut Fredman Group Oy:n Kiisken ja Peter Fredmanin mukaan erittäin hyvä.

– Keittiöammattilaiset ovat yllättyneitä siitä, millaista tietoa palvelussa on saatavilla. Myös elintarvikeviranomaiset ovat kiinnostuneita tästä.

Teksti: Riikka Koskenranta

Kuvat: Fredman Group Oy

Esineiden internet (IoT) on jalkautumassa vauhdilla suomalaisyrityksiin.

Arrow ECS Finlandin IoT:n tila Suomessa -barometrin mukaan IoT-keskusteluihin osallistuu yhä enemmän yrityksen asiantuntijoita ja keski- sekä kehitysjohtoa. Aiemmin keskustelut käytiin enimmäkseen ylimmän johdon tasolla.

Teknologiasta, ICT:stä ja tietohallinnosta vastaavat päättäjät uskovat IoT:n vaikuttavan eniten tuotteen laadun parantumiseen, riskienhallintaan sekä kustannussäästöihin vuosien 2017−2020 aikana.

– Selvityksemme mukaan IoT:tä tehdään nyt yrityksissä erittäin paljon. Kehitystä Suomessa vauhdittaa ekosysteemi, josta löytyy vaadittava teknologia ja tietotaito vaativien end to end -hankkeiden toteutukseen. Ilman ekosysteemejä ja yhdessä tekemistä ideat eivät voi muuttua toimiviksi, konkreettisiksi kokonaisuuksiksi. Tulevaisuudessa markkinoilla tullaan näkemään myös uudenlaisia innovatiivisia ratkaisuja ja palvelumalleja, kun uudet tiedonsiirron tekniikat kuten NB-IoT ja 5G kehittyvät ja tulevat tarjolle globaalisti. Suurimmat kehityksen hidasteet ovat juuri markkinoiden kypsymättömyys ja osaamisen puute. Datan määrän lisääntyessä kasvavat myös tietoturvahaasteet, kertoo Arrow ECS Finlandin Technology Advisor Iikka Taanila.

Selvityksen mukaan kaksi kolmesta (66 %) suomalaisyrityksestä on jo liittänyt IoT:n osaksi organisaation kehityssuunnitelmaa. Sen arvioidaan tuovan teollisuuteen lisää tehokkuutta tuotantoprosessiin, rakentamiseen kasvua ja energia-alalle uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia.

Näistä kolmesta toimialasta eniten IoT:tä hyödynnetään energia-alalla.

– Paperiteollisuudessa on käynnissä maassamme jo hankkeita, joissa IoT-antureiden tuottamien datamassojen avulla on pidennetty paperikoneen huoltoväliä, jopa viidenneksellä. Ennakoivan analytiikan, tekoälyn ja tiedolla johtamisen avulla voidaan automaattisesti optimoida prosesseja ja parantaa asiakaspalvelun laatua, Taanila sanoo.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto/Ekkasit919

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 24.5.-30.5. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 401 yritystä.

Uusimmalla listalla on mm. missikisoissa vuonna 1988 esiintyneen Helena Karihtalan sisustusalan yritys Interior Design Helena Karihtala. Yritys teki 421 000 euron liikevaihdolla 33 000 euron tuloksen.

Listalta löytyy myös vuonna 1997 missikisoissa esiintyneen Maria Drockilan yritys. Kynttiläpajastaan tunnettu yritys teki 2,1 miljoonan euron liikevaihdolla tulosta 312 000 euroa.

toimitus (at) yrittajat.fi