Hoitokoti Päiväkumpu Oy:n toimitusjohtaja Anne Kangas jatkaa äitinsä ja kahden tätinsä vuonna 2001 perustamaa yritystä.

– Olen ollut alusta asti mukana kehittämässä elämäniloista toimintaamme. Aloitimme Vuosaaresta, jossa meillä oli 15-paikkainen ryhmäkoti. Sieltä toiminta lähti kehittymään. Meillä oli paljon tyytyväisiä asiakkaita, omaisia ja työntekijöitä. Vuosaaresta tädit uskalsivat laajentaa toimintaa Itä-Pasilaan, jonne tuli neljä ryhmäkotia.

Pienyritykselle se oli iso kasvuvaihe, kun 15 paikkaan tuli 60 paikkaa lisää. Vuonna 2017 Hoitokoti Päiväkummussa tehtiin sukupolvenvaihdos. Anne Kangas ja hänen veljensä Ville Väätäinen, joka toimii talousjohtajana, tulivat pääosakkaiksi.

– Olemme laajentaneet palvelukotitoimintaa ja lisänneet palveluita. Meillä on käynnistynyt muun muassa kotihoito, päivätoiminta ja kotisiivous.

Hoiva-ala muutoksen silmässä

Hoitokotikonsernissa on aloittanut kesän alussa kesäsijaisia. Myös koululaisia tulee yritykseen harjoittelujaksoille.

Juuri nyt Anne Kankaan kalenteria täyttävät omaisten illat, joissa tavataan asukkaiden omaisia.

– Sen lisäksi tällä hetkellä paljon työllistää palvelujen kehittäminen, sillä meille on tulossa uusia yksiköitä. Niihin liittyen rakentamisasiat ovat esillä.

Konsernissa on 160 työntekijää. Yrityksessä on myös oma keittiö. Ryhmäkoteja on 11 ja yksi palvelutalo kehitysvammaisille.

– Minulla on ollut ilo jatkaa äitien ja tätien perustamaa yritystä, jolla on vahva arvomaailma. Olen ollut alusta asti mukana, joten jatkaminen tuntui kauhean luontevalta. Tämä on työtä, jolla on merkitys.

– Hoiva-ala on muuttunut viime vuosina tosi paljon. Isot yritykset ovat ostaneet pieniä yksiköitä pois. Meillekin on tullut ostotarjouksia, mutta haluamme jatkaa perheyrityksenä.

”Äitiyslomalla pysyin mielellään kuulolla siitä, miten meillä menee”

Anne Kangas oli nuori toimitusjohtaja, kun tuli perheenlisäyksen aika. Toimitusjohtajan sijaiseksi tuli pitkän linjan päiväkumpulainen, konsernin varatoimitusjohtaja. Kangas sai miehensä kanssa perheen esikoisen viisi vuotta sitten.

– Se oli iso muutos, mutta aika luottavaisin mielin pystyi olemaan äitiyslomalla. Toki lueskelin sähköposteja ja vastasin puhelimeen, jos tarve vaati. Pysyinkin mielellään kuulolla, että miten meillä menee ja mitä meille kuuluu.

– Meillä on tosi osaavaa johtoa, eikä tämä talo ole yksin minun käsissäni.

Kangas puhuu perheyrityksen pyörittämisestä elämäntapana.

– Kun on kaksi pientä lasta ja tämänkokoinen yritys, kyllä sen pitää olla tietynlainen elämäntapa. Mieheni osallistuu paljon kotona ja sen lisäksi meillä on isovanhemmat upeana tukiverkostona. Sitten myös ostamme lastenhoitopalveluita, kun molemmat käymme työssä. Kyllä arki aikamoista kalenterointia vaatii.

Kangas on saanut perheen ja yrittämisen yhteensovitettua jakamalla työt kahteen pätkään päivässä.

– Pyrin olemaan aamulla perheen kanssa ja sitten päivän töissä. Mutta pyrin olemaan ajoissa kotona lasten kanssa. Lasten mennessä nukkumaan jatkan työpäivää.

Perheen esikoinen oli kahdeksan päivän ikäisenä ensimmäistä kertaa yrityksen hallituksen kokouksessa. Kankaan perheen esikoinen on 5-vuotias ja nuorempi vajaat 1,5-vuotias.

– Perheen kanssa tykkäämme liikkua paljon luonnossa ja nautimme siitä. Vanhempi lapsi jaksaa kävellä jo kivoja reissuja mutta nuorempi kulkee rinkassa mukana.

Katso lisää Anne Kankaan mietteitä oheiselta videolta.

Teksti ja video: Riikka Koskenranta

Joensuulaiset Mika Hirvonen ja Ari Lehikoinen kertovat tässä haastattelussa yrityksen nopeasta kasvusta ja siitä, kuinka he haluavat kasvattaa henkilökunnastaan ihmisiä uusiin, entistä vastuullisempiin työtehtäviin.

Mika Hirvonen (MH): Olen ollut ravintola-alalla jo 15 vuotta. Innostus lähti, kuten monilla muillakin, koulun kotitaloustunneilta. Ensimmäinen kesätyöni oli hotellin ravintolassa apupoikana. Ravintola-ala oli ainoa jatkokoulutusvaihtoehto peruskoulun jälkeen.

MH: Arin olen tuntenut toistakymmentä vuotta. Ajatukset ovat tietyllä tapaa yhtenäiset. Osaamme molemmat sparrata ja haastaa toinen toisiamme.

Ari Lehikoinen (AL): Nelisen vuotta sitten päätimme kokeilla yhdessä siipiämme. Löysimme pienen, vaatimattoman tilan Joensuun keskusta-alueen reunamilta, jonne perustimme lounaspaikan ja tarjosimme myös catering-palveluja.

MH: Suurempiakin suunnitelmia oli, mutta emme silloin olleet rahoittajille tai toimitilan vuokraajille riittävän nimekkäitä toimijoita.

AL: Olimme siinä vaiheessa toisen työnantajan palveluksessa, mutta päätimme rohkeasti lähteä. Vaikka sitten vaatimattomaankin tilaan. Luotimme, että pystymme tekemään asioita. Itseluottamus oli valtava. Muistan, että kummallakaan ei ollut pienintäkään epäilystä.

MH: Eikä taloudellinen riski edes ollut kovin suuri, pääsimme uuteen tilaan aika pienellä investoinnilla.

AL: Meidän ideamme ja ajatuksemme huomattiin, joten saimme pian tarjouksen uudesta kiinteistöstä Telitieltä. Teimme siitä lounaspaikan. Ja tupa tuli täyteen.

Ari Lehikoinen lähti vetämään uutta ravintolaa Mika Hirvosen jäädessä pyörittämään vanhaa paikkaa. Päivittäin molemmissa paikoissa vieraili yhteensä 500-700 lounastajaa.

AL: Torilla ei meistä välttämättä tiedetty, mutta työpaikkojen lounasporukoissa sana kiiri nopeasti. Yritysasiakkaiden kautta saimme myös catering-tilauksia.

MH: Ja vielä saman vuoden syksyllä palkkasimme ensimmäisen työntekijämme.

AL: Ensimmäinen kuukausi meni miinukselle, mutta sitten uusi paikka lähti vetämään.

MH: Teimme tarkkoja laskelmia, emme menneet tunteella. Osaamme tehdä nopeitakin päätöksiä, mutta joku pohja on aina oltava.

Haasteita syntyi vuoden 2016 keväällä kun kulkeminen vanhaan ravintolaan vaikeutui isomman hissiyhteyden poistuttua.

AL: Tilanne oli meille vähän yllättävä. Emme saaneet vuokranantajalta selkeää vastausta hissin tilanteesta. 1-2 hengen hissi oli käytössä, mutta ei sinne mahtuisi tavarankuljetuksessa käytettäviä rullakoita.

Muutto kauppakeskukseen

Syksyllä 2016 kaksikko muutti uusiin tiloihin keskustan kauppakeskukseen.

AL: Lopulta meillä oli tuuriakin matkassa kun kuulimme, että toukokuussa 2016 Joensuun keskustan kauppakeskuksesta oli lähtenyt kreikkalainen ravintola. Alueella on yleensä ollut aika vähän ravintolatiloja tyhjänä.

Tämän vuoden alussa Hirvonen ja Lehikoinen aloittivat pitämään Abloyn henkilöstöravintolaa. Päivittäisten lounasruokailijoiden määrä kaikissa ravintoloissa nousi 1100-1200:een.

Uudet tuulet puhalsivat laajemminkin.

AL: Tammikuussa Joensuun keskustan kahvila-ravintolan omistaja laittoi meille viestiä. Olimme aiemmin käyneet Italiassa makumatkalla ja yleisesti keskustelleet siitä, minkälaista paikkaa, oman rahan ravintolaa, Joensuu kaipaa. Sellaista tasokasta ruokaa, jota ei kotona kokkailla.

Kyseinen rakennus on kaupungin harvoja kivitaloja.

MH: Mietimme hetken, että koska oma aikamme ei riitä, niin tarvitsemme lisää vastuuhenkilöitä. Päädyimme perustamaan uuden yhtiön, jossa on neljä osakasta. Kaksi hoitaa päivittäisen liiketoiminnan ja me olemme taustatukena.

AL: Otimme aiemmista ravintoloistamme mukaan keittiömestarit yhtiökumppaneiksi. He ovat taitavia kavereita.

AL: Emme tee bisnestä ahneudella vaan ruuan ympärille. Emme halua, että ihmiset vain käyvät meillä töissä, vaan pyrimme sitouttamaan heidät.

MH: Olemme saaneet töihin haluamiamme ihmisiä. Keittiöhenkilökunnasta on yleisesti jonkinlaista pulaa, mutta tähän asti rekryt ovat onnistuneet hyvin. Toivon mukaan meillä on myös hyvä maine työnantajana.

"Ravintoloiden haaliminen ei itseisarvo"

Henkilöstömäärät ovat kasvaneet niin, että tänä keväänä kaksikko maksoi palkkoja 28 henkilölle.

MH: Keittiöhenkilökunnalta vaaditaan paljon, mutta on osattava myös antaa. Porukka haluaa tuoda omia ideoita esille, jotta homma ei pysähdy.

AL: Pelkkä ravintoloiden haaliminen ei silti ole mikään itseisarvo. Meitä on pyydetty aika moneen paikkaan mukaan.

AL: Emme stressaa, välillä joutuu tekemään paljon töitä ja hetkellisesti väsyttääkin. Minulla ei silti ole tarvetta olla marttyyri, joka päivittelee esimerkiksi verojen kovuutta tai työmäärää. Niille ei yrittäjä voi mitään.

MH: Olemme kauhan varressa molemmat päivittäin. Teemme ruuat alusta asti mahdollisimman pitkälle loppuun. Leikkaamme lihat, maustamme ja haudutamme vaikka vuorokauden, jos se sitä vaatii.

AL: Itse yrittäjyydessä ei ole oikeastaan yllättänyt mikään. Asenne oman työn tekemiseen ei ole muuttunut.

MH: Tunnen, että nyt yrittäjänä on tietynlainen vapaus ja mahdollisuus kehittää sekä kokeilla uusia asioita.

AL: Tuo on totta. Olemme investoineet aika paljon. Entisessä maailmassa, toisen palveluksessa, niitä hankintoja olisi voitu pitää turhina.

AL: Erityisesti haluamme yrittäjinä kasvattaa ihmisiä vastuullisiin paikkoihin. Koko ajan on joku kaveri ottamassa lisää roolia, jolle olemme ehkä jo suunnitelleet seuraavaa työtehtävää. Tällaisia henkilöitä on kasvamassa.

"Paikoilleen ei kannata jäädä"

Hirvonen ja Lehikoinen toivovat onnistunutta alkua uudelle italialaisravintolalle.

AL: Toivottavasti italialaisravintola lähtisi hyvin liikkeelle. Että onnistuisimme kaikin puolin. Uskon, että näin tapahtuukin, kun teemme oikeita asioita.

MH: Ihmiset kyllä tulevat paikalle.

AL: Juuri laatu on se meidän juttu, jolla olemme päässeet nykytilanteeseen.

AL: Catering-puolikin kasvaa. Hoidamme paljon sellaisia tilaisuuksia, pieniä lounasjuttuja, joita muut eivät ota. Esimerkiksi pikkusuolaista 16 hengen kokoukseen.

MH: Suurimmat ovat taas 400-500 hengen tilaisuuksia.

AL: Meidän valttimme on juuri Mikan mainitsema joustavuus. Olemme nöyriä. Pienistä puroista kasvaa suuri virta.

MH: Paikoilleen ei kannata jäädä.

Lue muut #tunneyrittäjä-jutut tästä:

Startup-yrittäjä Ville uupui, löysi tasapainon omasta verstaasta

Teksti

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuvat

Mikko Makkonen

Älypuutarhoja kehittävä Plantui Oy keräsi kahdella erillisellä osakeannilla runsaat 923 000 euroa. Osa rahoituksesta tulee puolen miljoonan euron pankkilainasta, joten koko rahoituspaketin summa ylittää 1,4 miljoonaa euroa.

– Kotipuutarha- ja food tech -kategoria kasvaa tällä hetkellä huimasti maailmanlaajuisesti, kertoo Plantuin toimitusjohtaja René Österman.

– Rahoituskierroksen tuotot suunnataan myyntiin ja markkinointiin, erityisesti panostamme digitaaliseen markkinointiin ja verkkokauppaan. Lisäksi jatkamme ammattikäyttäjille suunnatun vertikaalipuutarhakonseptin jatkotutkimusta ja -kehitystä.

Mukana rahoituspaketissa on yhtiön aiemmat osakkaat ja yksityisiä sijoittajia, kuten muun muassa toinen Supercellin perustajista Mikko Kodisoja.

– Sisäpuutarha on maailmanlaajuisesti nopeasti kasvava trendi. Olen vaikuttunut Plantuin toiminnallisuudesta ja laadusta. Tuoreiden yrttien ja salaattien kasvattaminen tukee myös paikallista, luonnonmukaista elintarviketuotantoa, mikä on hyvässä sopusoinnussa kestävän investointifilosofiamme kanssa, kertoo Kodisoja sijoituspäätöksestään. 

Plantui Oy on allekirjoittanut OEM-sopimuksen kansainvälisen kumppanin kanssa, joka on yksi maailman johtavista kodinkonevalmistajista. 

– Vuosi sitten asetimme tavoitteeksi globaalin liiketoimintakumppanin löytämisen, jotta pystymme kasvattamaan jakelua, myyntiä ja markkinointia. Sinnikkyytemme palkittiin, ja olemme löytäneet Plantuille kumppanin, parhaan mahdollisen sellaisen, kertoo Plantuin hallituksen puheenjohtaja Timo Ketonen.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Plantui Oy

Huawei on sen sijaan tuonut Suomessa myyntiin uuden Y5 2018 -älypuhelinmallin. Laitteen suositushinta on 129 euroa.

Puhelimessa on 5,45-tuumainen näyttö ja 13 megapikselin takakamera. Etukamerassa megapikseleitä on viisi.

Puhelimessa on 16 gigatavun tallennusmuisti, jota voi laajentaa muistikortilla. Työkäyttöä helpottaa se, että laitteeseen saa kaksi SIM-korttia, joista toisen voi pyhittää esimerkiksi työliittymälle. Käyttöjärjestelmänä on uusin Android-versio.

Hieman yllättäen laitteessa ei ole lainkaan sormenjälkitunnistinta. Sen sijaan puhelimen näyttölukitus avataan kasvontunnistusteknologialla.

Vaihtoehtona Nokia 5

Alle 150 euron hintaluokassa on valinnan varaa kohtuullisen usealta merkiltä. Yksi vaihtoehdoista on HMD Globalin Nokia 5, jolle esiteltiin vastikään seuraaja. Uusi versio tulee kuitenkin myyntiin vasta kesän jälkeen.

Nykyisen Nokia 5:n saa itselleen noin 150 euron hinnalla. Alumiinirunkoisen puhelimen näytön koko on 5,2 tuumaa. Takakamerassa megapikseleitä on saman verran kuin Huawein Y5:ssä. Muutoinkin tekniset ominaisuudet ovat verrattain samat kuin Huaweissa. Nokia 5:ssä tallennustilaa on 16 gigatavua ja myös siinä on kaksi SIM-korttipaikkaa.

Kuva: Valmistaja

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Viikonloppu oli puoluekokousten aikaa. Keskustaväki kokoontui Sotkamossa, kokoomus Turussa.

Keskustan uusi periaateohjelma sisältää 101 periaatetta.

– Yrittäjyys on työtä ja uuden luomista. Sillä ihminen ilmaisee itseään ja palvelee samalla muita. Yrityksen olemassaolon perustana on aina vahvat arvot, asiakkaiden tarpeiden täyttäminen ja tekemisen palo. Yrittäjä kantaa riskin, työllistää ja luo hyvinvointia ympäröivään yhteiskuntaan, periaateohjelmassa linjataan.

– Ammatteja syntyy ja katoaa. Työ pilkkoutuu, palkka tulee usein paloina eikä työnteko ole aina sidottu paikkaan ja kellokorttiin. Tavoitteemme on työelämä, jossa työntekijä ja -antaja voivat hyvin, luottavat toisiinsa ja sopivat yhteiseksi hyväksi. Haluamme luoda reilut ja joustavat puitteet, myös itsensä työllistäville.

Keskusta julkisti sunnuntaina myös puolueen poliittisen kannanoton.

– Ihmisten työllistämisen ja työllistymisen kynnystä on edelleen madallettava ja jatkettava työntekoa ja yrittämistä hankaloittavan byrokratian purkamista, kannanotossa todetaan.

– Yrittäjä ottaa aina riskiä, kun hän kehittää yritystään, investoi ja palkkaa työntekijöitä. Siksi etenkin verotuksen on oltava ennustettavaa, yrittäjyyteen kannustavaa ja tasapuolista erilaisia yrittäjyyden muotoja kohtaan. Keskusta sitoutuu olemaan kiristämättä yrittäjien verotusta seuraavalla vaalikaudella.

Keskusta kertoo haluvansa edistää työpaikkojen paikallista sopimista.

– Näin turvataan nykyisiä työpaikkoja ja luodaan uusia. Sopiminen ei saa olla sanelua, puolue toteaa.

"Luotetaan suomalaisiin yrityksiin"

Myös kokoomus otti yrittäjyyden esille periaateohjelmassaan.

– Poliittisilla päätöksillä on vapautettava ihmisten ja yritysten toimintaympäristöä, jotta nämä saisivat kaiken potentiaalinsa täyteen kukoistukseen luomaan hyvinvointia ja vaurautta. Markkinatalouteen kuuluva yrittämisen vapaus on kaiken kasvun välttämätön ehto, ohjelmassa todetaan.

– Tulevaisuuden menestysalat valikoituvat parhaiden ideoiden keskinäisessä kilpailussa markkinoilla. Avoimin ja reiluin pelisäännöin tapahtuva kilpailu on paras tapa ratkaista, mitkä yritykset, tuotteet ja menetelmät ovat parhaita. Kilpailun esteitä on poistettava ja markkinoiden annettava toimia. Niukkoja taloudellisia ja inhimillisiä voimavaroja ei kannata turhaan pitää sidottuina tehottomaan käyttöön. Uuteen alkuun ja parempiin mahdollisuuksiin on päästävä kiinni kohtuullisilla edellytyksillä ja sujuvasti.

Verotus mainitaan myös kokoomuksen ohjelmassa.

– Verotusta on kehitettävä suuntaan, joka suosii työntekoa, yritystoimintaa, kotimaista omistamista ja muuta suomalaisten hyvinvointia lisäävää toimintaa sekä edistää ympäristön suojelua. Veropohjan on oltava laaja ja verokantojen mahdollisimman matalia. Verotuksen on tuettava Suomen houkuttelevuutta maana, jossa halutaan tehdä työtä, yrittää ja johon halutaan sijoittaa.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo otti puheessaan kantaa paikalliseen sopimiseen.

– Työpaik­ka­koh­tainen sopiminen on mahdol­lis­tettava kaikille, ei vain ammat­ti­liit­tojen jäsenille. Se on oikeu­den­mu­kaista työelämää. Luotetaan suoma­laisiin yrityksiin. Hyvät työnan­tajat tässä maassa kyllä ymmär­tävät, että hyvät työnte­kijät ovat yrityksen paras kilpai­lu­valtti. Yhtä lailla suoma­laiset palkan­saajat ymmär­tävät, että yrityksen menestys on työnte­kijän etu, Orpo totesi.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: IStockphoto/poba

Viestintävirasto varoittaa suomalaisyrityksiä sähköpostivarkauksista. Viraston Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan useiden yritysten työntekijöiden ja johtajien sähköpostiviestejä on kuluneen kevään aikana varastettu. Heidän käyttäjätunnuksillaan on tehty useita petoksia ja petosten yrityksiä.

Yrityksille koituneita tappioita ja kuluja Kyberturvallisuuskeskus luonnehtii "tuntuviksi".

Tietojenkalastelu ja tietomurrot ovat useissa tapauksissa kohdistuneet yritysten johtoryhmien jäseniin. Kyberturvallisuuskeskus uskoo, että tietojenkalastelun ja tietomurtojen takana ovat järjestäytyneet rikollisryhmät. Teollisuusvakoilun mahdollisuutta ei kuitenkaan ole suljettu pois.

Tapauksissa on yhteistä se, että rikolliset ovat kalastelleet yritysten työntekijöiden käyttäjätunnuksia ja salasanoja sähköpostilla sekä huijaussivuilla ja kirjautuneet saamillaan tunnuksilla Office 365 -sähköpostia käyttävien yritysten sähköpostijärjestelmiin.

Sisään päästyään hyökkääjät ovat asettaneet päättävässä asemassa olevien tai rahaliikennettä tai laskuja käsittelevien ihmisten sähköpostitileille sääntöjä, joiden vuoksi yrityksen sähköpostijärjestelmä lähettää hyökkääjille automaattisesti kopiot kaikista kyseisten ihmisten sähköpostiviesteistä.

Hyökkääjät ovat myös käyttäneet murtamiaan käyttäjätilejä uusien kohdennettujen kalastelu- ja huijausviestien lähettämiseen.

"Vain jäävuoren huippu"

Viranomaisten mukaan yritysten työntekijöiden ja johtajien käyttäjätunnusten kalastelu Office 365 -teemaisilla huijausviesteillä ja -sivuilla on nyt "erittäin yleistä". Kyberturvallisuuskeskus uskoo, että sen vapaaehtoisesti saamat ilmoitukset ovat vain jäävuoren huippu tästä ilmiöstä. Tästä syystä Kyberturvallisuus keskus julkisti 11. kesäkuuta "punaisen varoituksen".

Kyberturvallisuuskeskus kehottaa kaikkia Office 365 -tuotteita käyttäviä yrityksiä tarkastamaan, onko niiden sähköpostijärjestelmässä luvattomia edelleenlähetyssääntöjä ja onko yrityksen tietojärjestelmiin kirjauduttu oudoista paikoista tai outoihin aikoihin. Kyberturvallisuuskeskus kehottaa myös kaikkia Office 365 -tuotteita käyttäviä yrityksiä harkitsemaan edelleenlähetyssääntöjen tekemisen rajoittamista ja kaksivaiheisen tunnistautumisen käyttöönottoa.

Kyberturvallisuuskeskus neuvoo organisaatioita tiedottamaan henkilöstölleen käyttäjätunnusten ja salasanojen kalastelusta sekä tarkkaavaisuuden tärkeydestä sähköpostiviestien käsittelyssä.

Lisätietoa suojauskeinoista löydät täältä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Keminmaalainen Pohjaset-yhtiö on vuoden 2018 SKAL Kuljetusyritys.

– Pohjaset Oy:tä johdetaan fiksusti, vastuullisesti ja nykyaikaisesti. Johtamismalli antaa valmiuksia ottaa vastaan uusia haasteita ja kehittää toimintaa ajanmukaisesti. Nämä seikat toivat Pohjaset Oy:lle SKAL Kuljetusyritys -tunnustuksen, luonnehtii valintalautakunnan puheenjohtaja, kansliapäällikkö Harri Pursiainen.

Pohjaset Oy:n kasvu kuljetusalan mittapuulla strategisesti johdetuksi suuryhtiöksi on perustunut tietoisiin valintoihin yli 60-vuotisen taipaleen varrella.

Yhtiön käänne tavaraliikenteeseen alkoi 1990-luvulla, kun yritys oli jo siirtynyt seuraavalle sukupolvelle ja lama koetteli maansiirtoalaa. Sopimus Veitsiluodon paperitehtaan kanssa johti ensimmäisen hakeyhdistelmän hankintaan. Pian Pohjaset laajensi palveluitaan sahatavaran trukkikäsittelyyn ensimmäisen tytäryhtiön kautta.

Ulkopuolisia osaajia mukaan

Kasvu käynnistyi toden teolla, kun Pohjaset alkoi hoitaa paperitehdasta palvelevan sahan kokonaislogistiikkaa puun käsittelystä lähtien vuonna 1996. Toinen tytäryhtiö perustettiin tuolloin huolehtimaan biopolttoaineiden murskaustyöstä. Viisi vuotta myöhemmin Pohjaset päivitti yhtiörakenteensa osakeyhtiöksi. Kolmas tytäryhtiö syntyi vuonna 2011 palvelemaan maahantuojia ja teollisuusyrityksiä Keminmaalla. Samalla palvelutarjonta laajeni logistiikan kokonaisratkaisuihin, joihin sisältyivät myös varastointi- ja terminaalipalvelut sekä ovelta ovelle -palvelut.

Tässä yhteydessä Pohjaset laajensi omistuspohjaansa perheen ulkopuolisilla osaajilla, jotka toivat yhtiöön huolinta- ja logistiikka- sekä tietoteknistä ja taloushallinnon asiantuntemusta.

Nykyisin neljän Pohjaset-yhtiön kokonaisuuden tarjonta kattaa kuljetuspalvelut ja räätälöidyt tehdas- ja varastointipalvelut sekä kierrätys- ja biopolttoaineiden käsittelyn Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa. Työntekijöitä on runsaat sata. Pohjaset seuraa kuljetuksia toiminnanohjausjärjestelmän avulla energiatehokkuutta painottaen. Käytössä on työajanseurantajärjestelmä sekä ISO -laatu- ja -ympäristöjärjestelmät ja OHSAS-turvallisuusosio. Yhtiö on kehittänyt myös oman Care of Safety -ohjelman, jonka avulla vaaratilanteita pystytään tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään.

"Selkeä organisaatio tehostanut toimintaa"

Pohjaset-konsernin johtamismallissa liiketoiminnat on jaettu kolmeen liiketoiminta­yksikköön ja juridinen rakenne häivytetty taustalle, jolloin päätökset voidaan tehdä ketterästi jaettujen vastuualueiden sisällä.

Perheen ulkopuoliset henkilöt yhtiön hallituksessa tuovat päätöksentekoon asiantuntemuksen ohella riippumatonta näkemystä.

– Selkeä organisaatio, jossa jokaisella on oma vastuualueensa, on tehostanut toimintaamme. Panostukset turvallisuuteen maksavat itsensä takaisin toiminnan laatuna, vähentyneinä vahinkoina ja työhyvinvointina, kuvaa myyntijohtaja ja hallituksen jäsen Raimo Pohjanen.

Pohjaset Oy on lähtenyt rohkeasti mukaan muun muassa HCT-kokeiluihin ja sikäli osallistunut suomalaisen logistiikan kehittämiseen. Yhtiön motto ”pidämme mitä lupaamme” soveltuu koko suomalaisen logistiikan asiakaslupaukseksi.

Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna 13,1 miljoonaa euroa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: SKAL

Verottajan outo kirje ihmetyttää: Miksi alv-ilmoitus ei kirjautunut järjestelmään?

Verottaja selvittää parhaillaan, miksi helsinkiläisyrittäjän ilmoitus arvonlisävelvollisuuden lopettamisesta poiki laskun. 

Taloussanomat kertoo tapauksesta, jossa helsinkiläinen Juha Natunen sai verottajalta 30 euron aiheettoman perintäkirjeen.

Natunen oli vuodenvaihteessa ilmoittanut, että haluaa pois alv-rekisteristä yritystoiminnan päättymisen takia. Natusella on ollut toiminimi, jolla ei ole kuitenkaan ollut liiketoimintaa.

Keväällä Natunen sai postissa laskun, jonka summa oli nolla euroa. Näin ollen mies ei reagoinut siihen millään tavalla.

Kesti vähän aikaa ja verottaja lähetti miehelle uuden laskun. Tällä kertaa summa oli 30 euroa.

Natunen oli ihmeissään.

– Otin maaliskuussa yhteyttä verottajaan selvittääkseni asian. Verottaja epäili, ettei ilmoitus arvonlisävelvollisuuden lopettamisesta ollut kirjautunut järjestelmään. Minua neuvottiin tekemään uusi ilmoitus ja asia olisi sillä selvä, hän kertoo Taloussanomien haastattelussa.

Verottaja: Sanktio voidaan poistaa

Laskuja kuitenkin tipahteli edelleen postilaatikkoon. Tässä kohtaa Natunen vaati verottajalta uudelleen selitystä.

Verottajan mukaan laskut olivat aiheellisia, koska alkuperäinen ilmoitus alv-velvollisuuden lopettamisesta ei ollut kirjautunut tietojärjestelmään. Natusen tekemä toinen ilmoitus oli Verohallinnon mukaan myöhästynyt.

Verohallinnon edustaja selvitti asiaa Taloussanomille yleisellä tasolla. Edustajan mukaan asiakkaalla on mahdollisuus hakea oikaisua mielestään perusteettomasta laskusta. Jos ilmoittamiseen liittyy esimerkiksi tekninen häiriö eikä verohallinto onnistu vastaanottamaan ilmoitusta, sanktio voidaan poistaa perimättäjättämispäätöksellä.

Natunen harmittelee tilannettaan.

– Tein ilmoituksen ajoissa, mutta siitä ei ole mitään jälkeä verottajan tiedoissa. Niinpä en pysty todistamaan, että tein ilmoituksen ajoissa. On käsittämätöntä, että mahdollinen häiriö tai virhe järjestelmässä koituu nyt minun maksettavakseni, Natunen toteaa lehdelle.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

– Amazon ja Google tajusivat jo vuosituhannen vaihteen tienoilla alustatalouden merkityksen ylivoimaisen kilpailuedun rakentamisessa. Tänään pienemmätkin yritykset rakentavat liiketoimintaansa digitaalisten alustojen päälle, avaa aiheen taustoja ohjelmistotalo Sofokus-konsernin toimitusjohtaja-perustaja Teemu Malinen.

Sofokus julkaisee kaikille yrityksille ja muille organisaatioille ilmaisen kurssin, jonka avulla se toivoo yritysten löytävän mahdollisuuksia siihen, miten alustataloutta voisi soveltaa omaan toimintaan. Kurssi on suoritettavissa sähköpostitse ja siihen kuuluu yhdeksän kappaletta lokalisoitua alustatalouden suunnittelu-kanvaasia.

Suunnittelu-kanvaaseja testattu pilottikäyttäjillä

– Mietimme Sofokuksella, mikä olisi paras tapa saada ihmiset kiinnostumaan alustataloudesta, joka saattaa kuulostaa hieman hankalalta terminä. Olemme testanneet kanvaasi-kokoelmaa pilottikäyttäjillä ja vastaanotto on ollut innostunut nimenomaan käytön helppouden vuoksi, Malinen kuvailee.

AirBnB ja Uber ovat kansainvälisiä esimerkkiä alustatalouden markkinoita disruptoivasta voimasta. Kotimaisia esimerkkejä ovat esimerkiksi Liveto, Underhood ja IteWiki.

– Alustatalous ei olekaan pelkästään suurten toimijoiden yksinoikeutta, vaan kantava ajatus ja toimintamalli liiketoiminnan ytimessä mahdollistaen nopean kasvun, Sofokuksen Malinen sanoo.

Liveto Group Oy on tapahtumamyyntipalvelu, joka tarjoaa tapahtumamyyntityökaluja.

– Haluttiin rakentaa alustatalouden idean päälle uudenlainen tapahtumakauppa. Esimerkiksi 100 vuotta vanha Kalevan Kisat sai upotettua Livetolla ensimmäistä kertaa kauppaympäristönsä omille kotisivuilleen. Tämä tekee kuluttajille ostamisesta tutkitusti helpompaa, Liveto Group Oy:n toimitusjohtaja Antti Korhonen kertoo.

Amerikkalainen talouslehti nosti Sofokus Oy:n Inc. 5000 Europe listalle helmikuussa. Inc. 5000 EU on lista Euroopan nopeimmin kasvavista yksityisistä osakeyhtiöistä.

Sofokus on vuonna 2000 perustettu sähköisen liiketoiminnan asiantuntijayritys. Yritys on työntekijöidensä omistama ja työllistää Helsingin ja Turun toimipisteissä 50 sähköisen liiketoiminnan ammattilaista.

Kuvassa: Teemu Malinen, kuva: Sofokus Oy

toimitus (at) yrittajat.fi

Älypuhelin on monelle somemarkkinoijalle korvaamaton apu. Useissa tapauksissa järjestelmäkamera voi tuntua liian isolta eikä sitä näin ollen haluta pitää koko ajan mukana. Toisaalta älypuhelinten kamerat ovat kehittyneet reippaasti viime vuosien aikana.

Joissakin tapauksissa älypuhelimen oma kamera ei välttämättä riitä tarpeeksi laadukkaaseen kuvaustulokseen. Silloin tarjolla on puhelimeen liitettäviä pieniä lisälaitteita. Yksi näistä on DxO One, joka tarjoaa järjestelmäkameralaadun selvästi isoa kameraa pienemmässä koossa ja helpottaa näin ollen esimerkiksi paljon somemarkkinointia tekevän yrittäjän elämää.

Lisälaite liitetään iPhonen Lightning-liitäntään. DxO Onen kanssa käytetään omaa sovellusta, jolla onnistuu myös kuvien editoiminen. Sovellus käynnistyy automaattisesti, kun kamera liitetään iPhoneen.

Monipuoliset manuaaliasetukset

DxO One tarjoaa käyttäjälle valmiita kuvaustiloja, joilla pyritään paitsi helpottamaan kuvausta, myös parantamaan kuvien laatua.

Tarjolla on muun muassa maisemamoodi, urheilumoodi, muotokuvatila, ulkokuvaustila ja hämäräkuvaustila. Automaattisten kuvaustilojen lisäksi käyttäjä voi säätää kameran asetuksia manuaalisesti järjestelmäkameran tapaan. Asetuksia on lukuisia, muun muassa suljinnopeus, sulkimen ajastin, aukon koko ja salaman asetukset. DxO Onella voi kuvata myös timelapse-videoita.

Ammattikäyttäjille arvokas ominaisuus on RAW-kuvien editointimahdollisuus. Onella voi kuvata RAW-kuvia tai tavallisia JPEG-kuvia. RAW-editointi onnistuu suoraan kameran sovelluksella ilman tarvetta kuvien siirtämiselle tietokoneelle.

Akussa virtaa 200 kuvaan

DxO Onen suurimpia etuja käyttäjälle ovat pieni koko ja keveys. Laite kestää kevyitä pudotuksia ja sen akussa riittää potkua noin 200 otoksen kuvaamiseen. Laitetta ladataan USB-kaapelilla.

Kätevä ominaisuus on etsimen näkymän siirtäminen langattomasti iPhonen näytölle, jolloin ilman kameramiestä operoiva kuvaaja voi asemoida itsensä helposti selfieen.

Laitteen voi tilata ulkomaisista verkkokaupoista noin 430 euron hintaan.

Kuva: Valmistaja

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Helsinkiläinen Leo Laurell oli vuosituhannen vaihteessa hyväpalkkaisessa myyntimiehen työssä, kunnes it-kupla puhkesi ja tuli hetki, jolloin miehellä oli aikaa miettiä omaa tulevaisuuttaan.

– Hommia myyntialalla olisi kyllä ollut. Pärjäsin siinä aika hyvin ja ottajia olisi ollut, mutta työ ei oikein enää innostanut.

Laurell päätyi siihen johtopäätökseen, ettei hän oikeastaan ole kiinnostunut muista kuin moottoripyöristä. Niin syntyi ajatus oman prätkäpajan perustamisesta.

Nyt yritys työllistää kausiluontoisesti neljä työntekijää. Parhaillaan eletään kiireisintä sesonkia. 

– Tänä keväänä pyörät on otettu käyttöön normaalia aikaisemmin kun säät ovat suosineet. Meillä on tehty hommia ympäri vuorokauden, Laurell kertoo.

Hieman yllättäen Laurell kertoo ettei ole nykyisin kovin innoissaan moottoripyörällä ajamisesta.

– Jos haluaa harrastaa moottoripyöriä, ei ehkä kannata lähteä tälle alalle töihin. Olen aamusta iltaan tekemisissä prätkien kanssa joten vapaa-ajalla valitsen mieluummin auton.

Katso lisää Laurellin ajatuksia ja Prätkäpajan tunnelmia oheiselta videolta!

Teksti, kuva ja video: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjät on vahvasti mukana kesän suurimmassa yhteiskunnallisessa tapahtumassa. 

Torivartissa maanantaina 16. heinäkuuta klo 11.40–12 tv:stä tutut fitness-yrittäjät Rita Niemi-Manninen ja Aki Manninen virittävät SuomiAreena-yleisön valmiiksi torstain Stadi vs. Lande -kisaan. Torivartti on Porin torilla.

Torivartin juontavat Yrittäjien viestintäjohtaja Taru Jussila ja 17-vuotias tubettaja Tuure Boelius. Hän kertoi tänään SuomiAreenan infotilaisuudessa muun muassa siitä, kuinka tuttua yrittäjyys on hänelle.

– No hei, yritä ees - todellakin tuttua. Olen yrittäjäperheestä ja olen myös itse yrittäjä. Olen opiskelijajäsen Yrittäjissäkin.

Yrittäjien Taru Jussila on ollut SuomiAreenassa monet kerrat.

– Olen ensimmäistä kertaa kuitenkin mukana näin laajassa mittakaavassa. Se on hieno viikko Porissa. Pori herää täysillä eloon tuolla viikolla.

– Tää viikko on ylpeydenaihe jokaiselle porilaiselle. Ilo olla mukana, Torivartissa nähtävä Rita Niemi-Manninen sanoo.

Porin kaupunki ja Mediahub Helsinki järjestävät SuomiAreenan Porissa 16.–20. heinäkuuta 2018.

Tuure Boelius on mukana myös Suomen Yrittäjien Stadi vs. Lande -joukkueissa ja Yrittäjien omassa ohjelmanumerossa torstaina.

Ohjelmaa yrittäjien työssä jaksamisesta

Suomalaisissa pienyrityksissä on valtava potentiaali kasvuun ja kukoistukseen. Miten varmistetaan, että tulevaisuudessa meillä on hyvinvoivia yrittäjiä menestyksen tekijöinä? Tätä pohditaan maanantaina 16. heinäkuuta, kun sosiaali- ja terveysministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö yhdessä Suomen Yrittäjien ja Työterveyslaitoksen kanssa selvittävät, miten luodaan perusta yritysten kestävälle kasvulle yksilöiden hyvinvointia unohtamatta.

Yrittäjä Eeva Lehtimäen kanssa asiaa ruotivat SuomiAreenan Eetunaukion lavalla perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko, elinkeinoministeri Mika Lintilä, yrittäjä Saimi Hoyer, Suomen yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen ja Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Jaana Laitinen.

Paikkana Eetunaukion lava (Itäpuisto) maanantaina 16.7. klo 13.

Maanantaina Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja, startup-yrittäjä Jaakko Männistö pitää yrittäjien puolta Suuressa väittelykisassa. Siinä toistakymmentä yhteiskunnallista vaikuttajaa poliitikoista toimittajiin ottavat mittaa toisistaan leikkimielisissä lyhyissä väittelyissä.

Väittelyn järjestävät Ajatuspaja Toivo ja Kalevi Sorsa -säätiö.  Paikkana Purje-lava (Raatihuoneenpuisto, Hallituskatu) maanantaina 16.7. klo 17.30.

Yrittäjät mukana myös avajaisbileissä

Mediahub Helsinki järjestää SuomiAreenan avajaisbileet maanantai-iltana SuomiAreena-rannassa. Suomen Yrittäjien ja Satakunnan Yrittäjien Stadi vs. Lande -ohjelma on osa illan ohjelmaa. Maistiaisia torstain Stadi vs. Lande -keskustelusta tarjoavat tubettaja Tuure Boelius, kansanedustajat Maarit Feldt-Ranta ja Mikko Kärnä, yrittäjä Kaisa Liski sekä kenttäjohtaja Mari Kokko ja pääekonomisti Mika Kuismanen Suomen Yrittäjistä. Kisan juontaa uutisankkuri Kirsi Alm-Siira.

Paikkana SuomiAreena-ranta (Eteläranta) maanantaina 16.7. klo 19.

Keskustelua yrittäjyydestä ja rohkeudesta

Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja, startup-yrittäjä Jaakko Männistö on mukana myös keskustelemassa yrittäjyydestä, rohkeudesta, innosta ja riskinotosta tiistaina 17.7. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan ja Nuori Yrittäjyys Ry:n järjestämässö keskustelutilaisuudessa. Keskusteluun osallistuvat myös muun muassa Madventuresin Riku Rantala ja toimittaja/yrittäjä Katja Ståhl. Lavalle nousee lisäksi Nuori Yrittäjyys Ry:n nuoria yrittäjiä.

Paikkana Kauppakeskus Puuvilla, Pori tiistaina 17.7. klo 10.

Stadi vs. Lande huipentaa Yrittäjien SuomiAreenan

Yrittäjien SuomiAreena-viikon huipentaa torstaina 19.7. käytävä leikkimielinen kisa Stadi vs. Lande. Stadin joukkuetta johtaa Helsingin puolesta ääntä pitänyt pormestari Jan Vapaavuori. Hänen joukkueessaan kisaavat tubettaja Tuure Boelius, näyttelijä ja yrittäjä Maria Kuusiluoma ja Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja, yrittäjä Carita Orlando. 

Landen puolta pitävät kansanedustaja Antti Kaikkosen johdolla tv:stä tutut yrittäjät Rita Niemi-Manninen ja Sampo Kaulanen ja Satakunnan Yrittäjien toimitusjohtaja Markku Kivinen.  Kisan juontavat yrittäjä Anna Perho ja Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Mukana myös Suomen Yrittäjien puheenjohtaja, yrittäjä Jyrki Mäkynen. 

Paikkana Antinkatu 5 torstaina 19.7. klo 13.

SuomiAreena järjestetään tänä kesänä jo 13. kerran. Tänä vuonna pääteemoina ovat turvallisuus, vastuullisuus ja suvaitsevaisuus. 

toimitus (at) yrittajat.fi

Koululaisen kesäbisneksestä kertoi ensimmäisenä Iltalehti. Helsinkiläinen Evert Pussinen valitsi kengänkiillotuspisteensä sijainniksi Helsingin Etelä-Esplanadin, ja tarkemmin tasokkaan vaateliikkeen edustan, josta hän kysyi lupaa.

– Iskä on aina tykännyt lankkaamisesta, joten mäkin innostuin. Sitten me lähdettiin yhdessä viemään tätä eteenpäin. Aluksi opettelin kotona lankkaamaan kenkiä, sitten etsittiin tarvikkeet, Pussinen kertoo Iltalehdelle.

Hän palvelee asiakkaita itämaisen maton päällä ja tuolina on antiikkinen tuoli. Iltalehden mukaan Pussisen asiakasmäärät ovat kehittyneet hyvin: ensimmäisenä päivänä asiakkaita oli vain yksi, mutta parhaimpana päivänä asiakkaita on ollut jo 11.

Miestenvaateliike avittaa koululaisen bisnestä

Herrainvaatehtimo Fere kertoo verkkosivuillaan nuoren pojan tarjoamasta palvelusta.

– Maanantaista (4. kesäkuuta) alkaen Feressä asioivia tyyliniekkoja palvelee stadin tehokkain lankkipoika Evert Pussinen. Kahden kesäkuisen viikon ajan nuoriherra Pussinen loihtii kenkiin maksimaaliset kiillot.

Fere on toiminut vuodesta 1949.

Kuva: Fere

toimitus (at) yrittajat.fi

Viestintävirasto varoitti eilen suomalaisyrityksiä, sekä työntekijöitä että johtajia, käyttäjätunnusten kalastelusta. Yrittäjät.fi kirjoitti"punaisesta varoituksesta" tuoreeltaan.

Viraston Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan useiden yritysten Office 365 -sähköpostiviestejä on kuluneen kevään aikana varastettu. Työntekijöiden ja johtajien käyttäjätunnusten avulla on epäilyjen mukaan tehty useita petoksia ja petoksen yrityksiä.

Päivää myöhemmin Helsingin poliisi kertoi tutkivansa törkeää petosta ja törkeää petoksen yritystä. Molempien tutkinnassa olevien tekojen taustalta löytyy murtautuminen juuri Office 365 -sähköposteihin.

Molemmat epäillyt tapaukset ovat tulleet Helsingin poliisin tietoon vajaan kuukauden aikana.

Poliisi: Keskusteluja oli seurattu

Ensimmäistä tapausta poliisi tutkii törkeänä petoksen yrityksenä ja epäiltynä törkeänä tietomurtona. Siinä yrityksen työntekijä sai toiselta työntekijältä sähköpostiviestin. Viestissä kerrottiin, että kymmenien miljoonien eurojen arvoisen rahansiirron saajan tilinumero oli vaihtunut.

Työntekijä lähetti uudet maksutiedot tarkistettavaksi firman rahaliikennettä valvoville henkilöille. Tarkemmassa selvittelyssä huomattiin, ettei kaikki ole kuten pitäisi.

– Selvisi, että työntekijän sähköpostiin oli murtauduttu ja keskusteluja oli seurattu. Näin saatiin selville tulevat tapahtumat, ja jonkin ajan kuluttua keskusteluihin alkoi osallistua toisen työntekijän sähköpostia muistuttava osoite. Työntekijän sähköpostilaatikkoon oli lisäksi tehty asetuksia, joiden vuoksi huijaussähköpostit tulivat perille, mutta toisen työntekijän oikeasti lähettämät sähköpostit poistettiin automaattisesti, kertoo tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Jukkapekka Risu Helsingin poliisista.

Toinen tapaus, epäilty törkeä petos, alkoi selvitä kesäkuun alussa. Helsingissä toimivan yrityksen työntekijän sähköpostiin oli murtauduttu ja hänen pankkiin lähettämän sähköpostin liitetiedosto oli vaihdettu.

Liitetiedosto sisälsi maksuohjeita, joissa maksunsaajan tilitiedot oli muutettu.

– Tästä johtuen pankki ohjasi miljoonien eurojen suuruisen maksun väärälle tilille. Siirto onnistuttiin kuitenkin perumaan, kun asia tuli ilmi, Risu toteaa.

"Tarkistakaa sähköpostin edelleenlähetyssäännöt"

Kyberturvallisuuskeskus kehotti eilen kaikkia Office 365 -tuotteita käyttäviä yrityksiä tarkastamaan, onko niiden sähköpostijärjestelmässä luvattomia edelleenlähetyssääntöjä ja onko yrityksen tietojärjestelmiin kirjauduttu oudoista paikoista tai outoihin aikoihin. Kyberturvallisuuskeskus neuvoi myös kaikkia Office 365 -tuotteita käyttäviä yrityksiä harkitsemaan edelleenlähetyssääntöjen tekemisen rajoittamista ja kaksivaiheisen tunnistautumisen käyttöönottoa.

Viranomaiset toivovat organisaatioita tiedottamaan henkilöstölleen käyttäjätunnusten ja salasanojen kalastelusta sekä tarkkaavaisuuden tärkeydestä sähköpostiviestien käsittelyssä.

Lue täältä Viestintäviraston ohjeet, kuinka suojautua Office 365 -sähköpostimurroilta

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto/anyaberkut

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistain alkuiltapäivään mennessä rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 231 yritystä. Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Jari Lindström kertoi asiasta salassapito- ja kilpailukieltosopimuksia tarkastelleen Jukka Ahtelan selvityksen julkistuksessa Helsingissä eilen 12. kesäkuuta 2018.

– Ahtelan selvitys osoittaa, että kilpailukieltosopimuksia tehdään liian usein ilman yksilöidympää pohdintaa niiden tarpeellisuudesta. Usein esiin tuotu havainto on se, että kilpailukieltosopimus tehdään, vaikka salassapitosopimuksellakin pärjättäisiin, arvioi ministeri Lindström.

Erilaisen aineettoman tiedon merkitys on nykyisessä yritystoiminnassa jatkuvasti kasvanut. Suomen Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelän mukaan siksi on hyvä, että kilpailukieltosopimusten ja salassapitosopimusten tilannetta on selvitetty.

SY:n mielestä tilannearvio on tarpeellinen

SY:n mielestä on muistettava, että jo nykyisin kilpailukieltosopimuksen tekemisen kynnys on laissa korkealla.

– Kilpailukieltosopimus voidaan tehdä nykylain mukaan vain erityisen painavasta syystä. Kynnys kilpailukieltosopimuksen tekemiseen on korkea jo nyt. Mahdollisuutta tehdä kilpailukieltosopimusta ei tule rajoittaa, jos yrityksellä on sen tekemiseen aito tarve, Albert Mäkelä korostaa.

– Selvitys vahvistaa, että käytännössä kilpailukieltosopimuksia tehdään myös ilman aitoa tarvetta. Selvityksessä on esitetty erilaisia vaihtoehtoja, joilla voitaisiin paremmin varmistaa kilpailukieltosopimuksen asianmukainen käyttäminen. Näitä vaihtoehtoja on varmasti tarpeen pohtia, Mäkelä toteaa.

Kilpailukieltosopimuksia tehdään myös ilman aitoa tarvetta

Selvitysmies Ahtelan mukaan kilpailukieltosopimuksien käytössä voidaan yksittäistapauksissa puhua jopa väärinkäytöksistä, mutta ehkä yleisempi ilmiö on jonkinasteinen standardisoitu käytäntö. Tällöin jää usein arvioimatta erityisesti se, täyttyykö lain edellyttämä erityisen painavan syyn edellytys.

Sinänsä kilpailukieltosopimus on oikein käytettynä yrityksille tarpeellinen väline salassa pidettävän tiedon suojaamiseksi ja kilpailuaseman turvaamiseksi.

Ei tarvetta salassapitosopimusten sääntelyn muutoksiin

Salassapitosopimukset ovat käytännössä tulleet osaksi normaalia yritysten henkilöstöpolitiikkaa. Niitä tehdään lähes kaikilla aloilla ja ne koskettavat nykyään perinteisen johdon ja asiantuntijoiden lisäksi myös suorittavaa porrasta.

Salassapitosopimuksia koskeva käytäntö ja oikeustila eivät Jukka Ahtelan mukaan vaikuta olevan erityisen ongelmallisia. Tarvetta säätelyn muutoksiin ei ole.

– Salassapitosopimus on yleensä yritysten suojan kannalta riittävä eikä erillistä kilpailukieltosopimusta välttämättä tarvita, Yrittäjien Albert Mäkelä arvioi.

Mäkelä oli jäsenenä liikesalaisuuslakia valmistelleessa työryhmässä. Hänen mukaansa piakkoin voimaantuleva uusi liikesalaisuuslaki vielä selkeyttää nykyistä oikeustilaa. Salassapitosopimukset ovat yrityksille käytännön arjessa erittäin tärkeitä, jotta voidaan luottaa luottamuksellisen tiedon pysymistä salaisena.

Kilpailukieltosopimuksella rajoitetaan työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus, kun mahdollinen uusi työnantaja harjoittaa kilpailevaa toimintaa nykyisen työnantajan kanssa. Sopimuksella voidaan myös rajoittaa työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa kilpailevaa toimintaa.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Lapin Kansa ja Aamulehti uutisoivat Mato Valtosen uusimmasta hankkeesta, jonka tavoitteena on pystyttää Rovaniemelle massiivinen, lähes 8000 hehtaarin suuruinen jouluaihein en teemapuisto.

Teemapuisto nousisi kaupungin pohjoispuolelle Metsähallituksen omistamalle maa-alueelle, jos kaikki suunnitelmat toteutuvat. Tässä vaiheessa kyse on lähinnä rahasta. Valtonen etsii parhaillaan kumppaniensa kanssa rahoittajia hankkeelle.

Kyse olisi Republic on Santa Claus -nimisestä matkailukeskuksesta, jonka esisopimus esitellään Metsähallituksen hallitukselle loppukesällä. Silloin neuvotellaan kaikkiaan 7750 hehtaarin vuokraamisesta.

Alueen kokoa perustellaan luontoelämyksien tarjoamisella. Valtonen ja yhtiökumppani Ari Siitari eivät halua rakentaa pelkästään majoitustilaa eikä mittavaa maa-alaa ole tarkoitus rakentaa täyteen.

Lapin Kansan mukaan Valtonen visioi joulutarinan ympärille rakennetusta satumaasta. Majoitus- ja elämyspalveluiden ohella alueella olisi ravintoloita ja viihdettä. Kiinassa ja Lähi-idässä on jo kiinnostusta hanketta kohtaan.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Taksiliitossa ei olla huolestuneita alalla alkavasta hintakilpailusta. Ensimmäinen halpataksipalvelu FixuTaxi on aloittanut toimintansa Helsingissä ja pudottanut aloitustaksat puoleen.

– Kukin yritys tekee omat hintapäätöksensä. Jos homman saa kannattamaan edullisilla hinnoilla, se on ihan ok, Suomen Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen sanoo.

Hän huomauttaa, että kyseisen halpataksipalvelun lupaus 10 euron kyydeistä ruuhka-aikojen ulkopuolella on ainakin osittain mielikuvamarkkinointia.

– Nykyiselläkään taksalla matka ei läheskään aina maksa 10 euroa.

Koskinen uskoo, että lähtötaksan puolittaminen on omiaan kasvattamaan taksin käyttöä lyhyillä matkoilla.

Mopoautot eivät huoleta

Koskinen uskoo, että lakimuutoksen käyttöönoton jälkeen Suomen taksiliikenteessä nähdään nykyistä enemmän käytettyjä autoja ja enemmän eri automerkkejä.

– On muistettava, ettei nykyinenkään laki määrää mitään taksiautojen tasosta. Oleellista on se, että autoon mahtuu matkustaja ja matkustajan tavarat.

– Taksiauton pitää olla laadultaan sellainen, että se kestää ammattikäytön. Jos auto menee epäkuntoon, huollon pitää toimia rivakasti ilman, että sen valmistumista täytyy odottaa päiväkausia. Kaikista kallein auto on se joka on korjaamolla. Sen takia en usko, että laadullisesti kovin heikolla autolla saa kannattavaa liikennettä aikaiseksi.

Koskinen ei pidä todennäköisenä mopoautojen tuloa kaupunkien taksiliikenteeseen.

– Kolmipyöräisille kuten mönkijöille voi tulla tarvetta luontomatkailussa. On varmasti myös tilanteita, joissa pakettiautolla ja kevyellä kuorma-autolla kuljetetaan ihmisiä taksiliikenteessä.

Lopettaneita yrittäjiä ei normaalia enempää

Julkisuudessa on kerrottu joidenkin taksiyrittäjien päätöksestä vetäytyä taksiliikenteestä tulevan lakimuutoksen takia. Todellisuudessa mitään tilastopiikkiä ei ole.

– Alkuvuoden tilastot osoittavat, että lopettaneita yrittäjiä ei ole sen enempää kuin normaalisti. Tällä hetkellä Suomessa on noin 9000 taksiliikenneluvan haltijaa. Heistä noin 400 lopettaa vuosittain.

Koskinen muistuttaa, että heinäkuun jälkeen tilanne voi muuttua radikaalisti.

– Heinäkuun ensimmäinen päivä on vasta edessä. Osa yrittäjistä on odotteluvaiheessa ja tekevät päätöksiä myöhemmiun. Loppuvuonna tilanne voi olla totaalisen toisenlainen lopettaneiden yrittäjien lukumäärän osalta.

Kaikkien taksiyrittäjien keski-ikä on nyt yli 55 vuotta, eli toimialalla on verrattain paljon eläkeikää lähestyviä.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Joka viidennelle vientiyritykselle on syntynyt kahden viime vuoden aikana luottotappioita, koska ostaja on jättänyt laskun maksamatta.

Samaan aikaan useat yritykset kokevat, ettei niiden tarvitse hallita vientikaupan rahoitusriskejä. Tiedot käyvät ilmi Finnveran, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n teettämästä vientikaupan rahoitusbarometristä.

Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtaja Timo Vuoren mukaan suomalaisyritykset eivät ymmärrä ostajarahoitusta.

– Myyjä on jotenkin välinpitämätön sillä puolella. Ostajalla on ostajan tarpeita ja myyjä voisi auttaa niissä. Tämä on osa meidän myyntitaitoa, eli pitää ymmärtää ostajan tarpeet, jotka voivat ulottua rahoitukseen asti, hän kertoo barometrin julkistustilaisuudessa.

”Jos kilpailija tarjoaa ostajarahoitusta, mutta itse ei, ollaan takamatkalla”

Isommissa ja paljon vientikauppaa harjoittavissa yrityksissä vientikaupan luottoriskien hallinnan ja ostajarahoituksen tavat tunnetaan melko hyvin. Rahoitusbarometrin mukaan pk-yrityksissä vientikaupan toimintatapojen tunteminen ja tietoisuus palveluista ovat paikoin yllättävän vähäisiä.

– Pk-yritysten viennin osuus on Pohjoismaiden alhaisimpia. Vientikaupan rahoitusosaamisen nostaminen toisi lisää kauppoja kotiin, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.

Suomessa pk-yritysten osuus viejäyrityksistä on 15 prosenttia, kun Ruotsissa vastaava osuus on 22-25 prosenttia.

Yrityksen kannattaa luoda vientikaupan politiikka.

– Jos yritys tarjoaa vähän kalliimpaa tuotetta, on jatkuvasti yleistynyt trendi, että pitää tarjota rahoitusta. Jos kilpailija näin tekee, mutta itse ei, siinä ollaan takamatkalla, Heikkilä huomauttaa.

Suomalaisilta pk-vientiyrityksiltä jää hyvin todennäköisesti vientikauppoja saamatta, koska ne eivät tunne riittävästi ostajalle kaupanteossa tarjottavia rahoitusvaihtoehtoja. Ostajarahoituksen merkitystä yrityksen kilpailuvalttina ei tiedosteta.

Yleistynyt trendi on tarjota rahoitusta

Yrityksistä, joilla vientikauppoja on jäänyt toteutumatta, 39 prosenttia kertoo, ettei ostaja saanut rahoitustaan järjestymään. Lisäksi 11 prosenttia vastasi ostajan saaneen rahoituksen paremmilla ehdoilla ulkomaiselta kilpailijalta.

Molempiin tapauksiin vientiyritys voisi vaikuttaa pankin ja vientitakuulaitoksen avulla.

Viidennes vientiyrityksistä ei suojaudu luottoriskeiltä mitenkään

Puolet suomalaisista vientiyrityksistä tekee vientikauppaa laskua vastaan ja antaa näin ostajalle maksuaikaa – joskin lyhyesti. Maksuajalla myymiseen liittyy kuitenkin aina luottotappion riski, koska ostaja voi jättää laskun maksamatta.

Kolme neljästä yrityksestä käyttää luottoriskeiltä suojautumiseen ennakkomaksua vientikaupoissaan. Remburssi, pankkitakaus, luottovakuutus tai Finnveran vientitakuut tunnetaan pääasiassa suurimmissa vientiyrityksissä. Peräti viidennes kaikista kyselyyn vastanneista yrityksistä ei ole suojannut vientikauppojaan mitenkään. Näistä lähes puolet arvioi, etteivät suojaustavat ole tarpeellisia.

– Kauppoja jää saamatta tai yritykset pysyvät poissa vientimarkkinoilta luottoriskien pelossa. Lähes 60 prosenttia vastanneista yrityksistä kokee, että yksittäinen tappio voi vaarantaa toimintaedellytykset pitkäksi aikaa, maajohtaja Timo Vuori toteaa.

Mikä mättää viennin rahoituksessa?

Kansainvälisen kauppakamarin Timo Vuori on pohtinut, mikä mättää vientikaupan rahoituksessa.

– Tähän asti olemme tehneet helppojen maiden kanssa kauppaa, pohjoismaalaisten ja saksalaisten. Niiden kanssa kaupanteko on helppoa, he maksavat ehkä viiveellä mutta maksavat yleensä maksut. Tietysti kauppakumppanina myös Venäjä.

Vuoren mukaan on toisenlaisia vientimaita, kuten Iran.

– Yrityksillä ajattelutapa, että rohkeasti mennään, mutta ehkä pitäisi tehdä vähän kotitehtäviä. Iranista ei aiemmin eikä nyt niin helposti rahoja kotiuteta.

Hän viittaa luottoriskien hallintaan.

Rahoittajat ja kauppakamarit kiertueelle rahoitusosaamisen lisäämiseksi

Finnveran, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n aloitteesta viennin rahoittajat ja luottovakuuttajat ovat päättäneet ryhtyä yhteistyöhön pk-vientiyritysten rahoitusosaamisen vahvistamiseksi.

Vuosina 2018–2019 toteutetaan alueellinen Vientikaupan rahoituskiertue, jossa ovat mukana Finnveran ja alueellisten kauppakamarien lisäksi suurimmat Suomessa toimivat pankit ja kaikki yksityiset luottovakuuttajat.

– Lisäämme neuvontaa ja järjestämme syksystä lähtien viennin rahoituksen työpajoja yrityksille eri puolilla maata, Heikkilä ja Vuori korostavat.

Syksyllä tilaisuuksia tulee olemaan 5-6 kasvukeskuksissa. Ne ovat avoimia kaikille yrityksille, mutta mukaan pääsee rajattu määrä.

Tutkimuksen toteutti Finnveran, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n toimeksiannosta Taloustutkimus huhti–toukokuussa 2018 internetkyselynä ja puhelinhaastatteluina. Tutkimukseen vastasi 654 suomalaista suoraa vientikauppaa tekevää yritystä. Vastaajayrityksissä viennin osuus kokonaisliikevaihdosta on 42 prosenttia.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Post-it-laput ovat pitäneet sitkeästi pintansa digitalisaation puristuksessa. Lappuja käytetään paitsi muistin tukena, myös erilaisissa luovissa tarkoituksissa kuten ideointikokouksissa.

Tamperelaisen ohjelmistokehitykseen keskittyneen Haltun työntekijät käyttävät lappuja päivittäin.

– Post-it-asiantuntijana esiintyvä projektipäällikkömme Ville Mäkiranta on ansioituneesti kouluttanut koko henkilöstömme Post-it-lappujen oikeasta käyttötavasta. Yhtenä iltapäivänä hän näytti taas kerran, miten lappuja kuuluisi käyttää. Silloin tuli mieleen, että tästä pitäisi tehdä ohjevideo, Haltun myyntijohntaja Mikki Ylevä kertoo.

Video suunniteltiin, kuvattiin, editoitiin ja julkaistiin heti seuraavana päivänä.

– Oletimme, että varmasti moni muukin käyttää lappuja väärin, Ylevä jatkaa.

Video paljastaa oikean tekniikan lapun irrottamiseen. Yleisesti käytetty "väärä" tapa näkyy helposti tarrapinnan käpristymisenä.

Video on kerännyt runsaasti katselukertoja ja kommentteja etenkin Linkedin-palvelussa.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi