Kasvuyrittäjäverkosto järjesti ensimmäisen tapahtumansa tiistaina Pörssitalolla Nasdaq Helsingin tiloissa. Sali oli täynnä kasvuyrittäjien verkostosta kiinnostuneita.

Kymmeniä halukkaita enemmänkin olisi ilmoittautunut mukaan, mutta he eivät valitettavasti mahtuneet saliin.

Tilaisuuden teemana oli Into, raha ja liiketoimintaosaaminen. Tilaisuudessa jaettiin kokemuksia ja tietoa yritysten kasvusta ja kasvun rahoituksesta.

– Perustimme kasvuyrittäjäverkoston, koska työpaikat syntyvät yrittäjävetoisiin pk-yrityksiin ja suomalaiset startup-yritykset ovat Euroopan houkuttelevimpia, sanoo kasvuyrittäjäverkoston puheenjohtaja Petri Roininen.

– Suomen Yrittäjien 115 000 jäsenyritystä edustaa merkittävää kasvupotentiaalia koko kansantalouden kannalta, Roininen kertoo.

Enkelisijoittajia ja pörssisuunnitelmia

Kasvuyrittäjäverkostolla on työlistallaan useita hankkeita, muun muassa enkelisijoittajat ja ”pk-yrityksestä listayhtiöksi” -pörssihanke.

– Kasvu ei kuitenkaan ole mikään itsetarkoitus, kasvun pitää olla kannattavaa, Roininen muistuttaa.

– Mikään taho ei ole ottanut roolia kasvavien yritysten edunvalvojana. Suomen Yrittäjät vastaa tähän tarpeeseen tuomalla moninaisen joukon kasvua hakevia yrityksiä yhteen, kuulemalla heitä ja heidän tarpeitaan sekä viemällä tämän viestin päättäjille, Roininen sanoo.

– Ja miksi olemme tänään täällä pörssissä? Tässä on symboliikkaa: Pörssin perustivat vuonna 1912 yrittäjät Viktor Ek ja Julius Tallberg, heitä tosin kutsuttiin silloin liikemiehiksi, Roininen kertoi.

Konto Oy voitti Maaseudun kasvupolun

Suomen Yrittäjien kasvuyrittäjäverkoston avaustilaisuudessa Helsingissä jaettiin palkinto ansioituneelle kasvuyritykselle. Maaseudun kasvupolun voittajaksi valikoitui akustiikkalevyjä valmistava Konto Oy Karvialta. Tuomaristo vakuuttui yrityksen kasvusuunnitelmasta ja -potentiaalista.

– Konto on hyvä esimerkki perinteisten raaka-aineiden ajattelemisesta uudella tavalla. Yrittäjän innovaatiosta syntyi tuote, jolle nykyaika luo kysyntää. Akustiikan merkitys korostuu esimerkiksi monitilatoimistoissa. Kontolla on tarjota tähän tyylikäs ja ekologinen ratkaisu, sanoo tuomariston puheenjohtaja Susanna Kallama.

– Tuotteet valmistuvat maaseudulla, mutta verkkokauppa on jokaisen ulottuvilla. Uskomme, että yrityksellä on mainiot edellytykset kasvuun, Kallama kehuu.

Kunniamaininnan sai lohtajalainen kasvipohjaisten elintarviketuotteiden startup yritys Mö Foods, jonka ennakkoluuloton tuotekehitys ja markkinointi tekivät tuomaristoon vaikutuksen. 

Tänä vuonna Maaseudun Kasvupolku® -sparrauksiin haki mukaan yli 50 yritystä, joista tuomaristo valitsi mukaan 15 potentiaalisinta kasvajaa. Prosessin aikana mukaan valitut yritykset saivat sparrausta liiketoiminnan kehittämisen asiantuntijoilta.

Maaseudun Kasvupolku® on osa Suomen suurinta kasvuhaluisten yritysten sparrausprosessia, Kasvu Openia. Molemmat yritykset jatkavat Kasvu Open kilpailun valtakunnalliseen finaaliin.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Porin Kutomakoneessa työskennellyt Merja Lepomäki sai seitsemisen vuotta sitten ikäviä uutisia. Hänen työsuhteensa päätettiin yllättäen.

Ystävä vinkkasi työttömäksi jääneelle Lepomäelle myynnissä olevasta lankakaupasta, jonka yrittäjä halusi päästä viettämään ansaittuja eläkepäiviä.

Lepomäki marssi liikeeseen ja kertoi haluavansa ostaa sen. Myyjä pyysi selvästi enemmän kuin mitä Lepomäki olisi ollut valmis maksamaan.

– Ehdin pudota potkujen jälkeen peruspäivärahalle. Kävin koko ajan kauppaa liikkeestä, mutta se ei ollut helppoa. Myyjä ei osannut määritellä myyntihintaa. Siinä meni vuosi ennen kuin saimme kaupat tehtyä. Sain apua kaupantekoon Satakunnan Yrittäjiltä.

Porin Antinkadulla sijaitseva Lanka- ja käsityöliike Lavikko on lähes 100 vuotta vanha yritys. Nimensä liike sai aikaisemman yrittäjän mukaan.

– Yrittäjinä on minua ennen ollut kolme Lavikon sukupolvea.

Lepomäki on haasteellisella alalla. Hän myy edullista pientavaraa, jota marketit myyvät vielä edullisemmin.

– Kun ostin kaupan, kasvatin reippaasti lankamallistoa. Nykyisin minulla on myynnissä 420 eri lankalaatua.  Suomessa ei ole montaa niin laajaa repertuaaria myyvää liikettä. Olen nähnyt, että se on minun yritykseni vahvuus.

Lepomäen yrityksen tiloissa on kerhotila, jossa hän järjestää neulomiskerhoja ja iltakursseja.

– Ihmiset tulevat omien käsitöidensä kanssa istumaan, neulomaan ja juomaan kahvia, Lepomäki selvittää.

Verkkokauppa tuonut lisää tilauksia

Lepomäki on jo jonkin aikaa pyörittänyt verkkokauppaa kivijalkaliikkeen ohessa.

– Tilasin kaupan ulkopuoliselta yritykseltä, kerroin vain heille millaisen haluan. Ei se ole vieläkään ihan sellainen kuin ajattelin, mutta kehitystyötä tehdään koko ajan.

Lepomäki on ollut yllättynyt verkkokaupan menekistä.

– Nyt sen osuus on 10-15 prosenttia myynnistä, mikä on enemmän kuin ajattelin.

Lepomäki kilpailee isoja verkkokauppoja vastaan nopella toimituksella. Hän on löytänyt verkon kautta uusia asiakkaita ympäri Suomea. Etenkin sukkapuikot tekevät hyvin kauppansa verkossa.

– Yritän laittaa paketit menemään vuorokauden sisällä. Jos tilauksia on tullut, herään aikaisemmin ja lähden postittamaan.

Yhä suurempi osa ostoksista siirtyy verkkoon. Kivijalkakaupan tulevaisuus on osittain hämärän peitossa.

– Tavaran saatavuus on muuttunut, kun lankaa voi tilata lähes mistä tahansa. Toisaalta lanka on sellainen tuote, jota täytyy yleensä päästä tunnustelemaan ja hypistelemään käsissä ennen ostamista. Olen kyllä miettinyt, että miten kauan kivijalkakauppaa kannattaa enää pitää. Vielä kannattaa. Asiaa mutkistaa se, että marketit dumppaavat lankoja puoleen hintaan.

Etuna on käsitöiden uusi tuleminen. Käsillä tekeminen on Lepomäen mukaan suositumpaa kuin aikaisemmin.

– Kaikkea itse tehtyä arvostetaan, se on hyvä juttu.

Kuva: Merja Lepomäen kotialbumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Barcelonan mobiilikonferenssissa helmikuussa esitelty Cat S61 -älypuhelin on tullut myyntiin Suomessa. Kyseessä on ammattilaiskäyttöön tarkoitettu laite, jonka erikoisuutena on lämpökamera.

Lämpökamera ei ole uusi varuste Cat-puhelimissa, mutta tällä kertaa sen ominaisuuksia on parannettu laajentamalla kameran mittausaluetta ja tarkentamalla sen kuvanlaatua. Lämpökameran kuvia voi myös suoratoistaa muille käyttäjille.

Puhelimen muihin erikoisominaisuuksiin lukeutuvat muun muassa sisäilman laadun mittari ja laseretäisyysmittari.

Uutuuspuhelin on tarkoitettu ammattikäyttöön muun muassa rakentajille. Lämpökameran lämpöskaala ulottuu 400 asteeseen ja kuvan tarkkuus on teräväpiirtotasoa.

Kameraa voi hyödyntää valmistajan mukaan muun muassa autonkorjaamoilla vianmäärityksessä. Sillä voi tarkistaa rakennusten lämpöhukkaa ja paljastaa mahdollisen kosteusvaurion sekä puutteita eristyksissä. Laite paljastaa myös ylikuumentuneen sähkölaitteen. Pimeässä se havaitsee veteen pudonneen ihmisen, joten laitteesta voi olla hyötyä myös pelastuskäytössä.

Mittaa sisäilman laatua

Cat S61-älypuhelin on varustettu sisäilman laadun mittarilla, joka kertoo käyttäjälleen sisäilman epäpuhtauksien (VOC-päästöjen) tasot. Epäpuhtauksia voi tulla ilmaan esimerkiksi maaleista, liuottimista, puhdistusaineista sekä matoista ja huonekaluista. Puhelin tarkkailee ilmanlaatua ja ilmoittaa, kun VOC-pitoisuudet nousevat liian korkeiksi, jolloin on hyvä tuulettaa tila ilmanlaadun parantamiseksi. Mittari näyttää myös ilmankosteuden ja lämpötilan.

Puhelimessa on laseretäisyysmittari, joka mittaa etäisyyksiä kahdeksaan metriin saakka sekä pinta-alan. Tiedot tallentuvat kuvaan. Ominaisuudesta voi olla hyötyä muun muassa kiinteistövälittäjille.

Kestää pudotuksen 1,8 metristä

S61-puhelimessa on 5,2-tuumainen näyttö, jonka ei valmistajan mukaan pitäisi rikkoutua aivan pienestä kolauksesta: Puhelin kun on rakennettu kestämään pudotus 180 senttimetrin korkeudelta betonialustalle.

Laitteella on IP68- sekä IP69 -pölynkestoluokitukset ja se kestää vettä kolmen metrin syvyydessä tunnin ajan.

Cat S61 -älypuhelimen suositushinta on 899 euroa ja se tulee myyntiin heinäkuussa.

Kuva: Valmistaja

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

– Vastausten perusteella aktiivimallista ei pidetä, vaikka samalla yli puolet täyttää aktiivisuuden edellytykset, YTK:n työttömyysturva-asiantuntija Petja Eklund summaa.

Kyselyn mukaan päivärahaa saavat kokevat, ettei aktiivimalli tue työllistymistä. Tätä mieltä oli jopa 71 prosenttia vastaajista. Yli puolet (54 prosenttia) oli myös sitä mieltä, ettei aktiivimalli ole vaikuttanut omaan ajankäyttöön.

Yleiseen työttömyyskassa YTK:hon kuuluu 20 prosenttia kaikkien kassojen jäsenistä. Noin 13 prosenttia kaikista palkansaajista ei kuulu työttömyyskassoihin.

Eklundin mukaan hallituksen aktiivimallille asettamat tavoitteet eivät olleet kovin kunnianhimoisia. Työttömyysturvan aktiivimallin tavoitteena on lisätä työllisyyttä 8000 henkilötyövuodella.

– Myöskään eurot, mitä aktiivimallin avulla säästyy [eivät ole suuria summia]. Koko järjestelmässä säästyy suunnilleen 12 miljoonaa, joka on lähellä sitä, mitä hallitus tavoitteli. Ja samaan aikaan TE-toimistoihin lisättiin 200 henkilötyövuotta.

Eklund lisää, että 12 miljoonan säästö ei tule täyteen vielä tänä vuonna. Hallitus teki päätöksen lisätä TE-palveluihin henkilötyövuosia kehysriihessään huhtikuussa.

Reilut puolet kassan jäsenistä täyttää mallin vaatiman aktiivisuuden

YTK eli kansan suussa Loimaan kassa on Suomen suurin työttömyyskassa.

– Alennuspäätöksiä on tähän mennessä annettu 13 455 kappaletta, kun aktiivisuus ei ole täyttynnyt. Keskimääräinen alennus päivärahaan on 3,19 euroa päivässä, Petja Eklund luettelee.

Tällä hetkellä alennetut päivärahat vähentävät YTK:n maksamia etuuksia yhteensä noin 46 000 eurolla päivässä.

Työttömyysturva-asiantuntija Petja Eklund kannustaa tarkastelemaan työttömyyskassojen ilmoittamia lukuja aktiivimallin vaikutuksista varoen, sillä tilastoissa on vääristymiä. Siinä porukassa, jotka eivät ole täyttäneet aktiivisuutta, on esimerkiksi myös sellaisia, joilla tarkastelujakso on vielä kesken. Mukana ovat myös esimerkiksi ne, jotka ovat jättäneet työkvyyttömyyshakemuksen.

– Lähes 60 prosenttia täyttää vaaditun aktiivisuuden osa-aikatyöllä.

SY kannustaa yrityksiä harkitsemaan henkilökuntansa kassamaksua riippumattomaan kassaan

Viime vuonna YTK:hon tuli bruttona yli 40 000 jäsentä, joka teki nettona hiukan yli 14 000. Suurin liittyvä ryhmä on nuoret, 1988-95 välillä syntyneet. Työttömyyskassan mukaan suurimmat ilmoitetut poistumat ovat siirtyminen eläkkeelle tai yrittäjäksi. Nuoremmissa ikäluokissa järjestäytymisaste on 30 prosentin luokkaa, kun vanhemmilla se on 60 prosenttia.

Kassa kertoo tavoittelevansa huomattavasti suurempaa jäsenmäärää.

Suomen Yrittäjät kertoi toukokuun alussa kannustavansa jäsenyrityksiään harkitsemaan henkilökuntansa työttömyyskassan jäsenmaksun maksamista liitoista riippumattomaan työttömyyskassaan. Suomessa on myös muita riippumattomia kassoja kuin YTK.

– Suomen Yrittäjien ulostulo ei näy piikkinä jäsenmäärän kehityksessä. Meillä on vahvaa omaa jäsenhankintaa. Emme tiedä sitä, maksaako työnantajat jäsentemme laskuja, kun asiakkaitamme ovat palkansaajat, YTK:n toimitusjohtaja Sanna Alamäki kertoo.

YTK:lla ei ole monissa työttömyyskassoissa käytössä olevaa valtakirjamenettelyä.

YTK tavoittelee lakiin lupaa edistää ja tukea jäsentensä työllisyyttä

Sanna Alamäki uskoo, että tulevaisuuden Suomessa on kaksi-kolme kassaa, jotka hoitavat yleistä ansioturvaa.

– Työttömyyskassoja on liikaa ja ne ovat liian pieniä. Siellä on tehottomuutta, pienillä kassoilla on kohtalaisen pienet resurssit automatisoida ja kehittää kassan toimeenpanoa.

– Olisi hyvä, että laissa voitaisiin sallia jollain lailla työttömyyskassoille mahdollisuus edistää ja tukea jäsentemme työllisyyttä. Tämä on harmi, sillä kassojen tehtävä voisi olla hieman laajempi.

YTK:n jäsenilleen toteuttamaan kyselyyn vastasi 6208 jäsentä ajalla 31.5.–4.6.2018. Kyselyn tehtiin jäsenille, jotka ovat tämän vuoden aikana saaneet päivärahaa.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

– Yrittäjien luottamus kankeaan, pakolliseen ja kalliiksi koettuun järjestelmään on vakavasti horjunut. Yrittäjät kokevat, että se rajoittaa heidän vapauttaan päättää omasta varautumisestaan yritystoiminnan riskeihin ja turvansa tasosta, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula kertoo.

Lähes kuusi kymmenestä suomalaisesta luottaa eläkejärjestelmään, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) eläkebarometri. Eläkejärjestelmään luottavat eniten 65 vuotta täyttäneet. Neljäsosalla suomalaisista luottamusta löytyy vähän tai ei ollenkaan. Erityisesti yrittäjät suhtautuvat eläketurvaan kriittisesti. Noin puolet yrittäjistä ei luota eläkejärjestelmään tai suhtautuu siihen jokseenkin epäillen.

Eläketurvan tuntemus hieman kohentunut

Eläkebarometrin mukaan joka kymmenes suomalainen kokee tietävänsä eläketurvaan liittyviä asioita hyvin. Heidän lisäksi runsas neljännes suomalaisista kertoo tietotasonsa olevan melko hyvä.

Valtaenemmistö suomalaisista uskoo tietävänsä eläkeasioista riittävästi omiin tarpeisiinsa nähden. Näin totesi 79 prosenttia kyselytutkimukseen osallistuneista. Eläketietoa on saanut riittävästi seitsemän prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vuonna. Vain 19 prosenttia kokee, ettei tunne eläkeasioita tarpeeksi.

Yrittäjäjärjestö esittelee lähiaikoina oman mallinsa

Yrittäjien epäluottamus eläkejärjestelmää kohtaan on käynyt ilmi myös SY:n tekemissä selvityksissä. Suomen Yrittäjien kanta on, että yrittäjän vapautta valita turvansa taso on lisättävä ja järjestelmää joustavoitettava.

– Vakuuttamisvelvollisuuden täyttymisen tulee jatkossakin perustua yrittäjän työpanoksen arviointiin. Me tulemme esittämään oman mallimme lähiaikoina julkaistavassa yrittäjän sosiaaliturvaa koskevassa keskustelunavauksessa.

Kautto: Yrittäjän harteilla koko vakuutusmaksu, tämä vaikuttanee asenne-eroihin

ETK:n johtaja Mikko Kautto on tyytyväinen, että eläketurvan tunnetaan aiempaa paremmin.

– On menty hyvään suuntaan, kun neljä viidestä kokee saaneensa riittävästi eläketietoa ja huonosti eläketurvaa tuntevien osuus on pienentynyt, Kautto sanoo.

Kauton mielestä kyselyn merkille pantavin tulos on ero yrittäjien ja muiden eläkeasenteissa. Yrittäjien joukossa epäillään muita useammin sekä turvan tasoa että rahoituksen kestävyyttä.

– Kun eläketurvan säännöt ja näkymät ovat kuitenkin kaikille samat, ero selittynee erilaisista odotuksista. Myös se, että yrittäjä vastaa itse koko eläkevakuutusmaksusta, saattaa vaikuttaa eroihin, Kautto arvioi.

ETK on tuottamassa yrittäjän työtulon määrittämisen tueksi Yrittäjän työtulo-oppaan. Tavoitteena on, että uusittu opas valmistuu vuoden vaihteessa.

ETK:n eläkebarometrin toteutti Kantar TNS Oy. Kysely tehtiin puhelinhaastatteluin toukokuussa 2018 ja siihen osallistui noin 1 000 iältään 15–79-vuotiasta suomalaista.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät on julkaissut verkossa Yrittäjän digioppaan, joka tarjoaa pk-yrittäjille apua digityökalujen haltuunotossa. Tavoitteena on auttaa pk-yrityksiä ymmärtämään digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämisessä ja helpottaa uuden teknologian käyttöön ottoa.

– Halusimme helpottaa yrittäjän digitaipaletta laatimalla helpon ja käytännönläheisen oppaan. Sen avulla yrittäjä pääsee heti liikkeelle liiketoimintansa kehittämisessä, osaamis- ja digiasioista Suomen Yrittäjissä vastaava Joonas Mikkilä kertoo. 

Yrittäjän digiopasta varten on tunnistettu ne aihepiirit, joilla on suurin merkitys ensimmäisiä digiaskeleitaan ottavalle yrittäjälle.  Näin mukaan valikoitui esimerkiksi verkkosivuihin, tietoturvaan ja markkinointiin liittyviä sisältöjä. Jatkossa oppaaseen on tarkoitus yhdistää myös aiheeseen liittyviä koulutuksia. 

Opas auttaa löytämään kumppaneita digikehitykseen

Artikkelisisältöjen lisäksi Yrittäjän digiopas auttaa myös etsimään kehitysprojekteissa tarpeellisia it- ja ohjelmistoalan palveluntarjoajia. Oppaan artikkeleista linkitetään Ite wikin hakupalveluun. Ite wiki on yhteistyössä Ohjelmistoyrittäjien, Teknologiateollisuuden ja muiden alan sidosryhmien kanssa koonnut palveluunsa kattavasti ohjelmistoalan b2b-yrityksiä ja näiden referenssejä. Nyt palvelusta on mahdollista hakea yrityksiä myös sen perusteella, ovatko ne Suomen Yrittäjien jäseniä. 

– Jäsenyydestä kannattaa tehdä merkintä Ite wikin yritysprofiiliin, sillä Yrittäjät tulee jatkossa ohjaamaan digioppaasta ensisijaisesti jäsenemme listaaviin hakunäkymiin. Näin haluamme myös tukea oman jäsenistömme näkyvyyttä, kertoo Joonas Mikkilä.

Tärkeintä on ottaa ensimmäinen askel

Suomen Yrittäjät haluaa rohkaista jäseniään ottamaan digikehityksen ensiaskeleet. Tämän vuoksi Yrittäjät on yhteistyökumppaneidensa kanssa järjestänyt myös maksuttomia Yrittäjän digikouluja eri puolilla Suomea. 

– Digitalisaatio ei ole yksinomaan startupien ja kasvuyrittäjien pelikenttää. Tärkeintä on säilyttää ennakkoluuloton ja avoin mieli sekä halu kehittyä ja oppia uutta. Pienet mutta määrätietoiset askeleet muodostavat ajan myötä merkittäviä digiharppauksia, Yrittäjien Joonas Mikkilä kuvaa.   

Ite wikin liiketoimintajohtaja Johannes Puro kehottaa yrittäjiä vähintään satsaamaan verkkosivuihinsa.

– Kehottaisin jokaista yritystä laittamaan kotisivunsa kuntoon niin, että ne tukevat myynnin ja asiakaspalvelun prosesseja, sillä asiakkaat ovat joka tapauksessa verkossa. Kun liikkeelle lähtee osaavan digikumppanin kanssa, huomaa nopeasti kehittävänsä yrityksensä ydinprosesseja, Puro sanoo.

Tutustu Yrittäjän digioppaseen: yrittajat.fi/digiopas 

Tutustu Ite wikin yrityshakuun  

Suomalainen videodeittisovelluis Klip on ostettu ulkomaiseen omistukseen. Asiasta kertoo muun muassa Markkinointi & Mainonta verkkoartikkelissaan.

Ostaja on pääomasijoitusrahasto 3TS Capital Partners. Yrityskaupan myötä Klip ja 3TS Capital Partnersin ennestään omistama kansainvälinen deittisovellus eCift yhdistyvät ja syntyy kokonaan uusi teknologiayhtiö Discotec.

Kauppahintaa ei ole kerrottu. Myyjinä ovat suomalaisen Midealabin kolme perustajaosakasta Juho Oranen, Niko Porkka ja Henry Nilert.

Klip-deittisovelluksen ensimmäinen versio tuli ladattavaksi viime vuonna. Tinderiin verrattuna Klip eroaa siinä, että siinä treffiseuraa etsivät esitellään lyhyillä videoilla. Tinderissä profiileissa on vain valokuvia.

Kun käyttäjä rekisteröityy palveluun ensimmäistä kertaa, häneltä kysytään joitakin sattumanvaraisia kysymyksiä. Nämä videovastaukset toimivat ensimmäisenä profiilivideona.

Omat kokemukset kehityksen taustalla

M&M:n haastattelussa Juho Oranen kertoo, että idea sovellukseen syntyi perustajien omista kokemuksista, joiden mukaan Tinderin profiilikuvat voivat antaa vääristyneen kuvan.

– Useimmat meidän tiimiläisistämme olivat olleet Tinder-treffeillä, jossa tavattu henkilö ei lainkaan vastannut valokuvaa, jonka hän oli ladannut sovellukseen. Pelkkä kuva ei aina kerro koko totuutta ihmisestä.  Päätimme tehdä ennakkoluulottomasti tehdä videopohjaisen deittisovelluksen, jossa käyttäjistä näytetään pelkkiä videoita. Toisesta ihmisestä saa paljon elävämmän ja aidomman käsityksen videon kautta, Oranen kertoo haastattelussa.

Klipillä on tällä hetkellä noin 25 000 rekisteröitynyttä käyttäjää. Heistä valtaosa on Suomessa. Jatkossa palvelu on tarkoitus viedä kansainvälisille markkinoille. Lanseeraus aloitetaan Turkista, sen jälkeen vuorossa on Saksa.

Palvelua kehitetään jatkossa ominaisuudella, joka mahdollistaa käyttäjän itsensä tägäämisen tapahtumiin kuten musiikkifestivaaleille. Tällöin samaan tapahtumaan itsensä tägänneet saavat tiedon ja voivat tavata toisensa.

Tällä hetkellä sovellus on maksuton, mutta tulovirtaa pyritään saamaan jatkossa maksullisilla ominaisuuksilla.

Kuva: Midealab

Pauli Reinikainen 

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

SUK ry, Patentti- ja rekisterihallitus sekä työeläkevakuutusyhtiö Varma valitsevat yhdessä vuosittain valtakunnallisen Vuoden Uusyrittäjän 2018. Valinta tehdään kahdesta viiteen vuotta yrittäjänä toimineiden, uusyrityskeskusten avulla yrityksensä perustaneiden henkilöiden joukosta. Kilpailun voitti varkautelainen RollTest Measurements and Controls Oy:n yrittäjä Mika Purhonen.

Kunniamaininnat SUK ry antoi VV-Kuivaus Oy:n yrittäjille sekä InMedi Oy:n yrittäjälle. Palkittavat yrittäjät ovat valikoituneet suuresta joukosta, sillä uusyrityskeskusten kautta perustetaan vuosittain yli 7000 uutta yritystä.

Savolaisille telamittalaitteille riittää kysyntää joka mantereella 

Mika Purhonen työskenteli RollTest Oy:n palveluksessa, kun yritys päätti luopua telamittalaitteiden suunnitteluun ja valmistamiseen liittyvästä liiketoiminnan osasta. Purhonen oli jo pitkään pohtinut yrittäjäksi ryhtymistä ja kun hänelle tarjoutui mahdollisuus ostaa kyseinen liiketoimintalohko, asia oli sillä selvä, Suomen Uusyrityskeskukset ry kertoo tiedotteessaan.

Purhosen yritys RollTest Measurements and Controls Oy:n sai lentävän lähdön vuonna 2015, koska sillä oli tuote valmiina. Yritys tuottaa telamittalaitteita sekä telahiomakoneen ohjauksia ja modernisointeja muun muassa paperi- ja terästeollisuudelle.

Yrityksen perustamisvaiheessa Purhonen sai uusyrityskeskuksesta apua liiketoimintasuunnitelman ja laskelmien tarkentamiseen muun muassa Finnveran rahoitusprosessia varten.

Ensimmäisen tilikauden liikevaihto oli 953 000 euroa. Toisen tilikauden liikevaihto oli jo 1 443 000 euroa.

– Tuomaristo vaikuttui yrittäjän rohkeudesta tarttua hiipuvaan liiketoimintaan sekä määrätietoisuudesta, jolla hän on lähtenyt tätä liiketoimintaa kehittämään, kertoo Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Jari Jokilampi.

Oikean ajoituksen lisäksi menestys on vaatinut aktiivista myyntityötä ja jalkautumista asiakkaiden pariin eri puolille maailmaa.

Kunniamaininnat vesivahinkosaneerausosaajalle ja pienelle sote-yritykselle  

Janne Haapamäki, Timo Tammela sekä veljekset Juhani ja Mika Rantala perustivat kesällä 2013 yhteisen yrityksen, VV-Kuivaus Oy:n, joka tarjoaa vesivahinkosaneerauksen kokonaispalvelua avaimet käteen -periaatteella.

VV-Kuivaus Oy on lyhyessä ajassa pystynyt kasvamaan merkittävästi ja vallannut markkinoita isommiltakin kilpailijoilta.

Vaasalainen Hennamari Hietala perusti vuonna 2013 terveys- ja sosiaalipalveluita tarjoavan InMedi Oy:n. Yritys erottuu muista yksityisistä terveyspalveluiden tarjoajista siten, että se tuo palvelut asiakkaan kotiin. Vuoden Uusyrittäjä -kilpailun tuomaristo antoi Hietalalle kiitosta erityisesti siitä, miten yritys hyödyntää digitalisaatiota perinteisellä toimialalla.  

Vuoden Uusyrittäjä 2018 ja kunniamaininnan saajat palkittiin uusyrityskeskusten kesäpäivien yhteydessä Jyväskylässä eilen illalla 5. kesäkuuta.

Kuva: Suomen Uusyrityskeskukset ry, kuvassa Mika Purhonen

toimitus (at) yrittajat.fi

Lahnajärven taukopaikka ykköstien varressa on monen autoilijan tuntema legendaarinen levähdyspiste, joka kuuluu nykyisin Salon kaupunkiin.

Uusi yrittäjä avasi keskiviikkona taukopaikan ovet, vaikka Ravintola Lahnajärvi Oy on asetettu konkurssiin. Levähdyspaikan vieressä sijaitseva Vesipuisto Lahnis käynnistää toimintansa viikonloppuna. Salon Seudun Sanomat kertoi Lahnajärven uudesta alusta viime tiistaina.

Ilta-Sanomille asiaa kommentoineen konkurssipesän pesänhoitajan Petra Lindbergin mukaan vuokrasopimukset uusien yrittäjien kanssa oli tehty ennen konkurssia. Konkurssipäätös on lainvoimainen tänään. Ravintolaa ovat hakeneet konkurssiin eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja Verohallinto.

Edellinen yrittäjä Pia Landen kertoo lehdelle vuokranneensa ravintolan uudelle yrittäjälle ajatuksena lyhentää velkoja vuokratuotoilla.

Landen avasi aikanaan ravintola Lahnajärven, kun se oli ollut seitsemän vuoden ajan suljettuna. Omien sanojensa mukaan hän käytti kaikki rahansa tilojen remontointiin. Hän aikoo valittaa käräjäoikeuden konkurssipäätöksestä hovioikeuteen.

Landenin seuraaja Mehmet Tartkoy aikoo jatkaa ravintolatoimintaa.

– Jollen osta, tulee joku muu joka ostaa, hän sanoo ja viittaa Lahnajärven maineeseen.

Avajaispäivänä väkeä riitti tungokseen asti. Petra Lindbergin mukaan toiminnan jatkumisesta ei voida vielä olla varmoja.

– Yksi mahdollisuus on, että vuokralaiset jatkavat toimintaansa normaalisti kesän ajan ja tilanne katsotaan sen jälkeen uudelleen, Lindberg sanoo Ilta-Sanomille.

Vuokralaisella on oikeus irtisanoa nykyinen sopimus, jos hän ei halua jatkaa toimintaa. Irtisanomisoikeus on myös konkurssipesällä.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Pikku Kakkosesta tuttu 26-osainen suomalainen Pikkuli-animaatiosarja on myyty Intiaan LXL Ideasille, Kiinaan VOD-jakeluun sekä Brasiliaan Globasat-kanavalle.

Pikkuli-sarjaa käytetään Intiassa opettamaan lapsille sosiaalisia ja tunnetaitoja. Paikallinen LXL Ideas on erikoistunut käyttämään lyhytelokuvia opetuskäytössä. Yrityksellä on tällä hetkellä asiakkaanaan satoja yksityisiä kouluja ja päiväkoteja.

Kiinaan Pikkuli on myyty JY Animation -nimiselle yritykselle tilausvideopalvelussa jaettavaksi.

– Kiinan markkinoilla 26 jaksoa on vielä vähäinen määrä. Pääsemme tämän sopimuksen myötä tutkimaan ja testaamaan Pikkulin soveltuvuutta paikallisille markkinoille ja toivottavasti jatkossa saamaan myös muita sopimuksia Kiinaan, sarjan tuottaja ja ohjaaja Metsämarja Aittokoski kertoo tiedotteessa.

Pikkuli-televisiosarjan kansainvälinen levitys on lisännyt kiinnostusta myös sarjaan pohjaavien kirjojen ja tuotteiden osalta.

– Toivottavasti pääsemme pian paljastamaan uusia Pikkuliin liittyviä uutisia, käymme parhaillaan neuvotteluja useamman tahon kanssa, Aittokoski jatkaa.

Suomessa Pikkulia esitetään sekä Pikku kakkosessa että Buu klubbenilla.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

CX Network on asiakaskokemuksen ammattilaisille maailman johtava ja suurin media, verkosto, tapahtumajärjestäjä ja tiedonlähde . CX Network listaa oman alansa 30 kovinta tulevaisuuden lupausta listallaan 30 under 30. Listalle pääsi liike-elämän kovia nimiä muun muassa Facebookilta ja Tescolta. Listalta löytyy myös omien yritysten perustajia ja alansa vahvoja vaikuttajia kuten suomalainen Jaakko Männistö. Hän on myös Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja.

- Huomasimme, että digitaalista liiketoimintaa ja asiakaskokemuskenttää muuttavat entistä enemmän nuoret ja kunnianhimoiset milleniaalit, joten on tarpeen nostaa näitä kykyjä esille, kertoo CX Networking marketing manager Sarah Lattouf.

Ryhmän valitsi satojen ehdokkaiden joukosta kolmihenkinen tuomaristo, joka haki alle 30-vuotiaita jo nopeasti alalla menestyneitä ammattilaisia, joilla koetaan olevan suuri tulevaisuuden potentiaali. Turkulainen Jaakko Männistö valittiin listalle ainoana suomalaisena.

"Tämä on mahtavan iso asia"

- Listalle pääseminen on suuri kunnia. Ei ole mitenkään itsestään selvää, että kun valitaan 30 maailman parasta, olisimme Suomesta jotenkin edellä tässä asiassa. CX Network on myös meidän alamme yksi arvostetuimmista toimijoista, joten kyllä tämä on aivan mahtavan iso asia, Männistö kertoo.

Jaakko Männistö on kasvuyritys Feedbacklyn perustaja ja toimitusjohtaja. Feedbackly on asiakaskokemuksen mittaamiseen, analysointiin, parantamiseen ja lisämyynnin tekoon tarkoitettu ”All-in-one” -palautetyökalu, joka toimii puhtaasti verkossa.

Feedbacklyn ohjelmisto toimii SaaS-periaatteella ja tuo mukanaan useita hyötyjä sitä käyttäville yrityksille. Yritykset pystyvät keräämään tarkkaa tietoa asiakkaiden mielipiteistä kaikissa mahdollisissa palvelupolun kontaktipisteissä ja täten parantamaan asiakastyytyväisyyttä, kasvattamaan mitattavaa myyntiään sekä automatisoimaan sisäisiä prosesseja.

- Asiakaskokemuksen mittaaminen on myös selvästi kasvava trendi, ja yhä useammat yritykset haluavat tehdä siitä selvän kilpailuedun itselleen. Tämä ja meidän työmme on huomattu nyt myös kansainvälisesti, Männistö iloitsee.

Valintaan vaikutti myös se, että Männistö on ollut Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja vuodesta 2016 lähtien. Suomen Yrittäjillä on yli 115 000 jäsentä, mikä tekee siitä Suomen suurimman elinkeinoelämän järjestön. Se luo hyvän alustan myös oman alan vaikuttamisen suhteen ja verkostojen rakentamiseen.

- Tänä vuonna valinnoissa keskityttiin tuomaan yhteen nuoria innovaattoreita ja henkilöitä, jotka haluavat rikkoa sääntöjä ja muuttaa peliä. Ennen kaikkea fokuksessa ovat olleet tekijät, jotka ovat sitoutuneet urallaan luomaan parempia digitaalisia asiakaskokemuksia” Lattouf lisää.

toimitus(at)yrittajat.fi

Helsingin Kalasatamaan nousevaan Kauppakeskus Rediin joogastudion avaava yrittäjä Hani Rautakorpi on törmännyt Suomen yrityskulttuurissa moniin stressiä aiheuttaviin tekijöihin.

– Yrittäjyys on Suomessa haastavaa, koska sivukulut ovat suuret. Mahdollisuus epäonnistua on paljon suurempi kuin esimerkiksi kehittyvissä maissa, Yoga Studio Valon yrittäjä ja perustajajäsen sanoo.

Vietnamissa syntynyt Rautakorpi on toiminut Suomessa yrittäjänä 15 vuoden ajan. Hänelle yrittäjyys on aina ollut ykkösvaihtoehto itsensä elättämiseen.

– Kehitysmaissa lapsia opetetaan pienestä pitäen yrittäjyyteen, koska käytännössä jokainen perhe on yrittäjäperhe. 

– Kun tulin Suomeen ja ryhdyin yrittäjäksi, se oli aluksi todella uuvuttavaa. Ei riitä että tekee paljon töitä, pitää tietää veroasioista ja miettiä kirjanpitoa, vaikka käytössä olisi kirjanpitäjä. Se aiheuttaa paljon stressiä.

Omien kokemusten kautta Rautakorpi alkoi perehtyä hyvinvointiinsa ja otti käyttöön itämaisia metodeja. Samalla hän innostui joogasta.

– Sitä kautta opin, että jos oma terveys ei ole kunnossa ja laittaa kaiken energian työntekoon, eikä aikaa jää  liikkumiseen ja terveelliseen ruokavalioon, burnout iskee helposti. Etenkin yrittäjälle.

Rautakorpi on huolissaan monen suomalaisyrittäjän elintavoista.

– Moni toimii energiavajauksella joka päivä. Syödään huonosti, paljon huonoja hiilihydraatteja, minkä jälkeen on aivan uupunut olo. Kun mennään kotiin, jäädään sohvalle, koska ei ole enää energiaa lähteä ulos liikkumaan.

Vinkit parempaan energiatasoon

Rautakorven mukaan kaiken lähtökohta on hyvä energiataso.

– Ilman positiivista energiaa ei menesty tässä maailmassa. Positiivinen energia vaikuttaa ympäristöön ja tarttuu muihin. Toisin sanoen näemme maailman pitkälti sen mukaan, miten paljon ja millaista energiaa meissä on. Yrittäjän pitäisi huolehtia ensimmäiseksi energiastaan ja sitten vasta työstä. Menestys tulee sitä kautta.

Hani Rautakorven teesit parempaan hyvinvointiin:

1. Ihmisen energia koostuu kahdesta elementistä, ruuasta ja hapesta. Ihmisen solut saavat ravintoa verestä, joten on tärkeä vaikuttaa siihen, millainen veri kiertää elimistössämme. Siihen puolestaan vaikuttaa ennen kaikkea se, mitä laitamme suuhun. Jos solut eivät saa riittävästi ravintoa, riskinä ovat taudit, pahimmillaan  syöpä.

2. Kipu on aina hälytysmerkki muun muassa siitä, että keho ei saa riittävästi ravintoa. Kipu ei kuulu terveeseen kehoon. Kipua ei saa tappaa lääkkeillä, se on sama kuin jos palohälytin kytketään pois tulipalon aikana.

3. Ymmärrä, mitä syöt. Syö puhtaita raaka-aineita, älä epämääräistä mössöä. Suosi puhdasta, alkuperäistä, mieluiten lähellä tuotettua ruokaa. Jos elintarvikkeen tuotemerkinnöissä on joku sana mitä et ymmärrä, älä syö sitä. Suosi tuoretta, älä syö pakastettua ellei ole aivan pakko. Vältä teollista ruokaa ja eineksiä.

4. Juo juomia, joissa ei ole hiilihappoa, sokeria tai väriaineita. Suosi tuorepuristettuja mehuja, vihannesmehuja, kookosvettä ja tavallista vettä. Näin lisäät kehosi energiatasoa.

5. Pyri kävelemään aamulla esimerkiksi työmatkat. Jos se ei onnistu, kävele edes muutama pysäkin väli.

6. Vähennä kahvin juontia. Korvaa joka toinen kuppi vihreällä teellä.

7. Harrasta joogaa. Sanonta kuuluu, että joustava keho taistelee paremmin henkisiä ja fyysisiä myrskyjä vastaan. Jos kehossa on kipua, se kyseinen kohta ei ole joustava. Venyttele paljon. Joogan tehtävänä on kuljettaa verta ja happea joka paikkaan kehossa.

Kuva: Hani Rautakorven kotialbumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Sanomalehti Karjalainen uutisoi tavaramerkkien uusimisesta yrityksiä lähestyvästä palveluntarjoajasta, joka veloittaa toimenpiteestä moninkertaisen hinnan verrattuna Patentti- ja rekisterihallituksen omaan palveluun. PRH on Suomessa ainoa tavaramerkkejä hallinnoiva instanssi.

Kyseessä ei ole välttämättä huijaus, koska jokainen yritys saa hinnoitella tuotteensa vapaasti.

Karjalainen mainitsee esimerkkinä Zagorski & Partners -nimisen yrityksen, joka veloittaa tavaramerkin uusimisesta 983 euroa. PRH:n palvelussa uusiminen sähköisellä lomakkeella maksaa 225 euroa.

Zagorski & Partnersin toiminnasta on vaikea saada tietoa, sillä vastuullisia henkilöitä ei ole ilmoitettu ja suomenkielinen verkkosivu on pois käytöstä.

"Yleinen ilmiö"

Suomen Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelä ei ole yllättynyt kuullessaan kyseisestä "palvelusta".

– Olemme törmänneet epäasiallisiin palveluntarjoajiin koskien kotimaisia ja EU-tavaramerkkejä. Kyseessä on yleinen, joskaan ei toivottu ilmiö.

Tavaramerkki on aina voimassa kymmenen vuotta kerrallaan. Sen jälkeen se täytyy uusia, jos haluaa pitää tavaramerkin voimassa.

– Käytännössä tavaramerkki voi olla voimassa ikuisesti, kunhan sen muistaa uusia.

Mäkelän mukaan tässä tapauksessa ostaja ei hyödy mitenkään palveluntarjoajan kalliista palvelusta.

– On huomattavasti edullisempaa uusia tavaramerkki itse PRH:n palvelussa, jossa se käy verrattain helposti.

Mäkelä muistuttaa, että PRH lähettää hyvissä ajoin muistutuskirjeen tavaramerkin uusimisesta ennen kuin 10 vuoden määräaika täyttyy.

PRH varoittaa Karjalaisen artikkelissa asiakkaitaan laskulta näyttävistä myyntikirjeistä ja muistuttaa, että se ei koskaan lähetä laskuja.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Viestintävirasto varoitti toukokuussa suomalaisia koti- ja pientoimistojen reitittimissä ja verkkotallennuslaitteissa havaitusta VPNFilter-haittaohjelmasta. Alun perin asia nousi esille Cisco Talosin ja tietoturvayhtiö Symantecin julkaisemassa artikkelissa. Talos arvioi, että haittaohjelma on saastuttanut noin 500 000 päätelaitetta 54 maassa.

VPNFilter on tavallista kehittyneempi haittaohjelma, sillä se osaa kuunnella reitittimen läpi menevää liikennettä ja tunnistaa muun muassa salasanat. Haittaohjelmassa on lisäksi ominaisuuksia, joiden avulla hyökkääjä voi tehdä laitteesta toimintakyvyttömän.

Nyt on paljastunut, että VPNFilter on vielä pelättyä pahempi ja vaarallisempi. Cisco Talos on päivittänyt blogissaan haittaohjelmaa koskevia havaintojaan.

Blogissa kerrotaan, että VPNFilter uhkaa paljon suurempaa määrää eri merkkisiä reitittimiä kun vielä muutama viikko sitten tiedettiin. Nyt listaan on lisätty muun muassa Huawein, Asuksen, D-Linkin ja ZTE:n reitittimet.

Lisäksi on selvinnyt, että haittaohjelma pystyy ohittamaan SSL-suojauksen ja varastamaan arvokasta dataa. VPNFilterin on myös havaittu kykenevän syöttämään saastunutta sisältöä tavalliseen verkkoliikenteeseen.

Cisco Talosin mukaan haittaohjelma on nyt aktiivisimmillaan Ukrainassa. Asiantuntijat pitävät mahdollisena, että Venäjän hallinto liittyy asiaan.

Cisco Talos muistuttaa, että Ukrainan ulkopuoliset käyttäjät eivät ole turvassa. Jokaisen käyttäjän tulisi suojata laitteensa asianmukaisesti.

Symantecin mukaan haittaohjelma voi saastuttaa seuraavia laitteita (aikaisempi lista ilman uusia havaintoja):

Linksys E1200

Linksys E2500

Linksys WRVS4400N

Mikrotik RouterOS Cloud Core Routers: Versiot 1016, 1036, ja 1072

Netgear DGN2200

Netgear R6400

Netgear R7000

Netgear R8000

Netgear WNR1000

Netgear WNR2000

QNAP TS251

QNAP TS439 Pro

Muut QNAP NAS laitteet, joissa käytetään QTS ohjelmistoa

TP-Link R600VPN

Saastuiko laitteesi? Näin Viestintävirasto ohjeistaa

Viestintäviraston mukaan saastunut laite on syytä palauttaa tehdasasetuksille. Näin mahdollinen haittaohjelma poistuu laitteesta.

Lisäksi laitteen omistajaa kehotetaan asentamaan valmistajan uusin saatavilla oleva päivitys. Lisäksi Viestintävirasto kehottaa muuttamaan oletustunnukset ja salasanat laadukkaisiin salasanoihin. Lisäksi etähallinta kannattaa poistaa käytöstä, ellei sitä tarvita. 

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien perustama Kasvuyrittäjäverkosto innostaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä kohti kannattavaa kasvua.

Verkosto on herättänyt runsaasti mielenkiintoa ja siihen liittyen on lähetetty useita kysymyksiä Suomen Yrittäjille. Kokosimme vastaukset yleisimpiin kysymyksiin.

Mikä Kasvuyrittäjäverkosto?

Kasvuyrittäjäverkosto pyrkii tukemaan järjestön jäsenyrityksiä kasvamaan ja houkuttelemaan uusia yrityksiä mukaan toimintaan. Verkosto haluaa rakentaa laajan yhteisön Suomen Yrittäjien sisälle, joka palvelee kasvua hakevien yritysten tarpeita. Kohderyhmänä ovat kaikki yritykset ja yrittäjät, joilla on kasvuhaluja. Kasvuyrittäjäverkosto on luomassa kasvumallia, joka palvelee kasvuyrittäjiä rakentamalla työkalupaketin, jonka varrelta löytyy kasvumatkan varrella tarvittavat ja toimintaan sitoutuneet kumppanit. Lisäksi, verkosto ottaa kantaa ja edistää kasvuyrittäjien edunvalvontaa.

Miksi Kasvuyrittäjäverkosto perustettiin?

Kasvuyrittäjäverkosto perustettiin palvelemaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä kohti kannattavaa kasvua. Pk-yritysbarometrin mukaan erityisesti pienet yritykset hakevat kasvua: 53 prosenttia alle viisi henkilöä työllistävistä yrityksistä kertoo haluavansa kasvaa. Startupien lisäksi on tärkeä tunnistaa jo pidemmälle ehtineiden niin sanottujen scale up -yritysten kasvun mahdollisuudet, joiden kehittymiselle voi markkina-, sukupolvenvaihdos- tai muista syistä syntyä into kasvaa. 

Toinen syy verkoston perustamiselle on se, että mikään taho ei ole ottanut roolia kasvavien yritysten edunvalvojana. Suomen Yrittäjät vastaa myös tähän tarpeeseen tuomalla moninaisen joukon kasvua hakevia yrityksiä yhteen, kuulemalla heitä ja heidän tarpeitaan sekä viemällä tämän viestin päättäjille.

Globaalissa ja nopeatahtisessa työelämässä, Suomessa on selkeä tarve tukea yrittäjiä kasvattamaan omaa liiketoimintaansa. Erityisesti nyt kun työpaikat syntyvät entistä enemmän yrittäjävetoisiin pk-yrityksiin.

Mitä verkosto suunnittelee?

Verkoston seuraava tapahtuma pidetään 21.11. Helsingissä, jonka teemana on kasvun esteet ja se, miten työmarkkinoita tulisi muuttaa, jotta kasvulle olisi tilaa. Tapahtumaan kutsutaan yrittäjiä, työmarkkina-asiantuntijoita ja päättäjiä. Marraskuisen tapahtuman lisäksi verkosto suunnittelee aloitetta, jolla tuetaan pk-yrityksiä listautumaan pörssiin sekä Enkeliyrittäjät-työnimellä olevaa projektia, joka tuo yhteen tukea tarvitsen yrittäjän kokeneemman osaajan, esimerkiksi pääomasijoittajan, kanssa. 

Miten voin olla verkostoon yhteydessä?

Löydät meidät Facebookista, tervetuloa mukaan!

Miten voin liittyä mukaan?

Verkoston tarjoama kasvumalli, joka on siis vielä kehitysvaiheessa, on tarkoitettu Suomen Yrittäjien jäsenille, mutta tapahtumiin ja keskusteluun ovat tervetulleita kaikki. 

Ketä verkostoon kuuluu?

Kasvuyrittäjäverkoston toimintaa pyörittää johtoryhmä, joka koostuu eritaustaisista ja eri puolelta Suomea tulevista yrittäjistä. Johtoryhmä vaihtuu uuteen kahden vuoden välein. Johtoryhmässä istuu myös Nuoret Yrittäjät -verkoston puheenjohtaja, joka tuo toimintaan nuorten näkökulmaa. 

Petri Roininen, puheenjohtaja

Jouni Anttila

Artem Daniliants

Jukka Kontula

Niina Koponen

Tiina Latikka

Teemu Polo

Petri Salminen

Petri Tuomela

Leo Kadieff, Nuoret Yrittäjät -edustaja 

Jaakko Männistö, työvaliokunnan edustaja

Aicha Manai, SY verkostopäällikkö

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös vastikään perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 31.5.-6.6. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 213 yritystä.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

- Rikosvastuun on toteuduttava järjestelmän uskottavuudenkin takia. Nyt valmistuneen lakiluonnoksen mukaan poliisin tulisi ohjata sakkorikos käräjäoikeuden käsiteltäväksi silloin, kun toistuvasti sakkoja saaneen henkilön toiminta osoittaa piittaamattomuutta, sanoo oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.).

Toistuvuuden rajaksi esitetään seitsemää samankaltaista sakkorikosta vuoden sisällä.

- Tällaisessa tilanteessa muuntorangaistus olisi perusteltua suorittaa viime kädessä vankilassa. Pidän tätä tärkeänä elementtinä rangaistusjärjestelmän uskottavuuden vahvistamisessa, ministeri Häkkänen sanoo.

Yleisimpiä rikkomuksia ovat näpistykset eli lähinnä kaljavarkaudet sekä kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta.

Tuomioistuinten määräämät sakot ovat muunnettavissa vankeudeksi, mutta poliisin määräämät sakot eivät. Nykyjärjestelmää on pidetty epäoikeudenmukaisena sellaisissa tilanteissa, joissa sakotettu syyllistyy toistuvasti sakkorikoksiin, mutta sakkoa ei voida muuntaa vankeudeksi, koska se on poliisin määräämä.

Lain esitysluonnos lähtee nyt lausuntokierrokselle ja sen odotetaan olevan eduskunnan käsitttelyssä syksyllä.

Suomen Yrittäjät kiittää

Suomen Yrittäjät kiittää oikeusministeri Häkkästä hyvästä valmistelusta.

- Varkaushävikin kokonaiskustannukset kaupoille ovat 550 miljoonaa euroa vuodessa, mitä ei voida pitää vähäisenä, sanoo lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen Suomen Yrittäjistä.

Toivonen muistuttaa, että näpistyksissä ei ole kyse pelkästään tappiosta kauppiaalle, vaan loppujen lopuksi hävikin maksavat rehelliset asiakkaat tavaroiden korkeampina hintoina.

- Yrittäjät ovat kokeneet yhteiskunnalliseksi epäkohdaksi, että osa myymälävarkaista jää kokonaan ilman seuraamuksia tekemistään rikoksista. On vähintäänkin kohtuullista ja rangaistusjärjestelmän uskottavuuden kannalta välttämätöntä, että sakon muuntorangaistus palautetaan lakiin.

Ei kaikista sakoista vankilaan

Päiväsakon muuntosuhdetta ehdotetaan muutettavaksi siten, että neljä päiväsakkoa vastaisi yhtä päivää vankeutta. Tällä hetkellä kolme päiväsakkoa vastaa päivää vankeutta.

Lisäksi ehdotetaan, että alle 20 päiväsakon suuruiset sakot olisivat muuntokelvottomia. Näin rajattaisiin lievimmät sakkorangaistukset muuntorangaistusjärjestelmän ulkopuolelle. Muuntorangaistuksen vähimmäispituus korotettaisiin neljästä päivästä viiteen päivään ja enimmäispituutta alennettaisiin 60 päivästä 40 päivään vankeutta.

Ehdotuksen mukaan alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta tuomitut sakkorangaistukset olisivat muuntokelvottomia..

Esityksessä mainittuja toistuvia rikosasioita on arvioiden mukaan noin 9 600 vuosittain. Teot olisivat useimmiten näpistystapauksia sekä kulkuneuvon kuljettamisia oikeudetta.

Teot kasautuvat tyypillisesti samoille henkilöille. Esimerkiksi vuoden 2017 aikana yli seitsemään näpistykseen syyllistyneitä henkilöitä oli noin 900. Uudistus kasvattaisi keskimääräistä vankilukua runsaalla 30 vangilla.

Sakon muuntorangaistuksen laajentaminen on osa oikeusministeri Antti Häkkäsen laatimaa rangaistusten kiristämisen pakettia. Uudistuksen toteuttamiseen varattiin huhtikuun kehysriihessä 10,8 miljoonan euron määräraha.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi 

EU:n tietosuoja-asetus (GDPR) on ollut voimassa nyt kaksi viikkoa. Henkilötietojen käsittelyn yrityksissä on oltava tietosuoja-asetuksen mukaista.

Suomen Yrittäjien asiantuntija, varatuomari Petri Holopainen listasi kuusi asetukseen liittyvää toimenpidettä, jotka yrittäjän tulisi tehdä tietosuoja-asetuksen noudattamiseksi.

1. Varmista, että yrityksesi tietosuoja on kunnossa

Ajattele mikä voisi olla tietosuojan kannalta pahin mahdollinen skenaario mitä voisi tapahtua, ja valmistaudu tähän. Se voi tarkoittaa tietokoneen ja työkännykän tietoturvan kuntoon laittamista salasanoilla, virustorjunnalla jne. tai arkaluonteista sisältävien materiaalien laittaminen lukkojen taakse.

2. Varmista, että sinulla on asetuksen mukainen käsittelyperuste, joka oikeuttaa käsittelemään henkilötietoja

Tietosuoja-asetuksessa määritellään perusteet, joiden mukaan henkilötietojen käsittely on laillista. Vähintään yksi asetuksen antamista edellytyksistä tulee täyttyä. Henkilötietoja voidaan käsitellä rekisteröidyn suostumuksella, oikeutetun edun perusteella (jäsenyys tai asiakkuus), sopimuksen, lakisääteisen velvollisuuden, elintärkeän edun tai yleisen edun perusteella.

3. Laadi seloste käsittelytoimista

Tietosuoja-asetus velvoittaa yrityksen tekemään selosteen käsittelytoimista, jos henkilötietoja käsitellään useammin kuin satunnaisesti. Selosteen tarkoitus on palvella yrityksen omaa henkilötietojen dokumentointia. Tietosuojaviranomainen voi pyytää tätä dokumenttia nähtäväkseen.

Selosteen avulla yrittäjä voi rekisterinpitäjänä osoittaa toimineensa tietosuoja-asetuksen mukaisesti. Seloste käsittelytoimista löytyy Suomen Yrittäjien mallipohjista.

4. Selvitä, tuleeko sinun tehdä tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi

Jos tietojenkäsittely aiheuttaa korkean riskin luonnolliselle henkilölle, tulisi rekisterinpitäjän laatia vaikutustenarviointi. Tällöin yrityksen tulisi pyytää neuvoja tietosuojavastaavalta, jos sellainen on nimitetty.

5. Informoi ja dokumentoi, kuinka rekisteröityjen informointi toteutetaan

Henkilötietojen käsittelyn tulee olla läpinäkyvää ja rekisteröityjä tulisi informoida, kuinka heitä koskevia tietoja kerätään ja kuinka niitä käytetään. Tiedot tulisi antaa tiiviisti, yksinkertaisella ja selkeällä kielellä. Rekisteröityjen informoinnin tulisi olla maksutonta.

Yrityksen tulisi pitää kuvaus henkilötietojen käsittelystä rekisteröidyn saatavilla. Asetuksen mukaan tiedot tulisi toimittaa kirjallisesti, suullisesti tai sähköisesti. Esimerkiksi messuilla järjestettävästä arvontaan osallistumisesta ja henkilötietojen käsittelystä informointi voisi tapahtua antamalla rekisteröitävälle kirjallinen paperi, jossa kuvaillaan henkilötietojen käyttöä.

Jos rekisterinpitäjä aikoo käsitellä henkilötietoja edelleen muuhun tarkoitukseen kuin siihen, johon henkilötiedot kerättiin, rekisterinpitäjän on ilmoitettava rekisteröidylle ennen kyseistä jatkokäsittelyä tästä muusta tarkoituksesta ja annettava asiaankuuluvat lisätiedot.

Informointivelvoite tarkoittaa käytännössä sitä, että yrityksen tulee antaa tiedot henkilötietoja vastaanottaessaan. Tiedot voidaan antaa esimerkiksi tietosuojaselosteen muodossa tai muulla tavalla verkkosivuilla, tai tietoja voidaan pitää saatavilla työpaikan intranetissä tai fyysisenä kappaleena esimerkiksi ilmoitustaululla.

Rekisterinpitäjän on toimitettava nämä asiat kohtuullisen ajan kuluttua, mutta viimeistään kuukauden kuluessa henkilötietojen saamisesta ottaen huomioon tietojen käsittelyyn liittyvät erityiset olosuhteet tai jos henkilötietoja käytetään viestintään asianomaisen rekisteröidyn kanssa, viimeistään silloin kun rekisteröityyn ollaan yhteydessä ensimmäisen kerran. Edellä luetellut tiedot tulee luovuttaa myös silloin, jos henkilötietoja on tarkoitus luovuttaa toiselle vastaanottajalle, viimeistään silloin kun näitä tietoja luovutetaan ensimmäisen kerran.

Tietoja ei tarvitse kuitenkaan antaa jos:

• rekisteröity on jo saanut tiedot
• kyseisten tietojen toimittaminen osoittautuu mahdottomaksi tai vaatisi kohtuutonta vaivaa, erityisesti kun käsittely tapahtuu yleisen edun mukaisia arkistointitarkoituksia tai tieteellisiä ja historiallisia tutkimustarkoituksia taikka tilastollisia tarkoituksia varten ja toimissa noudatetaan suojatoimia
• tiedot on pidettävä luottamuksellisina lakisääteisen salassapitovelvollisuuden nojalla.

6. Laadi sopimukset käsittelyn ulkoistamisesta

Yritys voi ulkoistaa henkilötietojen käsittelytoimia. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi työntekijöiden palkanmaksun ulkoistaminen tilitoimistolle, ulkopuolisen it-tuen käyttö, jolla on pääsy henkilötietoihin tai pilvipalvelun käyttöönotto, johon siirretään henkilötietoja. Tällaisissa tilanteissa henkilötietojen katsotaan siirtyvän henkilötietojen käsittelijälle eli palveluntarjoajalle. Tietosuoja-asetus velvoittaa laatimaan kirjallisen sopimuksen henkilötietoja ulkoistettaessa.

Tietosuojaopas ja neuvontapalvelu yrittäjän tukena

Tutustu myös Yrittäjien julkaisemaan tietosuojaoppaaseen, jonka tarkoituksena on helpottaa yrittäjiä selviytymään vaadituista toimenpiteistä. Opas on helppolukuinen ja siihen sisältyvät toimintaohjeet. Opasta on käyty lukemassa yli 25 000 kertaa.

Erityisesti pienyrittäjät ovat kaivanneet valmiita malleja, jottei jokaisen yrittäjän tarvitse käyttää aikaa uudistukseen tarvittavan materiaalin luomiseen. Heidän arkea helpottamaan on luotu tietosuoja-asetusta koskevia malliasiakirjoja, jotka ovat yrittäjäjärjestön jäsenille maksuttomia. Suomen Yrittäjien jäsenille on tarjolla lisäksi maksuton neuvontapalvelu.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: IStockphoto/SBphotos

Pääomasijoittajat ry on kerännyt vuoden 2017 tilastot sijoituksista vakiintuneempiin kasvuyrityksiin Suomessa.  Sijoittajat tekivät myös listan mahdollisista pörssiin listautujista. Listan tiedot on kerätty pääomasijoittajille lähetetystä kyselystä.
Pääomasijoittajien julkaisemalta vuosittaiselta Potentiaaliset pörssilistautujat -listalta löytyy kasvupolkunsa eri vaiheissa olevia kotimaisia yrityksiä, jotka saatetaan nähdä Helsingin pörssissä tulevina vuosina.

Listalla ovat muun muassa Aava Mobile, Havator, Indoor Group, Musti ja Mirri, Myllyn Paras,  Naava, Orthex Group ja Zen Robotics sekä vajaat 50 muuta lupaavaa kasvuyritystä.

1,5 miljardia pk- ja kasvuyritysten kasvuun

Suomalaiset buyout-pääomasijoitusyhtiöt keskittyivät edellisen vuoden aikana erityisesti varainkeruuseen, joka oli korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2008. Uusia varoja kerättiin sijoitettavaksi yhteensä 636 miljoonaa euroa, 76 % enemmän kuin edellisenä vuonna.

Tällä hetkellä suomalaisissa buyout-rahastoissa on yhteensä yli 1,5 miljardia euroa varoja, jotka tullaan lähivuosina sijoittamaan edelleen kasvupotentiaalia omaavien, pääosin kotimaisten pk- ja kasvuyritysten kasvuun.

Kuuden miljoonan sijoitus keskimäärin

Yhteensä yli 60 yritystä saa vuosittain buyout-sijoituksen suomalaiselta pääomasijoittajalta. Viimeisen viiden vuoden aikana keskimääräinen sijoituskoko on ollut noin 6 miljoonaa euroa.

Erityisessä nousussa Suomessa on niin kutsutut kasvurahastot, joiden osuus kaikkien buyout-rahastojen varainkeruusta on hiljalleen noussut, yltäen jo 21 %:iin.

–  Kotimainen pääomasijoitusmarkkina kypsyy ja monipuolistuu, ja yrittäjän on vähitellen helpompi löytää yrityksen kasvua kussakin kehitysvaiheessa parhaiten tukeva pääomasijoittaja, sanoo Pia Santavirta, Pääomasijoittajat ry:n toimitusjohtaja.

 Pääomasijoittajilla on Santavirran mukaan kaikkiaan suuri merkitys esimerkiksi kotimaisten keskisuurten yritysten luomisessa ja kasvattamisessa edelleen, sillä pääomasijoittaja tuo yritykseen rahoituksen lisäksi riskinottokykyä ja apuja esimerkiksi uusille markkinoille lähtemiseen.

–  Tämä on tärkeää, sillä suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset ovat esimerkiksi Ruotsiin verrattaessa edelleen selkeästi vähemmän kansainvälisiä, Santavirta sanoo.

Lisää eväitä kasvuun

Suomalaisiin kasvuyrityksiin sijoitettiin vuosina 2015–2017 yhteensä yli kaksi miljardia euroa. Näistä lähes puolet on ulkomaisilta buyout-sijoittajilta. Kohdeyritykset ovat sijoittajien aktiivisessa omistuksessa sijoitushetkestä keskimäärin 3–7 vuotta eteenpäin, jonka jälkeen pääomasijoittaja irtautuu yrityksestä.

– Listautumismarkkinat ovat olleet aktiiviset ja kurssikehitykset suotuisia. Pörssilistautumisen kautta pääomasijoittajien kohdeyhtiöt ovat saaneet lisää eväitä kasvunsa jatkamiseen ja omistuspohjan laajentamiset ovat tukeneet yhtiöiden kehitystä, kuvailee Juha Tukiainen, Pääomasijoittajien hallituksen puheenjohtaja ja MB Rahastojen toimitusjohtaja.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi


 

1. The Hootsuite

Tämän sovelluksen avulla voi hallinnoida ja ajastaa päivityksiä useissa sosiaalisen median kanavissa: Facebook, Instagram, LinkedIn ja Twitter. Voit myös mitata ja analysoida kampanjoitasi.

2. Slack

Slack on pikaviesti- ja keskustelusovellus, joka on kehitetty tiimien sisäiseen kommunikaatioon.  Slack yhdistää yrityksen sisäisen tiedon, tekemisen ja vuorovaikutuksen integroimalla järjestelmät yhteen käyttöliittymään. Sinne pukataan raportit, kuitit ja laskut. On sanottu, että se koukuttaa ja saa ihmiset chattailemaan työstä sen sijaan että työ tehtäisiin.

3. Join.Me

Helppo ääni- ja videokokousten sovellus. Skype on suosituin, mutta join.me on hyvä vaihtoehto niille, jotka kaipaavat videokokoukseen enemmän kapasiteettia mm. ruudun jakamiseen ja tiedostojen siirtoon.

4. Trello

Suomenkieliset sivut. Sovellus, joka auttaa tiimiä hallitsemaan lukuisia projekteja helposti navigoitavalla alustalla. Tehtäviä voi luoda ja organisoida helposti taululla liikuteltaviin kortteihin. Sovelluksesta näkee helposti, missä vaiheessa eri tehtävät ovat.

5. TripIt

Työkalu paljon matkustaville.  Voit laittaa TripItiin kaikki tulevat matkasuunnitelmat ja liput ja päästä niihin käsiksi kaikilta laitteitasi. Myöhemmin, kun olet matkalla, saat organisoitua informaatiota paikannuksen perusteella: vinkkejä kohteista ja säästä.

6.  Zenkit

Integroi monia organisoinnin työkaluja yhteen. Zenkitissä on visuaalinen Kanban-näkymä, mind mapping, sekä to do -listat ja kalenteri. Sovellus auttaa tehtävien hallinnoimisessa, aikatauluttamisessa, resurssien kohdentamisessa ja jopa budjetoinnissa. To do -listoja rakastaville tämä sopii erityisesti.

7. Basecamp

Auttaa organisoimaan tiimin työtä kokoamalla tietoa projekteihin. Voit keskustella projektin etenemisestä Chatroomissa tai infotaululla. Voit ladata tiedostoja, luoda tehtävälistoja ja merkitä kalenteriin projektin tärkeitä päiviä.

8. Pocket

Tarkoitettu sellaisille, jotka käyvät paljon läpi julkaistuja sisältöjä ja haluavat tallentaa artikkeleita tai sovellusten sisältöjä myöhempää lukemista varten. Pocket talletta linkit uutissivuille, kuviin, videoihin melkein mihin vain.

9. Evernote

Suomenkieliset sivut. Käyttäjät voivat tehdä, tallentaa tai ladata muistiinpanoja, kuvia, ääntä ja videota sekä jakaa helposti. Voit myös skannata helposti dokumentteja ja tallentaa mukavasti korkealaatuisia jpeg-kuvia tai PDF-tiedostoja, jotka voi samantien jakaa työtiimin jäsenille.

10. Proven

Sovellus työn tekijöiden hakemiseen. Voit lähettää työpaikkailmoituksen suurelle joukolle yhdellä  klikkauksella. Kun ala saada vastauksia, voit lajitella hakijoita eri ryhmiin: Kyllä – ei – ehkä.

11. Canva

Suomenkieliset sivut. Visuaalinen ja nopea sovellus, joka säästää aikaa. Satoja valmiita mallipohjia, joita voi hyödyntää niin kutsuihin, korteihin, kuvakollaaseihin, verkkosivuihin ja moneen muuhun.

12. Carrot

Greetings, lazy human, sanoo Carrot. Se on to do -lista, jolla ”on persoona”. Jos kaipaat pientä tuuppimista tehtävän suorittamiseksi, Carrot voi auttaa motivoinnissa. Kun saat tehtävän tehtyä, saat palkkion. Et ehkä halua tietää, mitä tapahtuu, jos et tee käsissä olevaa hommaa loppuun. Carrot ei pidä velttoilijoista. Tämä sovellus on saatavissa vain iOS-laitteisiin.

13. Astro Mail

Tekoälyassistentin avulla tämä ohjelma laittaa tärkeysjärjestykseen viestit eri sähköpostitileilläsi ja myös Slackissä ja kalenterissasi.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi