Yrittäjät.fin lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 211 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Tieto portugalilaisginin olemassaolosta levisi suomalaiselle Kyrö Distillerylle viestintäalan yrittäjä Samuel Soraisen twitter-viestin välityksellä. Soraisen kuvassa olivat vierekkäin suomalainen, menestystä saavuttanut Napue-gini sekä sitä hämmästyttävän paljon muistuttava portugalilaistuote, gini sekin.

International Craft Spirits Excellence Awards -kilpailussa (ICSEA) valitaan "paras gini 2018". Kilpailusivujen mukaan portugalilainen Toca Gin on yksi kisaan osallistuvista tuotteista. Tiistaina puoliltapäivin kyseinen Cafe Toca -tislaamon gini oli nettiäänestyksessä neljännellä sijalla.

Kyrö Distilleryn toimitusjohtaja Miika Lipiäinen ei usko sattumaan tuotteiden samankaltaisuuksissa.

– Myös [portugalilaisten] Facebook-sivuilla tekstit on sisennetty samalla tavalla, Lipiäinen kertoo.

Lipiäisen mukaan he eivät ole aiemmin törmänneet "näin räikeään" tapaukseen.

– On ollut hienoja kyhäelmiä, tosi hauskoja keissejä, jossa design-inspiraatiota on käytetty yksityisten henkilöiden taholta.

– Nyt on tuote, joka on mukana kilpailussa. Se menee liian pitkälle. Jos halutaan luoda omaa, niin luodaan sitten omaa, Lipiäinen toteaa.

Lipiäinen lähetti tiistaina viestin portugalilaistislaamolle.

– Kirjoitin, että voidaanko jutella, olin huomannut tuotteen, jossa saattaa olla ehkä hieman liikaa samankaltaisuutta.

– Jutellaan ensin. Haluan kuulla heiltä, mikä idea on takana. Emme lähde etenemään juristikärjellä. Mutta on aika selvää: sama kategoria, vielä gini-tuote. Ei tämä voi ihan näinkään jäädä.

Kyrön Napue-gini ei ole mukana samassa ICSEA-kisassa.

– On lukuisia kilpailuja, mutta me osallistumme vain isoimpiin. En tiedä, mikä tämä koko juttu on. Olisi kiva, jos Toca Ginin osalta oltaisiin fiksuja, Lipiäinen toivoo.

Entä jos et saa Portugalista vastausta viestiisi?

– Sitten pitää jutella esimerkiksi yhteistyökumppanimme kanssa, joka on tehnyt tuotenimirekisteröintimme ympäri maailmaa. Jutellaan sitten, mikä olisi järkevin tie eteenpäin. Tiukkoja aikatauluja ei ole, Lipiäinen sanoo.

Portugalilaisginin yhdennäköisyydestä uutisoi tiistaina Iltalehti.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuvat: ICSEA-kilpailun nettisivut ja Kyrö Distillery

Tietoturvayhtiö F-Securen tutkimuksen mukaan roskaposti on  edelleen yleisin keino haitallisten web-osoitteiden, huijausten ja haittaohjelmien levittämiseen – 40 vuotta ensimmäisen roskapostilähetyksen jälkeen.

– Sähköpostilla lähetetty roskaposti eli spam on rikollisten suosikkikeino haittaohjelmien levittämiseen, sanoo F-Securen tutkija Päivi Tynninen.

– Kevään 2018 aikana tutkimistamme roskapostinäytteistä 46 prosenttia on deittailuhuijauksia, 23 prosenttia sisältää haitallisia liitteitä ja 31 prosenttia ohjaa vaarallisille sivustoille.

Roskaposti on ollut suurin tartuntojen levittäjä jo vuosikymmeniä.

– Muutaman viime vuoden aikana se on lisännyt suosiotaan muihin menetelmiin nähden, koska järjestelmät ovat kehittyneet vastustamaan paremmin ohjelmistohyökkäyksiä ja haavoittuvuuksia, Tynninen toteaa.

Verkkorikolliset kokeilevatkin uusia konsteja tehostaakseen roskapostitulvan onnistumista.

– Roskapostista on tullut jatkuvasti suositumpi hyökkäysmenetelmä. Klikkausmäärät ovat nousseet vuoden 2017 jälkipuoliskon 13,4 prosentista 14.2 prosenttiin vuonna 2018, sanoo MWR InfoSecurityn käyttäytymistieteen johtaja Adam Sheehan.

MWR:n mukaan roskapostittajat hyödyntävät seuraavia vastaanottajan psykologiaan perustuvia taktiikoita:

• Roskapostin avaamisen todennäköisyys kasvaa 12 prosenttia, jos viesti näyttää tulevan vastaanottajan tuntemalta henkilöltä.
• Jos otsikossa ei ole kirjoitusvirheitä, avaamisen todennäköisyys kasvaa 4,5 prosenttia.
• Viesti, jossa painotetaan kiireellisyyttä toimii huonommin kuin sellainen, jossa kiireellisyyteen vain vihjataan.

– Haitallisten tiedostojen sijaan roskaposti usein sisältää linkin, joka ohjaa käyttäjän vaarattomalle sivustolle, joka sitten ohjaa haitakkeen sisältävälle sivustolle. Ylimääräisen loikan tarkoituksena on pitää haitallinen sisältö elossa mahdollisimman kauan, Tynninen sanoo.

– Rikolliset pyytävät uhria käyttämään sähköpostissa olevaa salasanaa tiedoston avaamiseen, ja pyrkivät tällä tavoin ohittamaan automaattisen tiedoston tarkastuksen.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Ylöjärveläisen Lehtovuori Oy:n suunnittelemia älyroska-astioita kokeillaan Helsingissä Korkeasaaren eläintarhassa.

Uusiin älyroska-astioihin mahtuu niiden puristustoiminnon ansiosta vähintään 20 kertaa enemmän roskia kuin perinteisiin katuroska-astioihin. Se tarkoittaa yli 90 prosentin vähennystä jätekuljetuksiin, kuljetuspäästöihin ja -kustannuksiin.

Suomessa suunnitellut ja valmistetut CitySolar -älyroska-astiat ilmoittavat tyhjennystarpeestaan itse jätehuoltoon, joten roskiksessa on aina tilaa. Jätteiden puristustoiminto toimii aurinkovoimalla.

– Älyroskikset auttavat meitä osaltaan kohti hiilineutraaliutta. Kotimainen vaihtoehto valittiin käytettävyytensä ansiosta. Meille on myös tärkeää, että roskat voi tyhjentää suoraan tavallisen jäteauton tyhjennystoiminnolla, ilman roskasäkkien kantamista, kertoo Korkeasaaren kiinteistöjohtaja Hanna Kurki.

Lehtovuori toimittaa tänä ja ensi vuonna Tukholman alueelle 80 älyroska-astian lisäksi yli tuhat muuta kaupunkikalustetta, mm. lajitteluastioita.

– Kansainvälisiä kyselyitä satelee tällä hetkellä erittäin paljon. Älyroska-astiateknologian hyötyihin on todella herätty, kertoo Lehtovuori Oy:n toimitusjohtaja Eero Ojanen tyytyväisenä.

Yhtiön mukaan älyroska-astia on kertainvestointina perinteistä jäteastiaa arvokkaampi, mutta maksaa itsensä jätekuljetusmäärien vähenemisenä takaisin keskimäärin alle kolmessa vuodessa.

CitySolar -älyroska-astian koko on 240 litraa, eli nelinkertainen yleisimpään 60 litran katuroska-astiaan verrattuna. Sen kapasiteetti kasvaa puristustoiminnon ansiosta vähintään 1 200 litraan materiaalista riippuen.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Lehtovuori Oy

Elisan heinäkuun myydyimpien puhelimien listoilla OnePlus 6 valloitti nyt myös yritysasiakaspuolen kärkipaikan. Yrittäjät.fi:n OnePlus 6 -arvion voit lukea tästä.

– OnePlus on ollut yritysasiakkaiden listan kärjessä viimeksi elokuussa 2017. OnePlus 6 -puhelimen nousu yritysasiakkaiden listan kärkeen johtuu erityisesti siitä, että puhelimia ostavat kesäisin pienyrittäjät, joiden ostokäyttäytyminen on verrattavissa kuluttajiin, kommentoi Elisan yritysasiakkaiden liiketoimintajohtaja Petteri Svensson.

Telialla OnePlus 6 oli kuluttajien listaykkönen.

– Nokia 6 (2018) nousi heinäkuussa yritysasiakkaiden ykköspuhelimeksi. Myös Samsung näkyy vahvasti listan kärjessä – kauan markkinoilla olleet A-sarjan A3 ja A5 alkavat selkeästi korvaantumaan uudemmalla A8:lla, joka nousi heinäkuussa yritysasiakkaiden kärkikolmikkoon, kertoo Data-Infon toimitusjohtaja Kimmo Sulin.

DNA:n myydyin puhelin oli heinäkuussa Huawei P Smart.

Myydyimmät puhelimet heinäkuussa 2018

Elisa:

Henkilöasiakkaat

OnePlus 6

Samsung Galaxy A3

Huawei P Smart

Apple iPhone 8

Huawei Mate 10 Lite

Apple iPhone SE

Honor 10

Apple iPhone X

Nokia 3310

Nokia 8

Nokia 3

Huawei P20 Lite

Nokia 130

Samsung Galaxy J5

Apple iPhone 8 Plus

Yritysasiakkaat

OnePlus 6

Apple iPhone 8

Samsung Galaxy A5

Samsung Galaxy J5

Apple iPhone X

Apple iPhone 7

Apple iPhone 8 Plus

Samsung Galaxy S8

Samsung Galaxy Xcover 4

Huawei Mate 10 Lite

Nokia 8

Samsung Galaxy S9

Samsung Galaxy A8

Apple iPhone SE

Samsung Galaxy A3

Telia:

Kuluttaja-asiakkaat

OnePlus 6

Apple iPhone 8 / 8 plus

Huawei Y6 2017

Huawei Mate 10 lite

Huawei P Smart

Huawei P20 Lite

Samsung Galaxy A5

Apple iPhone X

Apple iPhone 7

Honor 10

Yritysasiakkaat

Nokia 6 (2018)

Samsung Galaxy J5 (2017)

Samsung Galaxy A8 (2018)

Samsung Galaxy A5 (2017)

Apple iPhone 8 64GB

Samsung Galaxy Xcover 4

Samsung Galaxy S8

Apple iPhone 6s 32GB

Samsung Galaxy A3 (2017)

Apple iPhone 7 32GB

DNA:n myydyimmät puhelimet

Huawei P Smart

Samsung Galaxy A3 (2017)

Huawei Mate 10 Lite

Honor 9 Lite

Apple iPhone 7

Huawei Y6 (2017)

Apple iPhone X

Apple iPhone 8

Nokia 6.1

Samsung Galaxy J3 (2017)

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: OnePlus

Pitkäjaksoinen helleputki on näkynyt joillakin yrittäjillä lisääntyneenä työmääränä. Yrittäjät.fi on uutisoinut aiemmin, kuinka esimerkiksi ilmalämpöpumppujen asentajat ovat palaneet töihin kesken lomakauden.

Myös tuholaistorjujille on riittänyt työkeikkaa ampiaispesien poistamisessa.

Toisaalta osin jopa pakahduttavaksi käynyt helle on tuottanut lisähaasteita, esimerkiksi marjatiloilla.

Savonlinnalainen Luomutila Muhonen joutui keskeyttämään ruisleipätuotantonsa helteen takia.

– Juurikököt pääsi jääkaappiin viilentymään ja taikinapytyt nutulleen. Leipomossa viilennystauko 27.7.-30.7. Leipurit todennäköisesti viihtyy järvessä. Leipää kauppoihin taas 31.7., Luomutila Muhonen tiedotti Facebook-sivuillaan.

Helteet olivat kuumentaneet leipomotilaa enemmän kuin mitä jäähdytyslaitteet kykenivät sitä viilentämään.

– On niin monta viikkoa mennyt tämän helteen kanssa, ettei leipomo ole ehtinyt missään vaiheessa jäähtymään, kertoo yrittäjä Tiina Muhonen.

Tämä vaikuttaa taikinan laatuun.

Leipomoa jäähdyteltiin yhteensä neljän päivän ajan. Suunniteltuja leivontapäiviä jäi kuitenkin käyttämättä vain kaksi.

– Jokunen vuosi sitten oli vähän vastaava tilanne. Nyt jännitämme mahdollisia tulevia ukkosia. Ukkosen tuoma matalapaineinen ilma vaikuttaa taikinaan. Silloin taikina ei tahdo nousta, Muhonen sanoo.

Yksi vaihtoehto olisi ollut leipoa öisin.

– Ehkä lämpötila laskisi silloin alle 20 asteen, mutta leipomoalalla leipurin yöpalkka on tuplat tavalliseen verrattuna. En usko, että kukaan maksaisi leivästä tuplahintaa.

Luomutila Muhosen tuotantoseisokista uutisoi Maaseudun Tulevaisuus.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Luomutila Muhonen

Pääkaupunkiseudulla toimiva Rush-trampoliinipuisto lupasi alkukesästä asiakkailleen alennusta ulkolämpötilojen mukaan. 20 asteesta ylöspäin jokainen aste vähentäisi sisäänpääsymaksua 10 prosentilla.

30 asteen kohdalla sisäänpääsy on siis ilmainen, 0 euroa.

Sitten tulivat helteet.

– Aurinkoisella säällä ihmiset loistavat poissaolollaan, joten kehittelimme vähän käänteistä kampanjaa, selittää Rushin toimitusjohtaja Mikko Vihersalo.

Ilmaisen sisäänpääsyn, 30 asteen raja on näkynyt Rushin kahden trampoliinipuiston kassoilla.

– Sosiaalinen media on täynnä kysymyksiä, että joko nyt. Vaikka oltaisiin asteen päässä rajasta. Kassoiltakin on käännytty pois, jos lämpötila on ollut 29 astetta.

Vihersalon mukaan asiakkaita on ollut kampanjan aikana "paremmin".

– Keräämme tällä näkyvyyttä. Myymme sitten muita tuotteita, juotavaa ja syötävää.

Kaduttaako kampanja?

– Ei kaduta, ei se ole ollut pettymys. Okei, tästä kesästä tuli todella pitkä, kampanja on ollut päällä koko ajan. Vain yksi sadeviikko heinäkuun alussa.

– Varmaankin vähän tätä viilaamme. Tutkimme onnistumiset. Otamme tulevaisuudessa irti tämän saamasta huomioarvosta. Ehkä rajaamme sitä[kampanjaa] jotenkin, teemme esimerkiksi lyhyemmän aikavälin, Vihersalo tuumii.

Trampoliinipuiston hellekampanjasta uutisoi Talouselämä.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuvituskuva: Istockphoto

Muutama asiakas valitteli helsinkiläiselle K-Supermarket Pohjois-Haagan kauppiaalle Marika Lindforsille helleputken tukalia yölämpötiloja ja nukkumisolosuhteita.

– Esittivät toiveen, että voisivat kantaa sängyt tänne kauppaan, niin voisivat nukkua kunnolla. Mutustelimme ajatusta ja totesimme, että miksipä ei, asiakkailla on tarve, ja meillä on viileää, Lindfors selvittää.

– Yleensähän pyrimme toteuttamaan asiakkaiden toiveet.

Lindfors ei vielä osaa ennakoida, paljonko yöpyjiä saapuu ruokakaupan viileyteen tulevana lauantaina.

– Myymälä on iso, ehkä halutuimmat paikat kuten karkkihyllyn edusta täyttyy ensimmäisenä, kauppias naurahtaa.

Ilmoittautumisia on kerätty kaupan Facebook-sivulla. Osa kommentoijista on epäuskoisina pyytänyt kauppiasta varmistamaan päivityksen todenperäisyyden.

Valot sammuvat puoliltaöin. Kauppias tarjoaa yöpyjille ilta- ja aamupalan.

– Emme ole vielä suunnitelleet sen tarkemmin ohjelmaa, kun emme ole koskaan tällaista toteuttaneet. Ehkä yö kuluu rupatellessa, Lindfors tuumii.

Hän aikoo itsekin yöpyä ruokakaupassa.

Lindfors arvioi tulevan viikonlopun menevän omalla, yli 10-vuotisella kauppiasuralla sinne ainutlaatuisimpien tapahtumien joukkoon.

– Paikallista, mukavaa tekemistä, hän summaa.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuvituskuva: Istockphoto

Nokian Salon tuotantotiloihin aikoinaan muuttaneesta Turingista odotettiin pelastusta työttömyydestä kärsineelle alueelle, mutta toisin kävi. Yhtiö ei koskaan saanut markkinoille tietoturvaan keskittynyttä älypuhelintaan.

Konkurssiin haettu yhtiö tekee nyt uutta tulemista, uudella nimellä ja uudella tuotteella. Turing Space Industries esittelee verkkosivuillaan HubblePhonea, joka erottuu ulkoisesti kaikista markkinoilla olevista puhelimista.

Yhtiö lupailee uutuutta myyntiin vuonna 2020 lähes 3000 euron hintaan. Kyseessä on taipuva ja useammalla näytöllä varustettu 5G-älylaite, jossa on ammattilaistason kamera ja pelikonsoli. Laitteen luvataan lukevan komentoja käyttäjän huulilta.

Erikoiseksi laitteen tekee muun muassa se, että siinä on kaksi näyttökantta. Ylemmän alta paljastuu 4K-tarkkuuteen yltävä näyttöpaneeli. Puhelimen yläosa taittuu sivuttain ja mahdollistaa esimerkiksi videokuvaamisen.

Kameroita laitteeseen luvataan rutkasti. Sensoreita olisi jopa kuusi. Niistä suurin olisi peräti 60 megapikselin sensori 15-kertaisella optisella zoomilla varustettuna. 

Laite ottaisi virran kahdesta akusta ja se olisi vesitiivis.

Markkinoilla on jo ehditty epäillä Turingin korkealentoisia suunnitelmia ja kyseenalaistettu laitteen teknisten tietojen paikkansapitävyys. Monet komponentit olisivat nimittäin jo vanhentuneita kahden vuoden kuluttua.

Kuva: Valmistaja

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjät.fi julkaisee tietoja myös vastikään perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 27.7.-2.8. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 208 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin viisi miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 702 000 euroa.

Uusimmalta listalta löytyy muun muassa suositun Haloo Helsinki -yhtyeen toimintaa pyörittävä Haloo Music Group. Vuonna 2013 perustettu osakeyhtiö teki noin 3,2 miljoonan euron liikevaihdolla tulosta 732 000 euroa.

Vuonna 2006 perustettu pop-yhtye Haloo Helsinki on voittanut lukuisia palkintoja. Sen levyt ovat myyneet yhteensä yli 300 000 kappaletta. Yhtyeen kappaleita on kuunneltu musiikin eri suoratoistopalveluissa yli 170 miljoonaa kertaa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Lapin Kansa kertoo artikkelissaan rovaniemeläisistä yrittäjistä Jari ja Sanna Illikaisesta, jotka pyörittävät Cafe Staari -kahvilaa kaupungin keskustassa.

Toukokuussa avatun kahvila yhtenä ideana oli tarjota työtoimintaa kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille. Toinen yrittäjistä on lähihoitaja ja työskennellyt viime vuosina kehitysvammaisten parissa.

Lapin Kansan haastattelussa Jari Illikainen kertoo havainneensa, ettei kehitysvammaisten työpajatoiminnassa oteta riittävästi huomioon yksilöllisiä toiveita.

– Työpajatoiminta sopii joillekin erinomaisesti, mutta kaikille se ole riittävän tavoitteellista. Monesta olisi vaikka mihin, jos heille annettaisiin vain mahdollisuus.

Illikaisen mukaan moni vammainen haluaisi tehdä tavallisia töitä. Yksi heistä on Lapin Kansan haastattelema Janne Haaparanta, joka arvostaa etenkin kahvilatyön sosiaalista puolta.

Viranomaiset moittivat tiloja

Illikaisten kahvilan tilat on suunniteltu niin, että ohjaaja voi seurata työntekijää ja auttaa tätä tarvittaessa. Yrittäjien tavoitteena on ottaa töihin enintään kuusi osatyökykyistä.

– Kahvilassa on monenlaisia sopivia tehtäviä, kuten asiakaspalvelua, kassatöitä ja siivoamista, mutta työntekijän tavoite voi olla vaikka se, että hän oppii ottamaan asiakkaaseen katsekontaktin, Jari Illikainen kertoo haastattelussa.

Hyvistä aikeista huolimatta viranomaiset eivät ole lämmenneet ajatukselle. Cafe Staar haki yli kolme kuukautta sitten rekisteröintiä yksityisen sosiaalipalvelun tarjoajaksi. Se mahdollistaisi kaupungin tukeman kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien työtoiminnan. Aluehallintovirasto torppasi suunnitelmat viime viikolla.

Illikainen on luonnollisesti pettynyt.

– Sekä terveys- että paloturvallisuusviranomaiset ovat antaneet paikalle vihreää valoa ja sanoneet, että puitteet ovat kunnossa. Kielteinen päätös tuli yllätyksenä, ja harmittaa tuottaa pettymys niille, jotka olivat jo varmoja uudesta työpaikasta.

Illikainen ei aio luovuttaa vaan tavoitteena on ratkaista ongelmat viranomaisten kanssa. Aluehallintoviraston päätöksessä listattiin puutteita kuten tilojen koko.

Lapin Kansan haastatteleman kaupungin edustajan mukaan kahvila voisi tarjota kehitysvammaisille omakustanteista avotyötoimintaa, joka ei vaadi lupia.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Oletko miettinyt, miten edistät yrityksesi henkilöstön työhyvinvointia ja jaksamista?

Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma myöntää taloudellista tukea henkilöstön työ- ja toimintakyvyn tukemiseen liikunnan ja terveellisten elintapojen kautta.

Hanketuen avulla voi rakentaa erilaisia hyvinvointiohjelmia sekä kehittää niihin sopivia toimintatapoja.

KKI-hanketuella onkin aiemmin perustettu yrityksiin liikuntahankkeita, joilla on tuettu henkilöstön työssä jaksamista. KKI-hanketukea voivat hakea kaikki rekisteröidyt yhteisöt (kuntia lukuunottamatta).

Hanketukihaku aukeaa jälleen 1.-30.9.2018. Tällöin tukea haetaan käytettäväksi ajalle 1.1.-30.11.2019.

Lisätietoa hanketuen hakemisesta löydät täältä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

"Päätettiin lähteä liikkeelle amerikkalaiseen tyyliin, aloittaa rohkeasti hyvin pienestä ja laajentaa jatkuvasti."

Tämä oli Lauri Vartiaisen ja Markku Hakolan suunnitelma omalle huvipuistolleen.

Vanhat työkaverukset olivat perustaneet oman elektroniikkayrityksen vuonna 1992.

Vartiainen kertoo aina olleensa viehättynyt huvipuistoista.

– Minua on aina kiinnostanut huvipuistot kokonaisuudessaan, se, millainen tunnelma vallitsee ja mitä kulissien takana tapahtuu. Ei siis pelkkä laitteissa huvittelu, hän kertoo Iltasanomissa.

Niinpä mies perusti oman nettisivuston huvipuistoille.

Vuonna 1995 kaksikko alkoi kerätä peliautomaatteja. Pikkuhiljaa miehet alkoivat ideoida omaa unelmapuistoaan raapustamalla ajatuksia tupakka-askin kanteen.

Vaatimuksiakin oli: huvipuiston on oltava puistomainen, rakennuskannan monimuotoista, laitekannan sovelluttava kaikille, puistoon on oltava vapaa pääsy.

"Jokaista myytyä euroa kohti euro tappiota"

Sopiva tontti löytyi Lievestuoreelta. Laiteasennukset alkoivat vuonna 2007. Paikka nimettiin Nokkakiven Puistoksi.

Avajaisia vietettiin 15.6.2007.

– Siihen asti kaunis kevät muuttui juuri avajaispäivänä sateiseksi ja koleaksi, ja koko kesä oli sateisin miesmuistiin, he muistelevat Nokkakiven nettisivuilla.

– Huvipuiston kävijämäärä olikin kesällä 2007 ainoastaan 10 000 henkilöä, alle puolet odotetusta ja lähes säälittävä luku huvipuistoksi. Käytännössä huvipuisto selvisi ensimmäisestä vuodesta vain sillä, että pienen yrityksen muu liiketoiminta toi säännöllisiä tuloja talvikaudella myymällä elektroniikkalaitteita ulkomaille.

Sadekesä toistui seuraavana vuonna. Suomi syöksyi taloustaantumaan.

– Jokaista myytyä euroa kohti tehtiin käytännössä euro tappiota. Normaalijärkiset yrittäjät olisivat tässä vaiheessa jo ripustaneet hanskat naulaan, mutta onneksi kukaan ei muistanut kertoa Nokkakiven yrittäjille, että huvipuisto on elinkelvoton.

Seuraavina kesinä kävijämäärät kääntyivät nousuun. Nokkakivi alkoi rynniä Keski-Suomen suosituimpien matkailukohteiden joukkoon.

Vuoristorata maksettiin toimitusjohtajan asuntokaupalla

Vaasassa suljetun Wasalandian vuoristorata muutti Nokkakiven Puistoon vuonna 2016.

– Käytännössä rata maksettiin toimitusjohtaja Vartiaisen myytyä Vantaan asuntonsa.

Säänhaltija ei kuitenkaan ollut Nokkakivelle suosiollinen.

Huono onni iski erityisesti ulkotapahtumiin. Sadetta tuli jokaisena tapahtumapäivänä.

– Kesän ehdoton pääpäivä, Amerikan päivä, epäonnistui. Myös lasten karaokekilpailut, lasten olympialaiset ja muut tapahtumat, menivät kaikki sateen takia penkin alle. Prinsessapäivät ja lasten muotinäytös jouduttiin sateen takia kokonaan peruuttamaan. Erityisen pahasti iski se, että heinäkuussa, jossa tehdään puolet kesän myynnistä, oli 12 sadepäivää, eli melkein puolet aukiolopäivistä.

"Lämpöä yli yksi aste ja välillä satoi rakeita"

Viime kesästä odotettiin todellista läpimurtoa, yli 100 000 kävijää.

– Esimaksua saatiin jo kevään luokkaretkistä. Lämpöä oli yksi aste, ja välillä satoi rakeita.

– Pitkään näytti jopa siltä, että avajaiskesästä 2007 alkanut kasvuputki loppuu, eli puistoon tulee ensimmäinen kesä jolloin se ei kasvata yhtään myyntiä. Kasvua tuli lopulta 1 prosentti.

Nyt puistossa on noin 20 laitetta.

– Näiden säiden vaikutus on kuitenkin järkyttävä: ensin tulee kesä, jota ei ole olemassakaan, sitten mennään toiseen ääripäähän. Voisi sanoa, että onni ei ole tässä suosinut rohkeaa, Vartiainen kertoo IS:lle.

Lähde: Nokkakiven nettisivut

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Nokkakiven Puisto

Suositun viestisovelluksen WhatsAppin uudistukset jatkuvat. Kerroimme aiemmin, kuinka WhatsAppilla on mahdollisuus soittaa ryhmäpuheluita, myös videon välityksellä. Niihin voi osallistua maksimissaan neljä henkilöä.

Ensi vuonna WhatsAppin Statukset tulevat näyttämään myös mainoksia.

Samalla Facebookin omistama sovellus haluaa tarjota suorempia yhteyksiä kuluttajien ja yritysten asiakaspalveluiden välille.

– Tällä hetkellä asiakkaan on vaikea tietää, onko joku yritys tavoitettavissa WhatsAppin kautta, totesi WhatsAppin operatiivinen johtaja Matt Idema Wall Street Journalille.

Lehden mukaan sovelluksen näyttämien mainosten välityksellä kuluttajat voivat olla suoraan yhteydessä kyseisen yrityksen asiakaspalveluun perinteisen soittamisen sijaan. Näistä mainoksista WhatsApp veloittaa yrityksiä. Lehtitietojen mukaan maksu on kohdemaasta riippuen muutamia senttejä.

Wall Street Journalin mukaan noin 100 yritystä on jo testannut uutta ominaisuutta, muun muassa lentoyhtiö Singapore Airlines sekä liikenteen kyytisovellus Uber.

WhatsAppilla lähetetään päivittäin 60 miljardia viestiä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Keskellä Uudenmaan itäosien peltoja seisoo suuri teollisuushalli, joka kätkee seiniensä suojaan huipputeknologialla varustetun älypuutarhan.

Robben pikku puutarhan toimitusjohtaja Robert Jordas keskustelee innostuneen japanilaisdelegaation kanssa. He ovat lapinjärveläispuutarhan yhteistyökumppaneita, teknologiajätti Fujitsulta.

Perjantai 3.8. oli merkkipäivä sekä Jordasille että japanilaisille. Vuoden kestänyt vertikaaliviljelmän rakennushanke päättyi ensimmäiseen sadonkorjuujuhlaan arvovaltaisessa seurassa.

– Tämä on itselleni henkilökohtaisesti suuri päivä, mutta myös koko yritykselle. Näitä asioita ei tapahdu usein, ei pienelle puutarhalle japanilaisen it-jätin kanssa, Jordas totesi juhlapuheessaan.

Robben pikku puutarha tuottaa vuosittain jopa neljä miljoonaa viherruukkua salaatteja ja yrttejä, useassa eri kerroksessa.

Viljelmä Suomesta, teknologia Japanista

Mutta miten lapinjärveläinen Jordas pääsi tähän pisteeseen, skoolaamaan japanilaisten kanssa?

On palattava ajassa taaksepäin.

– Eri yrityksistä koostunut japanilaisryhmä haki Suomesta yhteistyökumppania vertikaaliviljelyteknologiaan. Ryhmä oli yhteydessä Helsingin yliopistoon ja Luonnonvarakeskukseen (Luke). Luke tiesi, että olin aloittanut vertikaaliviljelmän rakentamisen, Jordas muistelee.

Jordas päätyi Japaniin tutustumismatkalle. Lopulta Robben pikku puutarha ja Fujitsu päätyivät yhteistyöhön. Syntyi kahden miljoonan euron arvoinen yhteistyösopimus.

Suunnitteluvaihe kesti parisen vuotta.

– Japanilaisetkin olivat sitä mieltä, että viljelmän rakentaminen ja kasvattaminen olisi tehtävä suomalaisin voimin. Teknologia tulisi sitten Japanista.

"Muutama puutarhuri ja työntekijä valvomassa"

Ensimmäinen viljelmä valmistui jo aiemmin, mutta nyt automatisaatio on viety huippuunsa uudella Fujitsu-linjalla. Valaistuksesta, kastelusta ja kasvihuoneen sisäisestä logistiikasta lähtien.

– Niin pitkälle kuin vain järkevästi sen pystyy viemään. Tarkoittaa sitä, että olemme pyrkineet tekemään täysautomaattisen puutarhan. Kuulostaa siltä, että kaikki on täysin automaattista, mutta on hetkiä, jolloin paikalla on oltava muutama puutarhuri ja työntekijä valvomassa, Jordas selvittää.

Softapuolella japanilaisjätti analysoi kasvihuoneesta kerättyä dataa.

– Pystymme vertaamaan viljelytuloksia ja kerättyä tietoa eri ajanjaksojen välissä. Se on ihan uusi asia. Ei maailmallakaan ole juurikaan tämän mittakaavan projekteja.

– Voimme seurata kasvun nopeutta, veden liikkumista lehdissä, kasvin lehtien lämpötilaa, käytettyä vesimäärää ja energiaa, Jordas luettelee.

"Fokus on viennissä"

Pitkällä tähtäimellä Jordas uskoo koneoppimisen kasvavaan rooliin puutarha-alalla.

– Ei vielä olla missään nimessä siinä pisteessä, että koneet tekisivät isoja päätöksiä, mutta sitä hetkeä lähestymme koko ajan.

Robben pikku puutarha tulee jatkossa lanseeraamaan uusia tuotteita.

– Paikallisesti, varsinkin Helsingin alueella, on hyvä kysyntä, mutta fokus on tietenkin viennissä.

– Kukka- tai muuta taimituotantoa emme ole testanneet [näissä olosuhteissa]. Niistä meillä ei ole tarpeeksi tietoa. Lupaamme vain sellaisia tuotteita, joita osaamme viljellä, Jordas toteaa.

Teksti ja kuvat

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kauppalehti kertoo älyviherseiniä valmistavan Naavan tehneen viime vuonna 2,8 miljoonan euron liikevaihdolla lähes kolme miljoona euroa tappiota.

Yritys on laajentanut toimintaansa Yhdysvaltoihin.

– Toimintamme on ollut aika epäortodoksista, ja olemme ottaneet siinä mielessä mallia Yhdysvalloista. Olemme heti alussa pyrkineet investoimaan tarvittavaan teknologiaan ja ihmisiin, toimitusjohtaja Aki Soudunsaari kertoo KL:lle.

– Suurin investointivaiheemme alkaa kääntyä loppua kohti. Tänä vuonna olemme operatiivisessa toiminnassa päässeet muutamana kuukautena jo plussalle, kertoo Soudunsaari.

Älyseinät puhdistavat koneellista toimistoilmaa.

Yhdysvalloissa viherseiniä on toimitettu muun muassa kosmetiikkavalmistaja Estée Lauderille, laivayhtiö Royal Caribbean Cruisesille, luksushotelliketju Four Seasonsille ja isoille investointipankeille.

Yhdysvalloissa tilaukset ovat suuria.

– Asiakkaalle toimitetaan tuotetta kaksinumeroisella määrällä.

Myös sikäläiset kotitaloudet ovat innostuneet suomalaisesta innovaatiosta.

– 40 prosenttia kyselyistä tulee kotitalouksilta, ja saamme päivittäin kymmeniä yhteydenottoja kuluttajilta, Soudunsaari kertoo lehtihaastattelussa.

Toistaiseksi yrityksellä ei ole kotitalouksille sopivaa toimitusmallia, mutta sen kehitystyön kerrotaan alkavan syksyllä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Naava

Lähdevesipohjaisia juomia valmistavan Finn Spring Oy:n toimitusjohtaja Hannu Ali-Haapalan mukaan vesisesonki alkoi näkyä  jo toukokuussa.

– Toukokuu oli loistava. Kesäkuu ei sinänsä kummempi edellisen vuoden vastaavaan verrattuna, mutta heinäkuu huomattavasti parempi. Kesä kokonaisuudessaan tulee olemaan aivan erinomainen, Ali-Haapala summaa.

– Koska toukokuu oli niin hyvä, huononsi se lähtötilannetta huomattavasti. Varastot menivät aika tyhjiksi jo silloin. Eivät silti hyllyt ole täysin tyhjinä olleet, joitakin puutteita on kaupoissa toki esiintynyt.

Ali-Haapalan mukaan ”tällaiseen kesään ei pysty varautumaan”.

– Jokainen tuottaja kärsii tällaisesta. Ei ole muita vaihtoehtoja kuin tehdä pitkää sarjaa, mahdollisimman paljon tuotteita. Se on ainut järkevä konsti. Joskus tulee jotakin puutteita, sitten ne paikkautuvat seuraavina päivinä.

Turun Kupittaan Citymarket-kauppias Hannu Aaltonen kertoi heinäkuun lopussa Twitter-päivityksessään kesäjuomien menekistä.

– Kivennäisvedet myynti +146 prosenttia viime vuoden vastaavaan viikkoon. Olut vain +14 prosenttia. Mielenkiintoista, Aaltonen twiittasi.

"Syyskuuhun asti korkeammalla tasolla"

Finn Spring rekrytoi kesäkuukausina lisää väkeä.

– Olemme laskeneet, että syyskuuhun asti menemme tuotannossa korkeammalla tasolla, Ali-Haapala kertoo.

– Meillä on kausityöntekijöinä aika paljon koululaisia, jotka lähtevät kauemmaksi opiskelemaan. Vakihenkilöstö tietysti palailee tässä kuussa kesälomilta, hän toteaa.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Sosiaalinen media, nettipohjaiset jobboardit, omat verkostot. Siinä nuorten korkeakoulutettujen kolme tärkeintä kanavaa työnhakuun.

Aalto-yliopiston opiskelija- ja alumnijärjestöjen omistama Atalent selvitti nuorten ajatuksia työnhausta. Kyselyyn vastasi 2 081 nuorta ammattilaista.

– Mielestäni työnhaku sosiaalisen median kautta voi parhaimmillaan olla erilainen, jännittävä, huomiota herättävä ja kiinnostava. Samalla voi itse esittäytyä omalla profiilillaan sekä näyttää täten tarvittaessa sosiaalisen median käytön taitoja, yksi vastaaja ilmoitti.

– Facebook on mielestäni paras kanava tavoittaa reilut parikymppiset työntekijät. Kaikki käyttävät sovellusta, mutta harva sinne mitään julkaisee, joten sponsoroituja ilmoituksia näkee päivittäin useita. LinkedIn on jo paljon ammattimaisempi sovellus, josta voi varta vasten hakea kiinnostavia töitä. Facebookista tekee ehkä enemmän spontaaneja löytöjä.

Yritysten tulisi kuitenkin kehittää uusia tapoja erottuakseen sosiaalisessa mediassa ja houkutellakseen parhaita osaajia. Pelkkä olemassaolo somessa ei riitä.

– On myös tärkeää, että yritysten verkkosivut kommunikoivat asioita, jotka tekevät yrityksestä houkuttelevan työnantajan. Verkkosivujen on myös hyvä tarjota työnhakijoille helppo tapa olla yhteydessä työmahdollisuuksiin liittyen, rekrytointitutkimuksessa todetaan.

"Tutustui hyvin firmaan"

46 prosenttia vastaajista toivoisi pääsevänsä tutustumaan työyhteisöön ennen sopimuksen allekirjoittamista. Vain 21 prosenttia ilmoitti saaneensa siihen mahdollisuuden.

– Koin mukavaksi sekä hyväksi haastattelu- /esittelypäivän, jonka yritys rekrytointiprosessin aikana järjesti. Tällöin tutustui hyvin firmaan, sen edustajiin ja sai annettua kokonaisvaltaisemman kuvan itsestään sekä itse paremman käsityksen firmasta.

Työnhakijat toivovat työnantajan viestivän aktiivisesti rekryprosessin etenemisestä.

– Sovituista aikatauluista kuten työpaikan saamisesta ilmoittaminen yms. pidettäisiin kiinni. Erittäin positiivisen kuvan sain firmasta, joka perusteli todella kattavasti valintansa ja vastasi vielä omaan "kiitos ja pidän yrityksenne mielessä jatkossakin" -tyyppiseen vastaukseen. Eli voisi sanoa että mitä paremmin kommunikaatio pelaa sitä positiivisempi kuva prosessista jää.

– Kun vastataan hakemukseen ja aidosti kerrotaan, miksei saanut työpaikkaa.
Ihailen erästä yritystä, joka kertoi, että kokemukseni ei ole vielä riittävä, mutta halusivat minun ottavan yhteyttä myöhemmin uudestaan kun kokemusta on enemmän kasassa.

Eniten tyytymättömyyttä nuorissa herättävät hausta karsiutuneille lähetettävät "massapostivastaukset".

– Puuttuva palaute - miksi et saanut paikkaa tai miksi et päässyt seuraavalla
hakukierrokselle. Lisäksi palautetta on hyvä saada siitä, miksi pääsi jatkoon
pitkässä prosessissa (ja samalla kuulla mitä osa-aluetta pitää vielä tuoda
enemmän esille seuraavassa haastattelussa).

– Valitettavan usein hakijat saavat odottaa tietoa prosessista viikko tai kuukausitolkulla. Yleensä vedotaan suureen hakijamäärään tai kiireeseen, mitkä ei kummatkaan mielestäni ole hyväksyttäviä syitä antaa kiinnostuneiden hakijoiden odottaa. Myös yritysmielikuva kärsii tässä kohtaa ja fiilis saattaa pahimmassa tapauksessa lopahtaa.

Kursivoidut vastaukset poimittu Rekrytointi nuorten ammattilaisten silmin -rekrytointitutkimuksesta (aTalent)

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Forssalainen startup-yhtiö Jospak Oy on voittanut ScanStar 2018 -pakkauspalkinnon Kannuksen Lihakaupan Grillipekoni-tuotteen kartonkipohjaisella elintarvikevuoalla.

Jospakin innovaatio on elintarvikepakkausratkaisu, jossa on 85 prosenttia vähemmän muovia kuin perinteisessä muovisessa elintarvikevuoassa. Kuitupohjainen vuoka soveltuu tällä hetkellä muoviin pakatuille elintarvikkeille, kuten eineksille, kasviksille, lihalle ja kalalle.

Vuoassa on erillinen muovikalvo, minkä ansiosta se soveltuu suojakaasupakkaamiseen. Käytön jälkeen kuluttaja voi irrottaa kalvovuorauksen ja lajitella materiaalit omina jakeinaan kartonki- ja muovikierrätykseen.

Tuomaristo perusteli voittajan valintaa muun muassa oikeaoppisella kierrätyksellä.

"Tuotteen design ottaa huomioon visuaalisen viestinnän, materiaalin käytön ja kierrätyksen. Pakkauksen pohjan ohjeet opastavat pakkauksen oikeaoppiseen kierrätykseen. Kuitupohjan ja kalvon helppo erottaminen tekee lajittelun vaivattomaksi", raati perustelee.

Pouttu Oy kuuluu Suomen suurimpiin liha-ja lihavalmisteiden valmistajiin. Yhtiö lanseerasi Kannuksen Lihakauppa Grillipekonin toukokuussa 2018.  

– Etsimme jatkuvasti uusia ja ympäristöystävällisiä pakkausratkaisuja. Lihatuotteiden lyhyen säilyvyyden vuoksi markkinoilla on rajoitetusti vaihtoehtoja muovisille elintarvikepakkauksille, Pouttu Oy:n kehitysjohtaja Pirkko Rahkonen kertoo. 

ScanStar on pohjoismainen pakkauskilpailu, jonka Scandinavian Packaging Association on järjestänyt vuodesta 1969. Järjestäjä on The Danish Technological Institute. Palkinnot jaetaan marraskuussa FoodTech-messujen yhteydessä Tanskan Herningissä.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Aamulehti kertoo tänään forssalaisesta yrittäjästä Satu Vaarulasta, joka kadotti pankkikorttinsa ja huomasi jälkikäteen, että sen lähimaksuominaisuutta oli käytetty ostosten tekemiseen.

– Aamupuuro meni väärään kurkkuun nähdessäni mitä tileillä oli tapahtunut. Tiliotteet kertoivat kummallakin kortilla tehdyistä ostoksista, jotka oli tehty korttien lähimaksuominaisuudella, Vaarula kertoo lehdelle.

Nordeasta kerrotaan, että Vaarulan kohtalo on mahdollinen, vaikka kortti olisikin kuoletettu.

– Lähimaksuominaisuus on sellainen, että kaikkien ostotapahtumien yhteydessä maksupääte ei tarkista kortin tilaa. Näin ollen yksittäisiä maksutapahtumia voi tehdä myös kortin sulkemisen jälkeen, Nordean korttiliiketoiminnasta vastaava johtaja Valtteri Korhonen kommentoi.

Käytännössä tällaisia tapauksia on vähän, selvästi vähemmän kuin perinteisiä korttipetoksia, joissa rikolliset käyttävät hyväkseen pankkikortin tunnuslukua.

Korhosen mukaan myös perinteiset väärinkäytökset ovat vähentyneet lähimaksamisen yleistyttyä.

– Lähimaksun käyttö lisää turvallisuutta, koska mahdollisuudet tunnusluvun urkintaan vähenevät. Lähimaksun avulla tunnusluku ei joudu rikollisten käsiin. Kun asiakas on ilmoittanut kortin pankin sulkupalveluun, pankki vastaa sulkemisen jälkeen tehdyistä maksutapahtumista ja korvaa ne asiakkaalle.

Korhosen mukaan yksittäisen asiakkaan kannalta oleellista on huolehtia siitä, ettei kortti joudu vääriin käsiin. Lisäturvaa on pyritty tuomaan mobiilipalveluilla.

– Nykyisin älypuhelimen käyttäjä voi saada esimerkiksi Nordea Walletin kautta puhelimensa näytölle kaikki korttitapahtumat, jolloin hän pysyy kärryillä myös kortin mahdollisista väärinkäytöksistä, Korhonen huomauttaa.

Uusin trendi: Liian hyvät tarjoukset

Korhosen mukaan rikolliset ovat viime aikoina pyrkineet saamaan korttitietoja käsiinsä uusilla keinoilla, kuten liian hyviltä vaikuttavilla tarjouksilla.

– Asiakkaat ovat menneet lankaan joissakin tapauksissa, missä on myyty tavaraa todella halvalla. Toinen tapa tehdä petoksia on houkutella tilaamaan verkkokaupoista, joista ei tulekaan sitä tavaraa mitä pitäisi.

Korhonen kannustaakin yrittäjiä tekemään itsestään mahdollisimman luotettavia verkossa. Tärkeää on kertoa verkkosivuilla mahdollisimman täydelliset osoitetiedot ja varmistaa, että ostotapahtuma on mahdollisimman turvallinen asiakkaalle.

– Kannattaa käyttää turvallisen maksamisen Mastercard SecureCode- tai Verified by Visa -palveluja, jossa pankki- tai luottokorttiostos vahvistetaan vielä asiakkaan omilla pankkitunnuksilla.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi