Moni 1960-elänyt muistaa kemikaliot, jotka myivät nimensä mukaisesti erilaisia kemikaaleja mutta myös apteekkituotteita sekä paperi- ja muovitavaraa. 1970-luvulla apteekkituotteet olivat kadonneet kemikalioiden tuotesortimentista. Niiden tilalle tulivat kosmetiikkatuotteet kuten erilaiset voiteet ja huulipunat.

Nykyisin kemikalioita on Suomessa enää kourallinen. Yksi niistä toimii Kanta-Hämeessä Tervakoskella.

Anneli Laine on jo eläkkeellä, mutta viettää paljon aikaa liiketilassa. Tiistaina puolenpäivän jälkeen asiakkaita käy tiuhaan. Suurin osa tulee noutamaan postipaketteja, sillä nykyisin kemikaliotiloissa on myös Postin noutopiste.

Laineen yrittäjän ura sai alkunsa vuonna 1980, kun hän huomasi myynnissä olevan pienen kemikalion. Omistaja halusi päästä eroon liikkeestään eläkeiän kynnyksellä.

– Siellä oli myynnissä paljon kemikalion perustuotteita, mutta myös lahjatavaraa ja leluja, Laine muistaa.

– Siinä tuli tilaisuus aloittaa.

Laine oli ollut palkkatöissä liikkeen naapurissa ja nähnyt vuosien mittaan läheltä sen toimintaa. 

– Olin pannut merkille, miten siinä kauppa kävi.

Laine osti liikkeen ja toimi sen yrittäjänä kuusi vuotta, kunnes Tervakosken Kemikalio tuli myyntiin. Myös sen omistajat halusivat päästä viettämään lokoisia eläkepäiviä.

– Omistajat, kaksi vanhempaa naista, pitivät siinä aitoa kemikaliota, jonka tuotteet olivat enemmän kosmetiikkaa. 

Lainetta viehätti liikkeen hyvä sijainti Tervakosken keskustassa. Hän päätti ostaa liikkeen ja jatkaa sen toimintaa yksin.

– Siinä olin kolme vuotta, kunnes silloisen Osuuspankin tiloista tuli myymälätila käyttöön. Sen mukana sain enemmän neliöitä.

Posti toi lisää vipinää

Vuodesta 1989 Laine on pyörittänyt yritystään samassa tilassa.

– Kemikalio oli ensin suuressa roolissa. Ne olivat kivoja ja hyviä vuosia. Muistan kuinka avajaispäivänä asiakkaita oli useita satoja, Laine kertoo.

Ajan myötä asiakkaiden virta on hiljentynyt. Nykyisin toiminta on Laineen tyttären Tanja Suikin vastuulla. Laine itse käy liikkeessä avustamassa silloin tällöin, välillä päivittäin. Tytärkin on ollut mukana toiminnassa jo 26 vuotta.

– Tytär oli ensin apuna, mutta nykyisin hän omistaa koko liikkeen. Tällaiselle vanhemmalle ihmiselle tekee hyvää olla vielä jollain tavalla mukana.

Laine muistaa elävästi ajan, jolloin kemikalioyrittäjä sai osallistua tiuhaan erilaisiin kosmetiikkayritysten koulutuksiin. Max Factor oli kova sana. Tuotteita sai myydä vasta käytyään koulutuksen.

Nykyisin kosmetiikkaa on edelleen tarjolla, mutta sitä menee kaupaksi niukanlaisesti. Marketit ovat syöneet asiakaskuntaa.

– Moni käy silti täällä. Kosmetiikkaa saa edulliseen hintaan. Miehetkin tulevat ja nappaavat hyllystä tuotteen, josta ovat pitäneet.

– Ei kaupankäyntiä voi kehua, mutta asiakkaat ovat ihania. Meillä on monia vakioasiakkaita, jotka käyvät säännöllisesti. He tietävät, että meiltä saa addresseja ja kortteja.

Laine on huomannut, miten asiakaspalvelun merkitys on korostunut.

– Pitää olla aina vähän pilke silmäkulmassa ja nauru herkässä. Yhtenä päivänä asiakas kertyi jotain juttua ja alkoi tulla itselle kyynel silmään. Kun siinä pyysin anteeksi herkistymistä niin asiakas kommentoi, että olkaa iloisia, että teillä on herkkä mieli ja sydän. Aitous on tärkeää.

Palasampoota ja puukoruja

Viime aikoina liikkeseen on eksynyt useampia ohikulkijoita, jotka astuvat sisään silkasta uteliaisuudesta.

– Ihmisiä kiinnostaa tulla katsomaan millainen kemikalio meillä on. Tottakai sellainen herättää meissä iloa, Laine sanoo.

Vaikka kaupankäynti on vähentynyt, yrittäjä tekee kemikaliolla toimeentulonsa. Suuri etu on omassa omistuksessa oleva liiketila.

Vanhoista kemikalioajoista muistuttavat edelleen jotkin kosmetiikkatuotteet kuten Lumenen valikoima.

– Kyllähän verkkokauppa on meihin iskenyt. Kun tässä postipaketteja luovutetaan niin sieltä näkee, että ihmiset tilaavat paljon verkosta.

Laine myöntää, että uutta pitäisi keksiä koko ajan. Pientä piristystä myyntiin on saatu palasampootuotteista, jotka näyttävät nyt olevan suosiossa.

– Puukoruja olemme myyneet mutta ne eivät näytä nykyisin olevan enää muodissa.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjät.fi lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 307 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Googlen julkaisema uusin Android-käyttöjärjestelmäpäivitys kantaa nimeä Pie. Se on järjestyksessään yhdeksäs Android-versio.

Ensimmäisenä uusi versio tulee käyttöön Googlen uusimmissa Pixel-puhelimissa, mutta hiljalleen versiota aletaan jakaa myös nykyisille käyttäjille. Esimerkiksi HMD Globalin Nokia-puhelimiin päivitys on luvassa syksyn aikana.

5 merkittävää Android-uudistusta

1. Uudet toimintopainikkeet (Googlen omassa Android-versiossa)

Android Pie -laitteessa avoimena olevia sovelluksia voi tarkastella kahdella tavalla, joko pyyhkäisemällä kotipainikkeesta ylöspäin tai pyyhkäisemällä sivusuunnassa näytön alareunasta. Erillinen painike, josta aikaisemmin tarkasteltiin sovelluksia, katoaa kokonaan.

2. Kätevä Markup-työkalu

Kyseisellä työkalulla näytöltä otettujen kuvakaappausten käsitteleminen rajaamalla ja piirtämällä helpottuu.

3. Tekoälyn korostaminen akunkeston optimoinnissa

Uusimmassa versiossa keihäänkärkenä on tekoäly. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että mobiililaite yrittää oppia aikaisempaa enemmän käyttäjänsä tavoista ja tottumuksista ja tarjota näin parempaa "palvelua".

Google on lisännyt Androidiin Adaptive Battery -ominaisuuden, joka aistii mitä sovelluksia käyttäjä käyttää lähitunteina ja optimoi tämän jälkeen puhelimen toimintaa niin, että akku kestäisi mahdollisimman kauan.

4. Fiksu näytön kirkkauden säädin

Tekoälyä hyödyntää myös automaattinen näytön kirkkauden säätö, joka opettelee käyttäjän mieltymyksiä ja säätää näytön kirkkautta sen mukaan.

5. Android ehdottaa puhelinsoittoa

Tekoäly on mukana niin ikään sovellusvalikkoon lisätyissä pikavalinnoissa. Jos laite arvioi, että jollekin kontaktille soittaminen on tarpeen juuri nyt, se ehdottaa puhelinsoittoa käyttäjälle.

6. Lisää kontrollia mobiililaitteen käyttöön

Google on lisännyt Androidiin ominaisuuden, jonka avulla käyttäjä voi kontrolloida päivittäistä mobiililaitteen kanssa käyttämäänsä aikaa. Uusi Dashboard-näkymä kertoo miten paljon laitetta on käytetty. Infonäkymästä voi tarkastaa muun muassa sen, kuinka monta kertaa laitteen näyttölukitus on avattu. Sovelluksille voi asettaa ajastimia, joiden avulla voi rajoittaa esimerkiksi mobiilipelaamiseen käytettyä aikaa.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kuluttaja-asiamies lähettää syyskuusta alkaen "suurelle määrälle yrityksiä" kirjeen, jossa muistutetaan   tuomioistuimen ulkopuolisesta riidanratkaisuelimestä kertomisesta kuluttajille yrityksen verkkosivuilla ja vakiosopimusehdoissa. Ilmoitusvelvollisuus perustuu kuluttajansuojalakiin.

Lain mukaan elinkeinonharjoittajan on annettava verkkosivullaan ja vakiosopimusehdoissaan kuluttajille tieto tuomioistuimen ulkopuolisesta riidanratkaisuelimestä, joka on toimivaltainen kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisessä riita-asiassa.

Elinkeinonharjoittajan on toimialastaan riippuen annettava tieto joko yhdestä tai useammasta riidanratkaisuelimestä. Näitä ovat kuluttajariitalautakunta, vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE, vakuutuslautakunta, pankkilautakunta, arvopaperilautakunta ja liikennevahinkolautakunta.

Kuluttaja-asiamiehen mukaan kyseisen säännöksen noudattamisessa on ollut havaittavissa puutteita. Kirjeitä lähetetään niille yrityksille, joilta puutteita on löytynyt. Kirjeiden lähettäminen on osa kuluttaja-asiamiehen toimintaa, jonka tarkoituksena on varmistaa kuluttajien oikeuksien toteutuminen.

– Tässä on kyse mahdollisista riitatilanteista ostajan ja myyjän kanssa. Yrityksen täytyy kertoa verkkosivuillaan ja sopimusehdoissa, että kyseisissä tapauksissa asia voidaan saattaa kuluttajariitalautakuntaan, jossa kuluttajaoikeuteen erikoistuneet asiantuntijat ratkaisevat asian. Näyttää siltä, että kaikki yritykset eivät ole antaneet tällaista tietoa verkkosivuillaan, Suomen Yrittäjien yrityslainsäädäntöön keskittynyt asiantuntija Petri Holopainen kertoo.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

LinkedIn on kasvattanut suosiotaan Suomessa, etenkin myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten keskuudessa. Palvelusta voi olla hyötyä myös työnhaussa ja saman alan kontaktien metsästämisessä.

Palvelusta saa enemmän irti kun tietää perusasiat oman profiilin hiomisesta ja fiksusta postausten julkaisemisesta.

Scienceofpeople.com -verkkosivusto on listannut tukun käytännöllisiä vinkkejä LinkedIn-kokemuksen parantamiseen.

1. Postaa relevanteista teemoista

Monesti käy niin, että käyttäjä perustaa profiilin mutta unohtaa tämän jälkeen palvelun ja tekee uusia julkaisuja vain kerran pari kuukaudessa. Käyttäjän kannattaa ennemminkin kiinnittää huomiota säännölliseen julkaisurytmiin ja siihen, että postaukset keskittyvät oman osaamisen kannalta tärkeisiin teemoihin. Näitä ovat:

1. Oman alan teollisuuden uutiset esimerkiksi messuilta

2. Kirjasta luettu tieto ja siihen perustuva oma analyysi

3. Inspiraatiopostaus, josta käy ilmi oma innostus kyseiseen alaan

4. Omat vinkit perustuen omiin kokemuksiin

Aktiivisuudella on merkitystä, sillä se osoittaa muille että olet aktiivinen palvelussa ja kiinnostunut jakamaan omaa tietoasi muille.

2. Älä panttaa tykkäyksiä

LinkedInissä on tärkeä rakentaa itsestään myönteistä kuvaa toisten silmissä. Yksi keino tähän on tykätä oman verkoston postauksista säännöllisesti. Jokaisella kerralla kun käytät palvelua, käytä ensin hieman aikaa tykkäysten klikkaamiseen. Älä kuitenkaan tykkää kaikesta mahdollisesta vaan ole johdonmukainen. Tykkäykset houkuttelevat kyseisten julkaisujen tekijöitä kurkistamaan omaan profiiliisi.

3. Hio profiilisi myyntikuntoon

LinkedIn-profiili tarjoaa paljon mahdollisuuksia oman osaamisen markkinoimiseen. Profiilin tarjoamiin kohtiin kannattaa sen takia paneutua huolellisesti. Yksi tärkeimmistä on profiiliteksti, jonka käyttäjät näkevät ensimmäisenä.

Jos pidät videoblogia tai kirjoitat perinteistä blogia, nämä sisällöt kannattaa jakaa profiilissa. LinkedIn tarjoaa mahdollisuuden muun muassa videolinkkien lisäämiseen, jolloin profiilissasi vieraileva pääsee suoraan käsiksi tuottamaasi sisältöön.

LinkedIn-algoritmit on suunniteltu niin, että palvelu ohjaa käyttäjiä profiileihin sitä useammin, mitä huolellisemmin profiili on täytetty.

Täytä siis jokainen kohta profiilissa huolellisesti. Kerro kävijöille myös projekteista, joissa olet onnistunut hyvin.

Muista, että profiilikuvalla on merkitystä myös LinkedInissä, aivan kuten muissakin sosiaalisen median palveluissa. Se on yleensä ensimmäinen asia, mihin ihmiset kiinnittävät huomiota.

4. Vältä "turhia" avainsanoja

LinkedInissä käytetään usein avainsanoja, jotka ovat jo niin käytettyjä, että ne ovat menettäneet tehonsa. Tällaisia ovat LinkedInin oman raportin mukaan esimerkiksi seuraavat (englanninkieliset) avainsanat:

Strategic

Creative

Specialized

Leadership

Passionate

Experienced

Expert

Track record 

5. Kommentoi aktiivisesti

LinkedInissä palkitaan ahkerasta kommentoimisesta. Älä siis pelkästään jaa sisältöä vaan ota osaa keskusteluun muiden käyttäjien postauksissa. Näin tuot esille omaa ammattitaitoasi muiden silmissä, lisäät uskottavuuttasi ja osoitat olevasi kiinnostunut paitsi omista, myös muiden asioista. Voit ottaa osaan keskusteluun esimerkiksi idealla tai esimerkillä. Tällöin voit saada kiitosta muilta ja jälleen jonkun käyttäjän kiinnostumaan itsestäsi.

6. Lisää aina henkilökohtainen viesti kontaktipyyntöön

LinkedInin perusominaisuuksiin lukeutuu mahdollisuus pyytää käyttäjiä osaksi omaa verkostoa. Kontaktoituessa palvelu utelee käyttäjältä, mistä hän tuntee kontaktoitavan henkilön. Tällöin pyyntöön kannattaa lisätä henkilökohtainen viesti, jossa täsmennetään kontaktipyyntöä ja kerro, miksi pyydät henkilöä verkostoosi.

7. Liity verkostoihin

LinkedInissä on useita eri alojen ammattilaisverkostoja, joihin liittymällä voi kasvattaa relevanttien kontaktien määrää mutta myös kasvattaa omaa tietämystään omaan alaan liittyvistä asioista. Samalla pääset osalliseksi mielenkiintoisista keskusteluista. Lue ennen liittymispyyntöä kyseisen verkoston ohjeet ja ota selvää, millaista sisältöä siellä kehotetaan jakamaan. Älä liity verkostoihin tai ryhmiin vain promotaksesi omaa toimintaasi.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Suomeen perustettu uusin ruokaverkkokauppa lupailee toimitukset kotiovelle muutaman euron toimitusmaksulla.

Kyseessä on Ada Fresh, joka käynnistää pilottihankkeen Espoossa tulevana perjantaina. Asiasta kertoo Talouselämä.

Yrityksen yksi perustajista on Arhi Kivilahti, joka on aikaisemmin työskennellyt Keskon palveluksessa vastaten digitaalisista palveluista. Hänen lisäkseen yrityksessä ovat mukana Antti Everi ja Klaus Hannus, joilla on niin ikään kokemusta kaupan alalta nimenomaan Keskosta.

– Tavoitteenamme on, että pystyisimme joka viikko ottamaan lisää asiakkaita ja kasvamaan tasaisesti, Kivilahti kertoo Talouselämälle.

Yritys aikoo erottautua edullisella toimitusmaksulla. Katteita haetaan mieluummin tuotteiden hinnasta. Kivilahden mukaan yritys aikoo hankkia jatkossa omia varastoja.

– Me lähdimme tässä pilotissa testaamaan sitä, mikä on halvin, ketterin ja paras tapa hoitaa ruoan verkkokauppaa, ja sitä kautta oppimaan. Oma varasto tulee sitten kun aika on kypsä.

Perustajien usko ruuan verkkokaupan kasvuun Suomessa on vahva.

– Olemme ruoan verkkokaupassa Ruotsia yli viisi vuotta jäljessä, eikä Ruotsikaan ole mikään edelläkävijä ruoan verkkokaupassa, Kivilahti jatkaa haastattelussa.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Lääkäripalveluyritykset ry esittää, että valtion ensi vuoden budjettiin sisällytettäisiin kannusteita palvelusetelien käytön laajentamiselle kuntien terveyspalveluissa. Tämä voidaan toteuttaa valtion talousarvion puitteissa ilman lisärahoitusta eikä se siis edellytä terveyspalveluiden rahoituksen lisäämistä arvioitua enempää. Yhdistyksen esitys on siten linjassa valtiovarainministerin tuoreiden kannanottojen kanssa siitä, että ylimääräistä jakovaraa ei ole.

– Kannuste voitaisiin liittää esimerkiksi soten valinnanvapauspilottien rahoitukseen. Tällöin hallitus voisi budjettiriihessä päättää, että soten uusien pilottihakemusten käsittelyssä tullaan suosimaan sellaisia maakuntia, joiden alueella kunnat ovat tehostaneet palvelusetelien käyttöä, LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen sanoo.

Valinnanvapauspilotteja hakivat tänä vuonna järjestetyssä ensimmäisessä haussa kaikki maakunnat. Kaikkia hakemuksia ei hyväksytty, mutta pilottien määrä kasvanee ensi vuonna järjestettävän uuden hakukierroksen myötä. Pilotit voivat käynnistyä sen jälkeen, kun sote- ja maakuntauudistuksen lait ovat tulleet voimaan.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä tuli voimaan jo vuonna 2009. Palvelusetelijärjestelmistä saadut kokemukset ovat olleet hyviä, mutta siitä huolimatta palvelusetelien käyttö on terveyspalveluissa edelleen hyvin vähäistä. Julkisissa terveyspalveluissa niiden osuus on vain muutaman prosentin luokkaa palveluiden kokonaismäärästä.

– Palvelusetelien avulla voidaan parantaa palveluiden saatavuutta ja alentaa kokonaiskustannuksia. Nämä molemmat tukevat sekä sote-uudistukselle että valtiontalouden tervehdyttämiselle asetettuja tavoitteita, Partanen muistuttaa.

Jos sote-uudistus toteutuu hallituksen esittämässä muodossa, palvelusetelit muuttuvat asiakasseteleiksi, joiden hyödyntämiselle on asetettu käytännössä samat tavoitteet kuin nyt käytössä oleville palveluseteleille.

– Palvelusetelien käyttöä tehostamalla saataisiin arvokasta tietoa ja kokemuksia asiakassetelien käyttöönottoa varten. Kuntien ei pidä jäädä odottamaan sote-uudistusta ja uutta setelijärjestelmää. Hallituksen kannattaa kannustaa kuntia palvelusetelien käytön lisäämiseen, Partanen sanoo.

Suomen Yrittäjät on samoilla linjoilla toimialajärjestönsä kanssa.

– Monessa maakunnassa on valmiit suunnitelmat asiakassetelin hyödyntämiseen ja pilotointiin. Suunnitelmien ei nyt kannata antaa vanheta, vaan toteuttaa ne palvelusetelien avulla. Näin päästää kehittämään sitä tärkeintä eli asiakkaiden sote-palveluja ja kerätään samalla arvokasta kokemusta jatkoon, elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama sanoo.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Valtiovarainministeriön tänään esittelemä budjettiehdotus ei pitänyt sisällään merkittäviä yllätyksiä, mutta Suomen Yrittäjät kaipaa lisää ehdotuksia kulukurin pitämiseen.

Ministeriön budjettiehdotus ensi vuodelle on 1,7 miljardia euroa alijäämäinen. Valtionvelan arvioidaan nousevan ensi vuonna 109 miljardiin euroon. Julkisen talouden velan kasvu on sen sijaan taittumassa.

– Kaikilla mittareilla mennään oikeaan suuntaan ja talouskasvu on edelleen hyvin vahvaa, valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) kommentoi ministeriön tiedotustilaisuudessa.

Orpo sanoi huolehtivansa, ettei suomalaisten ansiotuloverotus ainakaan kiristy. Hän ilmaisi huolensa talouskasvun hidastumisesta.

Yrittäjät: "Taloudessa säästämisen varaa"

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen näkee valtionvarainministeriön budjettiehdotuksessa hyvää, mutta kulukurin osalta ehdotus jää puolitiehen. Kuismanen kaipaa työmarkkinauudistuksia, jotka vähentävät työttömyyttä.

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus vuodelle 2019 perustuu ennusteeseen, jossa kansantalous kasvaa kuluvana vuonna kolme prosenttia ja 2019 noin kaksi prosenttia. Ennustekuvan mukaan Suomen vienti kasvaa vientimarkkinoita nopeammin ja investointien kasvu pysyy positiivisena. Yksityinen kulutus on myös varsin vahvaa tänä ja ensi vuonna.

– Finanssipolitiikan virityksen tulisi olla kireämpi, Kuismanen sanoo.

– On virheellistä väittää, että lievästi kiristävämpi linja johtaisi yhteiskunnan palveluiden romuttumiseen. Valtiontaloudessa on säästämisen varaa. Menorakennetta voidaan myös suunnata tukemaan vahvemmin kasvua ja julkista toimintaa avata yksityisen sektorin hoidettavaksi, hän jatkaa.

Pelkkä kannustaminen ei pure riittävästi

Kuismasen mukaan hallituksen linja neutraalista veropolitiikasta on suhdannetilanteeseen nähden perusteltu, mutta kulukurin osalta VM:n ehdotus jää puolitiehen.

Huolimatta hyvästä työllisyyskehityksestä työttömien määrässä ei ole nähty merkittävää alenemista. Ministeriön ehdotus lisäresursseista työn vastaanottamisen kannustavuuden parantamiseen ja aktiivisen työnhaun tukeen ja työnhakijoiden palveluiden parantamiseen ovat erittäin tervetulleita.

– Mainitut tekijät eivät tule kuitenkaan puremaan työttömyyden kovaan ytimeen. Työttömien määrä alenee vain aidosti vaikuttavilla rakenteellisilla uudistuksilla, Kuismanen sanoo.

Suomen Yrittäjät on tyytyväinen ehdotukseen, jonka mukaan yrittäjien perheenjäsenten ansioperusteisen työttömyysturvaoikeuden toteutumiseen ehdotetaan 10 miljoonaa euroa. Se ei kuitenkaan korjaa yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturvan pääongelmaa.

– Asiaan pitää palata budjettiriihessä. Myös yrittäjän perheenjäsenillä pitää olla oikeus työttömyysturvaan. Yrittäjän ei-omistavat perheenjäsenet pitää poistaa työttömyysturvan yrittäjä-käsitteen alta, Kuismanen sanoo.

Ehdotukset panostamisesta varhaiskasvatukseen ja toisen asteen opiskelijoiden oppimateriaalilisä ovat Yrittäjien mielestä niin ikään tervetulleita.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Pitkään palkkatyössä media-alalla ollut Reetta Räty perusti viitisen vuotta sitten oman yrityksen yhdessä kahden muun media-alan konkarin kanssa.

Yrittäjäksi hän lähti ilman liiketoimintasuunnitelmaa tai tarkkoja laskelmia.

Image-lehden kolumnissaan Räty kertoo kokemuksistaan, jotka ovat avanneet hänelle uudella tavalla suhtautumista yrittäjyyteen ja yrittäjiin.

"Ensimmäinen ajatus: elämäni nopeimmat viisi vuotta. Toinen ajatus: en yhtään tajunnut, mitä tulimme tehneeksi. Kolmas ajatus: tämä kantaa, näinkin voi elää, jee", Räty aloittaa.

Räty myöntää, ettei tiennyt yrittämisestä juuri mitään irtisanouduttuaan työpaikastaan. Hän kuitenkin uskoo, ettei yrittäjyyteen tarvita opiskelua vaan siihen pystyy kuka tahansa.

"Välillä törmään yrittämisen alkumetreillä kirjoittamiini tarjouksiin tai ideoihin. Apua, miten huonoja! Olen siis oppinut vaikka mitä".

Rädyn mielestä Suomessa julistetaan liikaakin yrittämisen "autuutta". Hänen mielestään yrittämisestä intoilijat voisivat osoittaa sen käyttämällä enemmän yrittäjien palveluita.

"Suomalaisen sinnikkyyden ajatellaan olevan hyväksi yrittämisessä, mutta se voi olla myös kauhea ansa. Emme osta muilta vaan teemme itse. Raha ei kierrä."

Räty on yrittäjänä toimiessaan alkanut huomata muut yrittäjät ympärillään. Samalla hän on pannut merkille suomalaisen yhteiskunnallisen keskustelun palkkakeskeisyyden.

"Yksinyrittäminen ja pienyritykset – yritysten ylivoimainen enemmistö – ovat kuriositeetteja tai ”yrittäjyystarinoita”."

Yrittäminen on muuttanut Rädyn suhtautumista rahaan ja vapauteen. Hän kirjoittaa arvostavansa nykyään enemmän lörpöttelyä kuin "työksi naamioitua pseudotyötä.

"Teen paljon töitä, mutta ongelma ei ole työn määrä vaan siitä mahdollisesti aiheutuva stressi ja paine. Yritän säädellä stressiä, en niinkään työmäärää."

Kuva: Image-lehti / Reetta Rädyn kolumni

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Teknologiateollisuuden julkistaman suhdannekatsauksen perusteella it-alan henkilöstön määrä jatkaa kasvuaan, vaikka alalla toimivien yritysten tilauskanta oli kesäkuun lopussa seitsemän prosenttia pienempi kuin maaliskuun lopussa. Tästä huolimatta tilauksia oli kolme prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana.

Suhdannekatsauksen mukaan Suomen tietotekniikka-alan yrityksissä työskenteli tammi–kesäkuussa kaksi prosenttia enemmän työntekijöitä verrattuna edellisen vuoden keskiarvoon. Kesäkuun lopussa henkilöstöä oli 69 000 eli noin 2000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Tilausten määrän lasku on ollut nopeaa, mutta toisaalta alkuvuoden nousupiikki oli poikkeuksellisen suuri. It-alan yritysten tilausmäärä laski euromääräisesti huhti–kesäkuussa 27 prosenttia alkuvuoteen verrattuna.

Alkuvuoden piikin erikoisuudesta kertoo se, että yritykset saivat 60 prosenttia enemmän uusioa tilauksia kuin viime vuoden lopulla.

Tilausten määrä on kehittyi alkukesälläkin edelleen suotuisasti, jos tilannetta vertaa viime vuoden vastaavaan ajankohtaan.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Huonosta koulumenestyksestä voi kehkeytyä hyvä liikeidea. Tätä mieltä ovat Elia Kinnunen ja Leevi Unkuri.

– Oltiin todellisia rääväsuita ja rämäpäitä. Aikuisuuteen on ollut pitkä tie, tuumaavat kohta 18 vuotta täyttävä Unkuri ja juuri täysi-ikäisyyden saavuttanut Kinnunen.

Miehenalkujen pelastukseksi koitui rakennusalan oppisopimuskoulutus Järvenpään Keudassa (Keski-Uudenmaan koulutusyhtymä), jossa he suorittavat ensin talonrakennuksen perustutkinnon ja sitten rakennusalan ammattitutkinnon.

– Vain kaksi päivää luokassa per tutkinto. Se sopi meille, sillä istuminen tökkii, ei ole meitä varten.

Kaksikko suorittaa parhaillaan yrittäjän ammattitutkintoa, myös oppisopimuskoulutuksena.

"Tärkeintä motivoituneisuus"

Osana koulutusta he perustivat oman yrityksen, Scotu Oy:n.

Nuorten yrittäjien päivä kuluu rekrytoidessa nuoria töihin ja etsimällä näille sopivia rakennusalan oppisopimuspaikkoja.

Kinnunen toteaa, että rekrytointi on haasteellista, vaikka oppisopimukseen tulevalta nuorelta ei paljon vaaditakaan.

– Monesti osataan kirjoittaa hienosti essee itsestä ja osaamisesta. Mutta, kun se pitäisi esittää livenä vaikkapa puhelimessa, ei niin vaan onnistukaan.

–  Jos haluaa saada oppisopimuspaikan, täytyy osata sanoa kädestä päivää ja katsoa silmiin sekä olla reipas. Tärkeintä kuitenkin on motivoituneisuus, Kinnunen korostaa.

Parivaljakko on kehittänyt oman palkitsemisjärjestelmän.

– Kun nuori tulee töihin ajoissa, hän saa peukun. Peukkuja kerätään Kotopro-dokumentointityökaluun, johon on räätälöity Scotun oma palauteosio palkkiojärjestelmineen.

– Palkintoja tulee, kun peukkuja on kerääntynyt tarpeeksi. Palkintoja saa muun muassa virkistyspäivien muodossa, on myös mahdollista saada ajokortti.

Dokumentointityökalu kertoo mitä nuori tekee oppisopimustyömaalla.

– Jokainen nuori osaa taltioida mobiililla softaan omat työnsä. Myös mestarit työmaalla voivat antaa palautetta heidän työstään pilvipohjaisen dokumentointityökalun kautta, joka ymmärtää puhetta, tekstiä ja kuvaa.

Nuoret miehet ovat jo löytäneet yritykselleen enkelisijoittajan.

– Hän innostui heti liikeideastamme, teimme nopeasti sopimuksen. On varsin tärkeää, että liiketoiminnan alkumetreillä on pääomaa, kaksikko korostaa.

– Scotun liikeidea perustuu palkanmaksuun ja motivointiin nuorten osalta. Rakennustyömaat saavat innokkaita tekijöitä edullisesti.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Kotopro Oy

Helpotusta helteeseen hakeneet kuluttajat tyhjensivät rautakauppojen tuuletinhyllyt kesä-heinäkuussa.

Rautakauppa-alan yhdistys Rasi ry:n mukaan jotkut ketjut myivät yli kymmenkertaisesti tuulettimia viime vuosiin verrattuna.

Kuumuuden kääntöpuolena kuluttajat eivät investoineet remonttitarpeisiin.

– Monet alan liikkeet ovat kertoneet selkeästä asiakasmäärien laskusta etenkin heinäkuussa, kertoo toimitusjohtaja Minna Liuksiala rautakauppa-alan yhdistyksen RASI ry:stä.

Liuksialan mielestä asiakasvirtojen lasku on ymmärrettävää. Helteillä hien on saanut virtaamaan ilman raskaita remontti- ja kunnostustöitä.

Tuulettimien lisäksi myös viilennystä tarjoavat ilmalämpöpumput ovat käyneet kaupaksi tänä kesänä. Yrittäjät.fi uutisoi heinäkuussa yrittäjästä, joka keskeytti kesälomansa asennuskysynnän takia.

Liuksiala uskoo, että rautakauppojen asiakasmäärät ovat vilkastumaan päin.

– Elokuun alun osalta rautakaupoista on kuulunut tietoja, että asiakkaat ovat taas liikkeellä. Sään hetkellinen viilentyminen ja lomien lopetus laittavat taas remonttihankkeisiinkin vipinää, Liuksiala toteaa.

Kaupaksi käyvät myös terassirakentamiseen liittyvät tarvikkeet, sekä pihaporealtaat, paljut ja grillit.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Oikeusministeriö ehdottaa, että yksityisiltä osakeyhtiöiltä poistetaan 2 500 euron vähimmäispääomavaatimus.

– Suomen talous nojaa yrittäjyyteen. Nyt ehdotetulla muutoksella voitaisiin auttaa etenkin pieniä yrityksiä. On tärkeää, että myös pienet yritykset voisivat hyödyntää osakeyhtiöillä olevia etuja, oikeusministeri Antti Häkkänen sanoo.

– Katsomme, että esitys on hyvä ja kannatettava. SY ajoi tätä uudistusta ja on hyvä, että se vihdoin toteutetaan. Esityksellä on määrä purkaa turhia normeja ja yrittämisen esteitä, toteaa Suomen Yrittäjien asiantuntija, varatuomari Petri Holopainen.

Ministeriön mukaan vähimmäispääomavaatimuksen poistamisen tarkoituksena olisi helpottaa erityisesti yksin yrittämistä ja uusien mikroyritysten perustamista.

Vähimmäispääomavaatimuksen poistaminen helpottaisi myös yhtiön digitaalisen perusilmoituksen tekemistä kaupparekisteriin ja verottajalle sekä rekisteri-ilmoitusten käsittelyn automatisointia.

Lisäksi ministeriö ehdottaa, että osakepääoman rekisteröintiä koskevia vaatimuksia helpotetaan.

Ehdotuksen mukaan vaatimus osakepääoman maksua koskevasta tilintarkastajan lausunnosta tai muusta selvityksestä koskisi vain julkisia osakeyhtiöitä ja sellaisia yksityisiä osakeyhtiöitä, joiden osakepääoma on vähintään 80 000 euroa.

Asiaa koskeva lakiesitys on nyt lausuntokierroksella, joka päättyy 24.9.2018. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian lakimuutoksen vahvistamisen jälkeen.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös vastikään perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 3.8.-9.8. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 188 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 1,7 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 194 000 euroa.

Samsung on esitellyt Galaxy Note9 -älypuhelimen, joka nousee valmistajan malliston kärkeen. Kyseessä on S Pen -kosketuskynällä varustettu puhelinmalli.

Kynällä varustetut puhelimet ovat harvinaista herkkua ja käytännössä Samsung on pitänyt yksin kyseistä segmenttiä hallussaan. Malliston uusin tuote kosiskelee edellisten versioiden tapaan luovia suunnittelijoita ja muita, jotka haluavat tehdä muistiinpanoja ja esimerkiksi piirrosluonnoksia mobiililaitteellaan.

Uutuus tulee ennakkotilattavaksi tänään kahdessa eri värissä. Edullisesta laitteesta ei ole kyse, sillä Galaxy Note9 128 gigatavun tallennusmuistilla maksaa 1019 euroa. Suomeen tulee saataville ensimmäistä kertaa 512 gigatavun muistilla varustettu versio, jonka hinta on 1299 euroa. Näin ollen Samsungin uutukainen on yksi kalleimmista Suomessa myynnissä olleista älypuhelimista. Laitteen toimitukset alkavat elokuun 24. päivä.

Samsung tarjoaa ennakkotilaajille pienen porkkanan. Tilausetuna asiakkaan vanhasta puhelimesta hyvitetään reilulla kädellä. Jälleenmyyjien oman hinnaston päälle Samsung tarjoaa 200 euroa lisäkorvauksen kaikista Galaxy S- ja Galaxy Note -puhelimista ja 100 euroa muista älypuhelinmalleista. Mobiili.fin laskelmien mukaan tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Galaxy S8:sta saisi vaihdossa 390 euroa eli varsin kelpo hinnan.

Kynä toimii kaukosäätimenä

Galaxy Note9:n ystävät ovat kotonaan uuden laitteen kanssa, sillä Samsung on pitäytynyt varsin maltillisissa muutoksissa.

Yksi sellainen on S Pen -kosketuskynän toimiminen myös kauko-ohjaimena. Kynän saa nyt myös värillisenä.

Kynässä on bluetooth-yhteys, jonka avulla sitä voi käyttää esimerkiksi Powerpoint-esitysten hallitsemiseen. Tämän lisäksi kaukokäyttö toimii vaikkapa kameran kaukolaukaisemiseen tai videon käynnistämiseen.

Kynää ladataan puhelimessa olevassa kolossa, jossa S Peniä myös kuljetetaan. Samsung lupailee, että alle minuutin pituinen lataus riittää puolen tunnin käyttöaikaan.

Galaxy Note9:n näyttö on 6,4 tuuman kokoinen eli nykymittapuulla varsin normaali. Puhelimen reunat ovat hyvin lähellä näyttöpaneelia, puhelimen fyysinen koko on saatu pidettyä aisoissa.

Puhelimen takana oleva sormenjälkitunnistin on laskeutunut kameran alapuolelle. Ratkaisun on kerrottu sopivan paremmin käteen.

Samsung käyttää uutuudessa aikaisemmista huippupuhelimistaan tuttua kaksoiskameratekniikkaa, josta on tullut lähes standardi myös kilpailijoiden puhelimissa. Puhelimen takaa löytyy kaksi 12 megapikselin kamerakennoa.

Kameran vierestä löytyy sykeanturi, jollainen sen sijaan on varsin harvassa puhelimessa.

Entä akun kesto?

Akun kesto on yksi suurimmista pullonkauloista nykypuhelimissa. Mullistavaa ratkaisua akkuteknologiaan ei ole keksitty, mutta virrankulutusta on toki saatu optimoitua uusilla ohjelmistoratkaisuilla.

Samsung on asentanut Note9-puhelimeensa 4000 milliampeeritunnin akun, joka on 700 milliampeerituntia edellistä malliversiota suurempi. Tämän pitäisi näkyä käyttäjän arjessa. Akun voi ladata langattomasti tai piuhalla, jolloin käytössä on pikalatausteknologia.

Samsung mainostaa, että sen uutuuspuhelimella sovellusten keskimääräinen käyttöaika petraantuu yli 20 prosentilla verrattuna Galaxy S8:aan.

Uusin Android vasta tulossa

Samsung joutuu toimittamaan uutuuden jo valmiiksi vanhalla Android-käyttöjärjestelmäversiolla, sillä uusin Android Pie ei ole vielä saatavilla laitteelle. Tämä voi olla pettymys joillekin käyttäjille, sillä Google on jo julkaissut uusimman käyttöjärjestelmäversionsa. 

Pähkinänkuoressa Samsungin uusin lippulaiva on pienillä parannuksilla kuorrutettru huippupuhelin, joka erottuu edelleen muista pätevällä S Pen -kosketuskynällä. Laitteen hankkiminen ei ole välttämättä tarpeen niille, jotka eivät koe kynää omakseen. Toisaalta uutta huippupuhelinta ja nimenomaan Android-puhelinta metsästävälle Samsungin uutuudet ovat aina kiinnostavia vaihtoehtoja.

Kuva: Samsung

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Ensimmäisellä hakukierroksella tukea voivat hakea hankkeet, jotka tarjoavat ratkaisuja puurakentamisen digitalisaation edistämiseen. Tulevien vuosien aikana tukea kohdennetaan eri puurakentamisen teemoihin. Tukiohjelma on osa Ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelmaa.

Puurakentamisen ohjelman 2016-2021 tavoitteena on edistää puun käyttöä rakentamisessa ja siten tähdätä rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseen.

Digitalisaatio tarjoaa ratkaisuja arvoketjun kehittämiseen

Ympäristöministeriön elokuussa startannut Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelma myöntää rahoitusta erilaisille hankkeille, jotka tarjoavat ratkaisuja puurakentamisen vauhdittamiseksi.

– Puurakentamisen kysyntä on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Tukiohjelman avulla haluamme kannustaa erilaisia hankkeita kehittämään monipuolisesti puun käyttöä rakentamisessa ja löytää uusia ratkaisuja alalle, sanoo Puurakentamisen ohjelman ohjelmapäällikkö Petri Heino.

Kolme osa-aluetta: tietomallipohjainen suunnittelu, kestävä laatu ja vähähiilisyys

Digitaalisten ratkaisujen avulla voidaan esimerkiksi kehittää teollista puurakentamista sekä terveellistä ja turvallista julkista rakentamista.

Puurakentamisen digitalisaatioteeman alla on kolme eri osa-aluetta, joihin tukihakemuksen voi kohdistaa: tietomallipohjainen suunnittelu puurakentamisen tehostamiskeinona, puurakentamisen kestävä laatu ja tiedon rajapinnat sekä vähähiilisen rakentamisen edistäminen digitalisaation ja tiedonlouhinnan keinoin.

– Esimerkiksi puurakentamisen laadun varmennus vaatii älykkäitä rajapintoja, joiden avulla voidaan löytää järkeviä tapoja rakentaa materiaali- ja energiatehokkaasti, Heino kertoo.

Tukiohjelma jatkuu vuoden 2021 loppuun saakka. Ohjelman toisen hakukierroksen käynnistymisen ajankohta ja teema päätetään elokuun lopussa. Kokonaisuudessaan tukiohjelma myöntää hankkeille rahoitusta enintään 2,5 miljoonaa euroa.

Ketkä voivat hakea tukea?

Ensimmäisellä hakukierroksella rahoitusta voivat hakea yritykset sekä yksityiset ja julkiset organisaatiot. Hakija ei voi olla yksityishenkilö.

Hakijana voi olla myös konsortio. Mikäli konsortio hakee tukea, hankkeella on oltava yksi päähakija, jonka kanssa ympäristöministeriö tekee sopimuksen tai avustuspäätöksen.

Haku päättyy 30. syyskuuta, ja ympäristöministeriö tekee rahoituspäätökset lokakuun 2018 loppuun mennessä. Avustushakemukset lähetetään sähköpostitse täyttämällä PDF-lomake. Jatkossa valtionavustusta haetaan sähköisen verkkolomakkeen kautta.

Lisätietoa: Kasvua ja kehitysta puusta -tukiohjelma

Kuva: iStock photos

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Epävarmuutta on myös siitä, voivatko nykyiset yrittäjät jatkaa remontoiduissa tiloissa niiden valmistuttua. Kaleva kertoi 8. elokuuta remontin takia liikkeensä sulkevasta Kalaliike Haanpäästä. YLE Uutiset kertoi remontin tuomista ongelmista yrittäjille eilen torstaina.

– Paikat kilpailutetaan uudelleen, eikä takaisin pääsystä ole varmuutta. Tulevasta vuokratasosta ei ole tietoa. Se on kerrottu, että vuokrataso nousee, mutta sitä ei tiedetä, minkä verran, Jussi Haanpää kertoi lehdelle.

Reilut kymmenen vuotta kauppahallissa toiminut kalaliike lopettaa kahden viikon päästä remontin tuomien epäselvyyksien takia.

Yrittäjät löysässä hirressä syksyyn 2019 asti

Kauppahallissa toimii 11 yrittäjää. Kaupunki kilpailuttaa kauppahallipaikat uudestaan remontin jälkeen. Remontin ilmoitettiin aiemmin alkavan jo lokakuussa, mutta aloitus viivästyy vuodenvaihteeseen.

Oulun talousjohtaja Jukka Weisell arvioi YLE Uutisille, että kilpailutus toteutetaan syksyllä 2019. Kauppahallin yrittäjät joutuvat odottamaan siihen saakka tietoa siitä, pääsevätkö he jatkamaan hallissa.

Liikekeskuksen vetäjä epäilee väistötilojen unohtuneen hankesuunnitelmasta

Oulun Liikekeskus ry:n toiminnanjohtaja ja Narikka Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Hagelberg kertoivat YLElle uskovansa, että väistötilat unohtuivat hankesuunnitelmasta eikä niihin näin ollen varattu rahaa. Oulun Liikekeskus on kartoittanut väistötiloja halliyrittäjille, mutta nyt näyttää, että yrittäjät joutuvat sijoittumaan erillisiin tiloihin remontin ajaksi.

Helsingin Hakaniemessä kaupunki rakennutti väistötilat yrittäjille Hakaniemen kauppahallin remontin ajaksi.

Kuva: Oulun kaupunki

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Yritykset saavat myös täsmäneuvontaa ajankohtaisen osaamistarpeensa täyttämiseksi. Elinkeinoelämän järjestöjen kiertueella keskitytään erityisesti työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteuttamiseen.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät ja kauppakamarit haluavat madaltaa jäsenyritystensä kynnystä hyödyntää oppilaitosyhteistyön uusia mahdollisuuksia, joita ammatillisen koulutuksen uudistus luo. Ympäri Suomea järjestettävät ”10 askelta onnistumiseen” -tietoiskut lupaavat käytännön tärppejä ja oppilaitoskontakteja.

Kiertue yrityksiä ja työnantajia varten - "Tietoiskuille on todellinen tarve"

Ammatillisen koulutuksen suuri reformi on astunut alkuvuodesta voimaan. Yritysten ja työnantajien ulottuvilla on nyt monipuolinen keinovalikoima, joka auttaa niitä saamaan taloon uutta osaamista yhteistyöllä ammatillisten oppilaitosten kanssa. Koulutus on entistä joustavampaa ja työelämälähtöisempää. Uusi järjestelmä tarjoaa paljon uutta.

Elinkeinoelämän järjestöt toteuttavat kiertueen yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Yli 10 paikkakunnalla järjestettävien perehdyttämistilaisuuksien kohderyhmänä ovat paikalliset yritykset ja työnantajat.

Oman alueen oppilaitokset ovat tilaisuuksissa mukana.

Kiertueella yrittäjät ja yritykset voivat saada vastauksia heitä askarruttaviin kysymyksiin.

– Monia yrittäjiä mietityttää, miten päästä alkuun oppilaitosyhteistyössä, miten työpaikkaohjaus toteutetaan ja mitä tämä ammatillisen koulutuksen uudistus ylipäätään tarkoittaa. Kiertuetapahtumissa voi aloittaa yhteistyön oppilaitosten kanssa vaikka saman tien. Keväällä järjestettyjen tilaisuuksien perusteella näille tietoiskuille on todellinen tarve, Suomen Yrittäjien ammatillisen koulutuksen asiantuntija Terhi Haapaniemi kertoo.

Kiertueen paikkakunnat ja päivämäärät

Ensimmäiset tilaisuudet on pidetty jo Lohjalla, Hyvinkäällä ja Raumalla. 

Tampereen, Lahden ja Hämeenlinnan päivämäärät ovat vielä auki.

Lisätietoa amisreformista: yrittajat.fi/amis

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Jos tiestön korjausvelka jätetään hoitamatta, se nakertaa koko Suomen kilpailukykyä, suomii kuljetusyritysten edunvalvoja SKAL ry.

– Toimiva tieverkko on Suomen talouskasvun perusta. Viennin, teollisten investointien sekä rakentamisen vireys näkyivät kesäkuisessa SKAL Kuljetusbarometrissa kuljetusmäärien vahvana kehityksenä, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n puheenjohtaja Teppo Mikkola sanoo.

Mikkola varoittaa, että toimeliaan talvikauden aikana kuljetusala sai raskaasti kokea sen, että tieverkkomme ei ole turvallinen kuljetuksille eikä muillekaan tienkäyttäjille.

Parlamentaarinen työryhmä esitti helmikuussa lisärahaa – VM esittää vähennystä

Helmikuussa parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä totesi, että rahaa tarvitaan nykyistä enemmän. Työryhmä esitti 300 miljoonan euron pitkäjänteistä vuotuista tasokorotusta perusväylänpitoon ja erillistä lisärahaa väylien kehittämiseen.

Mikkolan mukaan tästä huolimatta VM:n talousarvioesityksessä perusväylänpidon rahoitustaso laskisi ensi vuonna lähes 400 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen nähden.

– Toteutuessaan esitys räjäyttää tieverkon korjausvelan kasvuun.

”Kaluston uusia pituuksia ei pystytä hyödyntämään”

Puheenjohtaja Teppo Mikkolan mielestä VM:n punakynä on käynyt väärässä paikassa.

– Tiet on saatava kuntoon ja turvallisiksi. Myös kuljetuskaluston pituudet kasvavat, mutta ilman lisäpanostusta uusia mittoja ei pystytä hyödyntämään. Otetaan mallia Ruotsista, joka panostaa väyliin seuraavan kymmenen vuoden aikana 60 miljardia euroa.

SKAL:in teemana ensi kevään eduskuntavaaleihin liittyen on miljardi euroa lisää tieverkolle.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on maanteiden tavaraliikenteen ja logistisia palveluja tarjoavien yritysten edunvalvontajärjestö. Järjestön kuuluu noin 5 300 kuljetusyritystä ympäri Suomen. SKAL ry on Suomen Yrittäjien toimialajärjestö.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Ulla Engeströmin perustaman yrityksen vahvimmat tukijalat ovat Yhdysvalloissa ja opetuskäytössä. ThingLink ja oppimisen teknologian asiantuntija Ilona IT Oy sopivat heinäkuussa yhteistyöstä. Ilona IT myy Suomessa ThingLinkin lisenssejä ja tarjoaa järjestelmän koulutusta sekä käyttäjätukea.

ThingLink on interaktiivinen kuvallisen tarinankerronnan työkalu yrityksille ja opetukseen. Esimerkiksi koulujen on järjestelmän avulla mahdollista luoda interaktiivisia oppimisympäristöjä ja sillä voi tehdä myös infografiikkaa ja karttoja.

ThingLink on perustettu vuonna 2010 Suomessa ja sillä on tytäryhtiö Yhdysvalloissa Kaliforniassa. ThingLinkillä on toimisto Suomen ja Yhdysvaltojen lisäksi Intiassa.

Monilukutaitoa kehittävä interaktiivinen oppimisympäristö

Järjestelmän avulla kuviin ja videoihin voi lisätä oppijan omaa havainnointia sekä oppimista tukevaa ja syventävää lisäinformaatiota, kuten esimerkiksi tekstiä, kuvia, videota, ääntä tai linkkejä.

Linkkien avulla pohjakuvaan tai videoon voidaan liittää myös muita työvälineitä, kuten kyselyjä tai vuorovaikutteisia ideariihiä.

– Erilaisen tiedon yhdistely sekä erityisesti siihen liittyvä suunnitteluvaihe tukee erityisesti monilukutaitoa sekä tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittämistä, kertoo Ulla Engeström, ThingLinkin perustaja Ilona IT:n tiedotteessa.

Vuonna 2016 ThingLink keräsi 1,2 miljoonan euron pääomarahoituksen yksityissijoittajilta, jonka turvin yritys laajeni virtuaalitodellisuuden puolelle.

ThingLink kasvaa Suomessa kumppanin avulla

ThingLinkin käyttö on lisääntynyt suomalaisten koulujen arjessa.

– Yritys on toki myynyt itsekin Suomeen, mutta meidän myötä he viimein saivat asiaan systemaattisuutta ja laajan asiakaskontaktipinnan, Ilona IT:n perustaja ja asiantuntija Risto Korhonen toteaa.

– Ilonan kehittämä opettajien täydennyskoulutusmalli perustuu luovaan digitaaliseen tuottamiseen ja konsepti istuu hyvin ThingLinkin tavoitteisiin rikastaa oppimista immersiivisten kuvien ja videoiden avulla.

ThingLinkin ja Ilonan yhteistyö nivoo yhteen monipuolisen teknologian opetuskäytön.

– Liikevaihtotavoitetta [yhteistyölle] ei vielä ole asetettu, mutta ThingLinkistä tulee merkittävä. Nyt kesän jälkeen on käynnistymässä back-to-school -kampanja yhteistyössä Microsoftin ja ThingLinkin kanssa, Korhonen kertoo.

Kumppani Ilona IT:llä monta kasvupolkua vireillä

12 vakituista työllistävä Ilona IT hakee kasvua monella rintamalla: muun muassa oppilaitosmyynnistä, avaamalla uuden opetuksen verkkokaupan 1. syyskuuta ja koulutusviennistä menossa olevalla Tekes-hankkeella.

– Pienen kuopan jälkeen olemme nyt uuden kasvun äärellä olleet viimeiset 2-3 vuotta, tehden parempaa tulosta joka vuosi. Jokainen tilivuotemme on ollut positiivinen.

Ilonan viime tilikauden liikevaihto oli 6,7 miljoonaa euroa. Ilona voitti tänä vuonna kuuden miljoonan arvoisen ohjelmistojen puitesopimuksen korkeakouluille. Siinäkin ThingLink on merkittävä myyntituote.

Ilona IT Oy:n asiakkaina ovat kaikki kouluasteet varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Yritys toimii Helsingissä, Kuopiossa ja Valkeakoskella.

Kuva: Ilona IT Oy. Kuvassa vasemmalla Ilona IT:n toimitusjohtaja Christian Alopaeus, ThingLinkin perustaja Ulla Engeström ja Ilonan perustaja-yrittäjä Risto Korhonen.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi