Quantcast
Channel: Yrittäjät.fi – Latest News
Viewing all 11212 articles
Browse latest View live

Ellun Kanojen Kirsi Piha: Näin selviät somemyrskystä – ”Jutun pitää olla totta, koska ihmiset puhuvat”

$
0
0

– Jos yritys joutuu keskelle somemyrskyä, yleensä on kysymys siitä, että se on tehnyt jotain väärin tai joku on kokenut niin. Näiden erottaminen toisistaan on vaikeaa. Yrityksillä on yleensä mekanistinen tapa tarkastella: mitä me on tehty, ei me olla tehty mitään väärin. Tämä on yleensä huono ajatus, koska joku ihminen on pahoittanut mielensä, Ellun Kanojen Kirsi Piha neuvoo.

Kirsi Pihan 3 neuvoa lyhyesti:

1. Pitää puhua totta ja mielellään aika avoimesti

2. Pitää olla käytettävissä eri kanavissa, mukana vuoropuhelussa ns. livenä

3. Asian hoitaminen vaatii yritykseltä sietokykyä – Asia pitää myös korjata, ei vain pyytää anteeksi

Hän kertoo lisää vuoropuhelun merkityksestä videolla.

Miten työantajakuvaa rakennetaan viestinnällä?

– On vaikea lähteä siitä, että on työnantajakuvaaviestintää ja viestintää, vaan on viestintää. Kummatkin vaikuttavat toiseen, Kirsi Piha kertoo.

– Työnantajakuvaviestinnän ensisijainen ankkuri pitää olla työnantajuus. Se, minkä tyyppinen sinun organisaatio on. Toisin sanoen sen pitää olla totta. Jos haluat parantaa työnantajakuvaa, usein ongelma on syvällä, eli ensin pitää parantaa omaa työnantajuutta.

Piha muistuttaa, että työnantajakuvaviestinnässä usein unohdetaan se, että olemassa olevat työntekijät ovat tosi avoimia ja vilkkaita viestijöitä.

– Meidän jutun pitää olla totta, koska ihmiset puhuvat joka tapauksessa.

– Sellainen uusi piirre viestintäkentässä on, että yritykset joutuvat tilanteisiin, missä ne joutuvat olemaan jotain mieltä. Nämä tilanteet ovat usein poliittisia, saattavat liittyviä ihmisoikeusasioihin. Työntekijämme odottavat yrityksiltä enemmän kuin vain sitä, että ne ovat yrityksiä, vaan että kunnioittavat yrityksiä myös yhteiskunnassa yrityskansalaisina.

Menestystarinan luoja

Hänen perustamansa strateginen viestintätoimisto Ellun Kanat on kasvanut jo 50 vakituisen työntekijän yritykseksi. Lisäksi yritys työllistää tuntityöläisiä. Suorapuheiselle ja luonteeltaan kärsimättömälle Pihalle suurimmat yrittäjyyden opit liittyvät juuri ihmisten johtamiseen.

– Ne ovat välillä hankalia tilanteita. Ihmiset ovat erilaisia ja meillä on omat puolustusmekanismimme.

Pihan mielestä rekrytoinnit ovat yrityksen kaikkein tärkeimpiä päätöksiä.

– Ne ovat myös vaikeimpia päätöksiä. Olen oppinut, että katson enemmän ihmisen tapaa ja asennetta kuin mitä hänen cv:ssään lukee. Otan heti reippaan tyypin, vaikka toisella olisi parempi cv, jos hän tuntuu mulkulta, Piha kertoo Yrittäjä-lehden haastattelussa.

Millainen yrittäjä Kirsi Piha sitten on?

– Vastuunkantaminen on minulle mieluista. Yrittäjäksi lähteminen on isosti vastuunkantamista, itsestä ja muista ihmisistä. Olen yrittäjänä tietyllä tavalla pessimistikin: olen varautuja. Haen ongelmat, jotka pitää ratkaista. Yritystoiminnassa on paljon keskeneräisiä asioita, mikä vaatii yrittäjältä jatkuvaa keskeneräisyyden sietämistä.

Ellun Kanat on itseohjautuva organisaatio. Muun muassa tästä Piha kertoo Yrittäjä-lehden tänään ilmestyneessä numerossa.

Teksti: Riikka Koskenranta

Kuva ja video: Meeri Utti

 


Vastaperustetulla perheyrityksellä selvä tavoite – "let´s make Lapua great again"

$
0
0

Tänä vuonna perustettu parkettilattiavalmistaja Lapua Floors houkuttelee asiakkaita lapuankielisellä verkkokaupalla. Kuluttajille suunnatun verkkokaupan lisäksi yrityksellä on jälleenmyyjinään 250 myymälää.

– On korkea aika, että joku haastaa kotimaiset parkettimarkkinat, Lapua Floors Oy:n toimitusjohtaja Jukka-Pekka Kallio sanoo.

– Let’s make Lapua great again. Pohjanmaalla käydään aina mittaamassa naapurin navetta ennen kuin rakennetaan oma, ihan vain siksi, että voidaan itse rakentaa isompi. Tämä on myös meidän filosofia Lapua Floors Oy:llä.

Kallio uskoo vahvaan kasvuun.

– Tuotteemme laatu on korkea, ja pystymme oman kulurakenteemme ansiosta kilpailemaan myös hinnalla. Olemme perheyritys. Tuotantoprosessissa appiukko ja muukin suku ovat kaikki auttamassa.

– Kysyntä on kova. Arkkitehtitoimistot soittelevat ja myynti on parhaillaan laajenemassa myös Venäjän suuntaan; Ruotsiin ja Norjaan myymme jo. Tarjoamme 'mallikappalehet velootuksetta' ja niitä tilataan enemmän kuin mitä ehdimme lähettää, Kallio toteaa.

Kalliolla on myös bambulattioita toimittava Nordic Bamboo -yritys. Lisäksi hän luotsaa verkossa toimivaa Vinyylilattiakauppaa

– Aion ottaa haltuun markkinajohtajuuden Suomen lattiabisneksessä, Kallio kertoo.

Lapua Floorsin tammiparketti tuotetaan yrityksen omalla tehtaalla Lapualla.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Lapua Floors

 

Nämä maat kiinnostavat vientiyrityksiä

$
0
0

Maailmanpolitiikan ja -talouden epävarmuudesta huolimatta yritykset näkevät kansainvälistymisessä ja vientikaupassa kasvun mahdollisuuksia. Kesäkuussa julkaistussa vientikaupan rahoitusbarometrissä jopa yli puolet vastaajayrityksistä kertoi suunnittelevansa viennin aloittamista uusiin kohdemaihin.

– Vienti on koko Suomen taloudelle äärimmäisen tärkeää. Usein kuva viennistä painottuu suuryrityksiin, mutta viennin merkitys näkyy selvästi niiden kanssa yhteistyötä tekevissä pk-yrityksissä. Toimialaklustereissa ja verkostoissa yritykset ruokkivat toinen toistaan kasvuun, sanoo liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta Finnverasta.

Tärkeimpien vientimaiden top 10 -listalla ovat lähes samat maat, joista yritykset tähyävät uusia vientimarkkinoita.

Tärkeimmät vientimaat

Ruotsi 52 %
Saksa 40 %
Norja 26 %
Venäjä 23 %
Viro 22 %
USA 20 %
Iso-Britannia 17 %
Ranska 16 %
Kiina 15 %
Puola 13 %

Mihin maihin olette suunnittelemassa vientikaupan aloittamista?

Saksa 14 %
Ruotsi 13 %
Norja 13 %
USA 12 %
Kiina 11 %
Ranska 10 %
Iso-Britannia 10 %
Venäjä 9 %
Tanska 8 %
Kanada 6 %

 

Norja

Lähimaista esimerkiksi Norjassa toimii arviolta 200–300 suomalaisyritystä, mutta potentiaalia on paljon useammalle suomalaisviejälle. Norjan osuus Suomen viennistä on noin 3 prosenttia. Perinteisesti Norjaan houkuttelevat muun muassa rakentaminen, öljy-, kaasu ja energia-alat.

Venäjä

Venäjä on perinteisesti suomalaisille tärkeä kauppakumppani.

– Pitkän vientikokemuksen yritykset löytävät edelleen Venäjältä mahdollisuuksia. Toimivat henkilökohtaiset suhteet ja pitkäaikainen kokemus Venäjän kaupassa mahdollistavat kaupankäynnin myös matalasuhdanteessa, sanoo Finnveran Pietarin-edustuston päällikkö Timo Pietiläinen.

– Edelleen monet yritykset pohtivat vientimahdollisuuksia Venäjälle, mutta uusia menijöitä on aiempaa vähemmän. Markkinatilanteen epävarmuus on ajanut etsimään uusia potentiaalisia vientimarkkinoita muualta, Pietiläinen sanoo.

Finnveran viennin rahoituksen kysyntä Venäjälle uusiin hankkeisiin on suhteellisen vaimeaa, sillä liiketoimintaympäristön kasvava epävarmuus pakotteiden ohella on lykännyt investointipäätöksiä.

Yhdysvallat

Yhdysvaltain markkinat ovat edelleen monelle yritykselle kohde, johon kiteytynee ajatus onnistuneesta maailmanvalloituksesta. Vientikaupan rahoitusbarometrissä uusia vientikohteita pohtivien listalla maa on neljänneksi suosituin. Yhdysvaltain protektionistinen suhtautuminen talouteen ja politiikan liikkeet hankaloittavat tällä hetkellä kuitenkin ennustettavuutta. Esimerkiksi tuontitulleilla ei välttämättä ole välittömiä vaikutuksia suomalaisiin vientiyrityksiin, mutta kerrannaisvaikutukset voivat näkyä välillisesti.

Kiina

Kiina investoi tällä hetkellä vahvasti eri puolille maailmaa. Silti vientimahdollisuuksia näyttää avautuvan myös Kiinan suuntaan.

– Näyttää siltä, että Kiinassa on herännyt tarve monipuolistaa rahoituslähteitä ja opetella yhteistoimintaa länsimaisten rahoittajien kanssa. Puhe kauppasodasta ja protektionismin lisääntymisen mahdollisuus lisäävät epävarmuutta, ja on vielä ennenaikaista sanoa, miten tämä tulee vaikuttamaan Suomen ja Kiinan väliseen kauppaan. Finnveran arvion mukaan toistaiseksi myönteinen taloussuhdanne tukee yritysten mahdollisuuksia hankkia rahoitusta, mutta kasvavan poliittisen epävarmuuden takia tulevaa kehitystä on vaikea arvioida, sanoo tiimipäällikkö Anu-Leena Koskelainen.

Brasilia

Brasilia on yksi Finnveran suurimmista vastuumaista, ja etenkin metsä- ja telesektoreilla Brasilia on Suomelle merkittävä vientimaa. Myös energiasektori tarjoaa mahdollisuuksia, samoin kuin vähitellen toipuva kaivossektori. Poliittisen järjestelmän haasteet luovat epävarmuutta, mutta maan talouden odotetaan kasvavan rakenteellisten uudistusten tarpeesta huolimatta. Vientitakuiden kysynnän arvioidaan kääntyvän vähitellen kasvuun muutaman vuoden hiljaisemman vaiheen jälkeen. Suurin potentiaali on edelleen puunjalostussektorilla, mutta pienempien hankkeiden kysyntä tarjoaa mahdollisuuksia laajasti eri toimialoille, sillä Brasilian kysyntä vastaa erinomaisesti suomalaista tarjontaa.  

Iran

Yhdysvaltain vetäytyminen Iranin ydinsopimuksesta ja uudet pakotteet muuttivat tilanteen Iranissa, jonne suomalaiset vientiyritykset olivat asteittain lisänneet kauppaa. Uusia isoja markkinoita ei kovin usein enää maailmalla aukea, joten kiinnostusta ja kysyntää Iraniin olisi, mutta pakotteiden takia pankit eivät voi rahoittaa vientikauppoja eikä Finnvera voi myöntää kaupoille vientitakuita. Siksi Iranin-vienti on käytännössä seisahtunut.

Turkki

Turkin liira romahti elokuussa, kun Yhdysvallat asetti Turkille pakotteita ja tuontitulleja. Jo sitä ennen maa oli pitkään kärsinyt vaihtotaseen vajeesta ja heikentyneestä liiketoimintailmapiiristä.

– Turkin tilanne näyttää menevän edelleen huonompaan suuntaan. Turkin OECD-luokitus laskettiin kesäkuun luokituskokouksessa luokkaan 5/7. Se tarkoittaa, että vientitakuulaitoksilla on yhteinen näkemys riskien kasvusta, mikä näkyy muun muassa viennin rahoituksen hinnassa. Finnvera arvioi hankkeiden riskejä tapauskohtaisesti ja esimerkiksi myöntää pankeille riskinjaolla lyhyitä remburssitakuita. Näin pyrimme varmistamaan ja tukemaan uusien vientikauppojen syntymistä. Tilannetta seurataan tiiviisti, ja tällä hetkellä noudatamme case by case -maapolitiikkaa, Koskelainen sanoo.

Lähde: Finnvera

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

 

Onko osakeyhtiösi tai osuuskuntasi tällä 3 913 yrityksen listalla? Sinulla on parisen viikkoa aikaa

$
0
0

Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) jatkaa niiden osakeyhtiöiden ja osuuskuntien poistamista kaupparekisteristä, jotka eivät ole kehotuksista huolimatta toimittaneet tilinpäätöstään.

Yrittäjät.fi uutisoi poistomenettelystä jo maaliskuussa.

Nyt poisto uhkaa yhteensä 3 913 osakeyhtiötä ja osuuskuntaa. Yritys on joutunut listalle, jos se ei ole ilmoittanut tilinpäätöstään kaupparekisteriin viimeisen kahden vuoden ja kuuden kuukauden aikana.

Lista poistomenettelyssä mukana olevista yrityksistä on prh.fi-sivuilla. Yrityksillä on aikaa ilmoittaa tilinpäätös 19.9.2018 mennessä.

PRH muistuttaa, että jokaisen osakeyhtiön ja osuuskunnan on laadittava tilinpäätös joka tilikaudelta, vaikka yritystoimintaa ei harjoitettaisikaan.

Veroilmoitukseen liitetyt tilinpäätösasiakirjat välitetään kaupparekisteriin, jos ne on liitetty Verohallinnon ohjeiden mukaisesti. PRH:n Virre-tietopalvelusta voi tarkastaa maksutta, onko yrityksen tilinpäätös rekisteröity kaupparekisteriin.

Tilinpäätöksensä ilmoittamatta jättäneille yrityksille on lähetetty kaupparekisteriote. Kehotus on julkaistu myös Virallisessa lehdessä 69/15.6.2018.

Mikäli yritys ei ilmoita tilinpäätöstään määräaikaan (19.9.2018) mennessä, poistaa PRH yrityksen kaupparekisteristä lokakuussa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Juustolayrittäjälle tuhansien eurojen kulut: Veta-nimi liian lähellä fetaa - "yhdestä kirjaimesta tapellaan"

$
0
0

– Tällaista tämä Suomi on, huokaa laitilalaisen Saloniemen Juustolan yrittäjä Riitta Saloniemi.

Juustola on toistakymmentä vuotta valmistanut vetaksi kutsumaansa juustoa. Jatkossa valikoimista ei kuitenkaan löydy enää vetaa.

Saloniemi kertoo saaneensa Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralta määräyksen muuttaa tuotteen nimeä, koska se muistuttaa liiaksi nimisuojan saanutta kreikkalaista feta-juustoa.

– Meidän veta on höylälläkin leikattavaa eikä muistuta Kreikan fetaa ollenkaan. Väitän myös, että meidän omat työnimet ovat jo ihmisten huulilla ja mielessä, eivätkä ihmiset ajattele niiden olevan kreikkalaisen fetan korvikkeita, Saloniemi kirjoitti juustolan Facebook-sivuilla.

– Eviran virkamiehen mukaan meille on ollut taloudellista hyötyä veta-nimestä, koska olen ratsastanut aidon kreikkalaisen fetan maineella. Mielenkiintoista, sillä en ole koskaan kokenut ulkomaan tuontijuustoja arvokkaammiksi kuin omani. MInusta meillä on omanlainen tuote, joka ei edes kilpaile noiden sarjassa. Pitääkö tällaiseen alistua aina vaan?

Saloniemi kertoo Yrittäjät.fi:lle, että Evira antoi heille puoli vuotta siirtymäaikaa.

– En suinkaan ole ainoa, vastaavia tapauksia on Suomessa useita.

Muutostyöstä aiheutuu suuria kustannuksia.

– Pelkät painolaatat ovat neljän tuotteen osalta pari tonnia. Jos joudun uusimaan pakkauksia niin 7 000–8 000 euroa. Isoille yrityksille pikkuraha, mutta eri asia pienessä nyrkkipajassa.

Saloniemen mukaan elintarvikealan yrittäjän on vaikeaa mukautua alati muuttuvaan lainsäädäntöön.

– 20 vuoden aikana olen huomannut, että joka kerta tulee jotain uutta. Ei yrittäjä pysty valmistautumaan omavalvontaan niin, että kaikki olisi kunnossa. En usko, että kukaan yrittäjä pystyy. Laki muuttuu niin nopeasti. Tuntuu ihmeelliseltä, että yrittäjän pitäisi lukea lakia, kun viranomaiset eivät pysty siihen itsekään.

– Vähän ihmeelliseltä tämä tuntuu. Tässä maailmassa härkätappelutkin ovat mahdollisia, mutta meillä tapellaan yhdestä kirjaimesta, Saloniemi hämmästelee.

"Nimisuojan yksityiskohdat pysyivät pitkään epäselvinä"

Taloussanomien haastattelema Eviran ylitarkastaja Mika Varjonen kertoo olevansa pahoillaan yrittäjän puolesta.

– Fetan nimisuojan yksityiskohdat pysyivät pitkään epäselvinä niin yrittäjille kuin viranomaisille, Varjonen toteaa lehdelle.

– Löytyi toinenkin valmistaja, joka käytti veta-nimeä. Tämän yrittäjän kohdalla tilanne oli kuitenkin se, ettei juusto ollut vielä ehtinyt varsinaiseen tuotantoon. Yrittäjä oli vasta suunnittelemassa veta-nimen lanseeraamista, Varjonen sanoo.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Saloniemen Juustola

 

Yrittäjä, nyt on aika hoitaa tulorekisterin valtuusasiat kuntoon!

$
0
0

Jos yrityksesi aikoo käyttää tulorekisterin sähköistä asiointipalvelua ja joku muu ilmoittaa tietoja tulorekisteriin yrityksesi puolesta, sinun on valtuutettava toinen henkilö tai yritys toimimaan tulorekisterissä.

Valtuuttaminen tehdään palvelussa Suomi.fi-valtuudet tai Katso-palvelussa. Tulorekisterissä on käytössä omat valtuuskoodit Palkkatietojen ilmoittaminen ja Palkkatietojen katselu. Valtuuttaminen tulorekisteriin kannattaa tehdä nyt syksyllä ennen vuodenvaihteen kiireitä. Samalla kannattaa hoitaa myös muut valtuuttamisasiat, esimerkiksi veroasioiden hoitoon tarvittavat valtuudet.

Palkkatietojen ilmoittaminen -valtuudella voi ylläpitää valtuuttajan perustietoja ja palkkatietoilmoituksia, toimittaa valtuuttajan tuottamia palkkatietoilmoituksia, tilata valtuuttajaa koskevia raportteja sekä lähettää viestejä.

Palkkatietojen katselu -valtuudella ei voi ilmoittaa palkkatietoja, mutta voi katsella valtuuttajan perustietoja, valtuuttajan tuottamia palkkatietoilmoituksia, valtuuttajaa koskevia raportteja, valtuuttajan lähettämiä ja saamia viestejä sekä valtuuttajan arkistoituja asiakirjoja.

Tulorekisteri otetaan käyttöön 1.1.2019. Tulorekisteriin ilmoitettavia tietoja ovat tehdystä työstä maksetut palkat, luontoisedut, palkkiot, työkorvaukset sekä muut ansiotulot. Myös verovapaat ja veronalaiset kustannusten korvaukset on ilmoitettava. Tiedot ilmoitetaan viiden kalenteripäivän kuluessa maksupäivästä.

tulorekisteri_infograafi-valtuuttaminen_750.jpg
Kansallisen tulorekisterin perustamishanke

Teksti ja kuva: Kansallisen tulorekisterin perustamishanke

Yrittäjän päivä lähestyy - näin sitä juhlistetaan, tutustu tapahtumiin

$
0
0

Yrittäjän päivää juhlistetaan tällä viikolla useissa eri tapahtumissa eri puolilla Suomea. Voit löytää sinua lähimpänä olevan tapahtuman täältä.

Yrittäjän päivä on keskiviikko, 5. syyskuuta. Se on almanakkaan merkitty merkkipäivä, joten silloin on myös lupa liputtaa.

5. syyskuuta on valikoitunut juhlapäiväksi siitä syystä, että Suomen Yrittäjien perustamisasiakirja allekirjoitettiin 5.9.1995 Finlandia-talolla Helsingissä. Tuolloin yrittäjät päättivät keskittää voimansa yhteen järjestöön. 

Yrittäjän päivän pääjuhlan järjestää Yrittäjän päivän säätiö. Säätiön taustavoimina on laajasti Suomen elinkeinoelämää ja yrittäjätahoja.

Tänä vuonna päätapahtuma järjestetään Helsingissä Bio Rexissä. Käytännön järjestelyistä vastaa tällä kertaa Yrittäjän päivän säätiostä K-kauppiasliitto.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

 

 

Näitä älypuhelimia yrittäjät ostavat

$
0
0

OnePlus 6 ja Samsung Galaxy J5 ovat yrittäjien suosikkipuhelimet. Ne valloittivat ykköstilan Elisan ja Telian elokuun myydyimpien yrityspuhelinten listoilla.

Yrityksen työntekijöilleen tarjoama puhelinetu on Suomessa keskeinen osa tehokasta palkitsemista.

– Älypuhelin on tärkeä väline niin työ- kuin vapaa-ajallakin, joten siihen ollaan valmiita panostamaan. Erityisesti isommat yritykset hankkivat puhelimet usein palveluna. Halu panostaa työntekijöihin näkyy esimerkiksi siinä, että palveluna hankittavien älypuhelinten keskihinta on noussut yli 40 prosenttiyksikköä viime vuodesta. Keskihinnan nousuun vaikuttaa osaltaan se, että työntekijät valitsevat yhä useammin käyttöönsä kalleimman puhelinmallin maksamalla itse pienen lisämaksun yrityksen tarjoaman puhelinedun päälle, sanoo Elisan yritysasiakkaiden liiketoimintajohtaja Petteri Svensson.

Telian mukaan puhelinmyynti veti hyvin lokakuussa.

– Samsung vahvisti asemiaan yrityspuhelimien kärjessä. Galaxy A6 nousi uutena mallina listalle A5:n ja A3:n poistuessa hiljalleen, Data-Infon toimitusjohtaja Kimmo Sulin kiteyttää.

DNA kertoo puhelinmarkkinoiden muuttuneen.

– Suomen puhelinmarkkina on muuttunut muutamassa vuodessa melkoisesti, kun markkinat jakautuvat nyt yhä useamman merkin kesken. Jokunen vuosi taaksepäin kuluttajalla oli valittavanaan käytännössä vain valtamerkkejä, mutta nyt itselle sopivan puhelimen voi valita yhä useammasta merkistä, joista osa on aivan uusia tulokkaita, DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko kertoo.

DNA:n valikoimaan on tulossa ennakkoon kohuttu Xiaomi Pocophone F1.

– Vaikka Xiaomin yksittäiset mallit eivät vielä näykään listakärjessä, uuden merkin kysyntä on lähtenyt hyvin käyntiin, ja olemme tyytyväisiä päätökseemme tuoda tämäkin merkki mukaan valikoimaamme, Aavikko toteaa.

 

Elisan myydyimmät puhelimet elokuussa 2018:

Yritysasiakkaat

1. OnePlus 6

2. Samsung Galaxy J5

3. Apple iPhone 8

4. Apple iPhone 7

5. Samsung Galaxy A6

6. Samsung Galaxy S8

7. Nokia 6

8. Apple iPhone X

9. Samsung Galaxy A8

10. Samsung Galaxy S9

11. Samsung Galaxy Xcover 4

12. Apple iPhone 8 Plus

13. Honor 10

14. Nokia 3310

15. Samsung Galaxy S9+

 

Henkilöasiakkaat

1. OnePlus 6

2. Huawei P Smart

3. Honor 10

4. Apple iPhone 8

5. Apple iPhone SE

6. Samsung Galaxy J5

7. Huawei Mate 10 Lite

8. Apple iPhone X

9. Huawei P20 Lite

10. Nokia 130

11. Samsung Galaxy J3

12. Nokia 3

13. Apple iPhone 8 Plus

14. Nokia 5

15. Nokia 6.1

 

Telian elokuun myydyimmät puhelimet kuluttajien osalta

1. OnePlus 6

2. Huawei Y6 2017

3. Samsung Galaxy A5 2017

4. Apple iPhone 8 / 8 plus

5. Apple iPhone SE

6. Huawei P20 Lite

7. Honor 10

8. Samsung Galaxy A3 2017

9. Huawei P Smart

10. Apple iPhone 7

 

Elokuun myydyimmät puhelimet yritysten osalta

1. Samsung Galaxy J5 (2017) Dual SIM 4G

2. Nokia 6 (2018)

3. Samsung Galaxy A8 (2018)

4. Apple iPhone 8 64GB

5. Samsung Galaxy A6 (2018)

6. Samsung Galaxy A5 (2017)

7. Samsung Galaxy Xcover 4

8. Samsung Galaxy S8

9. Apple iPhone SE 32GB

10. Apple iPhone 7 32GB

 

DNA:n myydyimmät puhelimet elokuussa 2018

1. Huawei P Smart

2. Honor 10

3. Huawei P20 Lite

4. Samsung Galaxy J3 (2017)

5. Apple iPhone SE

6. Huawei Mate 10 Lite

7. Samsung Galaxy A3 (2017)

8. Apple iPhone 8

9. Apple iPhone X

10. Honor 9 Lite

11. Apple iPhone 7

12. Nokia 6.1

13. Huawei Y6 (2018)

14. Huawei Y6 (2017)

15. Samsung Galaxy A5 (2017)

 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: OnePlus


PRH:lta uusi palvelu: Heti kuittaus ilmoituksen rekisteröinnistä

$
0
0

Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) kertoo avanneensa uuden palvelun kaupparekisteri-ilmoittajille.

Uudessa palvelussa yritys tai asunto-osakeyhtiö saa sähköpostiviestin heti sen jälkeen, kun PRH on rekisteröinyt ilmoituksen kaupparekisteriin.

Sähköposti ei sisällä rekisteröityjä tietoja vaan ne ovat kaupparekisteriotteessa. Ote lähetetään erikseen postitse.

Palvelu on käyttäjille maksuton.

Sähköpostiviesti lähetetään automaattisesti ja ensisijaisesti lisätietojen antajan osoitteeseen, jos se on annettu ilmoituksessa ja jos osoite on toimiva. 

Jos lisätietojen antajan sähköpostiosoitetta ei ole annettu ilmoituksessa, viesti lähtee yrityksen osoitteeseen, joka on merkitty PRH:n ja Verohallinnon yhteiseen yritys- ja yhteisötietojärjestelmään (YTJ).

Rekisteröinnin jälkeen yrityksen tietoihin voi tutustua PRH:n Virre-palvelussa. Perustiedot ovat maksuttomat. Maksullinen sähköinen kaupparekisteriote sisältää kaikki rekisteritiedot.

Kaupparekisteri on julkinen rekisteri, johon merkitään yrityksiä ja asunto-osakeyhtiöitä koskevat tiedot. Pääsääntöisesti kaikkien yritysten on ilmoittauduttava kaupparekisteriin. Yritysten täytyy myös ilmoittaa kaupparekisteritietojensa muutokset. Lisäksi osakeyhtiöiden ja osuuskuntien on toimitettava tilinpäätöstietonsa kaupparekisteriin.

toimitus (at) yrittajat.fi

 

Kala-alan yrittäjät luottavaisina: "Tulevaisuus näyttää lupaavalta"

$
0
0

Minkälainen on tulevaisuus kala-alalla? Ainakin usko siihen on vahva, alan yrittäjät toteavat yrittäjän päivän kynnyksellä.

– Terveellistä ruokaa halutaan maailmassa lisääntyvässä määrin. Sen suhteen tulevaisuus näyttää meille oikein lupaavalta, arvioi kalankasvattaja Mikko Pajula Haverön Lohesta Paraisilta.

Suomessa on viime vuosina tehty mittavia investointeja ja investointipäätöksiä sekä kalan alkutuotannossa että jalostuksessa.

Vesiviljelylle on tullut uusia tuotantomuotoja niin maalla kuin merellä. Kaupallinen kalastus on tehostunut ja keskittynyt entistä paremmin vastaamaan jatkojalostuksen tarpeisiin ja kalakantojen kestävään hyödyntämiseen.

Suomalaisille kalatuotteille on kysyntää myös maailmalla. Vientimarkkinat näyttävät vetävän. Kuluttajista kolme neljästä haluaisi syödä kalaa nykyistä enemmän.

Yrittäjyys kala-alalla on elinkeinotoimintaa luonnon ehdoilla. Saalis- ja kasvatussesongit ovat kaikille alan yrittäjille samat, mikä tarkoittaa rajua vaihtelua saalishuippujen ja tyhjäkäynnin välillä. 

– Suurimmat haasteet ammatissa liittyvät luonnonolosuhteiden jatkuvaan vaihteluun. Kalaa ei vain "haeta" mereltä, vaan nöyränä miehenä on pyydyksille lähdettävä, kuvaa työtään raumalainen rannikkokalastaja Jarno Aaltonen.

Kalateollisuus ja kalakauppa ovat riippuvaisia kalan saatavuudesta. Kaikki riippuu lopulta alkutuotannosta: kalaa voidaan jalostaa ja myydä vain, jos sitä on saatavilla. Sesonkien nopea vaihtelu ja tuotteen lyhyt käyttöikä aiheuttavat omat vaatimuksensa.

– Kala on herkkä tuote, joka vaatii yrittäjältä täydellistä sitoutumista. Yksikään päivä ei ole samanlainen kuin toinen. Aina oppii uutta, ja tarvitaan ammattilaista valitsemaan eri vaihtoehdoista paras jatkuvasti elävässä tilanteessa, kuvaa yrittäjä Juhani Larjos Helsingissä toimivasta tukku- ja jalostusyritys Finnish Freshfish Oy Kalamestasta.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pro Kala ry

 

Yrittäjät tiukkana tv-väittelyssä: "Tässä ei nyt puhuta pärstäkertoimista"

$
0
0

Jyrki Mäkynen väitteli irtisanomissuojan madaltamisesityksestä maanantai-illan Ylen A-studiossa Teollisuusliiton varapuheenjohtajan Turja Lehtosen kanssa.

Hallitus aikoo helpottaa uusien työntekijöiden palkkaamista alle 20 työntekijän yrityksissä madaltamalla irtisanomisen suojaa. Esitys on nostanut ay-liikkeen takajaloilleen.

Yrittäjät on kiitellyt hanketta, jonka se katsoo helpottavan etenkin ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Monelle yrittäjälle nimenomaan ensimmäinen työntekijä voi olla pelottava askel.

– SAK:n puheet vaikuttavat varsin kovilta, kun pyritään parantamaan työllisyyttä. Kovasti ihmettelen ja pidän puheita jopa hieman vastuuttomina, Mäkynen kommentoi.

Mäkynen perusteli Yrittäjien kantaa muun muassa suomalaisten pienyritysten kilpailukyvyn parantamisella.

– Tämä on mahdollisuus kehittää yritysten tuottavuutta, lisätä työllisyyttä ja vähentää työttömyyttä. 

Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja lisäsi, että hallituksen aikeet ovat tie, jolla pienyritykset voivat tehdä parempaa tulosta isänmaan eteen.

– Se on koko hyvinvointimme perusta, Mäkynen muistutti.

Opettajien intressi askarruttaa

Lehtosen mukaan SAK:ssa ei olla vihaisia, mutta hallituksen aikeiden ei katsota helpottavan työttömyyden vähentämistavoitetta.

– Siinä olemme samaa mieltä, että molemmat osapuolet haluavat parantaa työllisyyttä, Turja Lehtonen katsoi.

Mäkynen muistutti tv-keskustelussa, että pienillä työpaikoilla on tutkitusti paras ilmapiiri. 

– Ei tässä puhuta pärstäkertoimista, jollaista sanomaa vastapuoli viljelee. Kyse on siitä, että varoituksen jälkeen, työvelvoitteen laiminlyönnin jälkeen, työsopimus voidaan irtisanoa. Pienille yrityksille henkilöperusteinen irtisaominen on Suomessa kohtuullisen raskasta verrattuna kilpailijamaihin. Se on johtanut kohtuuttoman pitkään, jopa vuosia kestäviin oikeuskäsittelyihin.

Yrittäjien mukaan pahin skenaario on se, että yrittäjä ei uskalla palkata työntekijää lainkaan.

Mäkynen ihmetteli A-studiossa myös opettajien intoa lähteä mukaan mielenilmaukseen asiassa, joka ei käytännössä kosketa heitä lainkaan.

– Eduskuntavaalit ovat ensi keväänä. Kovasti teemat alkavat olla samantyyppisiä kuin politiikassa, Mäkynen arvioi.

Kuva: Kuvakaappaus (Yle Areena)

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kiinnostaako 100 miljoonan euron rahoitus?

$
0
0

– Nyt olisi rahoitusta kunnianhimoisille hankkeille. Me toivomme kasvuyrityksiltä rohkeita ideoita, sanoo Teollisuussijoituksen sijoituspäällikkö Miikka Salminen.

Uusi rahoitusmekanismi tuo Suomeen aiempaa suuremmat venture capital -rahoituskierrokset ja mahdollistaa kasvuyhtiöille merkittävät investoinnit.

Teollisuussijoitus (Tesi) on Pohjoismaissa EIP:n ensimmäinen kumppani, joka kanavoi yrityksille ESIR-rahoitusta suorina pääomasijoituksina.

Puolet sijoituksesta tulee Euroopan strategisten investointien rahastolta (ESIR) ja puolet Tesiltä. Rahoitusta on suunnattu ensisijaisesti nuorille nopeasti kansainvälistyville ja kasvaville venture-vaiheen yrityksille sekä vakiintuneille midcap-yhtiöille ja on suuruudeltaan 15–30 miljoonaa euroa yritystä kohden.

– Venture-vaiheen yritykset voivat olla sellaisia, joiden liiketoimintaa ajaa esimerkiksi uuden teknologian kehittäminen, tutkimusintensiivisyys ja korkea riskitaso. Tällaisia yrityksiä löytyy vaikkapa materiaaliteknologian ja life sciencen aloilta, kuvaa Tesin sijoituspäällikkö Miikka Salminen.

Myös yksityisiä sijoituksia mukana

Yhdessä Euroopan investointipankin välittämän ESIR-rahoituksen kanssa Tesi sijoittaa seuraavien kahdeksan vuoden aikana suomalaisiin yrityksiin 100 miljoonaa euroa. Jokaisessa rahoituskierroksessa on lisäksi mukana vähintään saman verran yksityisiä sijoituksia, joten kokonaissumma nousee minimissään 200 miljoonaan.

­­Yksittäisen sijoituksen koko on yksityinen sjoitusraha mukaan lukien 30–60 miljoonaa euroa. Tällaisia rahoituskierroksia ei Suomessa ole tähän mennessä juuri nähty. Vaikka kokonaispotti 200 miljoonaa on hyvän kokoinen, siitä riittää sijoitusten suuren koon vuoksi vain alle kymmenelle yritykselle.

Rahoitusehdot täyttäviä yrityksiä on Suomessa rajallinen määrä, puhutaan kymmenistä yrityksistä.

– Kuitenkin kasvuhalukkuus on ilahduttavasti lisääntynyt, ja nyt toivomme Tesin voivan palvella todella rohkeaa kasvua hakevia yrityksiä, Salminen sanoo.

Yritykset voivat käyttää ESIR-rahoitusta moniin eri investointeihin: tuotannon laajentamiseen, myyntiverkoston kasvattamiseen tai yrityskauppaan. Rahoituksen ehtona on kuitenkin, että yritys kohdistaa itse seitsemän vuoden aikana vastaavan summan kasvua vauhdittaviin kohteisiin kuten tuotekehitykseen tai markkinointiin.

Tesi valmistelee sijoituspäätökset ja toteuttaa sijoitukset yhteistyössä yrityksen, sen neuvonantajien sekä yksityisten sijoittajien kanssa. Kriteerit täyttävät ensisijoituskohteet esitellään valmistelun alkuvaiheessa Euroopan investointipankille, jolla on niihin veto-oikeus.

Lisätietoa rahoituksesta täältä

Sohvin kotihoito ja muut uudet yritykset − katso lista

$
0
0

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 238 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

 

 

KotipaikkaYritys    
AkaaAkaan Liikennepalvelut Oy 
AlavieskaXapo Services 
AuraTaksi Tiina Ketola Oy 
EnontekiöMika Kotavuopio 
EspooSähkötyö Rainer Lampinen T:mi 
EspooOmpelimo villi Vanamo 
EspooIndeva Oy 
EspooGastroboda Oy 
EspooAs Oy Kaupunginpuisto Intro, Espoo 
EspooAs Oy Kaupunginpuisto Opus, Espoo 
EspooAs Oy Kaupunginpuisto Sonaatti, Espoo 
EspooEV Motors Oy 
EspooAlfaNordic Capital Oy 
EspooHappy Content Oy 
EspooAuferat Oy 
EspooFinal Frontier Solutions Oy 
EspooAAJII CAPITAL OY 
EspooYksityinen perhepäivähoitaja Karoliina Kapanen 
EspooFinnsom Taxi 
EspooSkandival 
EspooGretattoo 
EspooJoeYebz 
EspooTerhi Heikkinen Consulting 
EspooNeiti-Kettu 7 ammattia 
EspooTmi Bruno Karli 
EspooAnni Heinisaari 
EspooT:mi Eini Hannele 
EspooLakikettu 
EspooPedLead Laboratories 
ForssaLast Push Holdings Oy 
HaminaTmi Ekaterina Finogina 
HeinolaFitTina 
HeinolaVirran Suutari t:mi 
HelsinkiPraktes 
HelsinkiJuho Rintala 
HelsinkiHellsten & Partners Oy 
HelsinkiAlexela Kuumasinkitys Oy 
HelsinkiSuomen Jahtikuksa Oy 
HelsinkiBS Rakennus Oy 
HelsinkiJUKAN TEHDAS Oy 
HelsinkiVentidue Oy Ltd 
HelsinkiLaatu Kiinteistöhuolto Oy 
HelsinkiThe Business Mindset Interpreter Oy 
HelsinkiKESLIN avoin yhtiö 
HelsinkiPI Ventures Oy 
HelsinkiCatleya Oy 
HelsinkiItu Insights Oy 
HelsinkiUudenmaan Liikenteenohjauspalvelut ULP Oy 
HelsinkiAdore 360 Oy 
HelsinkiCarrot Logistiikka Oy 
HelsinkiCarrot Akatemia Oy 
HelsinkiZOE Product Oy Ltd 
HelsinkiGrenius Oy 
HelsinkiDo it smarter 
HelsinkiiTech Unified Solution 
HelsinkiAntti JT Lehto 
HelsinkiVatter TMI 
HelsinkiYkköskukko Oy 
HelsinkiSolid Design 
HelsinkiVSStudio 
HelsinkiParagon IT 
HelsinkiUber Ilmari Tmi 
HelsinkiLaina Interactive 
HelsinkiLavinArt Tmi 
HelsinkiKreatiiva 
HelsinkiSaaron 
HelsinkiTmi Ilkka Arminen 
HelsinkiGolden taksi 
HelsinkiOrange Taksi 
HelsinkiCULINARY DUCK 
HelsinkiFozkar Studios 
HelsinkiEQL Workshop 
HelsinkiBobjay 
HelsinkiJussi Valle 
HelsinkiNocode 
HyvinkääCarrot Keski-Uusimaa Oy 
HyvinkääAs Oy Hyvinkään Kvartsiitti 
HämeenkyröLaura Käkelä 
HämeenkyröTmi Aino Hakala 
HämeenkyröKoneurakointi Stenman 
HämeenlinnaJTM-Pipe 
HämeenlinnaPR Muttonen Oy 
IiLP Vatjus 
Ikaalinent.mi taxipalvelu harri alanen 
InkooIngenjörsbyrå Ekblom fma 
JoensuuJW Verkkokaupat Oy 
JoensuuAsunto Oy Joensuun Viteliköntie 2 A 
JoensuuAsunto Oy Joensuun Viteliköntie 2 B 
JoensuuAsunto Oy Joensuun Viteliköntie 2 C 
JoensuuCarrot Joensuu Oy 
JoensuuEn-Fi Language Solutions 
JomalaMira Food Ab 
JoroinenSavon Nuohous Ky 
JyväskyläSeilorit Oy 
JyväskyläUralle Oy 
JyväskyläSuomen Hampputuotteet Oy 
JyväskyläCarrot Jyväskylä Oy 
JyväskyläRotopipe Oy 
JyväskyläBrows By Noora 
JyväskyläHannu Järvinen Consulting Oy 
JyväskyläTmi Annika Tammela 
JyväskyläAvalon siivouspalvelut 
JyväskyläTmi Hanna Kakkonen 
JyväskyläTmi Henri Turtinen 
JärvenpääInka Juntheikki 
KaarinaKaarinan keskuspiste 2 Oy 
KaarinaKaarinan keskuspiste 1 Oy 
KaarinaKongjak kalajaloste 
KajaaniJ Karjalainen Consulting 
KajaaniKiinteistö Oy Kajaanin Nuaskatu 8 E 
KajaaniIdea Nature Oy 
KangasalaAgarta Leather 
KankaanpääTilintarkastus TH 
KauhajokiKeski-Mattila Oy 
KauhavaVuorijärvi Arto 
KauhavaPeltojussi Oy 
KeravaEL Consulting 
KivijärviHeinäpeikon Pesä Oy 
KokkolaFOBEYS OSUUSKUNTA 
KokkolaKSTV Remontti ja Rakennus Oy 
KokkolaFriiSport 
KokkolaMartti Laitinen 
KonnevesiKotipalvelu Lemmikki 
KuopioH. Hyttinen Tmi 
KuopioKarlen Detailing 
KuopioMV Kiinteistöt & Isännöinti Oy 
Kuopiotmitarusaarinen 
KuusamoNesamaja OY 
LahtiJ&J Food Oy 
LahtiHiuskeskus Legacy Oy 
LahtiHammaslääkäri Agnesa Smakiqi 
LappeenrantaKannika Rustholkarhu 
LappeenrantaSEBAR Raudoituspalvelut 
LempääläKoivusaari Consulting 
LieksaJalkojen kotihoito Mai-Jalat 
LohjaTone Ventures 
LohjaSuuhygienistipalvelut Suvi Koivumaa 
LoimaaEquidence 
LuumäkiVanhalakka Mikko 
MaalahtiJS Gräv - JS Kaivu 
MaarianhaminaHarley Rental AB 
MaskuLehkar Kari Lehmuslehto 
MaskuHanna Elomaa 
MikkeliBalance Breach 
MustasaariJ. Kaivonen Oy 
MustasaariStall Fallerall 
MäntsäläAs. Oy Mäntsälän Kultasiipi 
NaantaliMARMATEK 
NaantaliPreytrade Oy 
NokiaRahtiveijarit Hautakoski Oy 
NurmijärviAaJii Maanrakennus Oy 
NurmijärviPiirakkaleipomo Räty 
NärpiöM-Tech Bygg & Plåt 
OrimattilaTeksha 
OrivesiPerhepäiväkoti Onnela avoin yhtiö 
OuluKiinteistö Oy Ruskon Talliosake 2 
OuluCarrot Oulu Oy 
OuluConsulting and Training Lupula 
OuluPipsa Maaninen Hair & Beauty 
PadasjokiTmi S.Perkiö 
PaimioM.Y. YogaHeart 
Pedersören kuntaWirtanen Maria 
PietarsaariTmi Mikko Meskus 
PoriOrya Hotel Oy 
PoriJuha Blom 
PornainenMIST60 Oy 
PorvooSusanna Langhoff 
PorvooAs Oy Porvoon Haikkoonlammentie 3 
PorvooTmi Christoffer Törngren Fma 
PälkäneSaltbacka Juha 
PöytyäTmi Antti Takatalo 
RaumaNouturi Oy 
RiihimäkiKukkagalleria Oy 
RovaniemiFinnLoft Oy 
RovaniemiKiinteistö Oy Napapiirin Citytalli 
RovaniemiTmi Hilturi 
RovaniemiIngrid Hokkanen 
RovaniemiKaunisvaara Ossi 
RuokolahtiKirsukas 
Salokuljetus RANLE oy 
SaloHuikea Unelma 
SastamalaRose Hyvän olon hoitola 
SauvoTmi Eliisa M-J 
SavonlinnaTmi Miisa Luukkonen 
SeinäjokiCapMate Oy 
SeinäjokiE-P Monipalvelu Oy 
SeinäjokiTmi Marko Taijala 
SeinäjokiRela Room 
SiilinjärviHilimanjaaro 
SipooCilla Ingman Tmi 
SulkavaTMI Metsä-Eija 
SuonenjokiHierontapalvelu Leena 
TampereAutohuolto J.Kokkonen Oy Tampere 
TampereCarrot Tampere Oy 
TampereSisäsataman Terassi Oy 
TamperePutkialan Remonttipalvelu Oy 
TampereSohvin Kotihoito 
TampereRisto J. Ahokas 
TampereHeta Hopeaharju 
TampereSportellu 
TampereKukkahuone Saaga 
TornioTaigaTassu 
TurkuToiminimi Rakenneurakointi ja -sukellus Tapani Rantio
TurkuAlfabet Capital Oy 
TurkuChinFin Incubator and Innovation Oy 
TurkuEviderm Oy Ab 
TurkuL & S Investments Oy 
TurkuMasi Crane Service Oy 
TurkuHighFlyer 
TurkuTM Autopiste 
TurkuYogaisa Tmi 
TuusulaCoconut Invest Oy 
Tuusula5Teams Oy 
VaalaJS Light Way OY 
VaasaElina Hänninen 
VaasaGeyser Batteries oy 
Vaasade Boise 
ValkeakoskiKauneushoitola MaRi 
VantaaHolman Monitoimipalvelut Oy 
VantaaKiinteistö Oy Vantaan Koivukylän Puistotie 
VantaaInsinööritoimisto Vojox Oy 
VantaaKonart Oy 
VantaaCeylon Masala Oy 
VantaaJaakkko 
VantaaGaia Siivouspalvelu 
VantaaLifestyle Pink 
VantaaTmi Erika Mäkinen 
VantaaTMI Ingrid Janko 
VantaaTmi Mikko Koivisto 
VarkausTmi Jyri Puustinen 
VarkausKuljetus ja Romunkeräys Voutilainen Oy 
VehmaaVehmaan Hierontapalvelu 
VehmaaDSO-Service Oy 
VihtiEO-Monipalvelut Oy 
ViitasaariRT Metsäpalvelut 
YlöjärviMinusta minuun Oy 
YlöjärviT:mi Ossi Selin 
ÄänekoskiKeski-Suomen Ympäristöosaajat osk 
 
 AS LTH-Baas sivuliike Suomessa 
 
 Fluor Consultants B.V, sivuliike Suomessa 
      

Yksinyrittäjä Satu Holma Pirkanmaan Vuoden yrittäjäksi

$
0
0

Palkinto luovutettiin maakunnallisessa yrittäjien juhlassa Tampereella maanantaina 3. syyskuuta. Holmalle palkinto tuli yllätyksenä.

– Olin kuin puulla päähän lyöty, mutta äärettömän ilahtunut. Pidän tätä paitsi suurena kunniana itselleni ja toiminnalleni, myös yhtä lailla kumarruksena kaikkien pirkanmaalaisten yksinyrittäjien suuntaan, Holma iloitsee.

Holma oli yrittäjäksi ryhtyessään vasta 22-vuotias, mutta työkokemusta oli ehtinyt kertyä erilaisista asiakaspalvelutehtävistä useita vuosia.

– Mietin tuolloin, että jos kaiken energiansa laittaisi yhteen osoitteeseen, niin mitähän siitä saisi aikaan, Holma muistelee yrittäjäuransa alkua.

Yksinyrittäjien merkitys on valtavan suuri

Tänä vuonna Pirkanmaan Yrittäjät päätti palkita Vuoden yrittäjänä nimenomaan yksinyrittäjän. Tällä haluttiin korostaa mikroyritysten merkittävää roolia yhteiskunnassa.

– Pirkanmaan Yrittäjien 9000 jäsenestä yli puolet on yksinyrittäjiä, ja tänä vuonna halusimme löytää palkittavan heidän joukostaan. Satu Holma on liki 30 vuoden yrittäjäuransa aikana osoittanut muutoskykynsä alalla, joka on digitalisaation myötä kokenut melkoisia mullistuksia. Pirkanmaan Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Janne Vuorinen perustelee.

Satu Holma on toiminut pitkään Ikaalisten ja koko maakunnan elinkeinoelämän järjestöissä. Hän haluaa kiinnittää huomiota lähipalveluiden ja erikoiskauppojen käyttämiseen.

– Pienten liikkeiden valttikortti on ehdottomasti hyvä palvelu, se ei mene koskaan muodista. Kuitenkin myös valikoiman, nopeuden ja hintatason pitää olla kunnossa. Mielestäni erikoisliikkeet pystyvät aivan hyvin kilpailemaan näissä asioissa ketjumyymälöiden kanssa, Holma pohtii.

Toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi Suomen Yrittäjistä kertoo, että yksinyrittäjä valittiin Vuoden yrittäjäksi todennäköisesti ensimmäistä kertaa.

– Kyse on siis yleisestä sarjasta eli kaikista yrittäjistä, ei yksinyrittäjä-kategoriasta.

Suomen Yrittäjien viime vuoden liittokokouksessa jätettiin aloite, jossa esitettiin, että vuosittain tulisi jakaa myös olla yksinyrittäjä-palkinto.  

Hämeenniemi kertoo, että yksinyrittäjien määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa liki 40 000:lla. Nyt heitä on Suomessa noin 170 000.

– Tosi mahtava arvostus yksinyrittäjille Pirkanmaalta, kun tekivät tämän valinnan, Hämeenniemi kiittelee.

Puhtaita sairaaloita tekevä perheyritys Hermetel panostaa vientiin

$
0
0

Perheyritys Hermetel toimii Inoroomissa, joka toimittaa leikkaussaleja avaimet käteen -periaatteella. Mukana yhteenliittymässä ovat myös ilmanvaihtoratkaisuja tarjoava Halton sekä sairaalakalusteita ja -järjestelmiä tuottava Merivaara.

– Kolmen yrityksen yhteispanostus alkaa olla vientivalmis konsepti. Palaset ovat loksahtaneet kohdilleen, kehuu Hermetelin toimitusjohtaja Lauri Hindström.

Inoroom julkisti maanantaina ison kaupan; yhteenliittymä toimittaa Kotkaan uuteen keskussairaalan leikkaussalit. Tulevaisuudessa leikkaussalikonseptilla tähytään vientiin, erityisesti Pohjoismaihin.

– Uskon tämäntyyppiseen yhteistyöhön. Haltonilla ja Merivaaralla isoina kansainvälisinä toimijoina on myyntiverkosto valmiina. Valmistus on Suomessa, mikä on myyntivaltti, Hindström vakuuttaa.

30 vuoden kokemus

Hermetel työlllistää Orimattilassa 60 henkilöä, joista puolet tuotannossa. Yritys on toiminut vuodesta 1987, ja jo parinkymmenen vuoden ajan se on kehittänyt eristettyjä ja hygieenisiä puhdastiloja.

– Nykyiset toimitukset pystymme tekemään tällä kapasiteetilla, mutta toki odotamme lisääkin kauppoja.

Hermetelin vastuulla leikkaussalien toimituksissa ovat puhdastilojen elementit, ovet, säteilysuojaus, valaistus ja erikoislaitteet. Carea Sairaalat Oy:n kanssa solmittu sopimus Kymen keskussairaalaan kattaa 12 yleisleikkaussalia sekä kaksi hybridisalia, joihin sijoitetaan myös suurikokoisia kuvantamislaitteita.

– Kokonaistoimituksessa vastuu kuuluu yhdelle yhteistyökumppanille, mikä edesauttaa salien käyttöönottoa ja huoltovarmuutta, sanoo projektijohtaja Kai Heiskanen Carea Sairaalat Oy:stä.

Kymen keskussairaalan leikkaussalien suunnittelu alkaa heti, ja asennusvaihe työmaalla on maalis-heinäkuussa 2019. Sairaalan on tarkoitus valmistua marraskuussa 2019.

Tiina Rantakoski


Ekonomistien enemmistö: Irtisanomisten helpottaminen lisää tuottavuutta

$
0
0

Asia käy ilmi Ekonomistikoneessa keskiviikkona julkaistuista uusista kyselytuloksista.

Ekonomisteista 11 prosenttia torjuu tuottavuushyötyjä koskevan väitteen ja 31 prosenttia on vailla mielipidettä tai epävarma.

Ekonomistikone.fi-sivustolla julkaistiin tänään vastaus kolmeen uuteen, työvoimapolitiikkaa käsittelevään kysymykseen.

49 prosenttia ekonomisteista uskoo irtisanomisten helpottamisen pienissä yrityksissä kasvattavan työllisyyttä, 13 prosenttia torjuu väitteen, 36 prosenttia on epävarma ja 3 prosenttia vailla mielipidettä.

56 prosenttia taloustieteilijöistä on epävarma aktiivimalli kakkosen tehosta, 37 prosenttia katsoo sen nopeuttavan työllistymistä ja 3 prosenttia ei. 6 prosenttia on vailla mielipidettä.

Marraskuussa 2017 avanneella Ekonomistikone.fi-sivustolla 50 suomalaisekonomistia, muun muassa Nobel-palkittu Bengt Holmström, Markus Jäntti, Marko Terviö ja Matti Pohjola ottaa kantaa ajankohtaisiin talouden kysymyksiin.

Ekonomistikone on pysyvä, päivittyvä, akateemiseen asiantuntemukseen nojaava työkalu toimittajien, päättäjien ja taloudesta kiinnostuneiden kansalaisten käyttöön.

Lisää aiheesta ekonomistikone.fi

”Sinä pystyt siihen” − nuorten yrittäjien mentorointiohjelma jatkuu

$
0
0

Alle 40-vuotiaille suunnattuun ohjelmaan valittiin vuosi sitten mukaan 60 yrittäjää yli sadan hakijan joukosta. Eri puolilta Suomea tulevat yrittäjät ja Boardmanin 50 mentoria tapasivat noin kerran kuukaudessa. Lisäksi ohjelmaan kuului kolme yhteistapaamista.

Mentorointikokemuksia käytiin läpi paneelikeskustelussa ohjelman päätöstilaisuudessa. Kokeneiden mentoreiden ja noviisien yhteiset keskustelut toivat oppia molemmille osapuolille.

Boardman Advisorsin hallituksen jäsen Matti Lainema mentoroi vuoden ajan kauneusalan yrittäjää Sini Virtasta.

– Oli innostavaa lähteä mentoroimaan henkilöä, joka toimii eri alalla, Lainema sanoi.

Sini Virtanen kertoi saaneensa keskusteluista rohkeutta toteuttaa mielessä kyteviä ideoita.

– Ilman mentorointia olisin tuskin perustanut vuoden sisällä kolmea uutta toimipistettä, vaikka samalla odotin perheenlisäystä. Mentori on tuki, joka tuo varmuutta nuoren yrittäjän tekemiseen ja sanoo selän takana: Sinä pystyt siihen, Virtanen korosti.

Hyviä kokemuksia toivat esiin myös mentori, Advisors-foorumin puheenjohtaja Tom von Weymarn sekä Nuorten Yrittäjien puheenjohtaja, yrittäjä Leo Kadieff. He nostivat esiin keskinäisen luottamuksen ja sitoutumisen mentoroinnin onnistumisen edellytyksenä.

– Kaikki aktorit eivät harmittavasti hyödyntäneet mahdollisuutta tapaamisiin niin paljon kuin olisi ollut mahdollista. Useimmat parit jatkavat kuitenkin yhteisiä keskusteluja ohjelman päätyttyä. Tämä kertoo ohjelman onnistumisesta, Tom von Weymarn huomautti.

Päätöstilaisuudessa kuultiin myös asiantuntijapuheenvuoroja.  Puhujina olivat lakipalveluyritys Fondian perustaja ja yrittäjä Marianne Saarikko ja Boardman Oy:n partneri, mentori Laura Raitio.

Marianne Saarikko kertoi, miten Fondiassa on pyritty luomaan tasa-arvoinen yhteisö ja sitä kautta fantastinen työpaikka.

– Tärkeimmäksi säännöksi rekrytoinnissa nousee niin kutsuttu No Asshole Rule eli työpaikkaan ei yksinkertaisesti rekrytoida kusipäitä, jotka saattaisivat pilata hyvän työyhteisön, Saarikko heitti.

"Sirkkamies" Ilkan elämä oli päättyä äkisti: Nyt hän elää päivän kerrallaan eikä enää litistä heinäsirkkoja kengän alle

$
0
0

Hyönteisten kasvattaminen ja myyminen elintarvikkeena on ollut Suomessa mahdollista viime syksystä lähtien. Ilkka Tarvainen päätti kahden muun perustajaosakkaan kanssa lähteä mukaan kilvottelemaan vaihtoehtoisten proteiininlähteiden markkinoille. Nyt Savonia Grasshopper myy sirkkoja muun muassa eräälle Suomen johtavalle leipätalolle, joka käyttää niitä uudenlaisiin proteiinileipiin.

Tarvainen on viljellyt pitkään tomaattia, mutta alan markkinatilanne on muuttunut viime vuosina haasteelliseksi. Tuottoja on vaikea saada. Piti keksiä jotain muuta.

Tomaattifarmarina kotisirkat olivat Tarvaiselle lähinnä vitsaus, josta piti päästä eroon. Sirkkoja litistettiin kengän alle.

Ei enää. Nyt sirkka nostetaan hellävaraisesti kasvattamon hyllylle.

Vierailimme Tarvaisen tilalla Tervossa. Katso videolta Ilkan yrittäjätarina, joka oli päättyä ennenaikaisesti.

Teksti ja video: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Pääministeri Sipilä: henkilömäärä tarkasteluun irtisanomisasiassa

$
0
0

Esitys henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisesta pienyrityksissä on ollut lausuntokierroksella. Sipilän mukaan lausunnoissa on ollut paljon kommentteja siitä, että rajan tulisi olla alempi kuin 20 työntekijää.

Pääministeri arvioi, että hallituksen esitys irtisanomissuojan madaltamisesta annetaan eduskunnan käsittelyyn marraskuussa.

Sipilä nosti sekä pienyrityksen irtisanomisesityksen että ei-omistavan perheenjäsenen työttömyysturvan esille puhuessaan Yrittäjän päivän pääjuhlassa Helsingissä keskiviikkona.

– Eduskunnassa on ruuhkaa, mutta lähdemme siitä, että molemmat asiat on läpivietynä ensi kesään mennessä. Irtisanomisuudistus on tärkeä askel, jotta työllisyysaste nousee, Sipilä kommentoi juhlan jälkeen.

Sipilän mukaan irtisanomisen helpottaminen koskee pienimpiä yrityksiä, mutta muistutti sen vaikuttavan myös isoihin yrityksiin, jotka ostavat tuotteita ja palveluita pieniltä.

– Pienessä yrityksessä jokainen työntekijä on avainhenkilö ja jokainen rekrytointi merkittävä investointi, mutta samalla myös riski. Moni pienyrittäjä on kokematon rekrytoija eikä kaikilla ole varaa ostaa rekrytointipalveluita, hän muistutti.

Maailman parhaaksi yrittäjämaaksi

Pääministeri korosti satapäisen yrittäjäjoukon edessä juhlassa, että yrittäjyyden asia on koko kansakunnan asia.

– Jos meillä ei ole hyviä yrityksiä, meillä ei ole työpaikkoja, verotuloja, palveluita eikä voimavaroja huolehtia kaikista suomalaisista. Jos meillä ei ole hyviä yrityksiä, meillä ei ole varaa hyvinvointivaltioon, osaamisen kehittämiseen, puolustukseen eikä kohta mihinkään muuhunkaan.

Sipilän mukaan Suomen kannattaa pyrkiä maailman parhaaksi yrittäjämaaksi.

– Meillä on edelleen tekemistä. Maailman yrittäjyysindeksi antaa Suomelle yrittäjyyden olosuhteissa sijan 12. Euroopassa olemme yhdeksäntenä. Hyvä tavoite on olla maailman paras.

Yrittäjiä tarvitaan Sipilän mukaan etenkin toisen koneajan haasteiden ratkomiseen.

– Tekoäly, robotiikka, virtuaalinen läsnäolo, kehittyvä konetulkkaus ja muu tekninen kehitys vievät kokonaisia ammattikuntia, mutta samalla luovat myös uusia. Mitä enemmän on toimivia yrityksiä ja riskiä ottavia yrittäjiä, sitä enemmän on mahdollisuuksia selvitä haasteista.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski(at)yrittajat.fi

Yrittäjän päivä nosti esiin inhimillistä elämää ja mummo-Tinderin

$
0
0

Pääministeri Juha Sipiläkin muisteli puheessaan yrittäjän perhe-elämää ja sai Lasipalatsin Bio Rexin juhlayleisön nauruun. Sipilä oli ollut hoitamassa sairasta lasta kotona ja odotti tärkeää työpuhelua. Toisen lapsen kanssa piti lähteä asioille vessaan, ja 4-vuotias poika ehti vastata lankapuhelimeen.

– Ei isä nyt ehdi puhelimeen, kun se on kakalla, poika vastasi ja löi luurin kiinni, Sipilä hersytti.

Yrittäjyyden ja pienten lasten vanhemmuudesta keskustelivat paneelissa kauppiaat Eleonoora Karlsson-Seppänen ja Mikko Seppänen K-Market Puulantorista Kangasniemeltä, toimitusjohtaja Petri Hollmén Lyyti Oy:stä Turusta ja toimitusjohtaja Noora Fagerström Smoothie Heavenista Helsingistä.

Yhteistä yrittäjille näytti olevan kekseliäisyys ja joustavuus järjestää lapsenhoitoasiat.

– Vauva oli muutaman kuukauden ikäinen, kun lähdimme uuden smoothiebaarimme avajaisiin. Mies piti vauvaa rintarepussa ja palveli tiskin takana, kertoi Noora Fagerström.

Myös Seppäsen pariskunnan lapset ovat paljon olleet töissä eli kaupassa mukana.

– Milloin työntekijät ovat hoitaneet sairasta lasta takahuoneessa, milloin on tehty pahvilaatikoista elokuvateatteria leikkeihin, Mikko Seppänen kuvaili.

Myös isovanhempien ja muiden läheisten tuki on yrittäjille tarpeen. Paneelikeskustelijat kehittelivätkin jo varamummojärjestelmää, mummo-Tinderiä avuksi.

– Jokaisella pitäisi vähintään olla kolme mummoa apuna, he ehdottivat.

Vinkeiksi arkeen paneelikeskustelijat tarjosivat myös hyvää kalenterointia, asioiden tärkeysjärjestykseen laittamista ja au pairien apua.

Vastuuta vähitellen

Sukupolvenvaihdoksesta keskustelivat paneelissa Suomen Kovabetonin toimitusjohtaja Marjet Mäkinen ja hallituksen puheenjohtaja Heimo Mäkinen Turusta sekä Ravintolakolmio-konsernin kentänjohtaja Joonas Keskinen ja hallituksen puheenjohtaja Heimo Keskinen Helsingistä.

Marjet Mäkinen oli ollut mukana perheyrityksessä jo nuoresta, mutta ratkaiseva siirto yrityksen puikkoihin tapahtui hänen tehtyään diplomityönsä rakennusalalle.

– Työ konsulttina vahvisti yrittäjäosaamistani. Vastuuta on siirretty vähitellen, sillä isällä oli paljon pitkäikäisiä asiakkuuksia, Marjet Mäkinen kertoi.

Myös Joonas Keskinen kertoi olleensa perheen ravintoloissa mukana pienestä pitäen.

– Alle 10vuotiaana tiskasin ja tyhjensin tuhkakuppeja. Olen tottunut olemaan ravintolakierroksilla aamuneljään.

Ravintolakolmiolla on Helsingissä 15 ravintolaa, joiden vetovastuu siirtyi vähitellen Joonas Keskiselle.

– Kun on tehnyt 40 vuotta töitä vuorotta, ei siitä luopuminen tapahdu hetkessä. Olen pyrkinyt opettamaan kaiken, millä tulosta tehdään. Kun näkee, että lapset tekevät oikeita ratkaisuja, on aika luovuttaa, isä Heimo Keskinen korosti.

Yrittäjän päivän pääjuhlan kolmannessa paneelikeskustelussa olivat maatalousyrittäjät Marjo Ala-Kopsala ja Atso Ala-Kopsala Toholammelta sekä diplomikauppias Sanna Tiitinen ja kauppias Timo Tiitinen Tampereelta.

Yläjärveläinen toimitusjohtaja Risto Käkelä kertoi yrittäjän ja Avant-Tecno-yrityksen tarinan. Loppupuheenvuoron piti yrittäjäneuvos Riitta Antinmäki Yrittäjän päivän säätiöstä. Juhlapäivän järjestelyistä vastasi K-kauppiasliitto ry.  

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski(at)yrittajat.fi

Viewing all 11212 articles
Browse latest View live