– Suomessa on OECD-maiden kolmanneksi tiukin henkilöperusteinen irtisanomissuoja. Samasta irtisanomisesta voi tulla eri oikeusasteissa täysin päinvastaiset tuomiot, sanoo työoikeuden asiantuntija Albert Mäkelä Suomen Yrittäjistä.

Hallitus aikoo esittää henkilöperusteisten irtisanomisperusteiden keventämistä alle 20 hengen yrityksissä. Nykyään irtisanomisperusteen on oltava asiallinen ja painava.

Suomen kilpailijamaista esimerkiksi Ruotsissa irtisanominen edellyttää lain mukaan vain asiallista syytä. Saksassa irtisanomisperusteita ei puolestaan sovelleta lainkaan alle 10 työntekijän yrityksissä. Irtisanomisen syy ei kuitenkaan saa olla syrjivä

Kolme erilaista tuomiota samasta irtisanomisesta

Lain ja sen tulkinnan vaikeutta kuvaa seuraava tapaus, joka päätyi korkeimpaan oikeuteen saakka:

Työnantaja oli irtisanonut varoitusta antamatta yhtiön idän viennistä vastanneen vientipäällikön A:n työsopimuksen. Markkina-alueen tärkeimmät jälleenmyyjät olivat ilmoittaneet, että ne eivät jatka yhteistyötä yhtiön kanssa, jos vientipäällikkö jatkaa tehtävässään.

Käräjäoikeuden ratkaisun mukaan työsopimuksen päättämiselle ei ollut työsopimuslaissa tarkoitettua asiallista ja painavaa syytä. Hovioikeus puolestaan ratkaisi asian toisin: se katsoi, että jälleenmyyjien osoittama epäluottamus A:ta kohtaan sekä uhka lopettaa yhteistyö yhtiön kanssa olivat käytännössä merkinneet sitä, että A:lla ei enää ollut edellytyksiä suoriutua tehtävistään idän viennin vientipäällikkönä.

Asiantilaa oli pidettävä siinä määrin pysyvänä, että yhtiöllä oli ollut asiallinen ja painava syy päättää A:n työsopimus.

Korkein oikeus kumosi kuitenkin hovioikeuden ratkaisun (KKO 2017:27).

– Kun eri oikeusasteet päätyvät samojen faktojen perusteella täysin päinvastaisiin lopputuloksiin, on selvää, ettei pienessä yrityksessä ole edellytyksiä arvioida irtisanomisperusteen riittävyyttä, asiantuntija Albert Mäkelä toteaa.

Mitkä ovat asiallisia ja painavia perusteita?

Asiallisia ja painavia perusteita voivat olla esimerkiksi työvelvoitteen laiminlyönti, epärehellisyys tai rikollinen toiminta työnantajaa kohtaan, väkivalta ja alkoholinkäyttö tai työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennainen muuttuminen.

Lain tulkinnat asiallisista ja painavista perusteista kuitenkin vaihtelevat:

– On erittäin vaikea sanoa varmasti etukäteen, täyttääkö työntekijän jokin toiminta irtisanomisperusteen. Riski siitä, että irtisanominen katsotaan laittomaksi, on todellinen ja suuri, Mäkelä toteaa. 

Vain pieni osa irtisanomisriidoista päätyy oikeuteen. Yleensä osapuolet sopivat keskenään asiasta ja irtisanomisen rahasummasta.

– Ja pääsääntö, että varoitus pitäisi olla ennen irtisanomista. Tietyissä tilanteissa irtisanominen ilman varoitusta on kuitenkin mahdollista, Albert Mäkelä sanoo.

Seuraavassa lista tapauksista, jossa tuomioistuin on todennut, että asiallisia ja painavia syitä irtisanomiseen ei ole ollut:

Huitaisi mopilla ja siivouspyyhkeillä

Työntekijä A oli aamulla korottanut ääntään toiselle työntekijälle (B) ja huitaissut tätä kohti siivouspyyhkeillä ja lankamopeilla siten, että hänen kätensä oli osunut B:n poskeen ja aiheuttanut pään tärähdyksen sivulle päin ja punoittavan jäljen B:n posken iholle.

Tämän jälkeen A oli tullut vielä ainakin kahdesti kohti B:tä mutta ei ollut enää koskenut tähän. A:n käytös toista työntekijää kohtaan oli ollut sopimatonta, mutta menettely ei kuitenkaan ollut niin vakavana pidettävä rikkomus, että työsopimuksen irtisanomiseen olisi työsopimuslain mukainen asiallinen ja painava syy.  (Turun HO 3.11.2017, Tuomio nro 647, Dnro 16/1933)

Käytti työnantajan luottokorttia omiin polttoaineisiin

Irtisanomisen syynä olivat pitkäaikaiset laiminlyönnit ja sopimaton menettely. Työnantaja oli vedonnut mm. työntekijän sairauspoissaoloihin, ajokieltoon, työnantajan luottokortin käyttämiseen omiin polttoaineostoihin ilman kuittia ja työnantajan moittimiseen. Työnantajalla ei ollut työsopimuslaissa tarkoitettua asiallista ja painavaa syytä päättää työsuhde. (Rovaniemen HO 23.8.2018, Tuomio nro 278, Dnro S 17/607)

Työpaikkakiusaamista ja sopimatonta käytöstä

Työntekijän irtisanomisen perusteiksi oli ilmoitettu toistuva työpaikkakiusaaminen ja sopimaton käytös työpaikalla, yhteistyötahojen kanssa riitautuminen ja omavaltainen toiminta, työtehtävien laiminlyönti, esimiehen antamien ohjeiden noudattamatta jättäminen sekä luottamuspula toiminnanjohtajan ja osastojen vetäjien kanssa.

Työnantajalla ei ollut työsopimuslaissa tarkoitettua asiallista ja painavaa syytä päättää työsuhde.  (Turun HO 22.3.2017, Tuomio nro 283, Dnro S 16/526)

Muutti pääkäyttäjätunnusta ja asensi kameran

Työntekijä oli käyttänyt kolmannelta taholta saamaansa pääkäyttäjätunnusta ja korottanut sitä käyttäen oman käyttäjätunnuksensa valtuuksia ilman työnantajansa lupaa. Työntekijän oli täytynyt ymmärtää toimivansa vastoin työnantajansa määräyksiä.

Työntekijä oli myös asentanut kameran yrityksen palvelinhuoneeseen ilman työnantajan lupaa. Hovioikeuden mukaan asiallista ja painavaa syytä työsopimuksen irtisanomiseen ei ollut. (Helsingin HO 18.10.2016, Tuomio nro 1538, Dnro S 15/2363)

Vartija nukkui työpaikalla ja käyttäytyi epäasiallisesti

Työnantaja oli irtisanonut vartijan työsopimuksen ilmoittaen syyksi sen, että tämä oli laiminlyönyt työtehtäviään nukkuessaan työpisteellään ja käyttäytynyt epäasiallisesti työpaikalla työtä tehnyttä toista työntekijää kohtaan.

Vartija oli viivytellyt portin avaamisessa alueella työskennelleelle työkoneen kuljettajalle ja siten laiminlyönyt työtehtäviään Lisäksi vartija oli käyttäytynyt sopimattomasti kuljettajaa kohtaan uhkaamalla tätä sanallisesti. Yhtiöllä ei ollut ollut irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettua asiallista ja painavaa syytä vartijan työsopimuksen irtisanomiseen. (Työtuomioistuin 2012:19)

Huuteli, kiroili ja nimitteli

A oli käyttäytynyt epäasiallisesti huutelemalla ja kiroilemalla työtovereilleen sekä nimittelemällä heitä. Tämä käyttäytyminen oli kohdistunut erityisesti nuorempiin naistyöntekijöihin ja yksi työntekijä oli jopa irtisanoutunut A:n käytöksen vuoksi.

A:n käytöksestä oli ollut seurauksena myös se, etteivät varsinkaan nuoremmat työntekijät olleet halunneet työskennellä samassa työvuorossa A:n kanssa. A:n epäasiallinen käytös oli kohdistunut paitsi työtovereihin myös asiakkaisiin. Jotkut asiakkaat olivat kyselleet, milloin A oli vuorossa välttääkseen asioimasta hänen työvuorojensa aikaan.

A:n menettelyn moitittavuutta lisäsi se, että sen vaikutus työilmapiiriin oli ollut merkittävä ja kysymyksessä oli pieni työpaikka, jossa asiakaspalvelu oli tärkeää. Hovioikeus katsoi, ettei työnantajalla ollut työsopimuslaissa tarkoitettuja perusteita irtisanoa työsopimusta. (Helsingin HO 28.11.2013, Tuomio nro 3128, Dnro S 12/3178)

Asiakkaat kieltäytyivät yhteistyöstä kuljettajan vuoksi

Kuljetusliikkeen palveluksessa oleva autonkuljettaja oli irtisanottu sen jälkeen, kun kuljetusliikkeen tärkein asiakasyritys oli omilta asiakasyrityksiltään tulleiden tavaratoimitusten viivästymisten johdosta ilmoittanut kieltäytyvänsä yhteistyöstä, jos kysymyksessä oleva autonkuljettaja hoitaa ajoja.

Työnantajalla ei ollut irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettua asiallista ja painavaa syytä autonkuljettajan työsopimuksen irtisanomiselle. (Työtuomioistuin 2011:75)

Jari Lammassaari

Eletään sitä aikaa vuodesta, jolloin Apple esittelee uusimmat iPhone-mallit. Huhut puhelinten ympärillä ovat tuttuun tapaan velloneet pitkin kesää kansainvälisessä mediassa.

Apple järjestää lanseeraustilaisuutensa ensi viikon keskiviikkona 12. syyskuuta. Varmoina pidetyt huhut kertovat, että luvassa on kolme uutuusmallia.

Puhelimesta on karannut julkisuuteen kuva, jossa näkyy uusi iPhone Xs-huippumalli. Mallinimeä ei ole vahvistettu virallisesti. Suomessa muun muassa Mobiili.fi on uutisoinut aiheesta.

Ei enää kotinäppäintä

Tarjolle tulee aikaisempien vuosien tapaan pienemmällä ja suuremmalla näytöllä varustettu iPhone. Isompi tunnettaneen jatkossa nimellä iPhone Xs Max. Kyseisessä puhelimessa olisi 6,5-tuumainen näyttö. Pienemmän uutuusmallin mallinimi olisi pelkkä Xs. Lisäksi myyntiin tulisi kolmas, edullisempi puhelinmalli, jonka nimeä ei ole vielä huhuissakaan pyöritelty.

Applen tulevien puhelinten hinnoistakin on esitetty jo arvioita. Macerkopf-sivuston mukaan 6,1-tuumaisen variantin hinta olisi 799 euroa. Kallein Xs Max maksaisi 1149 euroa. Siitäkin tulee tarjolle eri kokoisella muistilla olevia vaihtoehtoja, joten kallein iPhone-malli maksaa todennäköisesti tätäkin enemmän. Suurin tallennuskapasiteetti on 512 gigatavua.

Applen uusissa puhelimissa ei uskota enää olevan lainkaan kotinäppäintä. Näin ollen ne muistuttaisivat vuosi sitten esiteltyä iPhone X -mallia. Laitteet olisivat teräsrakenteisia ja niissä kaikissa olisi kaksi takakameraa. 

Osan uutuuksista arvellaan olevan myynnissä jo syyskuun aikana.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Helsinkiläisen insinööritoimiston yrittäjä Timo on kokenut viimeisten kolmen vuoden aikana karvaalla tavalla, mitä yksi puhelu voi saada aikaan.

Kaikki alkoi muutama vuosi sitten, kun Timo sai puhelun koulutusyritykseltä.

Timo muistaa selvästi, että puhelinkeskustelu alkoi sanalla "moi". 

– Itselläni oli sillä hetkellä niin kiire töiden kanssa, että en noteerannut kuka soittaa.

Puhelimen toisessa päässä olevan koulutusyrityksen edustaja kertoi Timolle, että tämän työturvallisuuskortti on vanhentunut.

– Ihmettelin heti ääneen, onko minulla joskus ollut sellainen. Olin varma, ettei ollut, koska sellaista ei tarvita omalla alallani eikä sellaista ole kenelläkään työkaverillani, Timo kertoo.

Koulutusyrityksen edustaja jatkoi sinnikkäästi väittäen, että Timon olisi suoritettava tulityökurssi.

Timo yritti lopettaa keskustelua, mutta edustaja jatkoi ja jatkoi.

– Hän kysyi, koska menisin suorittamaan tulityökurssin uudestaan. Lopulta kyllästyin, sanoin moikka ja lopetin puhelun. Onneksi olin varovainen, kun en tiennyt että vastapuoli tallentaa puhelun.

Timo ei siis tilannut mitään.

Useita uhkaavia yhteydenottoja

Aikaa kului ja koitti syyskuu. Timo purki sähköpostipalvelimelta turhia roskaposteja. Kuinka ollakaan, sieltä löytyi koulutusyrityksen vahvistukset tulityökursseista, yhteensä 300 euroa.

– Huomasin kurssivahvistuksen ja ilmoitin saman tien, että en pääse tulemaan paikalle. Ilmoitin myös, että en maksa laskua, koska en ole tilannut kursseja.

Vuoden 2016 aikana koulutusyhtiö lähetti useita uhkauksilta Timon silmissä vaikuttaneita viestejä.

Vuoden lopulla Timo sai haasteen oikeuteen.

– Menimme käräjäoikeuteen viime vuoden elokuussa. Siellä minut tuomittiin maksamaan lähes 3000 euroa asianajokuluja, tonni perintäkuluja ja kaiken päälle pääomakulut ja korot. Koko oikeuskäsittely oli pelleilyä.

Käräjäoikeus ei perustellut tuomiota mitenkään. Timon katsottiin peruneen osallistumisensa kurssille ilman syytä.

"Sama firma jatkaa edelleen"

Timo ei luovuttanut vaan otti asianajajan ja vei asian hovioikeuteen. Sieltä hän sai vastikään itselleen myönteisen tuomion. Koulutusyrityksen kanne hylättiin. Yritys velvoitettiin maksamaan kaikki kulut, yhteensä yli 9000 euroa.

– Sama firma jatkaa edelleen samaa hommaa. Tilausvahvistukset on käsittääkseni tehty niin, että ne menevät suoraan roskapostiin. Olen saanut noin 30 yhteydenottoa ihmisiltä, jotka ovat olleet samassa tilanteessa.

Timolle kokemus oli opettavainen.

– Kolmen vuoden kärsimys minulle, mutta kalliit aamukahvit huijarille.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ehdottaa tuoreessa blogissaan Palmian yksityistämistä. 

Muun muassa ruoka-, kiinteistö- ja turvallisuuspalveluita tarjoava Palmia työllistää tällä hetkellä yli 1700 ihmistä eri puolilla Suomea. Palmian liikevaihto on yli 80 miljoonaa euroa.

– On tärkeä kysyä, miksi Helsingin kaupungin kokonaan omistama yhtiö ottaa tällä hetkellä veronmaksajien turvin merkittävää liiketoiminnallista riskiä ja laajenee eri puolille Suomea, Pentikäinen kirjoittaa.

Vastikään Palmia osti Hämeenlinnan kaupungilta monialayhtiö Tekmen ja Linnan Ateriapalvelut Oy:n, joissa on yhteensä 380 työntekijää.

– On ymmärrettävää, että Palmia haluaa vahvistaa asemaansa muuttuvilla markkinoilla. On kuitenkin vaikea keksiä yhtään syytä, miksi Helsingin kaupungin pitää omistaa palveluyhtiö, joka toimii markkinoilla, joilla on runsaasti yksityisiä toimijoita ja joille löytyy yksityistä pääomaa, Pentikäinen jatkaa blogissaan.

Hän muistuttaa, että kaupungin perustehtävä ei ole harjoittaa liiketoimintaa varsinkaan oman alueensa ulkopuolella.

– Voi kysyä, onko Palmian laajeneminen eri puolille maata edes kuntalain mukaista.

Pentikäinen on vahvasti Palmian myymisen kannalla.

– Se voi tehdä sen joko myymällä yhtiö kokonaan tai osina. On päivänselvää, että Palmialle ja sen osille on ostajia. Myynti olisi kaupungin ja sen veronmaksajien edun mukaista.

Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan Palmian omistaminen liittyy osana sen kaupunkistrategiaan.

– Omistajuudella ja määräysvallalla tulee saavuttaa taloudellista tai toiminnallista hyötyä pitkällä aikavälillä. Kaupungin oman organisaation ja kaupunkikonsernin rakennetta tarkastellaan avoimesti sen varmistamiseksi, että kaupungin toimintojen ja palvelujen kokonaisuus on järjestetty tarkoituksenmukaisesti", konserniohjauksen päällikkö Atte Malmström Helsingin kaupungin talous- ja suunnitteluosastolta kommentoi Kauppalehdelle.

Kuva: Suomen Yrittäjät

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Tarja Arbeliuksen ja hänen miehensä pyörittämä sijaiskoti Satuniemi sijaitsee Kiuruvedellä, rauhallisen maaseutumaiseman ympäröimänä.

Nuorimmat sijaiskotiin sijoitettavat ovat vasta vuoden ikäisiä. Osa lapsista varttuu Kiuruvedellä useita vuosia  ja jää töihin taloon.

Arbelius itse aikoo vetäytyä eläkkeelle muutaman vuoden päästä. Sen jälkeen toimintaa jatkaa hänen poikansa, joka asuu samalla tontilla sijaitsevassa talossa.

Syövän sairastanut Arbelius joutui vähentämään sairauden takia lasten määrää, mutta ei malttanut olla pois työmaalta paria viikkoa pidempään.

– Lapset antavat niin paljon voimaa, että koen tekeväni jotain merkityksellistä. Ja nyt on terveen paperit kädessä.

Katso Tarjan tarina kokonaisuudessaan videolta. Videolla esiintyvät lapset eivät ole huostaanotettuja.

Teksti ja video: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Käyttöliittymäkehitykseen erikoistunut Adusson toimitusjohtaja kertoo Uuden Suomen blogissaan Nordean mobiilipankkisovelluksesta löytämästään tietoturva-aukosta.

Nordea kertoo verkkosivuillaan, että esimerkiksi tunnuslukusovellukseen murtautuminen on tehty "käytännössä mahdottomaksi".

Adusson toimitusjohtaja Janne Pitkänen on kuitenkin onnistunut. Pitkäsen mukaan murtautuminen tehtiin puhelimeen asennetulla näytöntallennussovelluksella. Sen avulla näytöltä saadaan talteen käyttäjän asiakasnumero.

Tunnuslukusovelluksen käytön aikana puhelimen näyttö pimenee, mutta tallentimen näyttökosketusten visualisointiominaisuus tunnistaa näppäilyt. Näiden virtuaalisten "jälkien" avulla tunnusluku voidaan saada selville.

Nordea: Asiakkaalle turvallisin tapa

Vaikka Pitkäsen mainitsema tapa olisikin mahdollinen, varkaan on päästävä käsiksi puhelimeen ja saatava sen näyttölukitus auki. Jos näyttö on lukittu sormenjäljellä, tehtävä lähentelee mahdotonta.

Nordea huomauttaakin tuoreessa tiedotteessaan, että pankissa ei ole havaittu yhtään kyseistä tapausta. Pitkäsen kuvailemaa keinoa pankki pitää teoreettisena ja erittäin epätodennäköisenä. Nordean mukaan sen tunnuslukusovelluksella tehdään vuosittain noin 125 miljoonaa tunnistus- ja hyväksymistapahtumaa. Pankin mukaan tunnuslukusovellus on asiakkaan tietoturvan kannalta huomattavasti turvallisempi kuin perinteinen paperinen tunnuslukulista.

Nordea kertoo sivuillaan, että sen sovellus tekee itsestään käyttökelvottoman, jos tietoturvaa yritetään murtaa. Pitkäsen mukaan tämä ei pidä paikkaansa. Kyseinen "itsetuhomekanismi" ei aktivoitunut Pitkäsen testissä.

Nordea muistuttaa, että käyttäjätunnus ja pin-koodi on pidettävä aina omana tietona, eikä kyseistä tietoa saa tallentaa mobiililaitteeseen. PIN-koodin voi halutessaan vaihtaa, jos käyttäjä epäilee sen päätyneen vääriin käsiin.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Bruce Dickinson on oikeasti supertähti. Hänen johtamansa Iron Maiden -heviyhtye on myynyt maailmalla yli 100 miljoonaa levyä. Laulamisen lisäksi Bruce on yrittäjä, luennoija ja lentäjä.

Dickinson tuli Suomeen kokkolalaisen hyvinvointialan yrityksen Medirex Oy:n tilaamana.

– Aivan huikeat on fiilikset ja jalat irti maasta. Tämä oli unelmien täyttymys. Miten tästä pääsee ollenkaan arkeen palamaan, naurahtaa tapahtuman ideoija, Medirex Oy:n myynti- ja markkinointipäällikkö Erica Roiko.

Pulssi ei ole kunnolla tasaantunut vielä myöskään Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtajalla Mervi Järkkälällä:

–Tämä oli hieno näyttö paikallisten yritysten yhteistyöstä ja rohkeudesta, Järkkälä suitsuttaa.

– Me täällä Keski-Pohjanmaalla olemme vaatimattomia, mutta mahdottoman taitavia, Järkkälä laskee leikkiä.

Kun yleisölle ilmaisen tapahtuman liput tulivat jakoon elokuussa, Kokkolan tuhannen hengen Kampushalli oli varattu täyteen puolessa tunnissa.

Medirexin Erica Roiko juoksi lyhyessä ajassa parikymmentä paikallista yritystä ja yhteisöä yhteistyökumppaneiksi ja rahoittajiksi, sillä ihan pikkurahalla ei maailmantähteä saada puhujaksi  Pohjan perukoille.

– Olen niin kiitollinen näille yrittäjille ja muille yhteistyökumppaneille, jotka uskalsivat lähteä mukaan ja uskoivat, että tämä tapahtuma saadaan maaliin, Roiko kiittää.

Tapahtumassa puhujina olivat myös MM-kiekkojunioreiden henkinen valmentaja Melina Niemi sekä paralympialaisten kultamitalisti, ratakelaaja Toni Piispanen.

Puhujat olivat erilaisia, mutta kaikkien viesti oli pohjimmiltaan sama: pitää uskaltaa yrittää, uskoa rohkeasti unelmiinsa ja viedä asiat loppuun eikä antaa periksi.

35-vuotisjuhlaansa viettävä, yli 25 työntekijän Medirex tarjoaa muun muassa fysioterapiaa, hierontaa ja hyvinvointipalveluja. Yritys on järjestänyt Kipinän kaltaisia tapahtumia aiemminkin, mutta pienemmässä mittakaavassa. Aiemmassa tapahtumassa puhujana on ollut esimerkiksi  freestyle-laskija Pekka Hyysalo, joka sai vakavan aivovamman kaaduttuaan pahasti kilpailussa.

Mikä oli Brucen palkkio?

Mitä maailmantähden saaminen Kokkolaan sitten maksoi?

–Tarkkaa summaa en kerro, mutta kyllähän esiintyminen kymmeniä tuhansia euroja maksaa, Erica Roiko toteaa.

Hän löysi Bruce Dickinsonin puhujaksi puoliksi sattumalta etsiessään tapahtumaan esiintyjiä Speakersforumin sivuilta.

Iron Maiden -yhtye on tunnettu siitä, että se lentää kiertueella omissa väreissä olevalla jumbojetillä. Julkisuudessa arvuuteltiin etukäteen, että lentääkö Bruce Dickinson Suomeen ja Kruunupyyhyn omalla koneella?

– Kyllä vaihtoehto omasta koneesta oli esillä, mutta totesimme saman tien, että kustannukset olisivat nousseet aivan liian suuriksi. Eli kyllä hän tuli ihan reittilennolla, Roiko kertoo.

Yleisön hurmannut Bruce Dickinson löysäsi harmaan poninhäntänsä, koska se kiristi. Puhetta tuli yli tunnin ajan. Sen aikana tulivat käsiteltyä niin rohkeus, sisu ja yrittäjyys kuin Dickinsonin Nokia-puhelin ja Krimin sodan aikainen sotasaalis, joka on Kokkolassa, englantilainen sotalaiva.

”Aivan mahtava tyyppi”

– Bruce Dickinson oli ihan mahtava tyyppi, superstaraksi hyvin tavallinen. Heti ensimmäisestä kädenpuristuksesta lähtien juttu lähti hyvin käyntiin, Erica Roiko kuvailee.

Kokkolan Kipinä-tapahtuma saattaa saada jatkoa tulevina vuosina. Yhteistyökumppaneiden ansiosta lopputulema on euroinakin mitaten plusmerkkinen muutaman tuhannen euron verran.

– Jo ennakkoon on sovittu, että jos jotakin jää niin ylijäämä käytetään hyväntekeväisyyteen, Medirexin myynti- ja markkinointipäällikkö Erica Roiko kertoo.

Teksti:

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Maarit Kattilakoski

maarit.kattilakoski(at)yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös vastikään perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 30.8.-5.9. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 140 yritystä.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Heinäkuun alussa voimaan tullut uusi laki helpottaa uusien yrittäjien alalle tuloa huomattavasti. Laki myös vapautti toimintaa ja kevensi taksialaa sitoneita määräyksiä. Hinnoittelu on vapautunut ja taksamittaria tai perinteistä taksikylttiä ole pakko enää käyttää.

Moottori-lehden mukaan uusia taksiliikennelupahakemuksia saapui Trafiin yli 1100 kappaletta järjestelmän oltua auki vasta vajaat kaksi vuorokautta. Heinä–elokuussa hakemuksia tuli yhteensä 2800 kpl.

Lakimuutoksen jälkeen myönnetyt luvat keskittyvät Moottori-lehden mukaan erittäin voimakkaasti pääkaupunkiseudulle eli Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle.

Ennen heinäkuun alussa voimaan tullutta muutosta Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla oli yhteensä reilut 2100 taksiautoa ja merkittävästi vähemmän taksiyrittäjiä. Kuukausi uudistuksen jälkeen taksiliikennelupia oli haettu näille paikkakunnille liki 1000 kappaletta, ja myönnettykin lähes 500.

Muualla maassa, varsinkin pienillä paikkakunnilla taksiyrittäjistä sen sijaan on paikoittain jopa pulaa.

Ainakaan toistaiseksi Trafissa ei ole havaittu tavanomaisesta poikkeavaa valitusten määrää esimerkiksi taksien hinnoista tai muusta uudistukseen liittyvästä.

toimitus(at)yrittajat.fi

LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen muistuttaa, että valtaosa terveyspalvelualan yrityksistä on pieniä, alle kymmenen henkeä työllistäviä. Alalle syntyy myös startup- ja kasvuyrityksiä.

– Asiasta muistuttaminen on tärkeää siksi, että useat sote-keskustelijat näkevät yksityisen palvelutuotannon suurena uhkana julkiselle palvelujärjestelmälle. Lisäksi keskustelussa viitataan lähes pääsääntöisesti alan suuriin yksityisiin. Tällöin keskustelu vinoutuu pahasti, toiminnanjohtaja Partanen toteaa.

Partasen mukaan tyypillinen terveyspalvelualan yrittäjä on ammattilainen, joka tekee ankarasti työtä ja työllistää itsensä lisäksi muutaman muun henkilön.

– He ovat siis juuri sellaisia perusyrittäjiä, jollaisia Suomeen haluttaisiin lisää. Yhteiskunnan pitää huolehtia, että myös näillä yrityksillä on edellytykset toimia. Terveyspalvelualan yrittäjä ei ole uhka kenellekään – päinvastoin, Ismo Partanen sanoo.

–Mitään tukirahaa yksityisille alan yrityksille ei olla vaatimassa, mutta palveluiden järjestämisestä vastaavien viranomaisten pitää käyttää laajemmin yksityisiä palveluita julkisen palvelutuotannon tukena ja täydentäjänä. Se olisi kansalaisten ja koko yhteiskunnan etu, kertoo Tiimiken / Vääksyn Lääkärikeskus Oy:n toimitusjohtaja ja LPY:n hallituksen jäsen Tiina Wangel.

Yritysten palveluita hyödynnetään liian vähän

Nykyisin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä vastaavat kunnat ja osittain kuntayhtymät. Järjestämisvastuu ei kuitenkaan tarkoita sitä, että niiden pitäisi tuottaa kaikki palvelut itse. Palveluita voi ja kannattaa hankkia yrityksiltä ja järjestöiltä aina silloin, kun se on edullisempaa tai vaikuttavampaa.

– Yritysten tarjoamia palveluita hyödynnetään kuitenkin aivan liian vähän. Esimerkiksi terveyspalveluista kunnat ja kuntayhtymät hankkivat vain noin viisi prosenttia yksityisiltä tuottajilta, LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen sanoo.

Palveluseteleitä on voinut käyttää myös terveyspalveluissa jo vuodesta 2009 lähtien. Kokemukset palveluseteleistä ovat olleet hyviä, mutta Partasen mukaan niiden käyttö on silti ollut vähäistä: vain alle prosentin luokkaa julkisten terveyspalveluiden kokonaismäärästä.

– Kunnilla on paljon tehostamisen varaa yksityisen sektorin terveyspalveluiden käytössä. Niiden kannattaa hyödyntää yksityisen sektorin resursseja ja osaamista järjestämisvastuunsa toteuttamiseksi. Oman tuotannon kustannukset pitää selvittää ensin ja käyttää yksityisiä toimijoita aina, kun se on perusteltua, Tiina Wangel esittää.

toimitus(at)yrittajat.fi

Selvityksessä kartoitettiin suomalaisyritysten digitalisaatioon liittyviä näkemyksiä, tavoitteita ja haasteita.

Selvityksen mukaan aktiivisesti yrityksissä hyödynnettiin digitalisaatioratkaisuista suomenkielisiä internetsivuja (77 %), sähköistä laskutusta (71 %), sosiaalista mediaa (56 %), sähköistä palaute- ja yhteydenottokanavaa (54 %) sekä tietoturvaratkaisuja (51 %).

Sen sijaan mobiilisovellukset, data-analytiikka, esineiden IoT tai tekoälyratkaisut eivät niinkään olleet käytössä. Vastaukset indikoivat kuitenkin, että niihin liittyviä ratkaisuja mietitään ja otetaan käyttöön tulevaisuudessa.

– Digitalisaatiota ei nähdä enää vain työkaluna vaan teknologiana, joka edistää markkinointia, myyntiä tai yrityksen näkyvyyttä", sanoo projektipäällikkö Jukka Kääriäinen VTT:ltä. 
Tällä hetkellä yritykset hakevat määrätietoisesti uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja laajentavat olemassa olevia tai kehittävät kokonaan uusia digitalisaation mahdollistamia palveluja. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi erilaiset reaaliaikaiset datan hyödyntämiseen liittyvät, alustatalouden mahdollistamat verkostojen kokonaisratkaisut tai avainkumppanuuksien kautta täydennetyt palvelut.

Muutoksen läpivienti koetaan vaikeaksi

Suurin osa yrityksistä on ainakin osittain sitä mieltä, että digitalisaatio vaikuttaa yrityskulttuuriin (83 %), vaatii johdon sitoutumista (78 %) ja lisää yhteistyökumppaneiden ja verkostojen tarvetta (80 %). 
Vastaajista 84 % ilmoitti, että yrityksen johdossa on mietitty, miten digitalisaatio vaikuttaa yrityksen toimintaan tai toimialaan. Esimerkiksi suurin osa vastaajista oli ainakin osittain sitä mieltä, että digitalisaatio on lisännyt mahdollisuuksien ja uhkien selvitystyötä sekä synnyttänyt uusia kilpailijoita.

– Käytännössä digitalisaatio vaikuttaa eri osa-alueisiin yrityksissä, ja esimerkiksi liiketoimintaprosessit, organisaatiokulttuuri, henkilöstön osaaminen, toimintatavat ja työkalut vaativat muutosta. Niinpä muutoksen läpivienti koetaan vaikeaksi, ja siihen toivotaan tukea", sanoo tutkijatohtori Marko Juntunen Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Kyselyyn vastasi 70 eri kokoluokan ja toimialan yritystä, joista puolet vastaajista edusti alle 10 henkilön yritystä.

toimitus(at)yrittajat.fi

Savuttaa vaan ei liekehdi. Peliyhtiö SyraWisen toimitusjohtaja Markus Syrjänen rypistää uutta sanomalehteä vihtiläisen omakotitalon takapihalla sijaitsevan grillikatoksen tulipesään ja päästää ilmoille voimallisen kirosanan. Jaloissa pyörivät Ruuti ja Ukko silmäilevät isäntäänsä ja ottavat muutaman tassunaskeleen sivummalle aivan kuin ymmärtääkseen, että makkaraa saadakseen on vielä odotettava jokunen tovi, mahdollisimman hiljaa.

Kosteana kesämaanantaina savuverhoa tuprutteleva länsiuusimaalainen grilli on Syrjäsen elämänkokemusten kirjossa murheista se mitättömin.

Enemmän Syrjästä, 39, mietityttää tuleva matka Arabiemiraatteihin, Dubaihin, josta hän etsii peliyhtiölle kumppaneita ja sijoittajia. Sitä diiliä.

– Ostin pelkän menolennon kun en yhtään tiedä, miten tapaamiset järjestyvät, Syrjänen selittää samalla kun grilliin tungetut sanomalehdet lopulta roihahtavat yhdeksi liekkimereksi saaden ritilällä makaavat makkarat sihisemään.

Sitäkin Syrjänen aprikoi, miten esitellä ja pitchata peliyhtiön konseptia ihmisille, jotka eivät halua nähdä ensimmäistäkään videoesitystä. Tai edes Powerpointia, jolla avata SyraWisen ydinsanomaa.

– Siellä on mentävä fiiliksen mukaan, liika valmistautuminen voi kostautua.

Karma. Sitä sanaa Syrjänen viljelee useasti monessa eri yhteydessä. Siihen Syrjänen myös sanoo luottavansa. Siis siihen, että menneisyyden teot ja tapahtumat jollain tavalla määrittävät tulevaa, ainakin antavat sille ääriviivoja. Samoin kuin nykyhetkessä eläminen, "ei siis eilisessä märehtiminen".

Syrjäsen kohdalla on kuitenkin puhuttava myös miehen historiasta, siitä eilisestä. Eikä Syrjänen sitä mitenkään häpeä.

Ala-asteella nuorukaisella diagnosoitiin Touretten syndrooma – neurobiologinen oireyhtymä, joka aiheuttaa tahdonvastaisia äännähdyksiä ja lihasten nykimisiä.

– Haastan sairautta ja oireita stressillä sekä kohtaamisilla erilaisten ihmisten kanssa. Ja kun tähän asti olen sen kanssa pärjännyt ja edennyt elämässä koko ajan ylemmäs, niin tiedän selviäväni sen kanssa jatkossakin, Syrjänen sanoo.

"Syöpäkin järkytti vain hetken"

26-vuotiaana mies alkoi kärsiä polttavasta päänsärystä. Diagnoosi oli Hortonin neuralgia, jota myös itsemurhapäänsäryksi kutsutaan. Sarjoittaista päänsärkyä on kuvailtu äärimmäisen kivuliaaksi. Duodecimin Terveyskirjaston arvion mukaan se vaivaa kolmea henkilöä tuhannesta. Suomessa potilaita on noin 15 000.

Suomen Migreeniyhdistyksen mukaan kohtaukset ilmaantuvat varoittamatta yhdestä jopa kahdeksaan kertaa vuorokaudessa, tavallisesti aina samaan aikaan.

– Horton on lähinnä vain vaikuttanut kipukynnyksen nousemiseen eli eivät ne "henkisetkään" kivut satuta enää niin paljon. Osaan sivuuttaa ne ja mennä elämässä eteenpäin.

Ja sitten on vielä kaksi syöpää. Toinen löytyi kiveksistä, toinen vatsan imusolmukkeista.

– Syöpäkin järkytti vain hetken. Päätin, että hoidetaan se nopeasti alta pois ja jatketaan töitä. Niin teinkin kun en kovin pitkää sairauslomaa pitänyt.

– On asioita, joihin ei pysty vaikuttamaan. Kuten syöpä. Ei siinä kiukuttelu auta. Tulee jos on tullakseen, Syrjänen sanoo.

Kaksi viikkoa syöpädiagnoosin jälkeen syöpäkasvain oli leikattu pois. Imusolmukkeessa olleeseen kasvaimeen annettiin kuukauden ajan sädehoitoa.

– Jotkut nillittävät pitkistä terveyskeskusjonoista kun odottavat flunssaisina päivystykseen. Samoilla henkilöillä ei välttämättä ole koskaan ollut mitään vakavaa sairautta.

"Sanon asiat suoraan päin naamaa"

Taksinkuljettaja, kiinteistönvälittäjä, messupalveluyrityksen myyntipäällikkö, rakennuskonevuokraamon asiakaspäällikkö. Syrjäsen työhistoria on täynnä tarinoita, joita mies muistelee värikkäin sanakääntein.

– Katsoin Myrtsin (Vantaan Myyrmäki, toim.huom.) tolpalla vanhoja taksikuskiäijiä, jotka olivat jääneet eläkkeelle jo kymmenen vuotta aiemmin ja silti jatkoivat ajamista. Tajusin, etten halua istua täällä eläkeiässäni paskalla palkalla. Tämä ei ole minun juttuni.

Syrjäsen etsiessä asuntoa Nurmijärveltä kiinteistövälittäjä ihmetteli, että "miksi ajat taksia, vaikutat hyvältä tyypiltä, tule meille töihin".

Houkuttelun tuloksena Syrjänen päätyi pirssikuskista asuntomyyjäksi Klaukkalaan, Nurmijärvelle ja siitä Helsingin Bulevardille.

Kiinteistövälittäjän uraa seurannut messupalveluyrityksen myyntipäällikkyys oli aluksi kulkemista menestyksestä toiseen.

– Sain esimieheltä ensimmäisen vuoden myyntikatetavoitteeksi 180 000 euroa. Sain tehtyä myyntiä 350 000 euroa, vaikka en ollut koskaan aiemmin myynyt messuja enkä tuntenut alan yrityksiä. En kuitenkaan saanut aiemmin luvattua provisiota, vaikka tein valtavan työn, ja ylitin tavoitteen reilusti. Ilmoitin pomolle, että maksat tai hyvä asianajajani ottaa yhteyttä.

Yhteenoton jälkeen Syrjäsen sukset menivät pahasti ristiin esimiehen kanssa. Ja sitten tuli se syöpädiagnoosikin, joka vaikutti tietenkin työntekoon.

– Yhden messutapahtumaa seuranneen kesän olin viisi viikkoa sairauslomalla, sen päälle kesälomalla. Palasin töihin ja sain lopulta kenkää pudonneen myynnin takia. En pystynyt myymään tietenkään yhtä tehokkaasti kun olin sairaslomalla syövän takia. Pyysin uusia toimialoja, mutta sainkin sellaisia, joilla ei ollut lainkaan aktiivisia yrityksiä. Mielestäni minusta haluttiin vain eroon, Syrjänen sanoo nyt.

– Suomalainen kiroaa kahvipöydässä, korkeintaan kollegoille, ei asianosaisille. Minä sanon asiat suoraan päin naamaa. Myönnän sen.

"Duuni oli lopulta kärsijän roolissa"

Oli se sitten karman tai jonkun muun seurausta, mutta kummitytön synttäreillä Syrjänen kuuli päivänsankarin isän, Jussi Raution kehittelemästä ideasta. Rautio työskenteli ja työskentelee yhä pelastusalalla, palomiehenä.

– Hän kysyi, olisinko kiinnostunut lähtemään mukaan pelialalle. Minulla ei kuitenkaan vielä tuolloin ollut mahdollisuuksia. Minulla oli kuitenkin hyvä työ ja palkka.

– Sitten vaihdoin rakennuskonevuokraamoon. Alalle, josta en tiennyt mitään - josta en oikeastaan edes halunnut oppia mitään. Se oli vähän pakkopullaa, Syrjänen luonnehtii nyt.

Ohjelmistojen suunnitteluun ja valmistukseen keskittynyt Raution ja Syrjäsen SyraWise perustettiin keväällä 2015.

– Yritin hoitaa sitä sekä palkkatyötäni samaan aikaan. Duuni oli lopulta kärsijän roolissa. Sain selitellä "palaveriani" Tampereella vaikkei kaupunki kuulunut alueeseeni. Valehtelu ei ole koskaan kivaa.

– Lopulta esimieheni kysyi suoraan, pitäisikö minun keskittyä vain yrittäjyyteen, ja lopettaa palkkatyö.

SyraWisen suunnittelema Rescuebusters-mobiiliopetuspeli syntyi Syrjäsen mukaan Raution hyvästä ideasta. Pelissä pelaajan tehtävänä on pelastaa pulaan joutuneet animaatiohahmot ja selviytyä erilaisista vaaratilanteista.

– Ammattitaitoisena palomiehenä häntä kiinnostaa lasten ja nuorten turvallisuuskasvatus. Sitä arvostetaan yrityksissä niin vähän miljoonienkeruun sijaan, vaikka toki mekin haluamme tehdä rahaa.

– Ensimmäinen ajatus oli pelkkä perinteinen lautapeli, mutta sitten se vaihtui mobiilimuotoon. Tarkoituksena on vähentää onnettomuuksia ja rohkaista ihmisiä huolehtimaan omasta ja muiden turvallisuudesta.

Onnikin oli myötä. Syrjänen tunsi ex-ammattijääkiekkoilija Toni Lydmanin vaimon. Lydman päätti sijoittaa Syrjäsen ja Raution startupiin.

Entinen Tekes, nykyinen Business Finlandkin tuki Syrawisea.

– Vaatimuksena kuitenkin oli, että yrityksellä on kokoaikainen toimitusjohtaja. Koska minulla on enemmän bisneskokemusta, otin sen homman. Jussi on edelleen töissä palokunnassa ja sen lisäksi hoitaa täyspäiväisesti myös yrityksemme asioita kuten pelitilanteiden ideoimista ja pelin kehitystä. Käymme myös yhdessä tapaamisissa mahdollisuuksien mukaan, Syrjänen kertoo.

"Suomessa pitäisi oppia enemmän jenkkihehkutuksen tyyliä"

Syrjänen ja Rautio päätyivät Arabiemiraattien Dubaihin esittelemään ideaansa. Suosio yllätti.

– Meillä oli siellä kumppani, agentti. Hänen avullaan oli tarkoitus päästä tapaamaan muun muassa Dubain Civil Defencen ylintä johtoa. Esitin 15 minuutin pitchin ja paikalliset pelasivat Rescuebustersia.

Innostus oli sitä luokkaa, että isännät "parin puhelun" jälkeen järjestivät kaksikolle tapaamisen ministeriön korkea-arvoisen kenraalin kanssa.

– Kuulemani mukaan yleensä tällaisen tapaamisen järjestely vaatii vuosien suhteiden rakentamisen. Nyt pääsimme hänen luokseen suoraan. Se kertoo suoraan myös meidän tuotteiden tasosta.

– Hyvä pitchikin vie asiaa eteenpäin. Et voi koskaan olla liian varma tai ylpeä tuotteestasi, sillä se tuote myydään. Jos sinä et usko, ei siihen usko kukaan muukaan. Suomessa pitäisi enemmän oppia jenkkihehkutuksen tyyliä, Syrjänen toivoo.

Hän sanoo törmänneensä suomalaisillekin tuttuihin, vähemmän mairitteleviin luonteenpiirteisiin. Esimerkiksi sosiaalisen median kautta.

– Facebookissa jaetaan sitä ikivanhaa kilpailua, jonka pääpalkintona on se sama saunamökki. Vaikka asuttaisiin kerrostalossa ja kilpailu olisi pyörinyt somessa vuosikausien ajan.

– Ystävien tai tuttavien yritysten jutuista ei silti tykätä eikä niitä jaeta, koska "en auta menestymään, koska en itse menesty". Kyllä minä autan vastavuoroisesti kavereitani, kun saamme SyraWisen menestymään. Voimme tarjota jatkossa työpaikkoja ja mahdollisuuksien mukaan auttaa vaikkapa taloudellisesti. Kun alussa kerrotaan yritysideasta niin sille yleisesti naureskellaan. Menestyksen hetkellä seuraa nuoleskelua ja kun se ei onnistu, niin sitten haukutaan kusipääksi. Epäonnistumisen hetkellä sitten muistutetaan, että "mitäs minä sanoin", Syrjänen tykittää suoraan.

"Rahan eteen on myös nähtävä vaivaa"

Velvoitteet ja vastuut saavat monen yrittäjän hermot kireälle. On kaavakkeita, lomakkeita – ja tietenkin veroja ja maksuja. Ja kaikesta pitäisi huolehtia yrittäjyyden ohella.

– Suomessa on tapana, että yrittäjät pelottelevat yrittäjiä. Luen tarinoita siitä, kuinka yrittäjiä on kohdeltu kaltoin, kuinka heitä suoranaisesti "huijataan" veroilla.

– Kolmen vuoden aikana olen ollut tekemisissä Tekesin (nyk. Business Finland) kanssa. Olemme maksaneet veroja. Jos hoidat hommat lakien mukaan ja täytät niitä kaavakkeita, niin kyllä täällä Suomessa pärjää. Apuakin saa. Googlea on aika helppo käyttää. Jos ei perusasioihin ei löydä apua, vaikkapa jotain puhelinnumeroa, niin sitten voi kyseenalaistaa koko yrittäjänä olemisen.

Paperisodan monimutkaisuudestakin Syrjänen on eri mieltä kuin monet muut.

– Sanotaan, että lomakkeet ovat vaikeita. Mutta hei, rahan eteen on myös nähtävä vaivaa. Jos fyrkkaa saisi sormia napsauttamalla, niin eihän se olisi oikein. Sitten on jengiä, jotka ostavat heti tuoreen firman nimiin autoja ja uusia veneitä. Myöhemmin ihmetellään, miksi verottaja käy kimppuun, Syrjänen sanoo.

– Meille ei ole byrokratia koskaan synnyttänyt ongelmia. Kaikesta voi tietenkin kiukutella, mutta ei se elämä siitä ainakaan helpotu.

Startup-maailmaan ominaisesti Syrjänen muistuttaa myös peiliinkatsomisen tärkeydestä.

– Kaikki ideat eivät aina kanna. Sekin pitää myöntää.

"Olen vähän huono ottamaan iisisti"

Ruuti ja Ukko ovat lopettaneet pallonhakuleikkinsä. Koirat seisovat ilmeenkään värähtämättä, kuin asennossa grillihiilloksen edessä. Molemmat kyttäävät ylempänä olevalle tiiliselle tasolle jätettyä viimeistä hehkuvaa makkaraa.

– Eivät ne siihen koskisi ilman lupaa, vaikka herkkupala olisi tässä penkillä, Syrjänen vakuuttelee.

– Näiden kavereiden kanssa olen ollut kotona kolmen vuoden ajan. Juttelen ja huomioin niitä, eivät ne pelkästään kulje mukana. Toki työskentely kotona tuo kaipuun sosiaalisista suhteista.

"Höllääminen", rennosti ottaminen, ei kotioloista huolimatta ole Syrjäsen vahvinta osa-aluetta.

– Olen vähän huono ottamaan iisisti, vaikka ei yrittäjällä kai koskaan ole varsinaista vapaapäivää. Tarvitsen hyvät yöunet ja sen, että saan itse määrittää aikatauluni. Juuri nyt olisi vaikea kuvitella, että olisin yhä töissä jollakin toisella, leimaisin kellokorttia kahdesti päivässä.

– Varsinkin kun olen näin suorapuheinen, Syrjänen hymyilee.

Kasvuvaiheessa olevan startupin asiat pyörivät päässä alituiseen.

– Kelloa en töitä tehdessäni tuijota ollenkaan. Hyvä puoli tässä yrittämisessä on se, että voin lähteä salille tai maastopyöräilemään oikeastaan silloin kun siltä tuntuu. Olen kuitenkin koko ajan sähköpostin ja puhelimen tavoitettavissa. Metsässä tai kuntosalilla olen tehnyt usein töitä kesken treenin. En pidä sitä mitenkään rasitteena vaan ihan päinvastoin. Tietynlaista vapautta on tehdä työtä, josta nauttii, ja juuri silloin kun itse haluaa, Syrjänen sanoo.

"Välillä on pidettävä turpa kiinni"

Suorapuheisuudesta huolimatta Syrjänen on opetellut kärsivällisyyttä.

– Menneisyys on opettanut, että välillä on pidettävä turpa kiinni. Ei saa provosoitua. Voittaja on se, joka pitää suun supussa.

Esimerkkitarinakin löytyy lähimenneisyydestä. Syrjänen kävi puhelinkeskustelun "johtajastatuksen omaavan henkilön" kanssa. Johtaja oli aiemmin julkisuudessa ilmoittanut halustaan olla startup-yrittäjien apuna. Niinpä Syrjänenkin soitti ja tiedusteli tämän halua auttaa ja tukea SyraWisen kasvua ja menestymistä, mahdollisesti myös sijoittaa yhtiöön.

– Hän huokasi ja kuunteli minua kolme minuuttia. En ehtinyt edes kertomaan koko asiaani, kun hän tuumasi, että ´olen ollut mukana 10 000 kertaa paremmissa projekteissa teidän juttuunne verrattuna, teillä on promillen mahdollisuus onnistua, minua ärsyttää, että käytin tähän puhelinkeskusteluun 3 minuuttia elämästäni`.

Syrjänen mietti hetken, vastaisiko sanavalmiina kaverina yhtä terävästi takaisin, mutta päätti pitää kielenkantansa kurissa.

– Sanoin pelkästään ´kiitos, kuulemiin´. Tämä firma ja peli on Jussille kuin lapsi. En halunnut lähteä mukaan sanasotaan, vaikka olen aina ollut vähän suulas.

Grillikatoksesta on pallonheittomatka SyraWisen "keskusvarastolle", jonka löytää parhaiten suunnistamalla suoraan Syrjäsen pihalla olevaan autotalliin. Rakennukseen, jonka ovet talon rakennuttaja vähintäänkin persoonallisesti suunnitteli avautuvan pihan, ei kadun suuntaan.

Ovien takana pahvilaatikkopinot nojaavat seinää vasten odottaen toimitusta maailmalle. Syrjänen avaa yhden ja esittelee Rescuebusters EduCycle AR – peliä joka opettaa rakentamaan maailmaa puhtain menetelmin.

– Koulu- ja opetusalan lisäksi meidän uniikin pelin voi sijoittaa melkeinpä mihin tahansa ympäristöön. Yritysmaailmaan, kiinteistöturvallisuuteen, Syrjänen listaa.

– Kapeamman skaalan tuotteelta mielenkiinto voisi mennä nopeasti, mutta meidän pelillä se on paljon laajempi.

"Menestyksenhaluni on iso"

Syrjänen odottaa lähitulevaisuudelta "isoja sijoituksia ja diiliä". Varsinkin nyt kun SyraWise ja Rescuebusters ovat saaneet lisää tunnettuutta ja huomiota.

– Emiraateissa neuvottelemme ison ympäristöalan yrityksen kanssa. Peliä on niin helppo muokata, hankkia siihen lisää osia. Myyntituotteet ovat nyt valmiina. On aika katsoa mihin minusta ja Jussista on.

– Toinen sijoituskierros on nyt menossa. Ajatustyö on koko ajan käynnissä siitä, miten saisimme tuotteen maaliin. Kesällä tämä on tietysti ollut vähän hankalampaa.

Syrjänen myöntää, että pitkäaikainen kaveruus Raution kanssa tuo omat mausteensa yhteisyrittäjyyteen.

– Kyllä me välillä otamme yhteen. Olemme molemmat adhd-ihmisiä omine ideoineen ja jääräpäisyyksineen. Toisaalta yhdessä matkustaminen on rentoa, pystymme puhumaan asioista suoraan, ja tiedämme niistä alamäistäkin, joiden aikana voimme tukea toinen toistamme.

Ruuti ja Ukko yrittävät yhä saada itselleen pallonheittäjää. Syrjänen linkoaa pallon grillikodan suuntaan saaden koirat säntäämään esineen perään, ja summaa kokemaansa.

– Sairaudet ei ole persoonaani muuttaneet. Mulla on aina kuppi "puoliksi täysi" ja elän elämää eteenpäin katsoen enkä menneisyydessä märehtien. Menestyksenhaluni on iso ja olen päättänyt tehdä kaiken sen eteen. Luotan tässäkin siihen karmaan.

– Neljänkympin kriisi? Tuskinpa sellaista tulee, kun kriisiä ei tullut kolmenkympin kohdallakaan. Harrikka kuuluu kuulemma sitten viidenkympin kriisiin, mutta minulla on niitä ollut jo kolme, Syrjänen nauraa.

Juttu julkaistu Yrittäjä-lehdessä 4/2018

Teksti

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuvat

Tommi Anttonen

Viime vuonna Suomen kotieläintiloista 13 prosenttia, eli noin 1 500 tilaa harjoitti suoramyyntiä. Määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Suosituimpia suoramyyntituotteita ovat kananmunat: viime vuonna 53 prosenttia kananmunia tuottavista tiloista harjoitti suoramyyntiä.

Espoon Tapiolassa sijaitsevaan Kaisan Café -kahvilaan saapuu kerran viikossa kuljetus, joka tuo 2 000 kananmunaa kahvilan ovelle. Kaisan Cafén yrittäjä Miko Söderholm ostaa kaikki leivonnaisiin käytettävät munat suoraan tilalta.

– Käytämme kotimaisia tuotteita niin paljon kuin mahdollista. Haluamme tukea suomalaisia maatiloja. Saamme salolaiselta toimittajalta kananmunat autokyydillä ilman välikäsiä tai kuljetusmaksuja, tyytyväinen Söderholm sanoo.

Loimaalainen munatuottaja Juuso Hulmi on tehnyt maatilayrittäjänä suoramyyntiä jo kymmenen vuoden ajan.

– Sain idean alun perin, kun olin harjoittelussa Ruotsissa. Siellä kanalan ovi oli auki 24 tuntia vuorokaudessa, munia sai tulla hakemaan koska tahansa ja rahat jätettiin seinässä olevaan reikään. Päätimme pystyttää samanlaisen suoramyyntipisteen, hän sanoo.

Kanakumppanit-yrityksen toinen omistaja Hulmi kertoo, että tilalla on 45 000 munituskanaa. Tila tuottaa siis noin 40 000 munaa päivässä. Niistä noin pari-kolme prosenttia myydään suoraan tilalta.

Sijainti vaikuttaa suosioon

Kananmuna on helppo pakata myyntikuntoon, sillä se tarvitsee vain kennon.

– Varastointi heikentää kananmunan laatua. Tilalta haettu muna taas voi olla munittu samana päivänä, jolloin se vaikuttaa makuun. Kuluttajien mukaan hyvä maku vetää puoleensa, Hulmi sanoo.

Hulmin mukaan suoramyynti on tilalle kannattava tapa tehdä bisnestä, sillä muun muassa pakkaamon ja rahdin katteet jäävät pois.

Kanakumppanien 24h-myyntipiste on toiminut Hulmin mukaan hyvin, satunnaisia rosvoja lukuun ottamatta. Rahoja ei ole viety, mutta kananmunia välillä.

– Olemme koittaneet parantaa tilannetta kameroiden avulla, Hulmi sanoo.

Hänen mukaansa suoramyynnin kannattavuuteen vaikuttaa suoraan tilan sijainti.

– Meillä on onneksi hyvä sijainti: olemme ison tien varressa, Hulmi kertoo.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Maa- ja metsätalousministeriö

Lappilaisyrittäjä Seppo Kairala perusti kolmisen vuotta sitten Kairalan Kievarin ostamaansa Valiovaaran lakkautettuun kyläkouluun.

– Jokaisessa Lapin kunnassa pitää olla vähintään yksi kyläkoulu muistona jälleenrakennusajoista ja meitä edeltäneiden sukupolvien yrittäjyydestä ja työnteosta. Siksi haluan vähitellen kunnostaa tämän pihapiirin rakennukset uuteen elämään ja samalla vähän muutakin, Kairala kertoo Iltalehden haastattelussa.

Kievarissa toimii Evakkopub, joka tarjoaa muun muassa karaokea ja hampurilaisia. IL:n mukaan kaukaisimmat asiakkaat ovat ajaneet kievariin jopa 150 kilometrin päästä.

– Kun Sallan kunta markkinoi olevansa keskellä ei mitään - in the middle of nowhere, Vallovaara on sen keskellä. Täältä on lyhyt matka joka paikkaan. Savukoskelle, Pelkosenniemelle ja Kemijärvelle viitisenkymmentä, Kuusamoon reilut sata kilometriä ja Venäjän Alakurtille sata kilometriä, Kairala sanoo.

– Sallan ongelmana on toistaiseksi se, että kesämatkailu on vielä vähäistä ja meillä ei ole kirkonkylällä tarjolla ruokapaikkoja asiakkaille, yrittäjä toteaa IL:ssä.

Kairalan Kievarin ensimmäisen toimintavuoden liikevaihtotavoite oli 80 000 euroa. Toisena vuonna se oli tarkoitus tuplata.

– Siihen olemme toki jo päässeet, mutta vielä tämä taitaa mennä miinukselle. Vanhan koulun muuttaminen majoitustiloiksi on hankalaa ja kallista, mutta vähitellen tämä rakentuu suunnitelmien mukaan, Kairala kertoo Iltalehdelle.

Lähde: Iltalehti

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuvituskuva: Pixhill

Suomalaisen Teerenpelin tislaama Kaski-viski on saanut kansainvälisen tunnustuksen. Viski palkittiin Double Gold -mitalilla New York World Wine & Spirits -kilpailussa. Kilpailuun osallistui yhteensä 340 väkevää alkoholia.

– New York on yksi maailman kilpailluimmista alkoholimarkkinoista. Jos ajattelee Manhattanin aluetta, se on mittakaavassa kuin postimerkin kokoinen. Silti siellä on pienellä alueella noin 8 000 jälleenmyyjää, joilta voi ostaa alkoholia. Menestyminen kilpailussa on loistava uutinen. Se on meille yksi keino erottautua, jotta sekä paikalliset sisäänostajat että kuluttajat löytävät tuotteen paremmin, Anssi Pyysing vahvistaa. 

Kesällä Kaski palkittiin IWSC – International Wine & Spirit -kilpailussa hopealla. Se on valittu myös vuoden pohjoismaiseksi viskiksi Uisgessa vuosina 2013, 2017 ja 2018. Tavoitteena Teerenpelillä on saada jalansijaa juuri New Yorkissa, jolloin osallistuminen kilpailuun oli luontevaa.  

New York World Wine & Spirit -kilpailuissa palkittiin pronssimitalilla myös Teerenpelin ensimmäinen oma gini, PyyGin. 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Teerenpeli

Suomalaisissa koulutusvientiyrityksissä eletään vahvan kasvun aikaa.

Koulutusviennin kasvuohjelma Education Finlandin tekemän kyselyn mukaan viime vuonna koulutusviennin arvo oli 310 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 se oli 256 miljoonaa.

Opetushallituksen mukaan hallitusohjelmassa tavoitteeksi asetettu 350 miljoonan euron liikevaihto saavutetaan todennäköisesti tämän vuoden aikana.

Nopeimmin kasvoivat digitaalisuutta hyödyntävät työelämän koulutuspalvelut. Perusopetuksen kehittäminen ja oppilaitoskonseptit oli ainoa sektori, jonka liikevaihto ei kasvanut. Silti se tuotti merkittävät 11,3 miljoonaa euroa.

Eniten koulutusvientiyrityksiä toimii koulutusteknologian sektorilla. Lisäksi koulutusmatkailuun liittyviä palvelutuottajia on tullut markkinoille vastaamaan kasvavaan kysyntään erityisesti Aasiasta.

Koulutusviennin kohdemarkkina-alueet Persianlahdella, Kiinassa, Kaakkois-Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa toivat viime vuonna noin 54 prosenttia koulutusviennin liikevaihdosta. Tänä vuonna liikevaihdosta noin 60 prosenttia arvioidaan tulevan näiltä alueilta.

Suomalaisia koulutuspalveluita ja -tuotteita vietiin myös Skandinaviaan, Espanjaan, Portugaliin, Kreikkaan, Maltalle, Saksaan, Iso-Britanniaan, Venäjälle, itäisen Euroopan maihin ja USA:han. Tänä vuonna toimintaa ennustetaan kohdistuvan myös Afrikkaan, muun muassa Egyptiin, Etelä-Afrikkaan, Namibiaan, Tansaniaan, Ghanaan ja Etiopiaan.

150 uutta työpaikkaa

Kasvuohjelman jäsenistö käytti koulutusvientiin lähes 500 henkilötyövuotta. Uusia pitkäaikaisia, yli vuoden kestäviä työsuhteita solmittiin 91. Alle vuoden kestäviin työsuhteisiin palkattiin 59 henkilöä.

Työpaikkoja syntyi muun muassa koulutusviennin myynti- ja asiantuntijatehtäviin. Lisäksi suomalaisia opettajia ja lastentarhanopettajia rekrytoitiin opetustehtäviin kohdemaissa.

29 prosenttia yrityksistä kertoi saaneensa viime vuonna rahoitusta koulutusviennin kasvun edistämiseen. Koulutusvientiyritykset saivat rahoitusta erityisesti kotimaisilta yksityisiltä sijoittajilta. Sijoitusten määrät vaihtelivat 20 000 eurosta 400 000 euroon. Institutionaalisten sijoittajien sijoitukset vaihtelivat 100 000 eurosta 1,1 miljoonaan.  Suurin ulkomainen sijoitus oli arvoltaan 1,2 miljoonaa euroa.   

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Kuljetusyrittäjät antavat tylyn tuomion tieverkon kunnosta.

Tuoreen SKAL Kuljetusbarometrin mukaan huonokuntoinen tieverkko on valtakunnallinen ongelma. 92 prosenttia vastanneista arvioi, että teiden kunto on heikentynyt joko erittäin paljon (64 %) tai jonkin verran (28 %).

Suurimpana ongelmana kuljetusyrittäjät pitävät teiden päällysteiden rapistumista ja talvihoidon tason romahtamista. Kyselyssä korostuvat myös tiestön kestävyysongelmat. Vastaukset kertovat siitä, että alempiasteisella tieverkolla on runsaasti raskasta liikennettä, mutta riittämätön kunnossapito. Tilanne on vaarallinen erityisesti talviaikaan.

Heikentyneestä tiestöstä koituu kuljetusyrityksille arjen toimintaa haittaavia seurauksia.

– Lisääntynyt ajosuorite, kannattavuus heikkenee, yksi barometriin vastannut kuljetusyrittäjä summaa.

– Kuljettajille lomautuksia, vakuutusmaksujen korotuksia vaurioitumisen seurauksena, kaluston pakkohankinnat, joita ei ole suunniteltu, hirveä työmäärän lisäys, joka näkyy myös yrittäjän perheessä yhteisen ajan puutteena, toinen listaa.

Tiestön huono kunto näkyy myös asiakkailla asti.

– Kun ei hiekoiteta teitä, ei päästä viemään vanhuksille lämmintä ateriaa, yksi yrittäjä kertoo.

Huonokuntoinen tiestö on aiheuttanut kalustovaurioita joka kolmannelle vastanneista.

– Autoista tippuu pultteja jne., jotka puhkovat renkaita. Noin 4 000 euron lisäkulut tänä vuonna, yksi kuljetusalan yrittäjä laskee.

– Vetokita, aisa, puskuri menivät uusiksi 3-numeroisella tiellä, märkää lunta 30 senttiä. 76 tonnin painolla auto on kovilla, kun teissä on paljon heittoja ja monttuja, toinen toteaa.

Kysyttäessä tärkeimmistä toimenpiteistä tieverkon liikennöitävyyden ja turvallisuuden lisäämiseksi ehdoton enemmistö asettaa talvikunnossapidon laadun tärkeysjärjestyksen kärkeen. Kakkosena toivotaan asfaltointimäärien lisäystä. Kolmannella sijalla on teiden runkojen vahvistaminen.

Yli puolella rekrytointivaikeuksia

Alan myönteinen talouskehitys näyttää olevan tasaantumassa. Lähes 40 prosenttia vastanneista oli kasvattanut liikevaihtoaan kesän aikana ja 30 prosenttia arvioi sen kasvavan loppuvuonna.

Noin joka neljäs kuljetusyrittäjä ennustaa kuljetusmäärien ja ajosuoritteen kasvua syksyn aikana. Laskua ennustaa noin joka viides. Kannattavuuskehitys vetää edelleen viisaristoa alaspäin. Vain viidennes vastanneista oli parantanut kannattavuuttaan kesän aikana.

Suoritealavertailussa nousee esiin metsäalan kuljetukset, joissa päättynyt kesä oli selkeästi viime vuotta parempi. Alan yrityksistä 55 prosenttia oli lisännyt kuljetusmääriä kesän aikana. Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Kari Palojärven mukaan biotuotetehtaiden tuotanto oli täydessä käynnissä ja sahat pitivät vain lyhyttä kesätaukoa, joten puuta ajettiin koko kesän ajan.

Kasvavat kuljetusmäärät kaikilla suoritealoilla kaipaavat tekijöitä. SKAL Kuljetusbarometrin mukaan rekrytointihalukkaista yrityksistä yli puolet kärsii rekrytointivaikeuksista. 

SKAL ry:n vuoden 2018 kolmanteen kuljetusbarometriin vastasi yhteensä 493 jäsenyritystä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: PIxhill

Tämä käy ilmi Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön tänään julkaisemasta Pk-yritysbarometrista.

Odotukset liikevaihdon kehityksen sekä kannattavuuden suhteen laskivat verrattuna edelliseen barometriin. Liikevaihdon kehitysodotukset ovat edelleen selvästi positiiviset ja kannattavuuden odotetaan paranevan.

– Suhdannenäkymät säilyivät melko hyvinä, mutta odotuksissa huippu on ohitettu, kommentoi Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen barometrin tuloksia.

Barometrista käy ilmi, että suhdanneodotukset ovat korkeimmat teollisuudessa. Niin ikään palvelujen ja rakentamisen odotukset ovat lähes yhtä hyvät. Suurin negatiivinen muutos tapahtui rakentamisessa ja toiseksi eniten odotukset laskivat kaupan alalla kevään tuloksiin verrattuna.

– Odotukset ovat edelleen varsin myönteiset. Näkymiä hyvänä pitäviä pk-yrityksiä on paljon enemmän kuin heikkenemistä odottavia yrityksiä. Koko Suomen talouskasvu on jatkunut erittäin vahvana. Lasi on selvästi enemmän kuin puoliksi täynnä, kuvailee elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Vahvasta talouskasvusta huolimatta voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten määrä on kääntynyt yllättäen laskuun. 

– Tässä barometrissa voimakkaasti kasvuhakuisten pk-yritysten määrä on yhdeksän prosenttia, mikä on prosenttiyksikön vähemmän kuin keväällä, toteaa Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.

Kasvuhakuisten yritysten määrän kääntyminen laskuun huolestuttaa myös elinkeinoministeri Lintilää.

– Kasvuyritykset ovat talouskasvun tekijöitä ja työllistäjiä. Rahoitusta investointeihin tulee helpottaa ja sen hakemisen menettelyjä yksinkertaistaa, Lintilä sanoo.

59 prosenttia voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä suunnittelee kasvattavansa investointeja seuraavan vuoden aikana. Yli puolet rahoitusta hakevista tarvitsee sitä kone-, laite- tai rakennusinvestointeihin. Joka kymmenes pk-yritys kertoi, että ei ole hakenut rahoitusta kuluneen vuoden aikana, vaikka sille olisi ollut tarvetta.

Voimakas kasvu päätavoite

Koiranruokavalmistaja Dagsmark Petfoodin toimitusjohtaja Laura Strömberg kertoo näkymien olevan hyvin positiiviset.

– Olemme lähiruokatrendin aallonharjalla ja asiakkaat ovat tyytyväisiä, joten uskon voimakkaaseen kasvuun, Strömberg sanoo.

Dagsmark Petfood valmistaa ainoana yrityksenä suomalaista koiran kuivamuonaa. Yritys perustettiin vuoden 2017 alussa ja vuosi sitten se haki rahoitusta muun muassa laiteinvestointeihin.

– Saimme omien kontaktiemme kautta vajaat kymmenen yksityistä sijoittajaa. Rahoituskierroksella on tärkeätä, että on jo liikevaihtoa ja näyttöjä. Meille ratkaisevaa oli, että tuotteemme olivat jo keskusliikkeiden hyllyillä ja konsepti selkeä. Jos yritys on lupailuasteella, rahoittajien saaminen on takkuisempaa, Strömberg huomauttaa.

Dagsmark Petfood työllistää kymmenkunta henkilöä, ja sen liikevaihto nousee tänä vuonna 1,7 miljoonaan euroon. Yritys on hakenut Tekesin rahoitusta tuotantomenetelmien kehittämiseen.

– Voimakas kasvu on päätavoitteemme ensi vuonna. Henkilöstössä meillä on nyt tarvittava porukka kasassa, Strömberg kertoo.

Ei isoa kysynnän kasvua näköpiirissä

Pk-yritysten arviot investointien lähiajan kehityksestä ovat niukasti positiiviset. Aiempaa pienempi joukko odottaa investointien kasvavan. 

– Investointiodotusten kehitys kertoo, etteivät pk-yritykset odota kysynnän kasvavan tulevaisuudessa merkittävästi, sanoo Mika Kuismanen.

Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten taloudellista toimintaympäristöä. Syksyn 2018 Pk-yritysbarometri perustuu 4 600 pk-yrityksen vastauksiin.

Lisää Pk-yritysbarometristä täältä.

toimitus(at)yrittajat.fi

– Asiakkaat odottavat digitaalisia palveluja. Kun lanseerasimme velkakirjan sähköisen allekirjoituksen, sen otti heti käyttöön 95 prosenttia yrityksistä, kertoi Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.

Pk-yritysbarometrista käy ilmi, että pilvipalveluja hyödyntää 48 prosenttia yrityksistä, ja kuusi prosenttia aikoo ottaa ne käyttöön lähiaikoina. Ostot verkossa tekee jo 35 prosenttia yrityksistä ja seitsemän prosenttia aikoo tehdä niin lähiaikoina.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä on huolissaan siitä, että digitalisaation hyödyntämisessä on puutteita.

– Digitalisaatio on uusi sähkö. Esimerkiksi tekoälyä ja robotisaatiota pitäisi kovaa vauhtia osata hyödyntää. Näillä on suora yhteys tuottavuuteen, kannattavuuteen ja menestykseen jatkossa, ministeri muistutti.

Työ- ja elinkeinoministeriön selvitysten mukaan kansainväliset pk-yritykset hyödyntävät digitaalisia työkaluja muita enemmän. Tekoälyä ja robotiikkaa hyödynsi barometrin mukaan vain neljä prosenttia pk-yrityksistä. Saman verran aikoi ottaa ne käyttöön tulevaisuudessa.

toimitus(at)yrittajat.fi

Tutustu Yrittäjän digikouluun

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 281 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.