Ali Giray on maahanmuuttaja, joka vetää nykyisin menestyvää tulkkausalan yritystä. Giray saapui Suomeen perheenyhdistämisen kautta vuonna 1993. Tuolloin Ali oli 11-vuotias.
– Seuraavana vuonna isäni osti ensimmäisen yrityksensä Mikkelistä, pitserian.
Giray muistaa, kuinka alusta asti hän auttoi isäänsä suomen kieleen liittyvissä haasteissa.
– Jo vuonna 1995 kielitaitoni oli parempi kuin isällä, vaikka olin vasta muuttanut Suomeen.
Samana vuonna perhe joutui rasismin kohteeksi Mikkelissä ja päätti muuttaa toiselle paikkakunnalle.
– Taloudellisesti firmamme teki hyvää tulosta mutta rasismi haittasi ja alkoi olla vaarallista pienille lapsille, Giray muistelee.
Epäonnistuminen kasvatti
Girayn perhe jätti Mikkelin taakseen ja muutti Riihimäelle. Uudella paikkakunnalla liiketoiminta ei ottanut tuulta alleen samalla tavalla kuin Mikkelissä.
Giray kehitti kuitenkin entisestään suomen kielen taitoaan ja pystyi auttamaan isäänsä esimerkiksi verotukseen liittyvissä ongelmissa.
– Olin 14-vuotias, kun autoin isääni laskujen maksamisessa, lupa-asioissa ja muissa velvoitteissa. Isä otti minut tulkkina mukaan erilaisiin tapaamisiin viranomaisten kanssa, Giray kertoo.
Tapaamisissa Giray kartutti samalla osaamistaan suomalaisesta yrittäjyydestä.
– Isä ei aina ymmärtänyt erilaisia suomalaisen yhteiskunnan velvoitteita, koska hänen entisessä kotimaassaan ei ole käytössä jäännösveroa, ennakkoveroa tai työntekijän sivukuluja. Vaikka isälle kerrottiin niistä hänen omalla kielellään, hänen oli vaikea ymmärtää.
16-vuotiaana Giray oli jo isäänsä aktiivisempi ravintolan yritystoiminnassa. Samalla kun hän auttoi isäänsä, hän teki töitä muualla.
Riihimäen yritys ei kuitenkaan onnistunut vaan kaatui. Riihimäeltä perhe muutti Imatralle, jossa Giray päätti, että vanhat ongelmat eivät enää toistu.
– Riihimäellä ongelmana oli ennen kaikkea henkilöstö, sen kalleus ja tietämättömyys asioista. Imatralla päätin, että tämä ravintola ei kaadu henkilöstöongelmiin. Tein siellä käytännössä kaikki tärkeät päätökset.
Pian Giray huomasi, että isä alkoi olla hidaste yrityksen kehittämiselle. Niinpä 18-vuotias Ali osti yrityksen isältään ja lähti kasvattamaan sitä.
– Vuodessa yritys kasvoi kolmella toimipisteellä ja kymmenellä työntekijällä. En saanut starttirahaa vaan tein kaiken itse.
Ilmaista auttamista
Eräänä päivänä Giray sai "välähdyksen".
– Mietin, että Suomessa on maailman paras koulutus ja se on saatavilla vieläpä ilmaiseksi. Olisi tyhmää olla hyödyntämättä sitä. Päätin lähteä opiskelemaan.
Giray myi yrityksen takaisin isälleen ja jätti kaiken pystyäkseen opiskelemaan täysipäiväisesti Kouvolassa. Vuonna 2009 hän valmistui ammattikorkeakoulun liiketalouden linjalta. Samana vuonna hän perusti pitseriaketjun Joensuuhun. Se kasvoi vuodessa kolmeen uuteen toimipisteeseen.
Tulkkausyrityksen siemen kylvettiin Joensuun yrittäjyyden aikana, kun maahanmuuttajataustaiset henkilöt alkoivat lähestyä Girayta arkisissa asioissa kuten Kelan selvityspyynnöissä.
– Olin tehnyt aikaisemmin maahanmuuttajaneuvontaa koulunkäynnin ohessa. Tiesin, miten erilaiset yhteiskunnalliset ongelmat voivat vaikuttaa maahanmuuttajan perhe-elämään ja arkeen, Giray kertoo.
Giray auttoi yhtä, toista ja kolmatta. Lopulta erilaisia auttamistöitä oli päivässä useita tunteja.
– Huomasin, että olin palkannut omaan yritykseeni työntekijän vain siksi, että voin auttaa ihmisiä ilmaiseksi. Työvoimatoimistossa minulle sanottiin, etten saisi hoitaa koko ajan ihmisten asioita, koska en ole tulkki eikä minulla ole sen alan yritystä.
Giray otti neuvosta vaarin ja perusti Joensuun Tulkkikeskuksen.
– Sanoin ihmisille, että teen saman työn mutta nyt pääsette maksamaan siitä.
Videotulkkipalvelu ei onnistunut
Giray kasvatti tulkkaustoimintaa niin, että yrityksellä oli lopulta tulkkeja ja kääntäjiä verkostossaan yli 400. Palveluita tuotettiin yli 65 kielelle.
– Toiminnassani huomasin, että tulkkauspalveluiden hintaerot olivat suuria eri kaupunkien välillä. Siitä lähti idea videotulkkipalveluun, joka tarjosi tulkkausta etänä.
Asiakkaat eivät olleet kuitenkaan vielä valmiita uuteen tekniikkaan. Giray jatkoi liikeideansa jalostamista.
– Tutustuin pariin koodaajaan ja yhdessä löysimme lopullisen timantin.
Se timantti on Girayn nykyinen yriys Youpret Oy. Yritys pyrkii tekemään tulkkauspalveluista asiakaskeskeisempiä.
– Olemme onnistuneet muuttamaan alan toimintaan joustavammaksi. Koen, että olen onnistunut tässä.
Giray on yksi Youpretin kolmesta perustajajäsenestä. Nyt mukaan ollaan ottamassa myös ulkopuolisia sijoittajia.
– Tavoitteena on olla tänä vuonna valtakunnallinen, tunnettu palveluntuottaja. Kansainväliseksi lähdemme vuoden kuluttua.
Suomen Yrittäjät on aloittanut maahanmuuttajayrittäjyyteen keskittyvän hankkeen, joka selvittää maahanmuuttajataustaisten yrittäjien tarpeita ja heidän kohtaamiaan haasteita. Lisätietoa hankkeesta löydät täältä.
Kuva: Ali Girayn kotialbumi
Pauli Reinikainen
pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi
![]()
