Porvoolaisen toimittajan ja graafikon Tea Itkosen piti saada ennen viikonloppua yli 300 kirjan lähetys painosta Keski-Suomesta Postin kuljettamana. Itkosen oli tarkoitus esitellä ja myydä tuoreinta kirjaansa lauantaina joulumarkkinoilla Karjala-talolla Helsingissä.

Karjalaistaustainen Tea Itkonen on tehnyt useita karjalaisista kylistä kertovia kirjoja. Tuorein teos on yhdessä Marjatta Pölläsen kanssa tehty Souda, souda Sorolaan!.

– Kirjat olivat torstaina saapuneet Helsinkiin ja perjantaina aamulla ne olivat Vantaalla lajittelukeskuksessa. Iltapäivällä kuulin niiden kadonneen, Tea Itkonen kertoo.

Nettiseurannassa paketin jäljet katosivat lajittelukeskukseen. (TEKSTI JATKUU KUVAN ALAPUOLELLA)

– Kyseessä on halkomotin kokoinen lähetys, noin 40 laatikkoa. Miten näin iso paketti saattoi kadota, Tea Itkonen ihmettelee.

– Yksi tuttava kommentoi facebookissa, että oli hänen tutultaan kadonneet kahdeksan metriä pitkät kattotuolitkin kuljetuksessa, Itkonen hymähtää.

Löytyivät Hämeenlinnasta

Tea Itkonen tiedusteli kirjojensa kohtaloa chatin kautta tuloksetta, samoin painotalo. Itkosen tuttava jopa ajoi Vantaalle ja kävi läpi lajitteluterminaalin 150 lastauslaituria ja ovet, joissa oli ovisummeri. Hän ei kuitenkaan saanut vastausta kysymyksilleen.

Itkonen joutui menemään viime lauantaina joulumarkkinoille Karjala-talolle Helsinkiin ilman kirjojaan. Osalle ennakkotilaajista hän oli pystynyt toimittamaan tiedon kirjojen katoamisesta, mutta paikalle tuli runsaasti sellaisia, joilla ei ollut tietoa.

– Ihmiset olivat ymmärrettävästi pettyneitä. Osa heistä on iäkkäitä, 80–90-vuotiaita ja kulkeminen ei ole helppoa, kertoo Tea Itkonen.

Hänellä oli maanantaina Seinäjoella kirjansa toinen julkistamistilaisuus. Sinne hän luuli jo saavansa kirjat, sillä kirjalaatikot löytyivät maanantaina puolen päivän aikoihin Hämeenlinnasta.

– Kirjapaino oli pyytänyt, että 12 laatikkoa kirjoja otettaisiin erilleen, jotta voisin noutaa ne, kun ajan Hämeenlinnan ohi matkalla Seinäjoelle. Posti oli kuitenkin vienyt kaikki laatikot ja ne olivat matkalla Porvooseen, huokaa Tea Itkonen.

Kirjapainon edustaja ajoi 130 kilometrin matkan Tampereelle tuomaan Itkoselle painotalon ainoan kappaleen kirjasta. Näin Tea Itkonen saattoi edes näyttää Seinäjoella, että millainen kirja on.

Ylimääräisiä kuluja

Tiistai-iltapäivään mennessä Tea Itkonen ei ollut saanut selitystä siihen, miksi lähetys meni Porvoon sijasta Hämeenlinnaan.

Ihmisten pettymyksen lisäksi Tea Itkosta harmittaa se, että kirjan kustantajalle, yleishyödylliselle yhdistykselle Suur-Jaakkimalaiset ry:lle tulee ylimääräisiä kuluja kirjojen postittamisesta, koska ennakkotilaajat eivät saaneet kirjoja sovitusti joulumarkkinoilta ja julkistamistilaisuudesta.

– Emme ole vielä päässeet keskustelemaan Postin kanssa mahdollisista korvauksista, Tea Itkonen kertoo.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Tuomaan markkinoilla Kaurilan Saunan puumökin edustalla käy kuhina. Mökissä myyjänä työskentelevä Maili Lydecken pakkaa tuotteita ja rahastaa lähes tauotta.

Joulunalusviikot ovat täynnä joulumyyjäisiä. Ne ovat monelle käsityöyrittäjälle ja tuotemyyjälle vuoden tärkeimpiä myyntitapahtumia. Valmistujaiset, ystävänpäivät ja hääsesonki tuovat pieniä myyntipiikkejä vuoden varrelle.

Niin on myös Kaurilan Sauna -merkillä luonnonkosmetiikkaa ja muita saunatuotteita valmistavalle Saara Lehtoselle. Hän pitää Vanhassa Meilahdessa toimivaa yleistä Kaurilan saunaa ja valmistaa tuotteet läheisessä pajassa.

– Joulukaupassa näkyy tänä vuonna veronpalautusten myöhäisempi maksupäivämäärä. Ihmiset tulivat oikeasti ostoksille vasta veronpalautuspäivän jälkeen. Sitä ennen he vain silmäilivät ja tutkivat valikoimia, Lehtonen kertoo.

Aiempina vuosina veronpalautukset maksettiin joulukuun 4. päivänä. Tänä vuonna päivä oli 11. joulukuuta.

Joulu alkaa kesäkuussa

Joulumyyntiin menevien tuotteiden valmistus on aloitettava jo kesäkuussa. Yli sadan tuotteen varastoa täytyy alkaa täydentää ajoissa, jotta mikään ei jouluna loppuisi kesken.

– Saippuoiden kypsyminen kestää pari kuukautta. Saunassamme ei ole sähköjä, joten se valaistaan mehiläisvahasta valmistetuista pitsikynttilöistä. Näitä kynttilöitä menee meillä valtavia määriä myös myyntiin, joten niitä täytyy valmistaa paljon varastoon. Vaatii pientä taikuruutta miettiä, mitä myy ja kuinka paljon, Lehtonen kertoo.

Lehtonen on toiminut Kaurilan Saunan pitäjänä ja yrittäjänä vuodesta 2009. Saunarakennus on 1800-luvun lopulla rakennettuhirsitupa ja se on tuotu Meilahden huvila-alueelle Tuusulasta 90-luvun puolessa välissä. Kolmena päivänä viikosta sauna toimii yleisenä saunana ja muuten yksityistilaisuuksiin varattavana saunana.

Saunatuotteet ovat kuitenkin tärkeä osa Lehtosen liiketoimintaa. Hän aloitti tuotteiden myymisen kiertämällä myyntipöydän kanssa toimistorakennuksissa ja markkinoilla. Nykyään hän voi keskittyä tuotteiden valmistukseen ja saunan pyörittämiseen.

– Olen saanut viimeisen kahden vuoden aikana noin 100 aktiivista jälleenmyyjää, mikä on ollut käänteentekevää toiminnalleni. Olen pystynyt palkkaamaan työntekijän, mieheni on tullut mukaan toimintaan vastaamaan myynnistä, markkinoinnista ja verkkokaupasta. Tammikuussa vakituisena aloittaa kolmas työntekijä Maili, joka on nyt Helsingin Tuomaan markkinoilla myyjänä, Lehtonen kertoo.

Käyttötuotteita tarpeeseen

Kaurilan Sauna -tuotteet ovat siis hyvin näkyvillä ympäri Suomen joulumyyjäisiä jälleenmyyjien pöydillä ja sitä kautta tietoisuus tuotteista leviää entisestään. Kaurilan Sauna on suoraan läsnä vain Helsingin Tuomaan markkinoilla ja omilla Kaurilan Saunan joulumarkkinoilla.

– Joulumarkkinoista alkaa tulla kyselyitä lokakuussa. Yleensä vastaamme kyllä. Tuomaan markkinoilla olemme kuudetta kertaa, ja meillä on siellä vakiintunut asiakaskunta. Omat joulumyyjäiset järjestimme tänä vuonna kymmenettä kertaa, Lehtonen sanoo.

Saippuoita ja voiteita myyviä yrittäjiä on paljon, mutta asiakkaitakin riittää. Lehtosen mukaan saippuat, voiteet ja kynttilät ovat käyttötuotteita, jotka eivät jää hyllyille pyörimään. Talouden nousukausi ei joulukauppiaan myynnissä näy.

– Ihmiset ovat kyllästyneet tavaramäärään. He ovat harkitsevaisia ja ostavat vain tarpeeseen. Meilläkin on ollut kahden saippuan tarjouksia, mutta moni asiakas on sanonut ostavansa vain sen yhden, jonka tarvitsee. Silti pitäisi keksiä uutuuksia ja uusia tuoksuja vanhoihin tuotteisiin, koska me naiset erityisesti haluamme hypistellä ja nuuskia jotain uutta, Lehtonen sanoo.

Kosmetologit, kampaajat, hierojat ja monilla vastaavilla palvelualoilla ammatinharjoittajat toimivat usein toiminimiyrittäjinä. Niin myös tatuoijat. Suomessa on ainoastaan yksi osakeyhtiö ja yksi osuuskunta, jotka palkkaavat tatuointitaiteilijoita.

Helsingin Kruunuhaassa toimiva Krunikan Leima työllistää seitsemän työntekijää, joista yksi on shop manager, eli tautuointiliikkeestä ja varauksista huolehtiva työntekijä, joka ei tatuoi. Krunikan Leima on Ilari Mustan yritys, joka aloitti toimintansa vuonna 2015. Se on lyhyessä ajassa vahvistanut jalansijaansa, ja Ilari Musta on ryhtynyt kehittämään koko alaa esimerkiksi tuomalla digitaalisia palveluita tatuointitoimijoiden käyttöön.

– Tässä on arvomaailma isossa roolissa. Haluan parantaa maailmaa ja tarjota nuorille tekijöille parempia mahdollisuuksia nousta siivilleen sekä tehdä sitä, mihin kokee paloa. Toiminimiyrittäjänä työskentely voi olla nuorelle hankalaa, kun intohimo on tatuoimiseen, eikä niinkään yrittämiseen, Ilari Musta kertoo.

Monet alan yrittäjät ovatkin soittaneet Ilari Mustalle ja kysyneet neuvoa. Tämä osaa vastata ja neuvoa, koska on selvittänyt asioita ja laittanut prosesseja kuntoon omassa yrityksessään. Itse hän nauttii yrittäjän mahdollisuudesta toteuttaa itseään ja luoda uutta.

Ilari Musta on taiteilijanimi, jolla hänet tunnetaan tatuointialalla. Miehen tausta on media-alalla. Tuolloin hänet tunnettiin Teemu Lehtosalona. Hän kehitti muun muassa printtilehtien ja verkkojulkaisujen ilmeitä ja käytettävyyttä design  director -tittelillä ennen yrittäjäksi ryhtymistään. Siellä hän toimi yhteistyössä organisaation eri toimijoiden kanssa ja oppi paljon liiketalouden ja rahan pyörittämisestä.

Tatuointiyrityksen pyörittäjänä elanto on huomattavasti kapeampi, mutta takaisin isoon mediakonserniinkaan hän ei kaipaa.

– Isossa mediaorganisaatiossa mahdollisuudet vastaavaan vaikuttamiseen ovat rajalliset. Kustannuksista leikataan koko ajan. Tatuointiala on puolestaan Yhdysvalloissa kuudenneksi kasvavin vähittäiskaupan ala. Alalla on paljon positiivista kilpailua ja tekijät tsemppaavat toisiaan tekemään parempaa taidetta, Ilari Musta kertoo.

Muutamia media-alan projekteja Ilari Musta on tehnyt, mutta vähenevissä määrin. Kaikki, mikä ei tue tatuointialaa, vie liikaa aikaa.

Nollasta alkuun

Ilari Musta on käynyt taidelinjoja ja -kouluja ala-asteelta lähtien. Tatuointeja ja taidetta hän ei yhdistänyt samaan lauseeseen ennen kuin reilusti yli kolmekymppisenä. Alkusysäys tuli Mastodon-hevibändin keikalla. Bändi on tunnettu musiikin lisäksi tatuoinneistaan.

–Keikasta nousi kova uho ja tilasin netistä tatuointikoneen, vaikka en osannut tehdä sillä mitään, Ilari Musta kertoo.

Ura tatuoijana alkoi harjoittelijana vuonna 2013. Hän oli toki taitava piirtäjä, mutta tatuoinnin tekeminen vaatii rohkeutta. Tatuointiliikkeetkin tuntuivat aluksi vähän pelottavilta ja mystisiltä.

– Olin 36-vuotias ja aluksi iski arkuus. Nuoremmat survovat menemään, mutta minulla kesti päästä yli siitä, että tökin neulalla toista ihmistä. Pari vuotta meni myös siinä, että opin ajattelemaan ihoa kanvaasina, jolle voi tehdä mitä vain, Ilari Musta kertoo.

Ensimmäisen omaan nahkaan piirretyn tatuoinnin hän otti pohkeeseensa. Ensimmäinen itse tehty tatuointi syntyi omaan reiteen. Se oli ruusu.

Tatuointialakin digitalisoituu

Ilari Mustan tie harjoittelijasta tatuointialan kehittäjäksi on edennyt verrattain nopeasti. Kruununhaassa on pienemmän liikkeen lisäksi nykyään myös sataneliöinen ateljeetila. Omien palkattujen tatuointiartistien lisäksi Krunikan leima tuo kansainvälisiä taiteilijoita Suomeen.

Joulukuun alussa kasvuyritystapahtuma Slushissa Ilari Musta esitteli myös Guest Spot -alustaa, jonka avulla voi hallinnoida alalla tehtävää keikkatyötä EU:n sisällä. Sen alkuvaiheen kehittelyä on tukenut myös  Business Finland -verkosto.

Ilari Musta halusi Slushissa saada ihmisiä kiinnostumaan tatuointialasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista palveluiden digitalisoimisessa.

– Ala on valtava, mutta sille on tarjolla vain pari digitaalista palvelua. Sinne mahtuisi vaikka mitä, jos löytyisi ihmisiä, joiden kanssa kehittää palveluita. Alan yllä leijuu hieman hämyisä verho, mikä voi karkottaa sovelluskehittäjiä. Myös alan hajanaisuus yksittäisiä toiminimiyrittäjiä tekee sen, että isommat yritykset, joiden kanssa tehdä kehitysyhteistyötä, puuttuvat, Ilari Musta sanoo.

Tähän asti ainoastaan Krunikan Leima on käyttänyt alustaa, mutta Guest Spot olisi koko alan käytössä ja se toimisi nykyistä paremmin.

– Tapaamiset meni hyvin ja fiilis oli rento. Ehkä kaikkein hienoin juttu oli, että jokainen, jonka tapasin oli innostunut antamaan todella arvokkaita neuvoja myyntipuheeseen, mutta myös liikeidean kehittämiseen, Ilari Musta kertoo.

Vielä on liian aikaista sanoa, poikiiko Slush-tapaamisest rahoittajia. Pitkällä tähtäimellä Guest Spot voisi olla myös Ilari Mustan uusi päätyö.

Työtä riittää kuitenkin vielä sekä oman yrityksen että alan kehittämisessä.

–  Oli mun tulevaisuus sitten palvelunkehittäjänä tai tatuointiyrittäjänä, niin parasta duunissa on kuitenkin ihmiset joiden kanssa tätä työtä saa tehdä, mutta myös joille tätä työtä tekee. Mulle päivän lopuksi suurin palkinto on nähdä kuinka näistä tyypeistä kehittyy raudankovia ammattilaisia, Ilari Musta sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

– Haluan haastaa itseni ja oppia koko ajan uutta. Ryhmätyössä asetan riman niin korkealle, että myös muilla tiimiläisillä on mahdollisuus kehittyä.
Muotisuunnittelijana ja Luhdan Ril´s -designerkonseptin luojana tunnettu Pohjalainen on toiminut yrittäjänä kolmekymmentä vuotta. Taideteollisesta korkeakoulusta alun perin valmistunut nainen hankki lasi- ja keramiikkamuotoilijan koulutuksen vähän alle kuusikymppisenä.

– Tällä hetkellä teen lähinnä lasitaidetta aina uniikkitöistä piensarjoihin, koruihin ja valaisimiin.
Pohjalainen on ollut aina kiinnostunut niin yritysyhteistyöstä kuin yksityisasiakkaistakin.

– Massatuotantoon tarkoitettuja vaatteita suunnitellessani olen hyötynyt siitä, että olen tehnyt myös uniikkiasuja.

Kuopiolaisyrittäjä matkustaa säännöllisesti niin Nuutajärvelle kuin lasitaiteen mekkaan, Italian Muranoon.

– Suunnittelijana olen rohkea ja hion jokaista työtäni viimeiseen asti. En voi lopettaa ennen kuin kaikki aika on käytetty. Ei luova työ onnistu tuosta vaan, simsalabim.

Shanghain Pudongissa viime vuonna pidetty Suomi 100 vuotta -teemanäyttely avasi Pohjalaisen lasituotteille ovet Kiinaan.

– Kysyntä on ollut jopa hämmentävää. Osa kiitoksesta kuuluu Creamentorsille, jonka liiketoimintaosaajat ovat toimineet apunani kansainvälistymisessä.

Omaa inspiraatiotaan Pohjalainen vaalii harrastamalla kulttuuria ja liikuntaa.

– Minulla ei ole yhtään niin tärkeää työtehtävää, ettenkö kävisi joka päivä jumpassa tai lenkillä. Työtäni en aio lopettaa pitkään aikaan.

Leila Itkonen

toimitus(at)yrittajat.fi

– Palvelu tulee tarpeeseen, sillä majoitamme paljon perheitä, joilla on lemmikkejä mukana. Heiltä tuli selkeä pyyntö eläinten aktiviteeteille. Koirien kanssa harrastetaan paljon muuten ja toimintaa halutaan lomallakin, kertoo Tahko Farmin yrittäjä Minna Kirjavainen-Puustinen.

Kuopion Nilsiässä sijaitsevalla Tahko Farmilla on tarjolla koirille suunnattuja aktiviteetteja ensimmäistä kertaa joululoman aikana. Toiminnan järjestää Satumainen Hoiva -lemmikkihoitolan yrittäjä Satu-Maarit Koponen.

– Asiakas voi tuoda lemmikin aktiiviseen kolmen tunnin päivähoitoon. Lemmikin omistaja voi mennä omiin harrastuksiin, vaikka rinteisiin tai ratsastusretkelle lemmikin puuhastellessa nenätyöskentelyn, liikunnan ja koiramaisten leikkien parissa, kertoo Koponen.

Toinen ohjelma on tassutreffit, jossa lemmikit ja niiden omistajansa harrastavat yhdessä tunnin ajan. Tunnilla harjoitellaan muun muassa hihnakäyttäytymistä, rauhoittumista ja katsekontaktia. Lopuksi kaivetaan, käytetään leukoja, saalistetaan ja leikitään toisten karvakavereiden kanssa.

Perhematkailu suosiossa

Minna Kirjavainen-Puustinen kertoo, että joulu on vilkasta matkailuaikaa myös Tahkolla.

– Suurin osa matkailijoista on perheitä kotimaasta. Perhematkailu on lisääntynyt todella paljon viime vuosina.

Tahko Farmilla on toiminut ympärivuotisesti kotieläinpiha ja ratsastustalli viiden vuoden ajan.

– Majoitustoiminnan aloitimme vuonna 2000. Aikaisemmin tuotantorakennuksina olleet tilat on peruskorjattu matkailukäyttöön.

Kirjavainen-Puustinen vetää yritystä yhdessä miehensä Hannu Puustisen kanssa. Farmi sijaitsee Puustisen sukutilalla Tahkon matkailukeskuksessa.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Tahko Farmi

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös vastikään perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 13.–19.12.2018 AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 75 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 1 118 000 euroa ja tuloksen keskiarvo on noin 151 000 euroa.

Pk-yrittäjistä aikoo äänestää eduskuntavaaleissa peräti 90 prosenttia. Vain viisi prosenttia kertoo, että ei aio äänestää. Viisi prosenttia ei osaa sanoa, äänestääkö.

Yrittäjien joukossa kokoomus on suosituin puolue, sitä aikoo äänestää 33 prosenttia gallupiin vastanneista. Toiseksi suosituin on keskusta, jota sanoo äänestävänsä 11 prosenttia vastaajista. Epävarmojen äänestäjien joukko on melko iso, sillä 16 prosenttia ei osaa sanoa vielä, mitä puoluetta äänestää. Lisäksi 11 prosenttia vastaajista ei halua kertoa puoluevalintaansa.

Viime eduskuntavaaleissa vuonna 2015 yrittäjät äänestivät eniten kokoomuslaisia ehdokkaita: heitä äänesti 39 prosenttia gallupiin vastanneista. Keskustaa äänesti 14 prosenttia, perussuomalaisia 9 prosenttia ja vihreitä seitsemän prosenttia vastaajista.

12 prosenttia ei halunnut kertoa, mitä puoluetta äänesti ja kuusi prosenttia jätti äänestämättä vuoden 2015 vaaleissa.

Yrittäjägallupilla kerätään säännöllisesti tietoa suomalaisten pk-yrittäjien suhtautumisesta erilaisiin ajankohtaisiin, yrityksiä koskeviin sekä niiden toimintaympäristöön liittyviin asioihin. 

Tutkimukseen vastasi yhteensä 1009 pk-yrityksen edustajaa. Tiedonkeruu tehtiin joulukuun 2018 toisella ja kolmannella viikolla. Tulosten luottamusväli on kokonaistuloksen osalta +- 3,1 prosenttiyksikköä.

toimitus (at) yrittajat.fi
 

Hallitus antoi kuluvalla viikolla eduskunnalle esityksen raskaiden kuorma-autojen tienkäyttöverosta ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä.

Tienkäyttöveroa maksaisivat jatkossa kuorma-autot ja ajoneuvoyhdistelmät, joiden kokonaismassa on yli 12 tonnia. Vero koskisi Suomessa ja ulkomailla rekisteröityjä ajoneuvoja.

Vero määrättäisiin veroilmoitusten perusteella. Verovelvollinen voisi ilmoittaa kuorma-auton käyttökaudeksi 1, 7, 30 tai 365 päivää. Veron määrä olisi 400–1122 euroa vuoden käyttökaudelta ajoneuvon euro-päästöluokan ja akseliluvun mukaan. Päivän käyttökaudelta vero olisi kahdeksan euroa kaikille kuorma-autoille.

Näin verouudistus vaikuttaisi

Hallitus laskee, että yli puolella ajoneuvoista verorasituksen muutos olisi enintään 200 euroa nykyiseen verrattuna. Vetolaitteettomien kuorma-autojen verotus kiristyisi noin 70 prosentilla ajoneuvoista. Noin 20 prosentilla ajoneuvoista vuotuinen vero nousisi jonkin verran yli 300 eurolla. Raskaiden ajoneuvoyhdistelmien verorasitus sen sijaan kevenisi.

Verojen määrä lisääntyisi noin kolmasosalla täysperävaunuyhdistelmistä ja noin 60 prosentilla puoliperävaunuyhdistelmistä.

Kotimaisille raskaille kuorma-autoille tienkäyttöveroa kompensoitaisiin alentamalla ajoneuvoveroa mahdollisimman lähelle EU-lainsäädännön edellyttämää minimitasoa. Samalla veron rakennetta muutettaisiin siten, että se määräytyisi kuorma-auton kokonaismassan, akselien lukumäärän ja jousitustyypin perusteella. Veroon vaikuttaisi myös se, onko auto varustettu perävaunujen vetämiseen.

Uuden lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 alusta. Tienkäyttöveron arvioidaan lisäävän valtion vuotuisia verotuloja noin 34 miljoonalla eurolla, josta kotimaisten kuorma-autojen osuus olisi noin 28 miljoonaa euroa.

Kotimaisten kuorma-autojen ajoneuvoveron alentamisen arvioidaan puolestaan vähentävän valtion verotuloja noin 28 miljoonalla eurolla.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Supercellin myymisen jälkeen Suomessa ei ole nähty massiivisia pelialan kauppoja, ennen tätä viikkoa. Amerikkalainen Zynga ostaa helsinkiläisen Small Giant Gamesin 610 miljoonalla eurolla. Kauppa vahvistuu vuodenvaihteessa ja osa kaupasta maksetaan Zyngan osakkeina.

Ensimmäisessä vaiheessa Zynga ostaa 80 prosenttia pelistudiosta ja loput 20 prosenttia kolmen vuoden kuluessa. Myyjinä ovat sijoitusyhtiö EQT Ventures ja Creandum, Small Giant Gamesin perustajat ja henkilöstö sekä ryhmä muita sijoittajia.

Small Giant Games tunnetaan erityisesti Empires & Puzzles -mobiiliroolipelistään, joka erottuu perinteisistä roolipeleistä pulmapeleillään. Peli oli kerännyt viime kesänä yli miljoona latausta ja tällä hetkellä pelaajia on päivittäin noin 1,6 miljoonaa.

Kaksi aikaisempaa hittiä

Kyse ei ole ainoasta Small Giant Gamesin hitistä. Vuonna 2016 kehittäjän Rope Racers nousi sovellusten suosiota mittaavan App Annien listoilla ladatuimmaksi iPhone-kilpailupeliksi 40 maassa ja oman kategoriansa top10-pelien joukkoon 51 maassa. Vuotta aikaisemmin Oddwings Escape -mobiilipeli keräsi App Storess miljoona latausta viikon aikana.

Small Giant Gamesin toimitusjohtajan Timo Soinisen mukaan yhtiöllä oli useampia ostotarjouksia, joista se valitsi mielestään parhaan. Soininen kommentoi kauppaa Ylen haastattelussa.

Helsinkiläisyhtiö jatkaa toimintaansa itsenäisenä pelikehittäjänä. Nykyiset avainhenkilöt jäävät sen palvelukseen. Uusia pelejä on odotettavissa ensi vuonna.

Kuva: Small Giant Games

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien Kantar TNS -tutkimusyhtiöllä teettämään Yrittäjägallupiin vastasi 1009 yrittäjää, Suomen Yrittäjien jäsenien lisäksi Gallup Forum -yrittäjäpanelisteja sekä LeadDesk -yritystietokannasta poimittuja yrittäjiä.   

Syitä epäreiluksi koettuun tilanteeseen on monia. Vastaajat saivat valita useamman vaihtoehdon. Selvästi suurimmaksi syyksi yrittäjät kokivat sen, että julkinen toimija hinnoittelee palvelut ja tuotteet alle kustannustason. Näin vastasi 64 prosenttia niistä, jotka kokivat kilpailun epäreiluksi.  

– Asia kismittää monia yrityksiä. Julkinen elinkeinotoiminta syö elintilaa yksityisiltä yrityksiltä ja kilpailu koetaan vahvasti epäreiluksi. Tähän päättäjien on tartuttava. Meillä on liikaa julkista elinkeinotoimintaa ja verorahoilla tehdään turhaan sellaisia investointeja, joihin löytyisi myös yksityistä pääomaa, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.  

Epäreiluksi koettu kilpailutilanne korostui erityisesti palvelu- ja rakennusalojen yrittäjien keskuudessa.  

Yrittäjät kokevat kilpailutuksen puutteen epäriluna

Toiseksi yleisimmäksi syyksi yrittäjät kokivat, että julkinen toimija saa asiakkaita ilman kilpailutusta. Tämä vaihtoehdon valitsi 47 prosenttia niistä vastaajista, jotka kokivat kilpailun epäreiluksi. Kolmanneksi suurin syy oli se, että julkinen toimija saa asiakkaita yksinoikeudella, ja näin vastasi 35 prosenttia kilpailun epäreiluksi kokeneista vastaajista.  

Lisäksi ongelmallisena koettiin se, että julkinen toimija ostaa tuotteita ja palveluita toiselta julkiselta toimijalta. Tämän vastausvaihtoehdon valitsi 26 prosenttia kilpailun epäreiluksi kokeneista vastaajista. 

– Ruokahuolto, kiinteistöhoito ja -hallinto, pesulapalvelut ja jopa tietohallinto voivat olla kuntayhtiöiden käsissä. Tilanne on huonompi kuin sen oletetaan olevan. Usein suljetaan silmät siltä, miten kuntayhtiöt vievät asiakkaita yrittäjiltä ja häiritsevät yritysten kasvua, Mikael Pentikäinen sanoo. 

Toistaiseksi suurin osa vastanneista yrittäjistä ei ole jättänyt investointeja tekemättä kilpailutilanteen vuoksi, mutta 15 prosentilla kaikista vastaajista kilpailutilanne julkisten toimijoiden kanssa on vaikuttanut investointeihin.  

Yritystuet tuhlaavat verorahoja 

Myös yritystukien koetaan häiritsevän kilpailua. Yrittäjägallupiin vastanneista 48 prosenttia koki, että yritystukia pitäisi vähentää nykyisestä.

Rakentamisen alalla 55 ja kaupan alalla 50 prosentti vastaajista koki yritystuet ongelmallisina. 

Teollisuuden alalla 48 prosenttia ja palvelualojen toimijoista 47 koki, että yritystukia pitäisi vähentää. 

– Monet yrittäjät ovat hyvin kriittisiä yritystukia kohtaan ja haluavat vähentää niitä. Niiden koetaan sotkevan kilpailua ja tuhlaavan verorahoja, Pentikäinen sanoo. 

– Joissakin tapauksissa yritystukia saavat toimialan isot yritykset, mutta pienet eivät. Innovaatio- ja kehityspuolen tukia toki kannatetaankin, Pentikäinen sanoo.  

Elina Hakola

elina.hakola ( at ) yrittajat.fi

Palvelusetelipalkkioiden arvonlisäverokohtelu on tähän saakka voinut vaihdella. Arvonlisäverotuksen muutos vuoden 2019 alusta tuo käytäntöihin yhtenäisyyttä: jatkossa se provisio, jota palvelusetelioperaattori veloittaa palveluntuottajilta on arvonlisäverollinen. 

Muutoksen taustalla on EU-direktiivi, jolla yhtenäistettiin eri valtioiden eri arvoseteleiden varsin kirjavat alv-käytännöt. Arvoseteleitä ovat esimerkiksi kulttuuri- ja lounassetelit, lahjakortit ja prepaid-liittymät. 

Alv-muutos voi tehdä uuden loven palveluseteliyrittäjän tuloihin, ellei kunta tarkista palvelusetelin arvoa. Tarkastaminen ei köyhdytä kuntaa, sillä kuntien alv-kustannukset kompensoidaan. 

– Palvelusetelit ovat olleet käytössä jo kymmenen vuotta ja niiden verokohtelusta on vanhaa oikeuskäytäntöä. Verohallinnon alustavan käsityksen mukaan palveluseteli katsottaneen jatkossakin maksu-sitoumukseksi eikä siis arvoseteliksi, sanoo veroasioiden päällikkö Sanna Linna-Aro Suomen Yrittäjistä.

Palveluseteleitä käytetään kunnissa pääasiassa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat arvonlisäverottomia. Näitä myyvä yrittäjä ei edes halutessaan pääse arvonlisäverovelvolliseksi. Kun näin on, kaikki ostoihin sisältyneet arvonlisäverot jäävät yrittäjälle kustannukseksi.

– Palvelusetelioperaattori perii palkkion usein sekä kunnalta että sosiaali- tai terveyspalvelua tarjoavalta yrittäjältä. Arvonlisävero jää tällöin kustannukseksi yrittäjälle, mutta ei kunnalle, toteaa elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin Suomen Yrittäjistä.

Palvelusetelioperaattori Vaana Oy on laskenut, että kustannusten muutos esimerkiksi tuntihinnaltaan 30 euron palvelussa olisi yrittäjälle 23 senttiä.

Kunnan valta palveluseteliä arvostaessa on suuri

Kun kunta ottaa käyttöön palvelusetelin, prosessiin kuuluu, että aluksi arvioidaan saman palvelun kustannukset, jos kunta tuottaisi sen julkisena palveluna. Käytännössä tässä vaiheessa sorrutaan usein alihinnoitteluun, sillä laskelmista unohtuu laskea korko kunnan sijoittamalle pääomalle tai antamalle luotolle.

Kustannusten selvittyä palvelusetelin arvo määritellään tämän pohjalta. Seuraavaksi laaditaan sääntökirja, ja valitaan palvelusetelioperaattori. Palvelusetelituottajina toimivat yrittäjät voidaan valita joko julkisena hankintana tai ottamalla mukaan kaikki, joiden kanssa syntyy yhteisymmärrys kunnan asettamista ehdoista. 

– Fiksu kunta pitää palvelusetelin arvon sellaisena, että yrittäjiä löytyy. Nyt on aika tarkistaa setelin arvoa kohdalleen, Grekin sanoo.

Kunnat ovat yrityksiä paremmassa asemassa siinä, että erillisen alv-pykälän nojalla kunnille kompensoidaan myös niin sanotun piilevän alv:n kustannukset. Piilevä alv tarkoittaa arvonlisäverottoman toiminnan, kuten soten, ostoihin sisältyvää arvonlisäveroa. Tämän vuoksi setelin arvon muutos ei aiheuta kustannuksia kunnalle.
 

toimitus (at) yrittajat.fi

Yrittäjämediat etsii jatkuvasti uusia yrittätarinoita. Kuluvan vuoden aikana niitä on kertynyt useita ja kaikki ovat katsottavissa Suomen Yrittäjien Youtube-kanavalta.

Lappeenrantalainen Ville Naumanen perusti startup-yrityksen ja uupui raskaan työpaineen alla. Vaimonsa kehotuksesta Ville perusti autotalliinsa puuverstaan, jonka tuotteita ollaan viemässä maailmalle. Nyt uupumus on mennyttä elämää ja Naumanen on löytänyt paitsi elämän, myös työn tarkoituksen.

Naumanen on erikoistunut erittäin laadukkaisiin, mittatilauksena tehtäviin huonekaluihin, joissa ei esimerkiksi käytetä lainkaan ruuveja.

– Periaatteeni on valmistaa mahdollisimman kestävää. Se edellyttää, että ruuveja ja nauloja ei käytetä, Naumanen kertoi Yrittäjäsanomien artikkelissa.

Myyntimiehestä tuli prätkämies

Helsinkiläinen Leo Laurell oli vuosituhannen vaihteessa menestyvä myyntimies, jolla olisi ollut kysyntää monissa yrityksissä. Mies alkoi kuitenkin miettiä elämäänsä ja sitä, mitä hän oikeasti haluaa tehdä. Lopputuloksena Laurell päätti jättää myyntimiehen työnsä ja perustaa moottoripyöriä huoltavan ja niiden osia myyvän Prätkäpajan. Nykyisin paja on tunnettu alan harrastajien keskuudessa.

– Myyntimiehen työ ei ollut lopulta minua varten. Tajusin, etten ollut kiinnostunut muusta kuin moottoripyöristä, Laurell kertoo. 

Sijaiskodin lapsista voimaa toipumiseen

Kiuruvedellä Yrittäjämediat tapasi Sijaiskoti Satuniemeä emännöivän Tarja Arbeliuksen, joka on kasvattanut kymmeniä lapsia. Osa heistä on ollut Arbeliuksen hoivissa lähes koko elämänsä.

Sairastuttuaan syöpään Arbelius kertoo saaneensa voimaa nimenomaan sijaiskodin lapsista. Hän ei malttanut olla sairaanakaan poissa työpaikalta paria viikkoa pidempään. 

– Lapset antavat niin paljon voimaa, että koen tekeväni jotain merkityksellistä. Ja nyt on terveen paperit kädessä, Arbelius kertoo.

Rintaliivitehdas omassa kodissa

Viimeisin yrittäjätarina kertoo hämeenlinnalaisesta pariskunnasta, joka valmistaa käsityönä rintaliivejä omassa asunnossaan. Hanna Lindbergin ja Markku Mäkelän Suomen Liivineulomo on perinteikäs suomalainen rintaliivivalmistaja, joka lopetti toimintansa ja jonka pariskunta osti itselleen viime vuonna.

Pariskunta kertoo oppineensa liivien valmistuksen salat erehdyksen ja oivaltamisen kautta. Lue laajempi tarina täältä.

Nykyisin varsin trendikkäistä heinäsirkoista on tullut myös monen elinkeino. Yksi Suomen sirkkafarmareista on Savonia Grasshopperin yrittäjä Ilkka Tarvainen, joka on luopumassa tomaattien viljelystä ja keskittymässä vain heinäsirkkojen kasvattamiseen.

Tarvainen on käynyt läpi vakavan sydänkohtauksen, joka oli päättää miehen elämän. Toipumisen jälkeen "sirkkamies" on jatkanut työntekoa, mutta omaa kehoaan kuunnellen.

Alla olevasta videolinkistä löytyy vaasalaisen Johanna Tidströmin tarina. Nainen innostui somemarkkinoinnista niin, että perusti kahden ystävänsä kanssa vaikuttajamarkkinointiin keskittyvän Somessa.comin.

Videot ja teksti: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Viime vuosina älypuhelinvalmistajat ovat kilpailleet verisesti siitä, kenellä on paras mobiilikamera. Niin sanottujen kaksoiskameroiden yleistyttyä näyttää siltä, että seuraava askel on kameroiden määrän lisääminen entisestään. Huawei julkaisi jo aikaisemmin tänä vuonna kolmella takakameralla varustetun älypuhelimen Mate 20 Pron.

Nyt Nokia-tuotemerkistä tunnettu HMD Global on tuomassa markkinoille jopa viidellä takakameralla varustettua älypuhelinta. Sen lanseerausta odotetaan tammikuun aikana.

Kyseessä on Nokia 9 PureViewiksi ristitty älypuhelin. Osa saattaa muistaa PureView-nimen takavuosien "hirviökamerapuhelimeksi" ristitystä Nokia PureView 808 -laitteesta, joka julkistettiin Barcelonan mobiilikonferensissa vuonna 2012. Laite herätti suurta kohua, koska sen takakamerassa oli peräti 41 megapikselin kenno. Valitettavasti puhelin ei muuten vastannut markkinoiden odotuksia ja sen myynti jäi vaatimattomaksi.

Venäläislähteen mukaan HMD Globalin uutuuspuhelin esitellään maailmanlaajuisesti tammikuun viimeisellä viikolla.

Julkisuuteen ei ole tihkunut tarkempia tietoja uutuuden viiden kameran teknisistä ominaisuuksista. Huhujen mukaan laitteella olisi mahdollista zoomata kohdetta optisesti nykyisiä puhelimia lähemmäs.

Kuva: HMD Global

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös vastikään perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 21.12.-27.12. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 20 yritystä.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Yrittäjä Juha Kuukasjärven joulu ei olisi voinut saada surullisempaa alkua. Kuukasjärven 90-luvulta lähtien omistama hotelli Iso-Syöte paloi 21. joulukuuta lähes maan tasalle. Tulipalon syytä selvitetään edelleen.

Hotelli ja ravintolarakennus ovat tuhoutuneet lähes kokonaan. Hotellista on edelleen osa pystyssä, mutta savu- ja vesivahingot ovat niin mittavia, että rakennus joudutaan purkamaan ainakin runkoon asti.

– Vaikea sanoa, millainen tilanne on henkisellä tasolla. Olen selvinnyt pahemmastakin. 17-vuotiaana vanhempani menehtyivät autokolarissa. Tämä menetys on vain aineellista, mutta aikansa siitäkin selviäminen ottaa. Pitää vain touhuta, Kuukasjärvi kertoo.

Yrittäjä kiittelee paikallisilta yrittäjiltä ja asiakkailta saamaansa tukea.

Yrittäjillä eri käsitys yön tapahtumista

Ilta-Sanomien haastattelema Iso-Syötteen hiihtokeskuksen toimitusjohtaja Jorma Terentjeff kertoi, että lumetuksesta yöllä vastanneet työntekijät olivat murtautuneet hotellin sisälle ja herättäneet henkilökunnan.

Kuukasjärvi haluaa oikoa Terentjeffin sanomisia.

– Se ei pidä paikkaansa. Omat työntekijämme olivat töissä ja havaitsivat savun aikaisessa vaiheessa. He tekivät hälytyksen, minkä lisäksi automaattinen hälytys kytkeytyi päälle. Oma henkilökuntamme evakuoi asiakkaat ja päästivät rinnetyöntekijät sisälle auttamaan. Kukaan ei murtautunut mihinkään.

Oulu-Koillismaan pelastuslaitos sai hälytyksen hieman ennen yhtä yöllä. Kuukasjärvi oli itse paikalla pian tämän jälkeen.

– Katto oli silloin jo tulessa. Se oli syttynyt välipohjasta mutta syytä ei tiedetä. Ehdin napata kaasupullot sisältä ja varmistamaan, ettei tiloissa ollut enää ihmisiä. Iso kiitos kuuluu työntekijöille, jotka toimivat juuri niin kuin oli ohjeistettu.

Safarivälineet paloivat

Nyt Kuukasjärvi syöttää ja juottaa asiakkaitaan lähistöllä sijaitsevan hotelli Pikku-Syötteen tiloissa. Sinne on järjestetty bussikuljetus.

– Joulun ja uudenvuoden aika on pahin, koska asiakkaita on paljon. Safaripalvelut toimivat normaalisti, vaikka haalarit ja kypärät menivät palossa. Olemme onneksi saaneet niitä lainaan paikallisilta yrittäjiltä. 

Kuukasjärvi tekee nyt kaikkensa pitääkseen asiakkaat alueella.

– Hotellimajoituksen varanneille tarjoamme mahdollisuuden muuttaa varaus mökkimajoitukseen. Meillä on 36 vuokramökkiä.

Uusi hotelli suunnitteilla

Palaneen hotellin myötä Kuukasjärveltä katosi noin 70 vuodepaikkaa. Kuukasjärven mukaan hotellin vakuutukset olivat kunnossa.

– Onneksi kiinteistövakuutus ja keskeytysvakuutus oli hoidettu. Tehtyjä vuosia ja vuosikymmeniä ei kuitenkaan mikään korvaa.

Vuonna 1980 valmistunut hotelli oli vuosituhannen vaihteeseen asti Jorma Terentjeffin omistuksessa. Terentjeff puuhaa parhaillaan alueelle isoja investointeja. Kymmenen miljoonan euron hankkeeseen kuuluu yhdistetty hotelli ja monitoimiareena sekä infrastruktuuria. Tällä hetkellä Terentjeff omistaa alueella huoneistohotellin.

Kuukasjärvi pitää todennäköisenä, että palaneen hotellin paikalle nousee uusi.

– Nyt odotellaan, että tutkinta valmistuu ja saamme vakuutusyhtiöstä korvauspäätöksen. Sen jälkeen pääsemme tekemään tulevaisuutta. Kyllä minulla sellainen suunnitelma on, että hotelli rakennetaan uudelleen.

Kuvat: Juha Kuukasjärvi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kultakeskus valmistaa lähes kaikki valtiolliset viralliset kunniamerkit ja suuren osa järjestöjen ansiomerkeistä. Suomen Yrittäjille valmistuu Hämeenlinnassa vuosittain noin 1600 erilaista ansioristiä yrittäjille ja työntekijöille jaettavaksi. Lisäksi Kultakeskus tekee vuosittain 400–500 yrittäjäpatsasta. 

– Ansioristien ja kunniamerkkien valmistus vaatii pitkäjännitteistä työtä, paljon erikoisosaamista ja resursseja valmistuskapasiteettiin, kertoo myyntijohtaja Mikko Joukainen.

Kaikessa valmistuksessa tärkeintä on virheettömyys ja tasalaatuisuus. Korkeatasoinen tuotanto varmistetaan riittävillä resursseilla ja investoinneilla.

– Pystymme valmistamaan suuria määriä täysin virheettömiä tuotteita. Lopputuotteessa ei saa näkyä mitään paljain silmin havaittavaa virhettä kummallakaan puolella, Joukainen korostaa.

Palkitsemistuotteet ovat satavuotiaan Kultakeskuksen yksi liiketoimiala. Suomalainen yksityisomisteinen yritys tunnetaan myös muun muassa Kohinoor-koruista ja Kultakeskus-hopeista. Hämeenlinnassa työskentelee noin 60 työntekijää, koko konsernin henkilöstömäärä on 250.

Tarkkaa työtä puristuksesta paketointiin

Ansioristien valmistus alkaa tehtaalla puristimella, jossa on 1350 tonnin puristusvoima. Vaihetyöntekijä Matti Sarvala tekee ristin alkupalan 925/000-hopeasta. Jokaisen työvaiheen jälkeen on laaduntarkastus.

Hopeaseppä Matti Mäkelä sahaa käsin auki suurristin. Teuvo Huttunen operoi yrittäjäristin parissa sahaamalla auki yrittäjäristin aihiosta ristin tunnusosan reunat.

Hopeoitsija Pirjo Puoliväli tekee risteille kultausta. Ensin ristit käytetään lipeässä puhdistuksessa; sinne irtoaa pieninkin rasvatahra. Kultauksessa tuotteet upotetaan syanidiliuokseen, jossa sähkövirta johtaa puhtaan kullan ristiaihioihin. (teksti jatkuu kuvien jälkeen)

Pieni timantin ympärillä oleva keskusristi rodioidaan eli päällystetään platinametallilla. Marja Aronen tekee tarkkaa työtä suurennuslasin läpi.

Yksi tarkimmista vaiheista on timantin istutus timanttiristiin. 0,02 karaatin timantti tulee yleensä Belgiasta, kulta useimmiten Saksasta tai Ruotsista. Sami Laatikainen istuttaa timantit varmoin käsin ristin keskelle.

Tuotteiden osien tulee olla suorassa ja kiillotettuja.

– Jokaisen tuotteen pitää vastata tilaajan tarpeita. Emaloinnissa ei saa syntyä mustia pilkkuja, Joukainen kertoo.

Tehtaan arvokkaat materiaalit otetaan talteen pienintäkin hippusta myöten. Jopa käsienpesuvedet kierrätetään.

Sulatusuuniin laitetaan jatkuvasti uutta raaka-ainetta ylijääneistä palasista. Raaka-aineen valmistaja Janne Pykälistö työntää 1220-asteiseen uuniin hopean palasia, joka tulee ulos siisteinä levyinä valmiina uuteen käyttöön.

Loppukäsittely on tärkeä työ, jossa tuotteet kasataan, nauhoitetaan, kaiverretaan ja numeroidaan. Loppukäsittelijä Jukka Viik tekee tuotteelle vielä viimeisen laaduntarkastuksen ennen kuin paketoi sen valmiiksi asiakkaalle.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuvat ja video: Meeri Utti

Joulukuun alussa kirjattu kansalaisaloite ilotulitteiden käytön kieltämisestä yksityisiltä kuluttajilta on kerännyt tähän päivään mennessä lähes 40 000 kannatusta.

Kansalaisaloite kieltäisi yksityisiltä kuluttajilta kaikki paitsi tähtisädetikun kaltaiset pyrotekniset tuotteet.

 – En ole aloitteen kanssa samoilla linjoilla. En näe, että ensimmäinen vaihtoehto on kieltäminen. Suomessa on paljon ihmisiä, jotka haluavat käyttää ilotulitteita uudenvuoden juhlinnassa ja muussakin juhlinnassa. Heillä pitää olla siihen oikeus, Rakettitukun toimitusjohtaja Antti Aitto-Oja kommentoi.

Rakettitukku on yksi Suomen suurimmista ilotulitealan jälleenmyyjistä. Yrityksessä on nyt käynnissä täysi tohina, sillä raketteja on myyty nyt toista päivää ja h-hetki lähestyy.

"Valoshow ei ole vaihtoehto"

Aitto-Ojan mukaan alalla pitää käydä keskustelua siitä, minkä tyylisiä ilotulitteet voisivat olla jatkossa ja onko myynnissä sellaisia tuotteita, jotka eivät sovi Suomen markkinoille.

– Lainsäädännöllä pystytään vaikuttamaan esimerkiksi desibelimääriin. Eläimet säikkyvät ääntä ja varmasti se keskustelu on aiheellista. Ääneen voidaan vaikuttaa, mutta ei ilman että tuote muuttuu. Pamahdus tekee taivalle tietynlaisia kuvioita. Jos ääneen puututaan, kuviot muuttuvat.

Espoo ilmoittautui äskettäin Suomen ensimmäiseksi kaupungiksi, jossa perinteinen kaupungin ilotulitus korvataan valoesityksellä.

– Kuluttajapuolella valoshow ei ole vaihtoehto. Se vaatii arvokkaan laitteiston, jollainen on mahdollista vain ammattinäytöksissä. Kuluttajamarkkinoilla pitäisi kehittää nykyisiä tuotteita.

"Nykyisen kaltainen toiminta ei jatkuisi"

Entä mitä lähes täyskielto merkitsisi alan yritykselle?

– Meidän bisneksemme on nimenomaan kuluttajamyyntiä. Me emme järjestetä näytöksiä. Meille lakimuutos tarkoittaisi sitä, että pitäisi etsiä kokonaan toinen ala. Nykyisen kaltainen toiminta ei jatkuisi.

Aitto-Oja ei jaksa uskoa kansalaisaloitteen läpimenoon eduskunnassa.

– Toki ymmärrän heitä, jotka näin ajattelevat. On hyvä, että keskustelua käydään. Se varmistaa, että menemme alalla kestävämpään suuntaan. Silti tuntuu, että tässä on suhteellisen pieni ryhmä ihmisiä liikkeellä. Ilotulitteiden käyttäjät eivät liiemmin keskustele aiheesta.

EU-lainsäädäntö voi olla este muutoksille

Aitto-Oja uskoo, että alalla on mahdollista tehdä uudistuksia, jotka vähentäisivät ilotulitteisiin kohdistuvaa kritiikkiä.

– Jotkin asiat kaatuvat siihen, että Suomi on liian pieni markkina. Tuotepuolella ei voi tehdä kaikkea mitä halutaan, jos siihen ei löydy halukkuutta koko Euroopan tasolla.

Taustalla on EU-lainsäädäntö, joka säätelee ilotulitteiden myyntiä myös Suomessa. Tukes-ajasta EU-aikaan siirryttiin vuonna 2015. Siihen asti Suomi sai tehdä itsenäisempiä päätöksiä.

– Euroopassa on isot ilotulitemarkkinat. Valmistusmaa Kiina on taipunut siihen, että se tekee Eurooppaan paljon tuotteita eurooppalaisten vaatimusten mukaisesti. Jos haluaisimme Suomeen erilaisia tuotteita kuin mitä Euroopan isoille markkinoille tuodaan, siihen Kiinakaan ei pysty.

Lähes kaikki ilotulitteet valmistetaan Kiinassa, jolla on alata pitkät perinteet. Maassa on kokonaisia alueita, joiden toimeentulo on peräisin ilotulitteista.

Näin lainsäädänto on muuttunut

Ilotulitteiden lainsäädäntö on muuttunut Suomessa rajusti sen jälkeen, kun ala itse tarttui ongelmiin. Tuolloin kyse oli ilotulitteiden yleisestä turvallisuudesta käyttäjille, ei niinkään niiden vaikutuksista eläimille.

Tuoreessa muistissa on vuoden 2010 alussa Tukesin kieltämät roomalaiset kynttilät ja kissanpieru-nimellä kulkeneet miniraketit.

– Roomalaisten kynttilöiden kohdalla käyttö villiintyi. Kun tapahtui paljon vahinkoja, ilotuliteala teki itse päätöksen ettei tuo tiettyjä tuotteita maahan. Sen jälkeen lainsäädäntö tuli perässä.

Seurauksena vahingot vähenivät merkittävästi. Myöhemmin lainsäädännön kautta on säädelty isojen rakettien räjähdemassan määrää. Aikanaan räjähdettä sai olla 200 grammaa rakettia kohden, nykyisin 75 grammaa.

– Turvallisempiin patatuotteisiin räjähdettä vastaavasti lisättiin. Alan sisällä on pyritty välttämään fyysiseltä kooltaan pieniä patoja, jotka voivat kaatua. Suosimme isompia tuotteita, jotka pysyvät helpommin pystyssä.

Myynnin lopettanut K-Kauppias: Tämä ei ole keneltäkään pois

Aitto-Oja myöntää olevansa huolestunut kauppiaista, jotka kieltäytyvät ilotulitteiden myynnistä. Näitä kauppiaita on viime aikoina ilmoittautunut K-Ryhmästä. Yksi heistä on Riihimäellä toimivan K-Supermarket Keskuskadun kauppias Tomi Salonen.

– Sen verran olen koiraharrastaja että tiedän, millaisia ongelmia raketit eläimille aiheuttavat.

Salonen pyrkii auttamaan eläimiä myös vapaa-ajallaan.

– Jos elää sellaisella periaatteella, ei voi myydä raketteja. Eläinten hyvinvointi ja auttaminen on ollut kaupan toiminnassa mukana muutenkin. Olemme muun muassa luovuttaneet tavaraa paikalliselle eläinsuojelukeskukselle.

Salonen ilmoitti rakettikiellosta K-Supermarketin omilla Facebook-sivuilla. Tähän päivään mennessä postauksen oli nähnyt 25 000 ihmistä.

– Tykkäyksiä oli 739 ja sydämen kuvia 155. Vain kaksi surunaamaa. Siitä voi laskea, miten asia on otettu vastaan. Ja vaikka vastaanotto olisi huonompi, se ei haittaisi. Tämä ei ole keneltäkään pois ja näin toimin jatkossakin.

Kansalaisaloitteeseen Salonen suhtautuu ristiriitaisin tuntein.

– En usko, että pakkokeino on toimiva. Ajatuksena on hyvä, että tehtäisiin mieluummin keskitettyjä näyttävämpiä ilotulitustapahtumia kuin että jokainen paukuttelee pitkin kyliä. Jo tänään on kuulunut pauketta, vaikka on vielä muutama päivä aikaa uuteen vuoteen.

Kuvat: Rakettitukku / K-Supermarket Keskuskatu, Riihimäki / Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

WhatApp-tilin vahvistaminen voidaan estää

Jos käytät WhatsApp-tiliä useassa puhelimessa tai useammalla puhelinnumerolla ja yrität vahvistaa numeroa toisessa puhelimessa liian usein, WhatsApp saattaa estää uudelleenvahvistamisen. Tilin voi vahvistaa vain yhdellä numerolla yhteen laitteeseen. Jos puhelin tukee kahta SIM-korttia, voit tästä huolimatta vahvistaa vain yhden numeron.

Näin WhatsApin käyttö onnistuu kahdella puhelinnumerolla

OnePlus-puhelimilla on mahdollista käyttää WhatsAppia samanaikaisesti kahdella SIM-kortilla niin, että molemmilla numeroilla on oma WhatsApp-sovellus. Kyseinen ominaisuus toimii myös esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kanssa. Ominaisuuden saa käyttöönsä, jos puhelimessa on vähintään Android 8.0 -käyttöjärjestelmä. Käyttäjän tulee myös varmistaa, että molewmmat SIM-kortit ovat aktiivisena puhelimessa. WhatsApp-toiminnallisuuden saa käyttöönsä puhelimen asetuksista kohdasta "Rinnakkaiset sovellukset". Tämä valikko näyttää kaikki sovellukset, jotka tukevat kyseistä ominaisuutta.

Näin kopioit keskustelut pilveen

Jos haluat palata WhatsApp-keskusteluhistoriaan myöhemmin, se kannattaa varmuuskopioida esimerkiksi pilvipalveluun. WhatsApp ei itse tallenna keskusteluja omille palvelimilleen. Apple-käyttäjät voivat kopioida keskusteluhistoriansa iCloudiin avaamalla WhatsAppin asetukset ja valitsemalla Keskustelut ja Varmuuskopiointi. Kyseisestä valikosta valitaan Varmuuskopioi nyt. WhatsAppin voi pakottaa varmuuskopioimaan keskustelut automaattisesti haluamallaan aikavälillä. Käyttäjä voi valita, haluaako hän varmuuskopioida myös videosisällöt. Kopiointi onnistuu, kun iPhonessa on vähintään iOS 7 -käyttöjärjestelmäversio. Käyttäjän on myös oltava kirjautuneena iCloudiin.

Näin poistat yksittäisiä viestejä keskusteluista

Napauta viestiä pitkällä painalluksella. Tämän jälkeen valitse roskakorin kuva ja valitse poista. Toiminto poistaa viestin kaikilta keskusteluun osallistujilta. Keskustelijat näkevät, että käyttäjä on poistanut viestin.

Miksi en näe paikallaolotietoja?

WhatsApp-keskusteluissa näkyy useimmiten tieto siitä, milloin vastaanottaja on ollut viimeksi paikalla tai onko hän juuri nyt aktiivinen.

Sovelluksen tietosuoja-asetuksista voit määritellä, haluatko vastaanottajan näkevän, koska olit viimeksi paikalla. Paikalla-tilaa ei kuitenkaan voi piilottaa.

Jos et näe keskustelukumppanisi viimeksi paikalla -statusta, hän on voinut piilottaa sen asetuksistaan. Jos olet piilottanut omasi, et voi nähdä statusta myöskään vastaanottajalta. Jos yhteystietosi on estänyt sinut, et näe statusta.

Näin käytät WhatsAppia tietokoneella

WhatsAppia voi käyttää kätevästi myös tietokoneella, jolloin viestien kirjoittaminen käy nopeammin. Navigoi tietokoneesi verkkoselaimella osoitteeseen https://web.whatsapp.com. Avaa sen jälkeen WhatsApp puhelimellasi ja mene asetusvalikkoon. Etsi sieltä kohta WhatsApp Web / työpöytäohjelma. Valitse "Lue QR-koodi" ja kohdista puhelimesi kamera tietokoneen ruudulla näkyvään QR-koodiin.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

– Jos yrittäjä haluaa, että yritys menestyy, hänen täytyy pitää jaksamisestaan huolta, kertoo fysiatrian erikoislääkäri ja eläkeyhtiö Elon lääketieteellinen johtaja Maarit Gockel Suomen Yrittäjien Kasvuyrittäjäverkoston, SY:n, Elon, Fennian ja Finnveran Kasvun tiellä -tapahtumassa.

– On tärkeää tietoisesti huolehtia palautumisesta. Mieti yksi rentoutumistapa, jota voit tehdä päivittäin, Gockel sanoo.

Palautuminen on suurin yrittäjien työssäjaksamisen haaste. Vapaapäivät, sosiaaliset kontaktit työpaikan ulkopuolella ja päivittäiset tauot ovat asioita, joista ei saisi lipsua.

– Yrittäjät usein ajattelevat, että kiireinen vaihe kestää vain hetken, mutta vaihe saattaakin venähtää kymmeneksi vuodeksi. Lomia ei ole pidetty, mikä korostuu eläkehakemuksissa. Ihminen uupuu, mikä lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä, Gockel sanoo.

Jos ihminen kärsii jatkuvasti stressistä, yölläkään keho ei enää palaudu.

Gockel kehottaa pitämään kiinni viikoittaisesta vapaapäivästä, päivittäisestä rentoutumishetkestä ja tauosta sekä kesälomista. Valtaosalle ne riittävät jaksamisen ylläpitämiseksi. 

Lisäksi yrittäjän täytyisi huolehtia työpaikan ulkopuolisista sosiaalisista kontakteista.

Pieniä taukoja kotitoimistossa

Kiinteistövälittäjien sihteerinä toimiva yrittäjä Nina Kajonsolan viikkorytmi elää kiinteistövälittäjien rytmissä. Se tarkoittaa töitä usein sunnuntaisin. Lauantai on viikon ainoa vapaapäivä.

Kajonsola huomaa stressin ja kuormittumisen uniongelmina sekä ryhdin ja kunnon lysähtämisenä. Silloin pitää päästä liikkeelle.

– Lauantaisin teen mitä huvittaa. Yritän olla tekemättä kotitöitä. Olen perheen kanssa ja kotoilen. Silloin ei katsota kelloa tai kalenteria. Paras rentoutumiskeino on mennä metsälenkille, Kajonsola kertoo.

Kajonsola on toiminut monenlaisena yrittäjänä. Hän on tehnyt kotisiivousta, hevosvaellusohjaajan työtä ja toiminut kiinteistövälittäjänä. Nyt hän hoitaa yrittäjänä muiden kiinteistövälittäjien paperityöt asiakirjojen hankinnasta niiden arkistointiin.
Kajonsola tekee töitä kotoa, joten kotitoimistossa työpäivää on helppo palastella esimerkiksi heittämällä pyykit koneeseen tai lenkittämällä koiraa. Pienet tauot auttavat arjessa. 

– Yrittäjänä työn kuormittavuus syntyy usein siitä, että tasapainon löytäminen on haastavaa. Töitä on tulee useammalta yrittäjältä yhtä aikaa, ja ne on tehtävä nopeasti, jotta kohteet saadaan myyntiin. Sillä tavalla ala on hektinen. Välillä voi olla lyhyitä hetkiä hiljaisempaa. Lomista on kuitenkin pidettävä kiinni, Kajonsola sanoo.

Vedä jarrusta ennen hätäjarrutusta

Harri Kolehmainen näyttäytyy äkkiseltään yli-ihmisenä. Kolmekymppinen yrittäjä on päivätyössä ulkoistuspalveluita tarjoavan Oma asiakaspalvelun operatiivisena johtajana. 

Viikonloppuisin Kolehmainen tekee oman yrityksensä kautta moottoriurheilu- ja yritystapahtumien juontokeikkoja. Lisäksi hän ajaa moottorikelkalla kilpaa ja pitää aiheesta Youtube-kanavaa. Kilpaurheilu vaatii treenaamista, joten sille on löydyttävä kalenterista aikaa. Samoin puolisolle.

– Joskus herään aamuviideltä, jotta ehtii tehdä kaiken. Työ ja hauskanpito menevät usein sekaisin, mutta kotona meillä menee kahdeksan ja yhdeksän välillä puhelimet äänettömälle ja älä häiritse -tilaan. Sovimme myös puolison kanssa kimpassa päiviä, jolloin emme tee töitä. Toteutus onnistuu vaihtelevasti, Kolehmainen kertoo.

Lisäksi Kolehmainen aloittaa Helsingin Nuorten Yrittäjien puheenjohtajana tulevalla kaudella. 

Rentoutuakseen Kolehmainen katsoo esimerkiksi tv-sarjoja. Jos tahti alkaa olla liian kova, Kolehmaisella on lähipiirissä ihmisiä, jotka huomauttavat siitä. Hän on jo alkanut tunnistamaan tilanteita itsekin.

Yrittäjänä Kolehmainen ei kuitenkaan koe samanlaista väsymystä kuin palkkatöissä ollessaan. 

– Päivätöissä väsymys pääsi kerran niin pitkälle, että ajoin kolarin. Pitää itse osata vetää jarrusta ennen kuin tulee hätäjarrutus, hän tietää nykyään.

Kolehmainen on tutkinut unta ja omaa kehoaan paljon itsemittauslaitteilla ja oppinut kehon toiminnasta sitä kautta paljon. Stressitason noustessa uni muuttuu katkonaiseksi, eikä keho palaudu yöllä, vaikka nukkuisikin. 

– Säännöllinen liikunta ja tasapainoinen ravinto ovat tärkeitä. Alkoholin käyttöön kannattaa kiinnittää huomiota, koska se kuluttaa kehoa ja aivoja. Itse olen jättänyt alkoholin lähes kokonaan, Kolehmainen sanoo.

Gockelin mukaan unettomuus tai unen häiriöt ovat yksi kaikkia työikäisiä piinaava ongelma. Se sotkee kortisoliaineenvaihduntaa, joka vaikuttaa stressihormoniin ja lisää lihomisen riskiä. 

Ylikuormittumisen merkit näkyvät ja tuntuvat kehossa. Verenpaine ja leposyke nousevat, jännitys menee niskaan tai vatsaan, mieliala heittelee ja osalla tupakointi tai alkoholin käyttö kasvaa. Alkoholipitoinen iltajuoma saattaa auttaa nukahtamaan, mutta sotkee unen laadun ja palautumista.

– Kannattaa opetella tunnistamaan oma stressikanava ja tapa reagoida. Elintapoja voi tarkistaa ja ajatella kehoa ystävänä. Se kertoo merkkejä, milloin asioita olisi syytä muuttaa, Gockel korostaa. 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Harri Kolehmaisen kuva Jasmin Ketola

Yrittäjämediat kysyi yrittäjien näkemyksiä yrityksen verkkosivujen suunnittelun haasteista. Kysely julkaistiin Facebookin Yrittäjät-ryhmässä.

Vaikka itse verkkosivujen toteuttaminen onnistuukin usein ilman ongelmia, päänvaivaa voi aiheuttaa kiinnostavan sisällön tuottaminen ja verkkosivujen päivittäminen sekä ylläpito.

Hieman yllättäen kustannukset eivät nouse vastauksissa merkittävään rooliin.

Näin yrittäjät kommentoivat

Haasteellisinta on ollut löytää osaaja, joka ei lisää hinnan perään nollia joka käänteessä.

Jocka Träskbäck

Helppo tai edullinen päivittäminen rakentamisen jälkeen. Hyvän sivun saa ostettua näppärästi mutta kaikki sivulle tarvittavat lisäykset sitten maksavat. On olemassa myös ”helppoja” hallintatyökaluja, johon sinut opastetaan. Kuitenkin kiireessä on tuskallista kaivella tunnuksia ja tehdä päivityksiä. Toimittaja taas ottaa tietysti joka päivityksestä rahan. Tästä johtuu että monen yrityksen sivut vanhenevat.

Toni Hujanen

Kun pitää miettiä sisältöä asiakkaan kannalta, eikä ole ammattisanastoa. Eikä liian pitkiä jorinoita. Hyviä kuvia pitää kaivaa, jos et saa itse otettua.

Minna Pajari

Miten saada niistä vähintään 10 kertaa paremmat kuin kilpailijoilla. Aina pitää olla askel edellä, se on hankalaa.

Jussi Lehtonen

Asiakkailtamme saadun palautteen perusteella kolme haastetta nousee jatkuvasti esiin: 

1. Ajan puute. Kotisivuprojektit koetaan vaikeiksi ja pitkiksi.  
2. Hyvän tekstisisällön tuottaminen hankalaa.
3. Palvelun puute sen jälkeen kun sivut on päätetty ostaa jostain muualta.

Mikko Lehtinen

Tehdä sivuista merkitykselliset potentiaalisille asiakkaille. Eli rakentaa sisältö siten, että ne vakuuttavat juuri tämän firman olevan alan asiantuntija ilman, että siellä on jotain typeriä referenssilistoja, ”käyttäjä”kokemuksia tms.

Kirsi-Marja Arvola

Itselle on hankalinta miettiä, mitkä asiat nostaa esiin näkyvimmille paikoille. Pitäisi tietää, minkä tyyppiset ihmiset tulevat tulevaisuudessa sinne ja mitä he sivuilta etsivät. Ovatko he ihmisiä, jotka löysivät meidät sattumalta, vai onko heille jo kerrottu jotain, vai ovatko ne kenties lähinnä vain työnetsijöitä. Tämä pitäisi tietysti samalla tasapainottaa sen kanssa, mihin tärkeysjärjestykseen nuo laittaisi.

Jani Pitkänen

Päivittäminen ja ajantasaisuus, asioiden esille tuonti, riittävä selkeys. Elävä sisältö, esim. blogien teko, yhteys someen, viestintäsuunnitelman teko ja siitä kiinni pitäminen.

Kaisa Välivehmas

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi