Taloussanomat uutisoi torstaina, että korkeimmillaan Helsingin ydinkeskustassa vuokrat ovat jopa 170 euroa neliöltä. Tiedot perustuvat KTI Kiinteistötiedon ja JLL:n lukuihin.

– Olemme huolissamme seuranneet, että yhä useampi keskustan kivijalkaliike on joutunut lopettamaan toimintansa. Vaatealalla on kyse ostamisen siirtymisestä verkkokauppaan, mutta myös korkea vuokrataso vaikeuttaa yrittämistä, sanoo Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala.

Taloussanomat kertoi My o My -vaateliikkeen lopettaneen paljolti ”järkkykorkeiden” vuokrien takia. 

–  Vuokrataso on aivan naurettava. Se ei vastaa mitenkään markkinan kokoa tai ostovoimaa. Kaikki keskustan hyvät tilat ovat kolminumeroisia. Aika surkeakin tila voi maksaa 200 euroa neliöltä, My o My -liikkeen toimitusjohtaja Pauliina Louhiluoto kertoo Taloussanomissa.

Monipuolinen tarjonta tuo vetovoimaa

Helsingin Yrittäjien Tiina Oksalan mukaan kaupunkien vetovoima perustuu pitkälti kaupan ja muiden palveluiden monipuoliseen tarjontaan.

– Vetovoiman kannalta olisi tärkeätä, että etenkin keskustassa olisi monen alan yksilöllisiä erikoisliikkeitä. Ne tuovat erilaista tarjontaa verrattuna kauppakeskuksiin, joissa on enimmäkseen ketjuliikkeitä.

Oksalan mukaan esimerkiksi erikoisliikkeistään tunnetulle Fredrikinkadulle on perinteisten vaatekauppojen tilalle tullut yhä enemmän designliikkeitä.

Taloussanomissa JLL:n analyytikko Tuomas Vuorinen sanoo, että Helsingin ydinkeskustaan on viime vuosina sijoittunut lähinnä ketjuliikkeitä, ei yksityisyrittäjiä.

Kiinteistöasiantuntija JLL on verrannut neliöhintoja eri Euroopan kaupungeissa. Esimerkiksi Tukholmassa huippuvuokrat ovat vain vähän korkeammat kuin Helsingissä, 186 euroa neliöltä, vaikka ostovoima kaupungissa on paljon isompi.

Oksalan mukaan nousseiden vuokrien taustalla on noususuhdanne, joka on tuonut paljon ulkomaisia pääomasijoittajia kaupunkiin.

– Pääomasijoittajien tavoitteena on tietenkin mahdollisimman hyvä tuotto, ja koska liiketilojen käyttöaste on korkea, vuokrahinnat nousevat.

Ydinkeskustan liiketilojen käyttöaste on Oksalan mukaan noin 95 prosenttia.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Tiina Rantakoski

Ennen yrittäjäksi ryhtymistään Juha Koponen, 52, työskenteli pitkään suurten yhtiöiden johtotehtävissä.

Koponen oli lääketukkuri Tamrossa Suomen toimitusjohtajana ja kansainvälisenä konsernijohtajana 2006–2012. Yhtiön mittakaavaa voi kuvailla tuolloisia lukuja hieman pyöristäen: liikevaihto puolenkymmentä miljardia ja työntekijöitä noin 5 000.

Kauppatieteiden maisteri Juha Koponen nimitettiin parin miljardin liikevaihtoa tekevän Veikkauksen toimitusjohtajaksi loppuvuodesta 2012. Hän johti silloista yhtiötä loppuun saakka, kunnes se fuusioitui uudeksi pelijätiksi Raha-automaattiyhdistyksen ja Finntoton kanssa vuoden 2017 alusta.

Fuusiomyllerryksessä ja johtajapaikkojen uusjaossa Koponen teki rohkean valinnan: hän ryhtyi yrittäjäksi, eikä ollut käytettävissä muihin johtotehtäviin kuultuaan uuden yhtiön toimitusjohtajavalinnasta.

Harkittu toiveiden täyttymys

Juha Koponen hyppäsi ammattijohtajan töistä suoraan startup-yrittäjäksi vuoden 2017 alussa. Hän osti eläköityneen isänsä pienen firman Build Care Oy:n, joka on perustettu vuonna 1990.

– Olin miettinyt yrittäjyyttä pitkään, vuosien ajan ja valmistellut asiaa. Tämä on minulle toiveiden täyttymys, Juha Koponen kertoo.

– Yrittäjänä saan tehdä vielä pidempää päivää, palkanmaksajaa ei ole jos oma työ ei tuota, Koponen naurahtaa.

Hän toteaa, että suuren yhtiön palkkajohtajalla ei ole pahemmin omaa vapautta. On rakenteiden edellyttämiä tehtäviä ja kalenteri täyttyy ”korporaatioelämän tekemisistä”.

Yrittäjällä on oma vapaus ja vastuu siitä mitä kannattaa tehdä ja miten edistää asioita.

– Palkkajohtajan ja yrittäjän työn ydin on kuitenkin sama: kehittää liiketoimintaa paremmaksi, Koponen toteaa.

Hän uskoo suurten yritysten johtotehtävissä saamastaan kokemuksesta olevan hyötyä 
yrittäjänä.

– Katson sekä ”isoa kuvaa” että yksityiskohtia, Koponen kuvailee.

Isä kehitti tuotteen

Juha Koposen isä, kemian diplomi-insinööri Vesa Koponen oli yrittäjävuosinaan kehittänyt hyvän tuotteen tehdessään pinnoiteurakointia. Hän oli tyytymätön markkinoilla oleviin liuotinpohjaisiin tuotteisiin niiden käytettävyyden sekä ympäristö- ja terveyshaittojen vuoksi.

Isä-Koponen kehitti eräänlaisen rakenteiden goretexin. Vesipohjainen, myrkytön ja hengittävä vesieriste käy niin ikääntyvien pelti- ja huopakattojen kuin kylpyhuoneiden suojaukseen, yleensäkin rakenteiden suojaamiseen kosteudelta, korroosiolta ja kulumiselta.

– Isä käytti kehittämäänsä tuotetta työssään pinnoitusurakoinnissa, mutta ei kaupallistanut sitä. Sitä ei ollut myynnissä missään. Asiakkaat kyselivät sitä ja kävivät hakemassa isäni autotallin ovelta, Juha Koponen kertoo.

Tuotteen nimen keksiminen oli yksi Juha Koposen ensimmäisiä tehtäviä hänen ryhtyessään yrittäjäksi.

Joustavan ja moneen käyttötarkoitukseen sopivan vesieristeen nimeksi tuli Elaproof. No aikooko Koponen palkata tuotteen mannekiiniksi rap-artisti Elastisen (Kimmo Laiho), joka tunnetaan myös lempinimellä Ela?

– Asia kävi kyllä mielessä tuotteen nimen keksimisen yhteydessä. Teimme Kimmon kanssa yhteistyötä Veikkauksen vuosina, Juha Koponen naurahtaa vastauksena toimittajan kysymykseen.

Kovaa kasvua

Juha Koponen on ryhtynyt nyt hartiavoimin kaupallistamaan Elaproofia ja kasvattamaan yhtiötä. Build Carella on tällä hetkellä noin kymmenen työntekijää. Tiimissä on niin kemistiä kuin myyntiammattilaista.

Yhtiöllä on kovat tavoitteet kasvaa ja kansainvälistyä.

– Ensimmäisen tilikauden eli 2017 liikevaihtomme oli runsaat sata tonnia, tänä vuonna pääsemme lähelle puolta miljoonaa ja uskon, että ensi vuonna menee miljoonan raja rikki. Viiden vuoden päästä tavoitteena on vähintään kymmenen miljoonan liikevaihto, Juha Koponen visioi.

Build Carella on jo yhteistyökumppaneina rakennusurakoitsijoita eri puolilla Suomea ja lisää urakoitsijoita ja jälleenmyyjiä haetaan aktiivisesti. Elaproofia on myynnissä nyt noin 60 paikassa, muun muassa Starkeissa ja K-raudassa sekä useissa nettikaupoissa, esimerkiksi netrauta.fi:ssä ja taloon.comissa.

Niin ammattijohtaja kuin yrittäjä tarvitsee hyviä ihmisiä vierelleen ja ympärilleen. Koponen esimerkiksi sai yhtiönsä hallitukseen Aalto-yliopistosta kemiantekniikan professorin Jukka Seppälän.

– Huipputyyppi. En tuntenut häntä entuudestaan, mutta soitin hänelle ja hän tuli, Koponen kertoo.

Kansainvälisille markkinoille

Juha Koponen aikoo viedä ElaProof-vedeneristeen kansainvälisille markkinoille. Kumppaneiden etsintä on käynnissä.

– Olemme aloittamassa myynnin muihin Pohjoismaihin ja EU:n lähimarkkinoille, Saksaan ja Puolaan, Juha Koponen kertoo.

Mikä saa Koposen uskomaan tuotteensa menestykseen ja kansainväliseen kasvuun kilpaillulla rakennusalalla?

– Tämä on ekologinen tuote. Ekologisuus ei ole vielä mikään johtoajatus rakennusalalla ja rakennusmääräyksissä Suomessa, mutta esimerkiksi Saksassa ollaan pidemmällä. Tulevina vuosina EU kieltää kemikaaleja yksi kerrallaan. Ajan mittaan moni nykyisistä tuotteista tippuu markkinoilta, Juha Koponen sanoo.

Koponen uskoo myös tuotteensa helppokäyttöisyyden olevan etu. Elaproofista on tulossa myös uusi tuoteversio sisäkäyttöön. Se on tarkoitettu ilmatiivistyksiin ja radonkatkoihin.

Myös kuluttajista yhä suurempi osa on yhä enemmän kiinnostunut ekologisista rakennusalan tuotteista, vaikka valtavirta meneekin hinnan tai tietyn toiminnallisuuden perusteella

Lopuksi konsulttien työhaastatteluissa käyttämä kysymys: Missä näet itsesi kymmenen vuoden päästä?

– Ennustaminen noin kauas on vaikeaa… useita vuosia näen itseni kehittämässä tätä liiketoimintaa. Olenko 10 vuoden päästä eli 62-vuotiaana hands on tässä yrityksessä? Sitä en uskalla lähteä spekuloimaan, mutta todennäköisyys on suuri, että työskentelen aktiivisesti tämän yhtiön kanssa, Juha Koponen sanoo.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Juttu on julkaistu Yrittäjäsanomissa 6/2018

Supercellin perustaja Ilkka Paananen tiedotti koulun perustamisesta joulukuun alussa Slush-tapahtumassa. Tuolloin kerrottiin, että ensimmäisissä opiskelijahauissa on 18–30 vuoden ikäraja.

Yläikärajasta nousi kova keskustelu ja kritiikki sosiaalisessa mediassa.

Koulun hallituksen puheenjohtajana toimiva Linda Liukas otti tuolloin kantaa keskusteluun Geek Women Unite -Facebook-ryhmässä. Liukkaan mukaan tarkoituksena ei ollut asettaa yli 30-vuotiaita eriarvoiseen asemaan.

– Minua huoletti valmisteluvaiheessa erityisesti se, miten saadaan esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, välivuosiin jäävät, sellaiset jotka eivät millään tavalla koe itseään teknologia-alalle kuuluvina, sosioekonomisesti erilaiset ja niin edelleen mukaan tähän ja löydetään kanavat tavoittaa, Liukas kirjoitti Facebook-ryhmässä.

Nyt perjantaina koulu ilmoitti luopuvansa 30 vuoden yläikärajasta.

– Olemme olleet todella otettuja ja iloisesti yllättyneitä Hive Helsingin herättämästä valtaisasta kiinnostuksesta. Monet yli 30-vuotiaat ovat toivoneet mahdollisuutta hakea kouluun jo ensimmäisissä opiskelijahauissa, toteaa Hive Helsingin johtaja Minna Kivihalme.

Valtava pula koodaajista

– Suomessa on valtava pula koodaajista, mutta kyse ei ole vain siitä, kuinka monta uutta koodaajaa tarvitsemme. Vielä tärkeämpää on, että tarvitsemme koodaajia nykyistä huomattavasti monimuotoisemmista taustoista, toteaa Hive Helsingin koulukonseptin Suomeen tuovan Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen.

– Kyseessä ei ole pelkästään matemaattisesti lahjakkaiden miesten insinööritiede. Tällä hetkellä moni lahjakas, luova nuori ihminen, erityisesti nainen, ei edes harkitse koodausta uravalintana. Tässä menetetään valtavasti potentiaalia,

–Tästä syystä Hive Helsinki etsii opiskelijoita mahdollisimman erilaisista taustoista. Koulun kantava ajatus on, että mitä tahansa pystyt kuvittelemaan, sen pystyt myös koodaamaan, Paananen sanoo.

Ranskalainen koulutusmalli

Hive Helsingin kansainvälisissä sisarkouluissa, jotka pohjautuvat samaan ranskalaisessa Ecole 42 -koulussa kehitettyyn pedagogiikkaan, on laajennettu ikäskaalaa vuosien mittaan. Hive Helsingissä ikärajoista luovutaan siis nyt jo ennen ensimmäisen haun alkua.

– Haluamme muuttaa vallitsevat käsitykset koodaajista ja koodauksesta. Siksi etsimme opiskelijoiksi lahjakkuuksia kaikilta elämänalueilta, kaikista sukupuolista ja monenlaisella elämänkokemuksella. Ikärajattomuus sopii hyvin tähän ajatteluun, koulun johtaja Minna Kivihalme toteaa.

Haku Hive Helsinkiin aukeaa 15. tammikuuta 2019. Ensimmäisenä vuonna koulussa aloittaa 100 opiskelijaa. Aiempaa tutkintoa ei vaadita.

Lahjakkuutta alalle mitataan ensimmäisessä vaiheessa verkossa tehtävällä logiikkatestillä. Testin läpäisseet kutsutaan intensiivikurssille, jonka perusteella lopulliset opiskelijavalinnat tehdään.

Hive Helsinki on vertaisoppimiseen perustuva keskimäärin kolmevuotinen opinto-ohjelma, joka on vaatimuksiltaan ja sisällöiltään verrattavissa korkeakoulun tasoiseen koulutukseen. Koulutus pitää intensiivisen opiskelun lisäksi sisällään työharjoittelujaksoja.

Opinto-oikeus on elinikäinen ja opiskelija voi palata täydentämään osaamistaan sitä mukaa, kun työelämän vaatimukset sitä edellyttävät.

Supercell sijoittaa koulua vetämään säätiöön 8–10 miljoonaa euroa viiden ensimmäisen toimintavuoden aikana. Sen jälkeen mukaan toivotaan julkista rahaa. Investoinnista merkittävä osa kuluu tilojen ohella oppilaiden käytössä oleviin laitteisiin.

toimitus(at)yrittajat.fi

Yhteistyö käynnistyy tammikuun lopulla, kun Facebook järjestää ensimmäisen Facebook Connect -tilaisuutensa Helsingissä. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki yrittäjät.

Yli 2,8 miljoonaa suomalaista käyttää Facebookia kuukausittain, ja se on yrittäjienkin eniten käyttämä sosiaalisen median kanava. 

– Lähes kolme miljoonaa käyttäjää tarkoittaa hienoa mahdollisuutta kasvattaa ja kehittää yritystä. Facebook tuo tilaisuuteen asiantuntijoitaan kertomaan, kuinka oppia käyttämään Facebookia ja Instagramia menestyksekkäästi liiketoiminnassa ja mainostamisessa, Suomen Yrittäjien viestintäjohtaja Taru Jussila kertoo. 

Facebookin Suomen maajohtaja Sam Rihani uskoo yritysten saavan Connect-tilaisuudesta paljon konkreettisia vinkkejä Facebookin ja Instagramin käyttöön.

– Kerromme esimerkiksi, miten luoda tarinoita ja videoita. Viestintä on nopeaa ja tarinoiden on herätettävä heti huomiota ja ohjattava toimimaan.

Rihanin mukaan yrityksiä on heräteltävä siihen, että sosiaalista mediaa käytetään pääosin mobiilisti.

– On tärkeätä ymmärtää, miten kuluttajat käyttäytyvät mobiilisti. Kuluttajakeskeisen datan kerääminen on oleellista, päätökset täytyy tehdä sen perusteella, Rihani korostaa.

Facebook on järjestänyt vastaavanlaisia tilaisuuksia aiemmin Ruotsissa, mutta 31. tammikuuta järjestettävä tapahtuma on ensimmäinen Suomessa. Facebook Connectiin voi ilmoittautua täällä. 

Mukana Get Togetherissa toukokuussa

Facebook lähtee kumppaniksi Nuorten yrittäjien vuosittaiseen tapahtumaan Get Togetheriin. Get Together järjestetään tänä vuonna Kauhavalla PowerParkissa 24–25. toukokuuta. Facebook on yksi tapahtuman pääyhteistyökumppaneista. Muut pääyhteistyökumppanit ovat Finnvera, Fennia ja Elo.

– Luvassa on muun muassa Uskalla ajatella isosti -puheenvuoro ja työpaja. Huipputietoa ja konkreettisia vinkkejä on siis tulossa, kertoo Nuorten yrittäjien toiminnasta vastaava verkostopäällikkö Aicha Manai.  

Viestintäpäällikkö Taru Jussila pitää tärkeänä, että Yrittäjissä on kansainvälisiä toimijoita kumppaneina. 

– Uskalla ajatella isosti on tärkeä viesti suomalaisille yrityksille. Nykymaailmassa pieni voi olla iso nopeammin kuin koskaan ennen. Globaali on nykyisin saavutettavampi kuin vielä vuosikymmen sitten, Jussila sanoo.   

Facebook on kutsunut joukon Suomen Yrittäjien jäsenyrityksiä vuosittaiseen Gather-tapahtumaansa, joka järjestetään Dublinissa maanantaina 21. tammikuuta.  

– Palaamme Dublinista mukanamme toivottavasti laaja joukko uusia kontakteja ja käytännöllisiä vinkkejä. Olemme Gatherissa mukana viiden jäsenyrittäjämme kanssa. Nämä yrittäjät toimivat eri toimialoilla ympäri Suomea. Yhteistä heille on se, että Facebook ja Instagram ovat keskeisessä roolissa heidän liiketoiminnassaan, Jussila kertoo.  

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi  

Kuva: Getty Images

Yhä useampi kuluttaja etsii palveluista ja tuotteista tietoa internetistä. Jos yrityksellä ei ole verkkosivua, sen näkyvyys Googlessa on heikko.

Asiantuntija korostaa Googlen kasvavaa merkitystä.

– Näen, että verkkosivujen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Yrityksen ei pidä missään nimessä unohtaa, mikä merkitys Googlella on löydettävyyden kannalta. Sitä paitsi verkkosivut ovat yrityksen alusta, jonka se omistaa itse, Call to Action Oy:n digitaalisen markkinoinnin strategisti Timo Jakola sanoo.

Sosiaalisen median aikakaudella yritys saattaa ajatella, että pelkkä Facebook-sivu riittää.

– Mitä tapahtuu sitten, jos Facebook ilmoittaakin että se tekee yrityssivuistaan maksullisia? On myös muistettava, että Facebookissa ei saa nykyään näkyvyyttä ilman maksettua mainontaa. Verkkosivut ovat yrityksen hubi, jonka pitäisi olla keskiössä.

Pelkkä verkkosivu ei riitä. Sitä pitää myös markkinoida mainosrahalla eri kanavissa.

– On nähtävissä, että Google arvostaa hakutuloksissaan hyvin rakennettua verkkosivustoa. Google on myös testannut uusia toimintoja kuten ajanvarauksen tekemistä suoraan hakutuloksista. Toisin sanoen verkkosivuston halutaan jatkossa tuottavan tietoa eri rajapinnoista.

Jakolan mukaan yrityksen ei kannata maksaa pelkästä verkkosivun rakentamisesta.

– Yhtä tärkeää on jatkuvuus. Kun sivut julkaistaan, työ vasta alkaa. Sen jälkeen pitää markkinoida. Oma verkkosivu on äärimmäisen tärkeä työkalu myös asiakkaiden mittaamisen kannalta.

Teettäisinkö sivun ammattilaisella?

Jos yritys päättää teettää sivun ammattilaisella, hinta kallistuu mutta ei välttämättä merkittävästi verrattuna edullisiin alustoihin.

– Noin 500 eurosta ylöspäin saa varteenotettavia verkkojulkaisujen toteutuksia. Halvimpaan hintaan sisältyy yleensä esimerkiksi Wordpressin asennus, palvelintila, valmis teema ja sisältöjen vieminen verkkosivulle. Tällöin tilaajan täytyy tehdä sisällöt itse. Hintaan voi kuulua myös jonkinlainen kevyt brändäys kuten värimaailman valitseminen. Yksilöllisemmät toiveet luonnollisesti nostavat hintaa.

Verkkosivuja on päivitettävä sitä mukaa, kun päivityksiä tulee tarjolle. Tämä on usein ulkoistetun ylläpidon vastuulla.

– Se on yleensä yritys, joka tarjoaa verkkosivujen palvelintilan. Domain maksaa muutaman euron vuodessa, mutta tekninen ylläpito ja automatisoitu varmuuskopiointi maksaa tyypillisesti joitakin kymmeniä euroja kuukaudessa. Wordpressin ja sen lisäosien päivittämiseen vaaditaan usein ihminen, joka tarkistaa, että kaikki on kunnossa ja sivut toimivat normaalisti. Jos jokin päivitys on rikkonut sivun, silloin ylläpidosta yleensä veloitetaan lisämaksu.

Nämä asiat verkkosivulla on syytä olla

1. Selkeät yhteystiedot, jotka ovat yhteneväiset kaikissa kanavissa (esim. Google My Business, some-kanavat).

2. Palvelukuvaukset ja tuotteet. Laadi mahdollisimman yksityiskohtaiset esittelyt tuotteista niin vältyt asiakkaiden kysymystulvalta.

3. GDPR:n mukainen tietosuojaseloste.

4. Asiantuntijat / henkilökuntasi kuvineen. Selvitä jokaisen osaamiasalue, jotta asiakas osaa kääntyä oikean henkilön puoleen.

5. Selkeä navigointi. Tähän kannattaa käyttää aikaa. Mieti itsesi asiakkaan rooliin. Käytä tarvittaessa digitaalisia apuvälineitä asiakaskäyttäytymisen tutkimiseen.

6. Referenssit tai asiakascaset toteutetuista projekteista / tyytyväisistä asiakkaista.

7. Call To Action: Ohjaa asiakas kohti haluttua toimintoa, esimerkiksi kehota kävijää ostamaan sivustolla tekstein tai painikkein.

8. Kerro yrityksesi tarina. Myös yrityksen saamat palkinnot kannattaa tuoda selkeästi esille.

9. Varmista, että sivu on selkeä ja sen käyttökokemus on hyvä myös mobiililaitteissa.

10. Tuotteiden / palveluiden hintatiedot.

11. Mahdollisuus jättää tarjouspyyntö (jos tarpeellinen).

12. Palveluiden prosessikuvaukset: Kuinka palvelu etenee asiakkaan ottaessa palvelun käyttöönsä.

13. Maininnat ja linkit sosiaalisen median kanaviin.

14. Erottautumistekijät kilpailijoihin verrattuna: Mikä tekee meistä paremman, miksi ostaa meiltä?

15. Hyvä ja selkeä visuaalinen ilme, joka tarjoaa miellyttävän asiakaskokemuksen, herättää luottamusta ja ohjaa asiakasta omalta osaltaan kohti ostoa.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Amerikkalainen talousmedia Wall Street Journal ennakoi haastavia aikoja älypuhelinvalmistajille. Lehti arvioi, että älypuhelinten kyky pitää käyttäjät otteessaan uusilla mielenkiintoisilla ominaisuuksilla on lipsumassa. Oikeastaan mitään merkittävää uutta ei ole esitelty enää vuosiin. Samaan aikaan huoli älypuhelinten vaikutuksista omaan ajankäyttöön ja hyvinvointiin on kasvussa etenkin länsimaissa, joissa keskustellaan muun muassa mobiililaitteiden vaikutuksesta keskittymiskykyyn ja unen laatuun.

Apple aloitti älypuhelinten valtakauden kaksitoista vuotta sitten. Sen jälkeen ihmisten välinen kommunikointi, palveluiden käyttö, ostaminen ja moni muu arkinen asia on siirtynyt älylaitteisiin.

WSJ:n perustelee arviotaan älypuhelinten maailmanlaajuisen myynnin laskulla. Näyttää siltä, että uudet laitteet eivät enää pysty houkuttelemaan ostajia entiseen tapaan. Strategy Analyticsin tilastojen mukaan viime vuoden kolmannella neljänneksellä älypuhelimia myytiin kahdeksan prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin vastaavalla ajanjaksolla. Laskua on jatkunut neljä vuosineljännestä putkeen.

Erityisen paljon on tippunut korealaisjätti Samsungin puhelinmyynti, yli 13 prosenttia. Viime aikoina varsin negatiivisessa julkisuudessa paistatellut Huawei on ollut kovassa nousussa ja tavoittelee jo markkinajohtajan paikkaa. Apple onnistui pitämään myyntinsä jotakuinkin entisellään.

Muut älykkäät laitteet haastavat älypuhelimet

WSJ:n mukaan kehityksen taustalla on yksinkertaisesti se, että älypuhelimet eivät kuluttajien silmissä näytä enää erityisen älykkäiltä. Valmistajat eivät ole pystyneet esittelemään viime vuosina takavuosien kaltaisia mullistavia uusia ominaisuuksia. Viime vuosina kilpailu on keskittynyt pääasiassa kameroiden laadun parantamiseen. Monen älypuhelimen kilpailijaksi on noussut jokin toinen älykäs laite kuten Amazon Alexan kaltainen virtuaalinen avustaja. Kodeissa on yhä enemmän langattomaan verkkoon kytkettäviä laitteita, jotka vievät osaltaan kuluttajien mielenkiintoa pois älypuhelimista. Näitä laitteita on kodeissa jo yhteenlaskettuna enemmän kuin älypuhelimia maailmassa. Samaan aikaan esimerkiksi autot muuttuvat älykkäämmiksi ja osaavat reagoida käyttäjän puheeseen. Väliin ei enää välttämättä tarvita älypuhelinta.

Kokonaan oma lukunsa on älypuhelinmarkkinoiden sisäinen kilpailu, jossa saatetaan nähdä pudotuspeliä jo lähitulevaisuudessa. Kiinalaiset valmistajat ovat osoittaneet pystyvänsä tarjoamaan samaa laatua kuin Samsung ja Apple, selvästi edullisemmalla hinnalla. Moni kuluttaja ei halua maksaa turhasta. Kehittyneiden länsimaiden älypuhelinmarkkinat eivät enää vedä uutuuslaitteita entiseen tapaan, kun kuluttajat eivät enää hanki uutta puhelinta vuoden välein. Mahdollinen kasvu tulee kehittyvistä maista, joissa edullisemmat tuotteet vetävät paremmin. Esimerkiksi Intiassa älypuhelin löytyy vasta harvemman kuin joka neljännen kansalaisen taskusta.

5G voi lisätä kiinnostusta

Eräs mittari älypuhelinten suosion tarkasteluun on se, kauanko käyttäjät tuijottavat puhelimensa näyttöä päivän aikana. WSJ:n mukaan esimerkiksi Yhdysvalloissa aika on kasvanut edelleen, mutta hitaammin kuin edellisinä vuosina.

Lähitulevaisuus näyttää, tuoko esimerkiksi lisätty todellisuus aidosti käyttäjiä kiinnostavia ominaisuuksia älypuhelimiin. Tällä hetkellä AR-teknologiaa käytetään muun muassa mobiilikameroissa. Lisäpotkua kehitykseen voi tuoda myös 5G-verkkoteknologia, joka mahdollistaa uudenlaisten palveluiden tarjoamisen käyttäjille. Nopeamman verkkoteknologian uskotaan parantavan muun muassa älypuhelinten käyttöä autojen älykkään teknologian kumppanina. 

Kuva: Getty Images

Lähde: Wall Street Journal

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Visit Rovaniemi on perustanut alueen aktiviteettiyrityksien verkkokaupan. Ensimmäisen toimintakuukauden myynti joulu-tammikuussa ylitti kaikki odotukset, yli 100 000 eurolla, vaikka aktiviteettien verkko-ostosmahdollisuuden markkinointi on vasta käynnistymässä.

Visit Rovaniemi on ensimmäinen iso alueellinen matkailuorganisaatio, joka on avannut aktiviteettien välitysmyynnin verkossa näin suuressa mittakaavassa. Parhaiten verkkokaupassa myyvät revontuli-, poro-, husky- ja yhdistelmäretket. Kansainväliset matkailijat ovat löytäneet palvelun.

Rovaniemen matkailuneuvonnassa paikan päällä tapahtuva aktiviteettien välitysmyynti on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta, ja verkkokaupan kautta tullut myynti on tullut tähän lisäksi.  

Visit Rovaniemen verkkosivuilla myytävät tuotteet on tuotu myyntiin islantilaisen digitaalisen markkinapaikan Bokunin kautta. Myytävät tuotteet siirtyvät Bokunista Visit Rovaniemen verkkosivuille niin sanotun API-rajapinnan kautta. Visit Rovaniemi toimii tuotteiden jälleenmyyjänä. Organisaation osakkaana on 86 aktiviteettiyritystä, joista 24 on ottanut Bokunin tuotteidensa myyntialustaksi tähän mennessä.

Ennätysmäisesti käynnistynyt myynti on lyönyt ällikällä myös Bokunin edustajat Islannissa.

– Visit Rovaniemen verkkokaupan avaus on ollut yksi merkittävimmistä myyntiavauksista, missä Bokunin tiimi on ollut mukana, Bokunin solution architecht Völundur Jonsson sanoo.

Uudenlaista paketointia 

Yksi aktiviteettejaan uudessa verkkokaupassa myyvä yritys on rovaniemeläinen Safartica. 

– Meillä ei ollut minkäänlaisia ennakko-oletuksia Bokunin toimivuudesta. Olemme tyytyväisiä, että uudesta kanavasta tulee myyntiä, Safartican myyntijohtaja Antti Antikainen sanoo.

Yrityksiltä Bokunin käyttöönotto vaatii tuotteiden paketoinnin digitaalisesti myytävään muotoon ja tuotteiden syöttämisen järjestelmään. Visit Rovaniemen verkkosivuilla tuotteet ovat selattavissa kategorioittain, jolloin asiakas voi helposti vertailla niitä keskenään. Tuotteista on sivustolla edustavaa kuvamateriaalia ja hyvin kirjoitettu tuotekuvaus.

Tarjolla 120 tuotetta 

Digitaalinen myyntialusta mahdollistaa aktiviteettien ympärivuotisen myynnin. Myynnissä on tällä hetkellä yli 120 yksittäistä tuotetta kaikilta vuodenajoilta.

– Työkalu tekee kesän markkinoinnista helpompaa, kun Rovaniemen kesän tuotevalikoima on esillä yhdessä paikassa, Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen sanoo.

Visit Rovaniemi on mukana Visit Finlandin valtakunnallisessa matkailun digitaalisen kehittämisen pilotissa, jonka tavoitteena on tehdä Suomesta digitaalisesti helposti saavutettava matkakohde vuoteen 2020 mennessä. Digipilotissa varsinainen työ digimyynnin kehittämisessä on vasta alkamassa. Rovaniemen tavoitteena on kehittää edelleen matkatuotteiden digitaalista myyntiä ja rakentaa markkinointi tehostamaan etenkin sulan maan aikaa.  

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Yhteistyö tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenille mahdollisuuden osallistua arvostettuun sijoittajasyndikaattiin ja lähteä itsekin bisnesenkeliksi. Kasvuyrittäjäverkosto toivoo lisäksi löytävänsä yrittäjäjärjestön jäsenistöstä potentiaalisia sijoituskohteita bisnesenkeleille.

Suomen Yrittäjien kasvuyrittäjäverkoston johtoryhmän jäsen Teemu Polo on vakuuttunut yhteistyön hyödyistä.

– Suomen Yrittäjien jäsenet pääsevät mukaan oppimaan niiltä, jotka jo harjoitelleet paljon enkelisijoittamista pieniin, aloittaviin yrityksiin. Näemme, että yrittäjien joukossa on paljon sellaisia henkilöitä, joilla on merkittävää toimialakokemusta ja toisaalta kyky lähteä mukaan sijoittajina.

FiBANin kautta yrittäjä voi tarjota esimerkiksi pitkäaikaista mentorointia. 

– Tässä vaiheessa on tärkeä päästä oppimaan FiBANissa hyväksi havaittuja käytäntöjä. Suomen Yrittäjien jäsenille tämä yhteistyö mahdollistaa myös sijoittajan hakemisen FiBANin kautta, Polo kommentoi.

Kasvuyrittäjäverkoston toimintaan voit tutustua paremmin täällä ja täällä.

Mukaan 10 000 euron minimisijoituksella

Yhteistyö alkaa toden teolla tulevana keväänä, kun Nordic Angel Program käynnistyy. Mukana on enkelisijoittajia FiBANIsta ja muista Pohjoismaista.

– Siellä pääsee valmiiksi katettuun pöytään. Ohjelma on rakennettu niin, että mukana on hyödyllistä koulutusta ja oikeiden sijoituscasejen läpikäyntiä, Polo jatkaa.

Nordic Angel Program on neljän kuukauden mittainen ohjelma. Koulutuksen ja työpajojen ohella ohjelmassa mukana olevilla on vapaa pääsy FiBAN-akatemiaan. Suomen Yrittäjien jäsen voi päästä NAP-ohjelmaan mukaan 10 000 euron vähimmäissijoituksella. Osallistuja pääsee mukaan osaksi kokenutta enkelisyndikaattia ja tekemään (mahdollisesti) ensimmäisen enkelisijoituksen kokeneen johtavan sijoittajan johdolla, tutustumaan ja kartoittamaan suuren määrän startupeja Arctic15 verkostosta, saa ilmaiset FiBAN Academy -koulutukset kevään 2019 ajan ja pääsee osallistumaan FiBANin kevätmatkalle Amsterdamiin.

Finnish Business Angel Networkilla eli FiBAN:lla on laaja enkeliverkosto Suomessa, johon kuuluu noin 650 jäsentä. Bisnesenkelit ovat sijoittaneet yhteensä noin 202 miljoonaa euroa yli tuhanteen yritykseen (2010-2017). Nordic Angel Program (NAP) on enkelisijoittajien koulutus- ja sijoitusohjelma, jonka tavoite on kasvattaa seuraava sukupolvi enkeleitä tuomalla koolle kokeneita ja uusia sijoittajia, sekä kehittää pohjoismaisten enkeleiden keskeistä yhteistyötä. 

Kuva: FiBAN

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Jyväskyläläisen Kuljetusliike Pentti Ojala Ky:n yrittäjä Timo Ojala ei liiemmin kehu Suomen maanteiden kuntoa.

– Sanoisin, että tiet ovat välttävässä kunnossa. Hoitotaso on mennyt hitusen eteenpäin, mutta silti vakavia puutteita on edelleen. 

Suurimmat ongelmat ovat hänen mukaansa talvikunnossapidossa. 

– Aurauskalusto lähtee liikkeelle liian hitaasti ja liukkauden poisto on puutteellista etenkin risteysalueilla ja rampeilla.

Ojala on pannut merkille, että kenties ilmastonmuutoksen seurauksena lunta tulee nykyisin suurempia määriä kerralla. Teiden kunnossa voi olla merkittäviä paikallisia eroja.

SKAL: Miljardi euroa lisää tiestölle

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry vaatii miljardin euron lisärahoitusta tiestön kunnossapitoon ja kehittämiseen. SKAL esittää, että miljardin euron vuotuisesta summasta ohjattaisiin 300 miljoonaa euroa perustienpidon rahoitustasoon, toiset 300 miljoonaa euroa tulisi vuosittain tiestön korjausvelan poistamiseen ja suurin erä, 400 miljoonaa euroa, tasokorotukseksi tiestön kehittämisinvestointeihin. Panostus maksaisi SKALin mukaan itsensä takaisin turvallisuutena ja kilpailukykynä.

Ojalan yrityksen säiliöautot ajavat ristiin rastiin Suomea Haminasta Kemiin. 

– Nelostie on ongelmallinen. Polanteita poistetaan useimmiten liian pienellä kalustolla, jolloin tielle jää selkeitä uria kevättalvella.

Polanteet heikentävät turvallisuutta, koska ne lisäävät perävaunun epävakautta. Henkilöautoliikenteen aiheuttamat urat ovat ongelmallisia raskaalle liikenteelle, koska rekkojen renkaat ovat leveämpiä ja niiden akseliväli on pidempi.

– Käy usein niin, että yhdistelmän toinen puoli on uran puolella ja toinen polanteen puolella. Lumisateen jäljiltä tielinjat eivät pidä paikkaansa, urat menevät liian keskellä tietä ja osittain keltaisen viivan päällä. Silloin toinen kaista voi olla puoli metriä toista kapeampi. Siinä voi tulla vaaratilanteita, Ojala selvittää.

Haastavia tieosuuksia ovat myös rannikolta Kaskisten kautta Äänekoskelle johtavat tiet mukaan lukien Seinäjoki ja Alavus.

– Ne ovat vilkkaita osuuksia kemikaaliliikenteen kannalta. Lisäksi teillä kulkee paljon hake-, turve- ja puuliikennettä.

Kasitiellä ongelmia lisää Ojalan mukaan meren läheisyys. Tie jäätyy etenkin syksyllä ja alkutalvesta kun mereltä tuleva kosteus jäätyy tien pintaan. Teiden suolausta on vähennetty.

Maakaasurekat tulossa – auttavat päästötavoitteessa

SKAL ottaa kantaa myös tavaraliikenteen energiankulutukseen. Sen tekemien laskelmien mukaan vielä vuonna 2045 yli 80 prosenttia maanteiden tavaraliikenteen energiankulutuksesta on nestemäistä dieseliä. Raskailla ajoneuvoyhdistelmillä ei ole toistaiseksi mahdollisuutta käyttää muuta kuin nestemäistä dieseliä.

– Maakaasu voi olla pian vaihtoehto, mutta vielä sitä ei ole tarjolla raskaalle liikenteelle. Itselläni on käytössä maakaasulla toimiva henkilöauto ja uskon kyllä, että se tulee myös isompiin moottoreihin. Heti kuin alkaa olla tarjolla 68 tonnin yhdistelmille soveltuvia maakaasuautoja, alamme firmassa neuvotella, onko käyttöönotto mahdollista.

Vaikka kaasurekkojen hankintakulut ovat selvästi normaaliautoja suuremmat, investointi kuoleentuu noin kahdessa ja puolessa vuodessa.

– Tällä hetkellä tehokkaimmat maakaasumoottorit ovat 500-hevosvoimaisia. Tarvittaisiin noin 580 hevosvoimaa, joten lähellä ollaan. Lisäksi pitäisi laajentaa nykyistä tankkausverkostoa.

SKALin mukaan ympäristöystävällisemmän dieselin saatavuus kohtuulliseen hintaan edellyttää raskaan liikenteen dieselin polttoaineveron alentamista ja jakeluvelvoitteen kasvattamista. SKAL esittää liikenteen verotuksen kokonaisuudistusta, jossa verotuksen tavoitteeksi otettaisiin liikenteen päästöjen vähentäminen ja Suomen kilpailukyvyn tukeminen.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kasvuyrittäjäverkoston puheenjohtaja Petri Roininen kävi avaussanoissa läpi asioita, jotka muuttuvat yrityksen listautuessa. Yksi tärkeimmistä muutoksista liittyy johtajuuteen.

– Usein yrittäjä on sekä omistaja, toimitusjohtaja että hallituksen puheenjohtaja. Listautuneessa yrityksessä on valittava, jatkaako toimitusjohtajana vai hallituksen puheenjohtajana. Kenet valitsee itselleen tutkapariksi on ehkä tärkein päätös, jonka edessä olette, Roininen muistutti.

Roinisen mukaan hallitukseen kannattaa valita henkilöitä, joilla on sekä toimialaosaamista että kokemusta pörssiyrityksestä.

Listautuminen tuo yritykselle paljon muitakin muutoksia, kuten säännöllisen raportointivelvollisuuden ja sisäpiirisäännöstön.

– Se on koodisto, joka pitää opetella, mutta ei sitä pidä pelästyä.

Listautumisen etuna on Roinisen mukaan, että tunnettuus ja sitä myöten arvostus paranee.

– Hieman mystinenkin juttu on, että listattu yhtiö on kiinnostavampi ja ovet avautuvat helpommin.

Monille yrityksille rahoitusmahdollisuuksien paraneminen on isoin motivaatio.

– Osake voi olla yrityskaupan väline. Myös omavaraisuus vahvistuu, Roininen huomautti.

Roinisen mukaan sijoittajat arvostavat kasvollista ankkuriomistajaa, jolla on myös omat rahat sijoitettuna.

– Ankkuriomistaja tuntee yhtiön, kantaa vastuun, ja intressit muiden sijoittajien kanssa ovat yhteneväiset. Yrittäjä on väkevä voima myös listayrityksessä.

Markkinapaikka kasvuyhtiöille

Helsingin Pörssin toimitusjohtaja Henrik Husman oli innoissaan uuden valmennusohjelman avaustilaisuudessa.

– Olemme kymmenkunta vuotta pyrkineet levittämään listautumisen ilosanomaa. Suomi tarvitsee pääomaa kasvuun ja työpaikkojen luomiseen, Husman korosti.

Husman kertoi Helsingin Pörssin listatuottojen olleen parhaimmat koko maailmassa 50 vuoden aikana. Helsingin Pörssi on osa Nasdaq-konsernia. Viime vuonna Nasdaq Nordiciin listautui 84 yhtiötä, joista 14 Helsinkiin. 

12 vuotta toiminut First North on markkinapaikka kasvuyhtiöille ja usein ponnahduslauta päämarkkinalle. 

– Suomessa First North -markkinapaikalle on listautunut vuodessa 5–8 yhtiötä. Niiden liikevaihto ennen listausta on ollut keskimäärin 27 miljoonaa euroa, Husman kertoi.

Eniten yrityksiä First North -markkinapaikalla on terveydenhuollon, teknologian ja teollisuuden aloilta.

Husmanin mukaan listautuminen maksaa yritykselle vähintään 100 000 euroa. Sen jälkeen vuosikustannus on alkaen 50 000 euroa.

– Kuluja tulee pakollisesta neuvonantajasta, tilintarkastajasta, finanssivalvonnasta, arvo-osuusjärjestelmästä sekä pörssin rekisteröinti- ja vuosimaksusta, Husman luetteli.

Listautuminen tuo uskottavuutta

Myynti- ja markkinointitoimisto LevelUpin toimitusjohtaja Jouni Anttila oli ensimmäisten valmennustuntien jälkeen tyytyväinen ohjelmaan.

– Tuntuu, että olen oikeassa paikassa. Vuosi sitten ajatus listautumisesta oli kaukana, mutta olemme kovassa kasvussa. Ensi vuosi on vauhdikas, ja sen jälkeen mahdollisuus listautua on ”jyrkkä ehkä”, hän arvioi.

Anttilan mukaan listautumisen etuna on, että se mahdollistaa kasvun.

– Listautuminen tuo myös uskottavuutta. Se on itsessään referenssi.

LevelUp toimii Ylivieskassa, Oulussa ja Helsingissä ja työllistää tällä hetkellä 36 henkeä. Viime vuoden liikevaihto oli 1,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 perustettu yritys on kasvanut voimakkaasti. 

Espoolaisen tietoturvayritys 2NS:n toimitusjohtaja Mika Holmbergilla oli isot odotukset valmennuksesta.

– Ohjelma on mielenkiintoinen ja täältä saa oppia mieltä askarruttavista asioista. Puhujina on alan parhaimmat asiantuntijat.

2NS parantaa asiakkaiden tietoturvaa hakkeroimalla tietoturvan aukkoja. Yritys myös konsultoi ja kouluttaa aiheesta.

– Yhdeksän vuoden aikana meillä on ollut 2000 projektia. Jokaisessa olemme onnistuneet hakkeroimaan haavoittuvuuksia, ja jokaisessa asiakkaat ovat pyrkineet ne myös korjaamaan, Holmberg kertoo.

Yritys ylsi viime vuonna 2,5 miljoonan euron liikevaihtoon, työntekijöitä on tällä hetkellä 25. Liikevaihtotavoite on tänä vuonna asetettu 3,5 miljoonaan.

– Listautuminen on yksi mahdollisista skenaarioista. Kasvun mahdollistamiseksi mietimme myös strategisia kumppanuuksia ja pääomasijoittajia.

Holmbergin mukaan listautumisen kustannukset eivät tunnu liian suurilta.

– Hintalappu on yllättävän pieni. 50 000 euroa ei ole vuosikuluna valtava.

Jos yritys päättäisi listautua, se lisäisi Holmbergin mukaan luotettavuutta ja näkyvyyttä asiakkaiden ja työnhakijoiden silmissä.

– Ja olisihan se mielenkiintoista nähdä, mikä olisi yrityksen arvo.

Valmennukseen osallistuvat 34 yritystä ovat eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Yritykset ovat eri kehitysvaiheissa; osa on listautumisvalmiita, osa nopeassa kasvuvaiheessa ja osa alkuvaiheessa.

Osa yrityksistä on yrittäjäomisteisia, osassa on mukana pääomarahoittajia ja enkelisijoittajia.

365 päivässä pörssiin -valmennusohjelma sisältää seitsemän lähipäivää, joista seuraava on helmikuussa. Silloin aiheena on tilinpäätökset ja talousinformaatio.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuvat: Tiina Rantakoski

Yrittäjien työterveyshuollossa on paljon parannettavaa. Työnantajayrittäjistä 75 prosenttia ja yksinyrittäjistä 23 prosenttia oli työterveyshuollon piirissä vuonna 2017.

Työterveyshuolto on paitsi lakisääteinen velvollisuus työnantajalle myös tärkeä osa työhyvinvoinnin ylläpitoa ja pitkien sairauslomien ennaltaehkäisyä.

– Tietoisuus työhyvinvoinnista on yleisesti kasvanut, mutta resurssit asioiden hoitamiseen ovat vaihtelevat. Mitä pienempi yritys, sitä tärkeämpi on jokaisen henkilön työkyky yrityksen toiminnalle. Koko yrityksen työkyky saattaa olla vaakalaudalla, jos työntekijä tai yrittäjä itse joutuu pitkälle sairauslomalle, Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö ja tutkija Helena Palmgren sanoo.

Hän toteaa, että palkansaajien työhyvinvoinnista puhutaan paljonkin. Yrittäjien hyvinvointi maan taloudelle ja kilpailukyvylle on äärimmäisen tärkeää, mutta siitä ei pidetä riittävästi huolta. Toimivan työterveyshuollon järjestäminen on kuitenkin ollut pienyrittäjälle monimutkaista. Koko työterveyshuollon käsite on osalle hämärä, eivätkä kaikki yrittäjät hahmota sen eroa perusterveydenhuoltoon. Yksi hankaluus on ollut lain velvoittaman terveyshuollon kilpailuttaminen ja hankkiminen käytännössä.

Palveluntarjoajat ovat perinteisesti tarjonneet palvelupakettejaan suurille yrityksille, ja vaikka pienempi toimija saisikin tarjouksia, niiden sisällöt eivät ole yhteismitallisia, mikä hankaloittaa vertailua. 

Suomen Yrittäjät ja Työterveyslaitos ovat tehneet yhteistyötä hankkeessa, jonka tarkoitus on ollut madaltaa yrittäjien ja heidän työntekijöidensä kynnystä päästä työterveyshuollon piiriin. Yrittäjien alue- ja toimialajärjestöt ovat työterveyslaitoksen tuella laatineet puitesopimuksia työterveyshuoltoa tarjoavien palvelutarjoajien kanssa. Niissä palvelut ovat tarkasti määriteltyjä sisällöltään, jotta lain edellyttämät asiat tulevat katetuiksi. Yksittäisen yrittäjän ei tarvitse vertailla ja kilpailuttaa sopimuksia, sillä yrittäjäjärjestön jäsen saa valmiiksi neuvotellun paketin.

– Saan viikoittain yrittäjiltä kysymyksiä työterveyshuollon järjestämisestä. Kysyn aina ensimmäisenä, ovatko he Yrittäjien jäseniä, Palmgren sanoo.

Kentältä on kuulunut kiitosta ja moitteitakin. Useimmiten yrittäjät ovat tyytyväisiä työterveyshuollon palveluihin, mutta osalle työantajayrittäjistä työterveyshuolto on lakisääteinen pakko ja kuluerä. Puitesopimus sisältää lain mukaiset, ennaltaehkäisevän työterveyshuollon palvelut ja työterveyshuollon sairaanhoidon. Naistä palveluista saa Kelan korvauksia. Yrittäjä voi valita molemmat tai vain ennaltaehkäisevät palvelut. Paketin lisäksi yrittäjä voi halutessaan myös muita palveluita.

– Meillä on ollut tässä oikein hyvä alku. Työterveyshuoltoa tarjoavat tahot ovat aktivoituneet ja kattavuus on parantunut. Kehitettävää toki löytyy. Puitesopimus on uusi asia myös palveluita tarjoaville, eli prosessia on varmasti mahdollista sujuvoittaa ja sopimuksia selkeyttää. Yksi aluejärjestö jätti puitesopimuksen solmimatta, kun se ei saanut tehtyä mieleistään sopimusta. Se on mielestäni aivan hyväksyttävää, sillä järjestöt ajavat jäsentensä etua, eikä epäsuotuisaa sopimusta kannata sopia, Palmgren sanoo.

Viestinnässä ja kattavuudessa on kehitettävää, mutta Palmgren kiittelee alue- ja toimialajärjestöjä viestinnästä kanavissaan ja asian edistämisestä, sillä asia on vaikea ja tärkeä.

Elina Hakola

Konkursseja tehtiin viime vuonna 2 534 konkurssia, mikä on 16,9 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kappalemäärissä konkursseja on 366 enemmän, kertoo Tilastokeskus.

Henkilökunnan määrä konkursseja tehneissä yrityksissä oli kaikkiaan 12 115, mikä on 172 henkilöä ja 1,4 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Ero vireille pantujen konkurssien määrässä vuoteen 2017 verrattuna johtuu osaltaan verohallinnon alkuvuodesta 2017 tekemien konkurssihakemusten poikkeuksellisen pienestä lukumäärästä. Konkurssien määrä kasvoikin erityisesti vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin vireille pantiin 61,2 prosenttia enemmän konkursseja kuin vuotta aiemmin. Vuoden toisella neljänneksellä pantiin vireille 0,5 prosenttia, kolmannella neljänneksellä 11,8 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä 3,6 prosenttia enemmän konkursseja kuin vastaavana ajankohtana edellisvuonna.

Vireille pantujen konkurssien määrä kasvoi teollisuutta ja kaivostoimintaa lukuun ottamatta kaikilla päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit kasvoivat muiden palveluiden päätoimialalla. Alalla pantiin vireille 783 konkurssia, mikä on 160 konkurssia (25,7 prosenttia) enemmän kuin edellisvuonna.Vireille pannuilla konkursseilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana konkurssiin haettuja yrityksiä, yhteisöjä tai luonnollisia henkilöitä. Konkurssin vireilletulo ei läheskään aina merkitse yrityksen tai ammatinharjoittajan "konkurssiin menemistä" ilmaisun varsinaisessa merkityksessä. Konkurssi oikeudenkäyntinä on mutkikas ja monia vaiheita käsittävä oikeusprosessi, jonka eri vaiheissa menettely voi jäädä kesken.

Suomen Yrittäjät ajaa konkurssin tehneiden yrittäjien mahdollisuutta ryhtyä uudelleen yrittäjäksi nykyistä nopeammin. Uuden yrityksen perustamiselle on Suomen lainsäädännössä ja käytännöissä useita esteitä.

– Niitä kannattaa purkaa, sillä konkurssi jos mikä opettaa yrittämään, sanoo lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen joulukuussa, jolloin Yrittäjät julkisti esityksensä asian korjaamiseksi. 

Lue lisää Yrittäjän uusi mahdollisuus -asiakirjasta. 

Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan jo kaksi viidestä uudesta yrittäjästä asettaa eläkkeensä perustana olevan YEL-vuosityötulon minimiin 7 799,37 € tai sen tuntumaan. Kaikista yrittäjistä alarajan tuntumaan vakuuttaa joka viides. Alimmilla YEL-vakuutustasoilla yrittäjä ei saavuta maksamillaan vakuutusmaksuilla ansiosidonnaista sosiaaliturvaa, vaan etuudet jäävät perusturvaetuuksien tasolle.

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan YEL-työtulon vaikutusta yrittäjän muuhun sosiaaliturvaan ei ole tarpeeksi korostettu.

– Yhtenä ongelmana on se, että YEL nähdään liikaa vanhuuseläkelähtöisesti. On muistettava, että YEL-tulo vaikuttaa yhä useampaan yrittäjän sosiaaliturvaan liittyvään kohtaan kuten sairauspäivärahan tasoon, työttömyysturvaan ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan määrään sekä vielä moniin perhe-etuuksiin. Mitä suurempi yrittäjän työtulo on, sitä parempi hänen eläke- ja sosiaaliturvansa on, Jokinen sanoo.

Yrittäjät usein kritisoivat YEL-vakuutuksen kalleutta ja joustamattomuutta, mutta eri foorumien keskusteluissa usein unohtuu, että YEL on verovähennyskelpoinen, joko henkilökohtaisessa tai yrityksen verotuksessa. 

– Huolestuttavinta on kuitenkin se, että monet yksinyrittäjät eivät yksinkertaisesti pysty maksamaan lakisääteisiä eläkemaksuja ja näin ollen heidän sosiaaliturvansa on pakon edessä perustulon varassa, mainitsee Jokinen.

Työttömyysturvan alaraja nousi 12 816 euroon vuoden alusta

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama palkkakerroin vaikuttaa merkittävästi yrittäjän sosiaaliturvaan. Vuoden alussa palkkakertoimella tehdyn indeksikorotuksen takia osa yrittäjistä on nyt vaarassa jäädä työttömyysturvan ulkopuolelle.

– Osa niistä yrittäjistä, jotka vielä viime vuonna olivat työttömyysturvan piirissä, ovat vaarassa tippua tänä vuonna työttömyysturvan ulkopuolelle. Tämä johtuu työttömyysturvalain ja yrittäjän eläkelain erilaisista pyöristyssäännöstä.  Pudokkaita ovat ne yrittäjät, joiden YEL-työtulo oli viime vuonna työttömyysturvaan oikeuttavalla vähimmäistasolla 12 576 euroa. 12 576 euron YEL-työtulo nousi vuoden alussa yrittäjän eläkelain mukaisen indeksikorotuksen myötä 12 811 euroon, mikä jää viisi euroa alle yrittäjän tämän vuoden työttömyysturvan vähimmäistason 12 816  euroa.

– Tähän pyöristyssääntöön liittyvään epäkohtaan piti tulla lakimuutos jo viime vuonna, mutta lain valmistelu siirtyi eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kiireen takia. Nyt kehottammekin kaikkia yrittäjiä, joiden YEL-työtulo on ollut viime vuonna työttömyysturvan vähimmäistason tuntumassa ottamaan yhteyttä eläkeyhtiöön ja päivittämään tasonsa vähintään tämän vuoden työttömyysturvan vähimmäistasoon 12 816 euroa, jotta yrittäjän päivärahaoikeuteen oikeuttava työssäoloehto kertyy myös tänä vuonna, sanoo Jokinen. 

Yrittäjät optimistisia ja liittyvät kassaan usein liian myöhään

Suomalaiset yrittäjät liittyvät Jokisen mukaan tällä hetkellä aktiivisesti työttömyyskassan jäseneksi. Lähes 500 yrittäjää onkin liittynyt SYT:n jäseneksi vuoden ensimmäisten viikkojen aikana.  

– Yrittäjät ovat optimistista porukkaa. Jos yrittäjällä menee hyvin, niin silloin työttömyysturva-asiat eivät häntä juurikaan kiinnosta. Kun taas työttömyys on jo näköpiirissä, yrittäjä liittyy kassaan siinä toivossa, että hän saa heti oikeuden ansiosidonnaiseen. Useimmiten liittyminen tapahtuu liian myöhään, sillä yrittäjän pitää olla kassan jäsen vähintään 15 kk saadakseen ansiosidonnaista päivärahaa. Ja kuten tiedämme, niin talous on syklistä ja seuraava taantuma tulee vääjäämättä 2020-luvun alkupuolella. 

Työttömyyskassaan kuulumattomat, niin yrittäjät kuin palkansaajat, voivat saada Kelasta työttömyysajalta peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea noin 550 € nettona kuukaudessa. Sen lisäksi voi mahdollisesti saada toimeentulotukea sekä esim. asumistukea, eli toimeentulo on tällöin äärimmäisen niukkaa. Työttömyyskassan jäsenyys on ainoa tapa vaikuttaa mahdollisen työttömyyskorvauksen suuruuteen.

– Toki yrittäjäkassan jäsenmaksu on kalliimpi palkansaajakassoihin verrattuna, johtuen erilaisesta rahoituspohjasta. Yrittäjäkassalle maksetaan valtion osuutena kustakin ansiopäivärahasta peruspäivärahaa vastaava määrä (32,40 euroa v. 2019) ja lopusta rahoituksesta vastaa yrittäjäkassa itse. Palkansaajakassalle maksetaan valtion osuus sekä työllisyysrahaston osuus. Palkansaajankassan vastuulle jää 5,5 prosenttia ansiopäivärahasta, kun taas yrittäjäkassan vastuulle jää noin 40 prosenttia. Lisäksi yrittäjäkassan tasoitusrahaston pitää olla merkittävästi korkeampi kuin palkansaajakassoilla, sanoo Jokinen.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Helsingin Laajasalossa avautui marraskuussa uusi Kauppakeskus Saari. Ravintolayrittäjä Mehdi Sarabi joutui kuitenkin sulkemaan ravintolansa väliaikaisesti parin kuukauden toiminnan jälkeen, sillä nuoriso häiriköi sekä työntekijöitä että asiakkaita. Asiasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

– Häiriköinti alkoi kolme neljä päivää avaamisen jälkeen. Nuoret rikkoivat terassin kalusteita ja jättivät roskia. Tätä kesti kuusi viikkoa, Sarabin sanoo.

Sarabin yritti poistaa häiriköijiä terassilta, aidata sitä istutuksen selkeästi ja jätti huomautuksia, joissa pyysi, ettei terassilla istuttaisi. Hän pyysi kauppakeskukselta apua keksimään keinoja, miten häiriköistä päästäisiin eroon.

Lopulta Sarabin tukeutui poliisin apuun. Poliisi otti nuorten vanhempien yhteystiedot ylös.

– Poliisi kysyi, halusinko tehdä rikosilmoitusta, mutta en tehnyt, koska kävijät olivat nuoria, Sarabi sanoo.

Yrittäjän mitta täyttyi ja hän laittoi ravintolansa väliaikaisesti kiinni.

Lopulta Kauppakeskuksen johto, Sarabi ja Poliisi kokoontuivat nuorten kanssa.

– Seuraavana päivänä nuoret tulivat siivoamaan terassia ja pyysivät anteeksi. He lupasivat, että eivät enää häiritse ravintolaa tai sen asiakkaita. Kokoontumisen jälkeen on ollut rauhallista ja kaikki on selvitetty, Sarabi kertoo.

Korvauksia rikotuista kalusteista Sarabi ei hakenut, sillä vakuutuksen omavastuuosuus on jo sen verran korkea.

Sarabi on tyytyväinen, että voi jatkaa toimintaa Laajasalon kauppakeskuksessa.

– Saaressa on meille hyvä paikka ja hyvät naapurit. En haluaisi lähteä täältä muualle, Sarabi sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola(at) yrittajat.fi

Valtakunnallisella iHelp Finlandilla on yli 20 toimipistettä eri puolilla maata. Liikkeissä huollettavia merkkejä Applen puhelimien lisäksi ovat muun muassa Huawei, LG, Nokia, OnePlus Samsung ja Sony.

Kärkisijaa korjauksissa pitävät iPhonen 6 ja 6S -mallit.

iHelp Finland kertoo tiedotteessaan, että nyt talvella älypuhelimiin vaihdetaan akkuja, kun taas kesällä eniten vaihdetaan näyttöjä. Eron aiheuttaa se, että talvisin puhelinten näyttöjä suojaa kovaa maata pehmentävä lumi. Talvella toisaalta kylmä ilma hyydyttää akkuja.

Huolletuimmat puhelinmallit 2018

1. iPhone 6

2. iPhone 6S

3. Honor 8

4. iPhone 5S/SE

5. OnePlus 3T

6. iPhone 7

7. Honor 7

8. Samsung Galaxy A5 2017

9. OnePlus 5

10. Samsung Galaxy S8

Huoltotoimenpiteet 2018 TOP 10

1. iPhone 6 akun vaihto

2. iPhone 6 näytön vaihto

3. iPhone 6S akun vaihto

4. iPhone 6S näytön vaihto

5. Honor 8 akun vaihto

6. Honor 8 näytön vaihto

7. iPhone 5S/SE näytön vaihto

8. OnePlus 3T näytön vaihto

9. iPhone 7 näytön- ja lasin vaihto

10. Honor 7 akun vaihto

Hallitus teki ennen joulua päätöksen työnantajalle myönnettävästä työllistämispalkkiosta. Kyseessä on määräaikainen kokeilu. Se alkoi vuodenvaihteessa ja työllistämispalkkion voi saada kesäkuun loppuun saakka.

– Tämä on yksi monista toimista, joilla tuemme työllisyyden kasvua. Työllistämispalkkio maksetaan, kun työnantaja palkkaa palkkatuella vakituisen tekijän itselleen, kertoo työministeri Jari Lindström.

Työllistämispalkkio voidaan myöntää, kun työaika on enemmän kuin 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta, ja työsuhde on voimassa palkkiota haettaessa.

Työnantajan on haettava työllistämispalkkiota TE-toimistolta kolmen kuukauden kuluessa sen kalenterikuukauden päättymisestä, jonka aikana toistaiseksi voimassa oleva työsopimus on tehty.

Palkkio voidaan myöntää työsuhteesta, joka on toistaiseksi voimassa oleva heti palkkatuetun työn alkaessa sekä työsuhteesta, joka muuttuu palkkatukijakson aikana määräaikaisesta toistaiseksi voimassa olevaksi.

Näiden ehtojen pitää täyttyä

TE-toimisto voi myöntää työllistämispalkkion työnantajalle, jolle on myönnetty palkkatukea aikaisintaan syyskuun 2018 alusta. Seuraavien ehtojen pitää täyttyä:

Työllistämispalkkiota saa sellaisen työttömän työnhakijan palkkauskustannuksiin, joka on ollut työtön 12 kuukautta välittömästi palkkatuen myöntämistä edeltävän 14 kuukauden aikana tai 24 kuukautta edeltävän 28 kuukauden aikana.

Toisena palkkatuen myöntämisen perusteena voi olla henkilön vamma tai sairaus, joka alentaa tuottavuutta olennaisesti sekä pysyvästi tai pysyväisluonteisesti tarjolla olevassa tehtävissä. Muita ehtoja ovat:

- Työsuhde on solmittu toistaiseksi voimassa olevana heti palkkatuetun työn alkaessa tai se on muutettu määräaikaisesta toistaiseksi voimassa olevaksi palkkatukijakson aikana.

- Työsuhde alkaa palkkatukijakson aikana tai välittömästi sen päättymisestä lukien ja työaika on enemmän kuin 80 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta.

- Palkkatuen määrä on enintään 40 % tai 50 % palkkauskustannuksista.

Toimi näin

Hae palkkiota TE-toimistolta kolmen kuukauden kuluessa sen kalenterikuukauden päättymisestä, jonka aikana toistaiseksi voimassa oleva työsopimus on tehty. Työsuhteen on oltava voimassa palkkiota haettaessa.

Työllistämispalkkio voidaan myöntää ja maksaa, jos toistaiseksi voimassa oleva työsuhde on alkanut kesäkuun 2019 loppuun mennessä ja muut myöntämisen edellytykset täyttyvät.

Lisätietoa työllistämispalkkiosta ja kaavakkeettäällä

toimitus(at)yrittajat.fi

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 10.1.–16.1. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 75 yritystä. Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 1,8 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 296 000 euroa.

AAA-listalle nousijoiden joukossa on muun muassa toimistokalusteistaan tunnettu helsinkiläinen Kinnarps Oy. Yritys on perustettu vuonna 1990 ja sen liikevaihto oli viime tilikaudella noin 16,8 miljoonaa euroa ja tulos oli miljoona euroa.

AAA-listan tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus(at)yrittajat.fi

Tablet-markkinoilla huhutaan Applen suunnitelmista palauttaa takavuosina suosittu iPad mini kuluttajien saataville uutena versiona. Samalla huhut ennakoivat 10-tuumaisen iPadin uutta malliversiota.

Tablet-markkinat ovat eläneet hiljaiseloa viime aikoina lukuun ottamatta hybridilaitteita, joita etenkin Microsoft on tuonut myyntiin.

DigiTimes-julkaisu kertoo, että Applen uudistettu iPad mini voisi olla tulossa markkinoille jo alkuvuoden aikana. Varmuutta asiasta ei ole, sillä Apple ei tavallisesti kommentoi huhuja.

Applen aikaisemmista mini-tableteista on edelleen myynnissä nelosversio, joka esiteltiin jo yli kolme vuotta sitten.

Nähtäväksi jää, pystyykö Applen mahdollinen uutuusmalli piristämään uinuvaa tablet-kauppaa. Tutkimusyhtiö IDC:n mukaan maailmanlaajuinen tablet-markkina pieneni viime vuoden lopulla lähes 9 prosentilla toissa vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Apple sai kaupaksi viime vuoden kolmannella neljänneksellä kaikkiaan 9,7 miljoonaa tablet-laitetta. Se oli lähes kaksi kertaa enemmän kuin mihin Samsung ylsi. Samaan aikaan Applenkin tablet-myynti kuitenkin laski kuutisen prosenttia, mutta sen osuus maailman tablet-markkinoista kasvoi lähes 27 prosenttiin. Huawei onnistui sen sijaan kasvattamaan omaa tablet-myyntiään noin 7 prosentilla.

Kuva: Apple

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Moni luuli Andrei Koivumäen jo vetäytyneen kokonaan kiinteistönvälityksestä, kun hän vuoden lopulla ilmoitti sosiaalisessa mediassa jäävänsä pidemmälle lomalle.

Todellisuudessa kyse oli harkitusta siirrosta.

– Tiedän, miten kysyntää luodaan ja mikä saa ihmiset ostamaan. Olen käyttänyt samaa keinoa ennenkin. Saimme luotua kysyntäpainetta uudelle yritykselle, Koivumäki virnistää.

Uusi yritys on Koivumäen somessa brändäämää sanaparia hyödyntävä Neliöt Liikkuu Lkv, jonka aloitus on ollut vahva. Koivumäen mukaan viikon toiminut yritys on saanut toimeksiantoja viidessä päivässä 15 miljoonan euron edestä.

Itse asiassa hän harkitsi omaa yritystä jo vuosi sitten.

–En vienyt prosessia maaliin, vaikka kahteen kertaan harkitsin asiaa. Oli erilaisia ihmisiä, jotka olisivat lähteneet rakentamaan yritystä, mutta vedin liinat kiinni. 

Otti jonkin aikaa, kunnes oikea porukka löytyi. Se koostuu pääosin Koivumäen vanhoista ystävistä. Mukana on myös Samu Siponen, josta on tullut vuoden mittaisen Kotijoukkue-uransa aikana Koivumäen läheinen ystävä.

– Kaikki vaan loksahti paikoilleen. Tärkeintä on saada oikeat ihmiset ympärilleen. En halua, osaa enkä pysty tekemään kaikkea itse. Olen itse asiassa melko huono organisoimaan asioita.

Tähän tehtävään sopivampi henkilö Koivumäen mukaan on Tuomas Kukko, jonka omistama kiinteistönvälitystoimisto fuusioitiin uuteen yritykseen. Koivumäki vastaa yrityksessä brändäyksestä, edustamisesta ja tuloksen tekemisestä.

Osakkaisiin kuuluvat lisäksi omaa lakiasiaintoimistoa pyörittävä Matti Kukko ja startup-maailmasta ponnistava Daniel Levi, jonka vahvuudet ovat hakukoneoptimoinnissa ja Google-analytiikassa.

Testaamista ja analysointia

Koivumäki on onnistunut rummuttamaan uutta yritystä näkyvästi sosiaalisessa mediassa. Hän myöntää, että käyttää aikansa enimmäkseen asioihin ja henkilöihin, joista on hänelle itselleen merkittävää hyötyä. Muut saavat jäädä.

Somessa Koivumäki on uhonnut mullistavansa suomalaisen kiinteistönvälityksen. Miten hän aikoo sen tehdä?

– Ensinnäkin meillä on todella iso orgaaninen näkyvyys sosiaalisessa mediassa ja valmiiksi vahvat henkilöbrändit.

Hän kertoo esimerkin.

– Jokainen välittäjä saa myytyä yksiön Helsingin Kalliosta. Hyvä välittäjä tuo peliin lisäarvon: hän tavoittaa mahdollisimman lyhyessä ajassa mahdollisimman paljon asiakkaita. Tutkittu tosiasia on, että välittäjä saa yleensä ensimmäisen kahden viikon aikana parhaat tulokset. Jos laitan kohteen myyntiin ja saa saan ensimmäiselle näytölle 20 ihmistä, asunnosta kiinnostuneen paine tehdä tarjous kasvaa merkittävästi verrattuna siihen, että näytöllä on muutama ihminen.

Neliöt Liikkuu Lkv:n perustamisen jälkeen Koivumäkeä ovat lähestyneet asuntoaan pidempään myyneet asiakkaat, joiden välittäjät eivät ole onnistuneet saamaan kohteita kaupaksi.

Koivumäen tyyli saattaa kieliä omahyväisyydestä, mutta taustalla on suunnitelmallinen työ.

– Olen miettinyt tarkasti, mikä toimii ja mikä ei. Olen testannut asioita ja merkinnyt muistiin. Moni välittäjä ei tee näin vaan toimii päivästä toiseen samalla tavalla. He eivät testaa ja analysoi. Jos myyt kaksiota Helsingin Ullanlinnasta tai perhekotia Espoosta, ne ovat aivan erilaisia kohteita ja vaativat erilaisen lähestymistavan, jopa erilaisen puhetyylin asiakkaalle. Silti 95 prosentille välittäjistä ne ovat samanlaisia kohteita, Koivumäki väittää.

Testausta on ollut esimerkiksi se, että Koivumäki on pukeutunut eri tavoin eri näytöille. Riittävän monen testikerran jälkeen on selvinnyt, millainen pukeutuminen toimii kussakin tilanteessa parhaiten.

– Asiakkaasta voi ja kannattaa selvittää tietoja etukäteen esimerkiksi sosiaalisesta mediasta. Kaikki hiljainen tieto, mitä olen kuuden vuoden urani aikana saanut ja kirjoittanut puhtaaksi, edesauttaa tuloksiin pääsemistä. Sanotaanko että meidän yrityksessä ei lähdetä sisustamaan asuntoja kukilla.

Parturi-kampaamo ja konsulttiyritys

Vaikka Koivumäen pääbisnes on edelleen asuntojen myynti, hän on tehnyt myös uusia aluevaltauksia. Tällä viikolla Mannerheimintielle avautui parturi-kampaamo, jossa Koivumäki on osakkaana ja mentorina yrittäjälle.

– En ole rakentamassa kiinteistövälitystoimistoa vaan enemmänkin kokonaisvaltaista lifestyleä. Kuka tietää, vaikka parturillakin olisi oma osuutensa tässä kokonaisuudessa.

Ennen Yrittäjäsanomien haastattelua Koivumäki on jo ehtinyt tavata digitaalisiin koulutuksiin erikoistuneen Clanedin johtoa keskustellakseen mahdollisesta myyntikoulutusalustasta. Lisäksi Koivumäki on perustanut nimeään kantavan konsultointiyrityksen, jonka nimissä hän tarjoaa puhujakeikkoja ja osallistuu myynti- ja markkinointialan asiantuntijatapahtumiin.

Kaiken tämän keskellä Koivumäki on kirjoittanut kirjan Katleena Kortesuon kanssa ja tähdittänyt Asuntokaupat sokkona -tv-ohjelmaa, joka käynnistyy Nelosella huhtikuussa.

Mies itse vakuuttaa, että hän ehtii myös palautua kaiken kiireen keskellä.

– Nukun joka päivä vähintään seitsemän tuntia. Aikaa jää hyödyllisiin asioihin, koska olen sinkku, minulla ei ole lapsia enkä käytä aikaa esimerkiksi ruuanlaittoon. Käytän kaiken vapaa-ajan hyödykseni.

Kuva: Neliöt Liikkuu Lkv

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Supercellin uusin peli Brawl Stars on osoittautumassa hitiksi, josta voi kasvaa jopa Clash Royalen kaltainen menestystuote. Siitä kertoo nousu tuottavimpien pelien listan kärkipaikoille. Viime viikonloppuna Brawl Starts ohitti hetkellisesti supersuositun Fortnite-pelin Yhdysvaltojen tuottavimpien pelien listalla. Fortnitella on maailmanlaajuisesti jo yli 200 miljoonaa pelaajaa. Ykköspaikalla käynnin jälkeen Brawl Stars tosin tipahti pian sijalle seitsemän.

Mobiilisovellusten kivikovassa kisassa Supercellin joulukuussa Yhdysvalloissa julkaistu uutukainen on onnistunut lupaavasti, sillä se on pysytellyt enimmäkseen kymmenen tuottavimman sovelluksen joukossa. Uusien ladatuimpien julkaisujen listalla Brawl Stars nappasi ykköspaikan.

Kaukana Clash Royalen luvuista

Supercellilla ei ole ollut merkittävää hittiä vuonna 2016 julkaistun Clash Royalen jälkeen. Pelialalla monen peräkkäisen hittisovelluksen kehittäminen ei ole yleistä, sillä kisa pelaajista on kivenkova. Sovellusten tuottoja seuraavan Sensor Tower -analytiikkayhtiön arvion mukaan Brawl Stars kilautti Supercellin kassaan kymmeniä miljoonia dollareita kahden ensimmäisen viikon aikana. Clash Royalen lukuihin verrattuna Brawl Stars on kuitenkin vielä kaukana, sillä megahitti keräsi ensimmäisen kuukauden aikana kaikkiaan 136,5 miljoonan dollarin bruttomyynnin.

Suomessa Brawl Stars tuli ladattavaksi jo viime vuoden tammikuussa. Supercell on testannut peliä valituilla pienemmillä markkinoilla ennen julkaisua Yhdysvalloissa. Esimerkiksi Kiinassa peliä ei ole vielä julkaistu lainkaan.

Nykytrendin mukaisesti Brawl Starsin lataaminen on maksutonta, mutta pelaajat voivat tehdä ostoksia sovelluksen sisällä parantaakseen mahdollisuuksia edetä pelissä. Pelin ideana on kamppailla vastustajia vastaan kolmen hahmon joukkueilla. Se on suunniteltu ensisijaisesti moninpeliksi. Toiminta on pitkälti perinteistä mätkimistä, mutta mukaan on ujutettu myös tehtävien suorittamista. Tavoitteena on kerätä mahdollisimman paljon jalokiviä.

Kuva: Supercell

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi