Myyntijohtaja Jukka Vihavainen, Maitomaa:

1. Tarinan on oltava aito. Meidän tarinamme on savolainen lupsakkuus. Se ei tarkoita, että asiat jätettäisiin puolitiehen. Lupsakkuus on tapa tehdä asioita hötkyilemättä ja hampaita kiristelemättä. Lupsakkuus on armolahja ja meillä savolaisilla se on.

2. Markkinointimme pohjana ovat oikeat arvot, jotka menevät ihmisten tunteisiin. Meille ne ovat vastuullisuus ja maaseudun arvostus.

Konseptisuunnittelija Marjut Kuula, Trust Creative Society:

3. Paras tarina on yksinkertainen ja lyhyeen tilaan tiivistettävissä. 

Luova johtaja Jussi Ojala, BSTR:

4. Lähtökohtana on, että tuotteesi tai palvelusi ei todellisuudessa kiinnosta ketään.

5. Järkipuhe ei ikinä toimi.

6. On pelottavaa olla aito, mutta sitä se vaatii, että voi syntyä aitoja tekoja. Ole niin kuin ihminen. Monet yritykset ovat kasvottomia ja mauttomia. 

7. Menestyksen kaava: Aidot teot synnyttävät tunteita. Tunteet herättävät ajatuksia. Ajattelu muuttaa käytöstä.

Strategiajohtaja Marco Mäkinen, TBWA:

8. Vahvoille tarinoille on nyt tilaa ja kysyntää. Suurimmalla osalla yrityksistä ei ole mitään tarinaa.

9. Markkinoinnissa ei pärjää, ellei ole nopea ja röyhkeä. Tartu ajankohtaisiin asioihin.

10. Kerro tarinaasi joka paikassa. Pistä persoonasi peliin, ei ole syytä hävetä tai pelätä.

Äänitaiteilija Sami Silén:

11. Musiikilla voi tuottaa lisäarvoa brändiin. Lähellä tuotetta ovat tunne ja tuoksu, joita voi välittää musiikkiin.

12. Kuvasta ja äänestä on kehitettävä hallittu kokonaisuus, jossa kaikki mätsää keskenään.

Puhujat esiintyivät Tunne I Tarina -tapahtumassa Seinäjoella torstaina. Tapahtuman järjestivät Into Seinäjoki, markkinointitoimisto BSTR ja markkinointiviestintätoimisto Propaganda.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuvat: Tiina Rantakoski

Yrittäjägallupiin vastanneista yli tuhannesta yrittäjästä 19 prosenttia oli sitä mieltä, että arvolisäverovelvollisuuden nykyinen 10 000 euron alaraja on sopiva. Alarajan 20 000 euroon nostaisi 25 prosenttia vastanneista ja 19 prosenttia kannattaa 30 000 euron rajaa. Vielä korkeampaa vähintään 40 000 euron alv-alarajaa kannattaa 22 prosenttia Yrittäjägallupin vastaajista.

– Selvästi on tarvetta korottaa alarajaa 10 000 eurosta. Suomen Yrittäjät vaatii alv-alarajan korottamista 20 000 euroon, sanoo SY:n veroasioiden päällikkö Sanna Linna-Aro.

– Hajonta kuvaa hyvin jäsenistöämme. Yrittäjiä on niin monenlaisia, Linna-Aro toteaa.

Julkisuudessa useat tahot ovat vaatineet alv-rajan huomattavaa nostamista. Linna-Aro muistuttaa, että alv-rajoissa on muistettava myös kilpailuneutraliteetti. Eri toimialoilla on myös sivutoimisia yrittäjiä. Jos alv-alarajaa nostetaan kovin korkealle, se voi vääristää kilpailua.

Alv-alarajahuojennus säilytettävä

71 prosenttia yrittäjistä on sitä mieltä, että arvonlisäveron alarajahuojennus pitää säilyttää. Nykyisessä alv-järjestelmässä on niin sanottu liukuva alarajahuojennus 10 000 – 30 000 euron liikevaihdon välillä. Vero on sitä pienempi, mitä lähempänä liikevaihto on alarajaa.

– On tärkeää, että alarajahuojennukseen ei tule jyrkkiä porrastuksia, Sanna Linna-Aro toteaa.

Alennetut arvonlisäverokannat (0%, 10%, 14%), jakavat yrittäjien mielipiteitä. 49 prosenttia on sitä mieltä, että alennetuista alv-kannoista pitää luopua ja siirtyä yhteen yleiseen alviin.

Alennettuja alveja on muun muassa elintarvike-, majoitus- ja ravintola-alalla, henkilökuljetuksissa, lääkkeissä sekä kulttuuri- ja urheilutapahtumien pääsylipuissa.

Verotus ei kannusta kasvattamaan yrityksiä

Lähes puolet (45 %) yrittäjistä on sitä mieltä, että nykyinen verotus ei kannusta yrittäjiä kasvattamaan yrityksiään. Yksinyrittäjistä tätä mieltä on 35 prosenttia, mutta 2–9 henkilöä työllistävistä mikroyrittäjistä 54 prosenttia ja yli 10 henkeä työllistävistä 51 prosenttia.

– On huolestuttavaa, että niin suuri osa yrittäjistä ei pidä verotusta kasvuun kannustavana, sanoo Suomen Yrittäjien veroasioiden päällikkö Sanna Linna-Aro.

– Suomen kannalta on erittäin tärkeää se, että yritykset haluavat kasvaa – ja samalla ne luovat työpaikkoja, Linna-Aro painottaa.

 Gallupissa kysyttiin myös, että miten yrittäjät arvioivat nykyistä listaamattomien yritysten osinkoverotusta. 23 prosenttia piti sitä melko hyvänä, 48 prosenttia ei ottanut kantaa suuntaan eikä toiseen. 24 prosenttia piti sitä huonona tai erittäin huonona.

Erittäin hyvänä sitä piti vain viisi prosenttia yrittäjistä.

– Voitonjaon verotuksessa on selvästi kehitystarpeita. Siitä pitää tehdä yksinkertaisempi ja sen pitää olla neutraalimpi erilaisia toimialoja ja erilaisia yrittäjiä kohtaan, veroasioiden päällikkö Sanna Linna-Aro toteaa.

”Nykyinen malli on liian monimutkainen”

Yrittäjät.fi kysyi kahdelta sarjayrittäjältä, muun muassa City.fi:n omistavalta Ilkka Lavakselta ja Jurinet-lakitoimiston Markus Talviolta näkemyksiä ja kokemuksia nykyisestä yritysverotuksesta. Näin he vastasivat:

Miten arvioit nykyistä listaamattomien yritysten voitonjaon veromallia (osinkoverotus)?

Ilkka Lavas: Nykyinen malli on liian monimutkainen. Verot maksetaan kahteen kertaan ja erityisesti listaamattomia yhtiöitä kohtaan tilanne on eräreilu verrattuna listattuihin. Yhtiön tulisi itse saada valita kumpaa verotusmallia noudattaa.

Nykyään joukkorahoituksen yleistyttyä listaamattomillakin yhtiöillä saattaa olla satoja osakkaita ja näille osinkojen laskeminen on valtavan monimutkaista.

Nykyinen malli asettaa listatut ja listaamattomat eriarvoisiksi ja verottaa pieniä yhtiöitä tiukemmin.

Pörssilistautumisen ei edes pitäisi olla mikään itseisarvo, koska sieltä saattaa vain päätyä kansainvälisten yritysostajien syötäväksi. Tarvitsemme suomeen pysyvää omistusta ja kasvua sekä vientitoimintaa ja verotusta tulee muuttaa sitä kohti.

Markus Talvio: Tämä veromalli näyttäytyy suurimmalle osalle PK-yrittäjistä vaikeaselkoisena, eikä tätä oikein edes ymmärretä. Mitä yksinkertaisemmaksi verotusta saadaan, sen paremmin se toimisi tarkoituksensa mukaisesti.

Lähtökohtaisesti PK-yrittäjää verotetaan aivan liikaa suhteessa niiden työllisyysvaikutukseen. Nyt yrittäjät toimivat lähinnä valtionvelan maksajan roolissa.

Kannustaako nykyinen verotus yrittäjiä kasvattamaan yrityksiään?

Ilkka Lavas: Nykyinen verotusmalli ei kannusta kasvattamaan yritystä. Tai itseasiassa kannustaa tiettyyn rajaan asti, jonka jälkeen taas ei enää kannusta.

Itse olen oman yritykseni tasetta 23 vuotta kasvattanut, mutta  yritykseni on tilanteessa, jossa minun ei kannata enää kasvattaa nettovarallisuutta.

Haluan luoda uutta vientiteollisuutta Suomeen ja se on eri motivaattori kasvattaa, vaikka verotuksella koetetaan olla kannustamatta kasvuun.

Nykyinen malli kannustaa myös kasvattamaan liian hitaasti, jolloin rahaa investointeihin ja yrityskauppoihin ei kerry riittävän nopeasti jolloin moni suomalainen yritys valitettavasti päätyy mieluummin ostettavaksi kuin ostajaksi.

Markus Talvio: Tuskin kannustaa, koska sen tavoitteitakaan ei ymmärretä käytännön tasolla. Ylipäätään verotus koetaan kokemukseni mukaan pk-kentällä epäreiluna.

Nähdäkseni tässä on yhtenä poliittisen päätöksenteon funktiona ollut juurikin kannustaa pk-yrittäjää kasvattamaan yritystään. Se, toteutuuko tämä kaunis tavoite, riippuu tietysti monesta seikasta.

Varma olen vain siitä, että jokin parempikin veromalli olisi olemassa. Valitettavasti valtio tarvitsee rahaa ja pk-yrittäjiltä sitä saa.

Fakta on, että jokainen valtiolle maksettava veroeuro on meilläkin pois liiketoiminnan kehittämisestä ja investoinneista. Silti veroja on maksettava.

Mikä on mielestäsi sopiva alv-alaraja – nykyinen 10 000 euroa vai enemmän?

Ilkka Lavas: Pienyrittäjyyden pitäisi olla kevyemmin verotettua: kampaamot, toiminimiyrittäjät, siistijät, hoiva, kodinhoito, fysioterapia, hieronta, suutarit, remontointi sekä sivutoimisina yrittäjänä tekevät vaikkapa eläkeläiset tai opiskelijat voisivat hyvinkin tehdä itse enemmän jos verotus olisi nykyistä kevyempää.

Nykyinen 10 000 euroa on naurettavan pieni ja mieluummin alaraja olisi vaikka 20 000 euroa.

Markus Talvio: Mielestäni raja on sopiva. On perusteltua, että vain vähäinen liiketoiminta on jätetty kokonaan arvonlisäverotuksen ulkopuolelle. Lisäksi kannattaa muistaa arvonlisäveron alarajahuojennus.

Onko alv:n alarajahuojennus syytä säilyttää?

Ilkka Lavas: Arvonlisäveron alarajahuojennus tulee ehdottamasti säilyttää, mutta nostaa 50 000 euroon saakka – vaikka portaittain siten, että nykyisen 30 000 euron rajan jälkeen on vähän pienempi huojennus 50000 euroon saakka.

Moni yrittäjä on alipalkattu ja tällainen korjaisi tilannetta.

Markus Talvio: Ilman muuta, se mahdollistaa joissain tapauksissa pienimuotoisen yritystoiminnan pyörittämisen hieman kevyemmin. Sen idea on helpottaa niiden yrittäjien toimintaa, joiden liiketoiminta on pientä.

Näin kysyttiin

Suomen Yrittäjien Kantar TNS -tutkimusyhtiöllä teettämään Yrittäjägallupiin vastasi 1009 yrittäjää, Suomen Yrittäjien jäsenien lisäksi Gallup Forum -yrittäjäpanelisteja sekä LeadDesk-yritystietokannasta poimittuja yrittäjiä.

Yhdistetty, eri lähteistä kerätty aineisto vastaa henkilöluokan ja toimialan perusteella varsin hyvin perusjoukkoaan ja näin tulokset voi yleistää edustamaan suomalaisia pk-yrityksiä.

Tiedot kerättiin joulukuun 2018 toisella ja kolmannella viikolla.Tulosten luottamusväli on kokonaistuloksen osalta +- 3,1 % -yksikköä.

Suomen Yrittäjien tiedote Yrittäjägallupista täällä.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Suomi nähdään vuonna 2019 Berliinissä kansainvälisten Grüne Woche -messujen kumppanuusmaan roolissa. Suomea markkinoidaan kiinnostavana ruokamatkailukohteena sekä runsaiden järvien ja metsien sekä maailman pohjoisimpien ja puhtaimpien elintarvikkeiden maana.

Saksa on yksi Suomen elintarvikeviennin pääkohdemaita, jossa elintarvikevientiä edistetään nyt maa- ja metsätalousministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön rahoittaman Food from Finland-kasvuohjelman avulla. Kuluvana vuonna suomalaisia elintarvikkeita on nähty osana saksalaisen CITTI-kauppaketjun tuotevalikoimaa. Laaja tuotelistaus on osa Business Finlandin Food from Finland-kasvuohjelman ja Visit Finlandin yhteistyönä lanseeraamaa Enjoy Finland -Reinste Natur -kampanjaa. Uusia suomalaisia elintarvikkeita on myös saatavilla CITTI-ketjun Lieferello-verkkokaupassa, jonka toimitukset kattavat koko Saksan. Suomalaiset elintarvikealan yritykset ovat lisäksi näkyneet ammattilaistapahtumissa.

– Elintarvikkeiden kauppataseen korjaaminen ja viennin lisääminen ovat korkealla hallituksemme agendalla. Korkean lisäarvon tuotteiden viennin kasvattaminen on yksi keino maatalouden kannattavuuden parantamiseen. Vientiedellytysten vahvistamiseen osoitettiin myös lisärahoitusta kesän budjettikäsittelyssä, Grüne Woche -kumppanuus on yksi tuettavista vientiämme vahvistavista toimista, kertoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Suomi hakee lisää vauhtia elintarvikeviennin kasvattamiseen kärjessä antibioottivapaus ja vastuullisesti tuotetut ja terveysvaikutteiset maito-, vilja-, marja, ja kalatuotteet sekä kiinnostavat alkoholibrändit ja pienpanimot.

Grüne Wochen kumppanuusmaaosastolla ruoka kytketään vahvasti yhteen suomalaisen luonnon ja matkailun kanssa. 

Isoja ovia auki

Lappilainen Arctic Superfoods tuottaa välipalapatukoita pohjoisen luonnon raaka-aineista. Berliinissä yritys on esillä Lapland Food Club -yhteisosastolla. Yrittäjä Jari Kurtti odottaa messuilta myyntidiilejä, mutta odotukset ovat realistisia. Kansainvälisille markkinoille laajeneminen vaatii kovaa työtä.

– Meiltä on mennyt tavarataloketju Kadeween tuotteita myyntin messujen ajaksi, eli 10 päiväksi. Haetaan sieltä kokemuksia ja palautetta. Kadewe on kuitenkin hyvä referenssi jatkossa myyntityötä tehdessä, Kurtti sanoo.

Arctic superfoodsilla on 380 jälleenmyyjää Suomessa, mutta kotimarkkinallakin on varaa kasvaa. Yrityksen tuotteet ovat päässeet hyvin matkailualalle, kuten Finnairin, lentokentän ja matkailukohteiden valikoimiin sekä Kansallismuseon ja Finlandia-talon valikoimiin. Myös K-Ryhmän valikoimissa ja Ruohonjuuressa on Arctic Superfoods -tuotteita valikoimissa.

– Päivittäistavarakaupan alalla on vielä työtä, jotta pääsemme koko kansan tietoisuuteen. Grüne Woche -messuilla vastaanotto perjantaina avajaispäivänä on rohkaisevaa, sillä arktisuus ja suomalainen ruoka kiinnostaa kovasti. Suomen ja erityisesti Lapin matkailun vetovoima on auttanut yritystämme tuomaan välipalapatukoita tunnetuksi, Kurtti sanoo.

Eksoottinen puuro kiinnostaa

Spelttiviljatuotteita valmistava Birkkalan tila osallistuu ensimmäistä kertaa ulkomaisille messuille. Yrittäjä Simo Larmon mukaan tarkoitus oli alun perin osallistua pienemmille ammattilaismessuille, mutta kun tuottajajärjestö MTK ilmoitti kumppanuudesta ja rohkaisi lähtemään mukaan, Larmo päätti kokeilla. 

–Messut alkoivat perjantaina, mutta jo ennen sitä olemme vaihtaneet käyntikortteja, ja palaute saksalaisilta kuluttajilta on ollut hyvää. Puuro on saksalaisille eksoottista ja vieraampaa kuin suomalaisille, mutta hyvin he ovat siihen tarttuneet. Speltti on taas saksalaisille tutumpi kuin suomalaisille, mikä on lisännyt kiinnostusta, Larmo sanoo. 

Birkkalan tila on esillä viljatuottajien osastolla. Sen markkinoinnissa yritys korostaa tuotteen laatua ja perheyrittäjyyttä. Ylipäätään suomalaisella ruoalla on Larmon mukaan hyvä kaiku.

– Tästä työ vasta alkaa, sillä Ruotsilla ja Norjallakin on täällä isot osastot. Meidänkin täytyy satsata vientiin kunnolla. Suomi-kulmaa voi nostaa esiin, sillä valttejamme on puhtaus ja laatu, ja eläintuotannossa on vähän antibioottijäämiä. Lisäksi olemme tunnettuja luotettavina kauppakumppaneina, Larmo sanoo.

Kauramarkkinat kasvuun

Kaurajuomia ja -välipalojaan Berliinissä esittelevä Kaslink on myös iloinen saksalaiskuluttajien vastaanottoon. Yrityksen tavoite oli saada palautetta saksalaiskuluttajilta ja se on ollut brändi- ja viestintäjohtaja Juha-Petteri Kukkosen mukaan todella hyvää. 

–Luomukaurajuomamme on ollut myynnissä jo luomukauppaketjuissa Saksassa, mutta kauravälipalat ovat uutuuksia ja niille olemme saaneet todella hyvän palautteen. Myös saksalainen media on kiinnostunut ja olemme tavanneet potentiaalisia ostajia. Toki kauppaneuvotteluissa kestää, mutta Amazon-verkkokauppa on avautumassa ja sitä kautta saamme tuotteita kuluttajille myös, Kukkonen kertoo.

Kauratuotteiden tunnettuus on vielä alkutaipaleella Saksassa. Markkina Saksassa on Kukkosen mukaan suurin piirtein saman kokoinen kuin Suomen markkina, mutta se on kasvussa. Kokoluokaltaan moninkertaisessa maassa on siis paljon voitettavaa. 

– Meillä on huipputuotteet, eikä vastaavia välipaloja ole juuri saatavilla. Kaslinkilla on onnistunut brändi ja läpinäkyvä yritys. Kolmen veljeksen vetämä toisen sukupolven perheyritys on tarina, johon kuluttajat uskovat, Kukkonen sanoo. 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kaupallistamishanke mahdollistaa tuotteen esittelyn ja kehittämisen seitsemässä Euroopan maassa.

– Pääsemme juuri sinne, minne uuden innovaation kanssa täytyykin päästä eli asiakkaiden arkeen ja toimintaan. Silloin saa paitsi kehitystyön kannalta parasta mahdollista palautetta, pääsee myös kunnolla näyttämään mihin tuote kykenee, sanoo kiipeilykengän keksijä ja kehittäjä Matti Pölönen.

Rahoitus tulee Horisontti 2020 -ohjelmasta, joka on Euroopan unionin iso tutkimuksen ja innovoinnin ohjelma. Ohjelman kautta myönnetään lähes 80 miljardia euroa rahoitusta vuosina 2014–2010. 

– Saamamme rahoitus on osoitus siitä, että asiantuntijat arvioivat kasvunäkymämme ja kokonaisuutemme innovaatiosta liiketoimintaan erittäin hyväksi. Rahoitusta myönnettiin vajaalle kymmenesosalle hakemuksia, Pölönen sanoo. 

Genetta on turvallinen, ergonominen ja nopea tapa kiivetä puu-, metalli- tai komposiittipylvääseen tai elävään puuhun. Kiipeilykenkää voivat käyttää esimerkiksi sähkölinja-asentajat, arboristit, tutkijat ja rakennustyöntekijät. Genetta-kiipeämiskenkä voitti Joensuun Tiedepuiston Start Me Up -liikeideakilpailun vuonna 2015.

toimitus (at) yrittajat.fi

– Muutamia akkuja tässä on aamusta ladattu kuntoon. Uskon, että pahempaa on luvassa, jos pakkanen pitkittyy. Akkujen hyytymisten lisäksi on jäätymisongelmia, etenkin dieselautot jäätyvät herkästi, kertoo yrittäjä Tapani Oksavaara.

Oksavaaran mukaan pakkasiin kannattaa varautua huoltamalla auto kuntoon.

– Muun muassa polttoaine- ja öljynsuodattimet pitää säännöllisesti vaihtaa ja akun kunto tarkistaa. 

Moottoria kannattaa kovilla pakkasilla lämmittää parisen tuntia.

– Jos kyseessä on normaali lohkolämmitin, pari tuntia tolpassa riittää. Jos kyseessä on säteilylämmitin, joka lämmittää öljypohjaa, kannattaa varata kolme-neljä tuntia, Oksavaara neuvoo.

Sallan Autohuolto sijaitsee Sallan kylässä. Kymmenen kilometrin päässä on Sallatunturi, joka kerää paljon matkailijoita seudulle.

Oksavaaran mukaan suurin osa autohuollon asiakkaista on paikallisia asukkaita, mutta joukkoon mahtuu paljon myös turisteja.

– Kyllähän täällä rallienglannilla pärjätään turistien kanssa. Paikalliset ovat tottuneet koviin pakkasiin, mutta matkailijoille ne tulevat usein yllätyksenä.

Oksavaara on toiminut autokorjaamoyrittäjänä vuodesta 2006. Oksavaaran lisäksi yrityksessä työskentelee kaksi asentajaa. 

Kymmenen päivän ennuste näyttää, että pakkaset jatkuvat Sallassa edelleenkin. 

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

The Federation of Small Businesses (FSB) on Britannian suurin yrittäjäjärjestö. Sillä on noin 170 000 pienyrittäjää jäseninä. FSB tarjoaa jäsenilleen samantyyppisiä palveluja kuin SY, esimerkiksi laki- ja veroneuvontaa sekä jäsenetuja.

– Hienoa saada teidät vieraaksemme, Britannia on tärkeä vientimaa suomalaisille yrityksille, totesi Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen vieraille.

FSB:n puheenjohtaja Mike Cherry on ollut puutavara-alan yrittäjänä yli 40 vuoden ajan ja hänen yrityksensä valmistaa myös korkkituotteita ja lahjatavaroita ja palkintoja. Toinen brittivieras James Sibley vastaa FSB:n EU- ja kansainvälisistä asioista.

Suomen Yrittäjiä keskusteluissa edustivat toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, pääekonomisti Mika Kuismanen, kansainvälisten asioiden päällikkö Thomas Palmgren, kansainvälisyysvaliokunnan puheenjohtaja Juha Koponen ja valiokunnan jäsen Kai Lindell.

Tärkeä kumppani

Britannia on Suomen 7. tärkein vientimaa ja 10. tärkein tuontimaa. 15 000 suomalaista yritystä tekee kauppaa brittien kanssa.

– Tämä tapaaminen on tärkeä avaus brittiläisen yrittäjäjärjestön kanssa, konkreettinen kanava. Päätimme puolin ja toisin yhteistyön aloittamisesta, sanoo Suomen Yrittäjien kansainvälisten asioiden päällikkö Thomas Palmgren.

Hän toivoo, että britit tulisivat mukaan yrittäjien eurooppalaiseen kattojärjestöön SMEUnitediin.

Yhteistyötä voidaan tehdä niin järjestöjen välillä, b-to-b kuin julkisten toimijoiden kanavien kautta ja avulla.

– Voimme auttaa brittejä toimimaan suomalaisten julkisten toimijoiden kuten Business Finlandin kanssa, toteaa Mikael Pentikäinen.

Suomen tavaraviennin arvo Britanniaan oli 2,7 miljardia euroa vuonna 2017 ja palveluiden viennin arvo 1,4 miljardia.

200 suomalaisella yrityksellä on tytäryhtiö Britanniassa ja 12 000 työntekijää siellä. Brittien vastaavat luvut ovat 300 tytäryhtiötä ja 20 000 työntekijää Suomessa.

Metsäteollisuus on edelleen Suomen tärkein vientisektori Britanniaan. Se oli noin 31 % tavaraviennistä vuonna 2017 ja vuotta aiemmin 39 %.

Varautuminen kovaan brexitiin

Britit varautuvat paraikaa brexitiin eli EU-eroon ja vaihtoehtoja on monia. Pahimpana vaihtoehtona on ns. kova brexit, sopimukseton tila ilman siirtymäaikaa 1.4. lähtien.

Pehmeämpi vaihtoehto on se, että brittihallitus anoo muilta EU-mailta jatkoaikaa sopimusneuvotteluihin – tai jos pääministeri Theresa May ei muuta reunaehtojaan, alahuone voi ottaa ohjat käsiinsä ja hakee jatkoaikaa. Myös toinen kansanäänestyskin on esitetty yhtenä vaihtoehtona.

Alahuone tyrmäsi viikko sitten Mayn hallituksen neuvotteleman brexit-sopimuksen luvuin 432–202.

Maanantaina iltapäivällä pääministeri May piti puheen ja  koetti patistaa brittiparlamenttia brexit-sopimuksensa taakse. Hän pitää edelleen esillä mahdollisuutta, että Britannia voi erota EU:sta vaikka ilman sopimusta.

May totesi, että jos Britannia haluaa välttää pikaeron, parlamentin pitää äänestää brexit-sopimuksen puolesta. Hänen mukaansa toinen vaihtoehto on perua brexit-ilmoitus ja jäädä EU:hun.

– Kovan Brexitin vaara kasvaa ja tämä vaihtoehto on syytä  huomioida yritysten toiminnassa, sanoo Palmgren. Teollisuustuotteissa tulli voisi silloin olla 5 prosentin luokkaa, mutta joissakin tuotteissa se voi nousta yli 40 prosentin. Hallinnollinen taakka kasvaisi merkittävästi, Suomen Yrittäjien kansainvälisten asioiden päällikkö Thomas Palmgren sanoo.

Jari Lammassaari

Nyt on hyvä aika olla lifestyle-tuotteita ja palveluita myyvä yritys. Talouden nousukausi on höllentänyt kuluttajien kukkaronnyörejä, ympäristötietoisuus ja ekologiset arvot suosii lähellä tuotettua ja laadukasta tuotetta. 

– Asiakkaat tekevät valintoja arvojensa perusteella. Tavaran kulutusta halutaan vähentää ja ostaa laatua määrän sijaan. Asiakkaat ymmärtävät, mistä tuotteen hinta muodostuu. Jos hinta on kovin halpa, joku muu, kuten ympäristö tai halpatyöntekijä, maksaa siitä kalliilla. Hyvien tuotteiden ostamisesta tulee hyvä mieli ja tuotetta arvostaa enemmän, lifestyle-konseptiketjun Tren Tanja Sipilä sanoo. 

Sipilä perusti World of Tre -yrityksen kaksi ja puoli vuotta sitten muotoilija Lasse Laineen ja suunnittelutoimisto Kokoro & Moin perustaja Teemu Suvialan kanssa. Aluksi perustajien oli tarkoitus pelastaa Design Forum Shop, jonka toiminnan Design Forum Finlandin hallitus päätti lopettaa vuonna 2014. 

Sipilä oli työskennellyt Design Forum Finlandille neljä vuotta ja kehittänyt järjestön kauppakonseptia. Kun päätös kaupan loppumisesta tuli, Sipilä ja Suviala näkivät konseptin kehittämisessä mahdollisuuksia. Perustajat totesivat nopeasti, että uusi konsepti vaati oman organisaation. Menneisyydestä on kuitenkin jälki yrityksen nimessä. Design Forum Shop sijaitsi Helsingin kolmikulmassa, ruotsiksi trekantenissa.

Pienet ovat yhdessä vaikuttavampia

World of Tre ei rajaa myymiään tuotteita suomalaisiin, vaan puhuu mieluummin lähialueesta. Sipilä välttelee käyttämästä myöskään design-sanaa, sillä lähtökohtaisesti jokaisen tuotteen pitäisi olla suunniteltu. Yrityksellä on noin 500 yhteistyökumppania sekä tuotteita kalusteista ja vaatteista kosmetiikkaan ja paperituotteisiin. 

– Satsaamme kuratointiin ja sisällöntuotantoon. Yhteistyökumppanimme ovat kiinnostavia, läpinäkyviä, laadukkaita, niillä on tarina ja ne ovat kiinnostuneita liiketoiminnasta, eivätkä vain tavaran tuottamisesta. Harva tuote on itsessään niin houkutteleva, että se myy sellaisenaan. Kokeilemme helposti kaikenlaista, mutta asiakkaat ratkaisevat jatkon, Sipilä kertoo.

World of Tre tekee myös palveluita yrityksille, kuten tapahtumia, yhteistyötuotteita, Shop-in-Shopeja ja kehittää yhteisiä myyntikanavia. Sipilä kehottaakin pieniä toimijoita yhdistämään voimiaan, jolloin toiminnalla on suurempaa vaikuttavuutta ja se luo lisäarvoa brändeille.

Sipilä muistuttaa, että vähittäiskaupan rooli muuttuu ja tulevaisuudessa se mahdollistaa paljon asioita yrityksille ja asiakkaille. Verkostot ovat olemassaolon edellytys.

– Alalla on vähän sellaista ongelmaa, että on paljon tekijälähtöisiä käsityöyrittäjiä, jotka yrittävät tehdä kaiken itse. Olisi parempi, jos suunnittelija on vain yksi osa yritystä, eikä yritys yhtä kuin suunnittelija. Markkinointi, jälleenmyynti ja muut osa-alueet vaativat omaa osaamista, Sipilä sanoo.

Kannattavaa kivijalkakauppaa

World of Tre nojaa vahvasti kivijalkamyyntiin ja toimii Helsingin keskustassa kalliilla liikepaikoilla. Siitä huolimatta yrityksen talousluvut näyttävät hyviltä. Vuonna 2017 helmikuussa päättyneellä tilikaudella yrityksen liikevaihto oli miljoona euroa ja liiketappio 239 000 euroa. Vuotta myöhemmin liikevaihto oli 2,2 miljoonaa euroa ja tappio 3 000 euroa.

– Tällä alalla ei liiku suuria sijoitussummia, mutta meillä on muutama pääomasijoittaja, olemme saaneet pääomia julkiselta puolelta sekä lainoja, Sipilä kertoo. 

Sijoittajina yrityksellä on KMT Invest, Flow Festivaali, Leroy Agency sekä nyhtökaurankehittäjä ja Golden Greenin perustaja Maija Itkonen. World of Tre on kahdessa ja puolessa vuodessa kasvanut Helsingin Mikonkadun myymälästä 12 liikkeen verkostoksi, joista osa, kuten tammikuun loppuun saakka Helsinki-Vantaan Lentoasemalla toimiva myymälä, ovat pop up -myymälöitä. Yksi toimipiste on Äkäslompolossa Ylläksellä Jounin kauppakeskuksessa.World of Trella on verkot vesillä myös ulkomaille. Japanissa on yksi liike ja Koreassa kaksi. Ne ovat vielä pilottivaiheessa, eli parasta etenemistapaa kansainvälisille markkinoille kehitetään vielä. 

– Tartumme rohkeasti tilaisuuksiin, eikä päätä helposti palele. Välillä tulee vikatikkejä, mutta tulee myös onnistumisia, Sipilä miettii. World of Tressa keskitytään seuraavaksi kansainvälisten askelten lisäksi prosessien ja tehokkuuden kehittämiseen, sillä nopeassa kasvutahdissa ne tahtovat jäädä jalkoihin. Listalla on myös digitaalisen kaupan kasvu.

Yksi syy taloudelliseen onnistumiseen on yksinkertainen: 

– Meillä on kasvusuunnitelma, ja olemme pysyneet siinä. Teemme liiketoimintaa suunnitelmallisesti, Sipilä kiteyttää.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Lännen Media julkaisi kyselyn tulokset maanantaina medioissaan. Kysely lähetettiin Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen hallitusten puheenjohtajille tammikuun alussa. Kyselyyn vastasi 16 puheenjohtajaa 20:stä.

Kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että paikallisen sopimisen lisääminen parantaisi Suomen työllisyyttä ja helpottaisi uusien työntekijöiden palkkaamista.

– Nykyinen sopimusyhteiskunta, jossa kaikki ovat samalla viivalla samojen sääntöjen kanssa, ei ole tätä päivää. Jokainen samalla alallakin toimiva yritys voi painia aivan eri tilanteissa. Siksi työpaikkakohtaiset sopimiset pitäisi olla mahdollisia kaikilla aloilla koosta riippumatta, Hämeen Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Minna Nissilä vastaa kyselyssä.

Puheenjohtajat ovat lähes yksimielisiä siitä, että henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen lisää halukkuutta palkata uusia työntekijöitä yritykseensä.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Jussi Riikonen ei ole yllättynyt siitä, että vastaukset ovat yksimielisiä eikä hajontaa juuri ole. Hänen mukaansa kyselyn tulos kuvastaa sitä todellisuutta, jota suomalaisessa työelämässä tällä hetkellä eletään. Uudet työpaikat syntyvät ihan erilaisiin yrityksiin kuin vuosikymmen sitten.

– Aiemmin ihmiset työllistyivät suurin yrityksiin ja tehtaisiin, jolloin myös työn tekemisen tavat olivat erilaisia. Nyt suurin osa uusista työpaikoista syntyy pieniin tai keskisuuriin yrityksiin, Riikonen sanoo kyselyssä.

Riikonen uskoo, että paikallisen sopimisen lisääminen ja henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen voivat rohkaista pienyrittäjiä palkkaamaan uutta työvoimaa. Hän kuitenkin korostaa, ettei työntekijän irtisanominen ole mikään päämäärä.

– Vuokratyön kautta saa hyvää työvoimaa, mutta tiedän, että moni palkkaisi työntekijän suoraan omaan yritykseen, koska silloin suhde työntekijään on läheisempi.

Alueellisten yrittäjäjärjestöjen puheenjohtajat antoivat kyselyssä myös tukensa Suomen Yrittäjien toimitusjohtajalle Mikael Pentikäiselle. Vastaajista yli puolet katsoi, että Pentikäinen on onnistunut hyvin yhteiskunnallisessa vaikuttamistyössään. Reilu kolmannes vastaajista katsoi Pentikäisen suoriutuneen vaikuttamisessa kohtalaisesti.

– Pentikäisen vahvuus on siinä, että hän kiertää maata ja tuntee alueen ihmiset. Hänellä on ilmiömäinen muisti, ja hän osaa tuoda viestinsä selvästi esille, Riikonen sanoo.

Puolet kyselyyn vastanneista katsoo, että myös Suomen Yrittäjät järjestönä on onnistunut hyvin yrittäjien edunvalvonnassa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Tekoälyhypetys ei ole näyttänyt purevan suomalaisiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, sillä CRM-järjestelmät ovat varsin vähäisessä käytössä.

Biit Oy:n tilaaman kyselytutkimuksen perusteella 40 prosenttia suomalaisista 50-249 hengen yrityksistä ei käytä mitään CRM-järjestelmää. Yrityksissä suositaan mieluummin perinteistä taulukkolaskentaohjelmaa Exceliä. Varsinaisista CRM-järjestelmistä eniten mainintoja keräsivät Microsoft Dynamics 365 ja Salesforce.

Tutkimukseen vastanneista myyntijohtajista 61 prosenttia kertoi, että yrityksessä on käytetty myynnin johtamisen työkaluna asiakastietojärjestelmää. Näistä 29 prosenttia piti CRM-järjestelmää myyntiprosessien näkökulmasta huonosti rakennettuna.

– Luvut vaikuttavat karuilta, mutta meidän tuntumamme mukaan ne saattavat jopa olla todellisuutta kauniimpia. Myynnin järjestelmien kehittäminen on vaikeaa, jos myyntijohtajilla ei ole teknologiasta syvää osaamista eikä it-konsulteilla myynnillistä näkemyksellisyyttä”, Biit Oy:n johtaja Raimo Jalonen kommentoi tiedotteessa.

Alle 20 prosenttia kokeillut tekoälyä

Tutkimuksessa selvitettiin myös suomalaisten myyntijohtajien asenteita ja kokemusta tekoälystä. Erilaiset tekoälyyn perustuvat sovellukset ovat yleistymässä myynnin tukena esimerkiksi ennakoinnissa, asiakaspotentiaalin tunnistamisessa, prosessien automatisoinnissa ja asiakkuuksien analysoinnissa.

Kyselyn mukaan alle viidesosa myyntijohtajista on hyödyntänyt tekoälyä. Vastaajista 18 prosenttia oli kokeillut tekoälyä apuvälineenä myynnin johtamisessa, ja 39 prosenttia ei osannut sanoa, mitä iloa tekoälystä voisi olla myynnin johtamisessa. Seuraavan kahden vuoden aikana 37 prosenttia vastaajista aikoi investoida tekoälyyn.

– Kaiken tekoälyhypen keskellä tämä on yllättävä ja mielenkiintoinen tulos. Eivätkö suomalaiset myyntijohtajat usko tekoälyyn vai onko kyse yksinkertaisesti tietämättömyydestä? Tietysti jos järjestelmiä käytetään vain raportointiin eikä tekemisen suunnitteluun, niin voi olla, että tekoälyn mahdollisuudet eivät kerta kaikkiaan osu tutkalle, Jalonen ihmettelee.

Taloustutkimus toteutti kyselyn vuoden 2018 syksyllä. Kyselyyn vastasi yhteensä 254 myynnistä vastaavaa johtajaa.

Kuva: Getty Images

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Turkulaiset hyönteisruoka-alalla toimivat Jussi Heikkinen ja Andrej Krsjak ovat valmistautumassa vaativalle reissulle. He aikovat polkea halki Suomen keskellä sydäntalvea.

Entis Oy:n perustajiin lukeutuva Heikkinen kertoo, että harjoittelijaksi yritykseen viime kesänä tullut Krsjak kertoi suunnittelevansa harjoittelun päättymisen jälkeen pyöräreissua läpi Suomen.

– Aluksi idea tuntui hullulta, mutta idea jäi muhimaan. Lopulta aloimme suunnitella reissua ja päätimme viedä idean vielä pidemmälle ja toteuttaa reissun talvella. Entis otettiin samalla mukaan matkan markkinointiin.

Heikkisen mukaan reissun taustalla on paitsi itsensä haastaminen, myös ekologisen liikkumisen edistäminen.

– Emme kumpikaan ole himopyöräilijöitä, hän sanoo.

Kaksikon matka alkaa Turusta ja päätyy Nuorgamiin. Matkaa kertyy kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Retken arvioitu kesto on neljä viikkoa.

Majapaikkoja etsitään vapaaehtoisilta

Talvisiin haastaviin olosuhteisiin kaksikko on varautunut huolellisesti. Matkaa taitetaan leveärenkaisilla pyörillä.

– Saimme pari yhteistyökumppania mukaan, joilta saimme asusteita ja pyöräilyvarusteita. Reitti on suunnittelu niin, että pohjoisessa ajamme lyhyempää päivämatkaa.

Heikkinen ja Krsjak aikovat majoittua enimmäkseen sisätiloissa. Sosiaalisen median kautta he ovat etsineet halukkaita, jotka ovat valmiita majoittamaan polkijat reitin varrella.

– Olemme valmiita korvaamaan avun vaikkapa auttamalla siivoamisessa tai lahjoittamalla heille Entiksen tuotteita.

Varmuuden vuoksi kaksikolla on mukanaan myös teltta ja makuupussi.

– Tällä hetkellä näyttää lupaavalta. Montaa yöpaikkaa ei enää puutu. Voi olla, että Kalajoella, Haukiputaalla Sodankylässä sekä parilla pienemmällä paikkakunnalla yöpyminen menee telttailuksi, Heikkinen kertoo.

Matkan on määrä päättyä 27. helmikuuta Nuorgamiin. Sieltä Heikkinen ja Krsjak matkaavat takaisin Turkuun junalla.

Miesten matkaa dokumentoidaan reaaliaikaisesti Youtubessa ja sosiaalisessa mediassa. Entiksen seikkailijat aikovat vierailla matkan varrella tapahtumissa.

– Startup-yrityksenä pyrimme pitämään budjetin mahdollisimman matalana ja toisaalta myös päästä tapaamaan mahdollisimman paljon ihmisiä eri puolilta Suomea. Mikäli siis haluatte majoittaa meidät tai osallistua muulla tavoin tempaukseemme, voi meihin mieluusti ottaa yhteyttä, Heikkinen kertoo yhtiön tiedotteessa.

Kuva: Entis Oy

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kesätyön sijaan raumalaiset ja oululaiset nuoret voivat tienata rahaa kesäyrittäjinä. Samalla yrittäjyydestä kiinnostuneet saavat hyödyllistä kokemusta.

Rauman kaupungin yrityspalvelut toteuttaa yhteistyökumppaneidensa kanssa Vau! Vauhtia alkavaan uraan -kesäyrittäjähankkeen. Se on suunnattu kesäyrittäjyydestä kiinnostuneille, kuluvana vuotena 16-23-vuotta täyttäville Rauman seudun nuorille.

VAU!-kesäyrittäjähankkeen tavoitteena on auttaa aktiivisia alueen nuoria työllistämään itsensä kesän ajaksi. Vuonna 2018 kesäyrittäjinä toimi muun muassa valokuvaaja, klapikauppias, tatuoija, kesäkahvilan pitäjä, riksakuski, heppakerho-ohjaaja sekä lasten- ja nuorten aktiviteettien vetäjä. Nuori voit toimia 4H-yrittäjänä, laskutusosuuskunnan kautta tai halutessaan hän voi rekisteröidä oman yrityksen.

Rauman kaupunkikehitys tarjoaa tuen ja verkoston liiketoiminnan käynnistämiseksi. VAU!-toimintaan valitaan mukaan kymmenen innokasta aloittavaa yrittäjää hakemusten perusteella. Valituilla 16-23-vuotiailla on mahdollisuus saada Rauman kaupungin kesäyrittäjätukea 400 euroa. Tuki maksetaan kesän jälkeen, jos tuen myöntämisperusteet vuonna 2019 täyttyvät.

Oulun seudulle 60 kesäyrittäjää

Myös Oulussa on tarkoitus jatkaa kesäyrittäjähanketta. Kesäbisnes on kaksivuotinen hanke, jossa kehitetään ja laajennetaan Kesäyrittäjä -kampanjaa. Rahoitus on saatu EU:n maaseuturahastolta ja yhteistyössä ovat mukana myös Iin Micropolis Oy ja BusinessOulu. Kesäyrittäjiksi valitaan kuusikymmentä 16-24-vuotiasta nuorta.

Nuoria yrittäjiä sparrataan Oulussa ja Iissä. Myös lähikuntien nuoret voivat osallistua Kesäyrittäjä-toimintaan ja osallistua Oulussa järjestettäviin koulutus- ja verkostoitumistilaisuuksiin.

Haku Kesäbisnes-hankkeeseen käynnistyy kevään aikana.

Kuva: Rauman kaupunki

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Noin 500 pienen ja keskisuuren yrityksen edustajaa osallistui maanantaina 21.1. Facebookin vuosittaiseen Gather-tapahtumaan Dublinissa. Tapahtumassa oli osallistujia 15 maasta ympäri Eurooppaa. Suomalaiset yrittäjät olivat mukana Gatherissa ensimmäistä kertaa. 

– Vaikka oma yritys ei toimisi millään tavalla teknologian tai digitaalisuuden saralla, on nykyisin täysin mahdotonta välttää somea ja digiä. Digi on kaikkialla ja yksistään Facebookia käyttää yli 2,8 miljoonaa suomalaista kuukausittain, toteaa Suomen Yrittäjien viestintäjohtaja Taru Jussila.

Gather-tapahtumassa puhuivat muun muassa Facebookin operatiivinen johtaja, kirjailija Sheryl Sandberg (kuvassa), Irlannin EU-asioiden ministeri Helen McEntee ja Facebookin Euroopan-johtoa. Päälavalla kuultiin myös yrittäjien tarinoita. Inspiroivien puheenvuorojen lisäksi osallistujat saivat viimeisintä tietoa ja vinkkejä lukuisissa Facebookia ja Instagramia koskevissa työpajoissa.

”Rento tunnelma”

Gatherissa mukana olleet viisi suomalaista yrittäjää olivat eri toimialoilta ja ympäri Suomea. He kaikki toimivat aktiivisesti Yrittäjien Nuorten yrittäjien verkoston johtoryhmässä. Gatheriin osallistuneet yrittäjät myös käyttävät Facebookia ja Instagramia aktiivisesti yrityksensä liiketoiminnan markkinoinnissa ja viestinnässä.

– Harvemmin sitä pääsee verkostoitumaan ja vaihtamaan ajatuksia näin monesta maasta kotoisin olevan yrittäjän kanssa. On ollut hienoa nähdä, kuinka rentoja ja helposti lähestyttäviä kaikki osallistujat ovat, kertoo 27-vuotias vaasalainen yrittäjä Jenni Parpala.

Facebook Get Togetherin kumppaniksi

Facebook ja Yrittäjät toimivat nykyään yhteistyössä. Facebook on yksi Nuorten yrittäjien vuosittaisen Get Together -tapahtuman pääkumppaneista. Get Together järjestetään tänä vuonna Kauhavalla PowerParkissa 24.-25.5.

– Kauhavan Get Togetherin teema tulee olemaan Uskalla ajatella isosti. Siinä mielessä Facebook sopii hyvin kyseisen tapahtuman kumppaniksi. On hienoa, että tämä kumppanuus alkaa Pohjanmaalta. Tähtäämme aina kumppanuuksiin, jotka ovat merkityksellisiä kaikille osapuolille, sanoo Gatherissa Pohjanmaata edustanut yrittäjä Ville-Pentti Heikkilä, 34.

Facebook Connect ensimmäistä kertaa Suomessa

Facebook järjestää ensimmäisen Facebook Connect -tilaisuutensa Helsingissä torstaina 31.1.

– Tähän avoimeen koulutustilaisuuteen ovat tervetulleet kaikki pienten ja keskisuurten yritysten edustajat. Kannattaa ilmoittautua ajoissa, sillä paikkoja on rajoitettu määrä, Taru Jussila vinkkaa.

Lue lisää Facebook Connect -tapahtumasta täältä. Suora ilmoittautuminen Facebook Connect -tapahtumaan täältä.

Kuvat: Taru Jussila

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 264 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Taannoisen blogipostauksen perusteella Stella Harasekin elämä vaikuttaa suorastaan kadehdittavan ihanalta. Notes on a lifen kirjoittaja kertoo olevansa Pariisissa osin töissä ja opiskelemassa, osin lomalla.

"Lomailen ahnaasti joka hetki kun ei tarvitse ajatella tai tehdä töitä", Harasek kirjoittaa.

Hänen bloginsa on ollut yksi Suomen suosituimmista lifestyleblogeista kymmenen vuotta.

– En ikimaailmassa olisi uskonut, että päähänpistona alkaneesta harrastuksesta tulee työni – vain vuosi bloggaamisen aloitettuani.

Nuorille naisille tarkoitettu Olivia-lehti kiinnitti Harasekin bloggaajakseen kuukausipalkalla vuonna 2009. Neljä vuotta myöhemmin Harasek vaihtoi bloginsa nimen: Paras aika vuodesta muuttui Notes on a life -nimiseksi.

Kirjoittamista Harasek jatkoi yrittäjänä.

– Alussa bloggaajia oli vain kourallinen ja yritykset lähestyivät meitä tuotenäytteillä ja tapahtumakutsuilla. Muutamaa vuotta myöhemmin yritykset tajusivat, että lifestyleblogeilla on todellista vaikutusvaltaa ja alamme alkoi kehittyä ammattimaiseksi bisnekseksi.

Kymmeniätuhansia seuraajia

Bloggaajien ja yritysten kaupallisesta yhteistyöstä puhuttiin vielä muutama vuosi sitten sisältömarkkinointina, nyt käytetään termiä vaikuttajamarkkinointi.

– Suurin osa yrityksistä suhtautuu blogeihin osana markkinointipiirakkaa. Bloggaajilta ostetaan vaikuttajakampanjoita siinä missä firmat ostavat televisio- ja ulkomainontaakin.

Notes on a lifen kuukausittainen seuraajamäärä vaihtelee 30 000–40 000 seuraajan välillä. Suuri osa lukijoista on Harasekin ikäluokkaa, 30–40-vuotiaita, ja kiinnostuneita pukeutumisesta, matkailusta, sisustamisesta aivan kuten Harasek.

Blogeilta edellytetään myös rosoa ja sitä, että kirjoittaja tekee yksityisestä yleistä.

– Kun aloitin kirjoittamisen, bloggaamista jopa vähän hävettiin. Minäkin tein blogiani nimimerkin turvin, ja ensimmäisinä kuukausina julkaisin vain kuvia, joissa kasvoni oli peitetty tai rajattu pois.

Sittemmin hän on kirjoittanut muun muassa työuupumuksestaan sekä jakanut tunteitaan perheenperustamiseen liittyen. Hetki sitten blogissa pohdittiin ilmastonmuutosta ja kuluttajatottumuksia.

Viimeistään nyt alkaa olla todella selvää, että näin ei voi jatkua, jotain on tehtävä ja hiton äkkiä.

Saastuttajana Harasek nosti esiin muun muassa pikamuodin. Postauksessaan hän mietti myös sitä, millainen ruokavalio lopulta on eettinen.

Söisinkö eettisesti kestävää Reilua kauppaa, ekologisesti tuotettua luomua? En enää tiedä, pitäisikö talvisin syödä suomalaisissa kasvihuoneissa kasvatettua vai Espanjasta rahdattua lehtikaalta.

Blogikampanjoiden hinnat alkaen 2500 euroa

Blogin ympärillä pyörii erillisiä mainosbannereita. Mikäli kirjoitukset on tehty yritysyhteistyönä, postausten alussa on tieto kaupallisesta yhteistyöstä.

Blogikampanjoiden hinnat lähtevät noin 2 500 eurosta. Blogikampanjalla Harasek tarkoittaa kokonaisuutta, johon kuuluu yksi tai useampi blogipostaus sekä sen somejaot ja usein myös Instagram-sisältöjä.

– Lopulliseen hintaan vaikuttaa moni asia, kuten se, vaatiiko kampanjan toteutus matkustamista ja haluaako asiakas ostaa kuviin käyttöoikeuksia.

Harasekista pientenkin yritysten kannattaa rohkaistua kokeilemaan vaikuttajamarkkinointia yrityksen brändiin sopivan blogistin kanssa.

–Vaikuttajamarkkinoinnin vahvuus on siinä, että yrityksen viesti välittyy kohderyhmälle heille tutun, kiinnostavan ja uskottavan henkilön uniikilla äänellä.

Notes on a life on nykyisin osa myös Harasekin puolison, valokuvaaja Jarno Jussilan työtä. Jussila valokuvaa blogia – ja kirjoittaakin musiikista, matkoista ja elämästä ylipäänsä.

HISTORIA: Levy-yhtiössä työskennellyt Stella Harasek aloitti blogistina vuonna 2007. Graafinen suunnittelija oli ollut aina kiinnostunut visuaalisuudesta ja kirjoittamisesta. Vuotta myöhemmin Paras aika vuodesta (nyk. Notes on a life) oli kategoriassaan Suomen luetuin blogi.

NYKYISYYS: Notes on a life on brändi niin blogimaailmassa kuin Instagramissa. Harasekin pyörittämä Anno Media tarjoaa myös muuta sisällöntuotantoa ja brändikonsultointia.

TULEVAISUUS: Harasek näkee 11-vuotiaan bloginsa elinkaarelle luontevaa jatkumoa, sillä aiheet ja käsittelytavat elävät ja muuttuvat kirjoittajansa mukana. Parhaillaan Harasek työstää myös mm. romaania.

Leila Itkonen

Juttu julkaistu alunperin Yrittäjä-lehdessä 6/2018

Viikossa noin 6000 kappaletta karjalanpiirakoita valmistanut Liepuskan Herkkupaja ei valmista niitä enää yhtäkään. Tai periaatteessa valmistaa, nimi on vain vaihtunut Liepuskan piirakaksi. Itse tuote on sama kuin ennenkin.

Liepuska leipoi karjalanpiirakoita pitkään EU:n aito perinteinen tuote (APT) -nimisuojan alla. APT-tuotteet on valmistettava rekisteröidyn valmistusmenetelmän mukaisesti. Suomalaisia APT-tuotteita ovat karjalanpiirakan lisäksi sahti ja kalakukko.

Kaikki muuttui äkillisesti viime kesänä.

– Meillä on aina ollut piirakoissa asianmukaiset merkinnät. Aikaisempina vuosina ympäristöterveystarkastaja on aina hyväksynyt tuotantoprosessin. Kesäkuussa samainen tarkastaja tuli jälleen käymään. Silloin karjalanpiirakka nousi uudelleen käsittelyyn. Meneillään oli kampanja, jossa tarkastajat kävivät läpi nimenomaan nimisuojattuja tuotteita, Liepuskan Herkkupajan osakas Eeva-Maria Turunen kertoo.

"Perinteisen" karjalanpiirakan valmistamistapa on ollut tarkoin määritelty. Liepuskassa piirakoiden valmistuksessa on käytetty alusta lähtien laktoositonta maitojuomaa ja laktoositonta voita. Tämä oli vastoin alkuperäistä ainesosaerittelyä.

Asiakkaat tilaavat kiistasta huolimatta

Turunen oli välittömästi yhteydessä karjalanpiirakoiden nimisuojaa hakeneen Maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtajaan Johanna Rinnekariin. Selvisi, että yhdistys on osaltaan hakemassa nimisuojaan muutosta EU:lta.

– Rinnekari vakuutti, että voimme jatkaa valmistusta entisellään. Näin toimimmekin aina marraskuun loppuun asti, jolloin Kuopion kaupungin alainen ympäristöterveydenhuollon tarkastaja kävi jälleen ja kertoi, että mitään poikkeuksia nimisuojaan ei sallita. Siitäkään huolimatta, että Pohjois-Karjalassakin karjalanpiirakoita on valmistettu Rinnekarin kertoman mukaan vuosikausia laktoosittomaan maitoon.

Liepuska on tehnyt asiasta kantelun oikeusasiamiehelle. Yritys haluaa selvityksen, ovatko viranomaiset tulkinneet lakia samalla tavoin eri puolella Suomea.

– Karjalanpiirakoiden valmistuksella on ollut merkittävä vaikutus yrityksen liiketoimintaan. Se on pitkälti avannut ovet Etelä-Suomen markkinoille täältä maakunnasta. Olemme saaneet asiakkaiksemme muun muassa Finlandia-talon ja Sibeliustalon sekä muita merkittäviä kokous- ja kongressiasiakkaita. Onneksi he tilaavat meiltä edelleenkin, Turunen kertoo.

"Haavi auki"

Turusen mukaan ongelman ydin on siinä, että erittely karjalanpiirakan tuoteselosteesta on annettu ennen kuin EU oli määrännyt, että laktoositonta maitoa ei saa kutsua maidoksi vaan maitojuomaksi.

– Onhan tässä oltu haavi auki, koska olemme alusta asti valmistaneet piirakoita vain ja ainoastaan yhdellä tavalla. Nyt pitäisi tehdä uusi, nykyistä väljempi tulkinta. Ei tällainen rajoittaminen ole nykyajassa elämistä. 

Pro Agria Pohjois-Karjalan on yhdessä parinkymmenen toimijan kanssa hakemassa karjalanpiirakan nimisuojan reseptiin muutosta. Päätöstä odotetaan tämän vuoden aikana. Jos muutos hyväksytään, aidon karjalanpiirakan saisi jatkossa valmistaa myös laktoosittomasta maidosta, kermasta, laktoosittomasta kermasta, maitojauheesta, laktoosittomasta maitojauheesta sekä laktoosittomasta maitojuomasta.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Mobiiliteknologia-alan perheyritys koki eilen tiistaina järkytykseen tajutessaan joutuneensa identiteettivarkauden uhriksi. Yrityksessä isä on toimitusjohtaja, äiti on talousjohtaja ja poika tekee asiakastyötä. Yrittäjät haluavat toistaiseksi pysyä nimettöminä, sillä koko asia on vielä tuore ja selvittelytilassa. Perheen isä sai tiistaina poikansa sähköpostiosoitteesta viestin, jossa luki ”Ole hyvä ja maksa tänään”. Summa oli poikkeuksellisen iso, 40 000 euroa.

– Isä vastasi sähköpostiin humoristisesti, sillä hän kuvitteli, että minä vitsailen. Hän soittaa vielä perään kysyäkseen, mitä minä säädän ja mitä pidin hänen vitsikkäästä vastauksestaan. Minä en tiennyt asiasta mitään, koska minulle vastaus ei näkynyt. Siinä puhuessamme isäni saa minun osoitteestani vastauksen, jossa perustellaan laskun alkuperää ja summaa. Silloin tajusimme, että sähköpostivaihtomme on kaapattu, perheyrityksen osakas kertoo.

Poika saa kaikki muut, kuten äitinsä, viestit normaalisti samasta sähköpostipalvelimesta. Vain isän ja pojan väliset viestit kaapattiin. Ne ohjautuvat Nigeriaan. 

– Viesteistä näkee, että kotityöt on tehty hyvin. Ehkä sähköpostiani on seurattu pidemmän aikaa ja opittu, millaisia laskuja meille tulee ja miten viestimme. Jopa itselleni tyypillinen tapa allekirjoittaa sähköpostit on kopioitu. Jos kyseessä olisi ollut pienempi summa, lasku olisi voinut mennä läpi. Joskaan meillä ei ole Kiina-yhteyksiä, perheyrityksen poika sanoo.

Toistaiseksi perheyritys ei tiedä, onko vika tietokoneessa, sähköpostipalvelimessa vai sähköpostitilissä. Pojan verkostoissa on paljon teknologia-alan osaajia, jotka ovat tarjonneet apuaan asian selvittämiseksi. Yritys on ollut yhteydessä Hong Kongiin Bank of Chinaan, jossa tilinomistajaa selvitetään. Näyttäisi siltä, että hakkerit olivat päässeet kiinni tilitietoihin yrityskaupan muutosten yhteydessä. 

– Nyt mietimme, teemmekö rikosilmoituksen Suomeen vai Hong Kongiin. Olemme vaihtaneet salasanat, hankkineet kaksiosaisen tunnistautumisen sähköpostiin, joka kertoo puhelimeeni aina kun joku kirjautuu tililleni. Tämä kaikki tekee elämästä hankalampaa, ja asian selvitteleminen vaatii paljon ylimääräistä työtä, yrittäjä kertoo. 

On myös pelottavaa ajatella, että joku esiintyy omalla nimellä ja persoonalla sähköpostitse. Yrittäjä onkin varoittanut yhteistyökumppaneitaan ja tuttujaan mahdollisista virheviesteistä.

Yhden erityisen piirteen yrittäjä vielä mainitsee viesteistä. Niiden kieli on hyvää suomea. 

– Lauseet ovat lyhyitä ja ytimekkäitä. Sisältö on asiallista mutta rentoa. Huijarit vaikuttavat olevan myös perillä yrityksen asioista. Nämä eivät ole mitään automaatilla käännettyjä viestejä huonolle suomelle, yrittäjä toteaa.

Kyseisen yrittäjän ystäväpiiriin kuuluu paljon teknologiaosaajia ja hän on saanut apua tilanteen selvittelyyn. Samalla on käynyt ilmi, että toinenkin yrittäjä on mahdollisesti mennyt huijareiden lankaan. 

Valitettavan tuttu ongelma

Perheyrityksen kohtaama identiteettihuijaus on nimeltään toimitusjohtajahuijaus, englanniksi CEO scam, ja valitettavasti kyseessä on hyvin yleinen ja ammattilaisille tuttu.

– Versioita vastaavasta huijauksesta on nähty Suomessakin useita sekä isoja tappiota. Yleensä toimitusjohtajan tai muun yrityksen johtajan, jolla on oikeus siirrellä yrityksen rahoja, nimissä lähetetään sähköposti tai soitetaan jopa puheluita, jotka vaikuttavat aidoilta, F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen kertoo.

Hänen ensimmäinen vinkkinsä yrityksille on kouluttaa yrityksen vastuuhenkilöt, joilla on oikeus liikutella yrityksen rahoja, jotta he ovat tietoisia tämän tyyppisistä riskeistä.

Lue lisää toimitusjohtajahuijauksista täältä

– Tärkeää on hoitaa prosessit kuntoon ja sopia selkeä ohjeistus esimerkiksi siitä, miten laskun hoitaminen vahvistetaan, Hyppönen sanoo.

Toinen asia on yrityksen salasanakulttuuri. Salasanoja on satoja ja usein ihmisillä on käytössä yksi moneen tai muutama, joita vaihtelee useisiin eri paikkoihin. Hyppönen suosittelee yrityksille salasanojen hallintaohjelmistoja, jotka ovat ainoa tapa ylläpitää monimutkaisia, pitkiä ja erilaisia salasanoja aktiivisessa käytössä.

– Kannattaa miettiä salasanan tärkeys. Esimerkiksi sanomalehden digitilauksen salasana ei ole tärkeä. Minua ei haittaa, jos joku lukee minun tunnuksillani Hesaria, mutta samaa salasanaa ei pidä käyttää sähköpostiin. On edesvastuutonta käyttää samaa salasanaa tärkeisiin tietoihin. Yksilöllinen salasana pitäisi olla yrityksen verkkologeihin, pankkiin, VPN-yhteyksiin ja sähköposteihin. Omaa muistia kannattaa säästää näihin, Hyppönen sanoo. 

Hälytyskellojen pitäisi soida aina, kun viestinnässä on jotain mätää. Kieli voi olla erikoista tai sisällöltään outoa tai työkaveri ei ehkä tiedä, mistä häntä koskevassa asiassa on kyse. Jos asiasta on vähänkään epäilystä, sitä ei pidä ohittaa. Sähköpostiohjelmistojen logeista ja käyttöliittymistä löytyy yleensä tieto, milloin tilille on viimeksi kirjauduttu ja mistä.

– Aina jos tulee mieleen, pitäisikö salasana vaihtaa, vastaus on kyllä. Se on helppoa ja halpaa, Hyppönen muistuttaa.

Rikosilmoitus mahdollisimman nopeasti

Keskusrikospoliisin rikoskomisario Marko Leponen muistuttaa, että hyökkääjät voivat iskeä kaikenkokoisiin yrityksiin. Pienissä yrityksissäkin voi liikkua paljon rahaa, ja pienistäkin puroista voin syntyä jokia. Identiteettivarkaus on harvoin pääasiallinen rikos, vaan valmisteleva tai oheisrikos osana isompaa vyyhtiä. 

– Rikosilmoitus kannattaa tehdä mahdollisimman pian, kun huomaa tapahtuneen. Poliisi alkaa tuolloin heti keräämään tietoa esitutkintaa varten tietoliikenteestä, joka häviää ajan kanssa riippuen sopimuksesta. Datan avulla pääsemme paremmin tiedon alkulähteille. Asiantuntijapalveluita on tarjolla tai kyberturvakeskus tarjoaa apua, Leponen sanoo. 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Joskus pakko on loistava motivaattori. Tuusulassa Hyrylän koulukeskuksen ysiluokkalaisten yrittäjyyskurssilla täytyy keksiä idea yritykselle, jota pyörittää vuoden. Kuusi ysiluokkalaista poikaa lähtivät kehittämään yritysideaansa kestokassien ympärille, kun Jaakko Rämö muisti naapurikunnan muoviton Kerava -kampanjan. Kaverukset voisivat myydä kestokasseja alueen yrittäjille. 

Sopiva muovipulloista ja kierrätysmuovista valmistettu RPet-kestokassi löytyi Hollannista.

Ekoplastic Finland NY -yritys on lähtenyt käyntiin hienosti, sillä asiakkaiksi on lähtenyt Keravan Citymarket, Neste K-Linnatuuli, Ali-Keravan Neste, Kuljetusliike R. Stenvall ja Tuusulan kunta.

– Otimme yhteyttä hollantilaiseen toimittajaan ja he innostuivat heti. Otimme yhteyttä paikallisiin yrityksiin ja hekin innostuivat, kertoo mediasuhteista vastaava markkinointipäällikkö Eemi Vaherlehto. 

– Mitään varsinaisia vastoinkäymisiä ei ole ollut. Me saimme hyvät pohjamateriaalit ja opettajalta neuvoja, mitä pitää tehdä, Vaherlehto kertoo.

Mediakin on kiinnostunut yrityksen menestyksestä, sillä juttuja on julkaistu Keski-Uusimaassa, Apu-lehdessä ja Iltalehdessä.

Nuoret yrittäjät ovat jakaneet vastuuta keskenään tasaisesti. Vaherlehdon lisäksi ryhmään kuuluu idean keksinyt toimitusjohtaja Jaakko Rämö, talousjohtaja Eero Jauhiainen, asiantuntija Leevi Virtanen, erityisesti sosiaalisesta mediasta huolehtiva viestintävastaava Niilo Archer ja myyntipäällikkö Jussi Simola.

Nuori Yrittäjyys ry:n Vuosi Yrittäjänä -ohjelmassa toimivat oikealla rahalla ja oikeilla asiakkailla. Nuoret yrittäjät käyvät läpi kaikki vaiheet yrityksen perustamisesta lopettamiseen.

Nuorten perustamat yritykset syntyvät elokuussa ja ne pyörivät toukokuuhun saakka. Toukokuussa nykymuotoinenkin Ekoplastic Finland NY täytyy lopettaa ja perustajien täytyy päättää, jatkavatko he toimintaa ohjelman ulkopuolella oikeana yrityksenä. Vaherlehto ei osaa vielä sanoa, mikä yrityksen kohtalo on. Nuori Yrittäjyys -ohjelman puitteissa yrittäjät tähtäävät kuitenkin korkealle. Lukuvuoden lopussa suomalaisten NY-yrittäjien keskuudesta valitaan paras yritys Uskalla Yrittää – finaalissa. EM-kilpailut käydään Ranskassa.

– Tavoitteemme on voittaa Uskalla Yrittää -finaali, Vaherlehto sanoo. Yrittäjyys on nuorille ollut positiivinen kokemus. Kun vastuut yrityksen pyörittämisestä on jaettu tasaisesti, aikaa harrastuksille ja kavereillekin on jäänyt. Vaherlehto harrastaa hiihtoa ja suunnistusta, Rämö ja Virtanen jalkapalloa sekä Jauhiainen, Archer ja Simola jääkiekkoa.

– Ainakin Jaakko Rämö on kiinnostunut yrittäjyydestä aikuisenakin. Me muut emme vielä osaa sanoa, Vaherlehto kertoo.

Valitse liikeidea, jonka eteen haluat tehdä paljon töitä

Nuoret yrittäjät ovat saaneet hyviä kokemuksia yrittäjänä toimimisesta, eikä se ole ajatuksena mahdoton aikuisenakaan. 

Mikä on parasta yrittäjyydessä? Yrittäjyydessä on parasta se että saa itse kokea tulokset jotka omalla työllä saa aikaan, ja että pääsee tekemään töitä hyvässä tiimissä, jossa kaikilla on kivaa.

Mitä vinkkejä antaisitte muille nuorille yrittäjille? Valitkaa sellainen liikeidea, jonka eteen aidosti haluatte tehdä töitä, jotta nautitte siitä. Tehkää paljon töitä yrityksen eteen.

Ketä ovat esikuvianne yrittäjinä? Jaakolla esikuvia yrittäjyydessä ovat omat vanhemmat, sillä Jaakon äiti toimii kauppiaana. Meillä muilla ja kaikilla yhteisesti yrittäjyyden esikuvia ovat olleet suuret suomalaiset yritykset ja erityisesti heidän perustajansa.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös vastikään perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 17.1.-24.1. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 79 yritystä.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Eniten iloa Huawein ensi viikolla myyntiin tulevasta uutuudesta on kuitenkin valokuvauksesta innostuneille käyttäjille. Älypuhelimessa on 48 megapikselin kamerakenno ja tekniset ominaisuudet ovat muutenkin huipputasoa verrattuna moniin markkinoilla oleviin kilpailijoihin.

Honor on Huawein sisartuotemerkki, jonka puhelimet ovat saavuttaneet suuren suosion Suomessa. View 20 on Honorin tämän vuoden tärkeimpiä lanseerauksia.

Puhelimen ennakkomyynti käynnistyi 22. tammikuuta ja myynti kaupoissa alkaa 30. tammikuuta. Ulkoisesti laitteen tunnistaa V:n muotoisesta liukuväriefektistä laitteen takapuolella.

Takaosan pääkamera on varusteltu Sonyn kennolla. Nykymittapuulle tyypilliseen tapaan kamera hyödyntää kuvauksessa tekoälyä, jolloin esimerkiksi hämärässä otettuihin kuviin saadaan lisää valoa.

3D-kamerasta iloa peleissä

Takaa löytyy myös erikoisuus, 3D ToF -kamera (time of flight). Kamera hyödyntää takaisinheijastuvaa lasersädettä mittaavaan ympäröivää fyysistä maailmaa yhden metrin etäisyydellä. Alkuvaiheessa ominaisuutta voi kokeilla harvoissa peleissä (muun muassa Fancy Darts), mutta vain erikseen myytävän telakointiaseman kanssa. Lähiaikoina saataville tulee myös 3D-mallinnussovellus.

Etupuolella tavallisuudesta poikkeava ominaisuus on etukamera, jossa on 25 megapikselin kenno.

Honorin uutuus tulee saataville neljänä eri värivarianttina, joista sininen ja musta myydään kuuden 128 gigatavun tallennusmuistilla 549 eurolla. Kalliimmat versiot on varusteltu 256 gigatavun muistilla ja isommalla keskusmuistilla. Niiden hinta on 649 euroa.

Puhelimen akun koko on 4000 milliampeerituntia ja se tukee pikalatausta. Valmistaja on pitänyt puhelimessaan monien kaipaamaan 3,5 millimetrin kuulokeliitännän. Muistikorttipaikkaa ei sen sijaan ole.

Pieni miinus voi joidenkin mielestä olla se, että langatonta latausta laite ei tue eikä se ole vesitiivis.

Käyttöjärjestelmänä View 20:ssa on Android 9.

Kuva: Honor

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kun Pertti Mattila avasi Riihimäelle Naa’s Thai Cuisine- ravintolan vuoden 2017 keväällä, hän ei osannut aavistaa, miten suosittu siitä tulisi.

– Tai lähinnä yllätyin siitä, että saisimme niin suuren suosion nimenomaan Riihimäen kokoisessa kaupungissa ja vieläpä etnisenä ravintolana.

Riihimäellä ei ole totuttu siihen, että ravintolaan on tehtävä pöytävaraus iltaisin ja viikonloppuisin. Näin on usein hyvä toimia, sillä vapaat penkit ovat tiukassa. Nyt pöytävarauksia on tehty maaliskuulle asti.

Mattilan toisena yhtiökumppanina on hänen thaimaalainen vaimonsa Chanthana Srisongmuang, joka vastaa ravintolan ruuasta.

– Laatu, laatu ja laatu. Sillä mennään. Ravintola on juuri niin hyvä kuin sen heikoin lenkki.

Mattilan edellinen työpaikka oli edustustilausajoja tarjoavassa yrityksessä Helsingissä. Hän kyyditsi työkseen yritysjohtajia ja poliitikkoja. Työt jatkuivat vielä eläkeiän tultua täyteen.

– Sanoin esimiehelleni, että eläkeikä alkaa lähestyä. Hän alkoi nauraa ja sanoi, että sinä et muuten jää eläkkeelle.

Nyt 66-vuotias Mattila ei ole keltanokka ravintola-alalla. Hän oli ennen Helsinkiin siirtymistään ravintolayrittäjänä Portugalissa.

Riihimäen ravintolaansa hän on tuonut palvelukonseptin, jonka juuret ovat nimenomaan eteläisessä Euroopassa.

– Palvelen latinomentaliteetilla, yritän unohtaa suomalaisen jäykkyyden. Portugalin vuodet olivat monessa suhteessa mahtava oppi elämään elämänkatsomuksen, stressin hallinnan, nöyryyden ja empaattisuuden kannalta.

Moni asiakas on huomannut Mattilan erilaisen tyylin tervehtiä ja hyvästellä jokainen asiakas erikseen. Siitä on sadellut kiitosta.

Ravintola pystyyn vaimon toiveesta

Riihimäelle Mattilan toi vaimon toive omasta ravintolasta, jossa voisi valmistaa aitoa thaimaalaista ruokaa.

– Hänelle tuli mitta täyteen helsinkiläisissä etnisissä ravintoloissa, joissa valmistettiin varman päälle suomalaiseen makuun tehtyä ruokaa.

Pariskunta sai pian tarjouksen Riihimäeltä, missä oli myynnissä thaimaalainen ravintola.

– Itse asiassa olimme käyneet katsomassa paikkaa jo aikaisemmin, mutta silloin hinta oli posketon. Onneksi saimme lopulta aikaan järkevän sopimuksen.

Aitous tarkoittaa nimenomaan sitä, että ruoka on sellaista kuin se olisi tehty aidossa thaimaalaisessa keittiössä.

– Emme ole mukailleet ruokaa suomalaiseen makuun. Monissa muissa Suomessa toimivissa thaimaalaisissa ravintoloissa tulisuutta lasketaan ja käytetään toisenlaisia raaka-aineita.

Uuden asiakkaan saapuessa ravintolaan ja pyytäessään ruokansa kolmen chilin voimakkuudella, Mattila käy asiakkaan kanssa keskustelun.

– Ateria on pilalla, jos se on liian tulinen. Optimi on löytää juuri oikea sävy, jossa on vähän potkua ja saada maut sitä kautta parhaiten esille.

”En halua pyöritellä peukaloita Reiskat jalassa”

Mattila on eläkeiässä, mutta työtahti sen kuin kiihtyy.

– Tavoite olla aktiivinen niin pitkään kuin terveyttä ja intoa riittää. En halua pyöritellä peukaloita Reiskat jalassa tv:tä katsoen, se ei ole minua varten. Elävästä elämästä on liian monta esimerkkiä siitä, että jos jää työelämästä kokonaan pois, noutaja tulee hakemaan ja se on sitten siinä.

Yrittäjäpariskunnan työmäärä on melkoinen. Viikossa työtunteja kertyy 100.

– Ikä painaa tietysti välillä, mutta intoa riittää.

Maanantait ravintola on kiinni. Silloin Mattila on antanut itselleen luvan nukkua niin pitkään kuin huvittaa.

– Normaalipäivänä nousen kahdeksan jälkeen, teen aamutoimet ja lähden kauppakierrokselle. Ravintolassa olen viimeistään kymmeneltä, alan valmistella buffeepöytää ja katan pöydät. Kotiin pääsemme illalla kymmenen ja kahdentoista välillä, joskus menee yhteenkin, Mattila kertoo. Hän on tiedostanut oman jaksamisensa rajat ja etsii parhaillaan henkilöä, joka voi vetää yritystä tarvittaessa.

– Vuoden yrittäjiä on, mutta olisi kiva olla useamman vuoden yrittäjä, hän sanailee.

Äskettäin Mattila palkkasi keittiöön yhden työntekijän lisää. Sen takia hintoja on hieman nostettava helmikuussa.

– Alussa vauhti yllätti. Jouduimme ottamaan nopeaan tahtiin lisää työvoimaa. Hinnoittelumme on maltillinen, joten sillä ei ylimääräistä henkilökuntaa kustanneta.

Yrittäjä kuuntelee asiakkaitaan herkällä korvalla. Ruuan tulisuutta säädellään neljänneksillä. Seuraavaan, uudistettuun ruokalistaan ovat tulossa heinäsirkat ja sammakonkoivet. Sirkkoja on vaadittu listalle.

Teksti ja kuvat: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi