Quantcast
Channel: Yrittäjät.fi – Latest News
Viewing all 11212 articles
Browse latest View live

Olli-Pekka Heinonen: Tulevaisuuden osaamista ei ratkaista nykykoulutuksen avulla

$
0
0

Olli-Pekka Heinosen mukaan iso osa oppimisesta saadaan nykyään muualla kuin oppilaitoksissa.

– Jopa 70 prosenttia osaamisesta syntyy muissa ympäristöissä, vapaa-ajalla ja työssä. Johtopäätös on, että nykyinen koulutusjärjestelmä ei ratkaise yksin tulevaisuuden osaamishaastetta.

Heinosen mukaan oppimiseen on yhdistettävä työnteko ja päinvastoin.

– Tarvitsemme soveltavaa, käytännön tekemisessä oppimista. Sen tulee vuorotella oppilaitoksissa tapahtuvan opiskelun kanssa.

Heinonen peräänkuulutti vuoropuhelua koulutussektorin ja yritysten kanssa.

– Ei voi olla erillisiä koulutusorganisaatioita ja työelämää, jotka molemmat elävät omaa elämäänsä. Tarvitaan yhteinen osaamisen kieli, hän korosti.

Yhteisen kielen pohjana on Heinosen mukaan oltava riittävä data oppijoista ja yrityksen tarpeista.

– Tarvitsemme esimerkiksi ennakointitietoa, missä ammateissa tarve kasvaa ja missä vähenee.

Heinosen mukaan digitalisaation myötä moni nykyinen ammatti tai taito on muuttumassa tai häviämässä. Jatkuvaa osaamisen kehittämistä ja oppimista tarvitaan myös siksi, että ihmiset elävät yhä vanhemmiksi.

Yhteistyö kuntien strategioihin

Yrittäjä Pia Hirvonen toi Koulutusjohdon foorumin avauspuheenvuorossa esille, että koulutusalan ja yrittäjien yhteistyö tulisi kirjata kuntien strategioihin.

– Jotta yhteistyö vietäisiin käytäntöön, se tulisi viedä kuntien strategioihin, Hirvonen sanoi.

Hirvosen mukaan yhteistyön koulutusalan ja yrittäjien välillä tulisi olla tiiviimpää ja konkreettisempaa kaikilla koulutusasteilla.

– Myös meidän yrittäjien tulee huolehtia omasta osaamisestamme, ja sen hankkimisen tulisi olla ketterää ja sujuvaa. Omien työntekijöiden osaamisen on oltava niin kovaa kauppatavaraa, että siitä kiinnostuvat myös muut. Se kertoo onnistumisesta, Hirvonen lisäsi.

Pia Hirvonen on Kumppania Oy:n asiantuntija ja partneri sekä Suomen Yrittäjien osaamisen valiokunnan puheenjohtaja.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Tiina Rantakoski


Nasa tutkii Marsia joensuulaisen oppimisalustan avulla – ”Suomen hyvä koulutusmaine auttaa viennissä”

$
0
0

Valamiksen toimitusjohtaja Jussi Hurskainen kertoo, että puolet yrityksen liikevaihdosta tulee jo viennistä. Kohdemaita ovat muun muassa Yhdysvallat, Hollanti, Saksa ja Iso-Britannia.

– Meillä on kuusi toimipistettä ulkomailla. Joensuun jälkeen isoin toimisto on Petroskoissa. Siellä työskentelee jo 40 henkeä. Venäjällä on hyvin koodausosaamista, Hurskainen kertoo.

Kotipaikassa Joensuussa työntekijöitä on noin 80, ja kaiken kaikkiaan henkilöstö on kasvanut kahteensataan.

Hurskaisen mukaan suomalaisella koulutusjärjestelmällä on hyvä maine maailmalla, ja koulutukseen liittyviä tuotteita myyvät yritykset saavat siitä hyvää potkua vientiponnisteluilleen.

– Tuotteemme on joustava, se sopii hyvin monenlaisiin tarkoituksiin. Meidät erottaa kilpailijoistamme ehkä eniten se, että tarjoamme tuotteemme ympärille erilaisia palveluja.

Hurskainen kertoo, että varsinaisen alustan lisäksi yritys auttaa koulutussisällön suunnittelussa, rakentaa visuaalisen ilmeen ja analysoi asiakkaiden tuottamaa dataa.

Ideoita tiedemiehille

Valamis myy tuotettaan erityisesti isoille yrityksille. Yksi isoimmista on avaruusjärjestö Nasa, joka hankki yritykseltä oppimisalustan Epic Challenge -koulutusohjelmaansa varten.

– Ohjelman avulla tiedemiehet saavat ideoita opiskelijoita, miten Mars saataisiin asutettua. Opiskelijat tekevät pienryhmissä tehtäviä ja raportoivat siitä Nasalle. Tehtävänä voi olla esimerkiksi, kuinka puhdistaa vettä Marsissa.

Koulutusohjelmassa on mukana kymmeniätuhansia opiskelijoita ammattikoululaisista tohtoriopiskelijoihin saakka.

– Toimme ohjelman Eurooppaan kolme vuotta sitten. Ehdotimme että voimme pilotoida sitä Joensuussa. Nyt Suomesta mukana ovat myös Lahti ja Tampere, Hurskainen kertoo.

Oppimisalusta mahdollistaa ideoinnin ja sitä kautta voi syntyä innovaatioita.

– Opiskelijat eivät ole lukkiutuneet kaavoihin. Aina joskus löytyy hyvä idea, jota pitää tutkia tarkemmin.

Oppimisalustojen kehittämisessä hyödynnetään Hurskaisen mukaan pelillisyyttä ja keinoälyä. Etenkin keinoälyä pitäisi Hurskaisen mukaan soveltaa yhä enemmän eri toimialoilla.

– Esimerkiksi vakuutusyhtiöt voisivat analysoida vakuutustarpeita keinoälyn avulla. Oppilaitokset voisivat käyttää sitä tunnistamaan opiskelijoita, joilla on vaara lopettaa opiskelu. Tämä onnistuisi analysoimalla käyttäytymistä ja huomaamalla merkkejä motivaation puutteesta. Näitä voivat olla esimerkiksi, ettei ole ilmoittautunut kursseille tai pariin kuukauteen palauttanut tehtäviä, Hurskainen selventää.

Valamiksen oppimisalustalla koulutussisältöjä rakennetaan pitkälti keinoälyn avulla, tavoitteena on personoida koulutus henkilön osaamisen mukaan.

– Alusta ehdottaa tietynlaista koulutuskokonaisuutta, joka perustuu opiskelijan osaamiseen, käyttäytymiseen ja tarjolla olevaan koulutukseen.

Jussi Hurskainen esiintyi torstaina Koulutusjohdon foorumissa Helsingissä. Foorumi keräsi 200 koulutuksen ja yritysten edustajaa pohtimaan osaamisen kehittämistä.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Tiina Rantakoski

Vanhusten kotihoidon menestyskonseptin löytänyt yrittäjä rekrytoi yli 70-vuotiaitakin: "Meillä ei ole ikärasismia"

$
0
0

Suomen Seniorihoivan perustaja ja toimitusjohtaja Mika Suominen haluaa osaltaan puhdistaa hoiva-alan mainetta. Hän on seurannut viimeaikaista keskustelua vanhustenhoidon tilasta kaksijakoisin miettein.

– Toisaalta on tärkeää, että laatupuutteet tulevat esille ja niihin puututaan ja sitä kautta saadaan alan maine palautettua. Toisaalta pitää muistaa, että ongelmat koskevat hyvin pientä osaa yrityksistä. Tällä alalla on lukuisia yrityksiä, joissa ei ole vastaavia turvallisuusongelmia tullut esiin. Pelkään, että ongelmat aiheuttavat pysyvän tahran alalle.

Julkisuudessa on nostettu esiin joidenkin hoiva-alan yritysten tekemät voitot ja rinnastettu ne vanhusten huonoon kohteluun.

– Lähtökohta meillä on, että kohtelemme asiakkaita arvokkaasti ja inhimillisesti ja sitä kautta saamme tyytyväisiä asiakkaita, jotka haluavat käyttää palveluitamme. Toki toimimme niin, että pystymme kasvamaan ja palkkaamaan lisää työntekijöitä ja tuottamaan lisää yhteiskunnallista hyvää, jolloin toiminnan on oltava voitollista.

Suominen on noteerannut sosiaalisesta mediasta nousseet kommentit, jotka ovat iskeneet osin myös Suomen Seniorihoivaan.

– Vaikuttaa siltä, että ihmiset niputtavat kaikki hoiva-alan yritykset yhteen. Meihin on osoitettu kommentteja, jotka eivät ole olleet millään tavoin aiheellisia. Virallisia valituksia meistä ei ole koskaan tehty, Suominen korostaa.

Suomen Seniorihoiva keskittyy ainoastaan vanhusten kotihoitoon. Yrityksen henkilömäärä on mitoitettu niin, että yhdellä työntekijällä on tyypillisesti 1-2 asiakaskäyntiä päivässä. Ero julkisen sektorin kotihoitoon on merkittävä. Tällä hetkellä yrityksellä on noin 50 työntekijää.

– Julkisella puolella puhutaan jopa kymmenistä käynneistä päivässä. Silloin ne ovat todella pikaisia käyntejä. Me emme ole lähteneet tinkimään käyntien pituudesta. Lisäämme henkilöstön määrää koko ajan sitä mukaa, kun asiakasmäärä kasvaa.

Yksi Suomen Seniorihoivan työntekijän kotikäynti kestää 2-3 tunnista kokonaiseen työpäivään. Yritys palkkaa työntekijöikseen myös ikäihmisiä. Vanhimmat työntekijät ovat yli 70-vuotiaita.

– Meillä ei ole ikärasismia. Palkkaamme kaiken ikäisiä, parikymppisistä yli 70-vuotiaisiin. Monesti ne eläkeläiset, joita palkkaamme töihin, haluavat tehdä merkityksellistä työtä ja ovat hyvin tyytyväisiä ratkaisuunsa.

Suomisen mukaan seniorien rekrytoinnilla ei pyritä karsimaan palkkakuluja.

– Maksamme kaikille työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Menestyksen salaisuus?

Suomisen yritys on onnistunut tekemään toiminnastaan kannattavaa ja pitämään asiakkaansa tyytyväisinä.

– Käytämme kaiken katteen toiminnan kasvattamiseen esimerkiksi jatkuvalla henkilöstön palkkaamisella emmekä pyri tekemään voittoa osakkeenomistajille. Myyntimme on jatkuvassa kasvussa ja helmikuussa teemme taas uuden ennätyksen.

Viimeisen 12 kuukauden aikana Suomen Seniorihoivan myynti on noussut kuukausittain noin 3,6 – 3,7-kertaiseksi. Kuluvalle tilikaudelle yritys ennustaa noin puolen miljoonan euron liikevaihtoa.

Suomisen mukaan Suomen Seniorihoivan asiakkaat eivät maksa palvelustaan enemmän kuin muiden hoivayritysten asiakkaat.

– Meillä on kohtuulliset hinnat. Perustuntihintamme on 32 euroa, joka sisältää lähes kaiken. Perustuntihinta on 32 euroa. Se on mielestäni edullinen. Nyt hinnoissa on tosin korotuspaineita, koska sosiaalialan palkat ovat nousussa.

Suomen Seniorihoiva on saanut kasvatettua asiakasmääriään käytännössä ilman mainontaa.

– Asiakkaat ovat suositelleet palveluamme muille ja jopa jakaneet esitteitämme, Suominen kertoo.

”Kotihoidon maine huono”

Hoiva-alan yritykset kärsivät Suomisen mukaan jatkuvasta työvoimapulasta. Hän toivoo, että nyt mediassa esiin tulleet ongelmat eivät pahenna sitä entisestään.

– Kotihoidon maine on mielestäni aika huono. Pääosin kritiikki kohdistuu julkisen puolen kotihoitoon, mutta mekin saamme siitä osamme. Ihmiset ajattelevat, että kaikki kotihoito on yhtä huonoa. Julkisen puolen ongelmat vievät mainetta myös meiltä. Monet eivät voi kuvitellakaan, että homma voisi toimia toisin.

Nopeana lääkkeenä Suominen pitää palvelusetelien käytön lisäämistä.

– Tällöin yksityinen sektori otettaisi enemmän mukaan jakamaan julkisen puolen taakkaa, jolloin julkisen sektorin ei tarvitsisi välttämättä alkaa rekrytoimaan lisää henkilökuntaa. Sen lisäksi työnohjausta olisi parannettava.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

AAA-luokkaan nousi 106 yritystä - Katso lista

$
0
0

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset.  Listalla on yhteensä 106 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 3,8 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 380 527 euroa.

AAA-Luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain 2 prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

 

Toimitus

toimitus(at)yrittajat.fi

 

 

KotipaikkaYritysPerustettuLiikevaihto, eur.Tulos
AkaaToijalan Värikauppa Oy1.5.199580600027000
AkaaSähköpiiri Oy1.6.198858900044000
AlajärviVeena Oy19.6.20023450008000
BirkalaOy Johnson Metall Ab1.1.1986149510002284000
EspooInsinööritoimisto Pontek Oy1.1.19683264465440323
EspooKauppahuone Polynova Oy1.12.19951128000358000
EspooPerhekoti Makarios Oy1.1.2006380000147000
EspooCardPlus Group Oy1.12.20096246000826000
EuraSatamuna Oy4.6.200413323000784000
HeinävesiKarvion Lomahuvilat Oy1.1.2007250001000
HelsingforsForbo Flooring Finland Oy1.1.20138544000159000
HelsingforsOy Finnshipping Ltd1.7.19871859000575000
HelsingforsE.I. Nordman Holding Ab1.11.2012 15000
HelsinkiAjatar Oy1.9.1991415000071000
HelsinkiKYOCERA Document Solutions Finland Oy1.5.19824381000170000
HelsinkiSpedex Oy1.1.198834900035000
HelsinkiSOLEMO Oy1.3.19905769178316080
HelsinkiU-H Rakennus Oy1.7.199322261659979380
HelsinkiGoliath Oy1.7.20091360000739000
HelsinkiCC kalenteripalvelu Oy1.3.19961863000188000
HelsinkiWestpro cc Oy1.10.2000382280001265000
HelsinkiKavli Oy1.8.200012020000412000
HelsinkiDanone Finland Oy1.1.2001204600002632000
HelsinkiMango Suomi Oy16.4.20077466000123000
HelsinkiJADE Trading Oy15.5.20071698000205000
HelsinkiÄkäs Capital Oy27.4.20092900012000
HelsinkiArjova Oy14.4.2011318000228000
HelsinkiLiiga Music Oy20.9.201113340001110000
HelsinkiBittisiirto Oy22.7.201323110001904000
HelsinkiRengasliike Kumisetä Oy1.9.20132019000227000
HelsinkiOvorad Oy27.8.20011603000562000
HelsinkiOpen Ocean Partners Oy22.12.20141879968469885
HelsinkiSuomen Puukauppa Oy16.11.20151323226251117
HollolaSalpailma Oy1.3.20064539000437000
HyvinkääTilipalvelu Rantalainen Oy1.1.198144980001101000
HyvinkääSuomen Terästekniikka Oy1.5.1992138500011000
HämeenlinnaVanajan Keksit Oy1.6.20005203000132000
IkaalinenJyllin Kodit Oy1.4.201253020009000
JanakkalaDafecor Oy1.12.19941077000113000
JoensuuBroman Group Kiinteistöt Oy31.3.20022962000800000
JärvenpääTeknotyö-Kuumasinkitys Oy1.3.199368520001548000
KajaaniPaumer Oy1.7.1996 5000
KangasalaTuulimäen Nuorten ja Lasten Koti Oy1.4.1999775000205000
KannusKorpelan Energia Oy12.9.201415662000665000
KarkkilaHitsaus- ja Rakennustyö Aho Oy1.2.20094449000332000
KokkolaSK Protect Oy6.4.20011470000222000
KorsholmBjörkö Telnfabrik Ab 118000080000
KorsholmAutomation T&N Ab1.1.2007812000149000
KotkaKoskenheimo Oy1.4.19791583000103000
KuopioTilintarkastus Natunen Oy1.5.19967000097000
KuopioKasvis Galleria Oy1.4.19995863000759000
KuopioKuntoutus Korte Oy1.1.201482200095000
KurikkaKorpilaser Oy1.1.200224000056000
LahtiRomuliike Pasimetalli Oy1.2.1982110300082000
LahtiNor-Maali Oy1.1.2017178480361744087
LahtisOy Skandinaviska Träimport Ab1.1.19684392000133000
LaihiaPiccolo Group Oy29.9.2006 68000
LaitilaJS-Group Oy1.4.20075802000382000
LappeenrantaKaakon Kymppiraudoitus Oy1.1.1990746000169000
LappeenrantaSaimaan talous ja tieto Oy19.12.200814824000172000
LaukaaVarjolan Tilan Matkailu Oy1.2.2000119800027000
LeppävirtaSupset Oy1.11.20052156000133000
LohjaLohjan Teora Oy1.12.1996832000177000
LoimaaKotimuna Oy1.11.20022377000456000
LuumäkiMense Oy1.7.19961983000194000
MikkeliSavecup Oy30.6.2017271000150000
MuhosSuomen Tehopurku Oy1.7.197722750002000
NokiaDoofor Oy1.11.19872875000689000
OrivesiAlfa Wear Oy1.11.2008994000118000
OuluJousi Group Oy1.3.1971392000208000
OuluSebitti Oy19.2.1998964000171000
OuluWheslyn Group Oy1.8.20076744000787000
OuluOnni Kustannus Oy19.6.20082437000336000
OuluMakako Invest Oy31.8.2016 617000
PelkosenniemiPyhähippu Oy1.12.199011760005000
PielavesiMittaVaT Oy1.4.1992562000157000
PietarsaariOy Tapio Koski Invest Ab1.1.1993 77000
PoriSampo-Components Oy13.9.20042305000497000
PoriTelamurska Oy1.8.20127479000310000
RanuaRanuan Seudun Matkailu Oy1.8.19824843000602000
RovaniemiMaalaus- ja tasoitetyöt J. Sinkkonen Oy13.10.2005913000281000
RuskoSähköasennus Tammisto Oy14.10.2005100400092000
SaloSalon Mattopesupojat Oy1.10.1985816000191000
SaloSalon Metalelektro Oy25.10.200586180001142000
SavonlinnaItä-Savon Lähienergia Oy1.5.2003903000122000
SeinäjokiSuomen Kalkkuna Oy1.1.19947300026000
SeinäjokiTiina Laukkonen Oy1.5.199610000-4000
TampereAjan Lukko Oy1.4.19743474000456000
TampereMatkatoimisto Israela Oy1.7.200612600054000
TampereHämeen Atk- ja tilipalvelu Oy1.2.19831096000328000
TampereFastpap Oy1.3.1989256800081000
TampereM Kosola Kuormalavat Oy1.4.1993 105000
TampereGreen Forest Oy1.1.20011128000491000
TampereKV-Finance Oy27.12.20008000537000
TurkuSaarni Yhtiöt Oy1.1.1980433000102000
TurkuElo & Elo Oy1.11.1981446000259000
TurkuRoca Finland Oy1.2.19983268000356000
TurkuH. Mäki-Tanila Oy10.4.200620025000653000
TurkuLastentalo Mukulax Oy12.8.20082566000227000
VaasaCNC-Tekniikka Oy1.5.20135129000299000
ValtimoYlä-Karjalan Hoitokoti Oy1.6.200464800016000
VandaLactalis Finland Oy27.3.2009160710001025000
VantaaNestori-Tuote Oy1.3.19872765000351000
VirratVirtain Muovityö Oy1.10.1972319200077000
VöråE & C Sjöberg Ab1.1.199524000051000
YlöjärviStudio-Decor Oy1.2.1995136900068000
     

Kasva Suomi -kiertue starttaa: Bussi valmiina 20 päivän rutistukseen

$
0
0

Ohjelmassa on 20 kiertuepäivän aikana yli 100 tapahtumaa eri puolilla Suomea. Kiertuetapahtumien järjestämisestä vastaavat Suomen Yrittäjien aluejärjestöt.

– Kiertueella jututetaan ehdokkaita, yrittäjiä ja muita äänestäjiä yrittäjille tärkeistä asioista ja kerrotaan, miksi yrittäjien toimintaedellytyksiä kannattaa parantaa, Yrittäjien kenttäjohtaja Mari Kokko kertoo.

Peräti 90 prosenttia Kantar TNS:n tekemään Yrittäjägallupiin vastanneista yrittäjistä kertoi aikovansa äänestää kevään eduskuntavaaleissa. Kokon mukaan ehdokkaiden kannattaa näin ollen kuunnella yrittäjien viestiä.  

– Kaikki eduskuntavaaliehdokkaat ovat tervetulleita mukaan kiertuebussin kyytiin, Kokko kannustaa.

Tarkkaa teippaustyötä

Kiertuebussin virkaa ajavan Mercedes-Benzin tunnistaa sen kyljissä olevista sinivalkoisista Kasva Suomi -teipeistä. Teippauksesta on vastannut vantaalainen Teippi-Z.

– Satojen värillisten teippien joukosta löytyi onneksi juuri oikea sinisen sävy, tuotantopäällikkö Veli-Matti Remander Teippi-Z:sta sanoo.

Teippien paikalleen liimaus on Remanderin mukaan tarkkaa puuhaa. Teipit kiinnitetään siirtokalvon avulla niin, että jokainen kirjain on millintarkasti oikealla paikallaan. Apuna tarvitaan mittanauhaa, tarkkaa silmää ja kokemusta autojen teippauksesta.

– Välillä tarvitaan säätöä, jotta teippi näyttää oikeassa autossa samalta kuin havainnekuvassa. Teippeihin jätetään kunnon säätövarat, jotta niitä voidaan tarvittaessa venyttää saumojen ja kulmien päälle, Remander jatkaa.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi


Tuore gallup: Pekka Haavisto suosikki pääministeriksi ja häneen luotetaan eniten

$
0
0

Vihreiden Pekka Haavistoa kannattaa pääministeriksi 18 prosenttia suomalaisista. Toiseksi suosituin on kokoomuksen Petteri Orpo (15%) ja kolmannella sijalla on SDP:n Antti Rinne (12%).

Neljänneksi suosituin on nykyinen pääministeri, keskustan Juha Sipilä (10%). Seuraavina ovat Perussuomalaisten Jussi Halla-aho (9%), Vasemmistoliiton Li Andersson (8%) ja sinisten Sampo Terho (1%). 28% suomalaisista ei osaa vielä nimetä pääministerisuosikkiaan.

Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, jossa Kantar TNS selvitti kärkipoliitikkojen luottamusta Suomen Yrittäjien tilauksesta. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan tasavallan presidentti Sauli Niinistöä. Tutkimukseen vastasi 1078 suomalaista.

 

Vastaava Luottamuspuntari tehtiin myös vuosi sitten. Tuolloin pääministerisuosikkien järjestys oli seuraava: Orpo 17%, Andersson 13%, Sipilä 12%, Halla-aho 9% ja Rinne 8%.

Antti Rinne on miesten keskuudessa suosituin pääministeriehdokas (17%). Hänen taakseen niukasti jää Petteri Orpo (16%).

Naisten keskuudessa Pekka Haavisto on ylivoimainen suosikki. 24 prosenttia naisista kannattaa häntä, seuraavaksi suosituin on Petteri Orpo (14%) ja hänen jälkeensä tulevat Rinne (8%) ja Andersson (8%).

Pekka Haavisto on ykkössuosikki nuorten keskuudessa ja Petteri Orpo puolestaan yli 50-vuotiaiden parissa. Juha Sipilä on ykkössuosikki Pohjois- ja Itä-Suomessa.

Sipilällä, Rinteellä ja Anderssonilla on haasteita omien kannattajien keskuudessa. Tutkimukseen vastanneista keskustalaisista 56 prosenttia kannattaa Sipilää pääministeriksi. Vasemmistoliitosta 58 prosenttia kannattaa Li Anderssonia pääministeriksi. Saman 58 prosentin kannatuksen saa omiltaan myös SDP:n Antti Rinne.

Pekka Haavistolla vastaava luku on 68%, Petteri Orpolla 72% ja Jussi Halla-aholla 73%.

Haavistoon luotetaan

Tutkimukseen vastanneille esitettiin presidentistä ja kärkipoliitikoista väittämä, että ”Hän on toiminut tehtävissään luottamukseni arvoisesti”.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on luottamuksessa omaa luokkaansa. Peräti 73% suomalaisista on samaa mieltä tästä väittämästä. Kärkipoliitikoista Pekka Haavistoon luotetaan eniten (48%). Seuraavina luottamuksessa tulevat Li Andersson (35%), Petteri Orpo (28%), Antti Rinne (22%), Juha Sipilä (22%), Jussi Halla-aho (18%) ja Sampo Terho (14%).

Kantar TNS:n tekemän tutkimuksen aineisto edustaa maamme 18–79-vuotiasta väestöä poislukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Tilastollinen virhemarginaali on 3,0 %-yksikköä suuntaansa.

Tutkimuksessa vastaajille esitettiin joukko (18 kpl) luottamusta mittaavia ominaisuuksia. Tutkimuksen viitekehystä on aiemmin rakennettu muun muassa Mikael Pentikäisen kirjassa Luottamus (Otava).

Pentikäinen: Yllätystä ilmassa

– Yllätystä on ilmassa. Haavistoa kohtaan tunnetaan vahvaa luottamusta – varsinkin naisten ja nuorten parissa. Tämä on kiinnostavaa, kommentoi tutkimuksen tulosta Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

– Silti on yhä epäselvää, onko Haavisto vihreiden pääministeriehdokas, Pentikäinen huomauttaa.

Sipilän luottamuskehitys saa Pentikäisen pohtimaan, että kuluttaako nykypolitiikka ja sitä herkeämättä seuraava media – perinteinen ja uusi – pääministerin loppuun vaalikaudessa?

– Jos näin on, se on kohtuutonta. Tulos myös osoittaa, miten vaikea on palauttaa luottamus. Tämä korostaa poliittista riskinhallintaa, Mikael Pentikäinen toteaa.

– On myös kiinnostavaa, että kaikilla suurimpien puolueiden – SDP:n, kokoomuksen ja keskustan – johtajilla on luottamushaasteita. Rinteellä on ongelmia SDP:n kannattajien parissa. Orpolta puuttuu nuorten tuki, mutta oman väen luottamus on vahvaa. Sipilän suosio on heikkoa erityisesti nuorten ja vähäosaisten parissa, Pentikäinen avaa tutkimustuloksia.

– Luottamus on kansanvallan voimatekijä. Siksi sitä on syytä seurata ja analysoida, Mikael Pentikäinen painottaa.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

 

Lisää tietoa Luottamuspuntaristatäällä

Lue myös Mikael Pentikäisen kolumni aiheesta

 

 

 

Kädenvääntö digitaalisista työturvallisuuskorteista jatkuu: Rakennusjätit eivät kelpuuta, yrittäjä epäilee "pyöreän pöydän sopimusta"

$
0
0

Trinno ei pyrkimyksistään huolimatta ole saanut verkkomuotoiselle työturvallisuuskurssilleen hyväksyntää isoissa rakennusalan yrityksissä. 

– SRV:n edustaja sanoi asiakkaallemme, ettei yritys hyväksy tätä, koska ei usko verkkokoulutuksiin. Heidän oma perehdytyksensä on verkkomuotoinen. Tästä huolimatta SRV hyväksyy työmailleen kaikki perinteisen työturvallisuuskortin suorittaneet, kurssin sisällöstä piittaamatta, sekä vain verkossa suoritettavan ruotsalaisen Entre-kortin, Trinnon toimitusjohtaja ja toinen perustaja Sami Niemelä hämmästelee.

SRV:n kanssa kielteisiä ovat Niemelän mukaan myös muun muassa Skanska, PEAB, Lujatalo ja SRV. Ne kaikki kuuluvat Rakennusteollisuus ry:n turvallisuusryhmään.

– Kaikilla on meille sama vastaus. Kuulostaa kieltämättä hieman siltä, että näillä yrityksillä on asiasta pyöreän pöydän sopimus.

Yrittäjämediat on aikaisemmin uutisoinut työturvakortteihin liittyvästä koulutusrumbasta muun muassa täällä.

TVO hyväksyi

Yksi e-kortin hyväksyneistä on iso pörssiyhtiö, joka ei ole Niemelän mukaan antanu lupaa nimensä kertomiseen julkisuudessa.

– Tämän yrityksen edustaja tutustui koulutukseemme ja sanoin, että sen voi hyväksyä kaikkiin yrityksen kohteisiin.

Toinen iso hyväksyjä on TVO, jolle Trinnon kortti kelpasi kriittisimpiinkin kohteisiin. Listalla on myös muita energiateollisuuden yrityksiä.

Sen sijaan esimerkiksi UPM on sitoutunut hyväksymään ainoastaan TTK:n työturvallisuuskortin. Stora Enson kanssa Trinno on käynyt pitkään keskusteluja.

– He ovat tutustuneet koulutuksemme sisältöön, mutta vastaus oli varsin epämääräinen. Stora Enson mukaan menee loppuvuoteen 2019 ennen kuin yrityksessä pystytään päivittämään ohjeistusta. Toisella isolla yritykselle ohjeistuksen päivittäminen vei vain viikon.

Verkkokurssi laskee kustannuksia

Niemelän on vakuuttunut, että verkkomuotoisella koulutuksella saavutetaan selkeitä etuja.

– Luokkamuotoiseen koulutukseen liittyy monia ongelmia. Siitä lähti idea työturvakorttikoulutuksen kehittämiseen ja muuttamiseen verkkomuotoiseksi. 

Hänen mukaansa verkkomuotoisella koulutuksella saavutetaan selkeitä etuja verrattuna perinteiseen koulutustapaan.

– Ehkä tärkein etu on kustannustehokkuus urakoitsijoille. Vuonna 2017 Suomessa suoritettiin 163 000 työturvakorttia. Jokaisen kortin suorittaminen edellyttää kahdeksan tunnin istumista luokassa. Laskelmieni mukaan jokainen yksittäinen korttikoulutus maksaa työnantajalle 700-1000 euroa, Niemelä jatkaa.

Verkkokoulutus on suunniteltu suoritettavaksi osissa silloin, kun aikaa on. Jos verkkokurssin suorittaa yhdellä kertaa, siihen kuluu aikaa neljä tuntia. Kurssin hinta on noin 100 euroa eli saman verran kuin keskimäärin perinteisissä koulutuksissa.

Yrittäjät: Ei liian pitkälle meneviä ehtoja

Suomen Yrittäjien elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin ei pidä liian tiukkaa linjaa korttikoulutusten hyväksymisessä suositeltavana.

– Työturvallisuus on tärkeää ja työnantaja on aina vastuussa asianmukaisesta perehdyttämisestä. Tätä vastuuta eivät kortit poista. Rakentamisessa pääurakoitsijalla on iso valta asettaa ehtoja alihankintaketjulleen, se voi esimerkiksi edellyttää työturvallisuuden todentamista vain yhdellä tavalla.

– On tärkeää, ettei ehtojen asettamisessa mennä niin pitkälle, että estetään koulutusmarkkinaa kehittymästä. Erityisesti julkisissa hankinnoissa tilaajan tulee noudattaa syrjimättömyyttä. Siksi ehtojen käytössä ja viranomaisohjeistuksissa on hyvä olla salliva.

Suomen Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelä muistuttaa, että laki ei edellytä minkään kortin käyttämistä sen osoittamiseksi, että työturvallisuusasiat ovat kunnossa.

– Laki edellyttää työnantajan perehdyttävän työntekijänsä riittävästi. Korttijärjestelmä on toki kehittynyt käytännössä pakolliseksi, mutta laki sitä ei vaadi.

KKV lopetti tutkinnan

Niemelä pitää ongelmana sitä, että työturvallisuuskortin saa Työturvallisuuskeskuksesta kymmenillä eri sisällöillä.

– Ei ole mitään kontrollia siihen, millä koulutuksella vihreä kortti on saatu. Me emme ole silti saaneet rakentajilta yhtään hyvää perustelua siihen, miksei suomalaista verkkomuotoista korttia hyväksytä, kun ruotsalainen hyväksytään. Uskon, että tässä on enemmän kyse muista sopimuksista kuin digitaalisuudesta.

Trinno on kontaktoinut sekä Kilpailu- ja kuluttajavirastoon että Suomen Yrittäjät. KKV on tutkinut, käyttääkö TTK väärin määräävää markkina-asemaansa korttimarkkinoilla, tai syyllistyvätkö isot rakennusliikkeet kartelliin, jos ne eivät hyväksy muita koulutuksia. KVV lopetti tutkinnan syksyllä.

– Tämä asia on vaikeuttanut suuresti yritystoimintaamme. Haluamme ajaa kaikkien yrittäjien etua. On pelkästään etu, että koulutuksia voi suorittaa nykyistä edullisemmin.

Viime vuonna Trinno sai myytyä yli tuhat verkkomuotoista työturvakorttia. Kaikki kortit on uusittava viiden vuoden välein.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjä halusi avata kesäkahvilansa hiihtoloman ajaksi – eipä herunut lupaa

$
0
0

Timo Taipale on pitänyt jo usean vuoden ajan Marjis Beach Cafe -kesäkahvilaa Marjaniemen uimarannalla Helsingissä. Taipale olisi nyt halunnut avata kahvilan myös hiihtolomaviikoksi.

– Kuumaa kaakaota, kahvia, keittoa, sen semmoista olisin halunnut tarjota. Viime vuonna meren jää oli mustanaan ihmisiä tähän aikaan vuodesta. Minua pyydettiin pitämään talvikahvilaa hiihtolomaviikolla, Timo Taipale kertoo.

Hän haki 18. tammikuuta lupaa Helsingin kaupungilta, joka on tilojen vuokranantaja. Viime perjantaihin mennessä kaupungilta ei ollut tullut mitään tietoa päätöksestä. Taipale kysyi perjantaina tekstarin välityksellä asiaa ja sai kuulla, että lupaa ei heru.

Joustamatonta byrokratiaa

– Kaupunki ei perustellut asiaa sen kummemmin, vaan vetosi vuokrasopimukseen, jonka mukaan kahvila on auki toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin, Timo Taipale huokaa.

– Ei tämä homma kauhean ketterästi toimi. Kaupunki elää kalenterin mukaan, eikä sen mukaan mikä on tilanne ja tarve, Taipale harmittelee byrokratiaa.

Kaupungin ei olisi tarvinnut tehdä mitään muuta kuin toimittaa sähkölasku.

– Minulla on siellä kaikki kalusteet ja muut välineet. Lumityöt olisi pitänyt tehdä, mutta nekin olisin tehnyt itse, Timo Taipale toteaa.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori kommentoi tapausta maanantaina Twitter-tilillään:

"Kysymys tuli yrittäjältä tekstarilla perjantaina. Vessat vuokrattu talviuintiseuralle. Paikassa vain kesävesi. Pidimme ajatusta ensi vuodelle hyvänä ja niin viestitimme yrittäjälle. Seuraavaksi luimme uutisista", twiittasi Vapaavuori.

Timo Taipale korostaa, että hän haki lupaa siis jo 18. tammikuuta, mutta ei saanut vastausta. Hän lähetti sitten tekstarilla kysymyksen viime perjantaina, kun ei ollut saanut kaupungin hallinnosta mitään vastausta.

”Hain taannoin myös anniskelupaa”

Kahvilayrittäjä Timo Taipale on törmännyt byrokratiaan ja sääntelyyn ennenkin.

– Olisin halunnut anniskeluoikeudet kahvilaan, mutta Helsingin kaupunki ei antanut suostumustaan anniskeluluvan hakemiseen, vaikka valitinkin asiasta, Taipale kertoo.

Liikuntaviraston osastopäällikkö perusteli vuonna 2015 kielteistä päätöstä sillä, ettei Helsingin liikuntapaikoilla sijaitseville kahviloille ole pääsääntöisesti myönnetty oikeuksia hakea anniskelulupaa terveyspoliittisista syistä.

Luvan myöntäminen olisi kaupungin mukaan ollut vastoin kaupungin ohjelmaa, jossa alkoholin anniskelua ja käyttöä pyritään vähentämään erityisesti kohteissa, joissa liikkuu paljon nuoria ja lapsia.

– Onhan Helsingin Hietalahdessa ja Aurinkolahdessa ainakin anniskeluluvat uimarannalla, Taipale vertaa.

Osastopäällikkö huomautti tuolloin myös, että kahvila on kilpailutettu kioskina, ei kahvilana ja epäili Helsingin Uutisten jutussa, että antaisiko aluehallintovirasto anniskelulupaa tai hyväksyisikö ympäristökeskus kioskin anniskelutilaksi.

– Vuosia sitten kun olin ravintolapäällikkönä, haimme ravintolaan jatkoaikaa pääsiäisyöksi. Kyllä se lupa lopulta heltisi, mutta se tuli maksamaan saman verran kuin jatkoajan tuotot, Timo Taipale naurahtaa.

Kahvilayrittäjä Timo Taipaleen tapauksesta uutisoi ensimmäisenä MTV

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät ajaa turhan sääntelyn purkamista. Lisää aiheesta voi lukea Kasva Suomi -tavoiteohjelmasta


Kasva Suomi -kiertue käynnistyi: Vaalikeskustelun yhteinen sävel löytyi alv-alarajan nostosta

$
0
0

Suomen Yrittäjien eduskuntavaalikeskustelua herättelevä Kasva Suomi -bussikiertue käynnistyi tänään Rovaniemeltä. Seuraavien viikkojen aikana kiertue pysähtyy 40 paikkakunnalla. Maaliskuun viimeisellä viikolla Helsinkiin päättyvän kiertueen aikana järjestetään yli 100 tapahtumaa.

Kiertueen avajaispäivänä Rovaniemellä järjestettiin paikallisten kansanedustajaehdokkaiden vaalikeskustelu, johon ottivat osaa kaikki suurimmat puolueet. Lappilaiset ehdokkaat etsivät ratkaisua siihen, miten Suomeen saadaan lisää työtä ja hyvinvointia 2020-luvulla.

Lapin Yrittäjien toimitusjohtaja Pirkka Salon vetämä keskustelu polveili työvoiman saatavuudesta ja yritysten verotuksesta alueellisiin kysymyksiin kuten liikenneinvestointeihin.

– Oli ilahduttavaa huomata, että ehdokkaat yli puoluerajojen esittivät ratkaisuja kuinka 2020-luvusta voitaisiin tehdä kasvun vuosikymmen, Yrittäjien kenttäjohtaja Mari Kokko totesi tentin jälkeen.

Ehdokkaiden yhteinen sävel löytyi tarpeesta nostaa arvonlisäverollisen toiminnan alarajaa nykyisestä 10 000 eurosta. Yrittäjäjärjestön ehdotus keräsi kannatusta yli puoluerajojen.

– Nykyinen raja mahdollistaa lähinnä sivutoimisen tai harrastus- ja kausiluonteisen toiminnan ilman arvonlisäveroa eikä ympärivuotista yrittäjätoimintaa. Verovelvollisuuden alarajan korotus nähtiin lisäävän verotuksen kannustavuutta ja kasvumahdollisuuksia pienemmille yrityksille, Kokko kertoo.

Huolena YEL-alimitoittaminen 

Yleisökysymyksen esittänyt kittiläläinen porotalousyrittäjä Aki Nevalainen tiedusteli ehdokkailta, miten yrittäjien työttömyys- ja sosiaaliturvaa voisi parantaa. Käytännön esimerkkinä nousi esille asumistuki, joka voi yrittäjältä jäädä saamatta, vaikka todellisia tuloja ei ole. Yrittäjän asumistuki määräytyy YEL-työtulon perusteella. Keskustelijat muistuttivat myös, että YEL-vakuutuksen alimitoittaminen näkyy eläkkeessä, yrittäjän sairaus- ja vanhempainpäivärahassa ja työttömyysturvan tasossa.

– Tämä on todellinen ongelma. Moni yrittäjä alivakuuttaa itsensä. Syynä tuntuu olevan luottamuksen puute järjestelmää kohtaan, Kokko toteaa.

Ehdokkaat odottavat seuraavan vaalikauden sosiaaliturvauudistuksen ottavan huomioon etenkin pienituloiset yrittäjät.

Katso kiertueavauksen tunnelmia oheiselta videolta! Tarkempia tietoja kiertueen tavoitteista ja ohjelmasta voit lukea täältä.

Video, kuvat ja teksti: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi


Näin haet Kelalta päivärahoja ja muita etuuksia tulorekisterin kautta

$
0
0

Kelan mielestä työnantajan voi olla niin helppo lähettää hakemus tulorekisterin kautta, että hakemuksia lähetetään myös aiheettomasti.

Näitä etuuksia voit hakea Kelalta tulorekisterin kautta    

Työnantaja voi, jos palkkaohjelma sen sallii, hakea tulorekisteri-ilmoituksella Kelasta sairauspäivärahaa, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa, erityisäitiysrahaa ja kuntoutusrahaa.

Hakemuksen tekemiseen kannattaa perehtyä huolella ja siinä Kelan verkkoasiointiopas voi olla avuksi. Hakemus  edellyttää lisäksi työnantajan suostumusta sähköiseen päätökseen.

Näitä et voi hakea Kelalta tulorekisterin kautta

Tulorekisterin kautta ei vo hakea perhevapaakorvausta, vuosilomakustannuskorvausta tai osittaisia päivärahoja, kuten osasairauspäivärahaa eikä päivärahoja 6 kuukauden työtulojen perusteella.

Tulorekisterin kautta haettavan etuuden hakemus lähetetään samoissa tilanteissa kuin ennenkin. Esimerkiksi sairauspäivärahaa haetaan, kun työntekijän sairaus on jatkunut vähintään 9 arkipäivää, sairaus on alkanut välittömästi kuntoutusrahan tai osittaisen sairauspoissaolon jälkeen tai sairaus on uusiutunut 30 päivän jälkeen siitä, kun työntekijä on saanut sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa.

Kela muistuttaa, että hakemuksen käsittely on sujuvampaa, jos työnantaja on jo etukäteen antanut suostumuksensa sähköisten päätösten vastaanottoon.

Kela kiittää

Kelan mukaan tammikuussa odotettua useampi työnantaja ilmoitti tulorekisteriin palkkatietojen lisäksi täydentäviä palvelussuhde-, poissaolo- ja tulolajitietoja, joiden ilmoittaminen on työnantajalle vapaaehtoista.

Nämä tiedot hyödyttävät vähitellen sekä työntekijää että työnantajaa, kun Kelan ei enää tarvitse pyytää liitteitä ja lisätietoja erikseen.

Yrittäjien ja kaikkien työnantajien on pitänyt vuoden alusta lähtien ilmoittaa maksamansa palkat tulorekisteriin (tulorekisteri.fi). 

Lisää ohjeitaKelan sivuilta

toimitus(at)yrittajat.fi

Kelan kilpailutus vei kuntoutusyrittäjät ahdinkoon – "Asiakkaat huutokaupattiin halvimmin tarjoaville"

$
0
0

Kuntoutusalan yrittäjät ovat eläneet sekasortoista aikaa pari kuukautta, kun Kelan kilpailutuksen perusteella solmitut vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen sopimukset astuivat voimaan vuoden alusta.

Koko prosessi on aiheuttanut mittavia ongelmia niin yrittäjille kuin asiakkaillekin. Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:n kilpailutukseen osallistuneista jäsenyrityksestä 30 prosenttia jäi ilman Kela-sopimusta. Sellaiset yrittäjät, jotka olivat keskittyneet pääasiassa Kelan kautta tuleviin asiakkaisiin, ovat kärsineet eniten.

– 30 prosenttia on iso määrä alalla, jossa yrittäjät olivat pieniä, toteaa Sote-palvelutuottajien varapuheenjohtaja Minna Penttilä.

Hinta ohitti laadun ja ammattitaidon

Ongelman lähtökohta on se, että Kela kilpailutti palveluntarjoajien sopimukset uudelleen viime syksyn kilpailutuksessa. Hinta määritti 80 ja laatu vain 20 prosenttia sopimuksesta.

Taustalla on Aalto-yliopiston raportti, joka ehdotti Kelalle kahta mallia: rekisteröintiä, jolloin asiakkaalla on suurempi vaikutusmahdollisuus palvelunhankintaan, ja julkista hankintamenettelyä, joka ohjaa Kelaa painottamaan hintaa palveluiden hankinnassa.

Raportin mukaan esimerkiksi kuntoutusta tarvitsevat asiakkaat on motivoitava itse hakemaan itselleen halvin palveluntuottaja. Suomen Kuntoutusyrittäjien jäsenkyselyn vastauksissa todettiin tämän tarkoittavan esimerkiksi tilannetta, jossa neliraajahalvautunut ihminen hakisi itselleen halvinta mahdollista terapiaa.

Aikaisemmin kuntoutusterapeutit olivat tyytyväisiä kilpailutustapaan. Niissä painotukset ovat menneet tasan tai jopa 60 prosenttia laatua ja 40 prosenttia hintaa. Kun tällä sopimuskaudella painotukset ovat olleet toisin, erityistarpeita varten koulutetut kuntoutusammattilaiset eivät pysty jatkamaan työtään vaativaa kuntoutusta tarvitsevien asiakkaiden kanssa.

– Kelan kriteerit ovat edellyttäneet vaativalta kuntoutuksen tarjoajalta muun muassa laitteistoa, erityisleveitä hoitopöytiä, ensiapuosaamista, erityisosaamista ja kouluttautumista, kirjaamiskäytäntöjä sekä tiloilta esteetöntä kulkua ja inva-wc:tä. Olemme vastanneet vaatimuksiin ja varmistaneet laadukkaan hoidon. Nyt kaikki vuosikausia satsanneet tipahtivat kilpailutuksessa pois ja isot ketjut puskivat läpi, vaikka niillä ei ole edes listoillaan kriteerit täyttäviä ammattilaisia, Penttilä sanoo.

Erityishoito vaatii erityisosaamista

Penttilä muistuttaa, että vaativassa kuntoutuksessa ei ole kyse niska- ja hartiaseudun käsittelystä tai selkävaivoista, jotka ovat tuttuja useimmille fysioterapiassa käyneille. Vaativaa kuntoutusta tarvitsevat asiakkaat ovat esimerkiksi CP-vammaisia sekä lapsia tai autisteja, joiden toimintakyvyn ja itsenäisen toimimisen edellytys kuntouttava toiminta on. Jotkut kuntoutettavat pysyvät työelämässäkin kuntoutuksen ansioista.

Hoitosuhteet ovat pitkiä ja esimerkiksi puhekyvyttömän asiakkaan kanssa kommunikointitavan opettelemiseen voi mennä pitkään.

– Esimerkiksi autisti hyväksyy vain tietyt ihmiset ja vanhemmat luottavat lastensa hoidon tiettyjen kuntouttajien käsiin. Minultakin meni yksi 26 vuotta vanha hoitosuhde poikki kilpailutuksen takia, Penttilä kertoo.

Penttilän Kutomon fysioterapia ja kuntoutus -yritykseltä katosi puolet liikevaihdosta ja hän yrittää keksiä korvaavaa toimintaa sen paikkaamiseksi.

–Moni yrittäjä ei halua olla enää Kelan kanssa tekemisissä. Moraalinen ongelma on se, että asiakassuhteet ovat pitkiä. Tilanne on vähän sama kuin jos äidilleen joutuisi sanoa, että mene muualle. Tilanteen moraaliongelma on sysätty pienyrittäjien niskaan, Penttilä sanoo.

Tilanne on ollut raskas myös asiakkaille.

Suomen Kuntoutusyrittäjien jäsenkyselyssä yksi yrittäjä vertaa tilannetta huutolaisiin. ”Kymmenet itkuiset asiakkaat, omaiset, lähiympäristö, puhumattakaan fysioterapeuteista ja yrityksistä, jäivät kauhun valtaan, tyhjän päälle huutokaupattavaksi halvimmin tarjoaville!”

Penttilä pelkää, että kilpailutuksen vaikutukset näkyvät vielä pitkään. Osa niistä, joiden hoitosuhde nyt muuttuu, voivat tarvita enemmän yhteiskunnan tukea ja hoitoa myöhemmin.

Rekisteröintimalliin siirryttävä nopeasti

Suomen Yrittäjät on lähettänyt Kelan hallitukselle, johtokunnalle ja valtuutetuille kirjeen, jossa se vaatii korjausliikkeitä tilanteeseen nopeasti.

Ensimmäinen ja halvin tapa korjata tilannetta on lakisääteisten suorahankintapyyntöjen ripeä käsittely. Asiakkaalla on oikeus suorahankintaan, jos tällä on erityistarpeita, jotka vaativat yksilöllisiä ja pitkäaikaisia sekä toistuvia hoito- tai sosiaalipalveluita. Suomen Yrittäjät vaatii, että suorahankintapyynnöt tulee hyväksyä silloin kun hankintalain mukaiset perusteet suorahankinnalle ovat olemassa.

Kela on tehnyt korjannut menettelytapaa lasten ja nuorten palveluiden kohdalla täydentävällä hankinnalla. Kilpailutuksessa painotettiin palveluntarjoajan koulutusta ja kokemusta. Yrittäjät edellyttää, että Kelan tulee tehdä sama, erityisosaamisen huomioiva täydentävä hankinta muihinkin asiakasryhmiin sekä pyrkiä valitsemaan useita palveluntarjoajia.

Kelan asema ostajana on äärimmäisen vahva. Palveluntarjoajien näkökulmasta katsoen Kelan kokoisen asiakkaan poistuminen aiheuttaa yritystoiminnan lopettamisia ja supistumista. Kun samanaikaisesti alan työvoiman liikkuvuus on alistettu Kelan hyväksynnälle, seurauksena on kilpailullisuuden väheneminen kuntoutusmarkkinassa, vähintään alueellisesti.

Kelan kilpailutussopimus on voimassa vuoden ja siinä on kolmen lisävuoden optio. Yrittäjien mukaan on tärkeää siirtyä rekisteröintimalliin jo ennen optiovuoden päättymistä. Jos asia vaatii lakimuutosta, valmistelu on aloitettava heti. Rekisteröintiä ajaa myös Kelan valtuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

– Lainsäädännön muutosta vaaditaan, eikä sitä enää tällä hallituskaudella ehditä tehdä. Me valtuutetut emme voi vaikuttaa Kelan operatiiviseen toimintaan, vaan Kelan toiminnasta vastaa pääjohtaja ja Kelan hallitus. Kelalla on oikeus esittää lainsäädännön muutosta, Sarkomaa sanoo.

Hänen mukaansa vastaavaa kilpailutusta ei pitäisi enää tehdä uudelleen, vaan valinnanvapautta ja kuntoutettavan vaikutusmahdollisuuksia omaan palveluun pitää lisätä. Hoitosuhteiden jatkuvuus kilpailutuksista huolimatta pitäisi olla etusijalla.

Rekisteröintimalli ei ratkaise kaikkia ongelmia. Sarkomaan mukaan vuoropuhelua Kelan ja palveluntarjoajien välillä pitäisi parantaa.

– Nyt on tärkeää saada yrittäjille vastaus, miten tästä jatketaan eteenpäin. Jatkossa täytyy miettiä, miten Kela tiivistäisi yhteistyötä. Käynnissä on ulkopuolinen selvitys, joka rakentaa tätä polkua, Sarkomaa.

Neljäs korjattava kohta on työvoiman liikkuvuus. Kuntoutussopimuksissa Kelan ja yrityksen välillä on piirre, joka ei ole tavallinen julkisissa hankinnoissa. Lähtökohtaisesti kuntoutuspalvelun antajan on oltava sellainen terapeutti, jonka tarjoaja on ilmoittanut julkiseen hankintaan jättämässään tarjouksessa. Muun terapeutin suorittamaa palvelua ei hyväksytä, ellei henkilövaihdokselle ole saatu suostumusta Kelasta. Ilman suostumusta kuntoutusyrityksen toiminta vaikeutuu.

Ilman suostumusta myös pätevien ammattilaisten mahdollisuus vaihtaa työpaikkaa on heikko. Tämä rajoittaa sekä palveluiden saatavuutta että työmarkkinoiden toimivuutta.

Kela on antanut ohjeistuksen terapeuttien lisäämisestä. Yrittäjät vaatii, että suostumukset annetaan viipymättä, ja työmarkkinoiden toimintaa vaikeuttamatta.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

908 yritystä poistettu kaupparekisteristä alkuvuoden aikana

$
0
0

Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) on poistanut kaupparekisteristä 908 osakeyhtiötä ja osuuskuntaa.

Kaupparekisteristä poistetut yritykset eivät toimittaneet tilinpäätöstietojaan määräaikaan 30.1.2019 mennessä kehotuksista huolimatta. 

Lista kaupparekisteristä 18.2.2019 poistetuista yrityksistä on prh.fi-sivuilla

Kaupparekisteristä poistaminen tarkoittaa, että yritys ei voi harjoittaa yritystoimintaa. Kaupparekisteristä poistettu yritys purkautuu verotuksessa. Purkautuminen aiheuttaa yleensä verotusseuraamuksia.

PRH:n oikeus poistaa tilinpäätöksensä ilmoittamatta jättänyt yritys kaupparekisteristä perustuu osakeyhtiö- ja osuuskuntalakeihin.

Poistettu yritys voi hakea palauttamista kaupparekisteriin. Palauttamisen edellytyksenä on, että yritys ilmoittaa viimeksi päättyneen tilikauden vahvistetun tilinpäätöksen rekisteröitäväksi. Hakemus täytyy tehdä viiden vuoden kuluessa yrityksen poistamisesta. 

Palauttaminen vaatii seuraavat toimenpiteet: 

1. Tee kirjallinen vapaamuotoinen hakemus, jossa pyydät yrityksen palauttamista kaupparekisteriin. Hakemuksessa täytyy olla palautettavan yrityksen nimi (toiminimi) ja Y-tunnus sekä hakijan yhteystiedot. 

2. Hakemuksen allekirjoittaa hakija tai tämän valtuuttama henkilö. Jos valtuutettu allekirjoittaa hakemuksen, liitä mukaan valtakirja.

2. Liitä mukaan täytetty ja allekirjoitettu tilinpäätöksen rekisteröintilomake ja kopiot tilinpäätösasiakirjoista.

4. Lähetä hakemus

 

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Oulun yliopisto perustaa brändiprofessuurin – tavoitteena yhteistyötä yliopiston ja yritysmaailman välille

$
0
0

Oulun yliopisto on päättänyt brändiprofessuurin perustamisesta ja varmistanut tähän liittyvän rahoituksen viisivuotiskaudelle 2019–2024. Professuuri vahvistaa yritysten brändeihin ja brändijohtamiseen liittyvää osaamista.

Professuurin perustamisen tavoitteena on edistää Suomen kilpailukykyä ja yritysten menestymisen mahdollisuuksia. Professuuri on tässä vaiheessa ainut laatuaan Suomessa.

–Brändiprofessuuri täydentää hyvin Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun nykyistä opetustarjontaa ja sopii tutkimusprofiiliimme. Toivottavasti professuuri mahdollistaa myös syvemmän kansainvälisen tieteellisen yhteistyön, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani Mikko Puhakka toteaa.

Nyt perustettava professuuri tukee ja vakiinnuttaa Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa jo tehtävää bränditutkimusta. Tutkimus on keskittynyt alueen tarpeet huomioiden pk-yritysten brändäyksen haasteisiin erityisesti teknologiayrityksissä.

Professuuri sijoitetaan brändimarkkinoinnin alalle ja tarkemmin markkinoinnin, johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan yksikköön.

–Tavoitteenamme on rakentaa rahoitukseen osallistuvien tahojen ja yliopiston välille yhteistyötä ja vahvistaa brändijohtamista kytkemällä yritysten osaamistarpeet sekä professuuriin kuuluva tutkimus- ja opetustyö. Tutkimuksen vahvistaminen tukee myös sitä, että yliopistosta valmistuvilla olisi yhä paremmat valmiudet brändin rakentamiseen ja kehittämiseen yrityksissä, professori Pauliina Ulkuniemi kertoo.

Vuodesta 2011 lähtien Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta on valmistunut seitsemän brändimarkkinointia tarkastelevaa väitöstutkimusta, ja tutkimustuloksia on julkaistu lukuisissa kansainvälisissä tieteellisisissä aikakauslehdissä.

Professuurin perustamiseen tarvittava rahoitus saadaan Oulun yliopiston kauppatieteelliselle koulutusalalle ja suoraan professuuriin kohdennetuista lahjoitusvaroista. Lahjoittajina ovat Oulun kaupunki/BusinessOulu, Osuuskauppa Arina, Partnera Oy ja Oulun kauppakamari. Lisäksi muun muassa Liikesivistysrahasto, Marcus Wallenbergin säätiö ja Suomen Ekonomit ovat tukeneet kauppatieteellistä tutkimusta ja koulutusta. Osa tästä lahjoituspääomasta ohjataan brändiprofessuurin perustamiseen.

Tehtävän täyttö on jo käynnistetty, ja haku suunnataan kotimaan lisäksi kansainväliselle tiedeyhteisölle. Brändiprofessuurin tehtäväkenttä määräytyy tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikutuksen ympärille. Tutkimus ja opetus kytketään vahvasti käytännön ja tieteellisen tiedon väliseen vuoropuheluun. Professuurin keskeiseksi painopisteeksi on määritelty koulutuksen ja tutkimuksen sekä yritysmaailman välisen kytköksen vahvistaminen.

 

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Vaatekaupastaan luopuva yrittäjä etsii maamerkilleen yhtä kreisiä jatkajaa

$
0
0

Helsingissä Fredrikinkadulla naistenvaateliike Crazyssa käy kuhina. Tuore uutinen on, että yrittäjä Arja Hongell ,72, on päättänyt lopettaa liikkeen pyörittämisen toukokuussa.

Järkytyksessä on sulateltavaa, sillä kauppa on palvellut samassa paikassa yli 40 vuotta.

– Taloyhtiön puheenjohtaja ja isännöitsijäkin tulivat sanomaan, että Crazy on maamerkki ja sen pitäisi sellaisena jatkua. Kaikki muu tässä ympärillä on vaihtunut moneen kertaan, Hongell kertoo.

Crazy-kaupan tarina voi jatkua, jos sille löytyy tarpeeksi kreisi jatkaja.

Hongellin motto on ”enemmän strassia, vähemmän stresssiä”. Enemmän on tässä kaupassa todellakin enemmän, ja asiakas saa stailauspalvelun kaupan päälle.

Hongell itse on pukeutunut kerroksiin mustaa ja hopeaa, niittivöihin, koruihin ja paksupohjaisiin hopeisiin tennareihin, joissa lukee crazy. Olemuksen kruunaa punainen kiharapilvi ja tummanpuhuva silmämeikki sekä ripakopallinen pursuavaa energiaa.

Jatkajan täytyy todella olla hieman kreisi.

Kaupan erikoisuus on kuitenkin se, että työntekijöiden työsuhteet ovat pisimmillään 40 vuotta ja lyhimmilläänkin 20 vuoden paikkeilla. Sisälle astelevat asiakkaat jo kolmannessa sukupolvessa. Hongellille on tärkeää, että heitä vastassa on aina joku tuttu naama. Kaupassa ei myöskään vain pistäydytä ostoksille vaan siellä istutaan vaihtamassa kuulumisia.

Pelotta yrittäjäksi

Hongell syntyi Etelä-Pohjanmaalla Kurikassa ja on viisilapsisen perheen toiseksi nuorin. Se tarkoitti sitä, että hän sai moneen kertaan väännetyt ja käännetyt sisarusten vaatteet, jotka hän käytti loppuun. Pikkusisko sai sitten uudet vaatteet.

Hongellin suuri haave oli saada kankainen oma vaate. Paras joululahja oli käyttämätön kirkkaansininen luistelupuku, jonka hän sai lahjaksi alle 10-vuotiaana.

16-vuotiaana Hongell lähti Ruotsiin töihin, sillä siellä tienasi hyvin.

– Kaikki rahat paloivat vaatteisiin ja kenkiin. Lopulta vietin kaikki lomat Ruotsissa töissä, Hongell kertoo.

Lukion jälkeen Hongell lähti au pairiksi Yhdysvaltoihin, jonka jälkeen hän haki lentoemännäksi, koska halusi matkustella. Kielitaitoa riitti ja muutenkin hän pärjäsi hakuprosessissa loppumetreille. Päälentoemäntä ei kuitenkaan uskonut, että pitkä ja hoikka nuori nainen jaksaisi raskasta työtä. Hän oletti, että Hongell oli mannekiini, joka ei syönyt, eikä pysyisi terveenä.

– Yritin vakuutella, että olen aika sitkeä. Lopulta hän toivotti tervetulleeksi ensi vuonna uudelleen, mutta että pitäisi syödä ennen sitä. Silloin ajattelin, että en lähden noiden kanssa minnekään, Hongell nauraa.

Lentoemäntäkoulun sijaan Hongell kävi Sanelma Vuorteen mannekiinikoulun ja lähti mannekiiniksi Pariisiin vuonna 1970. Hän pääsi muotitalo Grésin listoille ja työskenteli kaupungissa parisen vuotta. Kesälomamatkalla Suomessa hän kuitenkin tapasi elämänsä rakkauden Peter Hongellin ja palasi puoli vuotta myöhemmin kotimaahan. Häitä juhlittiin helmikuussa 1972.

Perheen esikoinen syntyi syksyllä. Hetken Hongell eli kotirouvankin elämää, mutta takaraivossa kyti kysymys, mitä seuraavaksi. Hän haki kauppaopistoon, mutta ei päässyt sisään.

Aviomies ehdotti unelman toteuttamista omasta putiikista yhdessä.

– Minä en osannut pelätä mitään. Peterillä oli kaupallinen koulutus Hankenista. Annoin kaikki liput ja laput hänelle. Minun ei ole tarvinnut niistä stressata. Kirjanpito on väärä paikka yrittäjälle säästää ja stressata yötä myöten, Hongell sanoo.

Yksi kunnon kauppa

Ensimmäinen liike avautui Espoon Tapiolaan Heikintorin liikekeskukseen ja sieltä viereiseen Osuuspankin toimitaloon. Sieltä OP kuitenkin heitti vuokralaiset ulos, kun se tarvitsi liiketilat omalle kiinteistövälitystoiminnalleen. Hongellille jäi jäljelle vain pieni liike Fredirikinkadulle, joka oli hiljattain avattu.

– Itkin kotona, että mitä nyt teen, mutta mieheni rauhoitteli, että on parempi olla yksi kunnollinen kauppa. Jää viivan alle enemmän.

1970-luvulla oli täysin normaalia, että vuokralaiset maksoivat kynnysrahaa liiketiloistaan. Hongellin ensimmäiset kynnysrahat olivat 50 000 markkaa, mikä oli suhteellisen halpa. Kynnysraha oli vuokraoikeus ja se käsitti joitain kalusteita, kuten hyllyjä tai kassatiskin, mutta jotka olivat vuokralaiselle usein tarpeettomia.

Hongell halusi kasvattaa Fredrikinkadun liikettä, jotta saisi kauppaan sohvan ja oleskelutilaa. Se tarkoitti uusia kynnysrahoja, eivätkä miespuoliset ekonomitutut tahtoneet tätä ymmärtää.

Viereisen liikehuoneiston osto- ja myyntiliike vapautui ja Hongellin tilaisuus koitti. Myöhemmin hän laajensi vielä kolmanteen liiketilaan, joka on varastotilana. Niin Crazy kasvoi nykyiseen kokoonsa.

Hullut Päivät - nimestä riita Stockmannin kanssa

Pitkään taipaleeseen mahtuu monenlaisia vaiheita. Hankalia juttuja Hongell ei muistele, mutta yksi tapaus on riita Stockmannin kanssa alennusmyyntipäivien nimestä. Hullut päivät on Hongellin keksintö.

– Silloin ei käytetty lyhenteitä vaan ikkunaan kirjoitettiin koko pitkä alennusmyynti-sana. En tykännyt siitä, joten lanseerasin vuonna 1974 Hullut päivät. Kun Stockmann lanseerasi Hullut Päivät Stockalla 80-luvun lopulla, ajattelin, että tämä ei vetele!

Stockmann oli rekisteröinyt Hullut Päivät -tuotemerkin, mitä Hongell ei ollut tehnyt. Hän ei silti aikonut luopua omista hulluista päivistään. Uhka oikeudenkäynnistä on leijunut Hongellin yllä siitä lähtien.

– Miellä on kaksi kertaa vuodessa alennusmyynti. Joka kerta joku juristi soittaa ja kysyy, mennäänkö raastupaan. Olen vastannut, että mennään vaan. Olen kysynyt tyttökavereiltakin, että lähdettekö mun kanssa raastupaan, ja kaikki ovat vastanneet, että mennnään mennään!

1990-luvulla Stockmann lähetti asialleen juoksulikan.

– Joku nainen käveli suoraan liikkeeseen ja vaati nimeä papereihin äkkiä, koska johtajan odottavat. Kun en kirjoittanut, nainen soitti täältä johtajille, että ei se suostu. Sana levisi ja monet lehdet kirjoittivat juttua tapauksesta. Sen jälkeen raavaat miehetkin tulivat onnittelemaan, että olin voittanut. En minä ole mitään voittanut, Hongell nauraa.

Yhtäkään Stockmannin juristia Hongell ei koskaan ole tavannut. Nykyään tavaratalolla taitaa olla muitakin murheita, sillä tavaratalo on jättänyt Hongellin rauhaan.

Uusi vaihe edessä

Hongell ei ole kertaakaan harkinnut lopettamista ennen kuin nyt. Vuosien varrella hän on saanut tarjouksia ihmisiltä, jotka olisivat halunneet tulla osakkaiksi yritykseen tai hyödyntää Hongellin näkemystä muuten.

– Eräs pietarilaispariskunta olisi halunnut perustaa oman Crazyn Pietariin. He olisivat halunneet ostaa minun alennusnurkkani tuotteet kokonaan. Minä sanoin, että en myy, enkä itse lähtisi perustamaan kauppaa toisen jämillä. He olisivat halunneet minut sisäänostajakseen, mutta minä funtsaan omia juttujani. En halua ketään sekoittamaan minun päätäni, Hongell sanoo.

Ajatus liikkeestä luopumisesta lähti kytemään, kun Hongell loukkasi lonkkansa ja joutui leikkaukseen viime marraskuussa. Hän pysähtyi ensimmäistä kertaa.

– Mietin, että olikohan tämä merkki, että pitäisi rauhoittua.

Hongell ikävoi jo valmiiksi asiakkaitaan ja työmatkoja. Yöt ovat menneet itkua tuhertaessa, mutta nyt kun tieto on julkista, tuska päätöksestä on alkanut helpottaa.

– Kenellä on tämmöinen työ, että ovesta voi astua kuka vaan drag queenista kurikkalaisiin serkun kaiman kummeihin. Myyjäni ovat joskus kysyneetkin, kuinka paljon siellä Kurikassa on oikein porukkaa!

Luopumisessa hyviäkin puolia. Kesämökki, jonka miehen toiveesta hankittiin, on osoittautunut rentouttavaksi paikaksi, missä voi käpertyä punaviinilasin kanssa takan eteen tai hypätä järveen, kun jäiden sekaan sopii.

– Se on aivan uusi puoli minussa, sillä minä olen kaupunkilaistyttö Kurikasta. Eräs pietarilainen asiakas on kutsunut minut kesällä käymään valon juhlan aikaan, jotta voi näyttää kaiken mahdollisen kaupungista. Päätin, että nyt minä lähden. Kutsuja on myös Teneriffalle ja Mauritiukselle.

Pitkäksi Hongellin aika tuskin käy toukokuun jälkeenkään.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kasva Suomi -kiertue parkkeerasi Ouluun: Huoltoasemayrittäjä toivoo seuraavalta hallitukselta apua sukupolvenvaihdokseen

$
0
0

Kasva Suomi -kiertue matkasi Rovaniemeltä Ouluun, mistä otettiin mukaan joukko paikallisia eduskuntavaaliehdokkaita. Ehdokkaat osallistuivat Kempeleessä järjestettyyn vaalipaneelikeskusteluun.

– Kokonaisuutena päivä oli hyvä. Pystyimme avaamaan yrittäjäjärjestön ajatuksia vaikkapa työmarkkinoihin liittyen. Olin havaitsevinani, että aika moni huomasi, että oli ollut vääränlaisia käsityksiä siitä, mitä me järjestönä ajamme, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula kommentoi.

Tiistain Kasva Suomi -kiertueella Kempeleessä Makkula isännöi vaalipaneelia, johon osallistui paikallisia eduskuntavaaliehdokkaita Oulun seudulta.

– Oikealla tiedolla on yleensä aika vahva merkitys. Kun kerromme faktat ja mitä asioita ajamme, se on voimakkainta viestin välitystä. Nykyään on liikkeellä paljon väärää ja puutteellista informaatiota. Tänään ehdokkaat olivat hyvällä fiiliksellä mukana.

Makkula uskoo, että Yrittäjien ajamat tavoitteet etenevät ehdokkaiden mukana kunkin puolueen sisäisiin keskusteluihin.

– Kun ihmisen ajattelua kyetään hieman muuttamaan, hän alkaa ajatella asioita monipuolisemmin. Sellainen ulottuu aina yksittäistä ihmistä kauemmas.

Kasva Suomi -kiertueen tapahtumissa nostetaan esille Suomen Yrittäjien keskeisiä vaalitavoitteita.

– Toki monen ehdokkaan kommenteista kuuluu kyseisen puolueen linja. Olin silti huomaavinani, että asioita ajateltiin tänään monipuolisemmin.

Katso videolta kooste päivän tapahtumista ja oululaisen huoltoasemayrittäjän toiveet seuraavalle hallitukselle.

Teksti ja video: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi



Samsungin erikoinen taittuva puhelin vei heti päähuomion – hintalappu 2000 euroa

$
0
0

Samsung julkisti eilen uusimmat älypuhelimensa, sopivasti juuri ennen Barcelonan Mobile World Congress -messutapahtumaa. 

Kiinnostavimmaksi laitteeksi nousi heti kättelyssä Galaxy Fold, joka muistuttaa elektronista kirjaa. Laitteen avaaminen muodostaa ison näyttöpinnan kahdesta erillisestä näyttömoduulista. Kansinäyttö on tarkoitettu perustoimintoihin kuten ilmoitusten tarkistamiseen, viestien lähettämiseen ja puheluihin.

Juju on laitteen avautuessa paljastuva 7,3-tuumainen Dynamic AMOLED -näyttö. Kannen avaaminen sulkee kansinäytön automaattisesti ja siirtää näkymän isommalle "tuplanäytölle". 

Suuremman näytön etu on muun muassa se, että silmien eteen saa aktiiviseksi kolme sovellusta.

Galaxy Foldin tekniset ominaisuudet ovat vakuuttavia. Niistä esimerkkinä 12 gigatavun RAM-käyttömuisti. Puhelimessa on kuusi kameraa. Ratkaisua perustellaan sillä, että kamera on käyttäjän hallittavissa jokaisessa Foldin asennossa. Kameroista kaksi on avautuvan laitteen sisäpuolella. Takana on 12 megapikselin kennolla varustettu pääkamera optisella kuvanvakaajalla. Vieressä on 16 megapikselin laajakulmakamera.

Koska kyseessä on avautuvalla rakenteella varustettu mobiililaite, kysymys kuuluu, kestääkö rakenne jatkuvat kannen avaukset. Valmistaja vakuutti Lontoon julkistustilaisuudessa, että Fold kestää satoja tuhansia avauskertoja. 

Samsungin Galaxy Fold tulee myyntiin Euroopassa 3. toukokuuta 2 000 euron hintaan.

Galaxy S10:stä myös edullisempi vaihtoehto

Lontoon julkistustilaisuudessa näki päivänvalon myös Galaxy-malliston huippupuhelin S10. Uutuusmallistossa on ensimmäistä kertaa myös 5G-puhelin, jonka tuloa Suomeen saadaan tosin vielä odotella.

Perusversion Galaxy S10:n lisäksi tarjolle tulee edullisempi variantti S10e ja isompikokoinen S10+. Laitteiden ennakkomyynti alkoi eilen. Malliston hinnat alkavat 799 eurosta (Galaxy S10e) ja päättyvät S10+:n kalleimpaan 1679 euron malliin. Uutuuden saatavuudesta Suomessa ei ole vielä tarkkaa aikataulua.

Ulkoisesti merkittävin uudistus on puhelimen etukameran sijoittaminen oikeaan yläkulmaan. Tällä ratkaisulla on saatu enemmän pinta-alaa näytölle. Näytön alta löytyy sormenjälkilukija, jonka nopeutta on lisätty aikaisemmista malleista. Iirisskannerista on hieman yllättäen luovuttu. Näytön saa avattua tosin etukameraan perustuvalla kasvojentunnistuksella.

Galaxy S10:ssä ja isommassa plussassa on kolme kameraa. Pääkameran kennossa on 12 megapikseliä ja optinen kuvanvakaaja. Erikoisuutena Galaxy S10+:ssa on mkaksi etukameraa. Kahden kameran yhteisvaikutus mahdollistaa niin sanotun bokeh-efektin, jolla sumennetaan kohteen takana olevaa taustaa.

Musiikkidiggareita Samsung on "hemmotellut" säästämällä perinteisen 3,5-millisen kuulokeliitännän. Uutuudet tukevat langatonta latausta ja pikalatausta.

Samsung Galaxy S10 ja Galaxy S10+ tulevat Suomeen mustana Prism Black- ja valkoisena Prism White-värivaihtoehtona.

Halvempi Galaxy S10e erottuu kalliimmasta mallivaihtoehdosta pienemmällä näytöllä ja kahdella takakameralla. Laitteen takaa puuttuu kalliimmissa malleissa oleva sykeanturi.

5G-malli tulosta Suomeen ei vielä tietoa

Samsung kertoi Lontoossa myös tulossa olevasta 5G-puhelimesta, Galaxy S10 5G:stä. Nopeamman verkkotuen lisäksi puhelin erottuu neljällä takakameralla (yksi kameroista on syvyyskamera) ja isolla 6,7-tuumaisella näytöllä. Lisäksi laite tukee tavallista vikkelämpää pikalatausta. Ensimmäiset 5G-Galaxyt tulevat maailmalla myyntiin ensi kesän aikana.

Laitteen tulosta Suomeen ei ole vielä tietoa. Se on Samsungin mukaan kiinni siitä, millä aikataululla operaattorit etenevät 5G-verkoissaan.

Kuva: Samsung

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Maksoitko vahingossa domain-huijarille? Älä reagoi tähän sähköpostiin mitenkään

$
0
0

Sähköpostin lähettäjä väittää vastaanottaneensa rekisteröintipyynnön yrityksen verkko-osoitetta vastaavan osoitteen rekisteröimisestä, mutta eu-päätteisenä.

"Tällä voi olla teille kauaskantoisia seuraamuksia tulevaisuudessa. Tämän vuoksi meidän on otettava teihin yhteyttä, tarjotaksemme teille etuoikeutta rekisteröimiseen. Tämän tarkoittaa, että hylkäämme kolmannen osapuolen hakemuksen sekä sivuston", viestissä lukee.

Viestin takana on DNS Finland, joka myy vuodeksi rekisteröitävää info-päätettä 29,95 eurolla. Sopimuskausi on peräti 10 vuotta. Kertaluontoinen lasku ilman arvonlisäveroa on 300 euroa.

DNS Finland -nimistä yritystä ei ole kirjattu kaupparekisteriin. Jos yritys haluaisi rekisteröidä eu-päätteisen domainin, se maksaisi keskimäärin 5-15 euroa vuodessa.

Kyseisiä huijausyrityksiä on raportoitu myös aikaisempina vuosina. Silloin ne ovat saattaneet koskea muun muassa eu- ja net-päätteitä.

Useita yhteydenottoja Yrittäjien neuvontaan

Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkösen mukaan DNS Finlandin viesteistä on tullut viime aikoina useita yhteydenottoja Yrittäjien neuvontaan.

– Kyllä tämä täyttää yleisesti ottaen huijauksen tunnusmerkit, hän sanoo.

Rytkösen mukaan kyseinen myyntitapa on harhaanjohtava, koska kuka tahansa voi hakea verkkotunnuksia.

– Verkkotunnuksia välittävät toimijat eivät tiedä, mitä tunnuksia joku muu on hakemassa. Se, että väitetään, että joku on tekemässä rekisteröintiä, ei pidä paikkaansa ja tämä on harhaanjohtavaa. Tällaiseen markkinointiin ei tarvitse reagoida mitenkään.

Verkko-osoitepäätteitä on lukuisia erilaisia. Rytkösen mukaan jokaisen yrityksen on syytä pohtia tarkkaan, mitä päätteitä on tarpeen rekisteröidä omaa domainia varten.

– Kannattaa miettiä, tarvitaanko muita kuin fi-pääte. Tämän ratkaisee pitkälti se, millaista liiketoiminta on ja missä asiakkaat ovat. Lisäksi on erikoista, että tässä huijauksessa tarjotaan rekisteröintiä kymmeneksi vuodeksi, kun normaalisti tilaus tehdään vuodeksi kerrallaan.

Domainin rekisteröimiseen on tarjolla lukuisia palveluita. Jos vastaanottaja on ehtinyt maksaa huijarille rekisteröinnistä, hänen kannattaa ottaa yhteys poliisiin.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjä hurraa hiihtäjille ja luo kontakteja Seefeldissä – ”Suomi saa kuusi mitalia”

$
0
0

Raymond Wesander työskentelee MM-kisoissa vapaaehtoisten infotiskillä, itsekin vapaaehtoisena ja palkatta.

– Vapaaehtoisia on töissä noin 600 eri puolilta maailmaa. Suomalaisia on seitsemän. Palvelen heitä suomeksi, ruotsiksi, norjaksi, viroksi ja englanniksi. Pikkuisen tulee puhuttua saksaakin, Wesander kertoo.

Wesander innostui lähtemään kisoihin saatuaan kutsun järjestäjiltä pari vuotta sitten Lahden MM-kisoissa.

– Olin Lahdessa latuoppaiden kymppinä eli työnjohtajana. Seefeldin järjestäjillä oli siellä promoteltta ja he kysyivät, tulisinko töihin myös heille.

Ensi päivät aurinkoisessa Seefeldissä ovat osoittaneet, että päätös lähteä oli oikea.

– Täällä on loistava tunnelma ja upeat maisemat. Saan kartutettua kontaktejani ja kielitaitoa samalla kun pääsen näkemään kisat hyvin läheltä.

Vapaaehtoiset eivät saa palkkaa työstään, mutta ruoka ja kisa-asut tulevat järjestäjiltä. Kisoja saa katsoa paikan päällä niin paljon kuin ehtii. Wesander veikkaa suomalaishiihtäjien menestyksen hyväksi.

– Suomelle tulee kuusi mitalia, hän ennustaa toiveikkaasti.

Kolme kuukautta maan alla

Wesander on yksinyrittäjä, jonka päätyönä on markkinoida suomalaisia matkailukohteita promopäivillä ja tapahtumissa.

– Norjassa ja Ruotsissa teen vuosittain noin 20 tapahtumaa. Suomessa kuluu 60 promopäivää vuodessa.

Wesander ei ehdi käydä kuin kääntymässä kotitoimistolla Närpiössä, sillä matkapäiviä kertyi viime vuonna 271. Kolme kuukautta hän viettää kirjaimellisesti maan alla, sillä hän työskentelee Santa Parkissa Rovaniemellä joulupukin apuna.

– Työskentelen joulumatkailijoiden kanssa. Avustan joulupukkia valitsemaan joululahjojen saajia eri puolilta maailmaa.

Viime joulukausi päättyi mukaviin tunnelmiin senkin takia, että Santa Park luovutti Wesanderille tunnustuksena Suomen Yrittäjien hopeisen ansioristin.

Pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisat käynnistyvät Itävallan Seefeldissä Tirolissa torstaina, avajaiset olivat keskiviikkona. Viimeinen kisapäivä on sunnuntai 3. maaliskuuta.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuvat: Raymond Wesander

Timma kasvaa maltillisesti tulorahoituksella – "Isot rahoituskierrokset eivät ole ainoa tapa edetä"

$
0
0

Kun tarve parturille, hierojalle tai kauneushoidolle iskee, palvelu pitäisi saada mielellään heti, eikä päivien päähän. Timma-palvelu syntyi juuri tällaisesta tarpeesta, kun Jaakko Hyytiäinen ei löytänyt vapaata parturiaikaa. Hän kehitti verkkoon peruutusaikojen varaussivuston. Elettiin vuotta 2011. 

Timmaa edeltänyt varaussivusto oli kuitenkin kampaamoille työläs käyttää, eikä siinä ollut varauspalvelun lisäksi muita toiminnallisuuksia. Hiusalan ammattilaiset eivät ottaneet palvelua omakseen.

Tilanteeseen tuli muutos, kun Hyytiäinen lähti Aalto yliopiston opiskelukavereiden kanssa pubikierrokselle vuonna 2014.

– Jaakko oli vanha armeijakaverini. Hän alkoi puhua koodaajien tarpeesta, jotta saisi kehitettyä paremman palvelun. Se käsittäisi kaikki toiminnot kampaamojen liiketoiminnan ohjaamiseen. Seuraavana aamun aloimme koota tiimiä, Timman osakas ja toimitusjohtaja Lari Mykrä kertoo.

Ajanvarauspalvelun lisäksi Timma on yrittäjäasiakkaille hallintajärjestelmä, joka helpottaa hius-, kauneus- ja hieronta-alan ammattilaisten työtä.

Timman perustajat tiesivät, että he osaavat rakentaa järjestelmän, mutta he eivät heti tienneet, millainen järjestelmän pitäisi olla, jotta se toimisi yrittäjille. Se vaati jalkatyötä. Perustajat haastattelivat 70 yrittäjää, ja kehittivät niiden perusteella ensimmäistä versiota puoli vuotta. Versio oli onnistunut.

– Lähes kaikki haastateltavat halusivat ottaa Timman testikäyttöön ja lumipallo lähti pyörimään. Sana kiri alalla ja vuodessa olimme Suomen suurin. Se ei toki vaatinut paljon, sillä täysin vastaavia palveluita ei ollut. Joitain ajanvarauspalveluita oli alle kourallinen, Mykrä kertoo.

Oppirahoja Ruotsista

Timma kasvoi nopeasti. Puolentoista vuoden kuluttua yritys osallistui Tekes-projektiin, jonka ehtona oli laajentuminen ulkomaille. Timma lähti Ruotsiin. 

Länsinaapurissa voittokulku ei jatkunut aivan yhtä kovalla käyrällä. Hiusalalla oli jo vakiintunut toimija, jonka aseman haastaminen oli hankalaa. Ruotsalainen päätöksenteon hitaus tuli myös tutuksi.

– Aliarvioimme hieman kilpailutilannetta ja yliarvioimme mahdollisuutemme Suomen menestyksen perusteella. Ruotsiin lähtö oli meille kuitenkin hyvä koulu. Siihen asti toiminta oli ollut enemmän puuhastelua, mutta kansainvälistyminen pakotti luomaan järkeviä prosesseja ja kehittämään organisaatiorakennetta, Mykrä kertoo.

Ruotsissa timmalaiset ovat makselleet oppirahoja muutenkin. 

– Ison kilpailijan haastamisen lisäksi rekrytoiminen oli vaikeampaa kuin kuvittelimme. Emme tienneet, mihin tehtäviin tarkalleen rekrytoimme, koska emme olleet rekrytoineet yrityksen ulkopuolelta aikaisemmin. Ruotsissa lähdimme rakentamaan maaorganisaatiota, mitä ei ollut järkevää rakentaa alkuvaiheessa. Norjassa meillä on erittäin toimivat myyntiorganisaatio, osakas ja strategiajohtaja Miikka Kujala kertoo.

Timma on toiminut myös Norjassa viime syksystä lähtien, missä eteneminen on ollut nopeampaa. Siellä asiakkaita on tullut lähes yhtä paljon puolessa vuodessa kuin Ruotsissa puolessatoista vuodessa. 

Timmalla on nyt 2 500 asiakasyritystä Suomessa, Ruotsissa 400 ja Norjassa 250 asiakasta. Timmalaiset pitävät muutaman sadan asiakkaan määrää maagisena rajana sille,  että palvelulla on mahdollisuus lähteä lentoon uudessa maassa.

Maltillista laajentumista 

Yritys etsii laajentumiskohteita, mutta se valloittaa maita yksi kerrallaan. Seuraava mahdollinen maa on Tanska ja sitten Saksa.

– Skandinavia on etulinjassa digitaalisten palveluiden käytössä. Silti prosenttiosuus 30 ja 40 prosentin välillä. Vielä muutama vuosi sitten digitaalisten palveluiden käyttöosuus oli 15 ja se on tuplaantunut. Tässä vaiheessa on ihan turha lähteä hakkaamaan päätä seinään Etelä-Eurooppaan, Mykrä sanoo.

Suomessakin on vielä kasvunvaraa. Hius-, kauneus- ja hieronta-alan liikkeitä on (VAI VAIN KAMPAAMOJA?) Suomessa laskutavasta riippuen 12 000 – 16 000, joista digitaalisia järjestelmiä käyttää noin 4 000. Timman asiakkaita näistä on noin 60 prosenttia.

–  Valttimme on ollut helppokäyttöisyys ja avulias asiakaspalvelu. Harva ymmärtää todella kuinka tärkeää se on. Monet toimijat salonki- ja hieronta-alalla pelkäävät, että digitaaliset palvelut aiheuttavat lisää hankaluutta arkeen. Alalle tulee kuitenkin nuorta sukupolvea, joille digitaaliset järjestelmät ovat tutumpia. Suomessakin markkinamme kasvaa vielä, mutta sataprosenttista kattavuutta emme saavuta milloinkaan, Mykrä sanoo.

Timma etenee myös startupille poikkeuksellisesti tulorahoituksella. Se on saanut ainoan 350 000 euron sijoituksensa Reaktor Venturesilta kesällä 2016 Tekes-ohjelman yhteydessä. Tekes-rahoitus oli 250 000 euroa. 

– Isot rahoituskierrokset eivät ole ainoa tapa edetä. Haluamme tehdä tervettä liiketoimintaa, eikä kasvaa valtavilla velkamäärillä, Kujala sanoo.

Viime vuonna Timman liikevaihto oli viisi miljoonaa euroa ja tulos nolla. Toukokuussa päättyvällä tilikaudella liikevaihto ylittänee jo 10 miljoonaa euroa.

– Kevät näyttää, sillä se on meille kiireisintä kasvun aikaa, Mykrä kertoo.

Tarkka toiminta-alue

Timma saa toistuvasti vastata kysymykseen, aikooko se laajentua muille ajanvarausaloille salonki- ja hieronta-ammattilaisten järjestelmästä. Ainakin toistaiseksi vastaus on ei.

– Kovinkaan moni ei hahmota, kuinka isosta markkinasta on kyse. Toimijoiden yhteenlaskettu liikevaihto on yli miljardi euroa vuodessa. Joogatunnit ja personal trainerit ovat nappikauppaa siihen verrattuna, Mykrä sanoo.

Lisäksi esimerkiksi terveydenhuoltoalalla läki säätelee järjestelmiä. Erilaiset ajanvarausajat vaativat erilaisia järjestelmiä. 

– Jos laajentuisimme muille aloille, kannattaisi oikeastaan perustaa tytäryhtiö, joka kehittää oman järjestelmän. Maailmalla on monta huonoa esimerkkiä, joissa on versioitu samaa ohjelmistoa moneen käyttötarkoitukseen. Me keskitymme tähän ja olemme sen alan paras, Mykrä linjaa.

 

Elina Hakola

elina.hakola ( at ) yrittajat.fi

Kohti Yrityskauppaa -ohjelmaan valittiin 15 yritystä – yrittäjä kaipaa tukea prosessin eri vaiheisiin

$
0
0

Kohti Yrityskauppaa -kasvuohjelmaan on valittu eri puolilta Suomea 15 yritystä, joilla on eniten potentiaalia kasvaa yrityskaupan kautta. Hakijoita oli kaikkiaan 34.

Yritykset, jotka pääsivät kasvusuunnitelmansa perusteella jatkoon asiantuntijoiden sparrattaviksi ovat GreenStreet Oy Helsingistä, CWP Coloured Wood Products Oy Imatralta, Emergence Oy Espoosta, Fidescon Oy ja Verkkoasema Oy Oulusta, Kaakon Kuntohoito Oy Virolahdelta, KBA Finland Oy Sipoosta, Keskisen Mylly Oy Vilppulasta, Merplast Oyj ja SwanMedica Oy Kuopiosta sekä Ruukin Turvallisuuspalvelut Siikajoelta. Näiden lisäksi 4 yritystä ei halunnut nimeään julkisuuteen.

Mukaan valittujen yritysten liikeideat liittyvät muun muassa IoT-ratkaisuihin, digitalisointiin eri toimialoilla, koivuviilun läpivärjäämiseen, erikoiskoneiden valmistukseen, elintarvikkeiden valmistukseen, terveys- ja hyvinvointipalveluihin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistukseen sekä koulutukseen.

Tuomaristossa mukana olleen valtakunnallisen Omistajanvaihdosfoorumin sihteeri Mika Haavisto on ilahtunut hakijoiden määrästä tässä Yrityskauppaan valmentavassa Kasvu Open -ohjelmassa. Haavisto on Suomen Yrittäjien projektipäällikkö. Hän kannustaa yrityksiä keskittymään kasvuun ja yrityksen arvon kehittämiseen, vaikkei yrityskauppa, osto tai myynti, olisikaan juuri nyt ajankohtainen. Yrityksen arvon kehittäminen kannattaa aina.

– Saimme valita yritykset Kasvupolun sparraukseen isosta joukosta ja on hienoa huomata, miten pienemmätkin yritykset näkevät yrityskaupan vaihtoehtona kasvaa. Mukana on myös niitä, jotka haluavat kasvattaa yrityksen arvoa ja suunnittelevat yrityksensä myymistä, Haavisto korostaa.

Haaviston lisäksi tuomaristoon kuuluivat Kimmo Hyvärinen Fenniasta, Iiro Korander Nordeasta, Juha Rantanen Suomen Yrityskaupoista, Mikko Tolvanen Fenno Law:lta, Aki Niinistö Danske Bankista sekä Juha Ketola Finnverasta.

Vauhtia kasvuun

Yksi Kasvupolulle valituista yrityksistä on kuopiolainen yritysten ensiapuvalmiuteen keskittynyt Merplast Oyj, jonka tavoitteena on vauhdittaa kasvuaan yrityskauppojen avulla. Yrityksen perustaja Marko Parviainen haluaa kasvattaa yrityksen reilusti isommaksi.

– Ensiapuvälineitä ja -koulutuksia tarjoavia yrityksiä on alalla paljon, mutta pääsääntöisesti ne ovat hyvin pieniä. Me olemme tietoisesti konseptoineet palvelumallimme asiakaslähtöiseksi ja hyödynnämme digitaalisia työkaluja. Kasvumme on ollut viime aikoina 30 prosentin luokkaa, johon haemme nyt lisää vauhtia, sanoo Parviainen.

Kasvua Merplast tavoittelee niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Kasvupolun asiantuntijoilta Parviainen toivoo apua yritysjärjestelyiden eri vaiheisiin.

– Kaikki kokemukset ja uudet näkökulmat ovat tervetulleita. Asiantuntijajoukko on kokenutta kaartia. Yritysjärjestelyiden lisäksi kehittämisideoita tulee varmasti myös meidän konseptin kehittämiseen.

Mukaan valittuja yrityksiä sparrataan 14.3. ja 11.4. Espoossa. Tällöin eri alojen, kuten yrityskaupan, juridiikan, hallitustyön, rahoituksen, talouden, strategian, arvon määrityksen, myynnin ja kasvun asiantuntijat eli myllärit haastavat ja auttavat yrityksiä pääsemään omiin tavoitteisiinsa. Kukin yritys kohtaa 10 mylläriä 45 minuutin luottamuksellisissa tapaamisissa. Kasvupolun voittajat julkistetaan Kasvajat Kiertueen yhteydessä Helsingissä 28.5. Voittajat etenevät jatkosparrauksiin ja lokakuussa 23.-24.10.2019 järjestettävään valtakunnalliseen finaaliin, Kasvu Open Karnevaaliin.

Viewing all 11212 articles
Browse latest View live