Nokia-puhelinten lippulaivamallia voi hyvällä syyllä kutsua "hirviökamerapuhelimeksi". Nimitys keksittiin vuonna 2012, kun emo-Nokia esitteli 41 megaspikselin kamerakennolla varustetun 808 Pureview-mallinsa.

Barcelonan tilaisuudessa HMD Globalin tuotteista vastaava johtaja Juho Sarvikas ei säästellyt sanojaan kehuessaan uutuuden kameroiden määrällä.

– Ei yksi, ei kaksi vaan viisi kameraa, hän aloitti ja sai yleisön taputtamaan.

HMD Globalin lisensoimien Nokia-puhelinten uudessa huippumallissa kameroita on enemmän kuin yhdenkään kilpailijan älypuhelimissa.

Nokia 9 PureView tulee ennakkomyyntiin Suomessa huomenna 599 euron hintaan. Kuten odottaa sopii, se kosiskelee nimenomaan mobiilivalokuvauksesta kiinnostuneita.

Takaa löytyvistä kameroista kolme on mustavalkokuvia tuottavia monokromikameroita ja loput värikameroita. Kamerat on sijoitettu vieri viereen kuitenkin niin, että ne eivät kohoa puhelimen takakuoren pinnasta.

Ei optista kuvanvakaajaa

HMD:n mukaan valokuvien laatua on saatu parannettua nimenomaan mustavalkokameroiden ansiosta. Kennojen kerrotaan tallentavan valoa sisäänsä huomattavasti tavanomaista enemmän. Kunkin kameran kennossa on 12 megapiksaeliä. Kilpailijoiden huippupuhelimista poiketen optista kuvanvakaajaa ei ole.

HMD Global on tehnyt yhteistyötä amerikkalaisen Lightin kanssa. Light on kehittänyt puhelimeen erillisen piirin mobiilikuvaamista varten. Kyseinen piirio ohjaa kameroiden toimintaa. Kuvanottohetkellä kaikki viisi kameraa nappaavat kuvan samanaikaisesti ja tämän jälkeen kuvasta muodostetaan laitteessa yksi lopullinen otos. Kaikki viisi kameraa ovat käytössä myös videokuvauksen aikana.

HMD:n mukaan ratkaisun etuna on parantunut kohinanvaimennus pienemmällä virrankulutuksella. Uutuuden myötä käyttäjät saavat uudistetun kamerasovelluksen, joka tarjoaa aikaisempaa enemmän säätömahdollisuuksia.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

E-laskun suosio on korkea kaikissa ikäryhmissä. 78 prosenttia verkkopankin käyttäjistä saa laskuja suoraan verkkopankkiin. Verkkolaskun suosio etenee muillakin rintamilla: julkisissa hankinnoissa on 1.4. alkaen vastaanotettava myös sähköisiä laskuja.

Finanssiala ry:n tuoreen Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimuksen mukaan verkkopankin käyttäjistä 78 prosenttia sai e-laskuja suoraan verkkopankkiinsa. Suomen Pankin tilastojen mukaan vuonna 2017 verkkolaskuja välitettiin vastaanottajille noin 220 miljoonaa kappaletta. 

Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Inkeri Tolvanen toteaa, että viimeistenkin kuluttajien ja pienyritysten tulisi siirtyä verkkolaskuun. Verkkolasku on paitsi nopea ja ilmastoystävällinen, myös turvallinen. 

– Rosvot ovat kekseliästä väkeä, joilta edes posti ei ole turvassa. Postilaatikoista pöllittyihin paperilaskuihin vaihdetaan uudet tilinumerot. Sen jälkeen laskut lähetetään uudelleen vastaanottajalle. Laskun saajan on vaikea havaita tulevansa huijatuksi, Tolvanen kertoo.  

Julkishallinnon ja elinkeinonharjoittajien velvollisuuksista ja oikeuksista sähköiseen laskuun säätelee uusi laki hankintayksiköiden ja elinkeinonharjoittajien sähköisestä laskutuksesta. Eduskunta hyväksyi lakiesityksen helmikuun alussa. Laki on osin verkkolaskudirektiivin kansallista täytäntöönpanoa. 

Huhtikuun alusta lähtien keskushallinnolla, eli lähinnä ministeriöillä ja valtakunnallisilla virastoilla on julkisissa hankinnoissa velvollisuus ottaa vastaan sähköisiä laskuja. Huhtikuun alussa 2020 velvollisuus vastaanottaa verkkolaskuja laajenee koskemaan kaikkea julkishallintoa, kuten kuntia.

Vuoden 2020 huhtikuusta alkaen julkishallinnolle ja yli 10 000 euron liikevaihdon yrityksille tulee myös oikeus vaatia verkkolaskuja muilta vastaavilta toimijoilta. Verkkolaskujen tulee olla eurooppalaisen standardin mukaisia.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Vuosina 2005 – 2016 kuoli yhteensä 48 yrittäjää työtapaturmissa eli keskimäärin neljä yrittäjää vuosittain menehtyy näissä tapaturmissa. Tarkastelujakson parhaimpina vuosina kuolonuhreja on ollut kaksi (v.2006 ja 2012), synkimpinä vuonna kuusi yrittäjää on kuollut työtapaturmissa (vuosina 2009,2014 ja 2016).

 Vuonna 2017 yrittäjille sattui 6240 työtapaturmaa, joista 5565 työpaikalla ja 675 työmatkalla. Yrittäjien työpaikkatapaturmien määrä laski noin 14% vuoden 2016 luvuista.

Palkansaajille sattui vuonna 2017 yhteensä 127 991 työtapaturmaa. Näistä 103 441 oli työpaikalla ja 24550 työmatkalla.

Vuoden 2017 yksilöityjä tilastoja toimialoittain yrittäjien osalta ei vielä ole julkistettu. Epävirallisten tietojen mukaan ainakin kolme yrittäjää kuoli vuonna 2017 työturmien uhreina.

Vuoden 2016 tilastojen mukaan vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneita työpaikkatapaturmia sattui eniten rakennusalan yrittäjille (1008 kpl). Seuraavaksi eniten niitä oli kuljetus- ja varastointialan yrittäjillä (362), tukku- ja vähittäiskaupassa sekä moottoriajoneuvojen korjauksessa (298) ja teollisuudessa 239. Palkansaajien puolella rakentaminen oli myös vaarallisin ala.

Tavallisimpia työtapaturmia ovat kaatuminen, hyppääminen, liukastuminen ja putoaminen.

Maatalousyrittäjillä tapaturmia oli 155 vuonna 2016. Kun työpaikkatapaturmien määrä suhteutetaan alalla työskentelevien lukumäärään, maatiloilla tehtävä työ oli vieläkin riskialttiimpaa kuin rakentamisessa, teollisuudessa ja kuljetustyössä. Varsinkin eläinten kanssa sattuu paljon vahinkoja ja vaaratilanteita. Tapaturmaisesti kuolee vuosittain kolmesta neljään maatalousyrittäjää.  

Lisätietoa yrittäjien ja palkansaajien työtapaturmista täällä

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi   

– Kaksi vuotta ja kolme kuukautta on täynnä. Täytyy sanoa, että se on ollut aikamoinen matka. Kun katsoo taaksepäin niin ei voi olla kuin tyytyväinen, HMD Globalin liiketoimintajohtaja Ossi Korpela kertoo.

Yrittäjämediat tapaa Korpelan parhaillaan käynnissä olevilla Barcelonan mobiilimessuilla. Mobile World Congress on yksi alan suurimmista tapahtumista maailmassa.

– Se mitä HMD on saavuttanut suhteellisen pienenä suomalaisena firmana, on vakuuttavaa. Olemme vakiinnuttaneet asemamme maailmanlaajuisilla markkinoilla, vieläpä kulutuselektroniikan alalla, joka on yksi maailman kilpailluimmista.

HMD ei paljasta markkinaosuuttaan, mutta eri markkinatutkimusyhtiöiden tietojen mukaan yritys on kymmenen suurimman joukossa, Euroopan markkinoilla viiden suurimman valmistajan joukossa.

Korpelan mukaan HMD:n älypuhelinkäyttäjien määrä kolminkertaistui vuoden 2018 aikana aikaisempaan kolmeen vuoteen verrattuna.

– Olemme mukavassa kasvuvauhdissa, hän tiiviistää.

Google-yhteistyö avainasemassa

Menestyksen yhtenä avaintekijänä Korpela pitää hyvin onnistunutta yhteistyötä Googlen kanssa. HMD:n Nokia-älypuhelimissa käytetään ”puhdasta” Android-käyttöjärjestelmää ilman valmistajan omaa käyttöliittymää. Etuna on ollut päivitysten nopea toimitus myös vanhempien HMD:n valmistamien Nokia-puhelinten käyttäjille.

– Käyttäjistä merkittävä osa haluaa päivitykset heti. Tässä kohtaa Google-yhteistyö puhkeaa kukkaan. Meidän laitteemme vain paranevat ajan myötä, Korpela sanoo.

Hän antaa esimerkin. Vuoden 2017 kesällä julkaistu 200 euron hintainen Nokia 5 -puhelin on saanut tietoturvapäivityksen kuukausittain. Vuoden 20918 tammikuussa puhelimen käyttöjärjestelmä päivitettiin Android Oreoon ja vuotta myöhemmin Android Pieen.

– Kuka olisi uskonut, jos olisimme kaksi vuotta sitten kertoneet, että uusia päivityksiä tulee vielä kahden vuoden päästä? Kuluttajalle hyöty on ollut merkittävä. Pitää muistaa, että Google on tehnyt käyttöjärjestelmäänsä kahden vuoden aikana merkittäviä uudistuksia. Samaan aikaan yleinen tämän teollisuudenalan paradigma on ollut se, että päivitykset ovat mörköjä ja laitteet huononevat ajan myötä, Korpela jatkaa.

Huippumalli kilpailukykyiseen hintaan

HMD on onnistunut etenkin alemman hintaluokan laitteissa. Ensimmäisenä vuotenaan HMD toi markkinoille käytännössä vain alle 250 euron hintaisia puhelimia.

– Kasvua on tullut eniten alle 300 euron laitteista, Korpela vahvistaa.

Eilen sunnuntaina Barcelonassa julkistettu huippumalli Nokia 9 PureView on kerännyt kiitosta hinnoittelullaan. Laite maksaa 599 euroa, vaikka sen ominaisuudet voisivat viitata selvästi kalliimpaan hintalappuun.

– Sanoisin, että tässä puhelimessa on markkinoiden paras hinta-laatusuhde. Meillä on kovat odotukset. Katsotaan, miten kuluttajat ottavat sen vastaan, Korpela sanoo.

Nokia 9 PureViewn erikoisuutena kameroiden määrä, niitä on peräti viisi. Kamerat ottavat kuvan samanaikaisesti ja yhdistävät tämän jälkeen otokset yhdeksi lopulliseksi valokuvaksi.

Teksti ja kuvat: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Parhaillaan käynnissä olevilla Barcelonan mobiilimessuilla kohistaan paitsi 5G-verkkoteknologiasta, myös taittuvista älypuhelimista. Sellaisen ovat esitelleet kaksi mobiililaitejättiläistä, Samsung ja Huawei.

Huawein uutuus oli sunnuntain julkistustilaisuudessa tarkoin varjeltu, sillä laitetta pääsi ihmettelemään ainoastaan lasivitriinin ulkopuolelta.

Tänään maanantaina Yrittäjämediat pääsi näkemään laitetta lähempää varta vasten suomalaistoimittajille järjestetyssä tilaisuudessa Huawein messuosastolla. Demotilaisuudessa laitetta ei saanut kokeilla itse, vaan se oli Huawein edustajan esiteltävänä.

Taittuvista älypuhelimista povataan varteenotettavaa haastajaa tablet-laitteille, joiden kysyntä on ollut jo pitkään alamaissa. Ainoastaan Apple on pystynyt pitämään yllä tablettien kysyntää.

Kaksi sovellusta samalle näytölle

Vuoden puolivälin tienoilla markkinoille tuleva Mate X on Samsung Galaxy Foldin ohella täysin uudenlainen laite, joka yhdistää älypuhelimen ja tabletin ominaisuudet. Mate X on samalla Huawein ensimmäinen 5G-puhelin.

Mate X avautuu 8-tuumaiseksi näytöksi, jolla voi käyttää kahta sovellusta samanaikaisesti jaetulla näytöllä. Suljetussa tilassa laitteen paksuus on 11 millimetriä eli selvästi tavallisia älypuhelimia paksumpi. Avattuna kokonaisuus ohentuu 5,4 millimetriin.

Samsungin ja Huawein mallit eroavat siten, että Samsungin laitteessa on taittuvan näytön lisäksi pienempi kansinäyttö, jolta voi tarkistaa esimerkiksi viestit ja ilmoitukset.

Mate X:ssä on kolme kameraa, joista pääkameran kennossa on 40 megapikseliä. Sen lisäksi käytössä on ultralaajakulmakamera sekä zoom-kamera kahdeksan megapikselin kennolla.

Huawei Mate X:n myyntihinnaksi on kerrottu 2299 euroa. Samsung Galaxyu Foldin hinta on vielä vahvistamatta, mutta sen otaksutaan asettuvan samalle tasolle.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi 

Työttömyyskassan jäsenmaksut ovat puhuttaneet pyhäntäläisen elementtivalmistaja Lapwallin ja Teollisuusliiton välisessä riidassa.

Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja Jyrki Alapartanen uhkasi lauantaina sanomalehti Kalevassa Teollisuusliiton haastavan Lapwallin oikeuteen ja asettavan yrityksen saartoon. Liitto väittää, että Lapwall ohjaa työntekijöitään irtaantumaan ammattiliitosta ja liittymään yleiseen työttömyyskassaan sekä maksaneen 500 euron bonukset niille, jotka eivät osallistuneet lokakuun työsulkuun.

Yksi liiton syytös on, että Lapwall kohtelisi eriarvoisesti ammattiliittoon kuuluvia ja kuulumattomia jäseniään, koska Lapwall maksaa yleisen työttömyyskassan jäsenmaksut. Ammattiliiton jäsenmaksuja yritys ei peri ja tilitä liitolle vaan työntekijän on hoidettava maksut itse.

Suomen Yrittäjät on ottanut kantaa Teollisuusliiton virheellisiin väitteisiin. Työoikeudellisesti työttömyyskassan jäsenyydessä on kyse henkilöstöedusta, jonka käyttöönotosta ja siitä, mistä etu hankitaan, päättää työnantaja. Etu on tarjolla kaikille ja työntekijä voi valita, hyödyntääkö etua. Jos tämä päättää hyödyntää edun, hän voi toimittaa jäsenmaksun työnantajan maksettavaksi.

– Työttömyyskassan jäsenyys ja ammattiliittoon kuuluminen ovat eri asioita. Se, että työnantaja ei maksa liittojen työttömyyskassojen jäsenmaksua, ei ole syrjivää. Liittojen työttömyyskassoissa on ehtoja ja erisuuruisia jäsenmaksuja. Mahdollisuus kaikille avoimen työttömyyskassaan jäsenyyteen on kaikille sama ja syrjimätön vaihtoehto, Yrittäjien työmarkkina- ja työlainsäädäntöasioiden asiantuntija Atte Rytkönen sanoo.

Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula kirjoitti aiheesta selventävän blogikirjoituksen vuoden 2018 keväällä. Hän toteaa, että ammattiliiton jäsenyys ei oikeuta työttömyysturvaan. Ammattiliittoon voi kuulua tai olla kuulumatta riippumatta siitä, kuuluuko työttömyyskassaan vai ei. Estettä ei ole myöskään sille, että ammattiliittoon järjestäytynyt työntekijä kuuluu yleiseen työttömyyskassaan (YTK) eli niin sanottuun Loimaan kassaan.

Voit lukea koko tekstin täältä.

Työehtosopimuksen yleissitovuus ei koske ay-jäsenmaksujen perintää

Työehtosopimuksen yleissitovuus tarkoittaa sitä, että myös järjestäytymättömän työnantajan on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä. Yleissitovuus koskee siis työehtoja, kuten palkkausta, työaikaa tai vuosilomaa sekä työoloja koskevia määräyksiä, kuten esimerkiksi työpaikan pukeutumis- ja peseytymistiloja. Työehtosopimuksen toteuttamista koskeviin määräyksiin työehtosopimus ei ulotu. Näin ollen yleissitovuuden perusteella työehtosopimusta noudattava työnantaja ei ole velvollinen noudattamaan ammattiliiton jäsenmaksun perintää koskevaa määräystä.

Työsaarto ei estä työvoimapalveluita

Teollisuusliiton väitteissä on myös toinen väärinymmärrys ja se liittyy työsaartoon. Se on työtaistelutoimenpide, jossa yrityksen työntekijät jatkavat työntekoa, mutta muut toimijat, kuten tilausten toimittajat, eivät voi tehdä yrityksen kanssa yhteistyötä. Kalevan uutisessa kerrotaan, että työsaarrossa viranomainen ei voisi välittää yritykselle työntekijöitä tai ulkomaalaisten työlupia.

–Työsaarto ei tarkoita, etteikö viranomainen voisi välittää työvoimapalveluita, eikä yksittäinen liitto voi linjata sitä, millä tavalla viranomainen toimii. Viranomainen päättää sen, mitä palveluita se voi tarjota, ja sitä säätelee laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta. Lisäksi laissa nimenomaisesti sanotaan, että työriita ei vaikuta julkiseen työvoima- ja yrityspalveluun, Rytkönen selventää.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Samaan aikaan kun uusien älypuhelinten myynti maailmalla on hiipumaan päin, yhä useampi kuluttaja hankkii itselleen käytetyn puhelimen.

Operaattoreille käyttäjiltä palautuneet puhelimet myydään eteenpäin muun muassa yrityksille, jotka haluavat säästää laitekustannuksissa.

– Käytettyjen mobiililaitteiden bisnes on lähtenyt kasvamaan merkittävästi. Puhelimet kestävät nykyään pitkään ja moi on huomannut, että ominaisuudet eivät ole paljon parempia uusissa malleissa. Jos esimerkiksi yrittäjä haluaa ostaa 50 työntekijälleen luurit, ne saa puolet halvemmalla samoilla toiminnoilla käytettyinä. Perheissä mietitään, kannattaako ostaa lapsille puhelin, joka on naarmuilla viikon päästä vai halvemmalla laitteen, jossa naarmut ovat valmiina, OptoFidelityn markkinoinnista vastaava Ilmo Lounasmaa kertoo.

Vuonna 2017 Kiinaan myyty OptoFidelity kehittää testausrobotteja käytetyille puhelimille. Kyseisiä robotteja käyttävät muun muassa isot operaattorit, joille tulee suuria määriä puhelimia. OptoFidelityn henkilökunnasta 90 prosenttia työskentelee edelleen Suomessa.

– Puhelimet testataan samaan tapaan kuin uudetkin laitteet. Robotti testaa periaatteessa kaikki laitteen fyysiset ominaisuudet, Lounasmaa sanoo.

Jos operaattorille tuodussa puhelimessa on esimerkiksi näyttölasi rikki, se korjataan ja testataan sen jälkeen. Robotti varmistaa esimerkiksi, että puhelimen napit fyysiset näppäimet ja liittimet toimivat moitteettomasti, kamera on kunnossa ja akku ottaa virtaa vastaan.

– Puhelimesta riippuen robotti testaa 25-30 eri asiaa, esimerkiksi sen, välähtääkö salamavalo kuvaa otettaessa ja toimiiko laitteen mikrofoni, Lounasmaa jatkaa.

Robotti selvästi ihmistä tarkempi

Takavuosina puhelimia on testattu enimmäkseen käsin ihmisen toimesta. OptoFidelity on kehittänyt menetelmän, jossa robotti tunnistaa puhelimen merkin ja osaa tutkia oikeanlaiset liitännät. Lounasmaan mukaan testaus kestää tyypillisesti parisen minuuttia.

– Ihmisen tekemän testin tarkkuus on noin 70 prosenttia. Robotilla päästään selvästi luotettavampaan tulokseen, noin 95 prosenttiin. Yleensä ihmisen tekemän testin jälkeen laitteesta löytyy aina jokin virhe, pitkälti sen takia, että ihminen väsyy eikä toista testiä joka kerta samalla tavalla, Lounasmaa kertoo.

Ensimmäiset testirobotit käytettyjen puhelinten testaukseen OptoFidelity toimitti asiakkailleen vuonna 2017. Suurin osa asiakkaista on Yhdysvalloissa.

– Siellä puhelinten vaihtobisnes on ehkä järjestäytyneintä maailmassa. Suurin osa operaattoreista tarjoaa puhelimen kytkykauppana. Puhelinten määrät ovat suuria ja silloin robotilla saavutetaan selkeitä etuja testauksessa.

Yhden robotin hinta on kymmeniä tuhansia euroja, joten aivan pieneen testauskäyttöön sitä ei kannata hankkia.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kuopiolainen KomeroFood valmistaa ruokakaupoissa myytäviä valmiiksi mitattuja ateriapusseja, joista saa valmistettua aterian kahdesta kolmeen henkilölle. Kassien suunnittelusta vastaa kokki ja yhtiön osakas Henri Alén. Keväällä 2018 omistajaosakkaaksi liittyi myös kuopiolainen liikemies Mika Sutinen, joka on tullut tutuksi eläintarvikeketju Mustin ja Mirrin toimitusjohtajana. Hän jätti tehtävän vuonna 2017.

KomeroFood pyrkii kasvamaan kansainvälisille markkinoille ja kehittämään konseptiaan vastaamaan muuttuvan ruokamarkkinan tarpeisiin.

Ruokakassipalveluita on markkinoilla paljon. Mikä erottaa KomeroFoodin kilpailijoista, toimitusjohtaja Pekka Nuutinen?

– Useat ruokakassipalvelut toimittavat tuotteet asiakkaan kotiin. KomeroFoodin ruokakassit myydään ruokakaupoissa, mistä 99 prosenttia suomalaisista tekee edelleen ruokaostoksensa. Vaikka tilaisi kotiinkuljetettua ruokakassia, leivät ja maidot joutuu edelleen hakemaan kaupasta.

Mikä on laajenemisenne aikataulu?

– Tämä vuosi keskitytään vielä Suomeen. Kansainvälistymissuunnitelma valmistuu tämän vuoden aikana. Ruotsi on usein paras ensimmäinen laajenemiskohde, mutta katsomme asiaa rauhassa.

Miten kehitätte konseptianne?

– Kotiinkuljetettavan ruokakassipalvelun laajentaminen uusille alueille on työlästä, koska se vaatii paljon resursseja. Meillä on Siilinjärvellä tuotantotilat ja hyödynamme Keskon ja S-ryhmän logistiikkaa. Ateriapussit kuljetetaan pääkaupunkiseudulle ja sieltä ympäri Suomen. Jatkossa pyrimme tarjoamaan esimerkiksi Keskolle ja S-ryhmän verkkokaupoille oma ateriakassipalvelua, joka on meillä valmiina. Meillä on suunnitelmissa kehittää myös kylmäketjuvapaata tuotesarjaa, mikä helpottaisi logistisesti kasvamista ulkomaille.

Miten luonnehtisit ruokakassipalveluiden kilpailutilannetta tällä hetkellä?

– Tietoisuuden lisääminen kuluttajien keskuudessa on tärkeää. On hyvä, että alalla on paljon toimijoita, jotta ihmisillä on erilaisia tapoja hoitaa ruokahankinnat. KomeroFoodin ateriapusseja on myynnissä yli 100 myymälässä ja kasvu on ollut vahvaa erityisesti loppuvuodesta 2018. Ruokamarkkinaan syntyy tyhjiöitä, joita me voimme täyttää ja kasvaa kiinnostavaksi toimijaksi. Tavoitteenamme on olla Suomen kiinnostavin ruoka-alan brändi vuonna 2021.

– Suurin kilpailijamme on se, miten kuluttajat ostavat perusruokaa. Osa mieltää meidät kalliiksi ja toiset edulliseksi. Jos samaa ateriaa alkaisi kuitenkin valmistaa alusta lähtien, raaka-aineiden kustannukset voivat nousta kalliimmiksi, kuin valmiiksi mitatut annoskoot. Vaikka kilohinta saattaa olla edullisempi, ruokakaupasta tulee ostettua paljon hävikkiä. Suomalaiset heittävät puolen miljardin euron edestä ruokaa roskiin vuosittain.

Miten huomioitte ruokatrendit ja erikoisruokavaliot?

– Kuuntelemme asiakaspalautetta tarkalla korvalla, mutta valtaväestö syö vielä pääosin normaalia ruokaa. Erikoisruokavalioita on pieni prosenttiosuus. Pyrimme korvaamaan maitotuotteet kasvipohjaisilla tuotteilla noin vuoden sisällä ja lisäämään kasvispitoisen ruoan määrää. Sillä on suuri merkitys kansanterveydelle. Haluamme tarjota helpon ja maukkaan tavan muuttaa tottumuksia terveellisempään ja kestävämpää ruokailutapaan.

Haette 700 000 euroa julkisella osakeannilla joukkorahoitusalustan kautta. Mitä tuolla rahalla saa?

– Rahoitus käytetään kasvun kiihdyttämiseen, pääasiassa myynnin ja markkinoinnin vahvistamiseen. Tavoitteemme on, että vuoden kuluttua liiketoimintamme on kannattavaa ja sen jälkeen voimme kasvaa tulorahoituksella ja esimerkiksi EU:n takaamilla lainoilla.

KomeroFoodin tarkistamaton liikevaihto vuodelta 2018 on 176 477,39 euroa ja tulos -168 640,82 euroa.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät sai viime viikon lopulla Kelalta vastauksen kirjeeseensä, jossa järjestö otti kantaa Kelan menettelyyn vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta tarvitsevien hoitosopimusten suhteen.

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus tarkoittaa yrittäjälle erikoistumista ja investointeja. Liiketoiminta on kiinni suurelta osin Kelan sopimusasiakkaista.

Uusi sopimuskausi alkoi vuoden alusta ja sitä varten järjestettiin kilpailutus viime syksynä. Erona entiseen menettelyyn oli se, että laatua ja erikoisosaamista painotettiin vain 20 prosenttia ja hintaa 80 prosenttia. Aikaisemmin laadun painoarvo on ollut 40-60 prosenttia.

Kilpailutuksen tuloksena useat asiakassuhteet katkesivat ja kuntoutusyrittäjät ovat jääneet ilman työtä, koska asiakkaat eivät saa valita, kenen palveluntarjoajien palveluita käyttäjinä, joita haluavat käyttää, vaan he joutuvat menemään Kelan määräämälle kuntouttajalle.

Lue lisää yrittäjien kokemuksista tästä jutusta.

Suomen Yrittäjät katsoi kirjeessään Kelalle, että hankintamenettelyssä tulisi siirtyä rekisteröintimenettelyyn, jossa asiakkaalla olisi enemmän valtaa valita haluamansa palveluntarjoaja.

Kela kertoo vastauksessaan, että rekisteröintijärjestelmän käyttöönotto terapiahankinnoissa edellyttää kuntoutuslain muutosta, koska nykyisessä laissa ei ole tarpeeksi yksityiskohtaisesti kuvattu, mitä vaatimuksia palvelun tulee täyttää. Kela kuitenkin näkee tarpeelliseksi kehittämistyön jatkamisen, jotta rekisteröitymismenettelyyn voitaisiin siirtyä mahdollisimman pian.

Kela valmistelee kuntoutupalveluiden järjestämiseen uutta menettelyä, REKKU-järjestelmää, joka on valmis käyttöönotettavaksi vuonna 2020. Kuntoutuspalveluiden tuottajat voivat reksiteröityä järjestelmään haluamansa kuntoutuspalvelun toteuttajaksi, kun ovat tutustuneet palvelukuvaukseen. Uudistetut palvelukuvaukset ovat asiakaslähtöisiä, selkeitä ja korostavat vahvasti kuntoutuksen laatua, Kelan vastauksessa kirjoitetaan.

Yrittäjät kiittelevät rekisteröintimalliin siirtymistä yhtä yksityiskohtaa lukuunottamatta.

– Kela esittää, että samalla lavennettaisiin julkisen sektorin oikeutta tuottaa kuntoutuspalveluita muissakin kuin markkinapuutetilanteessa. Emme pidä lavennusta perusteltuna tai havaitse, mitä nykytilan ongelmaa se korjaisi. Ainakin se mahdollistaisi julkisen toiminnan näissä palveluissa konkurssisuojan ja tiettyjen veroetujen kera, Yrittäjien elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin sanoo.

– Jos markkinapuutetilanteesta ollaan huolissaan, asiaan on useita lainsäädäntövaihtoehtoja. Yksi on se, että palveluvelvoite voitaisiin asettaa myös muulle taholle kuin julkiselle sektorille. Määräaikainen palveluvelvoite on mielestämme parempi tie, kuin lakiin sementoitu pysyvä toimintaoikeus, Grekin jatkaa.

Suomen Kuntoutusyrittäjien puheenjohtaja ja yrittäjä Mikko Utechtin mukaan rekisteröintimenetelmä olisi otettava käyttöön mahdollisimman pian. Hänen mielestään Kela on turhan varovainen odottaessaan lakimuutosta rekisteröitymismenettelyn aloittamisen tueksi.

– Toimintahan vastaa samaa kuin useammassa kunnassa käytössä oleva palveluseteli, joka on jo nykyistä lainsäädäntöä. Niidenkin käyttö perustuu lainsäädäntöön ja palvelua sekä sen ehtoja määrittelee erillinen sääntökirja. Meneillään oleva sote-uudistus pyrkii yksityisen ja julkisen palvelutuotannon saattamiseen aidosti rinnakkaiseen asemaan. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen markkinoiden avaaminen ei-markkinaehtoisesti toimiville julkisille toimijoille on ennen tätä muutosta vielä ennenaikaista, Utecht sanoo.

Lausunto suorahankintapyynnöistä ihmetyttää

Kirjeessään Kelalle Suomen Yrittäjät ilmaisu huolensa suorahankintapyyntöjen viivästyneestä käsittelystä.

Kela kertoo vastauksessaan, että vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakasmäärä oli vuonna 2018 yhteensä 33017 asiakasta. Suorahankintavaatimuksia on käsitelty tähän mennessä noin 1 400 kappaletta. Kelan mukaan keskimääräinen suorahankintavaateiden käsittelyaika on noin 1-2 viikkoa.

Kelan mukaan asiakaskohtaista suorahankintaa on tehty kaikki terapiamuodot mukaan lukien noin 800 asiakkaalle. Suorahankintavaateita käsitellään priorisoidudsti niin, että käsittelyaika olisi mahdollisimman lyhyt.

Kela vakuuttaa, että suorahankintapyynnöt käsitellään nopeasti ja huolellisesti sekä yksilöllisesti kokonaistilanne huomioiden.

Tämä ihmetyttää Utechtia.

– Suomen Kuntoutusyrittäjien saaman tiedon mukaan kela hylkää automaattisesti aina yli 18-vuotiaiden suorahankintapyynnöt. Olemme saaneet sanasta sanaan samanlaisia hylkääviä vastauksia parin päivän sisällä, mikä herättää kysymyksen käsitelläänkö hakemuksia ollenkaan. Tietojemme perusteella harvat poikkeuksen ovat ne 18 vuotta täyttäneet kuntoutujat, jotka jaksavat lyödä nyrkkiä pöytään Kelan paikalliskonttorissa, mikä on syrjivää ja valitettavaa, Utecht sanoo.

Kela ei katso tarpeelliseksi täydentävää hankintaa muiden kuin lasten ja nuorten fysio- ja toimintaterapiapalveluiden osalta. Sen mukaan palveluntuottajia on valittu riittävä määrä asiakaskapasiteetti huomioiden. Lisähankintaa tehdään hankintalain mukaisesti, jos tilanne muuttuu.

– Lisähankinta tulisi tehdä, koska Kela ei ole edellyttänyt tai pisteyttänyt alkuperäisessä kilpailutuksessaan erityisasiantuntemusta, minkä he ovat myöntäneet. Erityisasiantuntemus on kuitenkin Kelan kuntoutuslakiin kirjattu velvollisuus. Kaiken asiakkaalle annettavan Kelan kuntoutuslain mukaisen kuntoutuksen on perustuttava erityisasiantuntemukseen, mikä on huomioitu lasten ja nuorten lisähankinnassa, Utecht jatkaa.

Liiketoimintaa ei pidä rajoittaa

Yksi huolenaihe Kelan on terapeuttien määrän säätely. Vain nimetyt henkilöt tuottavat hankintasopimuksen kohteena olevat palvelut, eikä tätä henkilöä voi vaihtaa. Kela kuitenkin sallii terapeuttien määrän sallimisen asiakkaiden määrän kasvaessa ennakoidusta.

Kelan mukaan sopimusehdot ovat palveluntuottajalle joustavammat kuin valtion julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot, koska sopimuksessa on sallittu Kelan suostumuksella lisätä terapeutteja.

– Se on askel oikeaan suuntaan. Kelan ehdot eivät kuitenkaan ole yhtään lievempiä. Liiketoimintaa ei tulisi rajoittaa tilanteessa, jossa palveluntuottaja olisi erikoistunut tuottamaan vain Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, Utecht sanoo.

Yrittäjien mukaan rekrytointirajoituksista on pyrittävä eroon. Ne haittaavat työmarkkinoiden toimivuutta ja kuntoutusyrityksissä merkittävää haittaa työvoiman saatavuudelle, toimitusvarmuudelle ja yritystoiminnan kehittämiselle ja kasvulle.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Business Finlandin johtaja Pekka Sivonen on todellinen mobiilimessuveteraani. Hän on osallistunut Mobile World Congress -tapahtumaan 21 vuotena peräkkäin.

– Ranskan Cannesista kaikki alkoi 10 000 ihmisen tapahtumasta. Nykyään Barcelonassa järjestettävillä messuilla käy yli 100 000 ihmistä, hän vertaa.

Sivonen luonnehtii tapahtumaa "mobiiliteknologian olympialaisiksi". Sellainen onkin kyseessä, pelkästään lukujen valossa: Messupinta-alaa on 200 000 kerrosneliömetriä.

– Se on kahdeksan jalkapallokentän kokoinen alue. Valtava koko edellyttää, että messukävijän on oltava todella hyvin valmistautunut. Pitää olla määritelty, mitä tapahtumalta hakee ja keitä ihmisiä haluaa tavata. Koskaan ei voi liikaa alleviivata ennakkovalmistautumisen tärkeyttä.

Sivosen mukaan messuille tulevan yrityksen täytyy aloittaa valmistautuminen kuukausia etukäteen.

– Mitä paremmin kotiläksyt on tehty, sitä paremmin messuihin käytetty investointi tuottaa takaisin.

Jättimäisiä budjetteja

Halpaa touhua mobiilimessuilu ei ole, varsinkaan MWC:n tapauksessa. Sivosen mukaan 80-neliöinen messuosasto maksaa parin omakotitalon verran. Yksittäinen yritys pääsee Suomen paviljonkiin alkaen 4500 eurolla. Järjestäjä velottaa betonilattian vuokrasta 1500 euroa neliöltä.

– Ei ole rahallisesti mikään pikkujuttu, mutta toisaalta Mobile World Congress on tapahtumana sellainen, josta ei ole varaa olla pois. Suomella on täällä maine maana, josta on aina tullut maailman huippua edustavia mobiiliteknologioita.

Maailman suurimmat mobiililaitevalmistajat käyttävät omiin messuosaastoihinsa tähtitieteellisiä summia.

– Eilen kuulin vahvistamattoman tiedon, jonka mukaan Huawei olisi käyttämässä messuihin 50–100 miljoonaa euroa. Heillä on 3000 ihmistä töissä tapahtumassa. Se näkyy ja kuuluu.

Isot yritykset upottavat messuihin miljoonista kymmeniin miljooniin euroihin.

– Nämä ovat olympialaiset, joissa isoilla firmoilla on oikeasti isot budjetit. Ne tapaavat viikon aikana kaikki tärkeimmät asiakkaansa.

Isoja kaloja vierailee osastolla

Sivosen mukaan Suomi-osaston tehtävä on mahdollistaa pienille ja keskisuurille yrityksille osallistuminen Barcelonan mobiilimessuille.

– Yhteisyritys on ainoa tapa päästä läpi sadan tuhannen ihmisen tapahtumassa. Olemme kutsuneet paikalle etukäteen satamäärin toimittajia, analyytikkoja ja teknologia-asiantuntijoita. Tänäänkin meille on tulossa isojen matkapuhelinvalmistajien teknologiaskoutteja, jotka haluavat kuulla heille mahdollisesti relevanteista teknologiayrityksistä.

Hänen mukaansa suomalaisyrityskin näyttää uskottavammalta, kun se on mukana maabrändin edustamalla osastolla.

– Jokainen, joka tulee vierailemaan osastolla tietää, että mukana olevat yritykset eivät ole mitä tahansa vaan oikeasti relevantteja. Vaikka yritykset ovat melko pieniä, niillä on teknologioita, joilla on laajaa merkitystä globaalisti.

Sivonen mainitsee esimerkkinä Haltian Oy:n, jonka luona on käynyt isoon mittaluokkaan lukeutuvia toimijoita.

– Monet pienistä firmoista voivat saada teknologiansa mukaan miljooniin tai miljardeihin laitteisiin. Yhdessä älypuhelimessa saattaa olla useamman sadan yrityksen osaamista, vaikka yksi nimi näkyy ulospäin.

Neuvottelut buukataan viikkoja etukäteen

Suomi-osastolla mukana olevan yrityksen vastuulla on miehittää oma osionsa niin, että paikalla on jatkuvasti joku. Tilassa on paikka näytölle, jolla voi esitellä omaa palveluaan tai tuotettaan.

– Yrityksen edustajan täytyy olla harjaantunut pitchaamaan. Kiireinen messukävijä pitää saada kiinnostuneeksi kahdessa minuutissa. Lisäksi täytyy olla sosiaalisia taitoja, pitää osata kuunnella asiakasta ja mikä tätä oikeasti kiinnostaa, Sivonen listaa.

Osastolla on pari neuvotteluhuonetta, jotka on buukattu jo viikkoja etukäteen.

– Varaukset ovat puolen tunnin palaverislotteja. Melkein kaikki niistä olivat täynnä ennen tapahtumaa, jotta tiedämme tarkalleen, mitä viikon aikana tapahtuu. Tämä on hyvin harjoiteltu kuvio.

Sivosen mukaan mukana olevat suomalaisyritykset tutustuvat toisiinsa etukäteen.

– Olen huomannut, että firmat osaavat syöttää asiakkaan toisen lapaan ja esitellä potentiaalisia asiakkaita toisilleen.

Ensi vuoden varaukset tehdään pian

Ensi vuoden messuista kiinnostuneiden yritysten kannattaa olla valppaana pian, sillä suunnittelu käynnistyy pian tämän vuoden tapahtuman päättymisen jälkeen.

– Jo kuukauden päästä eli huhtikuussa lyömme kiinni tilavaraukset järjestäjälle GSMA:lle. Silloin joudumme maksamaan ison osan tilavarauksesta seuraavalle vuodelle. Käytännössä näiltä firmoilta, jotka ovat mukana tänä vuonna, otamme tapahtuman päätteeksi ennakkotiedon, ovatko ne mukana ensi vuonna, Sivonen selvittää.

Kesän ja syksyn aikana sitoumukset muuttuvat sitoviksi. Jos paikkoja jää, Business Finland käynnistää markkinoinnin ja myy jäljellä olevat paikat.

– Käytännössä mukaan tulee sellaisia firmoja, joilla on seuraavan sukupolven teknologiaa.

Teksti, video ja kuvat: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

30 vuotta yrittäjänä ollut Tuula Styrman koki vapaaehtoistoiminnan tärkeäksi jo yrittäjyyden alkutaipaleella.

– Mietin, että tuntuisi tärkeältä tehdä omaa työtään auttamalla muita. Mielestäni kuuluu ihmisyyden olemukseen, että olemme jatkuvasti vuorovaikutuksessa keskenämme ja kannamme kortemme kekoon myös vapaaehtoisesti.

Styrman ei löytänyt sopivaa kohdetta heti. Lopulta hän kiinnitti huomiota Unicefin infotilaisuuteen ja marssi paikalle.

– Muistan, että siellä oli Pave Maijanen laulamassa. Tilaisuuden jälkeen päätin, että lähden mukaan ja olen mukana sen verran kuin mihin itse pystyn.

Järjestö vaikutti luotettavalta. Samalla tiellä Styrman on edelleen.

– Pidän siitä, että pystyn osallistumaan toimintaan omalla ammattiosaamisellani.

Tuula Styrman on ollut mukana tuottamassa materiaaleja muun muassa Unicefin koulukävelytapahtumaan, jota varten hän teki venyttelyohjeita ja muuta materiaalia. Konsepti osoittautui menestykseksi ja sitä on tehty vuosittain. Tänä vuonna Styrman sai ansiomerkin 20 vuotta kestäneestä vapaaehtoistyöstä Unicefissa.

– Olemme keränneet muun muassa Tyhjäkulho-tapahtumassa toista sataa tuhatta euroa vapaaehtoistyöhön 15 vuoden aikana, nollabudjetilla. Koen, että äitinä ja isoäitinä lasten auttaminen on ollut se tärkein juttu.

Nykyisin Styrman toimii Helsingin Unicefin senioripuheenjohtajana ja vastaa muutamasta Unicefin nimikkotapahtumasta, joissa hän toimii vastuutehtävissä tarpeen mukaan. Hän toivoisi lisää yrittäjiä mukaan vapaaehtoistoimintaan.

– Yrittäjiä ei ole aina niin helppoa saada mukaan hyväntekeväisyystempauksiin. Myötätuntoinen elämänasenne olisi tärkeä. Yrittäjillä on usein kiire, eivätkä he ehdi paneutua asioihin. Asenne on yleensä ensimmäinen este lähteä mukaan.

– Kannattaa ensisijaisesti miettiä, mihin itse haluaa vaikuttaa. Sen jälkeen voi etsiä järjestön, joka tukee omia arvoja. Kannattaa haastatella ihmisiä, jotka ovat toimineet vapaaehtoistyössä ja tutkia hieman, millaisia tuloksia he ovat saaneet aikaan. Yhdessä tekeminen vahvistaa myös omaa hyvinvointia, Tuula Styrman sanoo.

Tuula Styrman

Historia: Yritykseni Createn kautta tuotan koulutuksia ja hyvinvointivalmennuksia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille.

Nykyisyys: Toimin senioripuheenjohtajana Unicefin Helsingin vapaaehtoistoiminnassa.

Tulevaisuus: Vapaaehtoistoiminta on elämänasenne. Jatkan sitä varmasti. Onnistuminen on palkitsevaa, kun pystyy pienellä vaivalla ja pienellä ajallisella panostuksella tuottamaan niin paljon hyvää sinne, missä sitä tarvitaan.

Tämä juttu ja monta muuta kiinnostavaa yrittäjätarinaa Yrittäjä-lehdessä 1/2019

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen(at)yrittajat.fi

Kuva: Meeri Utti

Taittuvat näytöt ovat kuumin puheenaihe parhaillaan käynnissä olevilla Barcelonan mobiilimessuilla. Yrittäjämediat on paikan päällä tutustumassa mobiilimaailman tämän hetken uutuuksiin.

Suurista valmistajista Samsung on Huawein ohella esitellyt oman taittuvanäyttöisen älypuhelimen. Samsung Galaxy Fold ja Huawei Mate X edustavat kokonaan uutta laitekategoriaa, jonka ideana on yhdistää perinteisen älypuhelimen ja tabletin ominaisuuksia.

Yrittäjämediat tapasi Barcelonassa Samsung-johtajan Mark Nottonin, joka on luottavainen uuden kategorian kysyntään, siitäkin huolimatta että esimerkiksi Galaxy Foldin alkaen-hinta on 2000 euroa.

– Laite on suunnattu paitsi teknologia-intoilijoille, myös yrityskäyttäjille, jotka haluavat ison näytön lisätäkseen työskentelyn tehokkuutta.

Notton uskoo, että laitteesta kiinnostuvat myös ne, jotka etsivät luksusta. Hintansa puolesta Galaxy Fold ja Mate X sijoittuvat luksuskategoriaan. Samalla hinnalla kun saa esimerkiksi varsin suorituskykyisen kannettavan tietokoneen.

Näytön jako kolmeen osaan

Mutta miten taittuvanäyttöinen mobiililaite lisää yrityskäyttäjän tehokkuutta? Nottonin mukaan merkittävä rooli on isolla näytöllä ja sen mahdollistamilla ominaisuuksilla.

– Vaikka näyttö on iso, kyse ei silti ole tabletista vaan fyysisesti älypuhelimen kokoon taittuvasta laitteesta. Näin ollen laite ei vielä tilaa ja on helposti kuljetettavissa mukana.

Galaxy Foldin käyttöliittymä mahdollistaa kolmen sovelluksen avaamisen avatulle ???-tuumaiselle näytölle samanaikaisesti.

Samsung ei Barcelonan mobiilimessuilla antanut laitetta messuvieraiden hipelöitäväksi, joten haastattelun aikana Notton selittää näytön jakoa piirtämällä sen paperille. Yksi pyyhkäisy näytön oikeasta reunasta vasemmalle avaa reunaan kaistaleen, jonka voi jakaa kahteen osaan. Näin käyttäjä voi avata yhden sovelluksen isompaan tilaan ja kaksi sovellusta allekkain pienemmälle kaistaleelle näytön oikealle puolelle.

– Isomman tilan voi varata esimerkiksi videon katseluun ja kaksi pienempää ruutua vaikkapa WhatsAppille ja nettiselaimelle. Eri osioita voi siirtää raahaamalla, Notton selvittää.

”Tableteilla edelleen paikkansa”

Notton ei usko, että taittuvat äypuhelimet tulevat korvaamaan tabletteja.

– Taittuvat laitteet ovat vielä melko kalliita, kun samaan aikaan perustabletin saa alle 200 eurolla. Enemmänkin kyse on siitä, että taittuvat näytöt tarjoavat välimuodon.

Notton myöntää, että tablet-markkina on viime vuosina pienentynyt.

– Tällä hetkellä lasku on tasaantumassa. Mekin esittelimme vastikään uuden tablet-laitteen noin 400 euron hintaluokkaan.

”Ei huolta kestävyydestä”

Galaxy Fold tulee myyntiin Suomessa toukokuun alussa. Nottonin mukaan laitteen valmistuskustannukset eivät vielä mahdollista tätä edullisempaa hinnoittelua.

– Tulevaisuudessa luvassa on halvempia taittuvia puhelimia, kun valmistuskulut laskevat ja valmistuskapasiteetti kasvaa. Samsungin etuna on toki se, että valmistamme näytöt itse.

Galaxy Foldin julkaisun jälkeen mediassa on esitetty arvailuja siitä, kestääkö saranararakenne jatkuvan näytön avaamisen ja sulkemisen. Nottonin mukaan tästä ei tarvitse olla huolissaan.

– Foldin suunnittelussa yksi keskeisistä osa-alueista oli nimenomaan kestävyys. Laite on suunniteltu niin, että kaksi näyttöä sulkeutuu saumattomasti ja laite kestää avaamista satoja tuhansia kertoja. Olemme laskeneet, että se tarkoittaa avaamista sata kertaa päivässä viiden vuoden ajan.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Hevosalan yrittäjä Suski Suomela myi vuonna 2014 pois menestyksekkään ratsastuskoulunsa Poni-Haka Oy:n Vantaalla. Sen jälkeen luennoitsijana ja ratsastusvalmenjana toiminut Salmela on työskennellyt toiminimensä kautta.

Suomela on kehittänyt Mind Riders -valmennuskonseptin, jonka pääkohderyhmää ovat ratsastusalan ihmiset, mutta myös muut itsensä johtamisesta ja mielenhallinnasta kiinnostuneet.

Nyt Suomela harkitsee yhtiömuodon muuttamista osakeyhtiöksi.

Heinäkuussa 2019 osakeyhtiöiltä poistuu osakepääomavaatimus, joka on tähän asti ollut 2 500 euroa. Suomen Yrittäjät on tyytyväinen uudistukseen, sillä se edistää yrittäjyyttä ja sähköisten palveluiden kehittämistä. Uudistus säästää myös yrityksen perustamiskustannuksissa ja pääoman maksuun liittyvissä asiantuntijamaksuissa.

Yrittäjälle osakeyhtiömuodon puolesta puhuvat verotus ja vastuu. Osakeyhtiössä yrittäjän ja yrityksen rahat ovat erikseen, kun toiminimellä toimivan yrittäjän tulot verotetaan henkilökohtaisena tulona.

Voit lukea lisää osakeyhtiön ja toiminimiyrittämisen eroista täältä. Yrityksen perustamisen oppaan voit ladata täältä.

Suski Suomela pohtii vielä, mikä on hänen kohdallaan järkevintä.

– Liikevaihtoni on vielä pientä, mutta tavoitteenani on kasvattaa toimintaa. Osakeyhtiö helpottaisi auton käyttöä, mikäli auton voisi siirtää yrityksen nimiin työsuhdeautoksi. Jos yritys alkaa tuottaa säännöllistä kuukausipalkkaa, osakeyhtiönä voisin nostaa pääomatuloja osinkoina. Minulla on myös eläkesäästövakuutus, jonka otin edellisen osakeyhtiön aikaan, mutta en voi hyödyntää sitä ilman osakeyhtiötä, Suomela kertoo.

Suomela on käynyt nyt pitämässä luentojaan talleilla, jolloin osallistujamäärä on ollut noin 20 kuulijan tietämissä. Hänen suunnitelmissaan on laajentaa toimintaa verkkovalmennukseksi, jolloin kuulijoita voi olla yhtäaikaisesti tuhansia. Suomelan äidinkieli on ruotsi ja hän haluaisi pitää kursseja myös englanniksi. Se voisi moninkertaistaa liiketoiminnan.

Lisäksi pitkän tähtäimen suunnitelmissa on lisämateriaaleja, kuten kirjoja ja muita tuotteita. Kaikki tulevaisuudensuunnitelmat tukevat osakeyhtiön perustamista, kunhan toiminta pääsee kunnolla kasvuvauhtiin.

– Tämä on vielä hevosmaailmassa uutta, ja luennoille tullaan mieluummin livenä, Suomela kertoo.

Hän ei osaa määritellä tarkkaa liikevaihtorajaa, mikä pitäisi ylittää, jotta osakeyhtiön perustaminen olisi järkevää. Monta asiaa on puntaroitavana, mutta osakeyhtiömuodossa olisi monta houkuttelevaa tekijää.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Suomessa operaattorit testaavat kiireisesti uusia 5G-verkkoja, joiden odotetaan avautuvan kaupalliseen käyttöön tämän vuoden lopulla. Kaikki operaattorit ovat saaneet omat taajuutensa ja lisenssit on myönnetty.

Kuten uudet mobiiliverkot aikaisemminkin, 5G tulee alkuvaiheessa Suomen suurimpien kaupunkien keskustoihin ja levittyy sieltä edemmäs taajamiin. Nopeat yhteydet ovat alkuvaiheessa luultavimmin käytössä suhteellisen pienellä alueella.

5G-verkkoteknologiasta on kohistu jo vuosia. Siitä ovat innostuneet muun muassa tv- ja media-alan yhtiöt, jotka pystyvät jatkossa palvelemaan käyttäjiä esimerkiksi laajemmalla livevideotarjonnalla.

– Yksi esimerkki on isot urheilutapahtumat, joissa voi olla käytössä jopa tuhansia livevideokameroita. Ne mahdollistavat pelitapahtumien kelaamisen eteen ja taakse ja nykyistä selvästi laajemman statistiikan. 5G pienentää selvästi verkon viivettä, Samsung Suomen liiketoimintajohtaja Mika Engblom kertoo.

Verkon lyhentyvällä viiveellä on merkitystä muun muassa itse ajavien autojen kehitystyössä. Ne pystyvät tulkitsemaan karttoja nykyistä nopeammin ja näin ollen turvallisuus lisääntyy.

Useita 5G-laitteita esitelty

5G:n merkittävin vaikutus tavalliselle käyttäjälle on verkkopalveluiden käytön nopeutuminen latausaikojen lyhentyessä. Dataa siirtyy siis nykyistä nopeammin, teoriassa yli 10 gigabittiä sekunnissa. Kokonaan eri asia on, miten nopeisiin yhteyksiin todellisuudessa päästään kaupallisten 5G-verkkojen alkuvaiheessa. Operaattoreiden mukaan nopeudet keskimäärin kymmenkertaistuvat nykyisestä.

5G-päätelaitteita on jo esitelty useita. Huawei julkaisi äskettäin Mate X -älypuhelimen, joka toimii 5G-verkossa. Samsung esitteli puolestaan uuden S10-lippulaivamallin, josta tulee saataville 5G-malli. Sen julkaisuajankohtaa ei ole tosin vielä paljastettu.

– Haluamme hoitaa yhteensopivuustestaukset huolellisesti. Kerromme aikatauluista lähiaikoina, Engblom lupaa.

Hänen mukaansa Suomi on jälleen kerran eturintamassa ottamassa käyttöön uutta verkkoteknologiaa. Suomessa 5G-verkot otetaan käyttöön ensimmäisten maiden joukossa maailmassa. Verkoista povataan myös erityisen nopeita. Aivan 5G-etulinjassa on kuitenkin Aasia, etenkin Kiina ja Etelä-Korea.

Edulliset 5G-laitteet eivät vielä näköpiirissä

Kuluttajan kannattaa varautua älypuhelinkaupoilla nyt jo siihen, että 5G on pian totta. 4G-puhelimen ostaminen myöhemmin tänä vuonna saattaa kaduttaa vuodenvaihteessa. Edullisimpia 5G-puhelimia etsivät saavat kuitenkin odottaa, sillä alkuvaiheessa 5G on premium-luokan mobiililaitteiden ominaisuus. 

Kuluttajan on syytä perehtyä myös 5G-puhelinten verkko-ominaisuuksiin. Tarjolle tulee niin sanottuja non-standsalone-laitteita ja standalone-laitteita. Jälkimmäiset yltävät nopeampiin 5G-yhteyksiin, koska ne eivät tarvitse ohjausdataa 4G-verkoilta.

– Suurin tarve, mikä motivoi käyttäjiä siirtymään 5G-verkkoihin, on kärsimättömyys. Nykyisin halutaan, että kaikki tapahtuu nopeasti. Ei jakseta odottaa esimerkiksi videon latautumista, Engblom sanoo.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikkö on teettänyt harmaata taloutta koskevan kyselytutkimuksen yhdessä Vaasan yliopiston kanssa. Tutkimuksella on pyritty selvittämään harmaan talouden tilaa ja kartoittamaan yritysten kannalta toimivia keinoja harmaan talouden torjumiseen.

Yli 60 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä on sitä mieltä, että yrityksillä itsellään on suuri merkitys harmaan talouden torjunnassa. Tulos on Suomen Yrittäjien mielestä varsin odotettu.

– Tehokkainta harmaan talouden torjuntaa on olla palkkaamatta pimeää työvoimaa, valitsemalla omat kumppanit huolella sekä maksaa veronsa säntillisesti, Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen listaa.

Tutkimuksessa yrittäjiltä kysyttiin myös, mitkä keinot toimivat parhaiten harmaan talouden torjunnassa.  Toimivimmiksi koetaan verotukselliset kannustimet, tarkastukset ja oikein toimimiseen kannustaminen. Lisäksi mainitaan aktiivinen yhteistyö viranomaisten ja yritysten välillä. Lisävelvoitteet eivät sen sijaan saa kannatusta.

– Suomalaiset kauppiaat ovat selkeästi ilmaisseet, että esimerkiksi fiskaalisten kassakoneiden käyttöpakko ei vähennä harmaata taloutta. Ne, jotka haluavat toimia lain vastaisesti, eivät kassakonetyypistä riippumatta lyö tehtyjä ostoksia koneelle. Uudistus toisi vain lisäkuluja jo oikein toimiville yrittäjille, Toivonen painottaa.

Positiivinen huomio vilpillisistä yrityksistä

Tutkimuksen perusteella rakentamisen sekä matkailu- ja ravintola-alalla harmaa talous on vastaajien enemmistön mukaan pysynyt ennallaan viimeisen 3 vuoden aikana. Rakentamisen alalla 54 prosenttia katsoo harmaan talouden vähentyneen. Sen sijaan kuljetusalalla 34 prosenttia katsoo sen lisääntyneen viimeisen kolmen vuoden aikana.

Verohallinnon mukaan arvonlisäveron perusteettomista palautuksista johtuva arvonlisäveron menetys on Suomessa noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Arvonlisäveron palautuspetos syntyy, kun vilpillinen yritys hakee arvonlisäveron palautusta väärin perustein ja Verohallinto maksaa perusteettoman palautuksen.

Tutkimukseen vastanneet yritykset mainitsivat yleisimmin havaituiksi harmaan talouden teoiksi myynnin ilman kuittia ja pimeän työvoiman käyttöön liittyvät ilmiöt.

Tulosten yksityiskohdista paljastuu muun muassa, että yhä harvempi asiakas tietää yrityksen, joka on ostanut tai myynyt tavaraa tai palveluita ilman kuittia. Tulos on puolittunut viimeisen neljän vuoden aikana.

Verohallinto selvitti syksyllä 2017 suomalaisten yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ja asenteita veroihin ja Verohallintoon. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluilla satunnaisotannalla erikokoisille yrityksille. Tutkimus tehdään kahden vuoden välein.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Digitalist Gropin toimitusjohtaja Ville Tolvanen on seurannut vuosien ajan läheltä suomalaisten yritysten digitalisoitumista. Digitalist on noin 300 henkilöää työllistävä konsulttiyritys.

– Suomalaiset ovat teknologia- ja internethullua kansaa. Mobiilikäyttäjien määrä on maailman kärkiluokkaa. Usein saattaa tuntua siltä, että suomalaiset ovat kuluttajina täysin digitalisoituja, mutta kun yrityksissä teknologian hyödyntäminen romahtaa. Siellä digitalisaatio ei etene.

Kun yritykset eivät kulje teknologian kehityksen rintaman etulinjassa, moni maailmalla yleistyvä teknologinen innovaatio saattaa jäädä hyödyntämättä ja näin yritykset antavat etumatkaa kilpailijoilleen.

Tolvanen ei kuitenkaan kannusta rynnimään päättömästi uuden teknologian perässä.

– Digiloikkaa ei ole olemassa, vaan se on itse rakennettava. Ensin pitäisi saada kuntoon perusasiat. Viime vuosina teknologia on kehittynyt niin nopeasti, että moni kuluttaja on selvästi yrityksiä edellä. Nyt yritysten tulisikin keskittyä olemassa olevan ”vanhan” teknologian mullistamiseen.

– Monella tavalla perusasiatkin ovat vielä yrityksissä tekemättä, esimerkiksi näkyvyys verkossa voi olla varsin huonolla tolalla. Kuluttajat hakevat näppärästi asioita verkossa. Siihen yhtälöön ei sovi, että yrityksiltä täytyy jäädä odottamaan sähköisiä palveluita. Nyt olisi se aika, jolloin pitäisi alkaa soveltaa kuluttajilla olemassa olevaa laitekantaa ja toimintaympäristöä prosessien sähköistämiseen, Tolvanen jatkaa.

5G yksi megatrendeistä

Tolvasen mukaan päätelaitteiden nopea kehittyminen asettaa yrityksille haasteita.

– Suomalaisissa pk-yrityksissä ei hyödynnetä riittävästi esimerkiksi videoita, puheentunnistusta tai verkkokauppaa. Potentiaali niissä on valtava. Yhdysvalloissa nettipalveluiden ääniohjaus yleistyy nopeasti.

Muista tämän vuoden teknologiatrendeistä Tolvanen nostaa esiin 5G-verkkoteknologian. Ensimmäisiä kaupallisia 5G-verkkoja odotetaan tämän vuoden aikana.

Vaikka moni ennustaa kuluvasta vuodesta tekoälyn entistä näkyvämpää esiinmarssia, Tolvanen ei ole aivan yhtä vakuuttunut.

– Tekoälystä jauhetaan paljon, mutta yritysten kannalta sen hyödyntäminen on hidasta. Tekoäly vaatii paljon asiakasdataa, jotta sitä voi hyödyntää täydellä teholla. Luulen, että hype tekoälyn ympärillä tulee rauhoittumaan.

Tutkimusyhtiö Gartner: Nämä ovat vuoden kovimmat teknologiatrendit

Autonomisuus

Gartnerin mukaan autonomisuus yleistyy paitsi autoilussa, myös maataloudessa ja logistiikassa. Erilaiset robotit ja dronet käyttävät keinoälyä korvatakseen ihmisen. Itse ajavia autoja on testattu jo useita vuosia, isot verkkokauppajätit ovat ottamassa käyttöön drone-toimituksia ja logistiikassa roboteilla on yhä tärkeämpi rooli. Gartnerin mukaan esimerkiksi maataloudessa otetaan käyttöön täysin automatisoituja koneita, joiden ajamisesta on vastannut ihminen. Tutkimusyhtiö muistuttaa, että autonomisuus toimii parhaiten rajatuilla käyttöalueilla eikä tekoäly kykene vielä samanlaiseen päätöksentekoon kuin ihmisaivot.

Datan analysoinnin automatisointi

Datan määrä lisääntyy räjähdysmäisesti ja samaan aikaan sitä analysoidaan eri tarkoituksia varten enemmän kuin koskaan. Gartner nostaa kuluvan vuoden yhdeksi teknologiatrendiksi tekoälyn hyödyntämisen datan analysoinnissa. Kehittyneet analysointimenetelmät mahdollistavat datan hyödyntämisen päivittäisessä päätöksenteossa ja vähentävät henkilökohtaisten näkemysten merkitystä. Tekoälyn ansiosta suurestakin datamäärästä on mahdollista tehdä faktoihin perustuvia johtopäätöksiä. Gartnerin mukaan vuoteen 2020 mennessä yli 40 prosenttia datan analysoinnista on automatisoitu.

Chatbot

Chatbotit murtautuivat viime vuonna monen yrityksen tietoisuuteen, ja tänä vuonna niistä tulee entistä älykkäämpiä. Neurolingvistinen prosessointi eli NLP on kirjainyhdistelmä, jonka uskotaan vaikuttavan merkittävästi chatbottien kehitykseen. Yhä useamman palvelun uskotaan toimivan jatkossa ilman ihmistä. Forbes mainitsee esimerkkeinä lainapalvelut, pikaruokakassat ja rekrytointipalvelut. Chatbotit tulevat entistä enemmän myös pienempiin yrityksiin.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Pientä ja tarkkaa työtä, jossa saa tavata asiakkaita. Ne houkuttelivat hammasteknikoksi opiskelevaa Laura Routaa lähtemään silmäproteeseja valmistavaksi yrittäjäksi 22-vuotiaana kuusi vuotta sitten.

– Vapaavalintaisena tarjottu silmäproteesinvalmistuskurssi oli opiskelijoiden keskuudessa hitti, sillä oli hienoa päästä sanomaan, että ’olen tehnyt silmän’. Minä löysin kurssilta oman juttuni. Hammastyössä akryyli lentää. Tykkäsin siitä, että tämä työ on pienemmässä skaalassa, Routa kertoo.

Routa on toinen Suomen silmäproteesien valmistajista. Alan koulutusta ei enää tarjota edes vapaavalintaisen kurssin vertaa, eivätkä valmistajat jaa salaisuuksiaan.

Routa on käynyt Lontoossa jakamassa ja hakemassa lisäoppia. Hän on kehittänyt alalle innovaatioita, kuten kevyen onton proteesin asiakkaiden palautteen ja tarpeiden perusteella.

– Asiakkaat ovat ymmärtäneet, että kehityn ja he ovat auttaneet minua eteenpäin. Minä olen ollut kädet heidän toiveilleen, Routa sanoo.

Asiakkaita tulee sairaanhoitopiirien kautta, kun asiakas on menettänyt silmänsä onnettomuuden seurauksena tai jos oma sokeutunut silmä täytyy jostain syystä peittää. Viidessä vuodessa silmäkuoppa muuttuu sen verran, että proteesi täytyy uusia.

Markkinat ovat sopivat kahdelle toimijalle, mutta töitä on paljon. Yhden proteesin tekemiseen menee kaksi päivää. Routa voi ottaa vastaan 2-3 asiakasta viikossa.

Routa on korvaamaton hyvässä ja pahassa. Vuoden ikäisen tyttären äiti piti synnytyksen jälkeen taukoa viisi viikkoa, kunnes palasi tekemään silmiä leikkauksesta toipuville potilaille.

– Sairastelu ei käy. Loukkasin olkapääni laskettelurinteessä, mutta asiakkaat täytyi hoitaa siitä huolimatta, Routa kertoo.

Seuraavaksi tiedossa on yrityksen laajentaminen, sillä hän on solminut sopimuksen Viron terveydenhoitojärjestelmän kanssa.

– Jos asiat kehittyvät näin, on palkattava ja koulutettava joku. Jonot lyhenisivät, mikä palvelisi kaikkia. Olisi hyvä olla piste pohjoisempanakin, mutta on harmi, että minä en voi jakaantua, Routa sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Britannian EU-eroon, Brexitiin, on aikaa yksi kuukausi. Kansanäänestyksen jälkeen kaksi vuotta valmisteltua sopimusta on kasassa noin 600 sivua, mutta Brexitin kynnyksellä koko tilanne on kaaoksessa. Mitään varmaa sanottavaa EU-erosta ei ole, mutta muutamia skenaarioita siitä, mitä kuukauden kuluttua tapahtuu, on olemassa.

– Brexitin vaikutukset suomalaisiin yrityksiin riippuu siitä, miten Brexit toteutuu käytännössä. Nyt kuukausi ennen Brexitiä kaikki on levällään. Kova Brexit, eli ero ilman sopimusta olisi isku niin EU-maiden yrityksille kun briteillekin. Lähes kaikki haluavat välttää tämän tilanteen, sanoo Suomen Yrittäjien kansainvälisten asioiden päällikkö Thomas Palmgren.

Neljä Brexit-skenaariota

Kuukausi ennen Brexitiä vallalla on neljä mahdollista vaihtoehtoa sen toteutumiselle.

Ensimmäinen ja kaikille mieluisin vaihtoehto on, että erosopimus saadaan voimaan 29.3. mennessä. Tavoitteena on hallittu ero, noin kahden vuoden siirtymäajalla.

Pahin vaihtoehto on, että erosopimusta ei saada voimaan, josta seuraa kova Brexit. Tämän vaihtoehdon todennäköisyys pienenee, sen sijaan neuvotteluajan pidennys näyttää todennäköisemmältä. Neuvotteluajan pidennys vaatii 27 EU-jäsenmaan yksimielisen päätöksen ja yhteisymmärryksen Iso-Britannian kanssa.

Neljäs vaihtoehto on, että Iso-Britannia peruu eronsa ja vetää EU:lle antamansa eroilmoituksen pois esimerkiksi kansanäänestyksen seurauksena.

– Riippumatta Brexit-mallista kiireellisintä on nyt päättää, miten EU-kansalaisia Britanniassa kohdellaan Brexitin jälkeen sekä miten 3,5 miljoonaa Britannian kansalaista kohdellaan EU-maissa. Tässä noudatetaan vastavuoroisuutta, Palmgren sanoo.

Linkkejä eri viranomaistahojen Brexit-ohjeisiin löydät tämän linkin takaa.

Vaikeita kysymyksiä neuvottelupöydällä  

Suurin kiistakysymys Brexit-neuvotteluissa on Irlannin ja Pohjois-Irlannin raja, eli niin sanottu backstop. Kumpikaan osapuoli, EU tai Iso-Britannia, ei halua fyysistä rajaa ja siihen liittyvää valvontaa tai rajamuodollisuuksia.

– Britit kuitenkin katsovat, että he voivat jäädä panttivangeiksi EU:n tulliunioniin. EU pitää luonnollisesti Irlannin puolta, Palmgren sanoo.

Brittiparlamentissa pääministeri Theresa Mayn mukaan neuvotteluajan pidennys näyttää koko ajan todennäköisemmältä. Labour-työväenpuolue on esittämässä omaa Brexit-suunnitelmaa, jonka mukaan Iso-Britannian pitäisi jäädä EU:n tulliunioniin. Ratkaisevat äänestykset järjestetään 12. maaliskuuta.

Oma kysymyksensä on se, miten 27 EU-jäsenmaata reagoivat brittivaatimuksiin.

– Tehtyä liki 600-sivuista sopimusta ei haluta avata. Onhan sen valmisteluun mennyt kaksi vuotta. Siirtymäajasta voidaan keskustella, kun Brittien tavoitteet selkeytyvät.  Jos jatkoajalle mennään, se on ennemminkin noin kahden vuoden jatkoaika kuin muutaman kuukauden tekninen pidennys. Eteen tulevat toukokuun europarlamenttivaalit, Palmgren sanoo.

Hän uskoo, että kahden vuoden jatkoaika voisi riittää EU:n ja Iso-Britannian vapaakauppasopimuksen valmisteluun.

– Riittävä siirtymäaika auttaisi yrityksiä sopeutumaan Brexitin tuomiin muutoksiin. Koska Brexit mitä todennäköisimmin toteutuu, yritysten on syytä valmistautua sen tuomiin lisäkustannuksiin ja kasvavaan hallinnolliseen taakkaan, Palmgren sanoo.

Kova Brexit hankaloittaisi kauppasuhteita

Iso-Britannian sopimukseton ero tarkoittaisi sitä, että kaupankäynti jatkuisi WTO:n eli Maailman kauppajärjestön sääntöjen pohjalta.

Palmgrenin mukaan EU:ssa tai Britanniassa ei ole valmiutta siirtyä täysiin tullimuodollisuuksiin huhtikuun alussa. Myös Suomeen pitäisi rekrytoida kymmeniä uusia tulliviranomaisia Brexitin takia.

– Jos kova Brexit astuu voimaan huhtikuussa, siitä seuraa kuukausia kestävä kaaos. On mietittävä, miten yritys hoitaa velvoitteitaan, jos se esimerkiksi vie alihankintatuotteita kuten esimerkiksi autoteollisuudessa tarvittavia osia Britanniaan, Palmgren sanoo.

Eron hetkellä EU:n lainsäädäntö on sellaisenaan voimassa UK:ssa. Siitä eteenpäin alkaa lainsäädännön muuttuminen brittilainsäädännöksi. Brittiviranomaiset ja tuomioistuimet lähtevät tulkitsemaan lainsäädäntöä omista lähtökohdistaan.

Jos siirtymäaika tai neuvotteluajan pidennys toteutuu, nykytilanne ei muutu ja yrityksillä on enemmän aikaa sopeutua tuleviin muutoksiin.

Yritysten hallinnollinen taakka kasvaa 

Mikäli Brexit toteutuisi huhtikuun ensimmäisenä päivänä, sekä tuonnin että viennin säännöissä tapahtuisi muutoksia.

Yritykset tarvitsevat EORI-tunnuksen, jonka takana on EU:n laajuinen järjestelmä taloudellisten toimijoiden rekisteröintiä ja tunnistamista varten. Suomessa tästä vastaava viranomainen on Tulli. Tätä tunnusta tulee käyttää aina, kun yritys asioi minkä tahansa EU-jäsenmaan tulliviranomaisen kanssa.

Iso-Britanniasta tulee kolmas maa suhteessa EU:hun, mikä vaikeuttaisi merkittävästi kaupankäyntiä. Kaikki alueiden välillä liikkuvat tavarat ovat tulliselvitettäviä. Näin olleen kaikki tavaranhaltijat, eli tuojat ja viejät, ovat vastuussa tavaran tulliselvityksestä.

Palmgren kehottaa brittiyritysten kanssa kauppaa tekeviä yrityksiä käymään avointa keskustelua siitä, miten Brexit vaikuttaa tuotteisiin tai palveluihin ja miten lisäkustannukset huomioidaan yritysten välisissä sopimuksissa.

Tullimaksut vaihtelevat tuoteryhmittäin. Teollisuustuotteiden tulli EU:ssa on keskimäärin 4,2 prosenttia.

Viennin ja tuonnin totuttuihin käytäntöihin tulee myös muita huomioitavia muutoksia. Tähän asti yrittäjä on esimerkiksi maksanut arvonlisäveroa myydystä tuotteesta. Jatkossa Iso-Britanniasta tuodusta tuotteesta maksetaan maksu tulliselvityksen yhteydessä. Arvonlisäverot yritys hoitaa verottajan kanssa.

– Käytännössä tämä tarkoittaa, että rahaa on enemmän sidottuna, kun tuodaan tavaraa Iso-Britanniasta Suomeen, Palmgren sanoo.

Yrittäjän täytyy tarkistaa myös tarvitaanko tavaroiden tuontiin tai vientiin lupia tai sertifikaatteja. Sisämarkkinoilla kauppa on vapaata, mutta Brexitin jälkeen joidenkin tavaroiden, kuten elintarvikkeiden, maataloustuotteiden, lääkkeiden tai sotatarvikkeiden tuominen EU-maahan saattaa olla luvanvaraista. Rajoituksia voi tarkistaa Tullin rajoituskäsikirjasta.

Jos yritys vie tavaroita Iso-Britanniaan sellaisesta maasta, jonka kanssa EU:lla on vapaakauppasopimus, yritys voi jatkossa joutua maksamaan tavaroista suuriakin tulleja. Tämä koskee esimerkiksi päivittäistavarakauppaa.

– Ei ole vielä selvää, miten EU:n vapaakauppasopimusta sovelletaan suhteessa Britanniaan. Siirtymäaikana nykykäytäntö jatkuisi, Palmgren sanoo.

Brexit muuttaa kaupankäynnin osapuolten vastuita

Iso-Britanniasta tavaroita tuovan yrityksen status voi muuttua. Jos yritys on tähän asti ollut tavaran jakelija, se voi jatkossa olla maahantuoja. Uusi rooli tuo mukanaan uusia velvoitteita ja vastuita. Maahantuoja on vastuussa siitä, että tuote täyttää EU:n ja Suomen vaatimukset.

Maahantuojan velvollisuus on CE-merkitä tuotteita, jos Iso-Britannia on EU:n ulkopuolella.

Tuotteita Iso-Britanniasta Suomeen tuovien yrittäjien täytyy huomioida, että CE-merkinnän antavan tahon pitää olla EU:ssa tai ETA-maassa.

– Kun tuotteen tuotemääräykset on harmonisoitu EU-maissa, se usein tarkoittaa, että tuotteessa on CE-merkintä. Kaikki riippuu siitä minkälainen EU:n ja Iso-Britannian välinen sopimus tulee olemaan. Vaikka tavaran saakin myydä, voi olla, että tulee uusia tuotevaatimuksia ja sääntöjä, joita yrityksen pitää noudattaa. Jonkun tuotteen myynti Iso-Britanniassa voi jatkossa tarkoittaa, että siitä pitää tehdä erityinen versio brittimarkkinoille, Palmgren kertoo.

Pitkä lista kysymyksiä

Se, että Iso-Britannaista tulee kolmas maa suhteessa EU:hun, tarkoittaa lisää käytännön hankaluuksia, kuten EU:n tullimääräyksiin sekä terveys- ja kasvinsuojelusäännöksiin liittyvät tarkastukset ja valvonta. Rajalla tehtävät tarkastukset aiheuttaisivat viivästyksiä esimerkiksi tieliikenteessä ja vaikeuksia satamissa.

– On syytä miettiä tarkkaan tavarantoimituksia ja kuljetuksia. Miten toimia, jos tavarantoimitukset viivästyvät? Tullaanko maahantuonnissa tarvitsemaan fyysisiä tarkastuksia? Missä ne tehdään esimerkiksi helposti pilaantuvien tuotteiden kohdalla sekä välituotteissa, jotka tulevat osaksi lopputuotetta, kuten esimerkiksi autoteollisuudessa, Palmgren kysyy.

Tulleista ja varastoinnista syntyvät lisäkustannukset täytyy huomioida ja miettiä, miten yritys hoitaa ne.

Kysymyslista jatkuu, sillä yritysten lisäksi on kiinnostavaa, miten varautuneita jakelijat ja alihankkijat EU:ssa ja Britanniassa ovat.

Oma lukunsa on työvoima. Miten toimia, jos tuotteen mukana tulee asentaja Suomesta? 

– Jatkossa tarvitaan todennäköisesti oleskelulupa ja työlupa, jos viettää pidempiä aikoja Britanniassa. EU:n sairasvakuutuskortti ei enää toimi Iso-Britanniassa Brexitin jälkeen, Palmgren sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Suomen suurin pk-yritysten sparrausohjelma Kasvu Open on käynnistynyt hyvin, sillä alkuvuonna mukaan on hakenut jo 400 yritystä. Haku on edelleen käynnissä monilla alueilla ja toimialoilla pitkälle kevääseen. Tavoitteena on saada kasvusuunnitelma noin tuhannelta yritykseltä. 

Kasvu Openin tuleva toimitusjohtaja Jaana Seppälä kertoo, että mukaan pääsee 450 kasvuhaluista yritystä. Valitut saavat maksuttomasti sparrausta asiantuntijoilta ja lupaavimmat yritykset etenevät aina valtakunnalliseen sparraukseen ja kilpailun finaaliin saakka.

– Yritysten apuna ovat myllärit eli asiantuntijat. Yritys saa kahden sparrauspäivän aikana neuvoja peräti kymmeneltä mylläriltä.

Tänä vuonna asiantuntijoina on myös Suomen Yrittäjien kasvuyrittäjäverkoston jäseniä.

– He ovat itsekin yrittäjiä, joten heillä on arkipäivän kokemusta kasvun hallinnasta. Uskon, että keskustelut ovat hyvin hedelmällisiä ja niissä päästään oikeiden kysymysten ja kipukohtien äärelle, Seppälä sanoo.

Yritykset saavat Seppälän mukaan prosessissa arvokasta ulkopuolista näkemystä muun muassa strategiaan ja miten se nivoutuu menossa oleviin muutostrendeihin.

– Yleisimpiä kasvun pullonkauloja ovat rahoitus, myynti ja markkinointi sekä osaaminen. Näiden lisäksi esille nousee melkein kaikilla se, miten digitalisaatio otetaan haltuun perinteisillä toimialoilla.

Tänä vuonna Kasvu Openissa on uutta Sijoittajan suosikki -palkinto.

– Palkinto on peräti miljoonan euron suuruinen. Se koostuu Innovestorin puolen miljoonan pääomasijoituksesta ja Nordean samansuuruisesta kasvulainasta. Palkinnon saaja valitaan sparraukseen osallistuvien yritysten joukosta kasvusuunnitelman perusteella.

Kasvu Open toimii valtakunnallisesti, Kasvupolkuja järjestetään koko Suomessa Lapista pääkaupunkiseudulle ja myös toimialoittain. Ohjelma huipentuu syksyllä valtakunnallisiin sparrauspäiviin ja lokakuussa pidettävään finaaliin.

Seppälä kertoo, että ohjelmaan voi osallistua useana vuonna.

– Moni yritys on hyödyntänyt kasvupolkua useasti. Esimerkiksi viimevuotinen startupsarjan voittaja, lappeenrantalainen Finnos oli mukana jo edellisenä vuonna, edeten silloin 100 parhaan joukkoon finaaliin.

Suomen Yrittäjät kumppanina

Suomen Yrittäjät on tänä vuonna Kasvu Openin valtakunnallinen kumppani.

– On tärkeätä tuoda yhdessä esille, että kasvu on mahdollista kaikille yrityksille, Jaana Seppälä sanoo.

Suomen Yrittäjien kasvuyrittäjäverkosto pyrkii tukemaan kasvuhakuisia yrittäjiä ja kannustamaan pieniä yrityksiä kohti kannattavaa kasvua. Pk-barometrin mukaan vain yhdeksän prosenttia yrityksistä on voimakkaasti kasvuhaluisia ja alle puolet haluaa ylipäätään kasvaa.

– Kasvu Open on meille oiva ja juuri oikea kumppani. Tällainen kansanliike mahdollistaa kasvupolun tarjoamalla sparrausta ja tietoa, olemme ilomielin tällaisessa toiminnassa mukana, Suomen Yrittäjien verkostopäällikkö Aicha Manai sanoo.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Kasvu Open

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on yhteensä 61 yritystä.

AAA-Luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus (at) yrittajat.fi