Suomen itsenäisyyden rahasto Sitra on julkistanut tulevaisuusbarometrin, johon se on koonnut megatrendien näkökulmasta suomalaisten kokemuksia tulevaisuuden kehityssuunnista.

Sitra kertoo tulevaisuusbarometrin johdannossa, että suomalaiset tuntevat tulevaisuuden keskeiset kehityssuunnat, kuten ilmastonmuutoksen, digitalisaation ja demokratioiden kehityshaasteet varsin hyvin.

Suomalaiset tuntevat megatrendeistä ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen ylikulutuksen parhaiten ja se nähdään suurimpana uhkana. Vähiten tuttuja ovat kansainvälisen politiikan jännitteet ja demokratian haasteet. Omat vaikutusmahdollisuudet kyseisen kehityskulun suhteen suomalaiset kokivat vähäisemmiksi.

Teknologian nopeaan kehitykseen ja työelämän muutokseen suomalaiset liittävät eniten mahdollisuuksia. Tulevaisuuden kehityskulkuihin suomalaiset odottavat suuria muutoksia etenkin valtionhallinnolta, kunnilta ja kaupungeilta sekä yrityksiltä. Kolmesta megatrendistä ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen ylikulutukseen vastaamiseksi odotetaan kaikilta toimijoilta suurimpia muutoksia, Sitra kertoo.

Tulevaisuus kiinnostaa ja pelottaa suomalaisia, mutta mahdollisuuksiin ja keinoihin vaikuttaa omaan tulevaisuuteen vaihtelee. Kokemus vaikutusmahdollisuuksista ja keinoista riippuu paljon toimeentulon tasosta.

Yrittäjät erottuvat omana ryhmänään vastauksista, sillä 97 prosenttia heistä on kiinnostuneita tulevaisuudesta. Yrittäjät myös uskovat selvästi keskimääräistä enemmän siihen, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa.

Teknologian kehitys on pelottava mahdollisuus

Teknologian tuomat muutokset yrittäjät näkevät mahdollisuuksina. Teknologian kehitys tuo mahdollisuuksia, uskoo 67 prosenttia tutkimukseen vastanneista. Yrittäjistä 83 prosenttia näki mahdollisuuksia ja akateemisesti koulutetuista 81 prosenttia. Ne vastaajat, jotka joutuivat tinkimään lähes kaikesta, kokivat enemmän uhkia.

Keskustelu työn murroksesta on synnyttänyt kahdenlaista ajattelutapaa: työ muuttuu ja häviää, toisaalta työtä uskotaan löytyvän jatkossakin.

Sitran mukaan enemmistö uskoo, työn muuttuvan epävarmemmaksi ja työttömyyden lisääntyvän väliaikaisesti, mutta vain neljännes uskoo työttömyyden lisääntyvän.

Teknologian kehityskulkuun ja työelämän muutokseen vaikuttamiseen sen sijaan koettiin olevan vähän mahdollisuuksia. Vain 19 prosenttia arvioi, että voi itse vaikuttaa erittäin tai melko paljon tähän kehityskulkuun.

Kansainvälisen politiikan jännitteet huolettavat yrittäjiä

Kansainvälisen politiikan jännitteisiin ja demokratian haasteisiin liittyy suomalaisten mielissä paljon uhkia. Näin koki 78 prosenttia vastaajista.

Yrittäjistä 90 prosenttia koki uhat melko suurina tai erittäin suurina. Osin kyse voi olla viennin odotusten heikentymisestä ja osin Iso-Britannian lähestyvän EU-eron aiheuttamasta epävarmuudesta, jolla on vaikutuksia useiden toimialojen tulevaisuuden näkymiin.

Demokratian vahvistumista ja uusien osallisuuden muotojen kehittymistä pitää tärkeänä 76 prosenttia suomalaisista ja onnistumista todennäköisenä 53 prosenttia. Keskimääräistä tärkeämpänä sitä pitivät yli 50-vuotiaat, akateemisesti koulutetut sekä yrittäjät. Myös tämän tavoitteen kohdalla näkemykset onnistumisesta vaihtelevat koetun toimeentulon suhteen.

Sitran mukaan on useita tutkimuksia, joiden mukaan suomalaiset ovat tyytymättömiä demokratian tilaan ja luottamus siihen on laskenut. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisilla on suhteellisen korkea luottamus demokraattisiin instituutioihin. Suomen hallinnon ja johtamistavan edistyksellisyyttä ja uudistumiskykyä pidetään tärkeänä laajasti eri vastaajaryhmien kesken.

Omat vaikutusmahdollisuudet kansainväliseen politiikkaan ja demokratian kehitykseen koetaan pieninä. EU-vaalit ovat kuitenkin tulossa, jolloin on mahdollisuus äänestää.

Äänestyskopissa yrittäjät kokevat koulutuksen, ilmastonmuutoksen, kilpailukyvyn sekä työllisyyden ja työelämän muutoksen erityisen tärkeiksi teemoiksi.

Kilpailukyky, elinikäinen oppiminen ja kiertotalous ovat yrittäjille tärkeitä

Sitä, että olemme kilpailukykyisiä korkeaa osaamista vaativassa globaalissa taloudessa, piti tärkeänä suurin osa, eli 84 prosenttia vastaajista ja todennäköisenä selvä enemmistö, eli 68 prosenttia vastaajista.

Yrittäjien näkemykset erottuvat selkeästi. Heistä 96 prosenttia pitää kilpailukykyä tärkeänä ja 78 prosenttia uskoo onnistumisen todennäköisyyteen.

Toinen yrittäjille tärkeä teema on elinikäinen oppiminen. Kaikista vastaajista 79 prosenttia pitää asiaa tärkeänä, mutta yrittäjävastaajista teemaa pitää tärkeänä 90 prosenttia. Myös akateemisesti koulutetut pitävät asiaa tärkeänä: 80 prosentin mielestä asia on vähintään melko tärkeä.

Yrittäjät erottuivat vastaajina myös kiertotalouskysymyksissä. Suomalaisista 89 prosenttia piti teemaa tärkeänä. Yrittäjistä 99 prosenttia ja akateemisesti koulutetuista 94 prosenttia pitivät tavoitetta tärkeänä. Kaikista vastaajista 47 prosenttia piti tavoitteessa onnistumista mahdollisena, yrittäjävastaajista 54 prosenttia.

Työllisyys ja koulutus ovat painavia teemoja äänestykopissa

Tutkimukseen liittyviin avoimiin kysymyksiin vastaajat saivat listata kolme asiaa, joiden he toivoisivat toteutuvan yhteiskunnassa pitkällä aikajänteellä.

Sitran mukaan suomalaisille tärkeissä asioissa näkyvät erityisesti ekologinen kestävyyskriisi, työn murros ja kysymys tulevaisuuden työpaikoista, kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen. Globalisaatio puolestaan konkretisoituu ihmisten tulevaisuuden näkemyksissä erityisesti maahanmuuttokysymykseksi. Tärkeä teema oli myös demokratian säilyminen ja parantaminen.

Tulevissa eduskuntavaaleissa tärkeimpiä teemoja suomalaisille ovat työllisyys ja työelämän muutokset, jotka mainitsi 84 prosenttia vastaajista, sekä koulutus, jonka mainitsi 83 prosenttia vastaajista. Nämä teemat nousevat tärkeimpien asioiden kärkeen ihmisten miettiessä, ketä äänestävät seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Sosiaaliturvaturvauudistusta pitää tärkeänä äänestyspäätöksensä kannalta 79 prosenttia suomalaisista, ja ilmastonmuutosta ja luonnonvarojen ylikulutusta 76  prosenttia. Vähiten merkitystä ehdokkaan valinnassa on Suomen kilpailukyvyllä, kansainvälisen politiikan jännitteillä ja demokratian vaikeuksilla ja sote-uudistuksella.

Sitran mukaan vastauksissa kerrottiin, että yhteiskunnan toivottiin kehittyvän suvaitsevammaksi, ja vähemmän itsekkääksi ja ahneeksi. Yhteiskunnan toivottiin kehittyvän suvaitsevammaksi, ja vähemmän itsekkääksi ja ahneeksi. Vastaajat toivoivat yhteisen ymmärryksen lisääntymistä ja empatiaa sekä keskustelukulttuurin parantumista. Useat mainitsevat erikseen toiveen vihapuheen vähentymiseksi.

Eriarvoisuuden, polarisaation ja konkreettisena esimerkkinä asunnottomuuden ja leipäjonojen toivottiin poistuvan ja tilalle yhteisvastuuta sekä parempaa asemaa heikompiosaisille. Tulevaisuuden yhteiskunnassa toivotaan olevan vähemmän eriarvoisuutta ja polarisaatiota, enemmän yhteisvastuuta ja parempi asema heikommassa asemassa oleville ja vähävaraisille. Vastauksista nousi toive säilyttää tai vahvistaa pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ominaisuuksia.

Vastakkaisia näkemyksiäkin toki nousi esiin. 25 vastauksessa toivottiin sosiaaliturvan heikentämiseksi sekä yksilön vastuun lisäämiseksi ja valtion “holhouksen” vähentämiseksi tulevaisuudessa.

Muutoksia vastaajat odottavat kaikilta toimijoilta. Valtionhallinto, kunnat, kaupungit ja yritykset ovat suurimpien odotusten valokeilassa. Seuraavaksi eniten odotuksia luodaan mediam, mielipidevaikuttajien ja oppilaitosten suuntaan. Kansalaisiin ja järjestöihin kohdistuu vähiten odotuksia, mutta yli puolet vastaajista on sitä mieltä, että myös järjestöjen ja kansalaisten pitäisi saada aikaan vähintään melko suuria muutoksia kaikkien megatrendien kehityskulkujen osalta.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Talouselämä kertoo tuoreessa artikkelissaan vuosi sitten toimintansa aloittaneesta tamperelaisesta Revontesta, joka kehittää sähköpyörien automaattivaihteistoa. Yritys on kerännyt 400 000 euron siemensrahoituksen muun muassa yksityisiltä sijoittajilta. Revonte käy parhaillaan neuvotteluja sähköpyörävalmistajien kanssa. Sen tavoitteena on saada uudenlainen moottori myytäviin pyöriin ensi vuoteen mennessä.

Revonten salaisuus on uudenlainen ohjelmistoon perustuva moottori, jossa ei ole perinteistä ratasta. Tavoitteena on uudistaa sähköpyörien markkinat. Idean isät ovat Anteri Jalkanen ja Iiro Peltola.

Revonten liikeideasta tekee erityislaatuisen se, että aikaisemmin polkupyöriin ei ole yhdistetty jatkuvavälitteistä automaattivaihteistoa. Teknologian ansiosta pyöräilijän ei tarvitse vaihtaa vaihteita itse, vaan järjestelmä hoitaa sen portaattomasti.

Moottori on kytketty sekä pilvipalveluun että mobiilisovellukseen. Tämän ansiosta moottoria voidaan päivittää ja diagnosoida etänä. Pyörä voidaan myös paikallistaa ja siihen on mahdollista liittää varkauksienestojärjestelmä. Kilpailijoistaan Revonte erottuu siinä, että sen keksintö soveltuu kaikkiin pyörätyyppeihin.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien Youtube-kanava kannattaa laittaa tilaukseen. Tuotamme kanavalle säännöllisesti kiinnostavia ja koskettavia yrittäjätarinoita.

Tähän mennessä Yrittäjien tubekanavalla on julkaistu seitsemän Tunneyrittäjä-videota. Kaikki yrittäjätarinat löydät saman nimiseltä soittolistalta. 

– Tavoitteenamme on löytää aidosti kiinnostavia tarinoita ihminen edellä. Tarina on kuningas, tunneyrittäjävideoista vastaava sisällöntuottaja Pauli Reinikainen kertoo.

Tähän mennessä julkaistuista Tunneyrittäjä-jaksoista Reinikaisen oma suosikki on Liivitehdas-video, joka kertoo hämeenlinnalaisen pariskunnan kerrostaloasunnossa sijaitsevasta rintaliivikutomosta.

Yrittäjämediat etsii jatkuvasti uusia videotarinoiden aiheita. Voit vinkata niistä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimitus (at) yrittajat.fi.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Valvira on ohjeistanut useita pienpanimoita poistamaan kuluttajien positiiviset somekirjoitukset. Ohjeistukset ovat tuttuja myös Kyrö Distilleryn toimitusjohtaja Miika Lipiäiselle.

– Muutaman kerran on tullut kutsu rehtorin huoneeseen, Lipiäinen vitsailee.

Kun alkoholilaki muuttui vuosi sitten keväällä, Kyrö Distillery sai Valviralta kehotuksen puuttua somenäkyvyyteen.

– Joissakin kuvissa näkyi tuotteemme ja niissä oli kuluttajien kehuja. Nämä piti poistaa.

Alkoholilain mukaan tietoverkon palveluissa toteutettavassa mainonnassa ei saa käyttää kuluttajien tuottamaa sisältöä. Yli 22 tilavuusprosenttisten väkevien alkoholijuomien mainonta ja muu myynninedistämistoiminta on lain mukaan pääosin kiellettyä.

Lipiäisen mukaan markkinointia koskeva kohta laissa on epäselvä.

– Kertoo lain puusilmäisyydestä, että siinä ajatellaan koko somen olevan yhtä kuin Facebook. Jos joku mainitsee tuotteemme Twitterissä omassa profiilissaan, emme mahda sille mitään. Lakia on täysin mahdoton valvoa.

Lipiäinen pitää alkoholilakia tältä osin epäonnistuneena.

– Lain pitäisi olla oikeudenmukainen, tasapuolinen ja valvottavissa. Alkoholilaki ei ole mitään näistä, hän puuskahtaa.

Lain tulkinta aiheuttaa Lipiäisen mukaan yritykselle suuria hankaluuksia etenkin viennissä.

– Myyntiä ja markkinointia koskevat Suomen lait ovat suurin hidaste viennille. Verotusta koskevat säännökset ovat meille toissijainen hankaloittava asia.

Suomalaisten yritysten täytyy noudattaa suomalaista alkoholilakia markkinoidessaan tuotteita ETA-maissa.

Valviran ylitarkastaja Marianna Vasara sanoi Taloussanomien jutussa, että lain pykälä on kiemurainen. Kuluttaja voi kehua yritystä, mutta ei tuotetta. Jos kuluttaja lisää yritysarvion kylkeen kuvan tuotteesta, kuva täytyy Vasaran mukaan poistaa.

Lipiäinen harmittelee, että alkoholilakia uudistettaessa ei epäselviä ja eriarvoistavia kohtia muutettu.

– Olen ymmärtänyt, että myös Valvira pyysi, että markkinointia koskeva kohta pitäisi kirjoittaa selkeämmäksi. Poliittinen rohkeus loppui siinä vaiheessa.

Lipiäinen kertoo, että lainvastaiset somekommentit ja kuvat tulevat Valviran tietoon yksittäisiltä ihmisiltä.

– Hieman omituinen piirre on, että on ihmisiä ja kilpailevia yrityksiä, jotka kantelevat Valviralle näistä somekommenteista.

Keskustelu alkoholin näkymisestä somekanavissa nousi esille viime viikolla oululaisen Sonnisaaren panimon perustajan Harri Vaaralantwiitattua aiheesta. Vaarala liitti päivitykseen kuvan Valviran ohjeesta:

”Valvontaprojektissa tehtyjen havaintojen mukaan verkkosivunne ovat lainmukaiset, mutta yrityksenne ylläpitämillä sosiaalisen median tileillä (Facebook, Instagram) esiintyy jonkin verran kuluttajien tuottamaa materiaalia, esimerkiksi kuluttajien antamia alkoholijuomia kehuvia suosituksia ja kommentteja. Tällaiset suositukset ja kommentit tulisi sosiaalisesta mediasta yrityksen toimesta poistaa.”

Päivitys herätti vilkkaan keskustelun, jossa mietittiin muun muassa, että saisivatko negatiiviset kommentit jäädä näkyviin. Kommentoijat kehittivät myös useita keinoja kiertää ohje, esimerkiksi käyttämällä epäsuoria kommentteja ja parodisia ilmaisuja.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä Verkkouutiset.

Suomen Yrittäjät vaatii sääntelyn vähentämistä. Vaikka hallitukset ovat asettaneet vähentämisen tavoitteekseen, pk-yritykset kokevat sääntelytaakan kasvaneen.

Sääntelyn vähentäminen on yksi tavoite Yrittäjien Kasva Suomi -ohjelmassa, jossa esitetään tavoitteet vaalikaudelle 2019-23.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

Tuija Wallgren on perheineen asunut koko aikuisikänsä ulkomailla eri maissa, kuten Tanskassa, Japanissa ja 12 viime vuotta Pariisissa, Ranskassa, sillä hänen miehensä työ paperiliiketoiminnassa on vienyt perhettä ympäri maailmaa. Pariisissa Wallgren työskenteli kansainvälisen koulun viestintätehtävissä.

Viime talvena Wallgren halusi kuitenkin muuttaa Pudasjärvelle asuakseen lähellä isäänsä.

– Kirjakaupan edellinen yrittäjä Aune Ekdahl oli jäämässä eläkkeelle, mutta hän ei tahtonut löytää jatkajaa ja minä tarvitsin jonkun työn. Kirjakauppojen asema on huono ja asukasmäärä laskussa. Siksi kirjakaupan täytyy uudistua, Wallgren sanoo.

Wallgren kertoo, että ensimmäinen vuosi on mennyt opetellessa, mitä paikalliset haluavat kirjakaupalta. Seuraavaksi täytyy alkaa rakentaa uutta ja tuoda lisäarvoa, jotta kirjakaupan elinmahdollisuudet säilyvät jatkossakin.

– Pääsiäiseen mennessä aion lisätä valikoimaan vieraskielisiä kirjoja, jotka kertovat tästä alueesta ja pohjoisesta ulkomaalaisille ja ohikulkijoille. Minulla on täällä jo paikallista kirjallisuutta suomeksi ja se kiinnostaa paikallista väestöä. Lisään myös jonkun verran paikallisten tuottajien käsitöitä, Wallgren kertoo.

Talviliikuntakeskus Isosyöte on Pudasjärveltä noin tunnin ajomatkan päässä ja siellä vierailevat turistit ajavat Pudasjärven ohi. Heitä Wallgrenkin aikoo kauppaansa houkutella.

Tärkeä osa viestintää on sosiaalinen media ja siellä tapahtuva maantieteeseen perustuva viestinnän kohdistaminen. Wallgren aikoo siirtyä Instagramissa viestimään täysin englanniksi.

Wallgren on perustanut kirjakaupalleen sivut myös Facebookiin ja viestii aktiivisesti seuraajilleen kirjallisuudesta, kulttuurin merkkipäivistä ja tietenkin kauppaan liittyvistä tapahtumista.

– Sosiaalisessa mediassa on tärkeää olla aito ja viestiä omana itsenäni. Minun ei tarvitse keksiä brändille ääntä. Jos ajatus tuntuu kivalta, tiedän, miten laitan sen julki sivuillani. Asioista ei tarvitse tehdä vaikeampia, kuin ne ovat, Wallgren kertoo.

Hän merkitsee kalenteriinsa merkkipäiviä ja tapahtumia, joista ainakin pitää viestiä. Joskus julkaisut ovat hyvinkin valmisteltuja, joskus Wallgren keksii jotain samana päivänä. Teemoista ja tapahtumista on helppo saada sisältöä kirjakaupan sivuille.

– Mielestäni aktiivisuus sosiaalisessa mediassa on asiakkaiden kanssa keskustelua. Viestit sosiaalisessa mediassa ovat selkeästi toimineet. Kun olen järjestänyt kampanjoita, asiakkaat ovat saaneet tietoa niistä sosiaalisessa mediassa. Sitä kautta ihmisiä on helpompi tavoittaa kuin ilmoituksella paikallislehdessä, Wallgren sanoo.

Myös kirjakaupan tapahtumat ovat herättäneet kiinnostusta paikallisväestössä. Wallgren järjestää muun muassa säännöllisesti kielikahvilaa, missä osallistujat tulevat tunniksi puhumaan ja verestämään englannin kielen taitojaan. Rasismin vastaisella teemaviikolla paikallisia maahanmuuttajia tulee kirjakauppaan kertomaan tarinoitaan.

– Kielikahvilassa käy noin kymmenen henkilöä ja he ovat olleet iloisia, kun ovat voineet sujuvoittaa kielitaitoaan. Yritän järjestää jonkun tapahtuman kirjakaupalla kerran kuukaudessa. Liikaa ei voi tuputtaa. Tapahtumat ovat paljon ihmisistä kiinni. En minä voi täällä yksinäni pöhistä, Wallgren kertoo.

Wallgren on kiitollinen paikallisten tuesta, vaikka kirjakaupan hengissä pysymisestä ei ole mitään takeita.

– Täällä oli suuri pelko, että kirjakaupan toiminta päättyy. Paikallisten tuki on kannatellut minua. En tiedä, onko meneillään vielä kuherruskuukausi ja pysyykö kauppa pystyssä, mutta tässä hommassa pitää uskoa vähän mahdottomaan, Wallgren sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 151 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

KKV epäilee, että keskukset eivät ole välittäneet Kela-kyytejä syrjimättömästi kaikille taksiautoilijoille.

– En ole yllättynyt tästä Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksen tuloksesta. Ikävää, että tilanne on tällainen, toteaa Yrittäjien elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin.

– Kävimme elokuussa KKV:ssä ja pyysimme virastoa selvittämään välityskeskusten sopimusehtoja, Grekin kertoo.

KKV käynnisti tutkinnan syyskuussa. Virasto on saanut viime kuukausien aikana yli 200 yhteydenottoa taksiyrittäjiltä. Suurin osa yhteydenotoista on koskenut sitä, ottavatko välityskeskukset uusia taksiautoilijoita välityksen piiriin ja minkälaisilla ehdoilla tämä tapahtuu.

Virasto on selvittänyt taksimarkkinoilla esiintyviä ongelmia lähettämällä syksyllä 2018 yli 6 000 taksiautoilijalle kyselyn, johon vastasi noin 2 300 autoilijaa. Kyselystä saatujen tietojen perusteella KKV epäilee, että useat välityskeskukset saattavat toimia kilpailulain kieltämällä tavalla.

Kyselyyn vastanneista lähes puolet (46%) oli sellaisia, jotka eivät aja Kela-kyytejä. Suurin osa heistä (64%) piti keskusten asettamia sopimusehtoja kohtuuttomina, muun muassa tietynmerkkisten mittareiden hankkimista tai keskusten suuria välityspalkkioita.

13 % vastanneista taksiyrittäjistä kertoi, että heitä ei ole hyväksytty mukaan.Kela-kyytejä tarjottava syrjimättömin ja tasapuolisin ehdoin.

Kela-kyydit tärkeitä

Erityisesti harvaan asutuilla alueilla merkittävä osa yksittäisen taksiautoilijan tuloista tulee välityskeskusten välittämistä ja yhteiskunnan tukemista kyydeistä. KKV on käynnistänyt useita eri yhtiöitä koskevan tutkinnan siitä, ovatko välityskeskukset syyllistyneet kilpailulain kieltämiin menettelyihin, kun ne eivät ole välittäneet Kela-kyytejä kaikille autoilijoille syrjimättömästi. KKV:n saamien tietojen mukaan välityskeskukset ovat saattaneet esimerkiksi kieltäytyä ottamasta uusia autoilijoita välityksen piiriin tai välityskeskusten autoilijoille asettamat ehdot on koettu syrjiviksi.

– Kun Kela kilpailutti välityskeskukset, se asetti sopimussakot keskuksille. On syytä epäillä, että riskit ja sakot on vyörytetty taksiautoilijoille, Suomen Yrittäjien elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin toteaa.

Välityskeskukset ovat alueellaan vahvoja toimijoita, joten niiden toimintatapoja voidaan arvioida mahdollisen määräävän markkina-aseman väärinkäytön näkökulmasta. Välityskeskukset ovat tyypillisesti alueen autoilijoiden omistuksessa, ja välityskeskuksen piirissä tehtäviä päätöksiä voidaan arvioida myös keskenään kilpailevien taksiautoilijoiden välisenä epäiltynä kartelliyhteistyönä, Kilpailu- ja kuluttajavirasto toteaa tiedotteessaan.

Selvityspyynnöt lähes kaikille keskuksille

KKV lähetti 1. maaliskuuta lähes kaikille Kela-kyytejä välittäville välityskeskuksille laajat selvityspyynnöt. Niissä virasto pyytää välityskeskuksilta vastinetta epäilyihin.

Selvityspyyntö on lähetetty Kainuun Taksivälitys Oy:lle, Keskustaksi Oy:lle, Kokkolan Taksiliikenne Oy:lle, Kuru-Taksi Oy:lle, Kymenlaakson Taksi Oy:lle, Lounais-Suomen Taxidata Oy:lle, Oulun Aluetaksi Oy:lle, Pohjanmaan Taksi Oy:lle, PRO-keskus Oy:lle, Taksi Päijänne Oy:lle, Taksi Saimaa Oy:lle, Tampereen Aluetaksi Oy:lle ja Vaasan Ulataksi Oy:lle.

Viraston alustava näkemys on, että osassa välityskeskuksia on ongelmia, ja asiaa selvitetään nyt kaikkien osalta. Uudellamaalla Kela on vastikään kilpailuttanut uudelleen Kela-kyydit, ja uusi välityskeskus aloittaa 1.4.2019. Siksi Uudellamaalla Kela-kyytejä välittävä välityskeskus ei ole tutkinnan kohteena.Yrittäjien Satu Grekinillä on vastaisen varalle ehdotus Kelalle:

– Kun Kela nyt muutenkin kehittää hankintakäytäntöjään, sen pitäisi ensin kilpailuttaa autoilijat ja vasta myöhemmin välityskeskukset, niin ei pääsisi syntymään valtakeskuksia, Grekin sanoo.

Jari Lammassaari

Katso lisätietoja Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksestä täältä

Seinäjoki oli Yrittäjien Kasva Suomi -kiertueen 14. paikkakunta, ja iltapäivän tunteina heräsi tähän mennessä ehkä kiertueen vilkkain vaalikeskustelu ehdokkaiden, yrittäjien ja muiden kävijöiden kesken. Puheenaiheina olivat tutut verotus, paikallinen sopiminen ja sukupolvenvaihdokset, mutta vapaamuotoinen juttelu kulki työvoimapulasta aina suomalaisten rallimenestykseen saakka.

Joupin Citymarketin liiketilaan oli kerääntynyt parisenkymmentä eduskuntavaaliehdokasta keskustelemaan etenkin yrittäjyyteen liittyvistä aiheista. Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Heikki Risikko uskoi, että keskusteluissa tulee varmasti uusia asioita tietoon ehdokkaillekin.

– Kaikki eivät ole sisäistäneet, kuinka laaja on yrittäjien merkitys työllistämiseen ja verotuloihin, Risikko arvioi.

Yksi vaalien yrittäjäehdokas on alavutelainen Jari Latvala. Hän pyörittää useita yrityksiä, joiden aloina ovat muun muassa maansiirtokoneiden maahantuonti ja kuljetus. Latvala Motorsport on puolestaan ralliautoiluun keskittyvä yritys, jossa Jari ja hänen poikansa Jari-Matti Latvala ajavat kilpaa.

– Nyt taitaa omalta osaltani rallit jäädä hetkeksi, sillä panostan tähän vaalityöhön. Voitontahtoinen kun olen, teen asiat loppuun asti täysillä, Latvala sanoi.

Yrittäjyyden edistämisessä Latvala pitää tärkeänä alkuvaiheen tukia.

– Yrittäjää pitää auttaa ensimmäisen kynnyksen yli ja antaa siihen taloudellinen mahdollisuus. Kun sain itsekin alkupääoman kerättyä, yritys lähti pyörimään ja nyt uraa on takana jo 42 vuotta.

Vimpeliläinen Anne Niemi on yrittäjä Järvisuomen Peruna Oy:ssä, joka nimestään huolimatta on kolmen metalliyrityksen omistaja. 25 vuotta yrittäjänä toiminut Niemi haluaa nostaa vaalikeskusteluun etenkin sukupolvenvaihdokset ja sosiaaliturvan.

– Sukupolvenvaihdosten helpottaminen verotuksellisin keinoin on tärkeätä, sillä on kohtalon kysymys, että yrityksiin saadaan jatkajia. Myös yrittäjien sosiaaliturva on minulle sydämen asia.

Linja-autoliikennöitsijä Jussi Lehtonen toimi Kasva Suomi -kiertuebussin kuljettajana Kokkolassa, Ylivieskassa ja Seinäjoella. Keskiviikkona oli luvassa vielä ajo Vaasan tilaisuuteen.

Lehtosta mietitytti vaalien alla etenkin mahdollisuus paikalliseen sopimiseen.

– Gallupeissa on käynyt ilmi, että 80 prosenttia yrittäjistä haluaisi sopia paikallisesti asioista. Joustavuuteen tuntuu olevan kiinnostusta myös työntekijöillä, Lehtonen sanoi.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen iloitsi monipuolisesta ja vilkkaasta keskustelusta, jota käytiin Seinäjoella. Hienoa hänen mukaansa on, että paikalla oli monien puolueiden eduskuntavaaliehdokkaita.

– Täällä tuntuvat nousevan esille etenkin koulutus ja osaaminen. Käy selvästi ilmi, että yrityksillä on pulaa osaavista työntekijöistä, Kuismanen sanoi.

Kävijät saivat Seinäjoellakin mukaansa leivät, jotka paikkakunnalla oli leiponut Pirjon Pakari. Osaa nuorimmista kävijöistä houkutteli paikalle ratsastus ja ajelu Seinäjoen poniravikoulun poneilla. Ulkona Siiri Mäenpää ohjasti Teppo- ja Osku-poneja halukkaille.

Teksti ja kuvat: Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kasva Suomi -sivusto

Alla livevideo Facebookista ja lisää kuvia.

Jaajo Linnonmaa herää 5.20 ja ”hiipii intiaanina omassa asunnossaan”, jotta lapset eivät heräisi. Jännitysmomentit eivät siihen lopu, sillä päivän vauhdikkaista tilanteista pitävät huolen miehen viisi yritystä.

– 12 vuotta olen tehnyt Aamulypsyä eikä herääminen ikinä tunnu hyvältä. Kaikkeen kuitenkin tottuu ja aamua piristää Nesteen huoltamon ihana myyjä, jolta haen joka aamu kahvin ja sämpylän.

Vuoden alussa Linnonmaan rutiineihin tuli iso muutos, kun Radio Suomipopin suositun aamuohjelman kolmas juontaja Juha Perälä jätti homman ja Jaajo jäi studioon kahden Anni Hautalan kanssa.

– Sovittiin Annin kanssa, että panostetaan vielä vähän enemmän ja pidetään suosio. Monelle kuulijalle tuntuu olevan jopa helpotus, että meitä on siellä yksi vähemmän. Aloitimme Annin kanssa kahdestaan, joten tilanne on oikeastaan aika herkullinen.

Matkalla Espoosta studioon Linnonmaa kuuntelee puheohjelmia ja miettii samalla aamun ensimmäisiä aiheita.

– Moni ei ajattele sitä, että kaikki tehdään lennosta. Aamulypsy on kuin urheilusuoritus, minuuttipeliä. Kun biisi soi, on kolme minuuttia aikaa miettiä seuraavaa aihetta.

Koko päivän kestävään minuuttiaikatauluun suhteutettuna Linnonmaa näyttää hyvinkin rentoutuneelta Maria01-startup-keskuksen neukkarissa. Uuden työntekijän rekryhaastattelu painaa päälle, mutta kiire ei näy hänen vastatessaan kysymyksiin. Jaajo sanoo suosivansa yrityksissään rennon letkeää otetta, ja siihen hän tuntuu pyrkivän itsekin.

– Olen kyllä positiivinen, kultakala, jonka voi heittää minkälaiseen maljakkoon tahansa ja se selviää.

Kaikkien tuntema Jaajo

Kun mies astuu kotiovelta ulos, kaikkien tunteman Jaajon on tultava toimeen kaikkien kanssa. Kaupan tiskillä on oltava valmis juttelemaan vaikka broilerista mummon kanssa. Jos haluaa omaa rauhaa, on parasta oleskella kotona lasten kanssa tai suunnata mökille Varsinais-Suomeen.

– Pitää olla vain oma itsensä, mukava ja iloinen. Isäkin neuvoi, että kannattaa hoitaa asiat kaikkien kanssa hyvin. Suomi on liian pieni maa kusettaa ketään tai myydä paskaa. Se on ollut hyvä neuvo bisneksissä.

Aamulypsy loppuu kello 10, ja sarjayrittäjälle on vielä loppupäivä aikaa hoidella muita asioita.

– Yleensä menee tunnin verran puhelimessa ja meilissä. Käyn läpi eri firmojeni asioita, mitä pitää missäkin tehdä.

Teknologiayrittäjä, joka osaa tuskin muuttaa pistekokoa

Tämänhetkinen lempilapsi on VirtualTraveller, jonka idean Jaajo keksi vuoden 2015 Slushissa. Maria01:ssä sijaitsee yrityksen toimisto, jossa Jaajo työskentelee yleensä parina päivänä viikossa.

VirtualTraveller-sivustolla on 360-videoita maailman eri kohteista, joita pääsee tutkimaan virtuaalitodellisuuden avulla. Palvelu julkaistiin joulukuussa ja tammikuusta lähtien sitä on markkinoitu ahkerasti muun muassa Matkamessuilla ja Instagramissa.

– Katsojalle tämä on mahtava elämys, mutta palvelu palkitsee myös sisällöntuottajan. Hän voi vaihtaa videon katselukerrat lentopisteiksi, ja lähteä seuraavaan kohteeseen. Mukana on nyt Finnair, mutta tarkoituksena on saada muitakin lentoyhtiöitä mukaan.

Digitaaliseen matkailumarkkinointiin käytetään maailmassa 10 miljardia euroa, ja VirtualTraveller ottaisi siitä mielellään osansa. Yrityksellä on Instagramissa 350 000 seuraajaa ja Facebookissa 105 000 tykkääjää.

VirtualTravellerin myötä Linnonmaata kutsutaan Wikipediassa teknologiayrittäjäksi.

– Se on aika hyvin henkilöltä, joka osaa tuskin muuttaa pistekokoa Wordissä. Mutta yhteistyökumppanien haalimisen takia ansaitsen kyllä sen tittelin.

”Olen oppinut antamaan vastuuta muille”

Töiden jakaminen muille on ollut Linnonmaalle yksi yrittäjyyden oppi. Vaimo huomautti puolitoista vuotta sitten, että kaikkea ei tarvitse itse tehdä.

Neuvosta viisastuneena Linnonmaa huomasi, että esimerkiksi ExtremeRun sujui hyvin, vaikka hän ei itse ollutkaan tapahtuman juontaja.

– Olin kuvitellut, että juuri minun pitäisi se juontaa. Otin sitten kaverin siihen hommaan ja pääsin itse juoksemaan. Olen oppinut antamaan vastuuta muille.

ExtremeRun on yksi yrityksistä, sen Linnonmaa perusti vuonna 2010 ystävänsä Mika Hirvisen kanssa. Vantaalta lähtöisin oleva tapahtuma on levinnyt seitsemälle paikkakunnalle, ja osallistujia on vuosittain 10 000.

Myös Teee Clubin asioita hoitavat pääasiassa kaksi työntekijää.

– Kerran kuukaudessa pääsen pakkaamaan parituhatta t-paitaa. Puhelimet laitetaan kiinni, ja sessio kestää 7–8 tuntia. Siinä pääsee näkemään konkreettisesti, mitä on kaupankäynti.

Omat ja yrityksen rahat

Yrittäjäksi Linnonmaa alkoi tavallaan jo 14-vuotiaana. Hän päätti alkaa myydä hotdogeja ystävänsä Jessen kanssa Kulosaaren yläasteella. He tilasivat tuotteet tukusta ja tekivät puukäsityön tunnilla myyntikojun.

– Rehtori antoi vapaat kädet, ja saimme alkukassan oppilastoimikunnalta. Tytöt ompelivat meille kokin asut.

Hodarikioski oli auki kahdesti viikossa iltapäivien välitunneilla, ja kauppa kävi hyvin. Kaikki sujui loistavasti, kunnes rehtori alkoi kysellä kirjanpidosta.

– Hän tivasi, mitä oli jäänyt viivan alle. Olimme ostaneet myyntirahoilla polkupyörät. Aika nopeasti siinä oppi, mitä on kirjanpito ja että omat ja yrityksen rahat eivät voi mennä sekaisin.

Yrittäjyys oli tuttua jo kotoa, sillä Linnonmaan isällä oli perheyritys, joka toi maahan urheilutarvikkeita. Jaajo työskenteli yrityksessä 15-vuotiaasta lähtien ja 18-vuotiaana hän eteni pakettiauton kuljettajaksi.

– Siinä radiota kuunnellessa keksin, että haluaisin tehdä joku päivä juontajan hommaa.

Vuosituhannen vaihteessa Jaajo perusti Jessen kanssa firman, jonka ideana oli kehitellä tv-ohjelmia ja tuottaa mainoksia. Siinä sivussa syntyi Hymypoika-elokuvan käsikirjoitus, jonka ostaneen tuotantoyhtiön kautta Jaajo päätyi Räsypokka-ohjelman juontajaksi.

Ura viihdealalla oli alkanut, ja Jaajo löysi tiensä radioon. Kun hän alkoi saada säännöllistä kuukausipalkkaa, hän suunnitteli tekevänsä pelkästään radiotöitä. Radiossa kuluikin tiiviisti vuodet 2005–11.

Suomalaiset yrittäjät auttavat toisiaan

Omien yritysten lisäksi Linnonmaa on sijoittanut useisiin muihin yrityksiin. Hän toimii mielellään myös neuvonantajana aloittaville yrittäjille. Kun Nuorkauppakamarit valitsi Jaajon nuoreksi menestyjäksi vuonna 2016, valinnan perusteluna oli erityisesti se, että hän oli auttanut nuoria yrittäjiä uran alkutaipaleella.

– Otan Sanomatalolla vastaan yrittäjiä kerran pari kuukaudessa. Pyrin antamaan vinkkejä esimerkiksi, minkälainen myyntipuhe kannattaa olla tai miten haetaan tukea Tekesiltä tai sijoittajilta.

Sijoituskohteet Linnonmaa sanoo valitsevansa yrittäjän innostuksen perusteella.

– Sijoitan ihmiseen. Kun näen, että kaverissa on potentiaalia ja hän on fanaattinen oman ideansa suhteen, olen valmis sijoittamaan yritykseen.

Jaajo kertoo itsekin saaneensa tarvittavia neuvoja kokeneimmilta yrittäjiltä. Aina on ollut joku, jolle soittaa.

– Suomalaisten yrittäjien keskuudessa autetaan toisia. Olen voinut soittaa esimerkiksi Nokian entiselle toimitusjohtajalle Kalle Isokalliolle, jolta olen saanut syvällä kokemuksella hyviä vihjeitä. Myös isäni ja äitini ovat usein kertoneet näkemyksiään.

Menestymisen mittari on Linnonmaalle ollut se, että pystyy työllistämään muita.

– Unelmani ei ole ollut, että tienaisin miljoonia. Yrityksen ei tarvitse tuottaa hirveästi voittoa, riittää, että se pyörii omillaan ja työllistää. Olen edelleenkin tyytyväinen, kun pystyn palkkaamaan yhdenkin henkilön enemmän.

Hän sanoo pitävänsä ihmisiä sitä vaikutusvaltaisempina, mitä enemmän he työllistävät muita.

– Faijan firmassa oli kahdeksan ihmistä töissä, ja se oli mielestäni hienoa.

Omina vahvuuksinaan Linnonmaa pitää luovuutta ja joustavuutta.

– Osaan luovia hyviä ratkaisuja tilanteen mukaan ja osaan vakuuttaa nopeasti, miksi joitain juttuja pitää tehdä. Olen joustava muutoksille, en ole fakkiutunut tiettyihin ajatuksiin.

Päätökset syntyvät kuitenkin tarkan harkinnan jälkeen. Tärkeintä on peruspositiivinen ilmapiiri.

– Ulospäin voi näyttää, että touhotan ja vouhotan, mutta mietin hyvinkin tarkkaan, miten päätökset vaikuttavat tulevaisuuteen. Jos tekeminen aiheuttaa vain stressiä, ei firmaa ole syytä pitää pystyssä.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuvat: Tommi Anttonen

Juttu on kokonaisuudessaan Yrittäjä 1/2019 -lehdessä.

Tulorekisteri on ollut käytössä reilut kaksi kuukautta. Verohallinnon mukaan tulorekisteriin on annettu ilmoituksia alkuvuodesta 7,3 miljoonaa kappaletta. Tämä sisältää myös mitätöidyt ja korjaavat ilmoitukset. Noin 220 000 työnantajaa on ilmoittanut tietoja tulorekisteriin ja siellä on 2,1 miljoonan tulonsaajan palkkatiedot tammikuulta.

Verohallinto iloitsee tiedotteessa siitä, että ilmoituksista 85 prosenttia ilmoituksista on tullut teknistä rajapintaa pitkin tulorekisteriin eli ilmoittamisen prosessi on automatisoitu ja tiedot siirtyvät palkanlaskentajärjestelmästä suoraan tulorekisteriin. 11 prosenttia ilmoituksista on tullut latauspalvelun kautta ja neljä prosenttia verkkolomakkeella. Paperilla ilmoituksia on tullut vain 0,01 prosenttia.

Toisin sanoen, viranomainen on päässyt tulorekisteriuudistuksella yhteen tavoitteistaan.

Yrittäjien työtaakkaa tulorekisteri on lisännyt ja vähentänyt tuottavaa työaikaa. Automatisointi voi toki helpottaa tietojen käsittelyä, mutta kritiikkiä saa viiden kalenteripäivän aikaikkuna, jonka sisällä tiedot muutoksista täytyy rekisteriin ilmoittaa, jokainen erikseen.

Yrittäjämediat kertoi helmikuisessa jutussaan, miten tulorekisterin lisäämä työmäärä on koettu yrittäjien keskuudessa kohtuuttomaksi, järjestelmä hankalaksi ja lisäksi kustannukset kasvavat, kun yrittäjät tukeutuvat tilitoimistoihin ja muuhun apuun velvoitteista selvitäkseen. Tulorekisterin tavoite on alun perin ollut päinvastainen, eli hallinnollisen taakan keventäminen.

Kritiikistä nousee erityisesti esiin kolme ongelmakohtaa: palkkaennakoiden, matkakorvausten ja luontoisetujen ilmoittaminen tulorekisteriin.

Helmikuussa oululaisen Tilit tasan -tilitoimiston yrittäjä Johanna Rahkala kiteytti ongelman seuraavasti:

– Tulorekisteri ei taivu reaalimaailman palkanlaskentaan. Se ei hahmota palkkaennakkojen merkitystä.

Taloussanomat haastatteli yrittäjä Jari Kolehmaista, jonka mukaan verohallinto ja vakuutusyhtiöt siirsivät kaiken paperityön yrittäjälle. Nyt palkkaennakon maksaminen työntekijälle on paljon työläämpää kuin ennen.

Kolehmainen on menettänyt yöuniaan, ja yrittäjäystävien kesken on ollut puhetta jopa yrityksen lopettamisesta, sillä työmäärä on ajanut yrittäjiä loppuunpalamisen rajoille.

Esimerkiksi Rahkala ehdottaa, että tietoja ei tarvitsisi ilmoittaa kuin kootusti kerran kuussa. Se vähentäisi hallinnollista taakkaa.

Talouselämän haastattelema SuoraTyö Oy:n liiketoimintajohtaja Miika Halonen on sitä mieltä, että raportointitiheyttä ei kannata harventaa, sillä palkkatietojen reaaliaikaisuus helpottaa esimerkiksi Kelan etuuksien myöntämistä. Erityisesti sosiaaliturvauudistuksessa tulorekisteri on mahdollisuus.

Sen sijaan tulorekisterin ohjelmiston täytyisi palvella ihmisiä, eikä toisin päin. Rekisterin täytyisi kehittyä toimimaan niin, että tiedot toimitetaan tulorekisteriin automaattisesti samalla, kun palkka maksetaan sen kautta.

Verohallinto muistuttaa, kuinka tärkeää on, että tiedot ovat oikein, sillä niitä käyttävät useat eri viranomaiset ja tietojen perusteella tehdään esimerkiksi kansalaisten eläke- ja etuuspäätöksiä ja määrätään erilaisia maksuja. Mikäli tiedoissa on virheitä, ne tulee korjata viipymättä.

Yrittäjien ja tilitoimistojen työkuormaan ja muuhun stressiin lohtua on tarjolla vähän.

–Tulorekisteri on uusi palvelu ja uusi tapa toimia. Uuteen alkuun liittyy opettelua ja uusia toimintamalleja. Pikkuhiljaa kuitenkin asiat loksahtavat paikoilleen ja uudet toimintatavat muuttuvat rutiineiksi. Muutokseen tarvitaan aikaa ja kärsivällisyyttä, tiedotteessa kerrotaan.

Tutustu yrittäjän tulorekisterioppaaseen täällä. 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Matkailu on Suomessa 15 miljardin euron palveluteollisuustoimija, ja sen BKT-osuus on jo 2,6 prosenttia. Vahva kasvu tulee matkailuviennistä, joka nousi Visit Finlandin Tilastokeskukselta tilaaman tuoreimman matkailutilinpidon mukaan miljardilla, 4,6 miljardiin euroon vuonna 2017.

Matkailuteollisuus on Suomen viime vuosien menestyneimpiä ja dynaamisimpia toimialoja. Vuonna 2018 ulkomaiset yöpymiset nousivat uuteen ennätykseen, 6,8 miljoonaan.

Kun mukaan lasketaan epäsuoria kokonaisvaikutuksia, matkailun vaikutus bruttokansantuotteeseen oli World Travel & Tourism Councilin mukaan 18,8 miljardia euroa, joka on noin 8,3 prosenttia BKT:stä vuonna 2017. Vuoteen 2028 mennessä matkailun suora vaikutus BKT:hen on arvioitu kasvavan noin 24,3 miljardiin euroon, joka olisi noin 9,3 prosenttia BKT:sta.

Matkailuteollisuuden kasvuun on vaikuttanut muun muassa yhteistyö toimialan sisällä ja panostukset matkailuvientiin ovat realisoituneet poikkeuksellisen suurena euromääräisenä kasvuna. Tuoreimman matkailutilinpidon ennakkotietona ulkomainen matkailukysyntä eli matkailuvienti kasvoi 27 prosenttia eli miljardilla nousten 4,6 miljardiin euroon vuonna 2017. Matkailun tuottama arvonlisäys kasvoi kahdeksan prosenttia nousten viiteen miljardiin euroon. Matkailun osuus BKT:sta nousi ensimmäisen kerran 2,6 prosenttiin.

– Matkailuteollisuus on toimialana samaa kokoluokkaa kuin maa-, metsä- ja kalatalous yhteensä, ja puolet suurempi kuin elintarviketeollisuus, Business Finlandin Visit Finland -yksikön johtaja Paavo Virkkunen kertoo.

Matkailuteollisuudessa työskenteli viime vuonna yli 140 000 henkilöä eli 5,5 prosenttia työllisistä. Vuokratyövoima ja kaupan alan työpaikat eivät ole mukana työllisyyslaskelmissa. Hotelli- ja ravintola-alalla esimerkiksi tehdään vuokratyötä arviolta 6 000 henkilötyövuotta.

Vielä on kasvunvaraa

Suomi on matkakohteena verraten tuore, ja kasvupotentiaalia on vielä merkittävästi. Suomen osuus ulkomaisista yöpymisistä Pohjoismaissa oli ennakkotietojen mukaan 14 prosenttia vuonna 2018. Se on Business Finlandin mukaan selvästi vähemmän kuin mihin Suomella olisi mahdollisuus. Matkailualan strateginen tavoite on tulla pohjolan houkuttelevimmaksi kohteeksi ja nostaa alan jalostusarvoa kestävästi.

Suomen menestys maailman matkailumarkkinoilla on lisännyt kotimaisia ja ulkomaisia investointeja. Suomeen on suunnitteilla merkittävä määrä uusia hotelleja. Valtiollinen lentokenttäoperaattorimme Finavia investoi lentokenttien laajennukseen ja valmistautuu vuoteen 2030 mennessä vastanottamaan 30 miljoonaa matkailijaa. Investointien taustalla on suuret kasvuodotukset: Kansainvälinen matkailu kasvoi Maailman matkailujärjestön UNWTOn mukaan kuusi prosenttia viime vuonna ja näkymät tuleville vuosillekin ovat hyvät.

Mitä paremmin Suomi tunnetaan, sitä helpompi on myydä muutakin

Matkailu on yksi kilpailluimpia aloja maailmassa, jossa digitalisaatio on mullistanut kuluttajakäyttäytymisen. Visit Finland on tiivistämässä yhteistyötään muiden pohjoismaiden kanssa sekä kaukokohteissa Kiinassa, Intiassa ja USA:ssa, jossa kilpailu käydään ensin Euroopan ja muiden maanosien välillä. Suomeen tulevat matkailijat tyypillisesti vierailevat muissa Pohjoismaissa, ja myös Suomen sisällä tehdään kiertomatkoja.

Suomen matkailun vahvistuva maakuva tukee myös muita Suomen viennin kaupallisia tavoitteita. Mitä paremmin Suomi tunnetaan, sitä helpompi on myydä muutakin.

– Visit Finlandin tärkeimpiä tehtäviä vuonna 2019 on saavutetun tason ylläpitäminen sekä uuden kasvun hakeminen alati muuttuvassa maailmantilanteessa uusilta kasvumarkkinoilta. Kasvun työkaluina myös ympärivuotisen matkailutarjooman luominen ja markkinointi, digitaalisuuden tuominen matkailun liiketoimintamalleihin, sekä kestävään ja vastuulliseen matkailuun panostaminen, Virkkunen jatkaa.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Maan historian ensimmäinen Kuntajohdon Yrittäjyysvalmennuspäivä järjestettiin keskiviikkona Lappeenrannassa. Valmennuksen tuotti Suomen Yrittäjät yhteistyössä Lappeenrannan Yrittäjien kanssa.

Kaikki Suomen kunnat ovat strategisella tasolla yrittäjyysmyönteisiä, mutta arjen teot erottavat jyvät akanoista. Yrittäjyysajatteluun valmentava koulutus viranhaltijoille on tällöin avainjuttu.

Lappeenrannan koulutuspilotti esitellään valtakunnallisesti Lappeenrannan Holiday Club Saimaassa pidettävässä Suomen Yrittäjien Kunnallisjohdon seminaarissa 15.–16.5.

– Jotta kunta pystyy toimimaan yrittäjyyttä ja elinvoimaa tukien, viranhaltijoilla pitää olla ymmärrystä siitä, miten yritykset toimivat, ja millä perusteella ne tekevät liiketaloudellisia päätöksiä. Kun näin on, kunta osaa arvioida päätöstensä yritysvaikutukset realistisesti, sanoo kaupunginjohtaja Kimmo Jarva.

Kaupungin päätöksillä suuria vaikutuksia yrityksiin

Lappeenranta valikoitui pilottikohteeksi, sillä kaupunki haluaa aidosti parantaa yritysten toimintaolosuhteita. Lappeenranta haluaa myös parantaa asemiaan valtakunnallisissa kuntien välisissä vertailuissa yrittäjäystävällisyydestä.

Suomen Yrittäjien keväällä 2018 toteutettavissa Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyssä tulos kouluarvosanoilla mitaten oli 6,3. Tavoitteena on numeron parannus seuraavaan mittaukseen mennessä keväällä 2020.

– Yrittäjät itse ovat paras taho valaisemaan, mitkä konkreettiset asiat rohkaisevat yrityksiä investoimaan ja työllistämään. Ja toisaalta senkin, mitkä asiat johtavat siihen, että investoidaan muualle, kehuu Suomen Yrittäjien elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin valmennuksessa mukana olleita yrittäjiä.

Lappeenranta on ottamassa yritysvaikutusten arvioinnin vakituiseksi osaksi asioiden valmisteluprosesseja. Vaikutukset yrityksiin on tärkeää tunnistaa. Siinä tarvitaan useampikin silmäpari. Siksi yrittäjäjärjestö on hyvä kumppani kaupungille vaikutuksia arvioimaan.

Yritysvaikutusten arviointi ei takaa yrittäjyysmyönteisiä päätöksiä, mutta lisää niiden todennäköisyyttä.

– Mitä enemmän kunnassa on yrityksiä, sitä enemmän on myös tuottavuutta, työpaikkoja sekä elinvoimaa. Näitä saadaan esimerkiksi ryhdikkäällä maankäyttö- ja kaavoituspolitiikalla, sekä järjestämällä kaupungin palvelut markkinoita avaavalla ja tervettä kilpailua ruokkivalla tavalla, Grekin jatkaa.

Vaikutusarvioinnin onnistunut kehittäminen edellyttää aina kuntien viranhaltijajohdon, luottamuselinten ja Yrittäjien yhteistyötä.

Hoitokoti Päiväkumpu Oy:n yrittäjä Anne Kangas sanoo vanhempainvapaiden tuovan ison kuluerän vuosittain.

– On hyvä, että Kelalta saa 2 500 euron perhevapaakorvauksen, mutta se ei kata kaikkia kuluja.

Itsekin kahden pienen lapsen äitinä Kangas tunnistaa perheen ja työn yhdistämisen haasteet.

– Lasten hankinta on täysin työntekijän oma iloinen asia. Kulujen tulisi kuitenkin jakaantua tasaisemmin yhteiskunnalle, ei työnantajalle, hän korostaa.

Kantar TNS teki mielipidemittauksen Suomen Yrittäjien pyynnöstä, pitäisikö lapsista koituvia kuluja siirtää työnantajalta koko yhteiskunnan vastuulle. Kyselyyn vastasi 1078 ihmistä.

42 prosentin mielestä kustannuksia pitää siirtää koko yhteiskunnan vastuulle, 32 prosentin mielestä ei. 26 prosenttia vastaajista ei osannut ottaa asiaan kantaa.

Työntekijä-äidin perhevapaasta aiheutuu työnantajalle keskimäärin noin 8 000 euron kustannus. Työntekijäisän perhevapaa maksaa työnantajalle keskimäärin noin 4 000 euroa. Näihin summiin sisältyy Kelalta saatava 2 500 euron perhevapaakorvaus, jonka rahoitus kerätään työnantajilta.

Työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén Suomen Yrittäjistä korostaa, että kustannusten jakaminen parantaisi naisten työllisyyttä.

– Vanhempainvapaiden suorat kustannukset kompensoidaan työnantajalle kohtalaisen hyvin. Mutta suurin kuluerä tulee sairaan lapsen hoitovapaasta, jota ei kompensoida, Hellstén sanoo.

Anne Kankaan mukaan sairaan lapsen hoitovapaan kulut ovat isot myös heidän yrityksessään.

– Työntekijöinä on paljon pienten lasten vanhempia, joten poissaoloja tietenkin tulee ja sijaisia tarvitaan.

Kangas sanoo, että vanhemmuuden kulut voivat etenkin pienissä yrityksissä olla suhteellisen isot.

– Pienessä yrityksessä voi puolet porukasta olla yhtä aikaa vanhempainvapaalla tai kotona sairaan lapsen kanssa. Se on haastavaa ja voi aiheuttaa jopa kassakriisin.

Perhevapaan rahoitus verovaroista

Suomen Yrittäjät ei vastusta perhevapaita, mutta pitää kohtuuttomana, että niistä aiheutuvat kustannukset kaatuvat nykyjärjestelmässä niin suurelta osin yksittäisen työnantajan vastuulle.

– Perhevapaalla olevan toimeentulo tulee turvata, mutta rahoitus tulisi hoitaa verovaroista. Jos yrityksessä on huono kassatilanne, sen päälle tuleva työntekijän perhevapaa ja siitä aiheutuvat kustannukset saattavat kriisiyttää tilanteen, Hellstén sanoo.

Perhevapaiden palkallisuus ja siten tarve työnantajille maksettavaan kompensaatioon tulee työehtosopimuksista. Lainsäätäjän tahto on ollut, että vanhempainvapaat ovat palkattomia jaksoja, joiden ajalta työntekijän toimeentulo turvataan päivärahalla.

– Erityisesti yksittäiselle työnantajalle aiheutuvat kustannukset aiheutuvatkin isolta osin TES-järjestelmästä, ei lainsäädännöstä, Hellstén sanoo.

Hellstén muistuttaa, että kustannusten merkitys korostuu pienissä yrityksissä, joita valtaosa suomalaisyrityksistä on. Hänen mukaansa kustannusten tasaisempi jakautuminen yhteiskunnalle parantaisi myös nuorten työllistymistä.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Lakiuudistus antaa mahdollisuuden uudentyyppisten tavaramerkkien rekisteröinnille. Tulevaisuudessa tavaramerkkiä ei tarvitse esittää graafisesti, vaan se voidaan esittää nykytekniikan keinoin esimerkiksi multimediana tai liikkuvana merkkinä.

– Suomen tavaramerkkisääntely saadaan tälle vuosituhannelle, Suomen Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelä sanoo.

Voimaan tuleva sääntely edellyttää tavaramerkkejä käyttäviltä yrityksiltä toimia. Tavaramerkin tuottama yksinoikeus kohdistuu vain niihin tavaroihin ja palveluihin, joita varten merkki on rekisteröity. Suojan kohteen määrittämiseen käytetään tavara- ja palveluluokkia, joihin tulee uuden lain mukana muutoksia.

– Sen vuoksi myös tavaramerkin antaman yksinoikeuden kohde voi muuttua, Mäkelä sanoo.

Tavaramerkin rekisteröinti on voimassa kymmenen vuotta kerrallaan, minkä jälkeen se on uudistettava. Jotta tavaramerkki suojaisi edelleen niitä tavaroita ja palveluita, joita varten se on rekisteröity, yrityksen tulee tarkistaa luokitus ja tarvittaessa täsmentää sitä, kun tavaramerkki tulee lain voimaantulon jälkeen ensimmäistä kertaa uudistettavaksi.

Täsmennysilmoituksessa on esitettävä selkeästi ja täsmällisesti suojan piiriin kuuluvat tavarat ja palvelut, eikä yleisnimityksiä pääasiassa voisi käyttää.

– Rekisteröinnin uudistamisen yhteydessä on hyvä tilaisuus varmistaa, että tavaramerkin suojan laajuus on asianmukainen ja kunnossa, Mäkelä neuvoo.

Jos luokitusta ei täsmennä uuden lain mukaiseksi, tavaramerkin tuottama suoja voi muuttua. Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei tavaramerkki suojaakaan enää niitä tavaroita tai palveluita, joita varten se on haettu.

– On hyvä, että luokituksen täsmentäminen kytkettiin rekisteröinnin uudistamiseen. Täsmentäminen voidaan siten tehdä samalla kuin uudistaminen, eikä se pääse helposti unohtumaan, Mäkelä sanoo.

Muutoksia myös toiminimilakiin

Lakimuutos on merkittävä myös niille yrityksille, joilla ei ole tavaramerkkejä. Lakiin sisältyy mahdollisuus vaatia yrityksen toiminimeä kumottavaksi. Tällä tavoin käyttämättömät nimet voidaan saada muiden yritysten käyttöön.

Toiminimi eli yrityksen nimi on mahdollista kumota kokonaan tai osittain, jos sitä ei ole käytetty viiden vuoden aikana eikä käyttämättömyydelle ole hyväksyttävää syytä. Kumoamismahdollisuus koskee erityisesti sellaisia yrityksiä, joille on kaupparekisteriin merkitty toimialaksi niin sanottu yleistoimiala, eli ”kaikki laillinen liiketoiminta”.

– Vain käytössä oleva toiminimi saa suojaa ja suoja kohdistuu siihen toimialaan, jolla yritys toimii. Jos yrityksen toimialana on kaikki laillinen liiketoiminta, mutta yritys toimii esimerkiksi vain rakennusalalla, toiminimi voidaan kumota vaikkapa majoitus- ja ravitsemistoiminnan osalta, Mäkelä kertoo.

Laissa on varattu yrityksille kahden vuoden siirtymäaika, jonka kuluessa yritys voi maksuttomasti ilmoittaa kaupparekisteriin toimialan täsmennyksen. Lainmuutosten voimaantulo vahvistetaan myöhemmin.

Lisätietoa Yrittäjien sivuilla

Uusi tavaramerkkilaki PRH:n sivuilla

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

Beautyhair Sirpa Mansner Oy on yksi tunnetuimmista yrityksistä alallaan Suomessa. Ketjun ensimmäinen liike avattiin Helsingin Kalliossa vuonna 1967.

Yhtiön perustaja Sirpa Mansner ei ole enää itse mukana yrityksen päivittäisessä työssä, mutta vaikuttaa toimintaan hallituksen puheenjohtajana.

Mansner on seurannut kaksijakoisin ajatuksin nykyistä ammattikoulutusta. Hänen mielestään ammattiosaamisen merkitystä painotetaan liian vähän.

– Monella on liian kiire yrittäjäksi. Meidän alalla yrittäminen on riskaabelia, ainakin siinä vaiheessa kun valmistuu koulusta. Silloin on tyhjän päällä. En kehoita ketään avaamaan siinä vaiheessa omaa kampaamoa. Pitäisi välttämättä olla muutama vuosi toisen palveluksessa ja oppia ammatti kunnolla.  

– Kun itse olin koulussa, silloin oltiin samaan aikaan oppisopimussuhteessa. Kun valmistuin ammattiin, minulla oli jo asiakkaita valmiina, Mansner jatkaa.

Hän pitää liian aikaista yrittämistä "hukkainvestointina".

– Toisen asteen koulutuksessa pitäisi keskittyä ammatilliseen puoleen ja vasta sen jälkeen tulisi liittää mukaan yrittäjyysopintoja.

Mansner ei koskaan uskonut, miten isoksi hänen yrityksensä kasvaa.

– Tavoittelin 5-10 työntekijää, joka itse asiassa on edelleen iso määrä tällä alalla Suomessa. Minulla oli sellainen ajatus, että halusin oikean liikeyrityksen. En ajatellut, että tämä on pelkkä käsityöammatti, jossa nyperretään jotain jossain nurkassa.

Katso oheiselta videolta, mitä Mansner ajattelee naistenpäivästä ja sen merkityksestä.

Teksti ja video: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Moni on törmännyt viime päivinä verkkosivuille Google-mainonnan mukana tunkeutuneeseen huijausmainokseen, josasa kaupataan Bitcoin-Code -sijoituksia.

Yrittäjämediat on uutisoinut ilmiöstä aikaisemmin, jolloin se koski Facebookia. Tuolloin samaa mainosta levitettiin Iltalehden uutisen näköisversiona. Siitä on tehty myös MTV:n verkkouutisen näköisversio.

– Nyt tämän mainoksen levittämiseen käytettiin ensimmäisen kerran Google Adsia. Kyse ei siis ole enää ainoastaan Facebookin ongelmasta, turvallisuusasiantuntija Hannu Huttunen kertoo. Hän kehottaa jättämään mainos omaan arvoonsa.

Tällä kertaa mainostaja on tehnyt huijauksen Ylen verkkouutisen muotoon. Yle kirjoittaa asiasta täällä. Tällä hetkellä linkki ei ole enää voimassa.

Artikkelin muotoon tehty mainos väittää, että Leijonan luola -tv-ohjelmassa olisi kehuttu huijareiden kehittämää bitcoin-kaupankäyntialustaa. Huijarit kinuavat ihmisiltä sijoitusta, jolle luvataan tasainen tuotto. On myös mahdollista, että kyseinen huijaus levittää myös haittaohjelmaa.

– Tämä tuli vielä eilen joka paikassa vastaan, Suomessa törmäsin siihen ainakin Savon Sanomien verkkosivuilla. Käytännössä huijausmainos tulee vastaan kaikkialla, missä muitakin Google Ads -mainoksia.

Koska mainostaja maksaa Googlelle jokaisesta mainosklikkauksesta, Googlen pitäisi ainakin teoriassa pystyä tunnistamaan huijausmainoksen tekijä.

– Tein hieman omaa selvitystyötä, minkä perusteella mainoksen takana olisi brittiläinen yritys nimeltä Travel Row Ltd. Se oli tosin jo poistunut Britannian kaupparekisteristä. En usko, että kyseessä on oikea yritys.

Samainen huijaus on ollut Huttusen mukaan aktiivinen viimeisen puolen vuoden ajan. Google Ads mahdollistaa sille Facebookia selvästi laajemman näkyvyyden.

Kuvat: Getty Images / kuvakaappaus

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Pääministeri Juha Sipilä pudotti tänään uutispommin kertoessaan, että hän pyytää hallituksen eroa.

Suomen Yrittäjät on pettynyt sote-uudistuksen kaatumiseen, sillä se heikentää luottamusta poliittiseen järjestelmään.

– Hallituksen ja soten kaatuminen ei poista tarvetta uudistuksiin. Suomi tarvitsee kilpailullisuuden ja yrittäjyyden tuomaa dynamiikkaa, jotta kustannusten nousu voidaan taittaa, Suomen Yrittäjien elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin sanoo. 

Grekin muistuttaa, että seuraavan hallituksen muodostamista ei tarvitse odotella asioiden edistämiseksi. Kunnilla on ratkaisun avaimia jo käytössään.

– On asioita, joista vallitsee laaja yhteisymmärrys, kuten se, että tarvitaan leveitä hartioita järjestämään sotea. Toinen on se, että palvelusetelin kautta edistetään yrittäjyyttä. Palveluseteli on tapa ruokkia pienyrittäjyyttä, Grekin sanoo.

Vastuu siitä, että pienetkin toimijat voivat pysyä mukana, on Grekinin mukaan nyt kunnilla.

– Laajentamalla palvelusetelin käyttöä estetään alan keskittymistä ylikansallisille yrityksille tai julkisille monopoleille.

Kansalaiset ja pienet sote-yrittäjät häviäjinä

Hallituksen ero ja sote-uudistuksen kaatuminen lisäävät epävarmuutta. 

– Pienten sote-yritysten kauan kestänyt epävarmuus vain jatkuu. Ei ole ihme, että moni laittaa pillit pussiin. Pienyrittäjyys vähenee, ja ala keskittyy ylikansallisille sekä julkisomisteisille toimijoille. Erityisen ikävää tämä on kansalaisten ja pienten sote-yrittäjien näkökulmasta, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen arvioi.  

– Tilanne on vaikea myös kunnille, joiden kantokyky ei riitä, kun tarve sote-palveluille väestön ikääntyessä vain kasvaa. Soten uudistamista ei voi jättää tekemättä.

Mäkysen mielestä on ymmärrettävää, että hallitus pyysi eroa, kun sen ajama sote-uudistus kariutui. 

Jokaiselta puolueelta tultava uskottava sote-suunnitelma

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mukaan aamun tapahtumat sinetöivät se, että kevään vaaleista tuli juuri sote-vaalit.

– Jokaisen puolueen pitää esittää uskottava suunnitelma siitä, miten sote-palvelut järjestetään jatkossa, toteaa Pentikäinen. 

– Ensimmäisenä askeleena tulee nyt lisätä voimakkaasti palveluseteleiden käyttöä, ja siten turvata sote-palveluiden monimuotoisuus ja laatu, Pentikäinen jatkaa.

Suomen Yrittäjien mukaan seuraavan hallituksen tulee uudistaa rakenteita heti ensi töinään, jotta ihmisarvoa kunnioittava hoiva sekä julkinen talous eivät vaarantuisi. Yrittäjien linjauksen mukaan sote-uudistuksessa sote-järjestäjän on oltava vahva, järjestäjän ja tuottajan roolit on eriytettävä, valinnanvapautta on lisättävä ja markkinoiden monipuolisuudesta on huolehdittava.

Rakenteelliset uudistukset välttämättömiä 

– Suomessa täytyy seuraavan neljän vuoden aikana toteuttaa useita rakenteellisia uudistuksia. 2020-luvun on oltava kasvun vuosikymmen, sillä ilman kasvua on mahdoton nostaa työllisyysaste 80 prosenttiin. Korkea työllisyysaste on välttämätön, jotta Suomi selviää 2020-luvulla muun muassa ikääntymisen kasvattamista hoitokuluista, sanoo Yrittäjien toimitusjohtaja Pentikäinen. 

Suomen Yrittäjät haastaa kaikki puolueet tarttumaan tähän kasvutavoitteeseen. Tuleva hallitus ei voi laskea politiikkaansa nykyisen kasvu- ja työllisyysuran varaan. 

– Työmarkkinauudistuksia on tehtävä määrätietoisesti. Haluamme lisää sopimisen valtaa työpaikoille ja vahvempaa parlamentarismia. Työllistämisen helpottaminen, joustavuuden lisääminen, työllisyysasteen nostaminen ja työpaikkojen kehittäminen ovat tärkeimpiä tavoitteitamme työllisyysasteen nostamiseksi. 

toimitus(at)yrittajat.fi

Riihimäellä parturi-kampaamo Sinistä Helmeä pyörittävä yksinyrittäjä Tanja Mannelin ei pitänyt perhevapaata lapsensa syntymän jälkeen.

– Olin äitiyslomalla 7-8 kuukautta, siinä se. En pystynyt jäämään kotiin vanhempainvapaalle. Mies jäi hoitamaan lasta, koska hänen tulonsa ovat suuremmat.

Mannelinin mukaan pidempi aika kotona olisi merkinnyt hyvin todennäköisesti yrityksen kaatumista.

– Minulla ei ole varaa pitää työntekijää, vaikka tarvetta olisi. Tällä hetkellä olen siinä mielessä onnellisessa asemassa, että minulla on yksi osa-aikainen työntekijä, jonka voin kutsua töihin silloin, kun olen itse lomalla.

600 euroa käteen Kelasta

Mannelinin mukaan nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ei ole yrittäjien kohdalla onnistunut.

– Harva yksinyrittäjä pystyy pitämään vapaita. Jos olen pois 2-3 vuotta, menetän kaikki asiakkaani. Sen jälkeen ei ole enää yritystä, johon palata. Tilanne on täysin erilainen palkansaajan kohdalla. Yrittäjän asiakkaat eivät tule tuosta vain takaisin. 

Mannelin maksaa YELiä 28 prosenttia bruttotuloistaan. Se on euroiksi muutettuna yli 500 euroa kuukaudessa.

– Kun olin äskettäin kuukauden sairauslomalla, sain käteen Kelasta 600 euroa ja risat. Mielestäni sosiaaliturvamaksuja pitäisi ehdottomasti pienentää, etenkin pienyrittäjiltä.

Jotta Mannelin olisi pystynyt jäämään vanhempainvapaalle, hänen olisi saatava käteen selvästi nykyistä enemmän tuloa.

– Sama määrä kuin mitä saisin palkollisena eli hieman alle 2000 euroa. Se riittäisi asuntolainojen maksuun ja elämiseen.

Yrittäjät vaatii perhevapaiden jaksottamista

Suomen Yrittäjien syksyllä 2016 tekemään Yrittäjän sosiaaliturvakyselyyn vastanneista yrittäjävanhemmista vain noin puolet ilmoitti pitäneensä perhevapaata lapsensa syntymän tai adoption yhteydessä. Yrittäjä-äideistä vapaata oli kyennyt pitämään kuusi kymmenestä ja isistä vajaa puolet.

– Vaikka yrittäjillä on oikeus vanhempainpäivärahoihin, he eivät pysty pitämään perhevapaita. Tämä ei ole tasa-arvoista, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

– Päivärahapäivät pitää voida jakaa useampaan jaksoon ja nykyistä pidemmälle ajanjaksolle, hän jatkaa.

Tällä hetkellä kolmannes suomalaisista yrittäjistä on naisia. Yksi syy naisten aliedustukseen voi olla se, että yrittäjä-äitien on vaikea pitää perhevapaita.

Pentikäinen uskoo että eduskuntavaalien jälkeen valittava uusi hallitus joutuu tarttumaan uudestaan perhevapaauudistukseen, joka törmäsi seinään tällä vaalikaudella. 

– Siinä on poliitikoilla erinomainen mahdollisuus edistää tasa-arvoa: perhevapaauudistus on tehtävä niin, että myös yrittäjät pystyvät oikeasti pitämään perhevapaansa. 

Kolmannes suomalaisnaisista harkinnut yrittäjyyttä

Tuore EU-tasoinen tutkimustulos kertoo, että taloudellinen epävarmuus (66 %) ja rahoituksen puute (44 %) ovat suurimmat esteet suomalaisnaisten yrittäjyydelle. Kyselyyn vastasi 1 000 suomalaisnaista ja 150 suomalaista yrittäjänaista.

Yrittäjyys on kuitenkin monen suomalaisnaisen haaveissa. Tutkimukseen vastanneista noin joka kolmas harkitsee tai on harkinnut yrittäjyyttä.

– Moni tutkimukseen vastanneista ei ollut kuullut yrittäjyyttä tukevasta EU-rahoituksesta tai ainakaan siitä ei tiedetty juuri mitään. Etenkin nuorille yrittäjille tämä rahoituksen muoto oli melko tuntematon, Euroopan komission Suomen-edustuston vt. päällikkö Maria Blässar sanoo.

Yrittäjänaiset kertoivat tulosten mukaan, että he käyttäisivät EU-rahoitusta yrityksen markkinointiin, viestintään ja mainontaan, koulutukseen sekä erilaisiin palveluihin, kuten tilitoimisto- tai lakipalveluihin.

Teksti ja kuvat: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Mukaan valitut yritykset ovat Air0 Oy, Convion Oy, Cozify Oy ja Dimensium Oy Espoosta, CHAOS Architects Oy, Lumine Lighting Solutions Oy, Mapita Oy ja Neuroflux Oy Helsingistä, Citynomadi Oy Tampereelta, eRENT Solutions Oy ja Pilaster Oy Turusta, Flexbright Oy Haukiputaalta, Lehtovuori Oy Ylöjärveltä, Loiste Energia Oy Kajaanista sekä Masinotek Oy Vantaalta.

Valittujen yritysten liikeideat liittyvät sisäilmanpuhdistimiseen, energiatehokkuuteen, mallintamiseen, virtuaalipalveluihin, erilaisiin IoT-ratkaisuihin, valaistukseen, konevuokraukseen, kaupunkikalusteisiin, energiantuotantoon, liikeantureihin, karttapohjaiseen suunnitteluun sekä talotekniikkaan.

Yritysvalinnoissa tuomaristo painotti liikeideaa ja sen skaalautuvuutta, kasvupotentiaalia sekä tiimin kykyä toteuttaa kasvu. Tuomaristossa mukana ollut YIT:n asumisen palveluiden johtaja Pekka Helin oli positiivisesti yllättynyt hakijamäärästä.

– Laaja hakijajoukko kuvastaa hyvin Smart City -aihealueen ajankohtaisuutta ja siihen kohdistuvaa mielenkiintoa. Tulevilta sparrauspäiviltä odotan, että pääsemme yhä syvällisemmin perehtymään nyt valittuihin kasvuyrityksiin ja pohtimaan asiakkaillemme lisäarvoa tuottavia Smart City -sovelluksia, Helin tiivistää.

Rambollin suunnittelupäällikkö Mika Kovasen mukaan valitut yritykset antavat hyvän läpileikkauksen Smart City -teemaan.

– Hakemuksista tuli hyvin esiin, kuinka laaja kokonaisuus Smart City -teema todella on, Kovanen korostaa.

Helinin ja Kovasen lisäksi tuomaristossa olivat mukana Tuomas Qvick Schneider-Electricisiltä, Juha Valtari Rambollista, Hanna Niemi-Hugaerts ja Timo Ruohomäki Forum Virium Helsingistä sekä Antti Ruuska VTT:ltä.

Mukaan valittuja yrityksiä sparrataan 27.3. sekä 25.4. Helsingissä. Tällöin eri alojen asiantuntijat eli myllärit haastavat ja auttavat yrityksiä pääsemään omiin kasvutavoitteisiinsa. Asiantuntijat ovat kansainvälistymisen, myynnin, rahoituksen, markkinoinnin, johtamisen ja juridiikan alalta. Kukin yritys kohtaa Kasvupolun aikana yhteensä 10 asiantuntijaa 45 minuutin luottamuksellisissa tapaamisissa.

Tuomaristo valitsee Kasvupolun päätteeksi kaksi parasta yritystä, jotka etenevät jatkosparrauksiin ja lokakuussa 2019 järjestettävään valtakunnalliseen finaaliin, Kasvu Open Karnevaaliin.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

Kontioniemellä sijaitseva Hoivakoti Vilina erottuu viimeaikaisesta hoivakotikeskustelusta edukseen. Vilinan toiminnasta ei ole tehty yhtäkään kantelua aluehallintovirastoon.

Yrittäjä ja hoivakodin johtaja Eija Weeman pitää salaisuutena hyvää yhteistyötä omaisten ja työntekijöiden kanssa.

– Jokaiselle on tärkeää se, että asukkaita hoidetaan hyvin. En tee tätä vain rahan takia, Weeman tiivistää.

Raha on silti tärkeässä roolissa, sillä kuten muissakin yrityksissä, myös hoivakodissa on hoidettava palkkakustannukset ja jotain pitäisi vielä jäädä yrittäjän omaankin taskuun.

Tunneyrittäjävideolla seurataan 89-vuotiaan Vienon tunnelmia yhden päivän aikana. Vienon omaiset päättivät valita Vilinan tiukan kilpailutuksen jälkeen.

– Esperin vuorokausihinta oli 50 senttiä edullisempi, Weeman kertoo ja myöntää, että kilpailu asiakkaista on hoivakotialalla kovaa.

Weemanin mukaan joidenkin asiakkaiden kilpailutuksissa on huomattu, että hintaerot voivat kasvaa suuriksikin. 

– Usein kilpailutuksissa hoivakodit peilaavat niihin hintoihin, joilla edelliset asiakkaat on saatu.

Palveluseteli kattaa hoidon ja ruuan

Nykyisin suurin osa asiakkaista tulee hoivakotiin palvelusetelillä. Pohjois-Karjalan alueella toimivan Siun soten palvelusetelin arvo on 108 euroa vuorokaudessa.

Kilpailutuksen kautta vuorokausihinta voi laskea selvästi alle 100 euroon.

– Olen kuullut, että edullisin hinta on ollut 76 euroa vuorokaudessa. Minä en ole ottanut asiakkaita sisään niin halvalla. Käytännössä tuolla 76 eurolla pitää antaa yhtä hyvää hoitoa kuin 108 eurolla, Weeman sanoo.

Palvelusetelillä katetaan hoivakodin asukkaan hoito ja ruoka. Asukas maksaa itse vuokran, lääkkeet ja muut henkilökohtaiset menonsa.

– Käytännössä asukas maksaa meillä vuokrastaan noin 480 euroa. Asumistuki tiputtaa hieman vuokran osuutta, Weeman jatkaa.

Muistisairaiden asukkaiden kohdalla omaiset hoitavat vuokran maksun. Asukkailla mukaan edunvalvoja, joka voi olla omainen tai sen voi maistraatin kautta.

– Itse hoidan joidenkin asiakkaiden hankintoja. Omaisten kanssa on sovittu, että voin vaikka käydä ostamassa asukkaalle vaatteita tämän rahoilla.

Teksti ja video: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi