Listauksessa ovat mukana viime viikolla AAA-luokkaan nousseet yritykset.  Listalla on yhteensä 104 yritystä. 

AAA-Luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain 2 prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Samsung Galaxy A80 tulee myyntiin Suomessakin suosituksi nousseeseen keskihintaluokkaan. Noin 670 euron hintainen puhelin sijoittuu ominaisuuksiltaan hyvin lähelle huippupuhelimia.

Laitteen kiinnostavin ominaisuus on kääntyvä kamerarakenne, jonka ansiosta takakameran laadukkaampi optiikka saadaan käyttöön myös selfie-kuvissa.

Näytön takaa esiin liukuva kamerarakenne sisältää kolme eri kameraa, jotka käyttäjä voi kääntää kuvaamaan myös edestä. Käytössä ovat 48 megapikselin pääkamera, kahdeksan megapikselin ultralaajakulmakamera sekä 3D-syvyyskamera. jälkimmäisellä kuviin saa niin kutsutun bokeh-efektin, jossa tausta näkyy epätarkkana. Kyseinen ominaisuus on käytössä myös videokuvauksessa.

Galaxy A80:ssa on 6,7-tuumainen näyttö, jonka alle on sijoitettu sormenjälkilukija tilan säästämiseksi. Laite tukee pikalatausta. Tallennusmuistia on käytössä 128 gigatavua.

Kuva: Samsung

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Järvenpään Citymarket on valittu ehdolle maailman parhaaksi ruokakaupaksi viiden muun finalistin kanssa. Kyseessä on brittiläisen kaupan alan tutkimusyhtiö IGD:n järjestämä kilpailu. Voittaja selviää Lontoossa marraskuun 7. päivänä.

Koskaan aikaisemmin suomalainen ruokakauppa ei ole päässyt kilpailun finaaliin.

– Itkin onnesta, kun kuulin finaalipaikastamme, Järvenpään Citymarketin kauppias Markku Hautala sanoo Iltalehden haastattelussa.

IGD tekee analyysejä maailman ruokakaupoista. Sen edustajat kiertävät paikan päällä arvioimassa kauppoja. Hautalan mukaan Järvenpäässä käytiin kesäkuussa. Yksi finaaliin pääsyn kriteereistä on innovatiivisuus.

Ensimmäisen kerran Järvenpään Citymarket nousi otsikoihin, kun siitä tuli Euroopan suurin sushi-myyjä. Jutun aiheesta voit lukea täältä.

Sen jälkeen Hautala on lanseerannut kaupassaan muun muassa oman huippuravintolan, oman jäätelön, oman lihaleikkaamon ja viinidelin. Parhaillaan kauppias puuhaa kauppaan kokkikoulua.

– Koko ajan mietin, että osaammeko kuunnella asiakasta ja mitä kivaa tuomme kauppaan seuraavaksi. Maailmalta löydämme asioita, joita haluamme tuoda tänne Järvenpäähän, Hautala kertoo Iltalehdelle.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Alle 120 euron hintaluokassa on totuttu siihen, ettei puhelimelle välttämättä tarjota kovinkaan laajaa päivitystukea. HMD Globalin uusin Nokia-puhelin erottuu joukosta muun muassa siinä, että laitteen käyttöjärjestelmänä on uusin Android 9.

Nokia 2.2 tuli Suomessa myyntiin eilen maanantaina. Laite kuuluu Googlen Android One -ohjelmaan, mikä takaa sille käyttöjärjestelmäpäivitykset kahdeksi vuodeksi.

Lisäksi puhelimelle luvataan kolmen vuoden säännölliset tietoturvapäivitykset. Tämän takia laite on potentiaalinen hankinta myös työkäyttöön.

Kuten muutkin Nokia-puhelimet, myös Nokia 2.2 käyttää niin sanottua "puhdasta" Androidia ilman päälle liimattua valmistajan omaa käyttöliittymää.

Nokia 2.2:n ominaisuuksiin lukeutuvat muun muassa kasvojentunnistus ja 13 megapikselin kamera. Laitteessa on 5,71-tuumainen kosketusnäyttö. Etukameran kennon koko on viisi megapikseliä.

Kuva: HMD Global

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Tämä juttu on osa Vuoden luetuimmat jutut -sarjaa. Yrittajat.fi julkaisee sarjaa kesän aikana. Alkuperäinen artikkeli julkaistu 29.1.2019

On kulunut runsaat neljä vuotta siitä, kun Joroisissa sijaitsevan hotelli Joronjäljen persoonallinen yrittäjä Auvo Puurtinen teki itsensä tunnetuksi Jyrki Sukulan isännöimässä Hotellit Kuntoon, Jyrki Sukula -ohjelmassa.

Sittemmin Joronjälki on laitettu myyntiin, mutta ostajaa paikalle ei ole löytynyt.

– Kaikkihan minulla on aina myynnissä. Myyn ihan mitä vaan. Nyt hotellin hintaa on pudotettu ihan kunnolla.

Tv-ohjelmassa Puurtinen huseerasi hotellissaan kahden työntekijän kanssa. Nykyisin isäntä vastaa kaikesta yksin. Yrittäjäsanomille Puurtinen kertoo tekevänsä jopa 140-tuntista työviikkoa.

– Pesen pyykit ja silittelen, siivoan huoneet ja kokkaan, hän luettelee. Haastattelupäivän aamuna Puurtinen on aloittanut työnsä neljältä aamuyöllä. Tammikuussa asiakkaita on tavallista vähemmän liikkeellä.

Saattaa kuulostaa siltä, että Puurtinen asuu työpaikallaan. Näin ei ole, sillä mies käy nukkumassa lähellä sijaitsevassa kodissaan. 

– Jaksaminen on korvien välissä. Sama asia kun urheilijoilla: kun haluaa voittaa, pystyy ylittämään itsensä.

"Minusta tehtiin kokki, vaikka en sellainen ole"

64-vuotias yrittäjä on varautunut myös siihen vaihtoehtoon, että hotelli ei mene kaupaksi.

– Jos en saa myytyä, teen töitä hautaan asti. Sinänsä osakeyhtiöstä on helppo luopua. Eikä tästä velkaa jää. Valtiolta saa pientä eläkettä, kyllä minä sillä pärjään kun kuluja ei ole oikeastaan lainkaan.

Puurtinen ei ole liiemmin nähnyt aikaa hotellin myynti-ilmoituksiin.

– En ole ilmoitellut. En oikein luota kiinteistövälittäjiin. Puskaradio on paras.

Joronjälki tekee Puurtisen mukaan siedettävää tulosta. Tv-ohjelman esityksen jälkeen myynti tosin romahti.

– Kaikki säikähtivät kun keittiötä provosoitiin. Minusta tehtiin kokki, vaikka en sellainen ole. 

Ohjelmassa Sukula nimitti Puurtista "einoleinoksi" tämän runollisen kielenkäytön takia. Yrittäjä onnistui leipomaan runollisia lausahduksia lähes asiasta kuin asiasta.

Lopulta runoilijan maine eskaloitui niin, että ystäväviensä kehotuksesta Puurtinen päätti kirjoittaa runokirjan. Hän kustansi sen itse ja onnistui myymään tuhansia kappaleita. Oheistuotteiden myynti helpotti taloudellista tilannetta.

– Viidessä tunnissa kirjoitin kirjan ja myin sitä yhdessä päivässä 500 kappaletta. Sain Jenni Haukioltakin kiitoskirjeen.

"Ihmiset tulevat pussailemaan ja halailemaan"

Kotipaikkakunnallaan Joroisissa Puurtinen on tunnettu hahmo, mutta kenties vielä tunnetumpi Joroisten ulkopuolella, pitkälti kiitos Sukulan tähdittämän ohjelman.

– Julkisuus näkyy ja tuntuu edelleen. Ihmiset tulevat pussailemaan ja halailemaan. Moni on sanonut ohjelman nähtyään, että olen liian kiltti. En minä ole kiltti, hän korjaa.

Joronjäljestä on tullut ennen kaikkea matkailunähtävyys. Suurin osa haluaa nähdä itse yrittäjän, jonka hymykuva komeilee valtatien varressa. Puurtinen myöntää, että hänen toimeentulonsa on täysi matkailijoiden varassa.

– Henkilö vetää enemmän kuin talo. Eivätkä paikalliset ihmiset täällä käy. Paikallisia kirkonkylässä on pari tuhatta asukasta. Heistä 90 prosenttia on yli 70-vuotiaita.

Haasteidenkin keskellä Puurtinen on vakuuttunut siitä, että oli oikea ratkaisu lähteä mukaan tv-ohjelmaan.

– Ensin olin kuolla nauruun. En voinut kuvitella, että olisin niin suosittu. Ohjelmasta oli taatusti enemmän hyötyä kuin haittaa. Se tuli niin monta kertaa uusintana, että mainosarvo olisi valtava rahallisesti mitattuna. Jos olisin markkinamies ja olisin käyttänyt näkyvyyden hyväkseni, se olisi ollut miljoonan arvoinen.

Kuva: Joroisten Lehti

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kiinteistönvälitysalan lainsäädäntöä muutettiin vuonna 2016. Nykyisin välitysliikkeen henkilökunnasta puolella täytyy olla laillistettu kiinteistönvälittäjän pätevyys. Aikaisemmin riitti, että yhdellä työntekijällä oli alan pätevyys.

Alalla lakimuutosta on enimmäkseen kiitelty, mutta yrittäjälle se voi tuottaa yllättäviä tilanteita.

– Lakimuutos on vaikuttanut selvästi siihen, ettei välitysliikkeeseen voi palkata hyvää myyjää pelkkien myyntitaitojen perusteella, Riihimäellä ja Hyvinkäällä toimivan Luottovälittäjä Oy LKV:n yrittäjä Juha Andersson sanoo.

Andersson huomauttaa, että välitysalan yrittäjä ottaa aina riskin palkatessaan henkilön, jolla ei ole lkv-pätevyyttä.

– Jos palkkaan henkilön, jolla ei ole pätevyyttä ja joku pätevä lähteekin pois, täytyy miettiä irtisanonko jonkun työntekijän. Vaihtoehtoisesti on löydettävä lkv-pätevä välittäjä tilalle.

Lain mukaan 50 prosentin lkv-pätevyysvaatimus täytyy paikata kolmen kuukauden kuluessa.

”Pelkällä koulutuksella ei tule hyväksi myyjäksi”

Lkv-pätevyyden saa läpäisemällä Keskuskauppakamarin kokeen. Kokeesta päästetään läpi yksi kolmasosa osallistujista.

– Oman yritykseni kohdalla onni on se, että meillä on tällä hetkellä todella päteviä työntekijöitä ja lähes kaikilla on alan pätevyys.

Andersson kannattaa lkv-pätevyysvaatimusta, mutta myöntää usein pohtineensa, onko lain mukainen vaatimus tarpeen.

– Välitystoiminnassa täytyy olla osaamista, muuten tämä homma ei kannata. Pelkästään koulutuksella ei kuitenkaan tule hyväksi myyjäksi. Mieluummin otan hyvän myyjän kuin pelkästään paperilla hyvältä näyttävän laillistetun kiinteistönvälittäjän, yrittäjä tunnustaa.

”Alan ongelma on provisiopalkkaus”

Kiinteistönvälitysalalla provisiopalkkaus on tavallista. Andersson myöntää, että varsinkaan nykyisessä markkinatilanteessa myyjille ei voida maksaa kiinteää kuukausipalkkaa.

– Missään nimessä työvoimasta ei ole tällä hetkellä ylitarjontaa. Hyvät myyjät ovat kysyttyjä alasta riippumatta. Hyvät myyjät myös tietävät sen, että alalla on vaikea markkinatilanne muun muassa pankkien kiristyneiden lainapäätösten takia.

Andersson toivoo, että nuoret innostuisivat nykyistä enemmän kiinteistönvälityksestä.

– Ala kiinnostaa nuoria, mutta monella on siitä liian ruusuinen kuva. On nähty mediasta että välittäjät juovat samppaanjaa ja syövät vaahtokarkkeja. Se ei ole totuus. Tämä on rankkaa työtä eikä kauppaa välttämättä synny ensimmäisen kuukauden aikana. Hyvillä ja tehokkailla tekijöillä on kuitenkin hyvät ansaintamahdollisuudet.

Nuoria kaivataan etenkin siksi, että alaa vaivaa välittäjien ikääntyminen.

– Hyviä myyjiä on, mutta hekin ikääntyvät huolestuttavasti. Esimerkiksi täällä Riihimäellä välittäjien keski-ikä on 50-55 ikävuoden paikkeilla.

Kaupunkien oma välitystoiminta ihmetyttää

Lain mukaan kiinteistönvälitykseksi katsotaan yritystoiminta, jossa välittäjä saattaa ostajan ja myyjän yhteen ja tavoittelee toiminnallaan taloudellista hyötyä.

Andersson on viime vuosina seurannut ihmetyksellä kaupunkien omistamien yksityisten yritysten välitystoimintaa. Ne saattavat välittää liike- ja toimistotiloja perimättä välityspalkkiota, jolloin Aluehallintovirasto ei valvo toimintaa lainkaan.

– Toisin sanoen nämä kaupunkien yritykset voivat pilata koko alan maineen tekemällä mitä sattuu joutumatta tekemisistään vastuuseen. Heitä eivät koske samat tiukat säädökset kuin esimerkiksi meitä. Kyseisissä yrityksissä ei tarvitse olla laillistettuja kiinteistönvälittäjiä eikä yrityksen toimitusjohtajalta edellytetä lkv-pätevyyttä.

Anderssonin mielestä sääntöjen pitäisi olla samat kaikille alalla toimiville.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kauppalehti kertoo suomalaisesta IQM:stä, joka tähtää ensimmäisen kvanttitietokoneen rakentamiseen. Yhtiö on kerännyt 11,2 miljoonan euron siemensrahapotin ja aikoo nyt palkata 20 työntekijää.

Aalto-yliopistosta ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä ponnistava IQM onnistui keräämään sijoituksen kansainvälisiltä sijoittajilta. Mukana on myös suomalaisia pääomasijoitusyhtiöitä.

Yritys on perustettu viime vuonna. Kauppalahden haastattelussa IQM:n perustaja Mikko Möttönen kertoo, ettei yrityksellä ole käytännössä ollut toimintaa ennen rahoituksen saamista.

Kvanttitietokoneesta povataan seuraavaa isoa mullistusta, joka mahdollistaa kokonaisten uusien toimialojen syntymisen. Sellaista kehittävät maailmalla muun muassa IBM ja Microsoft. Kvanttitietokoneen laskentatehon odotetaan mullistavan esimerkiksi lääkkeiden kehitystä.

– Lähdemme rakentamaan tietokonetta, jollaista kukaan muu ei ole koskaan aiemmin rakentanut, Möttönen sanoo Kauppalehdelle.

Yksi rahoittajista on suomalainen pääomasijoitusyhtiö Maki.vc.

– Tällä alueella on pakko olla rahaa pohjalla, ja tämä on toimialalla pieni rahoitus, Maki.vc:n partneri Ilkka Kivimäki kommentoi lehdelle. Hänen mukaansa "tähdet tuntuivat olevan kohdillaan" IQM:n tapauksessa.

Mikko Möttönen johtaa kvanttitietokoneisiin erikoistunutta tutkimusryhmää Aalto-yliopistossa. Mukana yrityksessä on samassa laboratoriossa työskennellyt Juha Vartiainen.

IQM aikoo käyttää rahoitusta oman laboratorion perustamiseen.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 239 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Ikäihmisten kotihoitoon Hyvinkäällä keskittyvä Terveydelle Oy perustettiin vuoden 2017 vappuna.

– Koska kyseessä on luvan- ja ilmoituksenvarainen toiminta, minun piti ensin tehdä ilmoitukset sosiaalipalveluista kunnille ja hakea lupaa terveyspalveluiden tuottamiseen Aluehallintovirastolta, yrittäjä Taija Tetri-Kivikangas kertoo.

Liiketoiminta lähti liikkeelle odotettua pirteämmin. Aluksi Tetri-Kivikangas toimi yrittäjänä sivutoimisesti virkavapaalla.

– Puoli vuotta meni ja irtisanouduin. Sai opintoni valmiiksi ja ryhdyin kokopäiväiseksi yrittäjäksi. Puolen vuoden päästä siitä huomasin, että en pärjää yksin. Palkkasin osa-aikaisen terveydenhoitajan avuksi.

Saman vuoden maaliskuussa avuksi tuli myös alihankintana töitä tehnyt yrittäjä ja syyskuussa 2018 yritykseen palkattiin toinen kokopäiväinen lähihoitaja.

– Vuosi 2018 oli aika vauhdikas. Sen takia ryhdyimme tilitoimistoni kanssa pohtimaan yhtiömuodon muuttamista osakeyhtiöksi, Tetri-Kivikangas kertoo.

Yllätys Aluehallintovirastosta

Prosessista ei tullut niin yksinkertainen kuin yrittäjä oli kuvitellut.

– Olin saanut tilitoimistosta ja alan juristilta sellaisen ohjeistuksen, että jos yrityksen liikevaihto ylittää 50 000 euroa vuodessa, kannattaa miettiä muutosta osakeyhtiöön.

Y-tunnuksen vaihtuminen toi mukanaan yllätyksen, kun Aluehallintovirasto tulkitsi osakeyhtiön kokonaan uudeksi yritykseksi.

– Syynä oli luvanvarainen toiminta ja se, että päädyin yhtiömuodon muutoksen yhteydessä muuttamaan yrityksen nimen. Lopputulos oli se, että jouduin käymään uudestaan läpi kaikki luvanhakuprosessit. Tämä tuli yllätyksenä, koska yrityksen toiminnassa mikään ei ollut muuttunut, henkilöstö oli sama ja yritys tuotti samoja palveluita. Myös kaikki lupamaksut piti maksaa uudestaan, yrittäjä muistelee.

Paperityötä oli Tetri-Kivikankaan mukaan paljon.

– Se vei varmasti kymmeniä työntunteja. Useampia viikkoja piti odotella, että asiat etenivät. Aikaa meni käytännön asioihin, muun muassa yrityksen auton, liiketilojen ja liittymien muuttamiseen osakeyhtiölle. Lisäksi tuli yllättäviä maksuja, mitä en ollut odottanut. Esimerkiksi leasing-auton siirtäminen osakeyhtiölle maksoi 300 euroa.

"Palkat piti maksaa kahdessa erässä"

Haasteita tuli yllättäen myös laskutuksesta.

– Yhtiömuodon muutos tapahtui kesken kuukauden, jolloin laskut piti lähettää kuukausiasiakkaille kahdessa erässä. Alkukuu laskutettiin toiminimeltä ja loppukuu osakeyhtiöltä. Näin laskutus piti ohjeiden mukaan hoitaa, jotta se meni juridisesti oikein. Samoin työntekijöiden palkat maksettiin kahdessa erässä. Jos olisin tämän tiennyt, olisi ollut fiksumpaa tehdä muutos kuukauden tai vuoden päätteeksi.

Tetri-Kivikankaan mukaan yhtiömuodon muutokset näkyvät pidemmällä aikavälillä.

– Suurimmat vaikutukset ovat verotuksellisia, koska liiketoiminta kasvaa. Omaa roolia uusi yhtiömuoto on muuttanut siten, että hallinnollisten asioiden hoito vie koko ajan enemmän aikaa. Aluksi tein kaiken asiakastyön itse. Nyt kun työntekijöitä, olen siirtynyt jonkin verran asiakastyöstä hallinnoimaan ja tekemään suunnittelua.

Yrittäjä neuvoo yhtiömuotoa muuttavia selvittämään huolellisesti etukäteen mitä kaikkea osakeyhtiöksi muuttaminen edellyttää.

– Kannattaa selvittää, mitkä ovat muutoksen taloudelliset kustannukset ja jos yrityksen toiminta on luvanvaraista, mikä on lupien käsittelyaika. Jos vasta pohtii yrityksen perustamista, kannattaa miettiä jo alussa suoraan osakeyhtiön perustamista etenkin, jos suunnittelee oman liiketoiminnan kasvattamista. Näin jälkiviisaana itselleni olisi ollut fiksumpaa perustaa suoraan osakeyhtiö. Kannattaa myös pyytää neuvoja alan ammattilaisilta, minulla oli apuna hyvä tilitoimisto ja sain myös juridista neuvontaa.

Lue myös muut yhtiömuodon muuttamista käsittelevät juttumme täältä, täältä, täältä ja täältä.

Kuva: Taija Tetri-Kivikankaan albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Apple on tehnyt muutoksia kannettavamallistoonsa. Kaikkiin Macbook Pro -malleihin on lisätty Touch Bar -kosketuspainikerivi ja Touch ID -sormenjälkitunnistus. MacBook Pron 13-tuumaisissa malleissa on jatkossa neliydinprosessori, True Tone Retina -näyttö ja Applen oma T2-turvapiiri.

MacBook Air -mallissa on jatkossa True Tone -näyttö, jonka Apple esitteli viime vuonna. True Tonen ansiosta näytön välilämpötila muuttuu ympäröivän tilan mukaan.

Samalla kun Apple julkaisi uudet kannettavamallit, se lopettaa 12-tuumaisen MacBookin ja edellisen sukupolven MacBookm Airin myynnin.

Apple on tehnyt muutoksia myös hinnoitteluun. MacBook Airin hinta laskee sadalla eurolla 1279 euroon. Tekniset ominaisuudet kuten muistin määrä ja suorittimen nopeus eivät ole muuttuneet. Sen sijaan Airiin saa jatkossa enimmillään teratavun SSD-muistin, kun aikaisemmin tarjolla on ollut 1,5 teran muistivaihtoehto.

Kuva: Apple

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Transfer-tiedonsiirtopalvelu erottuu kilpailijoistaan siirron enimmäismäärällä. Palvelun käyttäjä voi lähettää kerrallaan 100 gigatavun verran tiedostoja.

Esimerkiksi suositun Wetransfer-palvelun ilmaisversiolla voi lähettää kaksi gigaa dataa kerrallaan. Maksullisella versiolla raja nousee 20 gigatavuun.

Ilmaiseksi ei Dropbox palvelua tarjoa. Palvelun julkaiseman hinnaston mukaan maksuttomalla versiolla voi siirtää vain 100 megatavua kerrallaan eli selvästi vähemmän kuin Wetransferilla.

Dropbox Plus -palvelulla siirron enimmäismäärä on kaksi gigatavua ja Professional-versiolla päästään sataan gigatavuun. Tällöin kuukausihinta on noin 18 euroa.

Yrityksille suunnatun professional-paketin tilaaja voi määritellä, milloin tiedostopaketin latauslinkki umpeutuu. Professional-tilaaja saa myös statistiikkapalvelun, joka kertoo muun muassa tiedostojen katselukerrat. Lisäksi yritys voi liittää tiedostopakettiin haluamansa logon.

Dropbox Transfer on vielä betatestausvaiheessa. Testiohjelmaan osallistuville käyttäjille lähetetään sähköpostiin linkki, jolla pääsee kokeilemaan palvelua. Laajemmalla käyttäjäjoukolla palvelu on tulossa lähiaikoina.

Kuva: Dropbox

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen arvioi, että Suomen rakenteellisen työttömyyden korkeus rajoittaa tulevaa kasvua.

– Suomessa keinot rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi ovat loistaneet poissaolollaan jo pitkän aikaa, eivätkä nykyisen hallituksen kaavailemat toimenpiteet ole tuomassa muutosta, hän sanoo.

Työttömyyden aleneminen edelleen on Kuismasen mukaan haasteellista etenkin siksi, että työmarkkinoilla kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.

Hän toivoo, että Suomessa tartuttaisiin muun muassa Saksassa hyviksi havaittuihin keinoihin.

– Monessa Euroopan maassa, kuten Saksassa ja muissa Pohjoismaissa, on tehty työmarkkinoiden toiminnan kannalta olennaisia uudistuksia, joilla on saatu rakenteellisen työttömyyden taso painettua alas ja myös havaitut työttömyysasteet ovat merkittävästi Suomea alhaisemmat. Näitä toimia ovat olleet työn tarjonnan lisääminen järkevillä aktivointitoimenpiteillä.

Toimenpiteillä Kuismanen viittaa esimerkiksi puuttumisen työttömyysturvan kestoon ja tasoon yhdistettynä hallinnon tarjoamiin työllistämispalveluihin.

– Työn kysyntään on esimerkkimaissa vaikutettu joustavuuden lisäämisellä esimerkiksi paikallisen sopimisen alueella, irtisanomisen helpottamisella ja palkkauksen joustavuutta lisäämällä.

Suomi kuudenneksi heikoin

Hyvä suhdannetilanne on edesauttanut Suomen työttömyysasteen laskua. Kuismasen mukaan tilanne ei ole lähivuosina yhtä hyvä, joten suhdanteista ei todennäköisesti saada vetoapua työttömyyden vähentämiseen.

– Ongelman ydin on juurikin siinä, että rakenteet estävät työttömyyden merkittävän alenemisen korkeasuhdanteessa, niin kuin huomattiin Suomen tapauksessa viimeisen 3-4 vuoden aikana. 

Rakenteellisena työttömyydellä tarkoitetaan työttömyyttä, joka ei juurikaan vähenene, vaikka yhteiskunnassa vallitsisi samaan aikaan työvoimapula. Taustalla on muun muassa työelämän vaatimusten kasvu.

Kuismasen mukaan rakenteellisen työttömyyden tason arvioiminen on haasteellista.

– Kohtuullisella uskottavuudella voidaan arvioida sen olevan tällä hetkellä noin seitsemän prosenttia.

Suomen Pankin työmarkkina­virtoihin perustuvan rakenne­työttömyysmittarin mukaan Suomen rakenteellinen työttömyys on noin kahdeksan prosenttia.

Euroopan mittakaavassa Suomen työttömyysaste ei ole vielä mairitteleva. Eurostatin tilastossa Suomi on kuudenneksi heikoin. Esimerkiksi Tšekissä vastaava luku on vain 2,2 prosenttia. Saksassa ja Hollannissa ollaan reilussa kolmessa prosentissa. Asteikon toisessa päässä on Kreikka 18,1 prosentilla.

Pohjoismaissa parasta kehitystä on esittänyt Tanska, joka on onnistunut laskemaan työttömyysastettaan 6,4 prosentista (2016) 5,1 prosenttiin.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

EU:n uusi tietosuoja-asetus astui voimaan viime vuoden toukokuussa. Tietosuojavaltuutetun toimistossa on sen jälkeen pitänyt kiirettä.

– Huomautuksia on tehty aktiivisesti, sitä toimivaltuutta olemme tässä vaiheessa käyttäneet. Huomautus pitää GDPR-lainsäädännön mukaan antaa, jos sellaiseen on syytä, tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio kertoo.

Sen sijaan hallinnollisia sanktioita eli yksinkertaisemmin sakkoja ei ole Suomessa vielä langetettu. Toimivaltuutta käyttää kolmijäseninen kollegio, joka aloittaa työnsä elokuun ensimmäisenä päivänä. Siihen kuuluu Aarnion lisäksi kaksi apulaistietosuojavaltuutettua.

Tämän jälkeen hallinnollisia sanktioita voidaan määrätä Suomessakin. Tähän mennessä niitä on langetettu vähän. Yksi merkittävimmistä on tuore tapaus Britanniasta, missä maan tietosuojaviranomainen ICO määräsi Marriott-hotelliketjulle 110 miljoonan euron GDPR-sakon. Syynä oli vuoden 2018 lopulla varausjärjestelmästä löydetty tietoturva-aukko, jonka kautta noin 500 miljoonan asiakkaan tiedot karkasivat.

– En halua vielä spekuloida sen enempää, määrätäänkö sanktioita Suomessa. Riippuu tilanteen törkeydestä, milloin kynnys käyttää hallinnollisia toimivaltuuksia ylittyy. Olen kuitenkin tyytyväinen, kun saamme kollegion käyttöön. Silloin olemme samalla viivalla muiden EU-maiden kanssa, Aarnio sanoo.

Kantelut useimmiten kansalaisilta

Tietosuojavaltuutetun toimistoon tulee tällä hetkellä Aarnion mukaan "valtavasti" asioita vireille. Ne koskevat useimmiten rekisteröityjen kuluttajien oikeuksia.

– Jos havaitsemme oikeuksien hankaloittamista tai estämistä, voimme määrätä yrityksen korjaamaan toimintaansa ja menettelemään tietosuoja-asetuksen mukaisesti. Voimme määrätä yrityksen myös tekemään tietoturvaloukkausilmoituksen niille kuluttajille, joiden henkilötiedot ovat joutuneet loukkauksen kohteeksi. Ilmoituksessa on kerrottava, että kyseisen henkilön tietoja on joutunut niille, joille tietoja ei ole kuulunut joutua. 

Tietosuojavaltuutetun toimisto voi myös määrätä tarkastusoikeuden puhelin- tai videotallenteisiin tai asiakasrekisterissä oleviin tietoihin.

– Voimme määrätä virheet oikaistaviksi, jos rekisterissä sellaisia on, Aarnio jatkaa.

Aarnion mukaan ilmoitukset mahdollisista väärinkäytöksistä tulevat useimmiten kanteluina tavallisilta kansalaisilta.

– Kun asialla on rajat ylittävää vaikutusta, kantelu voi tulla mistä tahansa EU-jäsenmaasta Suomeen. Jos suomalainen yritys tarjoaa verkon ylitse tuotteita tai palveluita esimerkiksi Bulgariaan ja paikallinen kuluttaja epäilee, että tietosuojaa loukataan, hän voi olla yhteydessä Bulgarian viranomaisiin, jotka välittävät tiedon edelleen meille Suomeen.

Suomen toimisto seuraa myös itse oma-aloitteisesti mahdollisia tapauksia, joihin on tarvetta puuttua.

Aarniolla ei ole tarkkaa käsitystä siitä, mikä on suomalaisyritysten GDPR-valmius tällä hetkellä.

– Viime aikoina asiasta ei ole tehty liiemmin selvityksiä. Niitä tehtiin ennen GDPR:n voimaanastumista. Silloin isot yritykset olivat varautuneet asiaan pieniä paremmin. Luulen, että niin on edelleen. Pääasia on, että suomalaisyritykset näyttävät reagoineen asiaan.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Microsoft on julkaissut uuden Windows 10 -testiversion, jossa perinteinen salasana korvataan tietoturvallisemmilla keinoilla.

Testiversion jakaminen on aloitettu Microsoftin Insider-ohjelmaan kuuluvilla käyttäjille. Yksi uudistuksista on niin sanottu salasanaton kirjautuminen, jossa salasanat korvataan muilla kirjautumismetodeilla. Tämä ominaisuus on sisällytetty osaan Insider-ohjelmaan kuuluvien Windows-testiversioita.

Käytännössä perinteinen salasana korvataan kasvontunnistusteknologialla, pin-koodilla, sormenjäljellä tai niin fyysisellä turva-avaimella. Kolme ensimmäistä tapaa ovat yleisesti käytössä uusissa älypuhelimissa.

Jälkimmäinen ei ole vielä kovin tuttu tapa tavallisille kuluttajille, sillä se on ollut käytössä lähinnä henkilöillä, joiden tietovuodoilla voi olla esimerkiksi poliittinen tai taloudellinen riski.

Fyysinen avain on mukana kannettava pieni laite, joka liitetään tietokoneen usb-porttiin. Turva-avaimen voi hankkia useimmista tietotekniikka-alan verkkokaupoista. Turva-avaimelta vaaditaan tuki ble-verkkoteknologialle (bluetooth low energy).

Turva-avaimen käyttöönoton jälkeen Windows-järjestelmään pääsee vain kyseisen laitteen avulla. Aikaisemmin muun muassa Google on kertonut tarjoavansa turva-avaimen käyttömahdollisuuden Gmail-käyttäjilleen.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

DNA on testannut nopeaa 5G-verkkoa jo aikaisemmin, mutta nyt se otetaan käyttöön osana SuomiAreena-tapahtumaa varten rakennettua älykotia. Verkko toimii kaupungin ydinkeskustassa.

Älykoti on DNA:n projekti, jossa esitellään nykyaikaista kodintekniikkaa ja älykkäitä ratkaisuja. Lisäksi älykodissa voi tutustua 5G-teknologiaan pohjautuvaan langattomaan laajakaistaan.

– 5G-verkko levittäytyy laajemmin loppuvuoden ja ensi vuoden aikana, mutta oli luontevaa tuoda se tässä kohtaa Poriin. Pori on hyvä esimerkki melko laajalle levittäytyneestä kaupunkirakenteesta, jonka asukkaat hyötyvät 5G-verkosta. Monessa tapauksessa 5G voi jopa korvata kiinteistöön tulevan valokuidun, sillä kyseessä on supernopea yhteys, jota naapurin netinkäyttö ei hidasta. Ulkoseinään kiinnitettävä vastaanotin tulee olemaan kiinnostava ratkaisu monelle pientaloasujalle, DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen sanoo yhtiön tiedotteessa.

Tiedotteen mukaan yhtiö aikoo tuoda 5G-palvelut kuluttajille arviolta ensi vuoden alusta lähtien, kun kohtuuhintaisia 5G-päätelaitteita on tarjolla. Alkuvaiheessa päätelaitteita on vähän ja niiden hinnat sijoittuvat kalliimpaan hintaluokkaan. Elisa kertoi muutama viikko sitten aloittavansa 5G-liittymien ja päätelaitteiden myynnin.

Parhaillaan DNA testaa 5G-yhteyksiä muun muassa Vantaalla.

– Meille on tärkeää tuoda kuluttajille sellaisia ratkaisuja, joiden toiminnasta voimme olla varmoja. 5G-teknologia ja -päätelaitteet ovat vielä nuoria ja kehittyvät koko ajan. Teknologian laajempi käyttöönotto aloitetaan sitten, kun laadukkaita 5G-päätelaitteita on saatavilla yleisesti. Tämä tulee olemaan todellisuutta todennäköisesti vasta ensi vuonna, DNA:n radioverkoista vastaava johtaja Jarkko Laari sanoo tiedotteessa.

SuomiAreena-viikko järjestetään Porissa 15.-19. heinäkuuta.

Kuva: SuomiAreena

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi 

Yrittäjän työssä jaksamista tutkittiin äskettäin ohjelmistoyhtiö Salesforcen toteuttamassa kyselytutkimuksessa, johon vastasi kaikkiaan 2200 pk-yrittäjää 12 maasta, Suomen lisäksi muun muassa Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Britanniasta, Saksasta ja Ranskasta.

Tutkimustuloksissa nousi esiin se, että moni yrittäjä tekee töitä seitsemänä päivänä viikossa. Pienyrittäjät saattavat haaveilla yrityksen perustamisvaiheessa paremmasta työn ja vapaa-ajan tasapainosta, mutta usein se jää haaveeksi. Paineita luovat muun muassa kuluttajien kasvaneet odotukset asiakaspalvelulle.

Tutkimuksen pohjoismaiset tulokset osoittavat, että suomalaiset pk-yrittäjät raatavat myös kesälomilla. Suomalaisista vastaajista 38 prosenttia työskentelee lomalla usein tai aina, kun Ruotsissa vastaava luku on 34 prosenttia ja Tanskassa 26 prosenttia. Hieman yli puolet suomalaisista vastaajista työskentelee keskimäärin yli 40-tuntia viikossa, viidennes jopa yli 50 tuntia viikossa. Lähes puolet kokee olevansa oravanpyörässä.

"Rakentelu kotona ja tietokonepelit"

Yrittäjäsanomat kysyi Facebookissa yrittäjiltä, miten he huolehtivat omasta jaksamisestaan.

Tero Niemi, yrittäjä, KM-Lasi

1. Liikunta. Maastopyöräily pääasiassa. Luonto rauhoittaa ja kun ajaa kovaa poluilla niin pakko keskittyä ajamiseen, muuten kolisee. Työt unohtuu siinä.

2. Rakentelu kotona. On myös aikaa perheen kanssa. Piha rakentunut täyteen terassia ja talokin sekä rakennukset läpikäytynä kohta.

3. Sosiaalinen harrastus. Lions-toiminta antaa sosiaalista kanavaa ja yhdessä tekemistä eri ikäluokkien kanssa. Myös näkökantoja asioihin. Puhelinpalaverit maailman parantamiseksi muualla päin vaikuttavien tuttavien kanssa.

Antti Kumpulainen, yrittäjä, Itspro Oy

1. Asioiden organisointi töissä siten, että oma työ on mielekästä ja innostavaa. Eli työt järkevään järjestykseen ja jatkuva priorisointi sekä ikävien asioiden aktiivinen kehitys ja karsiminen. Lisäksi henkilöstön pitää tietää tehtävänsä ja viihtyä töissään.

2. Uni ja liikunta. Liikunta lähinnä salilla ja pallon perässä.

3. Jos / kun alkaa ahdistaa, niin kunnon irtiotto noin viikoksi kauas pois.

Toni Tolonen, yrittäjä, T&T kotiapu ja henkilöstövuokraus Oy

1. Työmäärän rajoittaminen. Kiire ei saa olla, näin suurin osa ongelmista lähtee pois.

2. Tietokonepelit. Mukavaa keskittyä johonkin aivan muuhun kuin töihin tai omaan arkeen.

3. Uusien projektien suunnittelu. En pidä työstä jossa ei saa kehittyä tai kehittää jotain. Pitää mielen aktiivisena ja haaveet tuo piristystä arkeen.

Siiri Koski, yrittäjä

1. Kun siirryin yrittäjäksi, lopetin työt ja aloitin kutsumuksen suorittamisen. En siis varsinaisesti väsy siihen mitä teen, en tarvitse siitä lomaa. Jos joku kuluttaa, taloudellinen epävarmuus.

2. Käyn säännöllisesti metsässä.

3. Saunon. Saunon niin paljon kuin mahdollista. Se auttaa noin suunnilleen kaikkeen.

Leena Vallin, yrittäjä, Sairaanhoitopalvelu Leena

1. Ruokavalio kuntoon ja tarvittavat lisäravinteet.

2. Riittävä lepo, työn ja vapaa-ajan tasapainoitus. Riittävä yöuni!

3. Mielenhoito: Liikkuminen, ystävät, harrastukset. Nauti elämästä!

Laura Peippo, yrittäjä, PT Peippo

1. En tingi missään tapauksessa unesta.

2. Liikun paljon, mutta kroppaa kuunnellen. Silloin, kun kova stressi niin kevyempää liikuntaa ja sitten, kun vähempi stressiä niin kovempaan.

3. Syön hyvin enkä dokaa. Panostan todella paljon säännöllisen ruokailuun ja siihen, että mitä suusta menee sisään olisi terveellistä!

Näillä pärjää jo aika pitkälle! Vastoinkäymiset tuntuu aika paljon pienemmiltä, kun on hyvä olo kropassa!

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotti torstaina, että Turun yliopiston koulutusvastuisiin lisätään tekniikan koulutusalalla konetekniikka ja materiaalitekniikka.

Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Hanna Munterin mukaan päätös vaikuttaa positiivisesti alan investointeihin.

– Lounais-Suomen osaajapulaa paikkaamaan viriteltiin vuonna 2017 tekniikan alan yliopistojen verkostoyhteistyö FiTech. FiTech toimi akuutin työvoimapulan hoitamiseen, mutta maakuntamme ja koko Lounais-Suomi on tarvinnut ja peräänkuuluttanut positiivisen rakennemuutoksen hallintaan pysyvämpiä työkaluja, Munter sanoo. 

Turun yliopiston uusilla koulutusvastuilla vastataan erityisesti Lounais-Suomen diplomi-insinööripulaan. Ensimmäiset uudet DI-opiskelijat aloittavat vuoden päästä syksyllä 2020.

– DI-koulutuksen laajennus tuo alueellemme tekniikan koulutukseen pidempiaikaista vakautta, jota yliopistojen kehittämistyö ja korkeakoulujen yhä tiiviimpi yhteistyö vaativat. Alueemme elinkeinoelämälle tämä päätös antaa varmuutta tulevista tekniikan huippuosaajista ja varmasti toimii myönteisenä vaikuttimena alan yritysten investointipäätösten taustalla, Munter toteaa.

Kuva: Getty Images

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Yhtiömuodon muuttamista toiminimestä osakeyhtiöksi on syytä harkita, jos liiketoiminta on kannattavaa ja tuloveroa kertyy enemmän kuin alalla toimivalle palkansaajalle.

Verotuksellisista syistä osakeyhtiö voi kannattaa, sillä siitä voidaan nostaa varoja piemmillä veroseuraamuksilla palkkana, osinkoina ja luontoisetuina.

Liiketoiminnan kasvaessa kasvavat myös riskit. Henkilöyhtiössä (toiminimellä) yrittäjä vastaa yrityksen kaikista veloista koko omaisuudellaan. Monella alalla toiminimiyrittäjä voi kohdata myös uskottavuusongelmia.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen huomauttaa, että osakeyhtiöllä omien ja yrityksen rahat pysyvät varmemmin erillään.

– Yrityksen toiminnan lisääntyessä (joko lisää henkilökuntaa ja/tai liikevaihtoa) on järkevää siirtyä osakeyhtiömuotoiseen toimintaan. Tämä siksi, että yleensä myös yritystoimintaan liittyvät riskit kasvavat ja siksi on hyvä pitää omat ja yrityksen varat/velat erillään.

Kuismanen muistuttaa, että henkilöyhtiö on myös joustamaton muoto yritysjärjestelyjen suhteen, oli sitten kyseessä osakaspohjan laajentaminen tai yrityksen myynti.

– Osakeyhtiö on joustavampi myös sen suhteen, miten erilaisissa taloudellisissa tilanteissa voidaan nostaa osinkoa ja palkkaa. Myös luontaisetujen hyödyntäminen on joustavampaa ja laajempaa osakeyhtiömuotoisessa toiminnassa.

Jos yrityksellä on kansainvälistä liiketoimintaa, osakeyhtiömuotoinen toiminta voi kauppakumppaneiden osalta olla tutumpi ja luotettavampi vaihtoehto.

Kuismanen huomauttaa kuitenkin, että eri yhtiömuodoille on perusteensa ja siksi yhtiömuotoa on aina harkittava tapauskohtaisesti.

Näin teet muutoksen toiminimestä osakeyhtiöksi

Liikkeen- tai ammatinharjoittaja voi muuttaa elinkeinotoimintansa yritysmuodon osakeyhtiöksi yksin. Osakeyhtiössä hallitukseen tarvitaan ainoastaan yksi varajäsen. Yrittäjä merkitsee tällöin itselleen kaikki osakeyhtiön osakkeet. Huomioitavaa on, että kahden tai useamman liikkeen- tai ammatinharjoittajan elinkeinotoimintaa ei voi yhdistää osakeyhtiöksi.

Yhtiömuodon muutos ei saa muuttaa yrityksen liiketoimintaa. Toisin sanoen yritystoimintaa on jatkettava samanlaisena perustettavassa osakeyhtiössä. Yritystoimintaan liittyvä omaisuus ja velat siirtyvät perustettavalle osakeyhtiölle. Jatkuvuutta on noudatettava myös verotuksessa ja kirjanpidossa.

Yhtiömuotoa muutettaessa y-tunnus vaihtuu. Tämä on otettava huomioon esimerkiksi lomakkeiden ja sopimusten kohdalla. Jos yrittäjä haluaa muuttaa yrityksensä nimeä, täytyy vanha yritys ensin lopettaa.

Toiminnan muuttaminen osakeyhtiöksi katkaisee verovuoden. Jos toiminta siirtyy perustettavalle osakeyhtiölle, liikkeen- tai ammatinharjoittajan verovuosi päättyy siihen, kun osakeyhtiö merkitään kaupparekisteriin.

Näin yhtiömuoto vaikuttaa yrittäjän nettotuloihin

1. Ruokakulut työmatkalla (esim. 50 kokopäivärahaa)

Liikkeenharjoittaja, toiminimi: Nettotulovaikutus 0 €. Ei voi vähentää verotuksessa.

Henkilöyhtiö (Ay tai Ky) ja osakeyhtiö (Oy): Nettotulovaikutus noin 450 euroa / vuosi. Edellytyksenä palkan maksu yrittäjälle. Yritys voi maksaa yhden ruokailun yhtä kokopäivärahaa (matkan kesto yli 10 tuntia) kohden, eikä se vähennä päivärahan määrää. Jos ruokailuja on kaksi, päivärahaa maksetaan 50 %.

2. Kilometrikorvaus oman auton käytöstä, (esim. työajoa 10 000 km vuodessa)

Liikkeenharjoittaja, toiminimi: Nettotulovaikutus: n. 1500 euroa / vuosi. Vähennetään verotuksessa kilometrikorvausta vastaava määrä. 

Henkilöyhtiö (Ay tai Ky), osakeyhtiö (Oy): Nettotulovaikutus: 4500 euroa / vuosi. Maksetaan rahana. 

3. Päiväraha, kun yli 10 tunnin matkapäiviä vuodessa 50 kpl

Liikkeenharjoittaja, toiminimi: Nettotulovaikutus: n. 670 euroa / vuosi. Vähennetään verotuksessa päivärahan hintaa vastaava määrä.

Henkilöyhtiö (Ay tai Ky), osakeyhtiö (Oy): Nettotulovaikutus: 2000 euroa / vuosi. Maksetaan rahana. 

4. Luontoisedut 

Liikkeenharjoittaja, toiminimi: Luontoisetuja ei voida käyttää, koska palkkaa ei voida maksaa. Lounasedun nettotulovaikutus 0 €.

Henkilöyhtiö (Ay tai Ky), osakeyhtiö (Oy): Voidaan käyttää, jos yrittäjä nostaa palkkaa. Tyypillisiä luontoisetuja ovat asuntoetu, puhelinetu, lounasetu ja autoetu. Lounasetuna verotetaan 75 % lounaan hinnasta. Muiden luontoisetujen arvon verottaja määrittelee vuosittain.

5. Yrittäjän kotona olevien tilojen käyttö yrityksen toimintaan

Liikkeenharjoittaja, toiminimi: Nettotulovaikutus toimistokäytöstä noin 260 euroa / vuosi. Tiloja ei voi vuokrata, mutta todelliset käyttökulut voidaan vähentää.

Toimistotiloista tehdään yleensä työhuonekulun mukainen vähennys, joka on vain vähän perusvähennystä suurempi.

Henkilöyhtiö (Ay tai Ky), osakeyhtiö (Oy): Nettotulovaikutus toimistokäytöstä on noin 1500 euroa / vuosi. Voidaan vuokrata yritykselle käyvällä vuokralla, joka yleensä työhuonekuluvähennystä parempi vaihtoehto. Vuokratuotosta voidaan vähentää tilojen käyttökulut poistot mukaanlukien. 

6. Yrittäjän kotitoimiston kalusteiden ja tietokoneen käyttö yrityksen toimintaan

Liikkeenharjoittaja, toiminimi: Nettotulovaikutus: 0 €. Kalusteet sisältyvät työhuonevähennykseen, joten niistä ei saada vähennystä. Tietokone voidaan ostaa yrityksen lukuun.

Henkilöyhtiö (Ay tai Ky), osakeyhtiö (Oy): Nettotulovaikutus: toimistokalusteiden arvon verran, esim. 1500 €. Kalusteet ja tietokone voidaan hankkia yritykselle, jos toimisto on vuokrattu yritykselle. Käytön määrällä ei ole merkitystä. 

7. Henkilövakuutusmaksut

Liikkeenharjoittaja, toiminimi: Nettotulovaikutus: 0 euroa / vuosi. Ainoastaan tapaturmavakuutusmaksu voidaan vähentää yrittäjän ja yrittäjäpuolison osalta. Henki-, sairauskulu- yms. vakuutusmaksuja ei voida vähentää.

Henkilöyhtiö (Ay tai Ky), osakeyhtiö (Oy): Yleensä kohtuulliset henkilövakuutusmaksut voidaan vähentää yrityksen verotuksessa.

8. Verovapaat henkilökuntaedut (enintään 400 euroa / henkilö, yrityksen työntekijöilleen kustantamat liikunta- ja kulttuuripaikkamaksut)

Liikkeenharjoittaja, toiminimi: Ei voi itse käyttää, mutta työntekijät voivat.

Henkilöyhtiö (Ay tai Ky), osakeyhtiö (Oy): Yrittäjät voivat kustantaa itselleen, jos yrityksessä on muita työntekijöitä.

Lähde: Business Oulu

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Tämä uudelleen julkaistu juttu on osa Vuoden luetuimmat jutut -sarjaa. Yrittajat.fi julkaisee juttusarjaa kesän aikana.

Keskusrikospoliisin Kyberrikostorjuntakeskus on viimeisen vuoden aikana havainnut useita suuriin tai keskisuuriin suomalaisyrityksiin kohdistettuja verkkohyökkäyksiä. Poliisin arvion mukaan hyökkäykset liittyvät yrityksille suunnatun Microsoft Office 365 -tunnusten tietojenkalasteluun, mistä Liikenne- ja viestintäviraston alainen Kyberturvallisuuskeskus varoitti yrityksiä viime marraskuussa.

Kyseessä on kansainvälinen ilmiö, joka viime aikoina on esiintynyt Suomessa erityisen voimakkaana. Hyökkäysten kohteina ovat olleet Suomessa toimivat organisaatiot, erityisesti suuret ja keskisuuret yritykset.

Suomessa Office 365 -tietomurtoja tutkii Keskusrikospoliisiin sijoitettu Poliisin Kyberrikostorjuntakeskus. Tutkintanimike on joko tietomurto, identiteettivarkaus tai petosrikos.

Tutkinnanjohtajan, rikoskomisario Marko Leposen mukaan tapauksia on tullut tasaiseen tahtiin.

– Viime viikon aikana ei ole tullut uusia tapauksia. Se ei kuitenkaan sulje pois sitä, etteikö tapauksia olisi.

Leposen mukaan ilmiö on häirinnyt suomalaisia yrityksiä jo pitkään. Poliisi havahtui ongelmaan toden teolla viime vuoden viimeisellä neljänneksellä.

– Kalastelujen alkuperää emme osaa varmuudella sanoa. Se tiedetään, että kalastelutapauksissa, joissa on saatu vietyä rahaa, osa maksuliikenteestä on suuntautunut Britanniaan. Se ei kuitenkaan vielä kerro, mistä käsin tietomurrot on tehty.

Uhri ei useinkaan huomaa kalastelua

Tietomurrot on toteutettu kalastelemalla Office 365-käyttäjiltä käyttäjätunnuksia ja salasanoja. Tyypillisesti rikollinen lähestyy uhria sähköpostilla, jossa on linkki väärennetylle Office 365 -sivustolle. Sivu saattaa näyttää hämäävän aidolta. Kyseisellä kalastelusivustolla käyttäjää pyydetään syöttämään kirjautumistietonsa, jonka jälkeen hänet ohjataan aidolle Office 365-kirjautumissivulle.

Tunnuksia on kalasteltu myös Microsoftin SharePoint-ympäristössä. Näissäkin tapauksissa SharePoint-käyttäjiä on ohjattu väärennetyille kalastelusivustoille ja uhri on useimmissa tapauksissa ollut tietämätön tunnusten kalastelusta.

– Tämän huijaustyypin pahin puoli on se, että sivustot ovat todella hyvin toteutettuja. Ne näyttävät täysin Microsoftin vastaavilta kirjautumissivuilta. Ainoa mikä ne erottaa toisistaan, on osoiterivillä oleva osoite.

Leposen mukaan huijarit muokkaavat sivustojaan nopeasti sen jälkeen, jos Microsoft tekee muutoksia omille virallisille sivustoilleen.

– Huijaussivustot on kaiken lisäksi generoitu niin, että ne avautuvat kyseisen maan kielellä. Jos sivusto havaitsee, että käyttäjä on Suomesta, se tarjoaa suomenkielistä kirjautumista.

Kalastelusivustojen aidosta ulkoasusta kertoo se, että käyttäjä ei yleensä ole huomannut luovuttaneensa tunnuksiaan rikollisille. Haltuun saatujen käyttäjätunnusten avulla on kirjauduttu työntekijöiden sähköpostitileihin, joiden kautta on lähetetty väärennettyjä, mutta aidonnäköisiä laskuja henkilöille, jotka yrityksissä hyväksyvät laskuja. Laskut ovat tulleet aidoista tai aidonnäköisistä sähköpostiosoitteista.

Poliisi kannustaa kaksivaiheiseen tunnistautumiseen

Poliisin mukaan yrityksissä tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että laajasti käytössä olevan työskentely-ympäristön turvaominaisuudet on otettu kattavasti käyttöön.

– Näissä poliisin tietoon tulleissa tapauksissa on havaittu, että kaksivaiheinen todentaminen ei ole ollut päällä. Suomessa näyttää olevan paljon sellaisia yrityksiä, joissa kaisivaiheista tunnistautumista ei ole otettu käyttöön sen kustannusten tai käyttöönoton hankaluuden takia. Käytännössä kaksivaiheinen tunnistautuminen tarkoittaa, että työntekijälle täytyy hankkia jokin toinen laite, jolla hän varmentaa olevansa sisäänkirjautuja. Se lisää kustannuksia, Leponen selvittää.

Poliisin mukaan yrityksen on hyvä kiinnittää huomiota omiin laskujen maksuprosesseihin ja lisätä niihin tarvittavat kontrollit, jotta poikkeavat maksut havaitaan ja tarvittaessa voidaan estää. 

– Salasanat tulee vaihtaa säännöllisesti ja välittömästi tietojenkalastelun havainnon jälkeen. Lisäksi eri palveluihin tulee käyttää eri salasanoja. Salasanojen vaihtaminen säännöllisesti on tietoturvaa jo sinällään, koska tietojenkalastelu on saattanut olla käynnissä jo pidemmän aikaa ilman että työntekijät ovat havainneet mitään.

Konsultaatio voi maksaa itsensä takaisin

Tietomurtojen ja tietojen kalastelun ennalta estämiseksi organisaatioiden kannattaa poliisin mukaan seurata, onko yrityksen järjestelmissä luvattomia edelleenlähetyssääntöjä käytössä tai onko yrityksen käyttämään järjestelmään kirjauduttu erikoisina aikoina.

Lisäksi tulee ottaa monivaiheinen todentaminen (2FA, MFA) käyttöön aina kun mahdollista. Organisaation tulee myös ennakkoon selvittää, missä eri palveluiden lokidata sijaitsee, miten kauan sitä säilytetään ja miten sen tarvittaessa saa organisaation tai poliisin haltuun tutkittavaksi.

– Tämä ei välttämättä onnistu jokaisessa yrityksessä, jos tarvittavaa osaamista ei ole. Silloin suosittelisin hankkimaan jonkinlaista konsultaatiota. Se maksaa, mutta kyseessä on pieni panos siihen verrattuna, miten isoilta kustannuksilta yritys voi säästyä, Leponen sanoo.

Merkittävät taloudelliset menetykset

Poliisin mukaan syyskuun jälkeen Office 365 -tietomurtojen uhrit ovat menettäneet noin 1,3 miljoonaa euroa.  Todellisuudessa menetykset ovat todennäköisesti tätä suuremmat, koska kaikista tapauksista ei ilmoiteta poliisille. Poliisi arvioi, että yrityksen asteelle jääneitä tapauksia on useiden kymmenien miljoonien eurojen edestä.

– Kun rikollinen pääsee järjestelmään sisälle, edelleenlähetyssäännöillä sähköpostiliikenteestä ja viestiliikenteestä voidaan saada haltuun laskupohjia, joiden avulla voidaan väärentää laskujen maksutietoja tai tehdä tekaistuja laskuja, jotka vaikuttavat olevan oikeita.

Toinen rikollisten suosima tapa on pyrkiä päästä käsiksi yrityksen arkaluontoisiin tietoihin, joita saatetaan säilyttää Office 365 -pilvipalvelussa.

– Näissä tapauksissa rahalliset vahingot näkyvät vasta myhemmin. Jokin kilpaileva yritys saattaa olla valmis maksamaan tiedoista ja toimimaan epäeettisellä tavalla. Menetykset voivat olla tällöin suurempia, kun yritys menettää arvokasta tietoa, jota ei haluta päästää yrityksen ulkopuolelle.

Poliisin Kyberrikostorjuntakeskus kannustaa organisaatioita ilmoittamaan mahdollisista ilmiöön liittyvistä tapauksista poliisille mahdollisimman nopeasti tehdyn havainnon jälkeen. Rikosilmoituksen voi tehdä suoraan poliisille tai netissä poliisin sähköisellä rikosilmoituslomakkeella.

Leposen mukaan nopeus ilmoittamisessa on kriittistä tapausten selvittämiseksi, sillä arvokas todistusaineistodata häviää nopeasti palveluntarjoajan palvelimilta.

Tarkemmin suojausohjeisiin voi perehtyä Liikenne- ja viestintäviraston alaisen Kyberturvallisuuskeskuksen sivuilta.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on 78 yritystä.

AAA-Luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain 2 prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi