Kone-Lahtinen Oy perii työntekijöiden ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksut, sillä se on työnantajaliittoon kuuluvalle yritykselle ”välttämätön pakko”. Vain yhdeksän prosenttia yrittäjistä katsoo tuoreen Yrittäjägallupin mukaan, että perintä kuuluu työnantajille.

Kone-Lahtinen Oy:n yrittäjä Pertti Lahtinen Vilppulasta on tyytyväinen, että ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksujen periminen on nostettu puheenaiheeksi.

– Ammattiyhdistys roikkuu tässä asiassa, koska he tietävät, että perinnän lopettaminen tarkoittaisi ammattiyhdistyksille runsaita jäsenmenetyksiä. Jos jäsenten pitäisi itse maksaa, moni eroaisi, Lahtinen uskoo.

Lahtinen korostaa, että Suomessa on järjestäytymisen vapaus, minkä pitäisi tarkoittaa sitä, että saa myös olla järjestäytymättä.

– Kuitenkin mitä isompi työpaikka, siellähän melkein pakotetaan työntekijä ammattiyhdistysliikkeeseen. Toinen asia, jonka nostaisin esiin, että pitääkö jäsenmaksujen olla vähennyskelpoisia? Pitääkö niitä verovaroin tukea?

Ay-liikkeen jäsenmaksujen perintä hiertää yrittäjiä

Yrittäjät katsovat laajalti, ettei ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksujen perintä ole työnantajien tehtävä. Tulos käy ilmi tuoreesta Yrittäjägallupista, jossa haastateltiin yli tuhat yrittäjää.

Yrittäjistä 73 prosenttia katsoo, ettei työnantajan tehtävä ole periä ay-liikkeen jäsenmaksuja. Mitä suurempi yritys, sitä vähemmän jäsenmaksuja halutaan periä.

–  Ay-maksujen perintä on historiallinen jäänne, josta on päästävä eroon. Sitä saattoi ymmärtää tilipussien aikakaudella, mutta nykyisin jokainen halukas voi maksaa vaivatta kännykällään maksunsa, jos haluaa, Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Työnantajaliittoihin kuuluvat yritykset joutuvat perimään ay-liittojen jäsenmaksut tehtyjen sopimusten vuoksi. Jos ei kuulu työnantajaliittoon, ay-jäsenmaksuja ei tarvitse periä, Pentikäinen muistuttaa. Työnantajayrityksistä noin neljännes perii ay-jäsenmaksuja. 

Lakkosääntelyn kiristämiselle vahva tuki 

71 prosenttia vastaajista kannattaa Yrittäjägallupin mukaan, että tukilakkoja ja poliittisia lakkoja koskevaa sääntelyä kiristetään. Samaa mieltä on 60 vuotta sitten perustetun Kone-Lahtinen Oy:n Pertti Lahtinen.

Vahvimmin poliittisten ja tukilakkojen sääntelyn kiristämistä vaativat teollisuusyrittäjät, joista 89 prosenttia on vaatimuksen kannalla. Yli 10 henkilöä työllistävistä yrittäjistä 86 prosenttia vaatii kiristämistä.  Suomen Yrittäjien mukaan tukilakko pitää kieltää, jos sen vaikutus on suhteeton.

– Arvion voisi tehdä työtuomioistuin ennen tukilakon alkamista, Pentikäinen sanoo.

Kone-Lahtinen Oy on kuljetus-, maansiirto- ja rakennusalan yritys. 9. joulukuuta alkanut teollisuuden lakko ja sitä seurannut työnantajaliiton työsulku pysäytti Lahtisen yrityksessä työt seitsemäksi työpäiväksi.

– Jopa lakon voi hyväksyä, mutta nämä kohtuuttomat tukilakot eivät ole missään suhteessa. Suomessa voidaan mennä tukilakkoon mistä tahansa syystä. Erityisesti tukilakoille pitää tehdä jotain, 50 henkilöä työllistävä Lahtinen harmittelee.

Aliurakoitsija joutuu työsulussa kohtuuttomaan tilanteeseen

– On muistettava, kuinka kohtuutonta tämä on, jos olemme aliurakoitsijana sellaisella työmaalla, joka menee työsulkuun. Työsulusta huolimatta palkanmaksuvelvollisuutemme jatkuu. Lisäksi työsulkupäiviltä kertyivät joulukuun lomakuukaudet. 

Lahtinen katsoo synkkänä tulevien kuukausien työmarkkinatilannetta. Tämä joulukuu jää yrittäjän mieleen vaikeana kiistana, joka tuli oman yrityksen työmaalle.

– Seuraavan puolen vuoden aikana näitä on ikävä kyllä odotettavissa lisää. Pelkään pahaa alkuvuotta, vilppulalainen Lahtinen toteaa.

Yrittäjägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta.  Kyselyyn vastasi 1007 pk-yrityksen edustajaa. Tiedot kerättiin joulukuun 2019 kahden ensimmäisen viikon aikana.

Riikka Koskenranta 

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Microsoft on ilmoittanut virallisesti lopettavansa Windows 10 Mobile -alustan tukemisen. Tämä on huono uutinen kaikille niille, jotka käyttävät edelleen esimerkiksi takavuosien Lumia -älypuhelimia.

Ennen mobiilikäyttöjärjestelmänsä lopullista kuoppaamista ohjelmistojätti julkaisi puhelimiin viimeisen korjauspäivityksen. Jatkossa niitä ei enää tule, mikä merkitsee kasvavaa riskiä puhelinten haavoittuvuuksille. Toisaalta käyttöjärjestelmällä oli jo aikanaan sen verran pieni markkinaosuus, että kyberrikolliset eivät ole olleet siitä erityisen kiinnostuneita.

Viimeisin Windows 10 Mobile -päivitys on ladattavissa vain harvoihin puhelinmalleihin. Yksi niistä on vuoden 2015 lokakuussa julkaistu Lumia 950.

Yksi toimintansa lopettaneista suosikkisovelluksista on WhatsApp, joka ei enää toimi Windows-puhelimissa. Tivi.fi kertoo ulkomaisiin lähteisiin viitaten, että käyttäjillä on mahdollisuus kopioida omat tietonsa ja asetuksensa talteen puhelimesta maaliskuun 10. päivään asti. Kuvien varmuuskopiointi onnistunee kauemmin, mutta sekin päättynee tämän vuoden aikana. Office-mobiilisovellusten tukea Microsoft on jatkamassa ensi vuoden tammikuuhun.

Microsoft yritti vuosikausia kasvattaa mobiilikäyttöjärjestelmänsä suosiota, tuloksetta. Nyt yhtiö suosittelee Windows-puhelimien käyttäjiä siirtymään Android- tai iOS-alustoihin.

Kuva: Valmistaja

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Pk-takaus on toimiville pk-yrityksille tarkoitettu vakuudeton takaus. Se on suunnattu kasvuhakuisille yrityksille, joilla on pienehkö, enintään 150 000 euron rahoitustarve.

Takaus soveltuu pankin myöntämiin velkakirjalainoihin. Finnveran mukaan sitä tarjotaan rahoituksiin, jotka on suunnattu yrityksen investointeihin tai käyttöpääomaan.

– Tämän takauksen etuna on se, että pankki pystyy hakemaan sitä sähköisesti Finnveralta ja käsittely on meidän päässä nopeaa. Palvelulupauksemme pankeille on 3 työpäivää, mutta käytännössä olemme tehneet päätöksiä vuorokaudessa, tuotepäällikkö Leena Waarna kertoo.

Yrittäjä hyötyy pk-takauksesta siten, että hän asioi lainaan liittyen ainoastaan oman pankkinsa kanssa. 

– Kun asiakas hakee rahoitusta suoraan Finnveralta, takaushakemus käsitellään, haastatellaan yrittäjä ja pyydetään tilinpäätöstiedot. Pk-takausmallissa pankki arvioi hankkeen ja yrittäjän etu on, että pankki tuntee asiakkaan jo entuudestaan.

Pk-takaus kattaa 80 prosenttia pankkilainasta. Finnvera ei pyydä pk-takaukseen mitään vakuutta yritykseltä. Vakuudettomuuden mahdollistaa Euroopan investointirahaston COSME-vastatakaus Finnveralle.

Yrittäjä kiittelee nopeaa lainansaantia

Alavudella toimiva Ajutech Oy valmistaa metallituotteita muun muassa maanrakennuskoneisiin. Tuotteita myydään ympäri maailmaa. Äskettäin yritys haki lainaa uusien tuotantotilojen koneinvestointeja varten.

– Oma Säästöpankki haki lainaamme Finnveran pk-takausta. Prosessi oli helppo. Yrityksen panostus siihen hommaan oli aika minimaalinen, yrittäjä Arto Ulvo kertoo.

Laina käytettiin paitsi koneiden hankintaan, myös käyttöpääoman pönkittämiseen.

– Pk-takaus oli aika houkutteleva vaihtoehto. Tahtoo olla niin, että yritysmaailmassa takauspuoli on aika tärkeä. Se mahdollistaa kasvun.

Ajutech on kasvanut viime vuosina parinkymmenen prosentin vuosivauhtia. Rahoitusta yritys on käyttänyt useampaan otteeseen.

– Tuotantotilat hankimme vähän aikaisemmin. Nyt hommasimme sinne kalusteita.

Ulvo ei pidä pk-takauksen 150 000 euroon rajattua enimmäislainamäärää ongelmallisena.

– Lainamäärä oli tässä kohtaa sopiva. Isommille lainoille on sitten olemassa toisenlaiset takaukset.

Näillä ehdoilla takaus myönnetään

Pankki arvioi, täyttyvätkö pk-takauksen saamisen ehdot. Yrityksen ja sen vastuuhenkilöiden luottotietojen on oltava kunnossa. Hakijayrityksen toiminnan on lisäksi oltava kannattavaa.

Pk-takausta ei ole tarkoitettu uusille yrityksille, sillä hakijan edellytetään olleen toiminnassa vähintään kolmen vuoden ajan. Hakijayrityksen Rating Alfa -luokan pitää olla vähintään A (Suomen Asiakastiedon Rating Alfa -luokituksella). Luokkia on seitsemän.

– Takausta ei myönnetä yrityskauppoihin eikä viennin rahoittamiseen, niille Finnveralla on omat tuotteensa. Lisäksi yrityksen on oltava 50-prosenttisesti henkilöomistuksessa, Waarna jatkaa.

Taattavan lainan voi myöntää pankki tai vakuutusyhtiö. Tähän mennessä takauksia on myönnetty lähes 200 yritykselle.

Pk-takauksesta Finnvera perii takausprovision sekä toimitusmaksun. Takausprovisio veloitetaan kolmen kuukauden välein. Sen suuruus on kolme prosenttia pankin ilmoittamasta takaussaldosta.

Lisää tietoa pk-takauksesta Finnveran verkkosivuilla.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Puutarhakaupunginosassa Tampereella puutalojen kätköistä löytyy idyllinen pieni boutique-hotelli ja kokouspaikka. Tyttökoulu sijaitsi ennen Pirkankadulla.

Rakennuksella on pitkä historia, koulutoiminnan jälkeen se siirtyi Tampereen naisyhdistykselle ja toimi palvelijattarien vanhainkotina. Rakennus siirrettiin Viinikkaan vuonna 1928. Entinen aviopari, nykyiset ystävät, olivat unelmoineet omasta hotellista jo jonkin aikaa, ja syksyllä 2016 he irtisanoutuivat töistään ja alkoivat toteuttaa unelmaansa.

Yhtiökumppaneille tuli ero hotelliprosessin aikana, mutta työ sujuu, kun ystävyys on säilynyt ja työnjakokin sovittu.

– Palaute on ollut hyvää. Hotellista on sanottu, että olemme kokonaisvaltaisesti ajatelleet ihmisen prosessin: täällä voi rentoutua ja tuntea olonsa tervetulleeksi. Tavoitteemme oli, että ihmisistä tuntuisi siltä, kuin he tulisivat kylään hyvän ystävän luokse. Pystymme ympäristön puitteissa tarjoamaan rennot raamit tilaisuuksille ja majoittujille, Paula Paltila kuvailee.

Paitsi hotelli ja kokoustila, Lillan Hotel Cafe on myös aamiais- ja brunssikahvila. Paikka valikoitui loppuvuodesta 2016 ja kahvila avautui pienimuotoisesti vappuna 2017, hotelli vasta helmikuussa 2018. Yrittäjät olivat tiirailleet toista vanhaa puutaloa jo aiemmin ja neuvottelut olivat silloin pitkällä, mutta tilanne kariutui kaavaongelmiin.

”Pitää olla valmis muutoksiin ja tarvittaessa vaihtaa suuntaa nopeastikin”

Pieniä, yksilöllisiä boutique-hotelleja on maailmalla paljon, Suomessa kuitenkin vasta vähemmän. Tällä hetkellä hotellihuoneita on viisi ja lisäksi on kokous- ja hyvinvointitiloja. Hotellihuoneita aiotaan remontoida lisää.

– Tarjoamme majoittumisen, kokoustilan ja hyvinvointipalveluita. Alussa kahvilamme nousi todella suosituksi, sitten muutimme konseptiamme ja keskitymme kahvilan osalta aamiais- ja brunssitoimintaan. Päätimme panostaa kokous- ja juhlatoimintaan, Harri Paltila kertoo.

Yritys työllistää omistajien lisäksi yhden vakituisen työntekijän ja tuntityöntekijöitä. Paltilat ostavat hyvinvointipalveluita yhteistyökumppaneilta.

Paula Paltilalla on aiempaa kokemusta The Body Shopin franchising-yrittäjyydestä. Harri työskenteli ennen matkanjohtajana ja opettajana.

– Hotelliyrittäminen on opettanut jo nyt, että pitää olla valmis muutoksiin, ja tarvittaessa vaihtaa suuntaa nopeastikin. Viime syksynä teimme nopeasti päätöksen suunnata kokoustilakäyttöön, kun sille alkoi tulla kovasti kysyntää.

Yrittäjäkaksikon mukaan boutiquehotelli-juhlatila on vaihtoehto isoille ketjuhotelleille. He lupailevat tälle vuodelle myös retriittejä.

Kuva: Emil Bobyrev

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Tulorekisteri-ilmoittamisessa on nyt alkuvuodesta havaittu virheitä.

– Tulorekisteri-ilmoittamisessa on nyt alkuvuodesta havaittu virheitä yrittäjien palkkojen ilmoittamisessa etenkin vakuuttamisen poikkeustilanteisiin liittyen. Olemme saaneet myös palautetta siitä, ettei asiaa ole ohjattu riittävästi, tulorekisterin toiminnallinen vastaava Mirkka Piirainen kertoo.

Jos yrittäjä on vakuutettu maatalousyrittäjän eläkelain mukaan, valitaan Maatalousyrittäjän eläkevakuutus (MYEL). Valitse Yrittäjän eläkevakuutus (YEL), jos yrittäjä on vakuutettu yrittäjän eläkelain mukaan, Verohallinto opastaa tiedotteessaan.

Eläkejärjestelynumeroa ja eläkelaitosta ei ilmoiteta tulorekisteriin. Ammattiluokkatietoa ei myöskään ilmoiteta.

Sosiaalivakuutusmaksut voidaan periä kahteen kertaan, jos tietoa ei kumota – Ruksit oikeisiin kohtiin

Työtulotietoa ei ilmoiteta tulorekisteriin, mutta yrittäjän saama palkka on ilmoitettava tulorekisteriin verotusta varten. Palkka ilmoitetaan tulorekisterin tulolajeja käyttäen. Yksityisnostoja ei ilmoiteta tulorekisteriin.

Tulolajeissa on oletus, että tulo on sosiaalivakuutusmaksun alaista. Verohallinto neuvoo, miten yrittäjän palkka ilmoitetaan. Yrittäjän palkan kohdalla edellä mainittu tieto täytyy kumota ilmoittamalla vakuuttamistiedon poikkeustilanteen tyyppi. Jos yrittäjän palkkojen ilmoittamisessa ei käytetä tätä tietoa, sosiaalivakuutusmaksut voidaan periä kahteen kertaan.

Ilmoita tulorekisteriin seuraavat tiedot (sama oheisessa kuvassa):

Vakuuttamisen poikkeustilanteen tyyppi: Ei vakuuttamisvelvollisuutta (työeläkevakuutus)

Vakuuttamisen poikkeustilanteen tyyppi: Ei vakuuttamisvelvollisuutta (työttömyysvakuutus)

Vakuuttamisen poikkeustilanteen tyyppi: Ei vakuuttamisvelvollisuutta (työtapaturma- ja ammattitautivakuutus)

Huomioitavaa on, että työnantajan sairausvakuutusmaksu määräytyy maksetun palkan perusteella, joten sille ei käytetä vakuuttamistiedon poikkeustilanteen tyyppi -tietoa. Yrittäjälle maksetusta palkasta peritään työnantajan sairausvakuutusmaksu ja tiedot ilmoitetaan yrityskohtaisesti kerran kuukaudessa työnantajan erillisilmoituksella.

Osakasasemassa maksajaan -tiedon ilmoittaminen tulorekisteriin

Ilmoita lisätieto, jos tulonsaaja on osakasasemassa maksajaan nähden eli osallisena yritykseen tai osallistuu sen toimintaan sijoitetun pääoman kautta. Tietoa ei tarvitse antaa, jos tulonsaaja on osakkaana pörssiyhtiössä.

Uutisoimme aiemmin myös Tulorekisterin asiakasraadeista, joiden avulla Verohallinto pyrkii kehittämään Tulorekisteriä.

Toimitus

toimitus (at) yritttajat.fi

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on yhteensä 131 yritystä.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Mukaan pääsee 400 euron lahjoituksella. Sen turvin yksi ysiluokkalainen nuori saa kahdeksi viikoksi kesätyöpaikan paikallisen 4H-yhdistyksen kautta. Yhdistykset työllistävät nuoria esimerkiksi paikalliseen nuorisotyöhön tai ostamalla palveluita paikkakunnallaan toimivilta nuorilta 4H-yrittäjiltä.

Kesätyöhaasteeseen lahjoittava yritys voi itse valita, millä 4H-paikkakunnalla haluaa tukea nuoren työllistymistä. Lahjoittava yritys saa kiitokseksi tunnisteen, jonka avulla voi kertoa olevansa mukana tukemassa nuorten työllistämistä. Paikallisia 4H-yhdistyksiä toimii yli 200 paikkakunnalla.

– Nuoret joutuvat tekemään jo yläkoulussa valintoja tulevaa työuraa ajatellen. Nuorena hankittu työkokemus voi auttaa eteenpäin, tukea opintojen loppuun saattamista tai jopa ehkäistä syrjäytymistä, sanoo 4H:n kehityspäällikkö Anu Parviainen.

4H-yhdistysten ja nuorten omien 4H-yritysten kautta työllistyy vuosittain yli 8000 nuorta. Kesätyö on nuorelle usein ensimmäinen kosketus työelämään.

Kesätyössä opitaan työelämätaitoja ja se voi tukea myös uravalinnassa. 4H on nuorille vastuullinen työnantaja. Palkkaus on työehtosopimuksen mukaista, ja jokainen nuori perehdytetään tehtävään. Olemme sitoutuneet vastuullisen kesätyön periaatteisiin.

4H:n kautta 13–28-vuotiaat nuoret voivat saada palkkatyön tai he voivat perustaa oman 4H-yrityksen. Mukaan voi ilmoittautua nettilomakkeella Suomen 4H-liiton verkkosivujen kautta.

Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa kesätyönantaja saa neuvontaa palkkaamiseen

Vastuullinen kesäduuni -kampanja auttaa yrittäjiä tarjoamaan nuorille myönteisiä kokemuksia kesätyöstä.

– Olemme tehneet vuosia yhteistyötä Vastuullinen kesäduuni -kampanjan kanssa. Tavoite on tarjota mahdollisimman monelle nuorelle vastuullinen kesätyö, verkostopäällikkö Aicha Manai Suomen Yrittäjistä sanoo.

Vastuullinen kesäduuni -kampanjaan osallistuu vuosittain satoja työnantajia.

– Kannustamme myös pieniä yrityksiä lähtemään kampanjaan mukaan. Kesätyön tarjoaminen on yrittäjille hyvä tilaisuus antaa nuorille hyvä ensivaikutelma työelämästä, Manai kertoo.

Kampanjaan voi ilmoittautua osoitteessa www.kesaduuni.org/ilmoittaudu.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Yle uutisoi kasvavasta ongelmasta, jossa etenkin pätkätyöläiset ja "silpputyötä" tekevät elävät köyhyysrajalla ja joutuvat turvautumaan töidensä ohella sosiaaliturvaan.

Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén muistuttaa, että pienituloisella päätoimisella yrittäjällä on oikeus samoihin etuihin kuin palkansaajalla.

– Asumistukea ja toimeentulotukea maksetaan koko ruokakunnalle eli etuuden suuruuteen vaikuttaa myös se, mitä muut perheenjäsenet tekevät.

– Asumistuki myönnetään asumisesta aiheutuvien kulujen kattamiseen ja sen suuruuteen vaikuttavat myös asunnon ominaisuudet sekä muun muassa asuinpaikkakunta. Toimeentulotuki on viimesijainen etuus, jota maksetaan yleensä vain lyhytaikaisesti ja tavoitteena on ohjata henkilö ”oikeammille” etuuksille, Hellstén selvittää.

Haasteena palvelualojen kausiluonteisuus

Ylen mukaan Suomessa "palkkatyököyhyys" koskettaa useimmiten naisenemmistöisillä palvelualoilla työskenteleviä osa-aikatyöntekijöitä. Joukko on laajentunut myös kevyt- ja yksinyrittäjillä.

Matkailu- ja ravintola alaa edustavan Mara ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi perusteli ongelmaa Yle aamu -ohjelmassa osittain palvelualan kausiluonteisuudella.

– Varsinkin ravintola-alan ongelma on se, että palveluiden kysyntä vaihtelee paljon kuukausittain, jopa päivittäin. Alan henkilöstökulut ovat suuret verrattuna teollisuuteen. Työntekijöitä ei ole varaa pitää yhtään enempää kuin on asiakkaita. Yritysten kannattavuus on heikko, palkankorotusvaraa ei yksinkertaisesti ole.

Lapin mukaan palveluita ei voi tehdä varastoon toisin kuin tuotevaltaisilla teollisuuden aloilla.

– Toki palvelualan yrittäjät toivovat, että kysyntää riittäisi päivittäin niin paljon, että he voisivat palkata enemmän työntekijöitä. Samaan aikaan työntekijäpula on merkittävä etenkin pääkaupunkiseudulla, Lappi muistuttaa.

Runsaat 20 prosenttia ansaitsee alle 1000 euroa

Suomen Yrittäjien tekemän Yksinyrittäjäkysely 2019:n mukaan yksinyrittäjien tulotaso on pysynyt suunnilleen samalla tasolla kuin edellisessä kyselyssä. Tulotaso on edelleen matala. Kaikista vastanneista 22 prosenttia kertoo ansaitsevansa alle 1000 euroa kuukaudessa ja 26 prosenttia 1000–2000 euroa kuukaudessa.

– Kaikkiaan siis 48 prosenttia kyselyyn vastanneista yksinyrittäjistä ansaitsee kuukaudessa alle 2 000 euroa. Kolme vuotta sitten tehdyssä edellisessä kyselyssä heitä oli 51 prosenttia, eli osuus on pienentynyt kolme prosenttiyksikköä, Suomen Yrittäjien toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi laskee.

Päätoimisista yksinyrittäjistä 41 prosenttia kertoi kyselyssä tienaavansa alle 2 000 euroa bruttona. Kolme vuotta sitten tämän joukon osuus oli 45 prosenttia. Vastaajajoukosta naisia on 58 prosenttia ja miehiä 41 prosenttia.

– Tulosten mukaan pienituloisuus on hyvin yleistä yksinyrittäjien keskuudessa. Tilanne on pysynyt samalla tasolla jo pitemmän aikaa. Monella yksinyrittäjällä tulot myös muodostuvat useammasta ”pienestä purosta” eli useammalta alalta, Hämeenniemi jatkaa. 

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjäjärjestö lanseeraa yrittäjien palvelun, jonka kautta yrittäjät voivat tukea toisiaan arjen liiketoiminnan osa-alueiden haasteissa. Sitä varten on syntynyt Mentorisi.fi-palvelu, jonka kautta yrittäjät voivat etsiä tukea ja tarjota apuaan toisille yrittäjille.

– Palvelusta voi siis löytää mentorin jakamaan asiantuntemustaan esimerkiksi some-markkinoinnin kehittämisessä. Parhaassa tapauksessa sekä mentori että yrittäjä, eli aktori, oppivat toisiltaan ja aktori saa uutta itseluottamusta toiminnan kehittämiseen, Suomen Yrittäjien verkostokoordinaattori Heiju Simola sanoo.

Palvelu on ollut kokeilussa Satakunnan yrittäjissä, missä tulokset ovat olleet hyviä. Moni aktori on jo muutaman mentorointitapaamisen jälkeen onnistunut näkemään oman bisneksensä uusin silmin ja saanut uutta energiaa tekemiseen.

Nyt palvelu laajenee kansalliseksi.

Oman ajan järkevää käyttöä

Porilaisen Antin Kukan Sari Heino etsi mentorin apua LinkedInin käyttöön ammatillisesti. Kanavan käyttö vaatii erilaista käyttötapaa, kuin Facebook ja Instagram.

Hän on tavannut vuoden ajan joka tiistai porilaisen markkinointitoimisto Snuupin Tanja Salmista, jota suositeltiin Heinolle. Yhteinen sävel löytyi nopeasti. Yhteistyö ja ystävyys jatkuvat ohjelman virallisen päättymisen jälkeenkin.

– Tiina pisti miettimään esimerkiksi mitä minä haluan sekä asiakassegmenttejä. Sain kotitehtäviä ja rakensimme vuosikellon, jonka mukaan teen some-kanavien päivityksiä. Oma toimintani tarkentui ja osaan nyt paremmin kohdistaa omia paukkujani, Heino kertoo.

Halu kehittyä avainasemassa

Mentori ja aktori määrittelevät tavoitteet yhdessä.

Mentorisi.fi-palvelun päätavoitteena on tarjota ilmaista täsmäapua ja sparrausta yrittäjille.

– Mentorin ja aktorin välille voi myöhemmin syntyä myös asiakkuussuhde, mikäli aktori kaipaa mentorilta apua johonkin isompaan kehitystyöhön. Esimerkkinä tästä voisi toimia esimerkiksi uusien nettisivujen tekeminen. Näin isojen kokonaisuuksien tekeminen ei kuulu mentorisuhteeseen, vaan mentori voi tarjota tätä maksullisena palveluna aktorille, Simola kertoo.

Heino on kokenut rikastuttavana sen, että ulkopuolinen näkee yrityksestä asioita, joita ei itse näe. Aktorin, eli valmennettavan asenne ratkaisee onnistumisessa paljon.

– Tiina korosti, että mentori ei tee kiusaa, kun hän haastaa. Hän sanoi, ettei olisi jatkanut ohjelmaa, jos en olisi ollut vastaanottavainen. Haluan kehittyä, enkä jumittaa vanhassa. Olin valmis ottamaan apua vastaan, Heino sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Vuohelan Herkku on yksi gluteenittomien leipomotuotteiden edelläkävijöistä Suomessa, jolla on uusi gluteeniton leipomo Lahdessa. Yrityksen koko tuotanto on gluteenitonta ja lisäaineiden ja allergeenien käyttö on minimoitu.

– Olen todella iloinen, että elämäntyöni gluteenittomien tuotteiden kehittäjänä saa jatkoa toisessa suomalaisessa perheyhtiössä. Kaupan myötä Vuohelan Herkun liiketoiminta kehittyy ja kasvaa, ja suomalaiset saavat entistä enemmän laadukkaita gluteenittomia tuotteita ruokapöytiinsä, sanoo Vuohelan Herkku Oy:n toimitusjohtaja ja pääomistaja Pirkko Hämäläinen.

– Erityisen tärkeäksi koen yhteisen arvomaailmamme Fazerin kanssa. Tuotteiden korkealuokkaisuus, laatu ja kotimaisuus ovat molemmille ensiarvoisen tärkeitä.

Vuohelan Herkulla on vuonna 2018 valmistunut, nykyaikainen gluteeniton leipomo Lahdessa. Maantieteellinen sijainti lähellä Fazerin Lahden leipomoa mahdollistaa tuotteiden viemisen markkinoille tehokkaasti ja luotettavasti osana Fazerin maanlaajuista jakeluverkostoa.

Yhtiöllä on 80 työntekijää ja liikevaihto vuonna 2018 oli 8,6 miljoonaa euroa.

Viimeiset 15 vuotta hyvän kasvun vuosia

Pirkko Hämäläinen aloitti leipomotoiminnan vuonna 1989 Vuohelan tilalla maatalouden sivuelinkeinona. Yrityksen hän perusti vuonna 2003. Yrittäjän oma keliakia-diagnoosi vaikutti yritystoiminnan suunnan valintaan ja vuonna 2005 Vuohelan Herkkupuoti alkoi valmistaa pelkästään gluteenittomia tuotteita.

Viimeisen 15 vuoden aikana Pirkon yritys on kasvanut nopeasti. Nykyään yritys pyörittää myllyä Joutsassa, kahvila-ravintolaa Hartolassa sekä leipomoa ja leipomonmyymälää Lahdessa. Vuohelan Herkulla on valikoimissa reilu 70 tuotetta jauhot ja jauhoseokset mukaan luettuna.

Vuohelan Herkku on tahkonnut useita yrittäjäpalkintoja, muun muassa Päijät-Hämeen Maakunnallisen Vuoden Yrittäjä 2017 -palkinnon.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta(at)yrittajat.fi

HMD Global aloittaa tammikuun lopussa Nokia 2.3 -älypuhelimen myynnin. Kyseessä on edullisen hintaluokan uutuusmalli, jota käytetään 6,2-tuumaiselta näytöltä.

Viime vuosina HMD Global on asemoitunut vankasti edullisiin ja keskihintaisiin älypuhelimiin. Samalla moni entisten Nokia-puhelinten ystävä on saanut mahdollisuuden palata tuttuun merkkiin, vaikkakin eri valmistajan leirissä.

Uusi malli tarjoaa kahden päivän akun keston ja uusimman Android-käyttöjärjestelmän. HMD:lle tyypilliseen tapaan käyttäjä saa laitteen myötä kahden vuoden suojauspäivitykset ja kolmen vuoden kuukausittaiset ohjelmistopäivitykset.

HMD Global on sisällyttänyt uutuusmalliin hieman kalliimmista älypuhelimista tutun ominaisuuden, biometrisen kasvontunnistuksen.

Nokia 2.3 on saatavilla kolmessa värissä: syaanivihreä, hiekka sekä hiili. Laite tulee myyntiin 119 euron hintaan. Tällä rahalla saa kaksoiskameran, joka hyödyntää tekoälyä suosittelemalla käyttäjälle mielestään laadukkainta kuvaa. Pääkamerassa on 13 megapikselin kenno.

Erikoisuutena laitteessa on oma painike Google Assistantille. Painike mahdollistaa äänikomentojen käytön esimerkiksi Google-hakuihin tai aikataulujen tarkistamiseen.

Kuva: Valmistaja

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät kirjoitti maanantaina yhteistyösopimuksen kotimaisen rahoitusalusta Fundun kanssa. Fundu tarjoaa suomalaisille osakeyhtiöille vakuudetonta yritysluottoa sekä lainapaketteja, joissa päärahoittajana on pankki ja Fundu on täydentävä rahoittaja.

Rahoitusta yrityksille Fundu hankkii pankkien lisäksi joukkorahoituksen avulla. Yhtiöllä on noin 10 000 yksityistä sijoittajaa, joista suuri osa on yrittäjiä tai entisiä yrittäjiä.

– Yrittäjät tarvitsevat erilaisia rahoitusvaihtoehtoja, kun pankkien sääntely on kiristynyt ja niistä on usein vaikeaa saada rahoitusta. Pyrimme yhteistyössä kotimaisen ja yrittäjävetoisen Fundun kanssa tarjoamaan yhden hyvän lisävaihtoehdon, sanoo Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

– Vastaavasta rahoitusalustan ja yrittäjäjärjestön yhteistyöstä on maailmalta rohkaisevia kokemuksia. Siksi mekin haluamme palvella jäseniämme tällä tavalla, Pentikäinen kertoo.

Suomen Yrittäjät on myös huolestunut siitä, että yhä useampi yrittäjä turvautuu pikavippifirmoihin. Siksi yrittäjät Pentikäisen mukaan tarvitsevat tällaisia uusia vaihtoehtoja niihin tapauksiin, että pankkilainaa ei saa koko halutulle summalle.

– Halusimme valita kotimaisen toimijan. Kannustan yrittäjiä hyödyntämään Fundun rahoitusmahdollisuutta. Mieluusti kuulemme myös palautetta, Mikael Pentikäinen sanoo.

”Fundun toiminta on vastuullista ja pitkäjänteistä”

– Toimintamme on vastuullista ja pitkäjänteistä, se on täysin läpinäkyvää eikä meillä ole piilokuluja. Fundun korkohaarukka on riskin suuruudesta riippuen 6–15 prosenttia, keskiarvo on noin 10%, Fundun toimitusjohtaja ja perustajaosakas Lasse Vuola kertoo.

– Jos miljoonan lainasta pankki rahoittaa 700 000 ja Fundu 300 000 euroa, kokonaiskorko rahoituspaketille on 5–7 prosenttia, Lasse Vuola toteaa.

Suomen Yrittäjien jäsenet saavat 50 % alennuksen Fundun kautta välitettävän lainan perustamismaksusta. Euromääräinen alennus on 250–750 euroa riippuen haettavan lainan summasta.

Rahoituksen luottoriskejä analysoidaan neuroverkkomallilla. Fundun oma algoritmi määrittelee esimerkiksi konkurssiriskin. Lainoja myönnetään vain osakeyhtiöille algoritmin vuoksi, koska henkilöyhtiöistä ei löydy samoja tietoja analyysia varten.

Fundun yritysluottojen suuruudet ovat 25 000–5 000 000 euroa. Suurin tähän mennessä myönnettu laina on kolme miljoonaa euroa.

Yrittäjävetoinen rahoitusalusta

Fundu on pääosin perustajiensa omistama. LähiTapiola omistaa yrityksestä 20 prosenttia ja Fundu tekee yhteistyötä lähes kaikkien keskeisten pankkien kanssa.

– Missä pankin rahoitus loppuu niin Fundun alkaa. Jos yrittäjällä ei riitä vakuudet, niin me voimme täydentää. Jos yrittäjä saa koko rahoituksen pankista, silloin Fundua ei tarvita, toimitusjohtaja Lasse Vuola kuvaa tilannetta.

Fundu hankkii pääomia lainoihin joukkorahoituksen avulla. Jos yritys saa lainahakemukseensa Fundulta myönteisen päätöksen, yrityslaina avataan sijoituskohteeksi Fundun palveluun. Yritys saa rahat tilille, kun lainatavoite on täyttynyt.

– Yrittäjä voi tilanteen niin salliessa tulla meille myös sijoittajaksi. Meillä on seitsemän prosentin keskimääräinen tuottotavoite, Lasse Vuola kertoo.

Lisätietoa Fundusta ja jäsenedustatäältä 

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 189 yritystä. Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Yrittäjien jäsentarrat saapuvat jäsenille jatkossa vuosiluvuttomina.

– Vuositarra 2019–2020 on viimeinen kaikille jäsenille lähetetty vuositarra. Viime viikosta lähtien jäsenkorttien ja muiden materiaalien postituksissa on ollut mukana vuosiluvuton jäsenyydestä kertova tarravalikoima, kertoo Yrittäjien viestintäjohtaja Taru Jussila.

Yrittäjät tarkastelee kevään 2020 aikana myös muiden jäsenmateriaaliensa ympäristöjalanjälkeä.

– Onko jäsenkortti esimerkiksi mahdollista lähettää pitkäaikaisille jäsenille kaksivuotisena? Aika moni muukin kortti lompakossa on useamman vuoden voimassa. Näin säästäisimme satoja kiloja muovia vuosittain, pohtii Jussila.

Fyysistä korttia tarvitaan edelleen bensaetujen lunastamisessa.

– Osassa asemia se onnistuu mobiilijäsenkortillammekin, mutta ei kaikissa. Tiedämme Nesteen ja Teboilinkin olevan kehittämässä järjestelmiään.

Mobiilijäsenkortin latausohjeet löydät www.yrittajat.fi/mobiilikortti

Ilmasto-opas havahdutti

– Hyvin todennäköisesti kuljemme sitä kohti, että tarrojakaan ei lähetetä joka vuosi kaikille automaattisesti, vaan esimerkiksi vain uusille jäsenille ja vanhoille jäsenille parin vuoden välein. Näin säästämme muovia, paperia, silikonia ja liimaa aikamoisen määrän vuosittain, pohtii Jussila.

– Havahduimme tarkastelemaan omaa toimintaamme tältä kannalta entistäkin tarkemmin, kun kokosimme jäsenillemme avuksi Yrittäjän ilmasto-opasta. Ei voi sanoa, että suutarin lapsi kulkisi ilman kenkiä, mutta paljon voimme tehdä organisaationakin.

Painettu opas pohdinnassa

Yrittäjien verkkosivu-uudistus on parhaillaan käynnissä määrittelyvaiheella. Toteutuksen kilpailutus on ennen kesää ja rakennusvaihe alkaa alkusyksyllä.

– Jäsenyyden hyödyt ja jäsenedut listaava painettu opas siirtyy silloin entistä selkeämmässä muodossa verkkoon. Painettu opas täytyy jatkossakin lähettää uusille jäsenille, mutta tuskin vuosittain kaikille. Tätä pohdimme kevään aikana.

Kaipaatko vuosilukutarraa?

Yrittäjät kerää parhaillaan palautetta vuosiluvuttomasti tarrasta etenkin kivijalassa toimivilta yrittäjiltä.

– Jos vuosiluvullinen tarra on sinulle erityisen tärkeä, voimme painaa sitä jatkossakin pienen määrän ja lähettää pyynnöstä. Ymmärrämme, että kivijalassa toimivalle yritykselle voi olla pitkäkin perinne liimata tarra muiden vuositarrojen jonon jatkoksi.

Jos kuulut siihen joukkoon, joka haluaa tarrat jatkossakin, lähetä yhteystietosi osoitteeseen

Etlan ensimmäisen päästöennusteen mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähennystarve on Suomessa keskimäärin 7,6 prosenttia vuodessa, mikäli halutaan päästä hallituksen tavoitteeseen hiilineutraaliudesta. Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystarve vuodessa nykyisellä hiilinielulla tarkoittaisi, että tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan merkittävä teknologinen muutos energian tuottamisessa, tuotantotavoissa ja kotitalouksien kulutuksessa.

Päästöennusteen pohjalta Etla arvioi, että tavoite ei toteudu, ellei toimia vahvisteta.

– Avainasemassa päästöjen vähentämisessä on teknologinen kehitys ja fossiilisista polttoaineista luopuminen, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkija Ville Kaitila korostaa tiedotteessa.

Etla laatii jatkossa talousennusteen yhteydessä viideksi vuodeksi eteenpäin myös ennusteen Suomen kasvihuonekaasupäästöjen kehitykselle.

Ilmastonmuutoksen seurauksena EU tavoittelee hiilineutraalisuutta vuoteen 2050 mennessä. Suomen hallituksen tavoite on tätä kunnianhimoisempi: hiilineutraalisuus tulisi Suomessa saavuttaa jo vuoteen 2035 mennessä. Vuonna 2018 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat 56,4 miljoonaa hiilidioksidi (CO2) -ekvivalenttia tonnia ja hiilinielu vastaavasti -9,8 miljoonaa tonnia. Näiden summa oli 46,6 miljoonaa tonnia.

SY: Nykyinen ilmastopolitiikan kehys tuottaa laajasti tehottomuutta

Nykyinen ilmastopolitiikka on Yrittäjien mielestä tehotonta, minkä seurauksena paine julkiselle taloudelle vain kasvaa.

– Korkeammalla hiilidioksidin hinnoittelulla ja uuden teknologian kehittämiseen satsaamalla saavutetaan kustannustehokkaimmat ratkaisut, Suomen Yrittäjien ekonomisti Sampo Seppänen toteaa.

Euroopan unionilla on keskeinen rooli jäsenvaltioiden päästötavoitteiden saavuttamisessa. Mutta sen ilmastopolitiikka on monimutkaisesti ja tehottomasti rakennettu. Suomen Yrittäjien mukaan myös kotimaan tehottomat tuet ja liiallinen sääntely yrityksille johtaa usein turhiin kustannuksiin.

– Samat ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa edullisemmin riittävällä päästöhinnoittelulla. Liikenteen polttoaineiden päästöjä verotetaan jo huomattavasti. Muilla sektoreilla on paljon kirittävää, Seppänen kannustaa päättäjiä.

On myös huomioitava, Seppänen jatkaa, että ilmastopäästöjen voimakkaammalla hinnoittelulla mahdollistetaan työn ja yrittämisen verotuksen keventäminen.

Kasvihuonekaasupäästöt alenevat edelleen lähivuosina, mutta se ei riitä

Etlan tutkijan Ville Kaitilan selvityksen mukaan Suomen päästöjen määrä vähenee vuoteen 2023 asti keskimäärin vajaat kaksi prosenttia vuodessa, ellei päästöintensiivisyyden aleneminen nopeudu. Ilman teknologisen kehityksen kiihtymistä tai hiilinielujen lisäämistä Suomi ei siten tule pääsemään hiilineutraalisuustavoitteeseensa.

– Päästöintensiteetti on alentunut huomattavasti energia-, vesi- ja jätehuollossa sekä öljyn ja metallien jalostuksessa. Vähäisemmässä määrin näin on tapahtunut myös maataloudessa ja paperiteollisuudessa, Ville Kaitila toteaa selvityksessä.

Suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen lähteet Suomessa ovat energiahuolto, maatalous, kuljetusala, kotitalouksien liikenne, metallien jalostus, paperiteollisuus, vesi- ja jätehuolto sekä öljynjalostus. Vuonna 2017 näiden osuus oli reilut 80 prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä.

Tuotannon osuus Suomen päästöistä 88 prosenttia

Tuotannon osuus päästöistä on 88 prosenttia ja kotitalouksien kulutuksen 12 prosenttia.

– Kansallisten tavoitteiden saavuttamisessa korostuvat suurimpien päästöjentuottajien toimenpiteet, koska Suomelle on tärkeää vähentää kokonaispäästöjä huomattavasti, hän toteaa.

Kasvava määrä yrityksiä on tullut julki omien päästövähennystavoitteidensa kanssa. Usein se vaatii uutta teknologiaa, kuten teräsyhtiö SSAB:n viimevuotinen ilmoitus luopua masuuniteknologiasta ja siirtyä hiilineutraaliin tuotantoon vetypelkistysteknologialla. Teknologian käyttöönottoa joudutaan vielä odottamaan, SSAB tähtää vuoteen 2035.

Päästöennuste perustuu toimialoittaiseen tuotantoennusteeseen, kotitalouksien kulutukseen sekä teknologiseen kehitykseen. Ennusteessa on tehty kolme vaihtoehtoista oletusta, joilla kuvataan tuotannon arvonlisäyksen päästöintensiivisyyden mahdollista kehitystä tulevaisuudessa.

– Ilmastonmuutos on vakava uhka ja vaikuttaa kaikkeen, myös talouteen. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää teknologista kehitystä ja tietoista hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, ei kuitenkaan pelottelua, sanoo Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi Suomen Yrittäjille hankintaneuvonnan toteuttamiseksi 280 000 euroa vuodelle 2020. SY on saanut rahoitusta neuvontatyöhön vuodesta 2017 lähtien.

Neuvonnan tavoitteena on kehittää kuntien ja yrittäjien välistä vuoropuhelua. Esimerkiksi neuvojat opastavat kuntia laatimaan hankintailmoituksia siten, että pk-yritykset voivat jättää niihin tarjouksia. Toinen merkittävä tehtävä on, että neuvojat kannustavat ja opastavat yrityksiä osallistumaan julkisiin hankintoihin eli jättämään tarjouksia hankintailmoituksiin.

– Julkisissa hankinnoissa on ainakin 35 miljardin arvosta tarjolla kauppaa yrittäjille vuosittain. Hankinnat tarjoavat yrityksille merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Onnistuessaan hankinnat edistävät samalla alueen elinvoimaa ja yrittäjyyttä, sanoo Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan asiantuntija Janika Tikkala.

Maksutonta ja kaikille avointa neuvontaa

Neuvonta on veloituksetonta ja avoinna kaikille tarjoajille. Se on yleishyödyllistä ja neuvonta ei kilpaile kaupallisen konsultoinnin kanssa.

– Hankintaneuvonnan ansiosta yrityksillä on pienempi kynnys osallistua julkisiin hankintoihin. Näin ollen kilpailu ja julkisen talouden tehokkuus vahvistuvat. Ilman hankintaneuvontaa vain tilaajilla olisi valtava tukikoneisto taustallaan, mutta tarjoajat olisivat prosessin kanssa aivan yksin, Lapin hankintaneuvoja Susanna-Sofia Keskinarkaus sanoo.

– Yrittäjäjärjestön hankintaneuvonnalla on suomalaisille pk-yrityksille kriittinen merkitys, koska mikään muu organisaatio ei maksutta tarjoa yrityksille asiantuntija-apua julkisissa hankinnoissa, Keskinarkaus sanoo.

Nykyisen hankintalain mukaan hankinnat on pyrittävä järjestämään siten, että pienet ja keskisuuret yritykset ja muut yhteisöt pääsevät tasapuolisesti muiden tarjoajien kanssa osallistumaan tarjouskilpailuihin.

Valtakunnallinen kattavuus ja tieto

Yrittäjät jakavat avustuksen tarkoituksenmukaisesti 20 aluejärjestölleen siten, että neuvontatoimintaa on tarjolla eri puolilla Suomea lähellä yrityksiä ja hankintayksiköitä.

– Suomen Yrittäjien hankintaneuvonnalla on valtakunnallinen kattavuus ja myöskin tarkka näkemys hankintojen toteuttamisen tilasta eri alueilla, Lapissa neuvontaa tarjoava Susanna-Sofia Keskinarkaus sanoo.

– Neuvoja toimii lähellä yrityksiä ja hankkijoita. Hankintaneuvoja tuntee osapuolet ja alueen erityispiirteet, sanoo Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan asiantuntija Janika Tikkala.

Hankintaneuvojien yhteystiedot löydättäältä

toimitus(at)yrittajat.fi

Seurana Oy:n yrittäjä Mirka Saarisen tavoitteena on helpottaa mahdollisimman monen ikäihmisen ja muistisairaan yksinäisyyttä. Hän kertoo suunnitelmistaan Yrittäjän Podcastin uusimmassa jaksossa, joka on kuunneltavissa Supla-palvelussa. Podcastin isäntänä on tuttuun tapaan toimittaja Pauli Reinikainen.

Seurana Oy tarjoaa ikäihmisille ja muistisairaille seuralaisia. Palvelun tilaavat omaiset tai ikäihminen itse.

– Monesti läheiset asuvat kaukana ja he miettivät, miten voisivat lisätä ikäihmisen onnellisuutta. Meidän tehtävämme on valita sopiva "match", henkilö, joka soveltuu parhaiten kyseiselle asiakkaalle.

Seuralaiset käyvät asiakkaan luona yleensä vähintään kerran viikossa. Seurana toimii tällä hetkellä muun muassa pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa ja Hämeenlinnassa.

Saarinen jätti palkkatyönsä ja lähti yrittäjäksi huomattuaan, että hänen isoisälleen oli vaikea löytää ulkoistettua seuraa.

– Minulla oli tavoite löytää isoisälleni säädyllisen seuran, niin että hän olisi tuntenut olevansa merkityksellinen. En löytänyt sellaista palvelua. Ajattelin, että lähden ravistelemaan alaa. Irtisanouduin työuraltani ja lähdin opiskelemaan gerontologiaa Jyväskylän yliopistossa. Nyt katsotaan, onnistuuko ikäihmisten seuralaismarkkinan luominen Suomeen.

Saarinen ei ole yllättynyt keskustelusta, joka on liittynyt isojen hoivakotiketjujen toimintatapoihin ja hoivakotien ongelmiin.

– Etenkin muistisairaalle on tärkeää, että heitä käy tapaamassa aina sama henkilö. Lähdin etsimään seuralaisiksi ikäihmisiä, jolloin pystymme tarjoamaan vertaistuellista palvelua.

– Monesti juttuseura jää uupumaan hoitokodissa. Toiminta on resursoitu minimiin. Suomessa ei ole keskitytty riittävästi aitoihin ihmisten välisiin kohtaamisiin.

Kuuntele Yrittäjän Podcastin jaksosta, miten Saarinen suhtautuu bisneksen ja hoivapalveluiden yhdistämiseen.

Aikaisempiin Yrittäjän Podcastin jaksoihin pääset täältä.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Berliinissä asuva yrittäjä Tanja Eskola koki reilu kaksi viikkoa sitten järkytyksen, kun hänen Facebook-mainoksensa hylättiin. Facebook on ottanut tiukan linjan poliittisen mainonnan suhteen ja se yrittää kitkeä pois ulkomailta tulevan valeuutisoinnin ja vaalivaikuttamisen.

Nyt Eskola tulkittiin poliittiseksi mainostajaksi, vaikka viisi päivää aikaisemmin mainos oli vielä mennyt läpi.

– Yritin tehdä valituksen, mutta siitä tuli hylkäys heti ilman mitään perusteluita, Eskola kertoo.

Toki poliittisten teemojen kanssa Eskola onkin tekemisissä. Hän haluaa edistää ruohonjuuritason järjestöjen hankkeita ja projekteja, joilla on sosiaalinen ja eettinen omatunto. Hänellä on pitkä kokemus toimittajana ja järjestöviestinnästä. Oman yrityksensä, Digital Treehuggerin, kautta hän haluaa tehdä hyvää ja auttaa muita tekemään hyvää paremmin sekä puhua tärkeiksi kokemiensa asioiden, kuten naisten oikeuksien ja ilmaston, puolesta.

– Suivaannuin hylkäyksestä ja vaadin Facebookilta selitystä ensimmäiseen mainoshylkäykseen liittyen. Sain puhelun, mutta siellä joku hymähteli myötätuntoisesti, mutta ei voinut kommentoida mitään, koska asia ei kuulu hänen vastuualueelleen.

Mainostajaa vaaditaan vahvistamaan henkilöllisyytensä

Facebookia on syytetty siitä, että konsulttiyhtiö Cambridge Analytica ja nimettömät venäläistahot käyttivät Facebookia vaalivaikuttamiseen. Näin Donald Trumpin voitto presidentinvaaleissa ja Brexit-äänestyksen tulos menivät ainakin välillisesti Facebookin syyksi.

Facebookissa kuka tahansa on voinut esiintyä kenenä tahansa ja alkaa mainostaa. Siksi Facebookin on pakko toimia.

Ratkaisu on järjestelmä, jossa mainostajan täytyy hankkia auktorisointi mainontaan. Sen saadakseen mainostajan täytyy rekisteröidä itsensä Facebookin järjestelmään organisaationa tai henkilökohtaisesti.

Markkinointiviestinnän toimisto LM Somecon johtaja Minna Valtari kertoo, että jokaisen mainostajan täytyy antaa ylläpitäjän tai mainostajan tiedot. Jokaisesta yrityksestä täytyy olla vähintään yksi henkilöllisyytensä vahvistanut ylläpitäjä. Samat tiedot vaaditaan myös niiltä, jotka muokkaavat, päivittävät, julkaisevat tai pysäyttävät poliittisia mainoksia. Facebook-sivulla täytyy olla kaksivaiheinen tunnistus.

Esimerkiksi viestintätoimisto voi rekisteröidä työntekijöitään asiakkaidensa mainostajiksi. Rekisteröinti vaaditaan kaikilta, jotka julkaisevat, muokkaavat tai pysäyttävät mainoksia Facebookissa.

Eskolaa Facebookin rekisteröinti arveluttaa, sillä Facebookin mainoskirjastossa näkyy mainostajan yritys tai henkilö. Tasa-arvoa, ilmastoasioita ja muita yhteiskunnallisia aiheita nostavia naisia on häiriköity sosiaalisessa mediassa.

Myös LM Somecossa asiasta on keskusteltu.

– Moni, joka tekee mainontaa työkseen, kokee arveluttavaksi antaa henkilötodistuksen tiedot Facebookille, Valtari sanoo.

Hänestä yrittäjien ei kannata huolestua säännöistä liiaksi. Rajoitukset vaikuttavat suhteellisesti pieneen määrään toimijoita ja toimiala vaikuttaa paljon. Usein erilainen johdantoteksti mainoksessa menee läpi, jos ensimmäisestä versiosta tulee hylkäys.

Pelisäännöt puolitiessä

Valtari korostaa, ettei puolustele Facebookia, mutta on tyytyväinen siitä, että jotain pelisääntöjä on tehty.

– Poliitikotkin ovat ajaneet pelisääntöjen laatimista Facebookin suuntaan. Valmis tämä ei mielestäni ole. Väärinkäyttäjät etsivät reikiä, joita Facebook yrittää tilkitä. Vastakkain on yritysten hankaluudet ja se, pystyykö Facebook jatkamaan toimintaansa, Valtari sanoo.

Eskolan mielestä tiukoissa säännöissä menee monta lasta pesuveden mukana. Yksinyrittäjille vaatimukset voivat olla liian raskaita.

– Eräs vastuullisesti tuotettuja tuotteita myydä verkkokauppias totesi keskustelupalstalla, että yritystoiminta on hänen osaltaan tässä, kun ei voi enää mainostaa. Se on valitettavaa, Eskola sanoo.

Myös Eskolan lokakuussa perustama yritys on vaikeuksissa. Facebookin sääntöjen mukaan mainostaja voi ostaa näkyvyyttä poliittiselle mainonnalleen vain siihen maahan, jossa asuu. Saksassa asuvana Eskola ei voi ostaa näkyvyyttä Suomeen.

Sekään ei riitä. Nyt Eskola on yrittänyt hakea valtuutusta mainostaa Saksassa, mutta sai vastauksen, jonka mukaan hän ei voi hakea valtuutusta Saksaan, koska ei omista saksalaista henkilöllisyystodistusta, eikä ole Saksan kansalainen.

– Olen sanaton. Eikö tämä ole syrjintää syntyperän perusteella, jos on oltava saksalainen voidakseen mainostaa Saksassa? Missään Facebookin ohjeissa ei sanota, että mainostamiseen vaaditaan mainosten kohdemaan eli asuinmaan kansalaisuus, Eskola kertoo.

Läpinäkyvyys heikkoa, sanasto mysteeri

Läpinäkyvyyden puute vaivaa Eskolaa. Hän ei saanut vastausta siihen, miten voisi toimia toisin, jotta hän tekisi Facebookin mielestä oikein. Suoraa vastausta ei tullut myöskään siihen, mikä avainsana hyllytti ensimmäisen mainoksen.

Facebook ei ole listannut tarkkaa sanastoa julkisesti, mutta Minna Valtarin vuosi sitten kirjoittamassa blogissa kerrotaan, että vuosi sitten listaan kuuluivat muun muassa arvot, armeija, abortti, valtiontalous, ihmisoikeudet, rikollisuus, talous, koulutus, energia, ympäristö, ulkopolitiikka, hallinnon uudistukset, aseet, terveys, infrastruktuuri, köyhyys, sosiaaliturva, verot ja terrorismi.

– Vuosi sitten tilanne oli tämä. Tällä hetkellä kiellettyä sanastoa ei ole säännöissä listattu. Kaikki politisoitunut terminologia on tarkkailussa. Tasa-arvo voi olla suomalaisin silmin kummallinen valinta tähän listaan, mutta muualla maailmassa se voi olla hyvinkin politisoitunut termi. Väärinymmärryksiä tulee varmasti, Valtari sanoo.

– Jos sanon, että ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, se on poliittista. Humaanista termistöstä pärähtää hälytys ja panna, mutta toisen äärilaidan sanasto puuttuu. Väkisin tulee tunne, että Facebook on valinnut poliittisen asemansa ja nimenomaan epäinhimilliseltä puolelta, Eskola sanoo.

Muitakin epäilyjä on. Sähköautoista voi puhua, mutta ei siitä, mistä sähkö autoihin tulee. Bensa-autojen mainostamista ei ole rajoitettu.

Miten yritys kertoo vastuullisuudestaan jatkossa?

Euroopan Unionin perusperiaatteita ovat ihmisten, tuotteiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus. Nyt Facebook ui vastavirtaan.

– EU:n alueella täytyy olla kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka eivät saa mainostaa Facebookissa, koska asuvat ulkomailla tai eivät ole sen maan kansalaisia, jossa asuvat. Ja koska Facebookin säännöt EU:n alueella ovat yhtenäiset, periaatteessa tämä koskee myös paitsi kaikkia "poliittisia" ulkosuomalaisia, kuten minua, myös kaikkia ei-Suomen kansalaisia Suomessa ja joka Euroopan maassa, Eskola tulkitsee.

– Vapauteeni toteuttaa itseäni arvot edellä operoivana ammattilaisena puututaan nyt kovalla kädellä. Mielestäni poliittinen kantaaottavuus on hyvä ja kaikkien asia. Mietin, mitä tästä seuraa. Mitä uskalletaan sanoa ja mitä mainostaa, hän kysyy.

Monet yritykset ovat jo vuosia kertoneet vastuullisuudestaan ja eettisyydestään. Eskola pelkää, että Facebookin linjaus kääntää suuntaa.

Myös Valtari näkee Facebookin linjauksessa ongelmia.

– Jos on hankkinut auktorisoinnin, on vapaa mainostamaan mitä vaan. Se mietityttää minua enemmän. Peseekö Facebook tällä kätensä, eikä kanna vastuuta valeuutisista, vaan voi jatkossa vain ohjata viranomaisia oikeaan suuntaan, jos ongelmia ilmenee, Valtari sanoo.

Kumppaniverkostoja ja suunnittelua viestintään

Eskola saattaisi voida toimia Suomessa niin, että hän palkkaisi apukäden, jonka nimissä mainonta tehtäisiin Suomessa. Tuoreella yrittäjällä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta vielä palkata ketään, ja järjestelyyn liittyy ongelmia.

– Seison sanojeni takana. Pahimmassa tapauksessa Facebookin toimet läpinäkyvyyden nimissä lisäävät likaista peliä ja läpinäkymättömyyttä, Eskola sanoo.

Valtarin mukaan kansainvälistymisessä teityllä, yhteiskunnalliseksi luokiteltavalla toimialalla toimivan yrityksen täytyy hankkia joka maasta uusi kumppani, mikä vaikeuttaa toimimista ja nostaa kuluja. Laajeneminen vaatii myös entistä tarkempaa suunnittelua, missä maissa voi mainostaa ja miten niissä voi rakentaa verkostoa.

– Haastavuus lisääntyy myös isoilla toimijoilla, mutta moni asia on ratkaistavissa varsinkin, jos on mahdollisuus toimi kumppanin kanssa, Valtari sanoo.

Tutustu Yrittäjien webinaari-koulutuksiin:

Mainosta Facebookissa

Facebook-mainonnan jatkokurssi

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Etäkoulutukseen voi ilmoittautua täällä. Koulutukset ovat maksuttomia ja tarkoitettu niin Yrittäjien jäsenille kuin ei-jäsenille.

Kevään etäkoulutusten aiheet ovat Hakukoneoptimoinnin perusteet (28.1.), Sähköpostimarkkinointi (18.2.), Google Analyticsin asentaminen verkkosivustolle (25.2.), Sosiaalisen median perusteet (3.3.) ja Tehosta markkinointiasi maksetuilla digitaalisilla kanavilla (9.4.).

Tarjolla myös tallenteita koulutuksista

Syksyllä 2019 pidettyjen neljän ja 14. tammikuuta pidetyn etäkoulutuksen tallenteet ovat tilattavissa Yrittäjien verkkokaupasta. Myös tallenteet ovat maksuttomia.

Tilaa tallenteet täältä.

Yrittäjät ja Google järjestävät myös digikoulutusta yhteensä kymmenellä paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Voit ilmoittautua koulutuksiin täällä.

toimitus(at)yrittajat.fi

Etelä-Suomen poikkeuksellisen lämmin ja lumeton talvi aiheuttaa koneurakoitsijoille päänvaivaa. Kun metsämaa ei ole roudassa, se ei kestä raskaita koneita. Teiden kunto vaihtelee ja työmaita joutuu etsimään.

Ruovedellä lumenaurausta on ollut tammikuussa nolla tuntia.

Etelä-Pohjanmaalla tallataan kuravellissä.

– Ei tämä ole täyttä kurjuutta, mutta ei hyvääkään. Toistaiseksi olemme löytäneet kohteita, missä työskennellä, mutta niiden etsiminen vie aikaa, joka ei tuota mitään. On kannattamatonta hyppiä paikasta toiseen ja koneet kulkevat laveteilla, Kurikan Jalasjärvellä, Etelä-Pohjanmaalla toimiva Juho Pihlajaviita kertoo.

Pihlajavirta tekee puunkorjuuta, hakkuutyötä ja kuljettaa puita teiden varsiin korjaamista varten. Yritys työllistää kaksi yrittäjää, kaksi kuljettajaa ja aliurakoitsija kaksi työmiestä. Yksi kuljettajista on ollut halukas tekemään myös metsurin työtä, muuten korvaavaa työtä on vaikea etsiä.

– Vitsit ovat vähissä. Kalliit koneet on hankittu tätä työtä varten. Tiedän, että Etelä-Pohjanmaan alueella seisoo paljon koneita, Pihlajaviita sanoo.

Hän yrittää etsiä kelirikkoleinikoita, eli hakkuualueita, joissa voi operoida olosuhteista huolimatta. Näitä ovat kivikot, kalliot ja hiekka-alueet.

– Kun saisi pakkasia. Sivutiet ovat huonossa kunnossa, mikä tekee puiden ajamisesta tiensyrjään hankalaa, Pihjalaviita kertoo.

Markkinatilanne ei auta yhtään

Toisella puolella Suomea, Etelä-Savossa, Antti Ihalainen painii samojen ongelmien kanssa. Hänen yrityksensä Metsä-Weljet työllistää 18 työntekijää Joroisten, Varkauden ja Pieksämäen alueella.

Etelä-Savossa pakkasta on riittänyt sen verran, että tiestö on vielä kohtuullisessa kunnossa, mutta monissa kohteissa olosuhteet ovat sellaisia, että niihin ei pysty menemään.

– Routa ja lumikin antaisi kantavuutta. Nyt talvella syödään ne vähätkin kesäkohteet, joita olisi. Talvikorjuukohteita olisi, mutta metsä on paikoin huonommassa kunnossa kuin kesällä. Parempia aikoja saadaan odottaa pitkälle syksyyn, Ihalainen sanoo.

Tilanne helpottuisi, jos pian tulisi 20 astetta pakkasta, ja pakkaset kestäisivät puolitoista  kuukautta putkeen, jotta yrittäjät voisivat tehdä täysillä töitä.

Puunkorjausurakoitsijoiden työtä hankaloittaa sään lisäksi muutkin asiat. Metsäyhtiöt ostavat ne puut, joita yrittäjät korjaavat.

– Hankaluudet korostuvat markkinatilanteessa. Lakot häiritsevät, ja selluvarastot ovat täynnä, eikä metsäyhtiöillä ole tarvetta saada puuta. Kaikki olosuhteet on nyt meitä vastaan, Ihalainen sanoo.

550 tuntia, 350 tuntia, 50 tuntia

Ruovedellä toimiva yrittäjä Jukka Kiintonen aurasi lunta ja hiekoitti teitä joulukuussa 50-60 tuntia, mutta tammikuussa tunteja ei ole toistaiseksi yhtäkään. Vertailun vuoksi viime vuonna talven mittaan tunteja kertyi noin 350 ja sitä edellisenä raskaslumisena talvena noin 550 tuntia.

Kiintonen teki myös puunkorjuuta aikaisemmin, mutta nykyään hän tekee muun muassa aurausta, hiekoitusta, maatalouden lietteenlevitystä ja teiden hoitoa. 

– Hyvä puoli on, ettei ole kulujakaan, kun koneita ei tarvitse jatkuvasti huoltaa, Kiintonen sanoo.

Hyvien puolien lista onkin siinä. Kiintonen jaksa kuitenkin uskoa, että lumisia talvia tulee vielä, eikä ilmasto ole kerrasta muuttunut.

On kuitenkin hyvä olla monia tulonlähteitä ympäri vuoden.

– Lehmät päästävät tavaraa joka päivä. Tienhoitoa on keväällä sitten ehkä enemmän. Olen ollut kuljettajana ja metsäkoneurakoitsijana toiselle yrittäjälle, Kiintonen kertoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi