Suomi on noussut toiselle sijalle digitaalisuuden hyödyntämisessä oltuaan kaksi viime vuotta vertailun kolmantena. Asia käy ilmi tänään julkaistusta 2020 Digibarometrista.

Suomi on ollut kolmen parhaan joukossa seitsemän vuoden ajan. Ykkösenä on nyt Tanska, USA on kolmantena.

Suomalaisten yritysten sijoitus on kuitenkin heikentynyt.

Julkisen sektorin digivertailussa Suomi on nyt toisella sijalla, kansalaisten vertailussa kolmantena, mutta yritysten välisessä vertailussa vasta seitsemäntenä. Laskua tuli kolmen sijan verran.

– Osana koronakriisin jälkihoitoa on erittäin tärkeätä parantaa kotimaisten yritysten edellytyksiä ottaa käyttöön uutta tuottavampaa teknologiaa. On panostettava digiosaamisen, tietoliikenneyhteyksiin sekä kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, sanoo Joonas Mikkilä.

– Kotimaisen liiketoimintaympäristön on kannustettava yrityksiä uusiin digi-investointeihin. Olemme jääneet niissä keskeisten kilpailijamaiden varjoon. Tämä hidastaa tuottavuuskehitystämme, Mikkilä painottaa.

Etenkin pk-yrityksiä on autettava tunnistamaan digitaaliset tarpeensa sekä valitsemaan niihin parhaiten vastaavat ratkaisut. Hankintaymmärryksen puute ei saa muodostua pullonkaulaksi yritysten uudistumiselle.

 – Digibarometri on kerätty juuri ennen pandemiaa. Sen tulokset tarjoavat siten hyvän lähtötason, johon suhteuttaa koronan liikkeelle laukaiseman digiloikan kaarta Suomessa ja vertailumaissa tulevina vuosina, Joonas Mikkilä toteaa.

Huomio rekrytointeihin, laajakaistaan ja pilvipalveluihin

Suomalaisyritysten sijoitus Digibarometrissä on heikentynyt eniten yritysten edellytyksissä, missä pudotusta tuli kuuden sijan verran.

 –  Viime vuoden barometriin verrattuna suomalaisten yritysten on ollut vaikeampaa rekrytoida osaavia ICT-alan ammattilaisia. Myös nopeissa laajakaistayhteyksissä ja pilvipalveluiden valmiuksissa suomalaisten yritysten suhteellinen asema vertailumaiden joukossa on viime vuoteen verrattuna heikentynyt, Etlan johtava tutkija Timo Seppälä toteaa.

Suomessa tietoturvaosaajia on vähän ja heistä kilpaillaan, monesti osaajia rekrytoidaan myös muualta Euroopasta tai Intiasta. Eurooppalaisilla työmarkkinoilla on puutetta erityisesti strategisesta- ja liiketoimintaosaamisesta sekä järjestelmäarkkitehtuurisesta osaamisesta, käy ilmi barometrista.

Suomi jäämässä jälkeen kyberturvallisuudessa

Digibarometri 2020 keskittyy erityisteemana kyberturvallisuuteen ja kertoo Suomen kyberturvallisuuden olevan kokonaisuutena kohtuullisen hyvällä tasolla. EU28-maiden vertailussa Suomi sijoittuu keskiarvon paremmalle puolelle.

Olemme kuitenkin jäämässä kehityksessä kärjen vauhdista, esimerkiksi Ruotsi ja Tanska jättävät useilla mittareilla Suomen varjoonsa. Parhaiten yrityskokovertailussa suoriutuvat suomalaiset pienyritykset, joiden kyberturva oli EU-keskitasoa parempi lähestulkoon kaikilla mittareilla. Suuryritykset suoriutuvat vertailussa heikosti, vaikka niissä kyberturvallisuus oli pienyrityksiä vahvempaa.

–  On tietenkin hyvä asia, että barometrin mukaan suomalaisten pienyritysten kyberturva on EU-keskitasoa parempaa lähestulkoon kaikilla mittareilla. Mitä pidemmälle liiketoiminta digitalisoituu, sitä enemmän myös pienyritysten on kiinnitettävä huomiota tietoturva-asioihin, Joonas Mikkilä toteaa.

–  Järjestelmät on pidettävä päivitettyinä ja henkilöstön tietoturvakäytännöt systemaattisina, Mikkilä muistuttaa.

 Kun yhä useampi tuote ja laite kytkeytyy verkkoon, kasvavat myös yritysten kyberturvariskit. Harvassa ovat jatkossa ne firmat, joita kyberturvallisuus ei millään tavalla koskisi.

–  Suomessa on onneksi kilpailukykyinen kyberturvayritysten toimiala, jonka osaamiselle on kasvava kysyntä myös ulkomailla. On tärkeätä, että näiden yritysten kasvu ei kanita osaajapulaan. Jotta se vältetään, on Suomen satsattava alan koulutukseen sekä houkuteltava myös kansainvälisiä osaajia, Joonas Mikkilä toteaa. 

–  Korona-aika on lisännyt tietomurtoyrityksiä. Yritysten onkin oltava poikkeusaikoina erityisen valppaina, Mikkilä muistuttaa.

Digibarometri 2020 julkaisijat ovat Business Finland, liikenne- ja viestintäministeriö, Suomen Yrittäjät ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Toteutuksesta vastaa Etlatieto Oy.

Lisää tietoa Digibarometrista löydät täältä

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Tuoreimmassa Yrittäjien Kuntabarometrissa yritykset ovat saaneet kertoa yrityksen kotikunnan toiminnasta. Seinäjoki voitti oman kokoluokkansa kolmatta kertaa. Yrittäjyys on kaupungin tärkeysjärjestyksessä korkealla. 

– Tämä on kaupungille ihan strateginen valinta ja kärkihanke. Menestys on määrätietoisen työn tulosta, kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki sanoo.

Yhteensä kyselyyn vastasi 10 404 vastaajaa. Kyselyn toetutti Iro Research.

Yleisesti yrittäjät toivoisivat, että kunta tekisi päätöksiä yrityslähtöisesti. Toinen kehittämiskohde on hankintojen hoitaminen ja viestiminen.

Seinäjoki on satsannut yrityslähtöisyyteen. Esimerkiksi Seinäjoen Yrittäjät ja kaupunki tekevät tiivistä yhteistyötä.

– Vuoropuhelu toimii todella hyvin. Kaupunki muistaa myös kertoa suunnitelmistaan etukäteen, eikä vasta sitten, kun päätökset on jo tehty. Näin niihin voi yrittää vaikuttaa, Seinäjoen Yrittäjien toiminnanjohtaja Kaisa Metsänranta kertoo.

Esimerkiksi koronakriisissä yrittäjien paikallisyhdistys sekä kaupungin kehitysyhtiö Into Seinäjoki pistivät nopeasti pystyyn Kriisin yli -ryhmän, joka keräsi ja jakoi tietoa yrittäjille.

– Asioihin tartutaan ja viedään rivakasti niitä eteenpäin. Tärkeää on päivittäinen tekeminen ja yhteistyö. Menestys ei synny yksin tai kaksin, vaan ryhmässä, Metsänranta sanoo.

Menestystä monilla mittareilla 

Rasinmäen mukaan yritykset ovat kaupungille elinehto, joten niihin satsataan. Kaupunki kehittää infraa ja esimerkiksi kaavoituksen, tonttien myynnin ja vuokraamisen prosesseja on kehitetty jouheviksi. Tavoitteena on houkutella alueelle lisää yrityksiä.

– Meihin otetaan yhteyttä ja me olemme yhteydessä yrityksiin. Teemme yritysvierailuja ja suoramarkkinointia. Kehitysyhtiö Into Seinäjoella on ihan selkeät tulosmittarit tähän. Olemme pärjänneet myös EK:n kyselyissä, jonka perusteella Seinäjokea suositellaan sijoittumispaikaksi yrityksille, Rasinmäki kertoo.

Rasinmäki on ylpeä syystäkin, sillä Kuntabarometrin lisäksi Seinäjoki on noussut muissakin kyselyissä kärkisijoille. VTT Timo Aron 10-kohtiasessa elinvoimamittaristossa Seinäjoki on Helsingin, Vantaan ja Espoon jälkeen neljäntenä. Seinäjoki menestyi erittäin hyvin muun muassa työllisyydessä, väestökehityksessä ja asuntotuotannossa.

Laaja näkemys kehittämiseen 

Toki kehitettävääkin löytyy, ja jos kärkisijoilla aikoo pysyä, työtä täytyy tehdä jatkuvasti.

– Hankinnat ovat menneet kunnilla huonompaan suuntaan ja mekin voisimme lisätä siinä ymmärrystä. Digitalisaatio on toinen iso kehityshanke, Rasinmäki sanoo.

Erilaisia kehityspyrkimyksiä tukee hyvä sijainti ja yhteydet esimerkiksi junilla satamiin sekä työvoiman saatavuus ja pysyvyys. Kaupunki satsaa myös ammattikorkeakouluun ja yliopistokeskukseen, joka toimii yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa.

– Sekin palvelee yritysten osaajatarvetta. Katsomme tätä yritysten kehityskenttää laaja-alaisesti, Rasinmäki sanoo.

Lue myös: Seinäjoella yrittäjät ja kunnan edustajat istuvat yhteiseen pöytään – Kerro, miten teillä toimitaan!

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Yritysten vesivahinko voi olla vakava isku liiketoiminnalle. Fennian korvaustilastojen mukaan niitä sattuu vuosittain noin 1400. Tällöin kyse on ollut äkillisistä ja ennalta-arvaamattomista vuotovahingoista. Tyypillisesti vesivahinko sattuu asuinrakennuksen kivijalassa toimivassa liiketilassa.

Kesällä riskinä on vahingon sattuminen yrittäjän loman aikana.

– Jos yritys laittaa kaupan tai yrityksen kiinni ja sattuu vuotovahinko, voi kestää kauankin ennen kuin se huomataan. Hyvä neuvo on  pääsulun sulkeminen loman ajaksi. Jos vesi pääsee kiinteistön rakenteisiin, se aiheuttaa isomman vahingon, IF Vahinkovakuutuksen yritysten omaisuuskorvauksista vastaava johtaja Brita Palmu sanoo.

Fennian mukaan alttiita ovat muun muassa ravintolat ja hammaslääkärivastaanotot. Näissä LVIS-asennuksia sekä vesijohtoverkostoon liitettyjä käyttölaitteita on paljon ja tiloihin kohdistuva vesivahinko keskeyttää helposti koko toiminnan useiksi kuukausiksi.

Yrittäjämedioiden vakuutusyhtiöihin osoittama kyselykierros kertoo, että yritysten yleisesti ottamat vakuutukset sisältävät vuotovakuutuksen ja näin ollen useimmat yritykset ovat vakuuttaneet toimintansa vesivahingon varalta. Fennian viestinnästä kerrotaan, että on poikkeuksellista, jos yritys ottaa vain suppean palovakuutuksen ilman vuototurvaa.

Vakuutusturva sisältää yleensä yrityksen toimitiloina käytettävän rakennuksen (jos se on yrityksen omistama), sekä yrityksen käyttö- ja vaihto-omaisuuden. Perusvakuutus kattaa myös luonnonilmiöistä kuten ukkosmyrskyistä aiheutuneet vahingot.

– Putkiston iällä on merkitystä korvattavuuden suhteen. Mitä vanhempi putki, sen vähemmän korvataan. Maksimissaan vähennys on 60 prosenttiin asti tietyn ikäisistä putkista, IFin Brita Palmu kertoo.

LähiTapiolasta kerrotaan, että yritysvakuutuksissa ei ole samanlaisia ominaisuuksia kuin kiinteistövakuutuksissa, joissa esimerkiksi vuotovahtipalvelu pienentää vakuutusmaksua.

– Yritysvakuutuksiin sisältyvissä suojeluohjeissa on kuitenkin mainittu keinoja, joilla vuotovahinkoja ehkäistään. Tälläinen on esimerkiksi putkiston tyhjentäminen vedestä kylmänä aikana vuodesta, jos rakennus on tyhjillään, LähiTapiolan viestinnästä mainitaan. 

Muista keskeytysvakuutus 

Erityisen tärkeänä vakuutusyhtiöt pitävät yrittäjän kannalta keskeytysvakuutusta, joka auttaa yrityksen liiketoiminnan jatkumista vesivahingon jälkeen. Keskeytysvakuutus kattaa vahingosta aiheutuvaa katemenetystä ja ylimääräisiä kuluja esimerkiksi toiminnan väliaikaisesta siirtämisestä muihin tiloihin.

– Keskeytysvakuutus on yrittäjälle tärkeä vakuutus. Sillä turvataan liiketoiminnan jatkuvuus vahingon jälkeen eli yritys voi esimerkiksi hakea toisen paikan, missä voi harjoittaa liiketoimintaa. Keskeytysturvan voi ottaa myös tilanteeseen, jossa yrityksen toiminta keskeytyy tulipalon vuoksi, Palmu kertoo.

Kerroimme aikaisemmin keväällä riihimäkeläisestä kirjakauppayrittäjästä Henrik Pohjavirrasta, jonka vuokraamassa liiketilassa sattui kaksi vesivahinkoa parin kuukauden sisällä.

– Minulla ei ollut keskeytysvakuutusta. Näin jälkiviisaana täytyy sanoa, että olisi ehdottomasti pitänyt olla. Nyt olen sellaisen hankkinut, Pohjavirta kertoo.

Yrittäjä muutti kevään aikana lähellä sijaitsevaan liiketilaan. Toimintaa ei keskeytetty vesivahingon tai muuton takia.

– Omalta osaltani kaikki sujui lopulta hyvin. Toki korvaus vakuutusyhtiöstä olisi varmasti tullut nopeammin, jos olisin tehnyt heti perusteellisen selvityksen vahingoista. Niitä tuli ilmi hiljalleen. Korvauksen määrä oli tyydyttävä, mutta toki omavastuu aina kirpaisee. Eikä ylimääräistä vaivaa voi mitata koskaan rahalla.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Tapahtuma-alan toimijat ovat perustaneet 10. kesäkuuta oman järjestön nimeltä Tapahtumateollisuus ry. Perustamiskokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen ja varapuheenjohtajaksi Kalle Marttinen Suomen Palloliitosta. Järjestäytymiskokous pidetään perjantaina 12.6.

– Tapahtumien merkitys on kasvanut. Koronakriisi osoitti, kuinka tärkeää on, että sillä on oma toimialajärjestö, Timonen sanoo.

Tapahtumateollisuuden syntymä on ollut suunnitelmissa jo aikaisemmin, mutta koronakriisi kiihdytti sen perustamista. Alan toimijat kokevat, että heidän äänensä on jäänyt kuulumattomiin kriisissä.

Hallituksen päätöksellä kaikki tapahtumat käytännössä kiellettiin 13. maaliskuuta, eikä toimialalla ole ollut näkyvyyttä siihen, milloin tilanne palautuisi.

Alalla on paljon freelancereita ja erikokoisia yrityksiä, jotka ovat jääneet kriisissä yritystukien ulkopuolelle. Pienetkin toimijat saattavat kuitenkin olla suuria työllistäjiä välillisesti tai suoraan.

– Tapahtuma-alalla ovat tapahtumien järjestäjät jääkiekosta festivaaleihin ja seminaareista uskonnollisiin tapahtumiin. Lisäksi on tapahtumapaikat, lipunmyynti ja alihankintaketjut. Toimialalla on tuhansia toimijoita ja yhteenlaskettu liikevaihto on vähintään kaksi miljardia euroa. Nämä luvut tarkentuvat, kun saamme tehtyä alalla kyselytutkimuksen, Timonen sanoo.

Yli 500 hengen tapahtumat sallittu, mutta entä syksyn tapahtumat?

Tapahtumat onkin mainittu monessa yhteydessä koronakriisissä. Matkailu kärsii tapahtumien puutteesta, kun totuttujen vetonaulojen tilalle on keksittävä muuta. Linja-autoliikennöitsijät ovat menettäneet tilausajoja, kun ei ole tapahtumia, minne yleisöä kuljettaa.

Hallitus linjasi torstaina iltapäivällä, että heinäkuusta eteenpäin yli 500 hengen tapahtumia saa jälleen järjestää erityisjärjestelyin. Tapahtuma-alalle se on hyvä uutinen.

– Alan toimijat voivat käynnistää ja laajentaa toimintaansa. Seuraavaksi toivoisimme tietoa sisätapahtumien tilanteesta. Päätöksiä on lupailtu 1. elokuuta, mutta toiveemme on, että linjauksia tulisi aiemmin. Tapahtuma-alalle näköalattomuus on myrkkyä, Timonen sanoo.

– Tapahtuma ala voidaan pysäyttää yhdessä yössä, kuten todistettua, mutta sitä ei voida käynnistää nappia painamalla. Tapahtumat vaativat suunnittelua ja valmistelua sekä alihankintaketjujen yhteistyötä, hän jatkaa.

Peruttujen kesätapahtumien perään haikailu on siis turhaa. Peruttu tapahtuma on peruttu.

Timonen uskoo kuitenkin, että jotain aktiivisuutta tapahtuma-alalle tulee.

– Toimintaedellytykset on järjestettävä kuntoon. Jatkossa täytyy järjestää normaalia toimintaa uusin säännöin, Timonen toteaa.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

SYT on muuttanut nimensä Yrittäjäkassaksi kesäkuun alusta alkaen. Taustalla on vuodenvaihteen yhdistyminen AYT:n kanssa.

Kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan uusi nimi alleviivaa uutta aikaa, mutta sopii myös suuhun kirjainyhdistelmiä paremmin.

– Viralliselta nimeltä olemme nyt Yrittäjän Työttömyyskassa, mutta markkinointinimenä käytämme Yrittäjäkassaa. Asiakkaiden suuntaan muutos näkyy uusina logoina ja uudenlaisena yritysilmeenä. Kaikki toiminta ja palvelut säilyvät ennallaan. Uudistamme kotisivumme ja sähköpostisoitteemme ensi syksynä. Nykyinen sivustomme palvelee siihen saakka normaalisti, Jokinen kertoo.

Yrittäjäkassa haluaa Jokisen mukaan tulla tunnistetuksi yhteisönä, jolla on ymmärrys jäsentensä arkisista haasteista yrittäjinä ja ihmisinä.

Brändiuudistus tehdään yrittäjän työttömyysturvan 25-vuotisjuhlavuonna. Sen tärkein pyrkimys on tuoda esiin kassan tärkeää tehtävää suomalaisessa yhteiskunnassa.

– Tästä tahtotilasta muistuttaa tunnuksemme symboliosa, joka rakentuu käänteitä ja liikettä kuvaavista kaarista. Koronakriisi on osoittanut, että tulevaisuutta on mahdotonta ennustaa. Nopeasti muuttuvassa globaalissa maailmassa liiketoiminta voi päättyä myös itsestä johtumattomista syistä. Yrittäjäkassan jäsenyys on yksi tapa hallita yrittäjyyden riskejä ja turvata toimeentulo työttömyyden sattuessa omalle kohdalla, Jokinen jatkaa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Samsung on lanseerannut kannettavien Windows-tietokoneiden malliston Pohjoismaiden markkinoille. Galaxy Book -mallistoon kuuluu kolme eri malliversiota.

Korealaisjätti on tunnettu muun muassa älypuhelimistaan ja televisioistaan. Samsung kilpaili tablet-markkinoilla Applen kanssa, mutta on sittemmin joutunut myöntämään, ettei tableteista tullut odotetun kaltaista menestystä. 

– Seitsemän vuotta sitten ajattelimme, kuten moni muukin, että tabletit ovat korvaamassa tietokoneet. Sittemmin kannettavien tietokoneiden kysyntä on säilynyt korkealla tasolla. Uudet kannettavamme vastaavat kasvaneisiin odotuksiin, Samsungin Pohjoismaiden kytkettyjen laitteiden myyntijohtaja Fredrik Pantzar kertoo.

Samsungin mukaan tällä hetkellä kannettavien kysyntä kohdistuu etenkin ultraohuiden laitteiden suuntaan. Tämän takia uutuusmallien  linjat on pyritty pitämään mahdollisimman hoikkina.

Kosketushiiri toimii langattomana latausalustana

Galaxy Book -kannettavista Flex on tabletin ja kannettavan yhdistelmä. Laitteen virrankestoa on saatu pidennettyä 20 tuntiin.

Flexin mukana tulee S Pen -kosketuskynä. Laitteen näytön voi kääntää 360 astetta, joten sitä voi käyttää muun muassa tablettina, piirtoalustana tai esimerkiksi muistiinpanovälineenä, jolloin kosketuskynä pääsee oikeuksiinsa. Flex on Samsungin kannettavamalliston kallein, sen hinta on 2049 euroa.

Samsung on lisännyt uutuuslaitteisiinsa mielenkiintoisen latausominaisuuden. Kannettavan kosketushiiritaso toimii langattomana latausalustana, jolloin siinä voi ladata QI-latausteknologiaa tukevaa älypuhelinta. Itse kannettavan lataamiseen soveltuu mikä tahansa USB-C -laturi.

Galaxy Book Ion on kasattu magnesiumrunkoon, mikä pitää laitteen viileänä ja mahdollistaa alle kilon painon. Laite on saatavissa 15- ja 13-tuumaisella näytöllä. Akun kesto on 22 tuntia yhdellä latauksella. Tietoturvaa on lisätty sormenjälkitunnistimella. Laitteen sisäistä tallennustilaa voi kasvattaa microSD-muistikortilla. Ionin hinnat alkavat 1599 eurosta (13-tuumainen malli).

Ei sim-korttipaikkaa

Kolmas uutuuslaite on 11,8 milliä paksu, 1299 euron hintainen Galaxy Book S. Laitteessa on 13-tuumainen kosketusnäyttö. Samsung on lisännyt ominaisuuksiin ulkotilan, joka kasvattaa näytön kirkkautta ulkotiloissa käytettäessä. Sisäistä tallennusmuistia on 512 gigatavua. MicroSD-muistikortilla tallennustilaa voi lisätä yhteen teratavuun.

Samsungin uutuudet sijoittuvat kalliimpaan hintaluokkaan, sillä jokainen uutuusmalli maksaa yli 1000 euroa. Kannettavissa ei ole sim-korttipaikkaa.

Galaxy Bookit tulevat myyntiin 30. kesäkuuta. Ennakkomyynti käynnistyy 12. kesäkuuta Giganteissa. 

Kuvat: Samsung

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Työttömyysetuuden sovittelun suojaosaa korotetaan väliaikaisesti nykyisestä 300 eurosta 500 euroon kuukaudessa, tai 279 eurosta 465 euroon neljän kalenteriviikon aikana.

Työttömyysturvan suojaosa on rahasumma, jonka työtön voi ansaita ilman että se vaikuttaa työttömyysetuuden suuruuteen.

Sosiaali- ja terveysministeriö kertoo tiedotteessaan, että muutoksella tuetaan taloudellisesti työllistymistä osa-aikatyöhön ja lyhytkestoiseen työhön maa- ja puutarhatilojen kausityössä sekä muussa työssä. Suojaosan korottaminen koskee myös yritystoiminnan ansion sovittelua ja jo nyt työttömyysetuuden sovittelun piirissä olevia työttömyysturvan saajia.

– Käytännössä yritystoiminnasta saatava tulo vaikuttaa työttömyysetuuden määrään vasta 500 euron ylittävältä osin, jolloin jokainen euro vähentää työttömyysetuutta 50 sentin verran, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioista vastaavaa päällikkö Harri Hellstén sanoo. 

Työttömyysturvan suojaosan korotusta sovelletaan maksettaessa työttömyysetuutta hakujaksolta, joka alkaa 1.6.2020 tai sen jälkeen.

Tukea työvoimapulaan

Samalla lakimuutoksia tulee myös kokoaikatyöhön maksettavaan liikkuvuusavustukseen.

Kokoaikatyöhön maksettavan liikkuvuusavustuksen työmatkaedellytystä lyhennetään väliaikaisesti.

Liikkuvuusavustusta voidaan väliaikaisesti maksaa kokoaikatyöhön, jos henkilön päivittäisen työhön liittyvän matkan kesto työsuhteen alkaessa ylittää kaksi tuntia nykyisen kolmen tunnin sijaan. Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa myös, jos henkilö muuttaa vastaavalta etäisyydeltä työn takia.

Muutoksella tuetaan alueellista liikkuvuutta kokoaikatyöhön työllistyttäessä. Muutos koskee paitsi maa- ja puutarhatiloilla tehtävää kausityötä, myös muuta kokoaikatyötä.

– Tavoitteena on kannustaa ihmisiä liikkumaan aktiivisemmin työn perässä. Tämä auttaa myös työvoimapulasta kärsiviä työnantajia, Hellstén sanoo.

Lakimuutokset ovat voimassa 12.6. - 31.10.2020.

Toimitus

Toimitus (at) yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on yhteensä 242 yritystä.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus (at) yrittajat.fi

Koronavirustartunta työyhteisössä voi johtaa laajoihin karanteeneihin tai pahimmillaan jopa koko työpaikan sulkemiseen. Suomalainen Kaltio Technologies Oy on kehittänyt ratkaisun, jonka avulla työterveyshuolto voi luotettavasti selvittää työpaikalla altistuneet. Näin heidät voidaan ohjata karanteeniin ja muut kollegat voivat jatkaa normaalia arkea. Ratkaisu helpottaa toimintaa esimerkiksi hoito- ja hoivayksiköissä, rakennustyömailla, logistiikkakeskuksissa, tehtaissa ja toimistoissa.

Kaltiot Contact Tracker -sovellus tallentaa työntekijöiden mukana kulkevien sensoreiden avulla heidän kontaktinsa työpäivän aikana. Jos työyhteisössä ilmenee tartunta, voidaan tallentuneiden tietojen avulla selvittää ketkä ovat mahdollisena altistuspäivänä olleet sairastuneen henkilön kanssa lähikontaktissa.  

– Keräämme ja analysoimme tietoa uudella tavalla. Ideana ei ole varsinaisesti ihmisten paikantaminen vaan sosiaalisten kontaktien seuraaminen. Se, kuinka kauan ihmiset ovat viettäneet aikaa lähekkäin, Kaltio Technologies Oy:n myyntijohtaja Ville Heikkilä kertoo.

Hän painottaa, että kaikkien toiveissa on, ettei paikannussovelluksia tarvitsisi käyttää.

– Jos epidemian toinen aalto tulee, niitä tarvitaan. Toisaalta kun yhteiskunta nyt avautuu, on tärkeää, että työpaikoilla on luotettava tapa löytää koronavirukselle altistuneet ja ohjata heidät karanteeniin.

Contact Tracker -sovelluksen käyttö perustuu yrityksen ja henkilöstöedustajien sopimukseen työntekijöiden seuraamisesta. Palvelua voi käyttää niin, että tallennettuja tietoja hyödynnetään ainoastaan, jos tautitapauksia ilmenee. Sovelluksen keräämistä tiedosta käy ilmi, millaisissa tilanteissa turvaväli ei toteudu tai lähikontaktin kesto ylittää turvallisen rajan. Tiedot on mahdollista kerätä anonyymisti ja yhdistää henkilöihin vain, jos tartuntoja ilmenee.

– Kehitteillä oleva kansallinen älypuhelinsovellus koronan jäljittämiseen tulee olemaan vapaaehtoinen. Vastaavaa sovellusta jo käyttävissä maissa latausmäärät ovat jääneet liian pieniksi, jotta tartunnanjäljitys sovelluksen avulla olisi kattavaa. Lisäksi työpaikat tarvitsevat dataa seuratakseen, miten annetut turvallisuusohjeet toimivat ja tarvittaessa parantaakseen työturvallisuutta. Koemme, että täsmäseuranta työpaikoilla on tarpeellista niin nykytilanteessa kuin mahdollisen toisen epidemia-aallon saapuessa.

Sensorit käyttäjien mukana työpäivän ajan

Sovellusta voidaan käyttää yrityksen tiloissa myös alihankkijoiden, vierailijoiden ja potilaiden lähikontaktien seuraamiseen. Sovellusta on pilotoitu Caritaksen palvelukodissa Kempeleessä.

Heikkilän mukaan Kaltiot Contact Tracker -sovelluksen voi ottaa käyttöön parissa päivässä. Se perustuu sisäpaikannuspalveluissa laajasti käytettyyn BLE- eli Bluetooth Low Energy -teknologiaan.

Kullekin tiloissa työskentelevälle ja vierailevalle henkilölle jaetaan kulkuavaimen kokoinen sensorilaite, joka on numeroitu, niin että tartunnan ilmetessä työterveyshuolto voi selvittää sairastuneen lähikontaktit. Sensorit voidaan jättää työvuoron päättyessä työpaikalle, koska seuranta koskee vain työpaikkaa ja työaikaa. Sensoreiden keräämät tiedot tallentuvat Kaltiot Smart Tracker -sovellukseen, josta ne ladataan päivittäin pilvipalveluun.

Kuva: Kehittäjä

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Eduskunnan valiokunnat kuulivat koronalakien yhteydessä 17.3.–31.5. yli kahtasataa asiantuntijaa, jotka edustivat 182 eri tahoa, kertoo Suomen Kuvalehti. Suurin eduskunnassa kuultu ryhmä koostuu ministeriöiden ja virastojen virkamiehistä.

Eduskunnassa on käynyt kymmenien etujärjestöjen edustajia. Kolmannen suuren ryhmän muodostavat yliopistoissa ja eri alojen tutkimuslaitoksissa työskentelevät professorit ja muut asiantuntijat.

Suomen Yrittäjät (SY) on ollut eduskunnassa useimmin kuultu järjestö Suomen Kuvalehden selvityksen mukaan. Yrittäjät ja muut etujärjestöt ovat päässeet vaikuttamaan koronalakeihin eduskunnan erikoisvaliokunnissa.

– On mukava havaita, että Yrittäjät on ollut eduskunnassa useimmin kuultu etujärjestö. Meidän tehtävämme on viedä yrittäjien terveisiä päättäjille, ja tämä osoittaa, että ne menevät perille, toteaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

SY:n ekonomistit useita kertoja talousvaliokunnassa

Suomen Yrittäjien edustajat on kutsuttu useimmiten eduskunnan talousvaliokunnan kuultaviksi. Elinkeinoelämän keskusliiton ja kaikkien kolmen palkansaajakeskusjärjestön edustajat ovat Suomen Kuvalehden mukaan olleet äänessä varsinkin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa.

Maa- ja metsätalousvaliokunta on kuullut MTK:ta ja sen ruotsinkielistä sisarjärjestöä SLC:tä lähes yhtä usein kuin maa- ja metsätalousministeriön virkamiehiä.

– Meillä on ollut hyvä ja laaja yhteistyö kansanedustajien kanssa. Monia hallituksen esityksiä on korjailtu eduskunnassa, ja korjausesityksiämme on otettu huomioon. Erityisesti haluan kiittää talousvaliokuntaa, Mikael Pentikäinen sanoo.

Suomen Yrittäjistä kysyntää on ollut muun muassa ekonomisteilla. Petri Malisen arvioita on kuultu valiokunnissa neljästi ja Mika Kuismasen arvioita kahdesti.

Keskusjärjestöjen lisäksi valiokunnissa on kuultu myös sellaisia ammatti- ja työnantajaliittoja, joiden edustamia aloja koronakriisi on kohdellut erityisen kaltoin. Suomen Kuvalehden mukaan eniten vierailukutsuja on mennyt tällä perusteella matkailu- ja ravintolatyönantajia edustavalle MaRalle sekä palkansaajapuolella palvelualojen Pamille.

– Koronakriisi koettelee monia yrityksiä ja yrittäjiä. Myös talouden jälleenrakennusvaihe on tärkeä yrittäjien kannalta. Mitä enemmän meitä on tässä järjestössä, sitä vahvemmin äänemme kuuluu, Mikael Pentikäinen painottaa.

Suomen Kuvalehden jutun voit lukea täältä

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Antti Rantalainen on toiminut pitkään yrittäjäjärjestön eri luottamustehtävissä ja on Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja. Hänen yrityksensä on Tilipalvelu Rantalainen Oy.

– Olemme keskustelleet Antin kanssa ja vakuuttuneet siitä, että hän on kokenut ja osaava henkilö ja paras mahdollinen valinta Suomen Yrittäjien puheenjohtajaksi, Uudenmaan Yrittäjien puheenjohtaja Markku Aalto sanoo.

Antti Rantalainen haluaa vaikuttaa yrittäjien puolesta. Hän on toiminut yrittäjäjärjestön luottamustehtävissä vuodesta 1992 lähtien, jo Suomen Yrittäjäin Keskusliitto SYKLin aikana.

– Sen lisäksi viime vuosina olen ollut vaikuttamassa myös EK:n ja Keskuskauppakamarin toimielimissä yrittäjien puolesta. Uskon, että verkostoni ovat hyvin vahvat puheenjohtajan työhön.

Rantalainen: ”Suomen talous saatettava kuntoon, yrittäjyys on paras tapa ratkaista ongelmat”

Rantalainen aikoo tuoda puheenjohtajakampanjassaan esiin yrittäjien yhteiskunnalle tuottamaa arvoa.

– Suomi on taloudellisesti haastavassa asemassa. Haasteet liittyvät talouden kehitykseen ja silloin tietenkin yrittäjät ja yrittäjyys ovat paras tapa ratkaista ongelmat. Isossa kuvassa yrittäjien yhteiskunnalle tuottama arvo on suurin draiveri, jonka takia haluan olla puhumassa yrittäjyyden puolesta mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa. Suomi kuntoon, taisi sanoa arvostamani pääministeri, sen puolesta jatketaan.

Hän aikoo pitää esillä muun muassa työnantajayrittäjyyttä ja yksinyrittäjäaseman edelleen vahvistamisen tärkeyttä.

– Arvostan sitä, että SY on onnistunut vaikuttamaan ja luomaan paineen päättäjille, että tässä kriisissä ymmärrettiin työpaikkojen olevan yritysten varassa. Puolustamme listaamattomien yritysten nykyistä osinkoverotusjärjestelmää. Lähdemme siitä, että se on yksi kannustinjärjestelmä sekä huojennus siksi, että tämä on ainoa veromuoto, jossa on kaksinkertainen verotus.

Nykymallissa yrityksen voittoa verotetaan sekä yhtiön että osakkaan tasolla, eli kaksinkertaisesti pääoma- ja ansiotuloina.

Suomen Yrittäjät valitsee järjestölle puheenjohtajan liittokokouksessaan lauantaina 17.10.2020.  

Petri Salminen Keski-Suomesta myös ehdolla puheenjohtajavaalissa

Myös varapuheenjohtajana istuva Petri Salminen ilmoittautui ehdolle helmikuussa. Hän on toiminut yrittäjänä vuodesta 2004. Hänen yrityksensä Salminen & Tikka Oy on erikoistunut myynnin ja johtamisen kehittämiseen sekä myyjien ja liiketoimintajohdon rekrytointeihin. Salminen on myös osakkaana konepajateollisuuden alalla toimivassa perheyhtiössään AJ-Tools Oy:ssä.

Petri Salminen toi varapuheenjohtajakampanjassaan esille yrittäjämäistä omistajuutta ja vastuullisuutta. Nämä teemat ovat Salmisen mukaan edelleen teemoina ajankohtaisia.

– Yrittäjyyttä kyllä arvostetaan, mutta yrittäjyyden todellisuutta, monimuotoisuutta ja sen merkitystä Suomen tulevaisuudelle ei kuitenkaan päättäjien keskuudessa riittävässä määrin ymmärretä. Niin uuden sukupolven yrittäjät, kuin jo pidemmän yrittäjätaipaleen tehneet tuntevat suurta ylpeyttä tiimistään ja panostavat siksi vahvasti hyvään johtamiseen ja henkilöstönsä hyvinvointiin

Puheenjohtaja valitaan lokakuussa Yrittäjäpäivillä

Ehdokkaaksi voi ilmoittautua vaikka vielä kokouksessa, mutta ehdolle pääsee vain, jos on saanut aluejärjestön tai toimialajärjestön tuen.

Puheenjohtaja vaihtuu varmasti, sillä nykyinen puheenjohtaja Jyrki Mäkynen on nyt kolmannella kaksivuotiskaudellaan. Suomen Yrittäjien puheenjohtajana voi sääntöjen mukaan olla korkeintaan kolme kaksivuotiskautta.

Suomen Yrittäjät huomioi medioissaan aluejärjestöjen ja toimialajärjestöjen kannattamat ehdokkaat ennen liittokokousta. Puheenjohtajaehdokkaita esittelevä juttu julkaistaan Yrittäjä-lehdessä 23.9. Jutussa huomioidaan ehdokkaat, jotka ovat tiedossa perjantaihin 30.8.2020 mennessä. Varapuheenjohtajaehdokkaat esitellään Yrittäjät.fi-verkkosivustolla.

Varmista paikkasi Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä täältä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kun yrityksiä on tuettu, jotta saataisiin suomalaisten työpaikat säilytettyä, monet tahot ovat pääekonomisti Kuismasen mukaan intoutuneet poimimaan verojärjestelmästä sieltä omaan oikeudenmukaisuuskäsitykseensä liittyviä epäkohtia. Yksittäisiä epäkohtia nostavat erityisesti esille tahot, joille on suotu alhainen verorasitus.

Listaamattomien yritysten voitonjaon verotus on suosittu kritiikin kohde. Kun tämä epämääräisesti yhdistetään verovälttelyyn, seuraa sekava keskustelu, Mika Kuismanen kirjoittaa Kauppalehdessä.   

Hän huomauttaa, että Suomessa yrittäjä ei saa yrityksestään varoja kokonaan verovapaana. Osinkotuloista on maksettu 20 prosenttia veroa ennen kuin varoja voi jakaa eteenpäin.

Kyse kahdenkertaisen verotuksen huojentamisesta

Osinkoverotuskeskustelussa pitää Mika Kuismasen mukaan myös muistaa, että osinkoverotuksen huojennuksessa on kyse kahdenkertaisen verotuksen huojentamisesta: kun yrittäjä saa osinkoa, se on verotettu ensin yrityksen tasolla ja sitten toiseen kertaan omistajan tasolla. 

Pääekonomisti Kuismasen mukaan usein tarkoituksenhakuisesti jätetään huomiotta yhtiön ja sen omistajan verotuksen (muodostama) kokonaisuus. Näin annetaan kuva, että varoja voisi nostaa kokonaan verovapaasti.  

 Jotta 150 000 euroa olisi mahdollista jakaa huojennettuna (75 prosenttisesti verovapaana) osinkona, nettovarallisuuden tulee olla 1 875 000 euroa. Kuismasen mukaan on muodikasta todeta, että yrittäjä voi nostaa verovapaasti jopa 112 500 euroa.

– Mainitsematta jää, että summasta on maksettu yhteisöveroa 22 500 euroa ja lisäksi yritykset muun muassa tilittävät arvonlisäveroja, pidättävät ennakkoveroja, maksavat työnantajamaksuja ja niin edelleen, Kuismanen toteaa kirjoituksessaan.

 Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristäminen satuttaisi pienyrityksiä

 – Väite, että osingot listaamattomista yhtiöistä ovat verotuki vain suurituloisimmille yrittäjille, on outo. Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristäminen satuttaisi pienyrityksiä, sillä niitä on suomalaisyhtiöistä suurin osa, Mika Kuismanen toteaa.

Hän muistuttaa, että yritykset, jotka kykenevät maksamaan määrältään isoja osinkoja omistajilleen, ovat menestyneet ja maksaneet muun muassa yhteisöveroa huomattavia summia. Ne ovat merkittäviä työllistäjiä.

– Väite, jonka mukaan nämä yritykset omistajineen eivät osallistuisi yhteiskunnallisen taakan jakoon, on virheellinen ja loukkaava, Kuismanen kirjoittaa.

Verotuksen pitää olla yrittämiseen kannustavaa

Verotuksen kiristämisen sijaan pitäisi varmistaa yritysten ja yrittämisen toimintamahdollisuudet. Vain reaalimaailmasta vieraantunut henkilö väittää, että yrittäjäriskin ottamiseen verotuksen tasolla ei ole merkitystä. Jos meillä ei ole yrittämiseen kannustavaa verotusta, meillä ei myöskään ole yksityisen sektorin työpaikkoja, Mika Kuismanen kirjoittaa Kauppalehdessä.   

Toinen harhaanjohtava väite on Kuismasen mukaan se, että osinkoverotus on rikkaiden keino muuntaa ansiotuloja pääomatuloiksi ja siis poikkeuksellinen etuoikeus. Osinkoverotuksella mahdollistetaan yritystoiminnassa syntyneen jo verotetun tulon jakaminen omistajille osin verovapaasti, osin pääomatulona ja osin mahdollisesti ansiotulona. Kyse on yritykseen investoidun rahan ja työpanoksen tuotosta.

Jos yrittäminen olisi yhtä helppoa ja riskitöntä kuin ansiotyö, niin meillä varmaan olisi enemmän menestyviä yrityksiä, Kuismanen toteaa.

– Palkkatyö ja yritysten verojen jälkeisten voittojen kotiuttaminen ovat eri asioita, joihin kohdistuu perustellusti osin erilainen verotus. Voittojen jakaminen osinkoina ei ole verovälttelyä, Kuismanen painottaa.  

Suomen verojärjestelmässä on korjattavaa. Listaamattomien yritysten voitonjaon verotusta pitää Kuismasen mukaan myös arvioida.

Suomen Yrittäjät on esittänyt mallia, jossa listaamattomien osakeyhtiöiden voitonjaon nettovarasidonnaisuudesta harkitaan luovuttavaksi säilyttäen voitonjaon kahdenkertaisen verotuksen huojentaminen.

– Olemme myös esittäneet veropohjan tiivistämistä arvioimalla uudelleen verosta osin vapautettujen yleishyödyllisten yhteisöjen – kuten esimerkiksi elinkeinoelämän järjestöjen ja ammattiyhdistysliikkeen – verokohtelu ja verovapauden perusteet, Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen kirjoittaa Kauppalehdessä.

toimitus(at)yrittajat.fi 

Kriisiaikana hallitustyön merkitys kasvaa. Itä-Suomen Hallituspartnerit ry:n toiminnanjohtaja Antti Haapakorva kuvailee hallitusammattilaisen mukaan ottamisen dilemmaa.

– Asiaa on helppo lykätä. Hallitusammattilaisen mukaan ottaminen on tärkeä, mutta ei kiireellinen asia. Yrittäjät herkästi ajattelevat niin, että siivotaan itse ensin ja pyydetään sitten ulkopuolinen jäsen, mutta he eivät näe, että se keittiö on aina sekaisin. Mieluummin kannattaisi ottaa hallitusjäsen mukaan siivoustalkoisiin.

Yrityskummista ja hallitusammattilaisesta on hyötyä, kun yrityksen täytyy tehdä stressitestejä rahojen riittävyydestä ja luoda erilaisia skenaarioita, näkymiä tulevaisuuteen.

Informaatiologistiikan ja ketjunohjauksen palveluita tarjoavan Herales Oy:n yrittäjä Eero Kaukolalle tuli herätys hallitustyöskentelyn tärkeydestä siinä vaiheessa, kun hänestä tuli yrityksen ainoa omistaja. Herales työllistää kahdeksan työntekijää ja yrittäjän. Eero Kaukola tuli yritykseen työntekijäksi vuonna 1994, muutaman vuoden päästä toinen yhtiökumppani myi osuutensa Kaukolalle ja koko omistus siirtyi pikkuhiljaa hänelle.

– Silloin huomasin, että pelkästään työntekijöistä koostuva johtoryhmä ei riitä tukemaan kaikissa yrityksen asioissa. Yrityksen tulevaisuuden painotuksiin liittyvät asiat eivät kaikki sovi johtoryhmän pöytään. Toisen hallituksen jäsenen ”toista näkökulmaa” kaipasin myös.

Ensimmäinen hallitusammattilainen Arto Nykänen tuli mukaan vuonna 2018 ja toinen hallituksen jäsen Harri Miettinen viime vuonna.

Kun kriisi iski – Sparraus hallitusammattilaisten kanssa toi ”uskonvahvistusta”

Kuopiolaisessa Herales Oy:ssä koronakriisi vaikutti erityisesti ravintola-alan asiakkaiden ongelmien kautta. Liikevaihto pudonnee 10 prosenttia normaalivuoden liikevaihdosta.

– Tämä arvio riippuu paljon syksystä. Epävarmuus näkymistä on toinen huolenaihe varmasti kaikilla. Hallituksen uskonvahvistuksella on ollut varsin suuri merkitys siihen, ettei huoleni ole kasvanut liian suureksi. Minun pitää luottaa siihen, että osataan arvata riittävän hyvin tulevaisuuteen.

Herales Oy:n talous on vahva. Ulkopuolista pääomaa ei ole, ja yritys on ollut parikymmentä vuotta peräkkäin AAA-kerhossa. Herales Oy täyttää tänä vuonna 30 vuotta.

Millaista tukea sait ulkopuolisilta hallitusjäseniltä, kun kriisi iski?

– Olen pitänyt heitä tietoisina tilanteestamme kriisin edetessä. Olen hakenut heiltä uskonvahvistusta ja sparrausta siihen, mihin suuntaan kannattaa lähteä menemään. Nyt olemme olleet yhteydessä sähköpostilla ja puhelimella useamman kerran.

– Mietin koko ajan erilaisia tulevaisuudenkuvia, ja yritän nähdä sen, onko tulossa hätätilanne jossain vaiheessa, eli alkaako tulorahoitus loppua. Aina kun toivon ajatustenvaihtoa, käymme hallituksen jäsenten kanssa enemmittä byrokratioitta asiat läpi, Eero Kaukola kertoo.

Hän kokee toimitusjohtajana olevansa vahvasti vastuussa hallitukselle sen tekemien linjausten toteuttamisessa.

Ulkopuolinen hallitus tuo perspektiiviä – Apu auttaa käsittelemään huolenaiheita

Etätyön jatkuminen pitkään mietityttää Eero Kaukolaa.

– Ulkopuolinen hallitus tuo perspektiiviä eri toimialoilta. Saan heiltä aidosti meidän puolellamme olevaa näkemystä omien ajatusten vastapainoksi. Mietin itse ehdotelmat, ja sitten kyselen, onko järkeä.

Kaukolan mukaan vahva luottamus on ensiarvoisen tärkeää. Hän tunsi molemmat hallituksen jäsenet entuudestaan. Kaukola uskookin, että hänellä olisi korkeampi kynnys luottaa täysin ulkopuoliseen hallituksen jäseneen.

– Heidän palkkionsa liikkuvat satasissa per kokous, eikä jokaista yhteydenpitoa laskuteta. Kerran vuodessa vetäydymme jonnekin miettimään rauhassa strategiaa ja lisäksi kerran vuodessa on varsinainen hallituksen kokous.

Kaukola sparraa ajatuksia myös tuttujen toimitusjohtajien kanssa, jotka toimivat läheisellä toimialalla.

Toimi nyt! – ”Hallitusosaajan panos-tuotos-suhde on tosi hyvä”

Itä-Suomen Hallituspartnerit ry:n toiminnanjohtaja Antti Haapakorva on osa-aikaisen toiminnanjohtajatyön rinnalla myös yrittäjä 40 henkilöä työllistävässä Talentree Oy:ssä.

Haapakorva uskoo, että yrittäjät ovat nyt koronakriisin aikana havahtuneet siihen, että hallitusammattilaisen avusta olisi iso hyöty.

– Nyt yrittäjien energia on mennyt kriisistä selviytymiseen. Ulkopuoleisen hallitusjäsenen löytymisessä menee herkästi muutamasta kuukaudesta puoleen vuoteen.

Koronatilanteessa on ollut saatavilla lyhytkestoista sparrausapua akuuttiin tilanteeseen eri lähteistä. Suomen Yrittäjät on viestinyt Alueesi korona-apu -kanavasta, jossa uusyrityskeskusten ja kehitysyhtiöiden yritysneuvojat ovat kaikkien yrittäjien ja yritysten käytettävissä.

– Hallitusosaajan mukaan ottamisessa panos-tuotos-suhde on tosi hyvä, ja parhaimmillaan yrittäjä voi saada ratkaisevan hyödyn, Haapakorva korostaa.

– Kriisiaikana hallitustyö muuttaa muotoaan frekvenssiltään tiiviimmäksi ja hetkellisesti operatiivisemmaksi.

Haapakorva muistuttaa, että asiakaslähtöisyys on voittava toimintatapa kaikkina aikoina, mutta kriisissä sekin korostuu.

– Alkuvaiheen shokki pakottaa hetkellisesti katsomaan sisään päin, mutta mahdollisimman nopeasti pitäisi pystyä kääntämään katse jälleen asiakkaaseen.

Lue lisää: Konsultti pelkää yrittäjien lamaantuvan koronakriisissä –"90-luvun lamasta selvisivät parhaiten ne, jotka pysyivät aktiivisina"

Ohje henkisen hyvinvoinnin tueksi työpaikoille paluun aikana (TTL)

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Viidensadan osallistujan rajoite on rajoittanut merkittävästi juhannustapahtumien järjestämistä. Moni festivaali on peruttu ja muita tapahtumia on pienennetty.

– En tiedä, onko festivaali oikea sana, mutta juhannustapahtuma on kuitenkin, Uusi Sieravuori Oy:n yrittäjä Jari Laakso kommentoi Sieravuoren leirintäaluella järjestettävää tapahtumaa. Hän on toiminut alueen yrittäjänä viidentoista vuoden ajan.

Aikaisempina vuosina Sieravuori on järjestänyt noin 4000 vieraan juhannusfestivaalin. Tällä kertaa osallistujamäärä on rajattu 400 henkilöön. Loput käytössä olevat paikat on varattu henkilökunnalle ja järjestysmiehille.

– Tänä vuonna tapahtumaan pääsevät ainoastaan mökeissä ja leirintäalueella majoittuvat. Päivä- ja iltakävijöitä ei päästetä alueelle lainkaan. Vietetään sellainen vanhan ajan juhannus, Laakso jatkaa.

Sieravuoren alueella on 32 lomamökkiä, noin sata vaunupaikkaa ja saman verran telttapaikkoja.

"Artistihintoja hiottu alaspäin"

Juhannustapahtuman esiintyjälistaa jouduttiin karsimaan rajatun asiakasmäärän takia. Lipunmyynti on sujunut kohtuullisen hyvin, sillä kolme neljäsosaa on myyty.

– Toki kuluja on täytynyt mitoittaa pienentyneen kävijämäärän mukaisesti. Toisaalta kun lippumäärät pienenevät, myös järjestysmieskulut pienentyvät. Lisäksi artistihintoja on jonkin verran hiottu alaspäin. Kaikki ovat joutuneet tinkimään alkuperäisestä suunnitelmasta.

Tapahtuman peruuttaminen ei ollut missään vaiheessa Laakson mielessä.

– Meidän perusliiketoimintaamme on mökkien vuokraus, ravintolatoiminta ja leirintäalueen pyörittäminen. Tiesimme kyllä, että juhannuksen viettäjiä on tulossa alueelle tänäkin vuonna. Piti vaan mukauttaa ohjelma sen mukaisesti.

"Voi olla, että jatkossa tyydymme pienempään"

Laakso pitää mahdollisena, että takavuosien kaltaisia massatapahtumia ei välttämättä nähdä vähään aikaan. Hän pohtii myös Sieravuoren tapahtumien pienentämistä.

– Jos kaikki menee tänä juhannuksena hyvin ja liput saadaan myytyä loppuun, jää nähtäväksi, miten toimimme tulevaisuudessa. Voi olla, että emme lähde edes tavoittelemaan enää isompia juhlia vaan tyydymme pienempiin. Aikaisempina kesinä esiintyjäbudjetti on voinut olla 50 000 euroa, nyt 5000 euroa. Emme me välttämättä tarvitse sitä väkimäärää, mitä ennen. Kokonaisuudessaan pidän mahdollisena, että koronalla voi olla kauaskantoinen vaikutus massatapahtumiin. Ihmiset eivät välttämättä ole kovinkaan nopeasti valmiita sellaisiin.

Parhaimmillaan Sieravuoren alueelle mahtuu toista tuhatta leirintäaluevierasta. Laakso on huomannut, että kotimaan matkailu on vilkastumassa.

– Normaalisti saamme myytyä mökkivarauksia tapahtumien varjolla. Nyt varauksia on tullut hyvin, vaikka tapahtumia ei ole. Kotimaan matkailu on todellakin nousussa ja pakkokin olla, kun ulkomaille ei juurikaan pääse. Viikonloput on myyty täyteen parempien mökkien osalta, mutta arkisin tilaa on edelleen kohtalaisesti.

Kuva: Uusi Sieravuori Oy

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 148 yritystä. Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Esitellyssä mallissa on 21 sote-maakuntaa, Helsinki ja viisi yhteistoiminta-aluetta erityistason palveluita varten. Sanna Marinin hallituksen uudistuksen tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja ja muun muassa turvata yhdenvertaiset sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimen palvelut.

Sotemaakunta voi luoda tilaaja-tuottajamallin – SY: Lakiin mukaan tuottavuutta parantavia elementtejä

Soteuudistusesityksessä ei ehdoteta lakisääteistä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen erottamista. Eilen kerrottujen linjausten mukaan sotemaakunta voi samoin kuin kunnatkin luoda tilaaja-tuottajamallin ja näin hankkia palveluja yksityisiltä palveluntarjoajilta.

– Eilen maanantaina sanottiin, että maakunta voi tehdä aivan kuten kunnatkin järjestämisen ja tuottamisen erottamisen kanssa, eli luoda tilaaja-tuottajamallin. Tilaaja-tuottajamalleja on nähty viime vuosikymmenellä. Tämä mahdollisuus ei kuitenkaan riitä, vaan lainsäädännössä pitää olla kannustavia elementtejä, eli palveluiden tuottamiseen tarvitaan kilpailullisia elementtejä, korostaa Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala.

Vääksyn Lääkärikeskuksen toimitusjohtaja Tiina Wangelin mukaan yrittäjien on hankalaa päästä mukaan tuottamaan palveluita, koska julkinen ei pysty eikä halua laskea omalle tuotannolleen hintaa.

Suomen Yrittäjiä huolestuttaa myös se, että maakunnille tarjoillaan yleistä toimivaltaa.

–  On huolestuttavaa, että maakunnille tarjoillaan yleistä toimivaltaa. Lakiluonnoksissa puhutaan yleisestä toimivallasta rajoitetusti. Tässä pitää olla tarkkana, ettei synny kahta kilpailevaa toimijaa, jos maakunta ryhtyy tekemään samoja asioita kuin kunta tai ryhtyy kilpailemaan yritysten kanssa. Edellisessä sotemallissa toimivalta oli rajattu substanssitoimialojen osalta, Kujala kertoo.

Maakuntavero voi nostaa työn verotusta.

– Emme kannata maakuntaveroa. Vastustamme sitä, koska se voi nostaa työn verotusta. Rahoitusjärjestelmä on muutenkin monimutkainen kaikkine valtionosuusjärjestelmäsiirtoineen, pitää varmistaa, ettei verotus kiristy.

Lakiluonnokset ovat lausuttavana 25. toukokuuta asti.

– Käymme huolella läpi koko 1200-sivuisen esitysluonnoksen ja lausumme aikanaan, Kujala sanoo.

Suomen Yrittäjät edustaa 3500 sote-alan jäsenyritystä. Lisäksi järjestön piirissä on kymmenen sote-alan toimialajärjestöä. 

Hyvinvointialan järjestöt pettyneitä uudistusesitykseen

Lääkäripalveluyritykset ry (LPY) ei usko, että tavoitteet saavutetaan hallituksen nyt esittelemällä sote-mallilla. Todennäköisempää on, että julkisten palveluiden saatavuus ja saavutettavuus heikkenevät edelleen.

– Yksityisen palvelutarjonnan hyödyntäminen on tähän saakka ollut kunnille ja kuntayhtymille eduksi monella tapaa: on pystytty parantamaan palveluiden saatavuutta, turvaamaan lähipalveluita, saatu kustannussäästöjä sekä samalla kiritetty omaa palvelutuotantoa parempiin suorituksiin, LPY:n vt. puheenjohtaja Ilpo Tolonen sanoo.

Hallituksen esitys keskeisistä sote-laeista ei Hyvinvointiala HALI ry:n mukaan saavuta lähes koko vuosituhannen valmistellun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeisiä tavoitteita.

Suomen Yrittäjät kannattaa monituottajamallia. Kun asiakas voi valita, syntyy monituottajamalli.

Kuntien kustannuksia siirtyy maakunnille noin 19,1 miljardia euroa vuoden 2020 tasolla. Kuntien tuloja alennetaan koko maan tasolla siirtyviä kustannuksia vastaavasti. Kuntien valtionosuuksia ja veromenetysten kompensaatiota vähennetään. Lisäksi kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta ja kunnallisveroa pienennetään.

Kunnallisveroa siirretään maakuntien rahoitukseen alentamalla kuntien tuloveroprosentteja tasasuuruisesti: tämän hetkisen arvion mukaan 12,63 prosenttiyksikköä. Tarkoituksena on varmistaa kuntalaisten verotuksen pysyminen lähes ennallaan.

Juttua päivitetty 16.6 klo15.05: Lisätty Lääkäripalveluyritykset LPY:n kommentti uudistuksesta.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Rahoituksen kysyntä painottuu edelleen käyttöpääomaan, ja hakijoiksi odotetaan suurempia yrityksiä varsinkin teollisuuden aloilta. Finnveran mukaan on vaarana, että yrityskenttä polarisoituu kriisin seurauksena entistä selvemmin menestyjiin ja häviäjiin. Vienti tulee putoamaan.

Koronatilanne iski tunnetusti ensin voimakkaimmin palvelualoille ja pieniin yrityksiin. Valtaosa maalis−toukokuun aikana Finnverasta rahoitusta hakeneista ja saaneista yrityksistä on ollut mikroyrityksiä.

Kriisin alkaessa yritykset kääntyivät miettimään käyttöpääomatarpeita, ja ajatukset investoinneista siirrettiin tulevaisuuteen. Konkurssien määrä ei ole vielä merkittävästi lisääntynyt, mutta syksyllä epävarmuutta on yritysten kassan kestävyydestä sekä teollisuuden uusista tilauksista. Toimialat toipuvat koronan vaikutuksista eri tahtiin.

Maalis–toukokuu oli torjuntavoitto

Finnveran rahoitusammattilaiset arvioivat rahoituksen kysynnän voimakkuutta tulevien 6 kuukauden aikana asteikolla 1−10. Ensimmäinen kysely tehtiin maaliskuun 2020 puolivälissä hieman ennen koronatilanteen eskaloitumista. Silloin rahoituskysynnän keskiarvo oli 6.

Kesäkuun ensimmäisellä viikolla toteutetussa kyselyssä keskiarvo oli 7,05. Kyselyyn vastasi 63 Finnveran pk-rahoituksen ja viennin rahoituksen ammattilaista eri puolita maata.

− Ajanjaksoa maaliskuusta toukokuun loppuun voi sanoa torjuntavoitoksi. Monet yritykset ovat selvinneet koronakeväästä joko omien puskuriensa tai lisärahoituksen avulla. Rajoitusten purkaminen tuo toivottua helpotusta yrityksille, toteaa Finnveran pääekonomisti Timo Lindholm.

− Kokonaisuudessaan vaikuttaa siltä, että yrityksissä on meneillään wait and see -vaihe, sillä syksyyn liittyy paljon epävarmuutta, miten koronatilanne kehittyy ja miten talous lähtee elpymään, arvioi Lindholm.

Ravintola- ja majoitusala ei kestä toista sulkemista

Toimialojen välillä on suuria eroja. Pahimman iskun ottivat ensin palvelut, kuten matkailu ja ravintola-ala.

− Ravintola- ja majoitusalan yrityksille pahin skenaario olisi talouden toinen sulkeminen. Sitä ne eivät kestäisi. Ravintolatoiminta nähdään myös nykyisten rajoitusten oloissa hankalaksi eikä toiminta suurelle osalle yrityksiä nykyisessä laajuudessa ole kannattavaa, Timo Lindholm toteaa.

Kyselyn perusteella yritykset tarvitsevat myös loppuvuonna varsinkin käyttöpääomarahoitusta. Alkuvuodesta poiketen kysyntä painottunee aiempaa enemmän teollisuuden yrityksiin. Nykyinen tilauskanta on kannatellut tuotantoa, mutta loppuvuoden aikana tilanteen pelätään muuttuvan.

Rahoituksen tarve kasvaa teollisuudessa ja suuremmissa yrityksissä

− Syksyä 2020 leimaa vastausten perusteella kaksi ilmiötä: Finnveran asiantuntijat odottavat toista kysyntäaaltoa yritysten luottojen lyhennysvapaisiin. Tähän mennessä tehdyt rahoitusjärjestelyt ja saadut sekä suunnitellut tuet kannattelevat kesän yli, mutta syksyllä tilanteen nähdään taas vaikeutuvan, Lindholm kertoo.

Toinen ilmiö on rahoitustarpeen voimistuminen erityisesti teollisuuden yrityksissä. Samalla rahoitushakemuksia odotetaan selvästi enemmän keskisuurista ja suurista yrityksistä.

Yrityskauppoja valmistellaan, mutta kaikkia hankkeita leimaa varovaisuus. Investointeja on lykätty vähemmän sumuiseen talouden tilaan.

Pelkona on yrityskentän polarisoituminen kriisin seurauksena. Taloudeltaan vahvat yritykset saavat tarvitsemaansa rahoitusta, mutta heikommat ja elinkaarensa alkuvaiheessa olevat yritykset ovat huomattavasti ahtaammalla.

− Parhaassakin tapauksessa yritysten toipuminen koronakriisistä vie monilla toimialoilla vuosia. Vahvimmat sinnittelevät, heikommat poistuvat markkinoilta, Lindholm arvioi.

Viennin rakenne jarruttaa nousua

Lindholmin mukaan mitä pienempi yritys, sitä suurempi koronatilanteen aiheuttama pudotus on ollut. Joillain aloilla liikevaihdosta on kadonnut 70−90 prosenttia. Yli 20 miljoonan euron liikevaihdon yrityksissä pudotukset ovat olleet huomattavasti pienempiä.

Teollisuuden uudet tilaukset on yksi kriittisimpiä talouden mittareita.

− Paljon riippuu siitä, kuinka pitkään tilaukset vähenevät. Suomen vienti tulee putoamaan, ja sitä voimistaa viennin rakenteen painottuminen investointitavaroihin, joita on noin neljäsosa Suomen tavaraviennistä, Lindholm sanoo.

− Yritykset etsivät uusia toimintatapoja, ja ainakin kotimarkkinoilla on mahdollisuudet palautua melko nopeasti. Positiivista on, että, kotitalouksilla näyttää olevan sekä varaa että uskallusta käyttää rahaa, kun kulutusmahdollisuuksia oli kevään aikana tavallista vähemmän, Timo Lindholm toteaa.

toimitus(at)yrittajat.fi

Yrittäjän Podcastin kevätkauden viimeisessä jaksossa kuullaan kuopiolaista tapahtuma-alan yrittäjää Allu Koskista, joka tunnetaan muun muassa Tahkon juhannusfestivaalien järjestäjänä. Koronan takia häneltä peruuntui kolmisenkymmentä tapahtumaa. Jakso on kuunneltavissa Supla-palvelussa.

– Jos tilanne olisi normaali, tällä hetkellä olisi melkoinen hoppu. Nyt on tulossa vähän erilainen juhannus.

– Siltä tuntui, että kakkosnelosella lyötiin päähän ja sen jälkeen vedettiin matto jalkojen alta. Swot-analyysissä en tällaista osannut miettiä, Koskinen kuvaa koronakriisin alkumetrejä.

Kaikeksi onneksi hänen työtilanteensa on tällä hetkellä kohtuullinen.

– Piti muuttaa liiketoimintaa enemmän elämysmatkailuun. Vuokraamme muun muassa sup-lautoja, kanootteja ja sähkömopoja. Lisäksi meillä on elämyskahvila. Uskon, että ihmiset haluavat nyt käyttää rahaa erilaisiin aktiviteetteihin, kun matkustellaan enimmäkseen kotimaassa.

Yrittäjä on ikäväkseen huoma todennut, että moni tapahtuma-alan alihankkija on joutunut lopettamaan yritystoimintansa.

– Monia sellaisia yrityksiä on jo lopettanut, jotka ovat keskittyneet täysin tapahtumapuolelle tai jotka ovat erikoistuneet tekemään vain tiettyjä asioita festivaaleille. Ei kukaan ole pystynyt varautumaan tällaiseen. Sen takia valtion pitäisi tulla tapahtuma-alaa vastaan.

Katseet on suunnattu vuoden 2021 kesään.

– Nyt myydään lippuja ensi kesän juhannusfestivaaleille ja ensimmäisiä artistejakin on julkaistu. Koronatilanne muutti lipunmyynnin aikataulut aivan totaalisesti.

Koskisen kesä kuluu ensimmäistä kertaa myös lomailun parissa.

– Tänä kesänä päätin, että vuokrasin asuntoauton perheen kanssa. Kun festarit on peruttu, kierrellään uusia paikkoja, sellaisia joissa ei ole tullut käytyä.

Kuuntele Yrittäjän podcastin jaksosta, miten koronakriisi on vaikuttanut Koskisen työhön. Suplan ohella Yrittäjän Podcast on kuunneltavissa Spotifyssa ja Googlen podcast-palvelussa.

Kuva: Allu Koskinen

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Tuija Karabulut ryhtyi yrittäjäksi 13 vuotta sitten ihastuttuaan Himalajan kristallisuolaan. Yritys on kasvanut luontaistuotteiden maahantuojaksi ja tukkumyyjäksi sekä laajentanut valikoimaansa myös omalla kotimaisella luontaiskosmetiikkasarjalla. Karabulutin yrityksellä Tuisa Oy:llä on laaja jälleenmyyjien verkosto Suomessa. Kristallisuolaa myyvät esimerkiksi kampaajat, luontaistuotekauppiaat ja hierojat sekä suuri kaupan alan toimija.  

Yritys on pärjännyt korona-aikanakin hyvin. Tuisa Oy:n verkkokauppa on kasvanut ja jälleenmyyjätulokkaita on koko ajan, joten lisäkäsiparit ovat olleet tarpeen. Oppisopimus on ollut pehmeä tapa ottaa yritykseen työntekijä, sillä häntä voi opettaa ja samalla seurata työnteon sujumista. 

Näkyvyyttä ja uutta verkostoa ammatillisesta koulutuksesta 

Tuija Karabulut on taustaltaan taloushallinnon merkonomi, mikä on antanut eväät kirjanpitäjän työhön ja myöhemmin yritystoimintaan. Muutaman vuoden takainen yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto antoi vertaistukea muutoin yksinäiseen yrittäjän elämään sekä näkökulmia yrittäjyydestä ja omasta toiminnasta yrittäjänä. 

Tuorein Karabulutin – ja yrityksen työntekijän – oppisopimuksella suorittama ammatillinen koulutus lähti puhtaasti yrityksen tarpeista opetella digimarkkinointia.  

– Kun aiemmin ostimme kalliin digitaalisen palvelun yritykseen, teemme nykyisin kaiken itse. Tämän päivän markkinointia on hyvä opiskella. Siitä saa suuren hyödyn yrityksen liiketoimintaan, Karabulut kertoo.  

Yrityksen kotisivujen sisältö on parantunut uuden digimarkkinoinnin osaamisen ansiosta. Koulutuksessa he esimerkiksi opettelivat tekemään esitteitä, mainoksia ja videoita ja löytämään niille oikeita kanavia.  

– Verkossa pitää olla näkyvillä ja tietoa on päivitettävä jatkuvasti. Pelkät messut eivät enää riitä. Olemme oppineet myös, että personointi on tärkeää ja että yrittäjän ja työntekijöiden on hyvä olla esillä omilla kasvoillaan, toteaa Karabulut.  

Kannattaa lähteä rohkeasti mukaan

Muita yrittäjiä Karabulut kannustaa hakemaan rohkeasti mukaan ammatillisiin koulutuksiin ja sijoittamaan omaan osaamiseen. 

Jos omassa yrityksessä on tarve saada myyntiä, kannattaa hakea uutta osaamista ja hyödyntää oppisopimusta. Siinä opinnot integroidaan suoraan omaan työhön. Esimerkiksi digimarkkinointikoulutuksessa tehdyt mainokset vietiin suoraan yrityksen somekanaviin, kertoo Tuija Karabulut. 

Hänen mukaansa yrittäjät eivät välttämättä hoksaa hakeutua koulutukseen, joten ammatillisten oppilaitosten on tärkeä lähestyä yrityksiä aktiivisella mainonnalla.  

– Löysin itse videomainoksen koulutuksesta ja innostuin siitä, Karabulut kertoo. 

Kesäoppisopimus nopeuttaa opinnoista valmistumista 

Tuija Karabulutin 16-vuotias tytär Laura on opiskellut vuoden ajan liiketalouden perustutkintoa. Hän teki edellisenä syksynä lyhyemmän ja tänä keväänä pidemmän harjoittelujakson koulutussopimuksella. Parhaillaan hän työskentelee kesäoppisopimuksella.  

Tuija Karabulutista on tärkeää, että Laura-tytär saa hyvän ja monipuolisen koulutuksen. Yrittäjä toimii itse työpaikkaohjaajana ja aikoo opettaa Lauralle oppisopimuksen aikana laajemminkin yritystoimintaa, ei vain helppoja töitä.

Suunnitelmissa ovat esimerkiksi asiakastilauksen prosessin, erityyppisten laskujen sekä tavaroiden tuontiin ja vientiin liittyvien asioiden opettaminen. Myös asiakaspalvelu ja viestintä ovat opittavien asioiden listalla. Yrittäjyydestä Karabulut opettaa tosiasioita, esimerkiksi yrittäjän ja työntekijän erilaisista työajoista.  

– Laura on päässyt hyvin jyvälle töistä. Voin luottaa siihen, että asiat hoituvat. Parasta on, että voin itse opettaa työtehtäviä ja vapauttaa myöhemmin omaa aikaani muihin työtehtäviin, Karabulut toteaa.  

Laura Karabulutin mukaan tähänastinen merkonomiopiskelu on ollut hyödyllistä ja helppoa. Koulutussopimusjaksot ovat sujuneet hyvin ja joustavasti. Koulussa opittua hän arvelee pystyvänsä soveltamaan paremmin syksyn messutyössä. 

– Kesäoppisopimus on kiva, koska saan palkkaa ja kerrytän opintopisteitä. Tavoitteeni on päättää opinnot alkuperäistä tavoitetta aikaisemmin, kesällä 2021. Oma tulevaisuuden ala löytyy etsimällä ja kokeilemalla. Kenties ryhdyn sisustussuunnittelijaksi. 

Lue lisää oppisopimuksesta blogista Yrittäjä, osaatko hyödyntää oppisopimuskoulutuksen mahdollisuudet 

Anne Öhman

anne.ohman(at)yrittajat.fi  

Pitkät maksuajat ovat osoittautuneet ongelmallisiksi yhä useammalle pk-yritykselle. Edellisen, toukokuussa toteutetun Yrittäjägallupin mukaan 27 prosenttia vastaajien asiakasyrityksistä on pidentänyt maksuaikoja kahden edellisen vuoden aikana. Suurin osa maksuaikoja pidentäneistä on suuria yksityisyrityksiä (63 prosenttia), mutta näin toimivat myös pienemmät yritykset (45 prosenttia).

Maksuajat ovat olleet yrittäjien riesana jo pidemmän aikaa. Yrittäjägallupin mukaan maksuajat ovat pidentyneet viimeisten muutaman vuoden aikana entisestään. Kerroimme äskettäin sähköalan yrittäjästä, joka on joutunut sopeutumaan jopa 120 päivän maksuaikoihin.

Maksuaikojen sääntely perustuu EU:n maksuviivästysdirektiiviin. Siinä todetaan, että jäsenvaltioiden on varmistettava, että yritysten välisissä kaupallisissa sopimuksessa määrätty maksuaika ei saa ylittää 60 kalenteripäivää. Asiasta voidaan sopia toisin osapuolten kesken kuitenkin niin, että maksuaika ei ole velkojan kannalta selvästi kohtuuton.

Suomen Yrittäjät on pitänyt tärkeänä, että maksuaikoja saadaan lyhennettyä.

– Direktiivin mukainen maksuaikaehto laadittiin aikanaan kansalliseen lakiimme. Sen ei kuitenkaan todettu riittävän suojaamaan pienempiä velkojia isompien yritysten pitkiltä maksuaikasopimusvaatimuksilta, minkä vuoksi Suomen Yrittäjät teki oikeusministeriölle 15.10.2013 ehdotuksen maksuehtolain muuttamisesta siten, että maksuajan sallituksi enimmäiskestoksi yritysten välisissä sopimuksissa säädettäisiin 30 päivää, Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen taustoittaa.

Suomen kansallista maksuaikalakia muutetiin vuoden 2015 toukokuussa. Lain mukaan elinkeinonharjoittajien välisissä saatavissa maksuaika saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on sovittu osapuolten välillä. Yksipuolinen sanelu ei riitä.

– Esitetyllä muutoksella haluttiin lyhentää yritysten välisiä maksuaikoja rajoittamatta kuitenkaan mahdollisuutta tarpeen mukaan sopia halutun pituisista maksuajoista.

Toiveena nimetön ilmiantomahdollisuus 

Yrittäjägallupien tulosten perusteella merkittävä osa pienistä ja keskisuurista yrityksestä katsoo, ettei sopiminen yli 30 päivän maksuajasta ole aitoa sopimista. Erityisesti suuremmat yritykset sanelevat pitempiä maksuaikoja lain vastaisella tavalla.

– Esimerkiksi sesonkikaupassa on tavanomaista, että kauppias maksaa laskunsa tavarantoimittajalleen useita kuukausia tavarantoimituksen jälkeen. Pidimme tärkeänä, että maksuaikasääntelyä kehitetään siten, että väärinkäytöksiin voitaisiin tehokkaasti puuttua. Täten oli tärkeää, että sääntely saatiin silloisen Antti Rinteen, nykyisen Sanna Marinin hallitusohjelmaan. Nykyinen hallitus onkin sitoutunut siihen, että maksuaikalainsäädäntöä tarkastellaan uudelleen, Toivonen painottaa.

Suomen Yrittäjät on saattanut pk-yrityskentän huolet oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (rkp) tietoon.

– Olemme esittäneet, että lain noudattamista varten tulee asettaa valvova viranomainen. Tämä voisi olla esimerkiksi Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Yrittäjät voisivat olla viranomaiseen yhteydessä ja ilmiantaa lainvastaiset menettelyt tarvittaessa nimettömästi. Yrittäjät toivovat lähes poikkeuksetta, että asia hoidettaisiin heidän puolestaan niin, ettei yrityksen nimeä mainita.

Moni pienyrittäjät pelkää, että riitauttamalla maksuaika liikesuhde saatetaan katkaista. Tämän takia maksuajoista ei uskalleta välttämättä käydä avointa keskustelua asiakkaan kanssa.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi