Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton kunnille tekemästä kyselystä, johon vastasi 192 kuntaa.

Hallitus on suunnannut yksinyrittäjien tukeen 250 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt rahoituksen kunnille laskennallisena osuutena siinä suhteessa, kuinka paljon kunnissa on yksinyrittäjiä.

Yksinyrittäjätukeen varatusta summasta mennee reilu neljännes – Vielä ehtii hakea

62 prosenttia kunnista vastasi Kuntaliiton kyselyyn. Yksinyrittäjätukea ehtii vielä hakea.

– Tällä menolla varatusta 250 miljoonasta eurosta menee reilu neljännes. Tuki tulee riittämään hyvin ja kuntiakin on yllättänyt vähäinen kysyntä.  Haluan muistuttaa, että vielä elokuun tuki on voimassa ja sitä voi hakea vielä syyskuussa. Yrittäjän kannattaa siis pohtia omalta osaltaan, täyttääkö ehdot, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala kannustaa.

– Kuntiin tulleiden hakemusten määrä on loppukevään kuluessa vähentynyt. Vain viidessä prosentissa kunnista on käytetty vähintään puolet ministeriön myöntämästä avustuksesta, Kuntaliiton Alueet ja yhdyskunnat -yksikön johtaja Jarkko Huovinen kertoo Kuntaliiton verkkosivuilla.

Yksinyrittäjät voivat hakea kunnilta 2000 euron suuruista kertakorvausta, joka on tarkoitettu yrittäjän yritystoiminnasta aiheutuneisiin kustannuksiin.

Kuntaliitto toteutti kunnille 10.6.–13.6.2020 sähköisen kyselyn, johon vastasi 192 kuntaa eli 62 prosenttia. Kyselyyn vastanneissa kunnissa asuu yhteensä 4 miljoonaa asukasta eli 72 prosenttia maan väestöstä.

Lue lisää: Yrittäjien tavoite läpi: Yksinyrittäjätuki myös eläketuloa saaville yrittäjille

Kuva: Getty Images

toimitus (at) yrittajat.fi

Laskujen maksamisen kanssa tulee olla tarkkana ja kysyä perään, jos yhtään epäilyttää. Porin seudulla on tapahtunut ainakin kaksi tapausta, joissa joku on tilannut yrityksen nimellä ja Y-tunnuksella tuotteita verkkokaupasta ja pyytänyt maksun laskulla, joka lähetetään tietysti yrittäjälle.

Porilaisen Satakunnan Yritystilin toimitusjohtaja Miia Hietanen oli jo maksamassa maksumuistutuslaskua, kun hän ajattelin vielä kysäistä henkilökunnalta, kuka oli tilannut ulkoisia muistilevyjä toimistotuotteita myyvästä verkkokaupasta.

Kun kukaan ei tunnistanut tilausta omakseen, eikä ollut saanut kyseisiä tuotteita, joten Hietanen soitti verkkokauppiaalle.

– Sain heiltä alkuperäisen laskun sekä Postin seurantakoodin. Sen avulla selvisi, että tilaus on haettu Puuvillan kauppakeskuksen noutolaatikosta, Hietanen kertoo.

Laskussa oli vääriä tietoja, kuten Hietasen nimi väärinkirjoitettuna. Verkkokauppa ei antanut sähköposti- tai puhelinnumerotietoja GDP-sääntöihin vedoten.

Lasku oli maaliskuulta ja tuli nyt vasta Hietasen tietoon maksumuistutuksen muodossa.

Toinen tapaus samaan perheeseen

Samaan aikaan Hietasen yrittäjämies sai samanlaisen maksumuistutuksen samasta verkkokaupasta, mutta tilaus oli noudettu Noormarkusta.

– Mieheni sai verkkokaupasta tilaajan sähköpostin, joka oli tekaistu yrityksen nimeä mukaillen. Yrityksen nimi ja Y-tunnus ovat julkista tietoa, ja joku on nyt käyttänyt niitä hyväkseen, Hietanen sanoo.

Laskujen summat eivät ole merkittäviä, sillä ne jäävät alle 300 euron. Sellaiset summat saattavat joissakin yrityksissä mennä kyselemättä läpi. Hietanen epäilee, että kevään etätyöskentely voi edesauttaa myös vilpillisiä pyrkimyksiä.

Verkkokauppa kehotti Hietasta tekemään poliisille rikosilmoituksen, jonka jälkeen kauppias jäädytti laskun.

– Rikosilmoituksen voi tehdä verkkolomakkeella, joten siihen ei kauaa mennyt aikaa, Hietanen sanoo.

Tarkista sisäiset toimintatavat

Lounais-Suomen Poliisin tiedossa ei ole vastaavia tapauksia, eli varsinaisesta tehtailusta ei vielä voi puhua. Huijausmuotona tapaus on kuitenkin tuttu. Yleensä vastaavat huijaukset kohdistuvat yksityishenkilöihin, jolloin kyseessä on identiteettivarkaus.

Niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin osalta kyse on erittäin ongelmallisesta rikosmuodosta, koska sitä on vaikea ennaltaehkäistä.

Suomen Yrittäjien asiantuntija Karoliina Katila kehottaa seuraamaan uutisia ja tiedotuksia ajankohtaisista huijauksista. Ihmisten tarkkaavaisuus on avainasemassa petosten ja muiden huijausten tunnistamiseksi.

– Tämän tyyppisissä huijauksissa hyödynnetään yleensä huijauksen kohteen varomattomuutta. Huijauksista saatavan taloudellisen hyödyn minimoimiseksi on tärkeää, ettei perusteettomia laskuja makseta, Katila toteaa.

Riskiä huijauksen kohteeksi joutumiseksi voidaan rajoittaa myös omien sisäisten toimintatapojen muutoksilla. Laskuja maksettaessa niiden oikeellisuus tulisi aina tarkistaa.

Kesälomien aikaan laskuihin liittyvät huijaukset usein yleistyvät.

– Huijarit hyödyntävät kesälomien tuomaa tilaisuutta ja yrityksissä työskentelevien kesälomien aikaisten harjoittelijoita, jotka eivät välttämättä osaa kyseenalaistaa laskujen oikeellisuutta.

Poliisi kehottaa tekemään aina rikosilmoituksen, jotta ilmiö ja sen laajuus tulisivat myös poliisin tietoon ja siten siihen päästäisiin paremmin kiinni.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Osakeyhtiöiden ja muun muassa osuuskuntien on tehtävä edunsaajailmoitus Kaupparekisteriin 1.7. mennessä. Ilmoitus on maksuton.

Taustalla on rahanpesulaki, joka tuli voimaan vuoden 2017 heinäkuussa. Lain tarkoituksena on muun muassa estää rahanpesua ja terrorismin rahoittamista ja tehostaa rikoksen tuottaman hyödyn jäljittämistä. Edunsaajatietojen rekisteröinti koskee yleisesti kaikkia EU-maita.

Yrityksen täytyy ilmoittaa Kaupparekisteriin tiedot henkilöistä, jotka omistavat suoraan tai välillisesti yli 25 prosenttia esimerkiksi osakeyhtiön osakkeista. Ilmoitus on tehtävä myös henkilöistä, jotka käyttävät suoraan tai välillisesti yli 25 prosentin osuutta yrityksen äänioikeuksista. Tavallisesti edunsaajat ovat yrityksen omistajia.

Osakeyhtiössä ilmoittamisesta on vastuussa ynhtiön hallitus. Tilitoimisto ei voi tehdä asiakkaana olevan yrityksen puolesta edunsaajailmoitusta eikä muitakaan kaupparekisteri-ilmoituksia. Näiden ilmoitusten allekirjoittajaksi tarvitaan henkilö, jolla on kaupparekisteriin merkitty valtuus.

Yritys voi kuitenkin ilmoittaa kaupparekisteriin, että sen kirjanpitäjällä (tai muulla valtuutetulla henkilöllä) on valtuus tehdä kaupparekisteriin ilmoituksia yrityksen puolesta. Tällainen valtuutus tulee antaa nimenomaan tietylle henkilölle (esim. kirjanpitäjä). Tilitoimistolle annetut suomi.fi-valtuudet tai katso-valtuutukset eivät ole käytettävissä kaupparekisteriin tehtävissä ilmoituksissa eikä muissakaan YTJ-ilmoituksissa.

Avoimien yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden on tehtävä edunsaajailmoitus vain siinä tapauksessa, että edunsaajina on muita kuin kyseisen yhtiön omia yhtiömiehiä. Toiminimiyrittäjien ei tarvitse tehdä edunsaajailmoitusta.

Ilmoitus tehtävä, vaikka edunsaajia ei ole

Kaupparekisteriin kerätyt edunsaajatiedot eivät ole julkisia kuten muut rekisteritiedot. PRH luovuttaa tietoja ainoastaan, jos pyytäjällä on esittää selvitys rahanpesulain mukaisesta käyttötarkoituksesta.

Ilmoittaminen on tehty helpoksi. Ohjeet ilmoituksen tekemiseen löytyvät täältä.

Kun määräaika eli 1.7. on umpeutunut, ilmoitus täytyy tehdä aina, kun yrityksen edunsaajien tiedoissa on tapahtunut muutoksia esimerkiksi omistusjärjestelyiden seurauksena. Velvollisuus koskee myös 1. heinäkuuta jälkeen perustettavia uusia yrityksiä. 

Ilmoitus tulee tehdä myös silloin, kun yrityksellä ei ole yhtäkään rahanpesulaissa määriteltyä edunsaajaa. Tällöin yrityksen on ilmoitettava, että tosiasiallista edunsaajaa ei ole.

Ilmoituksen laiminlyönnistä voidaan määrät julkinen varoitus tai pahimmassa tapauksessa uhkasakko. Ilmoitusvelvollisuus koskee noin 300 000 osakeyhtiötä ja osuuskuntaa.  

Kuva: Getty Images

toimitus (at) yrittajat.fi

Mikäli koronavirustilanne ei pahene, elokuun alusta lähtien yli 500 hengen tapahtumat ovat sallittuja, kunhan turvallisuudesta ja hygieniasta huolehditaan.

Aluehallintovirastot tekevät päätökset heinäkuun aikana hallituksen suositusten pohjalta kuukaudeksi kerrallaan.

Myös sisätiloissa järjestettävissä tapahtumissa sallitaan yli 500 hengen tilaisuudet, kunhan turvaväleistä ja asiakasmääristä huolehditaan turvaetäisyyksien edellyttämällä tavalla.

Mikäli tautitilanne kehittyy ilman merkittäviä poikkeamia, kaikista rajoituksista luovutaan 1. lokakuuta mennessä.

– Nämä ovat tervetulleita linjauksia. Nämä luovat yrityksille luottamusta tulevaan ja auttavat kannattavan liiketoiminnan rakentamista. Se on hyvä niin yrittäjille, työntekijöille, asiakkaille kuin koko yhteiskunnalle.On erittäin tärkeä, että kokous-, messu- ja tapahtumatoimijoilla on edes syksyllä näkymä vapaaseen liiketoimintaan, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Ravintola-alan linjauksilla on ollut kova hinta

Myös ravitsemisliikkeiden rajoituksiin tuli lievennyksiä. Jatkossa sisätiloissa saa oleskella 75 prosenttia normaalista asiakasmäärästä. Kesäkuun 22. päivästä eteenpäin ravitsemisliikkeet saavat olla auki aamuneljästä alkaen kello kahteen yöllä.

Anniskelu voidaan aloittaa aikaisintaan aamuyhdeksältä, ja se on lopetettava viimeistään yhdeltä yöllä.

Kaikilla asiakkailla tulee edelleen olla oma istumapaikka. Kalusteet ja toimintatavat on järjestettävä niin, että asiakkaat eivät altistu taudin leviämiselle. Tarpeetonta tungosta ei saa syntyä, ja siitä huolehtiminen on ravintoloitsijan vastuulla. Riittävä etäisyys on voitava pitää seurueiden välillä.

Noutopöydät sallitaan jälleen.

– Tämän päivän valossa näyttää siltä, että varsinkin ravintola-alalle lyötiin rajoituksia selvästi välttämätöntä enemmän. Ymmärrän tilanteen vaikeuden päättäjien kannalta, mutta linjauksilla on ollut kova hinta, Pentikäinen sanoo.

Vaikeudet eivät ole ohi

Rajoitusten purkaminen on tietysti yrittäjien toiminnan kannalta helpottavaa, mutta maaliskuussa alkaneet rajoitukset ovat pysäyttäneet toiminnan monilla yrityksillä kokonaan. Moni yrittäjä odottaa edelleen yleistä kustannustukea toiminnan turvaamiseksi ja tappioiden kattamiseksi.

– Moni odottaa edelleen tukipäätöksiä eivätkä kaikki tukimuodot ole vielä edes auki. Tukipäätöksiä tarvitaan nopeasti, vaikka monella alalla kysyntä on alkanut elpymään, kun ihmiset ovat uskaltautuneet kuluttamaan, Pentikäinen toteaa.

Pelätyltä konkurssiaallolta on vältytty eri tukitoimin, mutta pelko ei ole syksyn osalta poistunut.

– Siksi on todella tärkeää valmistautua syksyyn, jolloin lykättyjä veroja ja maksuja on tulossa normaaliverojen ja -maksujen rinnalle hoidettavaksi. Pitää olla mahdollisuus joustavasti rakentaa maksuohjelmia eläkeyhtiöiden ja verottajan kanssa. Tähän pitää löytää ratkaisu hyvissä ajoin, Pentikäinen sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Nanoksi Finlandin kehittämällä valokatalyysipinnoitteella on ollut kova kysyntä koronaepidemian aikana. Syy suosioon on selvä, sillä pinnoitteen on osoitettu vähentävän erilaisten virusten määrää pinnoilla ja huoneilmassa.

Keksintö ei ole uusi, sillä se tuotiin markkinoille jo kolme vuotta sitten. Kyseessä on itse itsensä desinfioiva pinnoite, joka hyödyntää valon vaikutusta. Pinnoitteen desinfiointikyky aktivoituu, kun siihen kohdistuu valoa. Kyseinen ilmiö tunnetaan tiedepiireissä valokatalyysinä. Yhteisvaikutus tuhoaa virusten lisäksi bakteereja ja homeitiöitä.

Nanoksi Finland ei ole pystynyt testaamaan pinnoitetta koronaviruksen kanssa viruksen vaarallisuuden vuoksi. Kauppalehden haastattelussa Nanoksin fyysikko Pasi Keinänen kuitenkin olettaa, että pinnoite tehoaa myös koronaan.

– Sekä influenssa- että koronavirus ovat rakenteeltaan samankaltaisia vaipallisia viruksia. Vaikka emme vielä koronaviruksen vaarallisuuden vuoksi voi suorittaa sillä laboratoriokokeita, teknologiamme tulisi vaikuttaa myös koronavirukseen samalla lailla kuin influenssa A -virukseen, Keinänen sanoo.

Pinnoite aktivoituu vuorokauden sisällä

Pinnoitetta on tutkinut muun muassa Tampereen yliopisto. Laaduntarkastusyhtiö SGS Groupin selvitys tukee vaikutusta. Sen mukaan Nanoksin käyttämä katalyysimateriaali tuhoaa huonevalossa 98 prosenttia influenssaviruksista kahdessa tunnissa.

Koronakevään aikana katalyysipinnoitteen kysyntä on kasvanut selvästi, Kauppalehdelle asiaa kommentoineen Nanoksi Finlandin toimitusjohtaja Jukka Laksin mukaan yli 90 prosenttia. Siinä missä pinnoitetta tehtiin aiemmin lähinnä sairaaloihin, hoivakoteihin ja laboratorioihin, nyt käyttötarve on laajentunut. Siitä esimerkkinä ovat uudet asiakkaat kuten Korkeasaari ja erilaiset kauppakeskukset.

– Kysyntää on niin paljon, etteivät asennustyöntekijät juuri ehdi lomia pitämään, Laks sanoo haastattelussa. Hän pitää mahdollisena, että kysyntä kasvaa syksyllä toimistotiloissa.

Yritys on hakenut keksinnölleen patenttisuojaa. Pinnoitusraaka-ainee tulee ulkomailta.

Nanoksin katalyysipinnoite aktivoituu vuorokauden sisällä pinnoitustöiden aloittamisesta. Pinnoitus on uusittava vuoden välein. Kauppalehdessä Laks mainitsee hinnoitteluesimerkkinä pienen ruokamarketin, jossa käsittely maksaa noin 1 000 - 2 000 euroa.

Kehitteillä on vielä tehokkaampi pinnoite, joka olisi tarkoitus valmistaa Suomessa.

Kuva: Nanoksi Finland

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Koronaepidemiasta johtuvat rajoitukset lieventyvät tautitilanteen niin salliessa. Tapahtuma- ja ravintola-alan yrittäjät voivat hengittää hieman vapaammin, sillä keskiviikkona 17. kesäkuuta hallitus päätti lieventää ravintoloita koskevia säädöksiä entisestään.

Lievennyksiin kuuluu muun muassa se, että asiakkaita saa ottaa sisään ravintolaan kolme neljäsosaa tavallisesta määrästä ja noutopöytä on sallittu.

– Noutopöydän salliminen on meille mahtava asia. Koemme, että meidän palvelussamme se on vetonaula. Meillä on itse tehty kotiruokalounas, jota varten tulee asiakkaita pidemmältäkin, Kurun Vänrikki -ravintolan yrittäjä Anja Honkanen kertoo.

Myös asiakasmäärän rajoitusten lieventäminen on tervetullut lievennys. Kurun Vänrikissä on 42 asiakaspaikkaa ja terassilla 30 paikkaa. Tähän asti sisätiloissa on siis saanut olla vain 20 asiakasta.

– Meillä on heinäkuussa muutenkin vaikea saada ihmisiä mahtumaan, joten tämä on tervetullut muutos, että saa sisälle edes kymmenen lisää. Tämä parantaa meidän mahdollisuuksiamme selvitä kaikista haasteista paremmin, Honkanen kertoo.

Uusia ideoita

Honkanen haki koronatilanteeseen tarkoitettuja yritystukia, mutta taustalla oli edellisen kannattamattoman ravintolatoiminnan varjo, eli oma pääoma oli miinuksella, eikä tukia myönnetty. Se on sääli, sillä Honkanen ehti innostua uudesta ideastaan, jota olisi tukirahoilla edistänyt. Ideoita on silti riittänyt.

– Olen tarttunut kaikkiin mahdollisuuksiin, mitä on. Meillä on esimerkiksi Ruovedellä pienemmällä käytöllä ollut ravintola, mutta siinä on isompi terassi. Koska terasseilla saa olla normaali määrä asiakkaita, remontoimme terassin ja nyt se on toiminnassa, Honkanen kertoo.

Korona on ravistellut omaa tekemistä ja antanut potkua toiminnan kehittämiselle.

– Kehitystoimet jäävät arjen jalkoihin. Pitäisi sitä ja pitäisi tätä. Tällaiset tilanteet vievät ideoita eteenpäin ja pakottaa tarttumaan niihin mahdollisuuksiin, mitä on, Honkanen sanoo.

Viimeiset kaksi tilikautta yrityksellä on mennyt oikein hyvin ja loppukesä sekä syksy näyttävät valoisilta.

Apu sääntöjen tulkkaamiseen on ollut tarpeen

Rajoituksissa on ollut sääntöjä, joita ravintola-alan toimijoiden on ollut vaikea ymmärtää. Esimerkiksi ravintolassa noutopöytä ei ole ollut sallittu, mutta pitopalveluyrittäjä on voinut sellaisen pystyttää yksityistilaisuuteen. Myös salaattibaarit palasivat marketteihin ennen kuin ravintoloitsijat saivat niihin luvan.

– On näissä säännöissä ollut paljon sellaista, minkä perusteluita en ole täysin ymmärtänyt. Olemme tehneet kaiken, kuten on neuvottu, ettei tule sanomista, eikä tarvitse itse alkaa miettiä, miten toteuttaa palvelua, Honkanen sanoo.

Hän kiittelee paikallisen terveystarkastajan apua. Tämän kanssa yrittäjä on käynyt läpi esimerkiksi sitä, voiko kahvitermoskannu olla asiakkaiden käytössä vai ei.

– Olen saanut häneltä hyviä neuvoja, enkä usko, että olisin selvinnyt näin hyvin ilman häntä. Hän keräsi myös ohjeet THL:n, Valviran ja AVI:n sivuilta. Minulta olisi mennyt siihen paljon aikaa, ja oli siinä hänelläkin tekemistä, Honkanen sanoo.

Lue myös Rajoitusten purkaminen näyttää yrittäjälle kikkailulta – Yli 500 hengen tapahtumia saa alkaa järjestää elokuussa

Rajoitusten lieventäminen auttaa liiketoiminnan rakentamista uudelleen – SY:n Pentikäinen: "Tukipäätöksiä tarvitaan nopeasti"

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Elokuun alusta tapahtumia saa järjestää yli 500 henkilölle sisä- ja ulkotiloissa turvallisuudesta ja hygieniasta huolehtien. Heinäkuun loppuun 500 hengen yleisötilaisuudet ovat sallittuja ulkona eriyttämisjärjestelyin.

Lopulliset rajoitukset puretaan tautitilanteen salliessa lokakuun alusta.

– Ymmärrän lainsäätäjän paineen, mutta mielestäni rajoituksia olisi voinut purkaa samantien. Yrittäjälle säännökset, jotka kumoavat toinen toisensa, tilanne on ollut hankala, Fantastico Productionin Minna Pentti sanoo.

Tapahtumiin vaikuttaa myös ravintolatoiminnan rajoitukset, kuten alkoholin tarjoilurajoitukset. Juomamyynti on monelle ravintoloitsijalle se, mikä tekee parasta katetta.

– Tunti sinne tänne anniskelussa tuntuu kikkailulta, Pentti toteaa.

Toive pienistä tapahtumista vielä tälle kesälle

Pentille tapahtumatoimijana olisi tärkeää saada signaali siitä, että tapahtumia on turvallista järjestää, jolloin yritysyhteistyölle olisi selkeä perusta. Alan toimijoille turvallisuudesta huolehtiminen on äärimmäisen tärkeää.

Pentti kertoi edellisessä Yrittäjämedioiden haastattelussa siitä, miten hänet verkostomaisesti toimivana yrittäjänä kategorisoitiin yksinyrittäjäksi, jolloin hän ei päässyt kehittämään omaa digitalisoimishanketta, koska ei saanut kehittämistukea Business Finlandista. Vaikka yrityksellä ei ole palkkalistoilla suoria työllistettyjä, se työllistää tapahtumissaan kymmeniä työntekijöitä ja vakituisesti kaksi tapahtumatuottajaa, jotka laskuttavat työstään.

– Siinä evättiin mahdollisuus kehittää toimintaa isosti, hän toteaa.

Hän on yhteistyökumppaneidensa kanssa kehittänyt nyt myös kuluttajille suunnattuja tapahtumia, kuten jazz-konserttisarjaa Astoria-saliin Helsingin keskustassa.

– Moni hyvä tuotanto on syksyltä peruttu, mutta toivottavasti vastaavia minifestivaaleja tai muita tapahtumia tulisi tilalle, Pentti miettii.

Hän toivoo kaupungeilta ja kunnilta aktiivisuutta tapahtuma-alan suuntaan. Budjetit ovat tiukalla, mutta esimerkiksi piknik-konserttien, yhteislaulutapahtumien ja muiden ulkoilmatapahtumien järjestäminen olisi ehkä vielä tänä kesänä mahdollista, vaikka suuremmat tapahtumat on peruttu.

– Olemme valmiudessa, jos tällaista tahtotilaa kuntien ja kaupunkien kanssa voisi syntyä. Tällä hetkellä suhtaudun positiivisesti ja teemme toimia, että pääsisimme pian liikkeelle toiminnassa, mutta on tämä vähän jäiden polttelua, Penttiä toteaa.

Lue myös Ravintoloitsijoiden rajoitukset lievenivät - "Noutopöydän salliminen on meille mahtava asia"

Rajoitusten lieventäminen auttaa liiketoiminnan rakentamista uudelleen – SY:n Pentikäinen: "Tukipäätöksiä tarvitaan nopeasti"

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kaupallinen yhteistyö

Teboililla on koko maan kattava verkosto palvelu- ja automaattiasemia. Useimmilla palvelevilla Teboil-huoltamoilla voi tankkaamisen lisäksi pestä auton. Laadukas lounas, tuore kahvi ja houkutteleva valikoima Take Away -tuotteita piristävät yrittäjää, ja lisäksi kattava ja laadukas valikoima autokemikaaleja ja voiteluaineita pitävät autosta huolta. Teboil Yrityskortilla saa autokemikaaleista ja pesuista 10 %:n alennuksen sekä kuukausittain vaihtuvia kanta-asiakasetuja.

Turvallinen ja yksilöllinen kortti ostotarpeiden mukaan

Yrityskortin osto-oikeudet voi määritellä käyttäjän ja liikkumisen mukaan:

• P = polttoaineet ja pesut
• R = polttoaineet, pesut, voiteluaineet, autotarvikkeet, valikoima autokemikaaleja sekä huollot
• Rajoittamaton = huoltoaseman tuote- ja palveluvalikoima, pois lukien rahapelit

Kirjanpitokelpoisen ja kuluttoman laskun voi valita sähköisenä tai paperisena lähetettäväksi kerran tai kahdesti kuukaudessa. Kortteihin on mahdollisuus määritellä korttikohtaiset enimmäisostomäärät sekä kuljettajatunnisteet.

Maksuton raportointi- ja hallinnointipalvelu

KorttiExtranet on monipuolinen korttiasioinnin ja -raportoinnin palvelu, josta voi seurata polttoainekorteilla tehtyjä ostoja lähes reaaliajassa silloin, kun itselle parhaiten sopii. Palvelussa voi myös määritellä korttikohtaisia enimmäisostomääriä, tilata lisäkortteja sekä sulkea kortteja ajastetusti. Halutessaan pääkäyttäjä voi määritellä eritasoisia tunnuksia, esimerkiksi antaa lukuoikeuden kirjanpitäjälle.

Älytankkaus – tankkaamisen uusi tulevaisuus

Teboil Älytankkaus on helppo ja turvallinen tapa tankata yrityksen henkilö- ja pakettiautot ilman maksukorttia. Älytankkauksessa tankkauspistooli tunnistaa autoon asennetun anturin, jossa on vastaavat tiedot kuin Teboil Yrityskortissa. Kuittiakaan et tarvitse, sillä ostot näkyvät laskulla. Voiko tankkaaminen olla enää helpompaa ja nopeampaa? Lisätietoja älytankkauksesta sekä tankkauspaikoista löydät täältä. 

Täytä korttihakemus jo tänään

Suomen Yrittäjien jäsen: helpota arkeasi hankkimalla Teboil Yrityskortti ja pääset nauttimaan lukuisista eduistamme. Lähetä hakemuksesi jo tänään osoitteeseen . Hakemuksen löydät täältä.

Vastaamme mielellämme kaikkiin kysymyksiin Yrityskortista sekä sen eduista ja toiminnallisuuksista osoitteessa .

– Meillä kävi tuuri, sillä poliisi käytti palveluitamme Uudenmaan saarron aikana. Poliisi vuokrasi meiltä matkailuautoja, jotka toimivat lähinnä taukotiloina, kertoo Asuntoautovuokraus Gyllenbergin yrittäjä Henry Gyllenberg.

Järvenpääläisyrityksessä kysyntää olisi ollut tuplamäärälle autoja heinäkuussa.

Asuntoautovuokraus Gyllenberg ei koronakeväästä huolimatta ole juurikaan budjetoitua liikevaihtoa menettänyt, vaan liikevaihto saattaa mennä jopa plussalle arvioidusta. Asuntoautojen vuokrabisnes alkaa normaalisti vilkastua keväisin, kun eläkeläispariskunnat lähtevät tekemään Euroopan reissuja. Tänä keväänä oli toisin.  Huippusesonki alkaa kesäkuun alusta.

– Normaalina kesänä heinäkuun puolenvälin jälkeen kotimaisten ja ulkomaisten asiakkaiden jakauma on puolet ja puolet. Tänä vuonna kotimaisten osuus lähentelee 100 prosenttia. Heinäkuulle on muutamia varauksia muualta Euroopasta.

”Tänä päivänä ensikertalaisenkin on helppo lähteä asuntoautolla matkaamaan”

Ulkomaan matkailun seisahtuminen on saanut suomalaiset matkailemaan kotimaassa. Henry Gyllenberg investoi uuteen asuntoautoon vielä toukokuun lopussa, kun kysyntä oli niin hyvää.

Lähes 10-vuotias firma työllistää yrittäjän lisäksi Gyllenbergin puolison Mirjami Gyllenbergin.

Millaisia vinkkejä antaisit kotimaan matkailuun ensi kertalaisille karavaanareille?

– Tänä päivänä ensikertalaisenkin on helppo lähteä asuntoautolla liikenteeseen, kun kaikki löytyy netistä. On olemassa mobiilisovelluksia, joissa listataan majoituspaikat ja harmaavesisäiliön tyhjennyspaikat. Se on aika helppoa, kun pikkaisen näkee vaivaa.

Gyllenbergit ovat yritykseen sidottuja puolet vuodesta, juuri parhaimman asuntoautosesongin.

– Tänä kesänä olen kuullut useilta asiakkailta kehuja Sysmän leirintäalueesta. Itse olen käynyt useamman kerran Messilän leirintäalueella, missä on hieno ranta ja kivat palvelut.

Gyllenbergin vuokra-autoissa on asiakkaille tarjolla SF-Caravan ry:n oppaat.

– Viime talvena lanseerasimme etäpisteen Orihuela Costaan, Espanjaan. Meiltä voi vuokrata matkailuauton yhteen suuntaan Espanjaan tai Espanjasta takaisin Suomeen. Tämä tulee jatkumaan, kun koronatilanne normalisoituu.

Keskieurooppalaisten tyypillinen reissu kulkee Nordkappiin – Nyt reitti Suomen kautta todennäköinen

Leirintäalueiden kesä näyttää valoisalta. Leirintäalueille ei tehdä varauksia pitkälle etukäteen, vaan karavaanarit tekevät usein matkasuunnitelmaa kulkiessaan eteenpäin.

– Eri maakunnista, useilta leirintäalueilta, joilla on rantaa, on tullut kommenttia, että tämä on vilkkaimpia kesäkuun alkuja muutamaan vuoteen. Leirintäalueiden mökkejä varataan etukäteen, ja niiden osalta alkukesä näyttää kohtuulliselta.

Suomen Leirintäalueyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Antti Saukkosen mukaan on selvä, että matkustusrajoitusten voimassaolo lisää leirintämatkailua Suomessa.

– Kotimaan matkailun kasvu alkoi jo kaksi vuotta sitten. Matkailuajoneuvojen vuokrauksessa kysyntää olisi enemmän kuin mitä on tarjontaa. Jo viime kesänä oli havaittavissa, että kalusto loppui.

Moni leirintäalueista avaa perinteisesti kesän korvilla. On myös ympärivuotisia kohteita, joilla koronan vaikutukset näkyvät enemmän.

– Saksankielisellä alueella on Pohjoismainen camping-trendi nähtävissä. Ikävä Ruotsille, mutta tulemme hyötymään Ruotsin huonosta koronatilanteesta. Matkaajat haluavat Pohjois-Norjan Nordkappiin, ja varmasti valitsevat nyt reissun Suomen kautta. Se on tyypillinen reissu keskieurooppalaisille. He yleensä menevät jompaakumpaa puolta ylös ja toista alas.

Suomen Tilastokeskuksen tilastojen mukaan viime vuonna 19 prosenttia yöpyjistä oli ulkomailta ja loput Suomesta.

Kuvassa Henry Gyllenberg ja jälkimmäisessä kuvassa Antti Saukkonen.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Vaateliikkeiden alennusmyynnit käynnistyivät osittain jo kesäkuun alussa eli selvästi normaalia aikaisemmin. Syynä on koronaepidemia, joka on jättänyt joidenkin liikkeiden varastot pullolleen myytävää.

Frenn Helsinki Oy:n toinen yrittäjä Jarkko Kallio kiittelee yrityksen ketterää toimintaa epidemian alkuvaiheessa.

– Onneksi meillä kävi niin, että saimme heti maaliskuussa keskeytettyä osan kevään tuotannosta. Luojan kiitos.

Jos tuotantoa ei olisi saatu seis, Frenn olisi tällä hetkellä vaikeammassa tilanteessa. Varastot olisi saatava myytyä.

– Monilla vaatealan yrityksillä on varmasti paljon tavaraa varastossa. Nyt niitä joudutaan myymään isoilla alennuksilla.

Kallio aikoo käynnistää yrityksessään alennusmyynnin heinäkuun alussa, mutta varsin rajatusti.

– Emme laita kaikkea aleen. Viime kesänäkin myimme pellavavaatteita normaaliin hintaan. Pyrimme myymään mahdollisimman vähän alennuksilla ja pitämään edes jonkinlaiset katteet.

Kallion mukaan alennusmyynnit ovat alalla eräänlainen kirous. Moni asiakas kiittelee, mutta yrityksille katteista tinkiminen ei ole ilon aihe.

– Kukaan ei haluaisi myydä tavaraa alennusmyynnissä. Se ei ole hyvä tilanne kenellekään. Aikamme ongelma on, että koko ajan on jotain alennusmyyntejä päällä. Ihmiset tottuvat niihin. Isoilla ketjuilla on isot varastot. Sieltä tuutataan tavaraa ulos kovilla alennuksilla. Pienet toimijat ovat hyvin erilaisessa tilanteessa.

Frennin mallistosta 40 prosenttia on myynnissä ympäri vuoden, joten sesonkituotteita on vähemmän kuin esimerkiksi isoilla ketjuilla. 

Kotiinkuljetuspalvelusta hyvä kokemuksia

Keväällä Frennin liike suljettiin, kun asiakkaat kaikkosivat. Verkkokauppa kävi normaalikevättä vilkkaammin. Kesästä Kallio odottaa haastavaa.

– Ulkomaisia turisteja ei ole Helsingissä. Se on ollut meille erityisen tärkeä kohderyhmä, koska moni helsinkiläinen lähtee kesällä maaseudulle. Nyt nähdään, miten suomalaiset turistit löytävät Helsinkiin. Mietimme parhaillaan, pidämmekö ensimmäisen kerran vähän lomaa heinäkuussa vai olemmeko töissä.

Kallio vietti juhannuksen ensimmäistä kertaa Suomessa seitsemään vuoteen. Yleensä se on kulunut Pariisissa vaatealan messuilla.

– Piti ihan miettiä, miten kaupat ovat auki Suomessa juhannuksena.

Frennin kansainvälistymispyrkimykset ovat nyt kokeneet kolauksen, kun messuja ei järjestetä ennen ensi vuoden alkua.

– Olemassa olevia jälleenmyyjäkontakteja olemme voineet hoitaa verkkotapaamisilla, mutta uusien asiakkaiden hankkiminen on nyt haastavaa. Onneksi myös jälleenmyyjien on ollut pakko oppia uusia toimintamalleja koronan takia.

Tilanne on pakottanut Kallion miettimään asioita uudella tavalla. Keväällä Frenn lanseerasi pääkaupunkiseudun kuluttaja-asiakkaille kotiinkuljetuspalvelun, johon kuului myös sovitusmahdollisuus.

– Sellainen on ollut alusta lähtien mielessä, kun yritys perustettiin. Maaliskuun lopussa pamahti ahdistus päälle ja ajattelin, että nyt se palvelu täytyy toteuttaa. Tein sosiaaliseen mediaan kampanjan kotiinkuljetuksesta. Sen pohjana oli alkuvuonna tekemämme asiakastutkimus, jonka mukaan miehillä isoin vaatteiden verkkokaupan este on pelko palautusrumbasta, jos tuote ei sovikaan päälle. Näihin kivijalan ja nettikaupan yhdistäviin palveluihin tulemme panostamaan voimakkaasti jatkossakin.

Kallio lähti itse viemään tuotteita asiakkaiden kotiovelle. Lopputuloksena yritys sai uusia asiakkaita.

– Moni oli tyytyväinen ja itselleni oli henkisesti tärkeää tavata asiakkaita fyysisesti turvavälistä huolehtien.

Kuva: Jarkko Kallion albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjän podcast on yrittäjyyteen keskittyvä podcast, joka keskittyy paitsi tanakkaan asiaan, myös yrittäjien kokemuksiin. Kevään aikana tunnelmat keskittyivät luonnollisesti koronakriisin aiheuttamiin haasteisiin, mutta mukaan mahtui myös tervettä uskoa tulevaisuuteen. 

Tuoreimmassa jaksossa kuopiolainen tapahtuma-alan yrittäjä Allu Koskinen kertoo myyvänsä jo ensi kesän festivaalilippuja. Tänä kesänä Koskisella on aikaa myös lomailuun, ensimmäisen kerran pitkiin aikoihin. Jaksossa Koskinen kertoo, miten joutui muuttamaan liiketoimintaansa koronakriisissä. Kuuntele jakso täältä.

Kevään aikana Yrittäjän podcastissa on haastateltu eri alojen yrittäjiä ja asiantuntijoita. Yksi heistä on motivaatiokouluttaja Shani Livson, joka avaa jaksossa motivaation merkitystä muun muassa organisointikykyyn, yksin työskentelyyn ja menestymiseen. Samassa jaksossa kuullaan Riihimäellä toimivaa ravintola-alan yrittäjää Petri Härköstä, joka kertoo yrittäjän motivointikeinoista hankalan kevään aikana.

Yrittäjät ovat olleet kovalla koetuksella kevään aikana, paitsi rahallisesti, myös henkisesti. Aiheeseen pureudutaan Yrittäjän podcastin jaksossa, jonka vieraina ovat Mieli ry:n asiantuntija Paula Noresvuo ja rankan kevään työ- ja yksityiselämässään kokenut helsinkiläinen ravintolayrittäjä Ossi Paloneva.

Koronakeväänä monessa yrityksessä painettiin paniikkinappulaa ja oltiin huolissaan liiketoiminnan jatkuvuudesta. Podcast-jaksossa yrittäjien tilanteeseen ja koronakriisin vaikutuksiin otti kantaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Yrittäjän podcast palaa uusin jaksoin loppukesällä. Pysy kuulolla! Kaikki aikaisemmat jaksot voit kuunnella Supla-palvelusta, Googlen podcast-palvelusta ja Spotifysta.

toimitus (at) yrittajat.fi

Liperin Mylly tuhoutui pahoin tulipalossa kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Yrittäjä Anne Vänskä on joutunut odottamaan epätietoisena tuhon selvitystyötä.

– Harmillisinta nyt katastrofin jälkeen on se, että kaikki vastaukset leijuvat ilmassa. Tulipalon syytä päästään selvittämään vasta tällä viikolla, hän kertoo.

Selvitystyötä on viivästyttänyt vielä viime viikolla kytenyt palo ja rakenteiden romahdusvaara. Palon syy on sen takia edelleen hämärän peitossa. Rehusiilon pohjalla oleva rehu kytee edelleen ja tuottaa ilmaan imelää, epämiellyttävää hajua.

– Vakuutusyhtiön kanssa asiat ovat tästä syystä kesken. Ei pysty tekemään päätöksiä mihinkään suuntaan, Vänskä pahoittelee.

Ongelmia aiheutti myös rakenteissa oleva asbesti, joka piti poistaa miesvoimin. Lisäksi väliin tuli juhannus, joka Vänskälle oli kaikkea muuta kuin rentouttava.

– Viikonloppu muiden joukossa. En saanut ajatuksia pois tulipalosta. Puutarhatyöt ovat minulla onneksi sellaisia, joissa saan vähän muuta ajateltavaa, yrittäjä toteaa.

Henkinen selvitystyö alkoi

Vänskä on saanut tukea ympäri Suomea.

– Ihmiset ideoivat, tsemppaavat ja lähettävät voimia. Moni kysyy, tiedämmekö jo jatkossa ja että pääsemmekö rakentamaan uutta. Moni toivoo, että rakennetaan. On ihanaa, että sympatiaa tulee, mutta samaan aikaan harva tietää niitä realiteetteja, jotka täytyy ottaa huomioon mahdollisen uuden myllyn rakennusprojektissa.

Työntekijät ovat käsitelleet tulipaloa kukin omalla tavallaan. Työterveyshuollon kautta jokaisella on ollut mahdollisuus työpsykologin vastaanottoon.

Vänskä itse ei ole pystynyt lepäämään laakereillaan.

– Olen ihmistyyppinä sellainen, etten voi jäädä odottamaan. Viime viikolla aloin henkisesti selvittämään, minkälaisia realiteetteja on uuden rakentamiseen ja löytyisikö sellaiseen yhteistyökumppaneita. Pitäisi pystyä käyttämään tämä odottaminen hyväkseen. Siinä vaiheessa kun on tarjolla vaihtoehdot jatkoon, päätökset pitää tehdä nopeasti. Laitetoimitukset kestävät vähintään 12 kuukautta, hän sanoo.

Nykyinen myllyrakennus puretaan kokonaan. Siilojen käyttökelpoisuudesta ei ole vielä varmuutta. Osa niistä jäi pystyyn.

Paikallislehti on jo kaivannut sijoittajia Liperin Myllyn tulevaisuuden turvaamiseksi. Ainakaan vielä rahoitusta ei ole tarjottu.

Kuva: Anne Vänskän albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien Ilmastobarometrin mukaan mahdollisuuksia näkevien pk-yrityksien investointiodotukset vuodelle 2020 olivat huomattavasti suuremmat kuin keskimäärin kaikilla yrityksillä.  

– Koronakriisin myötä yrityksillä on fokuksena kriisistä selviytyminen, ja on odotettavaa, että suunniteltuja investointeja on lykkääntynyt. Kriisin jälkihoidon toimenpiteissä tulee huomioida tämän investointipotentiaalin realisoituminen, esittää Suomen Yrittäjien ekonomisti Sampo Seppänen.

Vihreän elvytyksen toimenpiteet auttavat akuutin kriisin jälkeisessä ajassa.

– Markkinaehtoiset keinot, kuten riittävä päästöjen hinnoittelu sekä panostukset tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan luovat ilmastoystävällisen kasvun näkymät pitkälle tulevaisuuteen, Seppänen jatkaa.

Viidennes on kartoittanut ilmastovaikutuksia

Ilmastobarometrin mukaan yrityksistä viidennes on kartoittanut liiketoiminnan ilmastovaikutuksia. Ilmastovaikutuksien selvittämisen yleisyys nousee selvästi yrityskoon kasvaessa. Raaseporissa pääkonttoria pitävä N3M Power Oy Ab työllistää noin 50 työntekijää. Yritys on erikoistunut sähkö- ja tietoliikenneverkkojen, tie- ja katuvalaistuksen sekä sähköautojen latausratkaisujen rakentamiseen ja ylläpitoon.

Yritys on kartoittanut liiketoiminnan ilmastopäästöjä.

– Päästöjen vähentäminen ihan nopealla aikataululla ei ole helppoa, mutta iso asia on, että olemme kartoittaneet nykytilan ja yritämme joka vuosi edistää ympäristöystävällisiä ratkaisuja, varsinkin ajoneuvopuolella hankkiessamme uusia autoja, toimitusjohtaja Nicklas Martin kertoo.

N3M Powerin pääkonttorin katolla on aurinkopaneelit, työntekijöitä on ohjeistettu lajittelemaan jätteet ja hankinnoissa pyritään hankkimaan ympäristöystävällisiä tuotteita.

Yritys käynnisti viime vuonna yhteistyöprojektin Raaseporin Energian kanssa sähköautojen lataukseen liittyen.

– Power-yksikön liiketoiminnassa rakennamme sähköverkkoja, ja pystymme siirtämään energiaa tavallista ympäristöystävällisemmillä tavoilla.

Arvot ohjaavat –”Yrittäjyydessä tärkeää on tehdä asioita, joita markkinat haluavat tulevaisuudessa”

Vuoden 2019 aikana lähes 70 prosenttia pk-yrityksistä toteutti lisätoimia, jotka laskivat oman toiminnan päästöjä. Eniten toimia on kohdentunut kierrätyksen tehostamiseen. Lisäksi materiaalien, tuotteiden ja energian käyttöä sekä logistiikkaa on tehostettu vuoden aikana laajasti.

Isoimpana ajurina yritysten ilmastotoimissa ovat yrityksen arvot ja strategia. Myös kustannussäästöt ja tehokkuuden lisääntyminen on tärkeä motivaation lähde yrityksissä päästöjen vähentämiseen.

Yritykset tekevät laajasti päästöjä vähentäviä toimia ilman julkisen vallan asettamia velvoitteita.

Raaseporilaisyrityksen asiakaskunnasta ei vielä juuri tule painetta ilmastopäästöjä vähentäviin toimiin. Yritys toimii Etelä-Suomen alueella.

– Mielestäni yrittäjyyden tärkein pointti on se, että tehdään asioita, joita markkinat haluavat tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa asiakkaat tulevat valitsemaan ympäristöystävällisempiä ratkaisuja. Siksi ajattelimme aloittaa toimimaan tällä polulla ennen kuin siitä tulee pakollista, N3M Powerin toimitusjohtaja Nicklas Martin pohtii.

Martinin mukaan markkina tulee suosimaan yrityksiä, jotka huolehtivat ilmastoasioista. Yrityksen hallituksessa on käyty keskusteluja vastuullisuudesta.

– Kannustimet tulevat myöhemmin.

Pk-ilmastobarometri: Liikennesektori näkee ilmastonmuutoksen hillitsemisessä haasteita

Puolet barometrin vastaajayrityksistä näkee ilmastotoimien vaikuttavan yritystoimintaan. Mahdollisuuksia ja haasteita nähdään yhtä paljon.

Liikenteen toimijat kokevat ilmastonmuutoksen hillitsemistoimien tuovan haasteita.  

– Haasteiden keskellä olevia yrityksiä ei saa unohtaa. Liikenteen alaa rasitetaan jo korkealla polttoaineen verotuksella. Lisärasitteita ei nyt kaivata, SY:n Sampo Seppänen huomauttaa.

Yritykset näkevät mahdollisuuksia laajasti eri toiminnoissa, kuten ilmastovastuullisuudessa, päästövähennyksiä tarjoavissa teknologisissa ratkaisuissa, vähäpäästöisissä tuotteissa ja palveluissa, kierrätyksessä ja uusiokäytössä, konsultointipalveluissa sekä uusiutuvan energian alalla.

Sektoreittain mahdollisuuksia nähdään eniten teollisuudessa ja haasteita kaupan alalla. Noin puolet yrityksistä kokee, että päästövähennystoimet eivät vaikuta lainkaan yritystoimintaan.

Ensimmäistä kertaa julkistettu Pk-ilmastobarometri on koottu helmikuussa julkaistun Pk-yritysbarometrin ilmastoaiheisista kysymyksistä. Barometristä oli vastaajia 4600. Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö julkistavat Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa.

Kuvassa N3M Power Oy Ab:n omistajat, Nicklas Martin, Sture Nylund, Magnus Nyman ja Mikael Nylund. Kuvat: N3M Power. Kuvassa SY:n Sampo Seppänen, kuvaaja Markus Sommers

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Lataa tästä Pk-yrittäjän ilmasto-opas

Vielä maalis- huhtikuussa pelättiin konkurssiaaltoa yrityskentässä. Onneksi sellaista ei ole vielä tullut.

Suomessa konkurssihakemuksia tuli maaliskuussa 220, huhtikuussa 214 ja toukokuussa 198. Kesäkuun puolessa välissä konkurssihakemuksia oli jätetty vajaa sata.

Ennen koronakriisiä konkurssihakemuksia jätettiin tammikuussa 292 ja helmikuussa 266 kappaletta. Tiedot perustuvat konkurssiasiamies Helena Kontkasen tilastoihin.

On hyvä muistaa, että konkurssiprosessi on pitkä, eivätkä kaikki konkurssihakemukset johda konkurssiin.

Syy laskevaan käyrään on koronakriisin toimenpiteissä.

– Esimerkiksi isot velkoja, kuten verottaja ovat antaneet yrityksille maksuaikaa, eivätkä hae yrityksiä koronan takia konkurssiin. Toinen syy on konkurssilain väliaikainen muuttaminen, jolla estetään koronakriisin kynsiin joutuneiden yritysten ajaminen konkurssiin. Lakimuutos on voimassa lokakuun loppuun. Syyskaudella ja vuoden vaihteessa tilanteen odotetaan kuitenkin muuttuvan siten, että konkursseja taas laitetaan reippaammin vireille, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen kertoo.

Tanska ja Norja onnistuneet parhaiten

Pohjoismainen Enento Group, entinen Asiakastieto Groupina, toteaa myös analyysissään, että pelättyä konkurssiaaltoa ei ole tullut Pohjoismaissa. Tilastojen valossa yrityksiä on kuitenkin haettu konkurssiin Suomessa maalis-toukokuun välillä 16 prosenttia enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Toukokuussa konkurssihakemusten määrä kääntyi kuitenkin Suomessakin laskuun.

– Suomessa konkurssiin asetettujen yritysten määrä kasvoi maaliskuussa 24 prosenttia ja huhtikuussa 36 prosenttia. Muista Pohjoismaista vain Ruotsissa konkurssit lisääntyivät. Tanska ja Norja näyttävät lukujen valossa onnistuneen parhaiten huolehtimaan yritystoimintansa elinkelpoisuudesta vaikeissa oloissa, Enento Groupin toimitusjohtaja Jukka Ruuska sanoo.

Enento Groupin tiedot perustuvat Suomen Asiakastiedon, ruotsalaisen UC Ab:n ja Tanskan sekä Norjan tietoja keräävän Experianin tietokannoista kerättyyn dataan.

Ravintola-ala kärsii joka maassa

Ruotsissa pahiten koronasta on kärsinyt hotelli- ja ravintolatoiminta. Ravintolakonkurssihakemusten määrä oli viime vuoteen verrattuna yli kaksinkertainen maalis- ja huhtikuussa.

– Ravintoloissa liiketoiminta ei normaalioloissakaan ole kovin hyvin kannattavaa. Ruotsissa monet ravintolat ovat koronan aikana menettäneet jopa 80 prosenttia liikevaihdostaan maalis-huhtikuussa. Jos taantuma tästä pitkittyy tai pahenee, on toimiala erittäin suurissa vaikeuksissa, Ruuska toteaa.

Suomessakin monet ravintolat ajautuivat kassakriisiin, kun toiminta oli ulosmyyntiä lukuun ottamatta kielletty. Maalis-toukokuussa Suomessa konkurssiin on asetettu 72 hotelli- ja ravintola-alan yritystä eli neljännes enemmän kuin viime vuonna.

Myös Norjassa ravintolat ovat taloudellisissa vaikeuksissa, mikä näkyy myös maan konkurssitilastoissa.

Tanskassa hotelli- ja ravintola-alan konkurssit ovat Experianin tilastojen mukaan koronakriisin aikana vähentyneet. Teknisenä osasyynä tähän pidetään töiden hidastumista konkurssiasioita käsittelevissä käräjäoikeuksissa. Experian pitää todennäköisenä, että Norjassa ja Tanskassa monet yritykset yhä taistelevat elinkelpoisuudestaan, vaikka konkurssitilastoissa luvut näyttävätkin hyviltä.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Päijät-Hämeessä kolmenkymmenen vuoden ajan kylmälaitteita myynyt ja asentanut Markku Lehto on huomannut kiireiden lisääntyvän.  Ilmiö on tuttu, sillä puhelin alkaa soida yleensä pian sen jälkeen, kun sääennustus povaa hellettä. KylmäLehto Oy on yksi lukuisista alalla toimivista yrityksistä. Viime vuosina kilpailu on kiristynyt, kun kotitalouksiin on asennettu kiihtyvään tahtiin lämmitys- ja viilennyslaitteita.

– Ei tässä paniikkia vielä ole. Työmäärä on kasvanut, mutta tilanne on vielä sellainen ettei tarvitse yötä päivää tehdä, Lehto kommentoi.

Hän on huomannut tänä kesänä tutun ilmiön.

– Kyselyitä tulee paljon. Etupäässä ne ovat renkaanpotkijoita, jotka haluavat ilmalämpöpumpun heti ja halvalla.

Tällaiset kysyjät yleensä kaikkoavat, eivätkä palaa asiaan. Lehto myöntää, että moinen toiminta turhauttaa.

– Yleensä pystyn lupaamaan asennuksen kahden viikon sisällä. Se näyttää olevan monelle asiakkaalle liian pitkä aika. Ruvetaan heti kyselemään muualta.

Lehdon mukaan tuotteiden toimittaminen maahantuojalta jälleenmyyjälle kestää yleensä sen verran, että ilmalämpöpumpun asentaminen viikon sisään tilauksesta on lähes mahdotonta. Ainakin pienelle yritykselle.

– Isoilla toimijoilla voi olla laitteita varastossa. Silloin ne asentavat sitä merkkiä ja mallia, mitä kulloinkin on nopeasti saatavissa. Ongelmana on se, että kaikki kysyvät mahdollisimman hyvää laitetta. Se maksaa kuitenkin enemmän kuin mahdollisimman halpa laite. Monen kohdalla homma kaatuu siihen että pumppu maksaa liikaa tai sitten ajatellaan, että helle ei jatku kovin pitkään.

"Tilanne kääntyy nurinkuriseksi"

Erityisen aktiivisia kyselyitä tulee omakotitaloasukkailta, jotka haluavat pikaisen ratkaisun talon lämpenemiseen.

– En oikein ymmärrä, miksi ilmalämpöpumppuja kysytään aina helteellä eikä talvella, kun sitä tarvittaisiin oikeasti. Tilanne kääntyy nurinkuriseksi aina kesällä.

Takavuosina on käynyt niinkin, että pumput ovat loppuneet maahantuojien varastoista kesän aikana. Niin voi käydä Lehdon mukaan nytkin, jos helteet jatkuvat.

Kerrostaloihin ja rivitaloihin myydään myös pelkästään jäähdytykseen tarkoitettuja pumppuja, joita ei voi Suomen oloissa käyttää lämmittämiseen.  Ne ovat selvästi edullisempia kuin Suomen talvessa sisäilmaa lämmittävät laitteet.

Vaikka maahantuojat nostavat vuosittain ilmalämpöpumppujen hintaa, jälleenmyyjät pystyvät harvoin siirtämään korotuksia kuluttajahintoihin.

– Jokainen maahantuoja nostaa 2–3 prosenttia hintoja joka vuosi maailmamarkkinahintojen mukaisesti. Asennusliikkeissä hinnat ovat puolestaan laskeneet. Hintoja on pakko laskea, jos meinaa pysyä mukana kilpailussa. Omasta toimeentulosta on tingittävä.

Töitä on kuitenkin riittänyt.

– Kylmäpuolella on aina kesällä töitä mutta laitteiden asennuspuoli on nyt hiljaisempaa, vaikka on olevinaan sesonki. Huoltotöitä on normaalia enemmän. Toisaalta kesä on vasta alussa, tilanne voi muuttua.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 172 yritystä. Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Toimitus

toimitus(at) yrittajat.fi

Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen, jolla starttirahan myöntämistä koskevaa väliaikaisen lainsäädäntömuutoksen voimassaoloa jatkettaisiin vuoden 2020 loppuun asti. Tasa-vallan presidentin on tarkoitus vahvistaa muutos 26. kesäkuuta. Muutos tulisi voimaan 1. heinäkuuta.

– On hyvä asia, että enimmäiskestoa jatketaan, koska koronatilanne aiheuttaa edelleen suurta epävarmuutta ja haasteita yrittäjän toimeentulolle, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo.

Starttirahan enimmäiskestoa pidennettiin 1.5.2020 alkaen väliaikaisesti 12 kuukaudesta 18 kuukauteen. Lakimuutoksella on turvattu starttirahaa saavien yrittäjien mahdollisuutta yritystoiminnan käynnistämiseen ja vakiinnuttamiseen koronapandemiasta huolimatta. Enimmäiskeston pidennyksen voimassaoloa jatketaan vuoden 2021 loppuun asti. Starttirahaa voidaan siten myöntää yhteensä enintään 18 kuukauden ajalle, kun starttirahakausi on alkanut vuoden 2020 loppuun mennessä.

– Nythän jatketaan myös yrittäjän määräaikaista työmarkkinatukea. Siksi on perusteltua jatkaa myös starttirahaa koskevaa määräaikaista muutosta, Makkula toteaa.

Myös starttirahan maksamista koskevan väliaikaisen asetusmuutoksen voimassaoloa pidennetään. Starttirahaa voidaan maksaa 31.12.2020 saakka niiltä päiviltä, joina yrittäjä työskentelee yrityksessään, sekä niiltä päiviltä, jolloin toiminta on keskeytyneenä COVID-19-pandemiasta johtuen. Jos starttirahan saajan olisi mahdollista harjoittaa toimintaa esimerkiksi joinakin päivinä viikossa, vaikka työtä ei epidemiasta johtuen olisi kokoaikaisesti, starttirahaa maksetaan myös niiltä päiviltä, jolloin yrittäjä ei työskentele yrityksessään.

Muutokset ovat osa koronapandemiaan liittyviä toimia. Muutosten taustalla on työmarkkinakeskusjärjestöjen ehdotus työlainsäädännön ja työttömyysturvalainsäädännön väliaikaisten muutosten voimassaolon jatkamisesta.

Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain nojalla starttirahaa päätoimisen yritystoiminannan aloittavalle henkilöasiakkaalle. Starttirahan tarkoituksena on turvata yrittäjän toimeentuloa yritystoiminnan käynnistämis- ja vakiinnuttamisvaiheessa.

Kuva: Yrittäjät

toimitus (at) yrittajat.fi

Suojautumisen lisäkustannuksia korvataan julkiselle sektorille yli miljardilla eurolla valtion neljännen lisäbudjetin kautta. Järjestöt vaativat, että kustannusten korvaamisesta myös yksityiselle sektorille tarvitaan pikaisesti kansallinen päätös. Nyt yksityiset palveluntuottajat uhkaavat jäädä ilman korvauksia.

Hyvinvointiala HALI, Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen Yrittäjät ja Lääkäripalveluyritykset LPY ovat huolissaan valtion riittämättömästä tuesta koronavirukselta suojautumisesta aiheutuneista kustannuksista.

– Hallituksen tulisi ohjeistaa kuntia, kuntayhtymiä ja Kelaa yksityisten sote-palveluntuottajien suojautumiskustannusten korvaamisessa. Keinona voisi olla esimerkiksi kiinteä korvaus per hoitopäivä tai tilapäinen takautuva palveluseteleiden hinnankorotus.

Puolet ikäihmisistä asuu yksityisessä palvelutalossa – Ruotsissa korvaus myös yksityisille

Kunnat ja kuntayhtymät ovat vastuussa ikäihmisten palvelujen järjestämisestä. Joka toinen hoidossa oleva ikäihminen asuu yksityisessä palvelutalossa.

Suojautumisesta aiheutuva merkittävä kustannuspaine voi pahimmassa tapauksessa uhata palvelutuotannon jatkuvuutta, palveluiden saatavuutta ja työpaikkojen säilymistä. Kustannukset pysyvät tavanomaista korkeampina, kunnes rokotekattavuus on riittävällä tasolla.

Ruotsissa hallitus antoi toukokuussa asetuksen, jonka mukaan myös yksityisille palveluntuottajille on maksettava täysi korvaus koronan aiheuttamista lisäkustannuksista.

– Tällaista selkeää kansallista ohjeistusta tarvitaan myös Suomessa. Silloin kuntien ja kuntayhtymien ei tarvitsisi neuvotella jokaisen tuottajan kanssa erikseen suojautumisesta aiheutuneiden lisäkustannusten korvaamisesta. Yhtenäinen kansallisen tason linjaus takaa tasavertaisen kohtelun kaikille pandemiaa vastaan taistelleille toimijoille, Elinkeinoelämän järjestöt esittävät.

Allekirjoittaneet elinkeinoelämän järjestöt edellyttävät hallitukselta pikaisia toimia, jotta sote-alan palveluiden saatavuus ja työpaikat voidaan turvata.

toimitus (at) yrittajat.fi

Huawei tuo eloa Applen hallitsemille tablet-markkinoille lähinnän työkäyttöön suunnitellulla MatePad Pro -tablet-mallilla. Se tulee Suomessa myyntiin kahtena versiona, joista toinen tukee 4G-mobiiliverkkoyhteyttä. Tabletin hinnat alkavat 599 eurosta.

Maailmalla tablet-markkinoilla on ollut havaittavissa selkeä trendi, joka suosii irroitettavalla näppäimistöllä varustettuja malleja, niin sanottuja hybridilaitteita. Niiden osuus kokonaismarkkinoista on runsaat 56 prosenttia. Tästä joukosta suurin osa on Applen iOS-laitteita. Tällä hetkellä kaikki Applen tabletit mini-versiota lukuun ottamatta tarjoavat mahdollisuuden laitteeseen kiinnitettävään näppäimistöön.

"Perinteisten", ilman fyysistä näppäimistöä varustettujen tablettien myynti on sen sijaan laskenut selvästi viime vuodesta. Tämä selviää markkinatutkimusyhtiöiden tilastoista.

Maailmantilaston kakkosena Applen jälkeen tulee Samsung, joka onnistui kasvattamaan tablet-toimitusten määrää myös alkuvuoden koronaepidemian aikana.

Kolmantena on Huawei, jonka tablet-toimitukset ovat laskeneet viime vuodesta. Huaweilla on ollut erityisen hankalaa Kiinan markkinoiden ulkopuolella. Kiinan kotimarkkinoillaan sen onnistui päihittää alkuvuonna Apple.

Akun kesto 12 tuntia, pikalataus helpottaa käyttöä

Huawein uusi tablet on varustettu luovaa työkäyttöä helpottavalla kosketuskynällä ja fyysisellä näppäimistöllä, jonka voi irrottaa laitteesta ja jota voi käyttää suojakuorena. Tabletissa on 10.8-tuumainen näyttö. Laitteen paksuus on 7,2 millimetriä ja painoa sillä on 400 grammaa.

Huawein uutuus soveltuu myös raskaampaan työkäyttöön, sillä laite on varustettu kahdeksanytimisellä järjestelmäpiirillä sekä tehokkaalla grafiikkasuorittimella. Keskusmuistia on kuusi gigtavua ja sisäistä tallennustilaa 128 gigatavua. Tallennuskapasiteettia voi lisätä muistikortilla.

Monelle käyttäjälle tärkeä akun kesto on hyvää tasoa, sillä virtaa pitäisi yhdellä latauksella riittää valmistajan ilmoituksen mukaan 12 tunniksi. MatePad Pro tukee pikalatausta, jonka ansiosta 30 minuutin latauksella käyttöaikaa saa kolme tuntia.

Työkäyttöä ajatellen kätevä ominaisuus on mahdollisuus jakaa kosketusnäytölle kaksi sovellusta rinnakkain. Kun näppäimistö on kiinnitetty laitteeseen, käyttäjä voi aktivoida pc-tilan, joka tarjoaa tietokonemaisen työpöytänäkymän.

Tabletin mukana tulevaa M-Pencil -kosketuskynää ladataan kiinnittämällä se tabletin kylkeen. Kolmenkymmenen sekunnin lataus tuo kynälle 10 minuuttia käyttöaikaa.

Kuva: Huawei

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjägallupin mukaan 42 prosenttia työnantajayrittäjistä on koronakriisin aikana hyötynyt yt-prosessin lyhentämisestä. Presidentti vahvistanee muutokset 26. kesäkuuta ja määräaikaiset muutokset ovat voimassa 1. heinäkuuta alkaen.

Suomen Yrittäjät esitti hallitukselle, että työlakien väliaikaisia muutoksia jatkettaisiin vuoden loppuun. Työmarkkinakeskusjärjestöt tekivät vastaavan ehdotuksen.

­ – On tärkeää, että määräaikaista lainsäädäntöä jatketaan. Sen pitäisi kuitenkin koskea kaikkia yrityksiä riippumatta siitä millaisia työehtosopimuksia eri aloilla on, sanoo Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula.

Lomautukset ja yt-neuvottelut voidaan lakimuutosten avulla hoitaa joustavammin

Lakimuutosten tarkoituksena on helpottaa yritysten sopeutumista koronaepidemian aiheuttamiin muutoksiin työvoiman tarpeessa.

Lomautusneuvottelut voidaan käydä nopeimmillaan viidessä päivässä ja lomautusilmoitusaikaa on lyhennetty viiteen päivään. Normaalisti yt-neuvottelut ovat kestäneet 14 päivästä kuuteen viikkoon.

Lisäksi määräaikaisen työntekijän lomauttaminen ja työsopimuksen purkaminen koeajalla taloudellisella ja tuotannollisella perusteella on tullut mahdolliseksi. Toisaalta aikaa, jona työnantajan on otettava taloudellisella tai tuotannollisella perusteella irtisanottu työntekijä takaisin töihin, on väliaikaisesti pidennetty yhdeksään kuukauteen. Väliaikaiset muutokset koskevat yksityistä sektoria.

Suomen Yrittäjät kysyi toukokuisessa Yrittäjägallupissa yrittäjien näkemyksiä lomauttamisesta ja yt-lain väliaikaisesta muutoksesta. Yrittäjägallupin mukaan 65 prosenttia työnantajayrittäjistä toivoo, että koronakriisin takia lyhennetyistä yt-neuvotteluprosessista ja lomautusilmoitusajasta tulisi pysyvä. 

Yrittäjien oikeus työttömyysturvaan jatkuu vuoden loppuun

Yrittäjät ovat voineet saada 8. huhtikuuta alkaen väliaikaisesti työmarkkinatukea koronavirusepidemian aiheuttaman äkillisen ja yllättävän kysynnän heikkenemisen vuoksi.

Työttömyysturvalain väliaikaisia säännöksiä jatkettaisiin 31. joulukuuta asti. Päivitämme juttuun lisätietoa työmarkkinatuen hakemisesta, kun tietoa saadaan työ- ja elinkeinoministeriöstä.

toimitus (at) yrittajat.fi