Suomalaisista yrityksistä noin kaksi kolmesta on yksinyrittäjiä. Pienillä yrityksillä ei ole isoja puskureita kriisin yli selviytymiseen. SY:n vaikuttamistyöllä on saatu aikaan yksinyrittäjien kannalta monia hyviä asioita, joista yrittäjän työttömyysturva ja yksinyrittäjätuki ovat tärkeimmät.  

”Suurinta yrittäjäjoukkoa ei saa unohtaa. Yksinyrittäjien passivoitumisella olisi valtava vaikutus maan työttömyyteen, kotimaiseen kulutukseen ja kriisin jälkeiseen jälleenrakennuksen aikaan.”   

– SY:n varatoimitusjohtaja  Anssi Kujala 27.3  

Yksinyrittäjistä lähes kolmannes menetti myynnistään kriisin alkumetreillä yli puolet. Tuen tarve oli valtaisa.  

Miksi valtio ei ottanut vastatakseen YEL-maksuja? Toimi olisi kohdellut yrityksiä tasapuolisesti  

Yrittäjien yksinyrittäjäverkoston puheenjohtaja Jussi Jokiniemi summaa koronakevättä ja alkukesää yksinyrittäjien näkövinkkelistä. Yksinyrittäjien verkosto ja Suomen Yrittäjät nostivat jo maaliskuussa esiin, että YEL-maksujen hyvittäminen olisi ollut teknisesti helppo ja nopea keino auttaa kriisin joutuneita yrityksiä.  

SY ehdotti 23. maaliskuuta osana toimenpidelistaa, että valtio ottaa vastuulleen yrittäjien YEL- ja MyEL-maksut 1. huhtikuuta alkaen kuuden kuukauden ajaksi, jotta yrittäjien rahat eivät lopu eikä sosiaaliturva romahda. YEL-vakuutettuja on 207 000 ja MyEL-vakuutettuja 57 000. Vuonna 2018 yrittäjät maksoivat YEL-maksuja vajaat 1,1 miljardia. Valtio maksaa jo nyt YEL- ja MyEL-järjestelmien kuluista huomattavan osan.  

– Todella moni yksinyrittäjä on lopettanut YEL-maksun tai pistänyt sen minimiin. Tuki, jossa valtio olisi maksanut YEL-maksut, olisi ollut yhteiskunnan kannalta järkevin juttu. Business Finlandin ja Ely-keskuksen hauissa tapahtui ylilyöntejäkin, joilta olisi tällä vältytty. Alhaisella tasolla olevat YEL-maksut voivat tuoda muutaman vuoden päästä eteen ikävän aikapommin, Jokiniemi pelkää.    

Hän toivoisi, että YEL-järjestelmästä tulisi joustavampi maksujen määräytymisessä, eikä maksun tarvitsisi olla joka kuukausi sama. YEL-vakuutus turvaa mahdollisen sairauden ja työttömyyden lisäksi myös monissa muissa elämäntilanteissa.  

Yksinyrittäjätuen vähäiset hakumäärät ihmetyttävät – Osa pitää 2000 euroa pienenä lohtuna  

Suomen Yrittäjät on ollut koronapäätösten valmistelussa usein eduskunnan kuultavana. Asia käy ilmi Suomen Kuvalehden selvityksestä. Suomen Yrittäjät on pitänyt yksinyrittäjien ääntä esillä koronakriisin alusta lähtien.   

Suomen Yrittäjät toivoo, että kustannustuelle säädetään riittävän alhainen liikevaihtoraja, jotta mahdollisimman moni yksinyrittäjäkin voi sitä hakea.  

– Yksinyrittäjien profiili on noussut. Suomen Yrittäjät on tehnyt älyttömän hyvää työtä ja on pidetty yksinyrittäjien asiaa myös esillä, yritysvälittäjänä toimiva Jokiniemi kiittelee.  

Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala luonnehtii yksinyrittäjien määrän kasvua 2000-luvun työelämän yhdeksi suurimmaksi ilmiöksi.    

Yksinyrittäjistä vain noin 28 000 on hakenut kuntien myöntämää yksinyrittäjätukea. Tällä menolla varatusta 250 miljoonasta eurosta mennee reilu neljännes. Yrittäjät ovat kokeneet tuen hakemisen helpoksi.  

–  Loppupeleissä se on tähän mennessä ollut ainoa tukimuoto yksinyrittäjille. Kustannustukea vielä odotellaan. Jokunen yksinyrittäjä ehti hakea tukea Business Finlandista tai ely-keskuksesta ennen kuin säännöt muuttuivat. Kuitenkin yksinyrittäjätukea on haettu yllättävän vähän. Uskon, että tämä osoittaa sen, ettei 2000 euroa nähdä kauhean isona asiana, osalle tuella on tietysti iso merkitys.   

Sosiaalisessa mediassa yksinyrittäjät välillä kritisoivat kovasanaisesti tukimahdollisuuksia. Jokiniemi ymmärtää toki, että johonkin raja on laitettava.   

– Yksinyrittäjillä on mahdollisuudet ja monesti myös taito joustavuuteen, jos työllistää muita, silloin on iso vastuu työntekijöistä ja joustomahdollisuudet ovat vähäisemmät.  

– Avustusten esilletuominen kevään aikana oli vähän poukkoilevaa. Aluksi näytti siltä, että kaikilla olisi samanlaiset mahdollisuudet hakea koronan aikaista kehittämisrahaa, mutta yksinyrittäjät tipahtivat joka kerta pois joukosta.  

Kuntien kehitysyhtiöiden ja uusyrityskeskuksien työ on saanut positiivista palautetta. Jokiniemen korviin on kantautunut kiitoksia kehittämisyhtiöiden hyvästä yhteishengestä kriisitilanteessa.  

Tukipalveluita tarvitaan edelleen, avuntarvitsijoiden määrä vain pienentynyt  

Hallitus ilmoitti 8. toukokuuta, että yritysten konkurssiin hakemista hillitään ja ulosotossa olevien tilannetta helpotetaan väliaikaisilla lakimuutoksilla. Jo aiemmin tuli mahdollisuus arvonlisäveron, työnantajasuoritusten ja muiden maksamatta olevien verojen maksujärjestelyihin. Osa lykkäyksistä on korollista.  Maksujärjestelyn avulla verojen maksuun saa lisää aikaa, enintään 24 kuukautta päätöksen tekemisestä. 

Pankit ovat tarjonneet lyhennysvapaita ja näihin moni yrittäjä on tarttunut. Myös eläkeyhtiöt tarjosivat mahdollisuutta lykätä maksuja. Maksujen siirtäminen voi osalle olla ongelmien siirtämistä eteenpäin.  

“On edelleen tärkeää, että yksinyrittäjien yrityksiä ei päästetä kaatumaan kriisin aikana. Tämä on tärkeää huomioida myös yleistuen valmistelussa. Terveellä pohjalla olevat yksinyrittäjien yritykset tulee olla yleistuen piirissä.”  

– SY:n Anssi Kujala  12.5

Miten yksinyrittäjät ovat jaksaneet?  

– Kun pahin on ohi, kukaan ei enää kysele eikä viestittele: murehtiiko yksinyrittäjä yksinään näitä asioita? Monilla säästöt riittivät jonkun aikaa, mutta pian on pakko tehdä ratkaisuja. Keskusteluavulle on edelleen tarve, SY:n Yksinyrittäjäverkoston puheenjohtaja Jussi Jokiniemi korostaa.  

– Onneksi emme ole nähneet konkurssiaaltoa. Syksyn aikana tulemme näkemään tilanteita, joissa yrityksiä joutuu lopettamaan toimintansa.   

SY ja Mieli ry ovat järjestäneet yrittäjille verkkohyvinvointiryhmiä.  

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Yleinen kustannustuki tulee haettavaksi ennakkotietojen mukaan heinäkuun alussa. Rajoituksia liikkumisen, kokoontumisen ja asiakasmäärien suhteen on lievennetty. Ulkomaan liikennekin alkaa hiljalleen toimia.

Vaikka yrittäjän liiketoiminta tai mahdollisuudet sen pyörittämiseen alkavat hiljalleen parantua, ei kannata unohtaa tukia, joita voi vielä hakea.

Esimerkiksi yksinyrittäjille suunnattu, kuntien kautta haettava 2000 euron tuki on haettavissa syyskuun loppuun. Ehtona on, että liikevaihto on koronasta johtuen laskenut vähintään 30 prosenttia. Kuntatukea saa hakea syyskuun loppuun. Tähän mennessä tukea on hakenut 28 000 yrittäjää, joista käsiteltyjä on 26 000 ja hyväksyttyjä 22 000.

Kuntaliiton kunnille tekemän kyselyn perusteella yksinyrittäjien tukeen varatusta avustuksesta on tähän mennessä myönnetty neljännes.

– Kuntiin tulleiden hakemusten määrä on loppukevään kuluessa vähentynyt. Vain viidessä prosentissa kunnista on käytetty vähintään puolet ministeriön myöntämästä avustuksesta, Alueet ja yhdyskunnat -yksikön johtaja Jarkko Huovinen kertoo.

Yrittäjä voi hakea myös työmarkkinatukea, jolle tuli juuri jatkoaikaa.

Lue lisää Yrittäjien työmarkkinatuelle jatkoa – Myös lomautusten ja yt-neuvottelujen joustot jatkuvat vuoden loppuun

Koronakriisin alkuvaiheessa ensimmäinen valtion ojennus yrittäjien suuntaan oli Finnveran takaamat lainat. Yrittäjät eivät olleet innokkaita lainan ottamiseen epävarmassa tilanteessa.

Finnveran lainatakauksia on myönnetty 713,5 miljoonaa euroa.

Business Finland ja ELY-keskus jatkavat normaaleja hankkeitaan

Valtio jatkoi tukien kehittämistä valjastamalla Business Finlandin ja ELY-keskuksen selvitys- ja kehittämistukien jakajiksi. Kesäkuun alussa nämä tahot palasivat perustehtäviinsä, eli näitä tukimuotoja ei voi enää hakea.

Business Finalndin ja ELY-keskuksen tukia haki 62626 yritystä ja haettu tukimäärä euroissa oli 2593 miljoonaa euroa. Tukia myönnettiin yhteensä 849 miljoonaa euroa.

Eniten tukia haki ja sai kaupan alan, rakennusalan sekä matkailu- ja ravintola-alan yritykset.

– On hyvä muistaa, että Business Finland ja Ely jatkavat normaaleja kehittämishankkeitaan, eli yritykset voivat jatkossakin hakea näistä kanavista kehittämistukia. Enää ne eivät vain ole koronasidonnaisia, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen muistuttaa.

Business Finland kertoi kesäkuun puolessa välissä suuremmille yrityksille suunnatusta tuotekehitys- ja innovaatiolainarahoituksesta, jota voi hakea, vaikka olisi hakenut koronakriisiin tarkoitettua kehittämisrahaa.

Lue lisää Business Finlandilta uusi lainarahoitusmalli, jota voi hakea vuoden loppuun – Mahdollinen myös kehittämisrahoituksen rinnalla

Nettomäärä yrittäjälle positiivinen

Ravintola-alan yrittäjille on tarjolla kaksiosaista tukipakettia, joka sisältää työllistämistuen ja hyvityksen toiminnan rajoittamisesta. Hakemus tuen saamiseksi on tehtävä lokakuun loppuun mennessä.

Kesäkuun puoliväliin mennessä toiminnan rajoittamishyvitystä on hakenut ravintolayrittäjää ja työllistämistukea 843 yritystä.

Lue lisää Ravintolatuki julkistettiin: Nyt tarvitaan tietoa, miten ravintoloita päästään avaamaan – ”Ravintolassa on aika harvat pöydät vielä kesäkuussa”

– Tulevaa kustannustukea kannattaa ehdottomasti hakea, jos yrityksen tilanne sitä vaatii. Kustannustuesta pääsääntöisesti vähennetään osa aikaisemmin saaduista muista tuista, mutta nettomääräisesti tilanne tulee yrittäjän kannalta aina olemaan positiivinen, Kuismanen sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kemissä toimivan Kinopirtin yrittäjälle tämä viikko on lähes historiallinen. Toiminta käynnistyy tulevana perjantaina uudestaan pitkän koronakevään ja rajoitustoimenpiteiden jälkeen.

– Melko varovaista se on varmasti aluksi, muutaman vuoden teatterin toimintaa pyörittänyt Kemin Kino Oy:n yrittäjä Juha Åhman sanoo.

Hänellä on "kutina", että etenkin iäkkäämmät asiakkaat epäilevät tulla vielä elokuviin.

– Muuten odotan, että ihmiset ovat olleet niin paljon issällä ja kotona, että he haluavat lähteä käymään jossakin muuallakin.

Kinopirtti suljettiin viikolla 11, heti hiihtolomien jälkeen. Åhman on pärjännyt muun muassa Elokuvasäätiön tuen avulla.

– Melko surkea keväthän se oli, kun liiketoiminta loppui kokonaan. Ei se tietenkään helppoa ole ollut. Elokuvasäätiö on ollut isona tukena. Saimme sieltä 18 000 euroa. Lisäksi saimme Ely-keskukselta 16 000 euroa kehittämistukea, mutta sitähän ei ole saanut käyttää juokseviin kuluihin.

Rahoja käytettiin Kinopirtin kolmossalin kehittämiseen. Työ oli aloitettu jo ennen koronakriisiä.

– Meidän onni oli se, että kolmossalihanke oli tulossa. Korona-aika ei mennyt hukkaan, kun olemme voineet keskittyä remontoimiseen. Olimme säästäneet remonttia varten rahaa kaksi vuotta. Niistä säästöistä saimme rahaa juokseviin kuluihin kevään aikana. Nyt olemme tosin joutuneet paikkaamaan investointeja lainarahalla, Åhman kertoo.

Lisätukea elämisen kulujen kattamiseen on tullut Åhmanin vaimon kukkakauppayrityksestä, jonka toiminta on jatkunut kohtalaisen normaalisti kevään aikana. Vaimo on mukana Kinopirtin omistajana.

Uuteen saliin alkoholitarjoilu

Åhman odottaa uutta asiakasvirtaa, kun remontoitu sali saadaan käyttöön toivon mukaan heinäkuun puolivälissä.

– Kolmossali on ollut ennen hotellin auditoriona. Remontoimme sen täysin. Teimme nousevan katsomon, uusimme tuolit ja hanimme uudet projektorit. Koska tila on ollut hotellin anniskelualueena, sinne on mahdollisuus ostaa olutta ja viiniä ja pientä purtavaa. Suomessa on vielä kohtuullisen harvinaista, että elokuvateatterisaliin saa tuoda alkoholia.

Kinopirtin ykkössali vetää 171 asiakasta. Åhman uskoo, että etenkin kesäaikaan asiakkaat voivat tulla turvallisin mielin elokuviin.

– Tila on niin iso, että asiakkaat eivät istu muutenkaan vieri vieressä.

Elokuvasäätiöltä on tullut ohjeistus muun muassa hygienian noudattamisesta.

– Puhtaudesta pidetään huolta ja käsidesiä on koko ajan saatavilla. Porrastamme elokuvien alkamisajat niin, että esityskertoja ei ole niin usein kuin normaalisti, jotta odotustilassa ei olisi niin paljon ihmisiä.

"Hyppy tuntemattomaan"

Elokuvateatterien kesää saattaa piristää odotettu, Christopher Nolanin ohjaama Tenet, josta povataan isoa menestystä maailmalla.

– Lähdemme liikkeelle vanhemmilla, jo keväällä ensi-iltansa saaneilla elokuvilla. Muutama pienempi elokuva tulee heinäkuussa ennen Tenetiä, Åhman kertoo.

Kinopirtin rakennuksessa on ollut elokuvateatteritoimintaa sadan vuoden ajan.

– Kun tulin yrittäjäksi, se oli hyppy tuntemattomaan, mutta hyvin on selvitty. Elokuva-alalla on hyvin avuliaita ihmisiä. Olen saanut apuja teatterin pyörittämiseen muilta yrittäjiltä.

Asiakkaita on riittänyt hyvin. Åhmanin ensimmäisenä vuotena kävijöitä oli hieman yli 20 000, viime vuonna jo 27 000.

– Tänä vuonna ei ainakaan ennätyksiä tehdä, yrittäjä sanailee.

Kuva: Juha Åhmanin albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Valtakunnallisille Yrittäjäpäiville odotetaan tänä vuonna juhlapuhujaksi tasavallan presidenttiä Sauli Niinistöä. Juhlapuhe kuullaan iltagaalassa lauantaina 17. lokakuuta.

Jyväskylän Paviljongissa järjestettävä tapahtuma käynnistyy edellisenä päivänä, joka on pyhitetty bisnesseminaarille. Puhujina nähdään muun muassa Suomen jalkapallomaajoukkueen kehuttu päävalmentaja Markku Kanerva sekä mielen valmennukseen poliisiuransa jälkeen erikoistunut Harri Gustafsberg.

Tapahtumassa pyritään rakentamaan uutta aikakautta koronaepidemian jälkeen. Paikalle odotetaan 1500 kävijää.

– Päivien teema on "Lisää löylyä". Mennään koronasta toipumisen, hyvinvoinnin ja yrittäjän vertaistuen äärellä, Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Sanna-Mari Jyräkoski kertoo.

Jyräkoski lupaa kävijöille tasokasta ohjelmaa. Lavalla kuullaan myös Duudsonien Jarno Laasalan kokemuksia maailmanvalloituksesta. Tapahtuman juontajana on tv:n formulalähetyksistä tuttu Mervi Kallio.

– Kumppanipuheenvuoroissa keskitytään muun muassa joustavan työn johtamiseen ja digitalisaatioon. Kaiken kaikkiaan kyseessä on ehdottomasti yrittäjän yksi vuoden kohokohdista. Olemme voimakkaasti uuden rakentamisen äärellä, Jyräkoski lisää.

Jännitystä on luvassa myös lauantain liittokokouksessa, jossa valitaan Suomen Yrittäjien uusi puheenjohtaja.

– Luvassa on varmasti runsaasti keskustelua yrittäjyyden tulevaisuudesta Suomessa, Jyräkoski ennakoi.

Nuoret esillä iltajuhlassa, hygienia isossa roolissa

Lauantain iltagaalassa jaetaan yrittäjäpalkinto aiemmista vuosista poiketeen myös vuoden nuorelle yrittäjälle. Kevään Get Together -tapahtuma jouduttiin perumaan koronarajoitusten takia. Nuoret huomioidaan muutenkin iltaohjelmassa. Viime vuoden tapaan gaalassa palkitaan myös vuoden yksinyrittäjä sekä perinteiseen tapaan vuoden yrittäjä.

Koronatilanne vaikuttaa tapahtumien järjestämiseen vielä syksylläkin. Jyräkosken mukaan hygienia on merkittävässä roolissa.

– Tilat ovat isot, joten turvavälit voidaan miettiä tarkasti. Lisäksi ravintola toteuttaa ruokatarjoilun niin, että se on turvallista. Jos syksyllä tulee lisää rajoituksia, ne otetaan huomioon. Käsienpesu ja desinfiointiasiat pidetään luonnollisesti kunnossa, hän listaa.

Yrittäjäpäivien lipunmyynti on käynnistynyt vilkkaasti, sillä noin 500 lippua on jo myyty. Toden teolla tapahtuman markkinointi alkaa elokuun alussa. Liput voi ostaa täältä.

Tutustu tarkemmin Yrittäjäpäivien ohjelmaan ja puhujiin täällä!

Kuva: Aki Loponen/Pictuner Oy

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjä, toimitusjohtaja Reijo Wuoriolla on jo kahdenkymmenen vuoden kokemus ammatillisen koulutuksen hyödyntämisestä Hakevuori Oy:ssä. Yritys tuottaa haketta teollisuuden tarpeisiin.

Wuorio kertoo yhteensä 25 opiskelijan tai juuri koulusta valmistuneen harjoitelleen ja työskennelleen yrityksessä. Monesta heistä on saatu osaavaa työvoimaa opintojen jälkeen. 

– Aluksi nuoret tulivat ”hallille norkoilemaan” ja hakemaan meiltä harjoittelupaikkaa. Viimeiset 10 vuotta olemme tehneet virallista yhteistyötä muun muassa Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudan kanssa, Reijo Wuorio kertoo. 

Hakevuori Oy on yksi merkittävimmistä hakkeen tuottajia Suomessa. Yrittäjätarina alkoi vuonna 2001, kun Uudellamaalla – Pukkilassa, Monninkylässä ja Pornaisissa - alettiin kehittämään biolämpölaitoksia. Lisäksi eri rakennustyömailla oli risuja ja ylilahoja runkopuita, jotka eivät kelvanneet mihinkään. 

Hakevuori Oy yhtiöitettiin vuonna 2007 ja niin yksinyrittäjänä toimineesta Wuoriosta tuli suuren yrityksen omistaja ja johtaja. 

Yritys toimii Uudellamaalla ja Päijät-Hämeen alueilla. Sen toimialaan kuuluvat energiapuun hankinta, haketus, hakkeenmyynti sekä puunhankinta, puunkorjuu ja puunmyynti. Myös puuston poisto tonteilta kuuluu yrityksen toimintaan. 

– Haketimme viime vuonna 1,2 miljoonaa kuutiota haketta. Hakkureiden hankinnassa pyrimme olemaan kehityksen kärjessä, ja meille tulee joka vuosi uusi kone. Huollamme kaikki koneet itse, joka vaatii omaa osaamista, Reijo Wuorio kertoo.  

Opiskelijoiden työ on monipuolista 

Yrityksessä on tällä hetkellä 38 työntekijää. Antti Sikkara opiskelee rakennusalan perustutkintoa, maanrakennuskoneen kuljettajan osaamisalaa, ja työskentelee Hakevuori Oy:ssä toista kesää. Yrityksessä on myös toinen kesätyöntekijä, joka opiskelee metsäalan perustutkintoa. Molemmat työskentelevät oppisopimuksella – toinen metsässä ja toinen terminaalissa bioenergian parissa.  

Työ on monipuolista. Opiskelijoiden työtehtäviin kuuluvat esimerkiksi koneiden ja niiden hyttien hoitaminen ja puhtaana pito sekä paperityöt ja rahtikirjojen pito.  

– Opiskelijalle metsäkoneen ajo on vielä vaikeaa; hän voi harjoitella ja seurata sivusta. Voisimme Keudan kanssa pohtia, miten ajoa harjoiteltaisiin enemmän koulussa, Wuorio toteaa.  

Paras lopputulos hyvällä ohjauksella – palaute tärkeää 

Opiskelijoiden hän toivoo olevan yrityksessä mieluiten pitkiä jaksoja kerrallaan. He ovat yrityksessä täyttä työvoimaa, joten yrittäjä kokee velvollisuudekseen opettaa heitä hyvin. Wuorio toimii itse työpaikkaohjaajana. 

– Ohjaan itse kentällä paljon. Opiskelijat ovat juuri niin hyvää työvoimaa, kun heitä osataan ja ennätetään ohjata. Niin positiivisen kuin kehittävän palautteen antaminen on tärkeää. Esimerkiksi virheitä voi aina sattua tai jotakin mennä rikki. Joskus myös kellon suhteen on haasteellista, kertoo Wuorio. 

Opiskelijoiden ohjauksessa Wuorion mielestä palkitsevinta on nähdä opiskelijoiden kehittyvän työssään. Joku toinen kehittyy toisessa asiassa nopeammin kuin toinen. Tuki on tärkeää.  

– Parasta on ohjauksen palkitsevuus. Olemme esimerkiksi opiskelijan valmistuttua juoneet kahvit yhdessä niin, että vanhemmatkin ovat mukana. Se on hieno hetki, Wuorio kertoo. 

Reijo Wuorio kannustaa muita yrittäjiä tarttumaan haasteeseen ja ottamaan oppisopimusopiskelijoita töihin. Nuoret saavat näin tuntumaa alasta. Opiskelijan ohjaukseen tulisi löytyä aikaa ainakin 15-30 minuuttia päivässä.  

– Jos aikaa ohjaukseen ei löydy, ei opiskelijaa kannata ottaa, toteaa Wuorio. 

Vaahtosammuttimen käyttöä pitaa opetella

Opiskelijat tuovat työyhteisöön oman työpanoksensa lisäksi innokkuutta ja työvoimaa, kertoo Hakevuori Oy:n talous- ja hr-päällikkö Ene Korhonen. 

– Moni yrityksessä koulutettu on jäänyt yritykseen töihin, Korhonen kertoo. 

Tiivis yhteistyö hyödyttää niin yrityksiä kuin oppilaitoksia 

Oppilaitoksia Wuorio rohkaisee tekemään yhteistyötä yrittäjien kanssa. Myös pientä tulipalon sammuttamista pitäisi harjoitella koulussa. 

– Tulityökortti taskussa ei riitä, vaan opiskelijoiden pitäisi harjoitella vaahtosammuttimien käyttöä, Wuorio mainitsee. 

Asiakkuuspäällikkö Päivi Ranto Keudan yritys- ja elinvoimapalveluista kannustaa myös tiiviiseen yhteistyöhön. Hän muistuttaa, että ammatillinen koulutus on nykyisin ympärivuotista, jolloin opiskelijat voivat työskennellä yrityksissä ympäri vuoden. Työelämässä oppiminen voi kestää kesätyön ajan, eripituisina jaksoina opintojen lomassa tai mahdollisesti jopa yhtenäisenä jaksona opintojen loppuun saakka. Opintoja täydennetään tarpeen mukaan oppilaitosopiskelulla.  

– Joustavuuden suhteen olemme menossa hyvään suuntaan ja on upeaa, että yritykset mahdollistavat nuorten opiskelun työpaikoilla. Työelämästä tulevat signaalit muistuttavat meitä oppilaitosten väkeä ydintehtävästämme: tuottaa osaajia työelämän tarpeisiin, Ranto toteaa. 

Anne Öhman

anne.ohman (at) yrittajat.fi

Hintaopas.fi-palvelu ja markkinatutkimusyritys Bilendin tekemän verkkokyselyn perusteella suomalaiset aikovat säästää ulkomaanmatkoista säästyvät rahat ja odottavat entistä suurempia alennusmyyntejä.

– Kesälle on odotettu kovaa menekkiä ja kasvua esimerkiksi kotimaan matkailun saralla. Tutkimuksen perusteella näyttäisi kuitenkin, että suurimmalla osalla kuluttamatta jäänyt raha menee säästöön. Kyselyyn vastanneista 57,2 prosenttia aikoo säästää rahat, ja 13,6 prosenttia paikkaa säästöillä muuta tulonmenetystä. Kulutustilanteeseen vaikuttaa varmasti esimerkiksi työmarkkinoiden epävarmuus, Hintaoppaan maajohtaja Liisa Matinvesi-Bassett kertoo.

Reilut 22 prosenttia vastaajista aikoo sijoittaa säästönsä kotimaan matkailuun.

Kyselyyn vastasi 1 000 vastaajaa.

– Huomionarvoista on myös se, että lähes 60 prosenttia vastaajista odottaa tulevalta kesältä aiempaa suurempia alennusmyyntejä. Näyttäisi, että rahan kanssa ollaan tällä hetkellä tarkkoja, mutta kaupoilta toivotaan kovia alennuksia kulutuksen vauhdittamiseksi, Matinvesi-Basset kertoo.

Yksittäisistä tuotteista vastaajien ostoslistalla olivat etenkin aurinkolasit ja uusi polkupyörä.

Verkkokauppa pitää pintansa ja kasvaa

Tutkimuksen mukaan 13 prosenttia suomalaisista on ostanut verkkokaupasta ensimmäistä kertaa viime kuukausien aikana. Eniten on lisääntynyt kotimaisten verkkokauppojen käyttö.

– Verkkokaupan suosion kasvusta on puhuttu viime aikoina paljon, ymmärrettävistä syistä. Silti on hieman yllättävää, että noinkin moni kokonaan uusi asiakas on löytänyt verkkokauppoihin. Miesten kohdalla luku on lähes 15 prosenttia. Myös Hintaoppaan liikenne on kasvanut koronarajoitusten aikana noin 30 prosenttia, Hintaoppaan Matinvesi-Bassett kommentoi. 

Tutkimukseen vastanneista 12,8 prosenttia uskoo, että verkkokauppaostaminen lisääntyy jatkossa entisestään, vaikka liikkumisrajoitukset ja suositukset poistuisivatkin.

Yksi verkkokaupan kasvun hyötyjistä voi olla verkkokauppajätti Amazon, jonka saapumisesta Suomeen on huhuttu jo pitkään. Tutkimukseen vastanneista 43,5 prosenttia uskoo ostavansa Amazonista jos näin tapahtuu. Innokkaimmin uuden tulokkaan ottavat vastaan alle 30-vuotiaat vastaajat.

– Neljännes vastaajista olisi valmis jopa maksamaan Amazonin VIP-asiakkaiden Prime-palvelusta, jossa tuotteen saa kotiin tilauspäivänä. Vastaajien mielestä sopivin kuukausimaksu tälle palvelulle olisi 5 euroa, mutta noin 21 prosenttia vastaajista olisi valmis maksamaan palvelusta jopa 10 euroa kuussa, Matinvesi-Bassett kertoo.

Satsaa markkinointiin digitaalisissa kanavissa

Jotta suomalaiset asiakkaat löytäisivät suomalaisten yrittäjien tuotteiden ja palveluiden luo, yrittäjien täytyy nyt satsata markkinointiin. Digimarkkinoinnin asiantuntija Saskia Salomaa Markkinointisankarit-yrityksestä kokosi Yrittäjämedioille vinkkejä, miten digimarkkinoinnin kanssa kannattaa toimia. Vielä ei ole liian myöhäistä!

1. Varmista, että yrityksesi löytyy

Varmista, että verkkosivuille tai sosiaalisen median kanaviin ei ole jäänyt väärää tietoa, kuten ”olemme suljettu koronan takia”. Päivitä muutenkin tiedot ajan tasalle. Ravintolan kannattaa laittaa ruokalista ja tai matkailuyrityksen selkeä kuvailu palveluista, jotta mahdollinen asiakas voi tutustua yritykseen.

2. Suuret tapahtumat on peruttu, joten tyypilliset kesän vetonaulat puuttuvat. Siksi olisi tärkeää saada ihmiset liikkeelle ja antaa ajatuksia ideointiin. Mieti, mitä omat asiakkaat etsivät. Google-mainonnassa pienelläkin budjetilla voi parantaa näkyvyyttä, kunhan miettii hakusanat ja kohderyhmät niin, että mainos näkyy oikeille asiakasryhmille. Esimerkiksi ”tekemistä Turku” tai ”ravintola Savonlinna” voi olla avain oman palvelun löytymiseen.

3. Hyödynnä some-näkyvyyttä jatkuvasti. Kerro yrittäjän arjestasi, näytä turvallisuuteen liittyviä asioita, tuo esille viihtyisyyttä niin kuvilla kuin videoilla. Erityisesti videot konkretisoivat sitä, millaista palvelua tai tuotetta tarjoat.

4. Järjestä erilaisia tapahtumia ja tempauksia ja muista tiedottaa näistä! Tällaisesta pitävät niin paikalliset asiakkaat kuin turistitkin. Maanantait ovat peli-iltoja, tiistaisin on elävää musaa, keskiviikkoisin kirjaklubi, torstaisin taikuri ja niin edelleen. Voit myös järjestää yhden ison tempauksen, kuten ”yhden päivän hampurilaistensyömisennätys” eli kutsut niin paljon ihmisiä kun mahdollista syömään hampurilaisia. Aktiviteettikohde tai museo voi hankkia esimerkiksi lastenhoitajan, jotta koko perhe pääsee paikalle ja vanhemmat ja isommat lapset saavat osallistua rauhassa pienempien ollessa hoitajan leikitettävänä. Tässä on vaan oma mielikuvituksesi rajana! Muista vinkata tapahtumista myös paikalliselle medialle!

5. Hyödynnä asiakkaiden suositteluja. Tuo parhaat arviot esille verkkosivustolla ja muista asiakassegmenttisi - mikä on tärkeää vanhalle pariskunnalle, mikä menevälle sinkulle, mikä lapsiperheelle? Näitä voi kerätä netissä tai suoraan asiakkailta kysymällä. Tämä laskee kynnystä tulla käymään ja ostaa, kun muutkin on tykänneet.

+1. Nyt vaan tekemään! Peli ei ole vielä menetetty eli tämän kesän osalta on vielä voitettavaa, kunhan et vaan luovuta. Jos tuntuu ettet itse keksi mitään, niin pyydä vaikka kaveria katsomaan omaa bisnestä uusin silmin ja ideoimaan asiaa kanssasi. Älä myöskään jää yksin tuntojesi kanssa, vaan ole yhteydessä paikalliseen yrittäjäyhdistykseen - yhdessä olette enemmän!

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Pääkaupunkiseutu pärjäsi erityisesti rahoitusta ja osaajia tarkastellessa.

Startup Genomen ja Global Entrepreneurship Networkin tuottama Globaali ekosysteemi -raportti on maailman kattavimpia startup-tutkimuksia, joka perehtyy 250 ekosysteemiin ja tarkastelee 40 parasta ekosysteemiä. Raportti listaa myös 100 parasta nousevaa ekosysteemiä tutkimuksessaan.

Vaikka Helsinki on kooltaan pienempi kuin moni kilpailijansa, tutkimus tuo esiin, että Helsingin vahvuudet ovat merkityksellisiä kansainvälisessä vertailussa.

Startup-keskittymä Maria 01:n toimitusjohtaja Ville Simola ei ihmettele tutkimuksen tulosta, päinvastoin.

– Kansainvälisestä näkökulmasta Helsinki on noussut yhdeksi keskeisimmistä startup-hubeista paitsi Euroopassa, myös globaalisti. Suomi on aika hyvillä luvuilla katsottuna esimerkiksi kansainvälisiä pääomasijoituksia, ja varsinkin, jos sijoitusvolyymi suhteutetaan BKThen.

Mikä tekee Helsingistä otollisen maaperän startupeille? – Helsingin ekosysteemin arvo 5,8 miljardia dollaria

Erityisesti tutkimuksen mukaan Helsinki nousi esiin osaajien ja rahoituksen kategorioissa. Helsinki erottui positiivisesti muun muassa huippuohjelmistokehittäjien määrässä. Näiden osaajien määrä ja kasvu pitkällä aikavälillä on kriittinen osatekijä ekosysteemin menestymisen kannalta ja heijastelee ekosysteemin kasvupotentiaalia.

– 10 vuoden kehityskaaren aikana metropolialueelle on kivasti syntynyt startup-ekosysteemi. Meillä on kriittinen massa yrityksiä, kriittinen massa osaamista ja sitä kautta on tullut entistä enemmän pääomasijoitusrahaa. Ekosysteemin peruspalikat ovat aika kivasti olemassa. Osaamisen taso meidän yrityksissämme on kovaa luokkaa ja se kuuluu kansainvälisten sijoittajien kommenteissa, Simola tietää.

Simola lisää vielä, että Suomen ja Helsingin yksi kilpailuetu helposti unohdetaan – nimittäin työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen.

– Jos katsoo globaalista näkökulmasta, on tärkeää, että Suomella on yksi selkeä keskus. Sijoittajan on sitten helppo tulla ja löytää yrityksiä.

Raportin mukaan Helsingin alueen ekosysteemin arvo on 5,8 miljardia dollaria ja viimeisen 2,5 vuoden ajan varhaisen vaiheen rahoituksen määrä oli 511 miljoonaa dollaria.

Sektorit, joilla Helsinki on erityisen vahva ovat tutkimuksen mukaan AI, Big data, analytiikka, peliala ja digitaalinen terveys. 

Koronan myötä uusia haasteita – Maria 01:ssä 40 prosentilla myynti loppui kokonaan kriisin alussa

Koronakriisi on aiheuttanut kasvuyrityksille globaalisti haasteita kahdesta näkökulmasta. Samaan aikaan kun pääoman hankinta on vaikeutunut, monen yrityksen kysyntä on laskenut radikaalisti.

Raportti tuo esiin, että venture capital-sijoitusten määrä on vähentynyt merkittävästi jokaisessa maanosassa. Globaalissa mittakaavassa pääomasijoitukset ovat vähentyneet 20 prosenttia tammi-maaliskuun aikana.

Helsinkiläisessä Maria 01:ssä on hyvin eri vaiheen startup-yrityksiä, osa on hyvin alkuvaiheen yrityksiä ja osa kerää jo A-rahoituskierrosta. Siinä vaiheessa, kun liiketoiminnasta on jo näyttöjä, voidaan kerätä A-sarjan rahoituskierrosta, missä sijoittajat ovat pääasiassa VC-yhtiöitä.

Ville Simolan mukaan startup-keskittymän noin 170 yrityksestä 40 prosenttia koki kriisin vaikutukset kriisin alkuvaiheessa tosi voimakkaina. Heidän myyntinsä loppui kokonaan maalis–huhtikuussa.

– 40 prosentille yrityksiä korona haittasi liiketoimintaa, mutta vaikutukset eivät olleet niin dramaattisia ja lopuille 20 prosentille vaikutukset olivat vähäisiä ja joillekin jopa positiivisia. Näin kävi esimerkiksi peliyrityksille. Alkuvaiheen yrityksissä on edelleen vaikeaa.

– Pääomasijoituspuolella tilanne on ollut yllättävänkin hyvä, mutta enkelirahoituksessa on ollut laskua Suomessa. Kaksi meidän yritystämme on ilmoittanut konkurssista.

Maria pystyi tukemaan kampuksen kasvuyrityksiä hyvittämällä huhti-toukokuun vuokrat täysimääräisesti ja kesäkuun 50-prosenttisesti. Tuen mahdollisti Marian vuokranantajan Helsingin kaupungin päätös tukea muun muassa kasvuyrityskeskittymiä vuokranhuojennuksin.

Tulevaisuuden näkymät eivät ole vain synkkiä. Jokainen kriisi luo myös uusia mahdollisuuksia.

– Esimerkiksi Health Capital Helsingin kyselyn mukaan suuri osa terveysteknologiaan keskittyneistä yrityksistä sanoo tällä kriisillä olleen positiivinen vaikutus heidän liiketoimintaansa, Helsinki Business Hub kertoo tiedotteessaan.

Helsinki Business Hub toimii Startup Genomen paikallisena kumppanina.

Kuva: Maria 01

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Ruotsin Norrbottenin alueen huolestuttava koronatilanne on saanut Pellon kunnan yrittäjät mietteliäiksi. Yksi pahimmista koronapesäkkeistä on lähellä Suomen rajaa Jällivaarassa. Matkaa on parisen sataa kilometriä. Sitä lähempänäkin on havaittu merkittävästi koronatapauksia.

– Tietenkin tilannetta seuraa huolestuneena kun se on aivan lähellä, kivenheiton päässä. Olemme varovaisia ja raja on hyvin vartioitu. Tulli ja rajavartijat huolehtivat, Kauppakeskus Vihreä Pysäkissä kahvilaravintola Grannia pyörittävä Asta Keränen kertoo. Hän on ollut yrittäjän parisenkymmentä vuotta.

Suomalaisilla on oikeus liikkua rajan yli mutta moni välttelee sitä viimeiseen asti. Monen pellolaisen työpaikka on rajan toisella puolella.

– Ihmisillä on sukulaisia, ystäviä ja tuttavia molemmin puolin rajaa. Hyvin varovaisia ollaan kanssakäymisessä. kun tiedetään miten herkästi tauti leviää.

Keräsen yritys on kärsinyt Ruotsin rajan sulkemisesta.

– Ruotsalaisia kävi ennen joka päivä. Tavallaan olen todella pettynyt, kun ruotsalaisia ei voi päästää rajan tänne puolelle. Asiaan on vaikea ottaa kantaa, aikaisemmin keväällä olisin avannut rajat mutta nyt pitää olla varovainen. Tämänhetkisen tiedon perusteella rajoja ei tarvitsisi avata. Se on ikävää, koska olemme täällä niin käsi kädessä Ruotsin kanssa.

Pientä lohtua on tullut norjalaisista, jotka ovat jälleen alkaneet matkustaa Suomen puolelle.

"Yleiskuva on, ettei ruotsalaisia haluta"

Hotelli Pellonhovin toiminnasta vastaava Helena Ollila on samoilla linjoilla Keräsen kanssa, vaikka myös hän on menettänyt paljon asiakkaita kun ruotsalaisia ei ole liikkeellä.

– Hyvin huolestuttavaa, mutta itse pidän siitä, että raja on nyt kiinni. Yleiskuva on se, että ruotsalaisia ei haluta nyt tänne. Kun turisteja alkaa liikkumaan, tartuntariski nousee Suomen puolella.

Ollilan mukaan Pellossa yleinen puheenaihe on se, miten huonosti asiat on Ruotsin puolella hoidettu.

– Kaikki ihmettelevät Ruotsin tilannetta. Suomessahan tilanne on erittäin hyvä. Pellossa ei ole ollut yhtäkään koronatapausta.

"Tietysti pelottaa"

Pellon yrittäjien puheenjohtaja, ravintola- ja majoitustoimintaa kunnassa pyörittävä Päivi Heikkala on kiireinen, sillä kalastuskausi on tuonut Tornionjoelle paljon kalastajia.

Hän ei ole nähnyt pellolaisissa asiakkaissa paniikin merkkejä länsinaapurin koronaepidemian takia.

– Pellolaisia käy jonkin verran Jällivaarassa töissä, mutta he noudattavat turvallisuusmääräyksiä eivätkä käy esimerkiksi kaupungilla vaan ovat omissa oloissaan. Tietysti pelottaa, jos tauti tulee sieltä tänne.

Heikkalan mukaan ainakin yksi Pellossa toimiva suomalainen yrittäjä asuu Ruotsin puolella ja käy sieltä töissä Pellossa.

– Kaikesta huolimatta täällä vietetään normaalia kiireistä elämää.

Keskiviikkona Ruotsissa todettiin 343 uutta koronavirustapausta. Taudin aiheuttamia kuolemia kirjattiin 48.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Puheenjohtaja vaihtuu ensi lokakuun liittokokouksessa, sillä nykyinen puheenjohtaja Jyrki Mäkynen on nyt kolmannella kaksivuotiskaudellaan. Puheenjohtajana voi sääntöjen mukaan olla korkeintaan kolme kaksivuotiskautta. Suomen Yrittäjien puheenjohtajavaali käydään 17. lokakuuta Jyväskylässä Suomen Yrittäjien liittokokouksessa.

– Yrittäjäjärjestö on minulle arvomaailma, yhteisö ja tuki. Yrittäjien kohtaaminen ja yhdessä tekeminen ovat koukuttaneet minut hoitamaan meidän yrittäjien yhteisiä asioita, Nina Rasola kertoo Etelä-Savon Yrittäjien verkkouutisessa.

– Puheenjohtajuus on luottamustehtävä, joka tarvitsee kentän vahvan tuen. Olen saanut rohkaisevia yhteydenottoja ympäri Suomen sekä vahvaa tukea omalta alueelta. Näistä rohkaistuneena tein päätökseni ja olen käytettävissä Suomen Yrittäjien puheenjohtajavaalissa.

Nina Rasola on toiminut toimitusjohtajana ja yrittäjänä yli 20 vuotta. RL-Palvelut Oy ja RL-Kotipalvelut Oy työllistävät kolmisenkymmentä henkilöä.

Rasola: ”Isot tavoitteet liittyvät työmarkkinoiden uudistamiseen ja sääntelyn purkuun”

Rasola on toiminut neljä vuotta Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajana ja toiminut Etelä-Savon Yrittäjien puheenjohtajana kuuden vuoden ajan. Paikallisyhdistyksen hallituksessa Ninni on toiminut viisi vuotta.

– Yrittäjäjärjestöllä on vahva visio tulevaisuudesta. Meitä yrittäjiä tarvitaan ratkaisemaan yhteiskunnan ongelmia ja kantamaan vastuuta koronakriisin jälkeisestä selviytymisestä. Isot tavoitteet liittyvät työmarkkinoiden uudistamistarpeisiin ja sääntelyn purkamiseen.

Nina Rasola on toiminut kuntapäättäjänä yli 10 vuotta. Hän toimii oman alansa toimialaliiton Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP:n hallituksessa.

Kisassa mukana myös Petri Salminen ja Antti Rantalainen

Antti Rantalainen on toiminut pitkään yrittäjäjärjestön eri luottamustehtävissä ja on Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja. Hänen yrityksensä on Tilipalvelu Rantalainen Oy.

Rantalainen haluaa vaikuttaa yrittäjien puolesta. Hän on toiminut yrittäjäjärjestön luottamustehtävissä vuodesta 1992 lähtien, jo Suomen Yrittäjäin Keskusliitto SYKLin aikana.

Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Tapu Holttisen mukaan Petri Salmisella on kattava kokemus järjestötyöstä, vaikuttajaosaamista ja näyttöjä pitkäjänteisestä työstä yrittäjyyden edellytysten kehittäjänä

Yrittäjämäinen omistajuus ja vastuullisuus olivat Salmisen teemoina varapuheenjohtajavaalikampanjassa ja ovat hänestä edelleen teemoina ajankohtaisia.

Varmista paikkasi Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä täältä.

Lue lisää: Yrittäjäpäivät tulee lokakuussa, lipunmyynti käynnistyi vauhdikkaasti – Bisnesseminaarin vetonaulana Markku Kanerva

toimitus (at) yrittajat.fi

Hallituksen työllisyystavoite on karannut koronatilanteen takia kauemmaksi ja paikallisen sopimisen merkittävä laajentaminen olisi järjestöjen mielestä hyvä lisä työllisyystavoitteen saavuttamiseksi.

– Esitämme, että toisin sopimisen oikeutta kokeiltaisiin kolmen vuoden määräajan, jotta nähtäisiin, miten malli toimii. Uskon, että kaikki näkisivät, ettei kenelläkään taivas putoa niskaan, taustoittaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

–  Meillä on saman työehtosopimuksen piirissä yrityksiä, jotka ovat menettäneet lähes koko myyntinsä, ja yrityksiä, jotka kasvavat. Nämä yritykset joutuvat noudattamaan samaa tessiä, pääsemättä neuvottelemaan toisin. On selvää, että pitäisi olla mahdollisuus sopia toisin eli avata työehtosopimus yritys- tai työpaikkakohtaisesti.

Hänen mukaansa esityksen tarkoitus ei ole työehtojen yleissitovuudesta luopuminen, vaan sen uudistaminen.

– Kattavien alakohtaisten työehtojen sopiminen on hyvä pohja alojen yleisille työehdoille.

TES-kierroksen yleislinja ”aivan väärällä hehtaarilla” koronamaailmassa, heikentää Suomen kilpailukykyä

Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäisen mukaan muutoksen tarvetta korostaa se, että päättyneen työehtosopimuskierroksen yleislinja on ”aivan väärällä hehtaarilla” koronamaailmassa.

– TES-kierroksen yleislinja heikentää nopeasti Suomen kilpailukykyä, jota on viime vuodet kivulla rakennettu. Tämä on tuskallista vientiyrityksille, joiden pitäisi kilpailla sellaisten yritysten kanssa, joilla on paljon joustavampi järjestelmä kotimaassaan. Osalle yrityksiä työn hinnan nousu voi olla valtava ongelma ja johtaa työpaikkojen vähenemiseen.

Euroopan komissio on arvioinut, että Suomessa työn hinta nousee tänä ja ensi vuonna viisi prosenttia. Euroalueella se nousee 1,5 prosenttia. Esimerkiksi Saksassa se nousee 2,6 prosenttia mutta Ranskassa laskee 0,4 prosenttia.

– Monessa kilpailijamaassamme on mahdollisuus sopia työehtosopimuksista poiketen, mikä antaa näiden maiden yrityksille kilpailuedun. Sopimisen vapaus on työkalu myös tuottavuuden parantamiseen, Pentikäinen toteaa.

Esityksen ydin on työntekijöiden vapauttaminen ja mahdollistaminen sopimaan toisin yritys- tai työpaikkakohtaisesti silloin, kun he näkevät sen palvelevan kokonaisetuaan alan yleisiä työehtoja paremmin.

Suomessa on poikkeuksellisen tiukka työehtosopimusten yleissitovuusjärjestelmä. Aloitteen mukaan tämä on johtanut tilanteeseen, jossa paikallisia ja yritys- tai työpaikkakohtaisia erityisolosuhteita ei pystytä ottamaan kunnolla huomioon sopimisjärjestelmässä.

Järjestöjen valta on ajanut yritysten ja työntekijän edun edelle

Perustuslaki turvaa periaatteessa suomalaisille järjestäytymisvapauden, eli kuulua tai olla kuulumatta esimerkiksi ammatilliseen yhdistykseen. Paikallisesta sopimisesta on puhuttu vuosikymmenet, mutta olennaista ei ole järjestelmän uudistamisessa tapahtunut.

Esitys toisi yritykselle merkittäviä etuja: kaikkia yrityksiä kohdeltaisiin jatkossa tasavertaisesti joustomahdollisuuksien osalta.

Esityksen mukaan yrityksillä olisi mahdollisuus esittää työntekijöille molempia hyödyttäviä, paikalliset ja yrityskohtaiset erot huomioonottavia tapoja järjestää ja tehdä työ toisin kuin yleisissä ehdoissa on määritelty.

– Järjestöjen valta ajaa valitettavasti liian usein yritysten ja työntekijän edun edelle. Työllisyysaste on koronan takia voimakkaasti heikentynyt, ja ihmisiä pitäisi saada töihin. Uskomme, että tämä olisi yksi tapa edistää työllisyyttä.

Pentikäinen: ”Hallitus ei tässä tilanteessa voi olla tekemättä työmarkkinauudistuksia”

Suomen Yrittäjät esittää hallitukselle, että työehtosopimusten yleissitovuuden väliaikaisesta uudistamisesta tehtäisiin päätös syyskuun budjettiriihen yhteydessä.

– Lakiesitykset pitäisi tehdä tämän vuoden aikana ja parhaassa tapauksessa laki voisi astua voimaan vuoden alusta, Mikael Pentikäinen kirittää.

Pentikäisen mukaan hallitus ei tässä tilanteessa voi olla tekemättä työmarkkinauudistuksia.

– Työpaikkasopimisen lisääminen olisi tärkeää erityisesti maakunnissa, joissa moni mielellään tekisi työtä omalla kotiseudullaan eikä lähtisi muualle. Uskon, että työpaikkasopimisen vapauttaminen olisi myös merkittävä aluepoliittinen ratkaisu.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Nopeat mobiiliyhteydet ovat nyt mahdollisia myös pienemmillä paikkakunnilla kuten Kempeleessä, joka on viimeisin Elisan 5G-verkon laajennuskohde. Samaan aikaan verkkoa on laajennettu Oulun seudulla. Yhtiön mukaan verkko laajenee loppukesällä muun muassa Oulunsaloon.

Kempeleen kunta on tyytyväinen 5G:n tuloon etenkin yritysten näkökulmasta. 5G:n on povattu tuovan merkittäviä etuja nimenomaan yrityksille.

– Uusi 5G-verkko täydentää Kempeleen kuntastrategiaa, jossa digitaalisten ratkaisujen sekä sähköisten palveluiden kehittämisellä on merkittävä rooli. Kempeleessä yritykset ovat valtakunnallisestikin tarkasteltuna digitalisaation edelläkävijöitä, ja odotankin innolla mitä mahdollisuuksia uusi mobiiliteknologia niille luo, Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi sanoo.

Elisan 5G-verkko toimii tällä hetkellä Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Vantaalla, Oulussa, Turussa, Jyväskylässä, Lahdessa, Kuopiossa, Porissa, Kouvolassa, Joensuussa, Hämeenlinnassa, Vaasassa, Seinäjoella, Salossa, Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Raumalla, Tuusulassa, Keravalla, Kempeleessä, Kangasalalla, Raahessa, Raisiossa, Iisalmessa, Kemissä, Heinolassa, Kuusamossa ja Siuntiossa.

5G-aikakauteen Suomessa siirryttiin viime vuoden keväällä. Tuolloin Elisa toi ensimmäisenä operaattorina Suomessa myyntiin 5G-päätelaitteet ja liittymät. Tällä hetkellä myynnissä on 5G-älypuhelimia, 5G-reitittimiä ja liittymiä 300, 600 ja 1000 megabitin sekuntinopeuksilla. Olemme aikaisemmin kertoneet 5G-puhelimista täällä.

Muista operaattoreista DNA on avannut 5G-verkkonsa 20 paikkakunnalle. Telia on painottanut 5G-työt verkon laajentamiseen Suomen seitsemässä suurimmassa kaupungissa.

Kuva: Getty Images

toimitus (at) yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on yhteensä 194 yritystä.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Ongelma on monelle kaupunkilaiselle tuttu. Asunto on pieni ja kalusteet syövät tilaa. Dine Rehnfors asui vaimonsa kanssa Turussa pienessä asunnossa ja mietti, mitä kalusteita vielä voisi karsia. Ruokapöytä ja sänky ovat harvoin yhtä aikaa käytössä. Nehän voisi yhdistää.

Rehnfors tutki tarjontaa, mutta ei löytänyt vastaavaa tuotetta markkinoilta. Hän alkoi kehittää sellaista ystävänsä Johan Backaksen kanssa yhdessä. Kolmen vuoden tuotekehityksen jälkeen vuonna 2019 Tablebediksi nimetty tuote saatiin tuotantoon ja kaupalliseen jakeluun.

Sijoittajiksi lähtivät enkelisijoittajat Anssi Kiviranta ja Matias Mäenpää. Maailmanvalloitus voi siis alkaa.

– Tästä vuodesta on vaikea sanoa, kun korona sotki suunnitelmia, mutta ensi vuonna haemme voimakasta kasvua. Tavoitteena on, että vuonna 2023 meillä olisi globaalisti 200 jälleenmyyjää ja useampi 10 miljoonaa euroa liikevaihtoa. Toiveena olisi olympiastadionin verran asiakkaita, eli noin 40 000, toimitusjohtaja Joshua Moorrees kertoo.

Tilat hyötykäyttöön

Tablebed on saanut hyvää palautetta kuluttajilta, jotka näkevät hybridikalusteen työ- ja vierashuoneessaan, mökillään tai muussa pienehkössä tilassa. Hotellit ja muut majoituspalveluita tarjoavat ovat osoittaneet myös mielenkiintoaan.

– Tämä kaluste tuo majoituspalveluiden tarjoajille lisää majoituskapasiteettia ja lisää euroja, kun tiloja saadaan paremmin hyötykäyttöön. Esimerkiksi Helsinkiin on tulossa Valo Workin tiloja, jotka palvelevat päivisin toimistotiloina ja iltaisin hotellina. Näin tiloista tulee monikäyttöisiä ja tehokkaita, Moorrees sanoo.

Tablebed on jo saanut jalansijaa kuudessa Euroopan maassa. Seuraava tavoite on Yhdysvallat, ja kasvua siihen suuntaan kirittää juuri saatu design-palkinto San Francisco Design Weekilta. Tapahtuma järjestettiin tänä vuonna virtuaalisesti, ja 60 000 osallsitujasta valtaosa on Mooresin tietojen mukaan arkkitehteja ja sisustussuunnittelijoita.

– Olemme luomassa kokonaan uutta kategoriaa tilaa säästävien ja toiminnallisten huonekalujen kategoriassa, minkä vuoksi kunniamaininta yllättävästä ja ennennäkemättömästä innovaatiosta lämmittää mieltä. Vaikutuksia on vielä vaikea arvioida, mutta Yhdysvaltojen vientiponnisteluiden kannalta tämä palkinto toimii hyvänä ponnistuslautana meille tärkeisiin sidosryhmiin. Yhdysvaltojen design-piireissä tämä tunnustus on kuin musiikkipiireissä artistille Emma-palkinto, Moorrees sanoo.

Kun Taivassalon Hakkenpäässä sijaitsevan venesataman yrittäjä Jussi Liimatainen lähti suunnittelemaan uutta ravintolaa, ratkaisu ei ollut se perinteisin.

Ennen juhannusta Liimatainen lähti hinaamaan ravintolarakennusta Ruotsin puolelta. Kyseessä ei ollut aivan pieni operaatio, sillä betoniponttoonin päällä oleva rakennus on 25 metriä pitkä ja 15 metriä leveä. Siihen kuuluu lisäksi 250 metrin pituinen ponttoonilaituri.

Nyt uiva rakennus on Porissa, josta se hinataan määränpäähänsä lähiaikoina.

– Piti mennä pitämään tuulta Poriin, kun merenkäynti yltyi. Sitten tuli juhannus ja päätimme keskeyttää kuljetuksen.

Liimataisella on pitkä, parinkymmenen vuoden kokemus merenkulusta. Nyt hän pyörittää kahta yritystä, joista toinen vastaa satamatoiminnasta ja toinen ravintolasta.

– Toisille tällainen operaatio on iso, toisille pieni, riippuu keneltä kysyy. Olen joskus tehnyt hinaushommia merellä, mutta ei tätä aivan pieneksi operaatioksi voi sanoa, hän kuvailee ponttoonin hinausta.

Satamayrittäjän tarkoituksena on remontoida rakennus ja avata siinä laadukas ravintola.

– Remontoimme rakennuksen kokonaan. Se on ollut aikaisemmin kalanperkaamona ja viimeiset kymmene vuotta käyttämättömänä. Valmis kokonaisuus tarjoaa hyvää bistro-tyyyppistä ruokaa kaikkien makuun. Käytämme paljon paikallisia raaka-aineita, savustamme ja leivomme itse, Liimatainen lupaa. Hän pyörittää ravintolayhtiötä yhdessä yhtiökumppaninsa, keittiömestari Joonas Immosen kanssa.

"Poikkeuksellinen kohde"

Ravintolan on määrä avata ovensa ensi keväänä, kun seuraava veneilykausi alkaa. Asiakaspaikkojen tarkkaa määrää ei ole vielä päätetty, mutta ne asettuvat 300-400 välille.

– Tällaisia rakennuksia ei juuri ole. Turun jokirannassa on paljon uivia ravintoloita, mutta ne ovat enimmäkseen laivoja.

Vinkin myynnissä olevasta ponttoonitalosta hän kertoo saaneensa "muutaman mutkan kautta".

– Siitä asia lähti etenemään ja tässä ollaan. Näyttää siltä, että saamme rakennusluvan aikataulussa. Homma ei juurikaan eroa tavallisen rakennuksen pystyttämisestä kaavoittamattomalle alueelle. Ely-keskuksesta saimme päätöksen, jonka mukaan emme tarvitse vesilupaa, Liimatainen kertoo.

Hakkenpään Taivassalon satamassa on nykyisinkin vilkasta toimintaa. Nykyiset yrittäjät ovat isännöineet satamaa viiden vuoden ajan. Paikalla on ollut ennen saha, jonka lopettamisen jälkeen satamatoiminta alkoi kehittyä. Satamassa Liimatainen vastaa muun muassa venekorjauksista.

Ponttooniravintolan kustannuksista hän ei halua kertoa tarkemmin.

– Projektin lopullinen hinta ei ole vielä itsellenikään selvillä. Se muotoutuu, kun lähdemme suunnittelemaan valmista ravintolaa.

Liimatainen uskoo, että uuden ravintolan myötä pohjoisen Saaristomeren vetovoimaisuus kasvaa.

– Täällä on nyt jo monta hyvää paikkaa, satamia ja ravintoloita. Uskon, että kun saamme alueelle lisää vetovoimaisia paikkoja, houkuttelemme nykyistä enemmän veneilijöitä. Silloin kaikki alueen toimijat hyötyvät. Tästä tulee melko poikkeuksellinen kohde.

Kuvat: Jussi Liimataisen albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Eduskunta on päättänyt yrityksille tarkoitetusta määräaikaisesta kustannustuesta. Kustannustuen tavoitteena on vähentää koronakriisistä kärsineiden yritysten ajautumista konkurssiin. Kustannustuki tuli eduskunnan käsittelyyn 5. kesäkuuta. Se avautuu haettavaksi 7. heinäkuuta. Tukea on haettava 31. elokuuta 2020 mennessä. 

Lisätietoja tuesta löytyy täältä.

– Lopultakin kustannustuki saadaan yritysten avuksi. Tuki on erittäin tervetullut, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen kiittelee.

Kustannustuki on tarkoitettu niille yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut merkittävästi koronaviruksen vuoksi ja joiden toimintaan liittyy vaikeasti sopeutettavia kustannuksia. Tuki koskee myös liiketoimintaa harjoittavia säätiöitä ja yhdistyksiä.

Tuki on tarkoitettu yrityksen kiinteisiin kuluihin ja palkkakustannuksiin. Kustannustukea voi hakea, vaikka yritys olisi jo saanut muita suoria tukia kuten Ely-tukea tai Business Finlandin kehittämistukea. Tukea ei kuitenkaan myönnetä yrityksille, jotka ovat laiminlyöneet verovelvoitteitaan tai jotka ovat ajautuneet konkurssiin.

Kuismanen on tyytyväinen tuen yksityiskohtiin.

– Kustannustuessa on paljon elementtejä, joita Suomen Yrittäjät on siihen esittänyt. On esimerkiksi tärkeää, että toimialaluokitus on riittävän yksityiskohtainen ja siten viisinumeroisen toimialaluokituksen valinta on hyvä asia sekä tukea jakavan Valtiokonttorin että tukea hakevien yritysten kannalta.

Haasteena hän näkee tuen riittävyyden yrityksille.

– Koska tuelle on suuri kysyntä, vaarana on, että siihen varattu rahamäärä jää riittämättömäksi.

Näin kustannustuki toimii

Kustannustuen rajana on kymmenen prosentin toimialakohtainen liikevaihdon lasku. Toimialojen tilannetta arvioidaan huhtikuun liikevaihtokehityksen pohjalta. Huhtikuun tilannetta verrataan kyseisen toimialan viime vuoden maalis-kesäkuun keskimääräiseen kuukausiliikevaihtoon.

Tuen piirissä ovat ne yritykset, joiden liikevaihto on laskenut 30 prosenttia tai enemmän. Tukikausi on kaksi kuukautta (1.4.–31.5.2020). Yrityksen tämän jakson liikevaihtoa verrataan vastaavaan vertailukauteen viime vuoden maalis-kesäkuun välillä. Tuki maksetaan kertakorvauksena ja sen suuruus voi vaihdella 2000 eurosta 500 000 euroon. Liikevaihdon lasku todetaan Verohallinnolle annetuista arvonlisäveroilmoituksista.

Kustannustuen ulkopuolelle jäävät pääsääntöisesti maatalouden alkutuotanto, kalatalous sekä vesiviljelyala. Nämäkin alat voivat saada tukea, jos yrityksen huhtikuun liikevaihto (tai tukikauden 1.4.-31.5.2020 keskimääräinen kuukausiliikevaihto) on pienentynyt enemmän kuin 30 prosenttia verrattuna viime vuoden vertailukauden keskimääräinen kuukausiliikevaihto.

Erikoistapauksissa Valtiokonttori voisi myöntää yritykselle hakemuksesta määräaikaista kustannustukea. Ehtona on lisäksi se, että yrityksen vertailuajankohdan (1.3.-30.6.2019) liikevaihdon on oltava vähintään 20 000 euroa. Lisäksi ehdoissa määritellään, että kiinteiden kustannusten korvaus ei saisi ylittää kuukausitasolla puolta yrityksen vertailukuukausien keskimääräisestä liikevaihdosta.

Kuismanen suhtautuu erityistapauksiin varauksella.

– Mitä ovat ne erityisen painavat erityissyyt, ja miten niitä arvioidaan, jos yrityksen liikevaihto on pudonnut huomattavasti, mutta ei mahdu kriteereihin. Tämä teetättää valtionkonttorille käsitöitä. Tällöin herää kysymys, saavatko yritykset tasapuolisen kohtelun, hän kommentoi Kauppalehden haastattelussa.

Tukeen oikeuttavat toimialat näkyvät Valtionkonttorin sivulla . 

Kuva: Yrittäjät

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Suomalaisista työnantajista 79 prosenttia palkkaa mieluummin suomalaisen kuin ulkomaalaisen työttömän työnhakijan. Usein palkkaamisen esteenä on täydellisen kielitaidon puute. Alle neljännes on valmis palkkaamaan maahanmuuttajan, jolla ei ole sujuvaa suomenkielen taitoa. Positiivisimmin kieliasiaan suhtaudutaan teollisuudessa.

Vastaajista 48 prosenttia oli sitä mieltä, että kielitaidon pitäisi olla lähes äidinkielentasoinen pärjätäkseen työssä. Näin vastattiin erityisesti sote-alalla sekä rakennusteollisuudessa.

Tiedot käyvät ilmi ELY-keskuksen teettämästä kyselystä, jossa selvitettiin maahanmuuttajien työllistymistä, työnantajien työllistämishaluja ja mahdollisia esteitä työllistää maahanmuuttajia. Kysely on osa Kotona Suomessa -hanketta.

Kyselyn yhteenvedossa todetaan, että 86 prosenttia yrityksistä on hakenut työntekijöitä viimeisen vuoden aikana. Työpaikkojen täyttäminen on ollut helppoa vain yhdelle viidestä rekrytointeja tehneestä yrityksestä, ja yleisin syy rekrytointiongelmiin on osaavan työvoiman löytäminen.

Eniten työpaikkoja on ollut avoinna sote-alalla, yli 50 henkeä työllistävissä yrityksissä sekä pääkaupunkiseudulla.

Pienyrittäjät tarvitsevat tukea maahanmuuttajien työllistämiseen

Yhteenvedossa todetaan, että on mahdollista, että kielitaito nähdään neutraalina ja oikeutettuna vaatimuksena, vaikka taustalla olisi mahdollisesti jokin muu syy, miksi kyseistä henkilöä ei valita töihin.

Suomen Yrittäjien verkostopäällikkö Aicha Manai on Kotona Suomessa -hankkeen ohjausryhmässä, ja on huolissaan vastausten antamasta kuvasta suomalaisesta työelämästä.

– On paljon töitä, joissa vajavainen kielitaito ei estä hyvän työn tekemistä. Pienyrittäjät tarvitsevat myös tukea maahanmuuttajien työllistämiseen. Esimerkiksi Savon Ammattiopisto on satsannut maahanmuuttaneiden opiskelijoiden tukemiseen tekemällä tiivistä yhteistyöstä yrittäjien kanssa ja tulokset ovat olleet positiivisia, vaikka opiskelijoiden kielitaito on ollut heikko, Manai sanoo.

– On valtava etu saada työntekijä kasvamaan yrityksen tapoihin ja toimintamalleihin, Manai jatkaa.

Alueellinen syrjintä on yleistä

Vastauksista käy ilmi myös, että työnantajat ajattelevat työnhakijalla olevan vaikeuksia sopeutua suomalaiseen työelämään tai että kulttuurierot vaikeuttaisivat työntekoa huolimatta siitä, onko yrityksellä kokemusta maahanmuuttajien työllistämisestä.

Puolessa yrityksistä ollaan sitä mieltä, että maahanmuuttajan lähtömaalla on vaikutusta työssä pärjäämiseen. Lähialueet, kuten EU, Viro ja Pohjoismaat korostuvat lähtömaissa, joilta yritykset mieluiten palkkaisivat työntekijöitä. Yleisimpiä syitä palkata näistä maista ovat käsitykset ahkeruudesta, kielitaidosta ja kulttuurin samankaltaisuudesta. Tämä peilaa myös muiden tutkimusten tuloksia, joiden mukaan Virosta ja Länsi- ja Etelä-Euroopasta muuttaneet ovat työllistyneet parhaiten, kun taas Lähi-idästä ja Somaliasta muuttaneiden tilanne työmarkkinoilla on heikoin.

Alueita, joista ei mielellään palkata työntekijöitä mainitsi vastaajista 29 prosenttia, mitä tutkimuksen tekijät pitävät huomionarvoisena. Käsitys kulttuurin erilaisuudesta korostuu yleisimmissä syissä olla palkkaamatta näistä maista.

–  Tämä osoittaa, että syrjintä on rakenteissa ja sitä pidetään hyväksyttävänä. Työntekijät tarvitsisivat tukea, jotta he oppisivat tuntemaan oikeutensa ja uskaltaisivat tuoda väärinkohtelun julki, vaikka kaikkea ei valitettavasti voi todistaa. Työnantajia koskee yhdenvertaisuuslaki, joka velvoittaa meitä kaikkia, Manai sanoo.

Maahanmuuttajat eri yhteiskuntaluokassa

Tulkkipalveluyrityksen ja ravintolan Joensuussa omistava Ali Giray sanoo suoraan, että yhdenvertaisuus ei Suomessa toimi ja useat maahanmuuttajat ovat ikään kuin eri yhteiskuntaluokassa työnhaussa.

Työnantajan työllistämishaluja hankaloittavat käytännön asiat.

– Byrokratia ja viranomaisten kanssa toimiminen vie paljon aikaa ja resursseja. Työtön työnhakija tarvitsee tietynlaisen työn ja toimeentulon, jotta saa oleskeluluvan. Viranomaisille täytyy toimittaa todistuksia kirjanpitäjältä, selvityksiä ja lisäselvityksiä palkanmaksusta. Kaikki nämä vievät sekä työntekijän että työnantajan aikaa, ja jokainen todistus maksaa erikseen. Suomalaiselta työnhakijalta ei kysytä mitään, eikä jälkiselvityksiä tarvita, Giray sanoo.

Myös asiointi pankkien kanssa voi olla ongelmallista, jos ei ole suomalaista henkilökorttia, ja silloin palkanmaksu vaikeutuu. Termit ja kielimuuri viranomaisten kanssa hankaloittaa arkea.

– Elämä on yksinkertaisesti vaikeaa maahanmuuttajalle ja siitä tulee selviytymistä. Arki on hankalaa myös työnantajalle, Giray sanoo.

Hän on huomannut eron viimeisen parin vuoden aikana. Byrokratia ja viranomaisten asenteetkin ovat muuttuneet tiukemmiksi. Se tietysti ruokkii asenteita yleisesti.

– Kaikkien maahanmuuttajien yhtenä ja samanlaisena, yleensä negatiivisena, ryhmänä pitäminen vie mahdollisuuden myös niiltä yksilöiltä, jotka ovat kotoutuneet hyvin ja ovat potentiaalisia työntekijöitä. Tilanne on paljon vaikeampi pääkaupunkiseudun ulkopuolella, Giray sanoo.

Maahanmuuttajat nähdään yhtenä ryhmänä, ei yksilöinä

Tutkimuksen tekijät huomauttavat, että kulttuuri ja kielitaito tuodaan esiin, kun esteitä rekrytoimiselle kysytään, mutta taustalla voi olla syrjiviä tai rasistisia asenteita. Siinä missä ennen puhuttiin ihonväristä ja rodusta kielteisinä asioina, on nykyisin helppo puhua kulttuurista ja etnisyydestä samalla tavalla.

Kulttuurin esittäminen rekrytoinnin esteenä on ongelmallista siksi, että sen avulla niputetaan joukko yksilöitä yhdeksi ryhmäksi, jonka oletetaan kantavan negatiivisiksi käsitettyjä kulttuurisia piirteitä.

Taustalla voidaan nähdä puhetapa, jossa ihmisillä ajatellaan olevan kulttuurillisia ominaisuuksia, jotka oletetaan synnynnäisiksi, pysyviksi ja muuttumattomiksi.

Ei siis nähdä yksilöitä vaan ihmisiä, jotka edustavat esimerkiksi koko maanosaa. Vastaajista 80 prosenttia piti työyhteisöään avoimena monikulttuurisuudelle, mutta vain 32 prosenttia piti hyvänä, että työpaikalla olisi henkilöitä eri kulttuuritaustoista.

– Tämän voi tulkita niin, että työyhteisön ei haluta muuttavan toimintatapojaan erilaisuuden edessä. Vain erilaisuuden odotetaan muuttuvan ja sopeutuvan. Voi myös kysyä, onko monikulttuurisuus asia, johon ajatellaan olevan sivistynyttä suhtautua positiivisesti, mutta käytännön tasolla se ei vielä näy kaikissa työyhteisöissä tasavertaisuutena, yhteenvedossa todetaan.

Monimuotoisuus ruokkii liiketoimintaa

Manai muistuttaa, että monissa tutkimuksissa on todettu monimuotoisuuden ruokkivan liiketoimintaa. Erilaiset käytännöt ja toimintatavat tuovat uusia ajatuksia ja innovaatioita.

–  Jos kaikki ajattelevat samalla tavalla ja tulevat samoista taustoista, mistä syntyy uusia ideoita, Manai kysyy.

Hän antaa esimerkin myös siitä, miten monimuotoisuus voi kirittää liiketoimintaa ihan käytännössä.

– Jos asiakaspalvelutehtävissä on yksi venäjänkielinen töissä, hän voi tuoda joukon venäjänkielisiä asiakkaita mukanaan. Tutkimukset osoittavat myös, että asiakkaat haluavat nähdä itseään muistuttavia ihmisiä, jolloin on helpompi ajatella, että tämä palvelu kuuluu minullekin. Se moninaistaa asiakaskuntaa, Manai sanoo.

Giray toteaa, että ennakkoluulot ruokkivat itseään, jos erilaisia ihmisiä ei nähdä työpaikoilla.

–  Uutuudenpelko estää kehittymisen, hän sanoo.

ELY-keskuksen tutkimus osoittaa, että työnantajien asenteet ja ennakkoluulot hälventyvät, kun työnantajilla on kokemusta maahanmuuttajista. Vastaajista 62 prosenttia on sitä mieltä, että maahanmuuttajat ovat työntekijöinä yhtä hyviä kuin suomalaisetkin ja 73 prosenttia on valmiita palkkaamaan maahanmuuttajia. Myös kielikysymyksen suhteen ollaan sallivampia ja yritykset ovat valmiimpia palkkaamaan työntekijöitä suoraan ulkomailta.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

– Sukupolvenvaihdosten ja yrityskauppojen edistäminen on kuitenkin edelleen liian projektiluontoista, mikä estää toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen, toteaa KTT Juha Tall Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.

Tiedot käyvät ilmi Omistajanvaihdosfoorumin tilaamasta arvioinnista, jonka toteutti Seinäjoen am-mattikorkeakoulu.

Koronakriisi aiheutti omistajanvaihdoksiin hetkellisen pysähdyksen. Nyt tilanne on palaamassa kohti aikaisempaa normaalia.

– Kriisi vaikuttaa yritysten tuloksentekokykyyn ja sitä kautta yritysten arvoon. Hyvin hoidetuilla yrityksillä on yritysmarkkinoilla aina kysyntää, Ov-foorumin sihteeri ja Suomen Yrittäjien projektipäällikkö Mika Haavisto kertoo.

Parhaiden pisteiden Etelä-Karjalassa ja Varsinais-Suomessa matalan kynnyksen neuvontapisteet yrittäjille

Arvioinnin mukaan omistajanvaihdospalvelut ovat Suomessa aikaisempaa toimivampia. 65 prosent-tia evaluointiin osallistuneista omistajanvaihdosasiantuntijoista arvioi palveluiden kehittyneen hy-vään suuntaan ja vain viisi prosenttia huonompaan suuntaan edellisen viiden vuoden aikana.

Etelä-Karjala ja Varsinais-Suomi saivat evaluoinnissa täydet kuusi pistettä omistajanvaihdosten edistämisestä. Näissä maakunnissa on toimintasuunnitelma omistajanvaihdosten edistämiseksi ja niistä löytyy toiminnasta vastaava organisaatio, eri tahoja kokoava yhteistyöfoorumi ja matalan kyn-nyksen neuvontapiste yrittäjille.

– Lisäksi yrittäjille suunnattuja aktivointitoimenpiteitä tehdään säännöllisesti ja omistajanvaihdospalvelut ovat kehittyneet myönteisesti viime vuosina.

Myös Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Satakunta pärjäsivät hyvin vertailussa ja jäivät vain niukasti kärkikaksikon taakse (5,5 pistettä).

Omistajanvaihdostyö pysyväksi toimintamuodoksi – ”Ov-foorumille ja alueellisille neuvonta-palveluille tarvitaan pysyvä rahoitus”

Tutkimuksen toteuttamisesta vastannut Juha Tall pitää tuloksia lupaavina, mutta tunnistaa omista-janvaihdosten edistämisessä kehittämiskohteita.

– Määrätietoinen työ omistajanvaihdosten edistämiseksi on alkanut tuottaa hedelmää ja perusasiat omistajanvaihdosten edistämiseksi aluetasolla kyllä tiedetään. Ne eivät ole mitään rakettitiedettä. Osassa maakuntia omistajanvaihdosten edistäminen on jo otettu erinomaisesti haltuun, Tall sanoo.

Tallin mukaan haasteita kuitenkin riittää ja omistajanvaihdostyön resurssit pitäisi varmistaa niin, että siitä tulisi nykyistä pysyvämpää toimintaa.

– Omistajanvaihdosten edistämistyötä on tehty ja tehdään edelleen pääsääntöisesti erilaisten kehit-tämishankkeiden muodossa, hän jatkaa.

– Evaluointimme perusteella toimintamallit ovat nyt kehittyneet niin, että pysyvän rahoituksen saa-minen omistajanvaihdosfoorumille sekä yrittäjien alueellisille neuvontapalveluille ja herättelytoimille olisi perusteltua.

Tutkimus esittää myös omistajanvaihdosten edistämisen vastuuhenkilöä Työ- ja elinkeinoministeriöön.

Suosituksia valtakunnan tason omistajanvaihdosten edistämiseen

Omistajanvaihdostyön edistämisen tutkijat Juha Tall ja Elina Varamäki suosittelevat valtakunnallisella tasolla muun muassa seuraavia toimenpiteitä.

Valtakunnalliset suositukset:

1. Omistajanvaihdosten rekisteröinti Tilastokeskuksessa.

2. Valmennusohjelma omistajanvaihdosneuvojille.

3. Omistajanvaihdoksissa myyjän verotus maksuperusteiseksi. Nykyisin myyjä verotetaan heti kaupanteon jälkeen, vaikka osa kauppasummasta tulisikin maksuun vasta vuosien päästä.

4. Pienten yritysten osakkeiden hankintameno-olettamien nostaminen. Tämä vähentäisi myyjään kohdistuvaa verorasitusta ja kannustaisi yrittäjiä yrityksen myyntiin.

5. Perintö- ja lahjaverotuksesta luopuminen.

6. Finnveran takauksen osuuden nostaminen.

7. Valtakunnallinen oman pääoman ehtoisia sijoituksia omistajanvaihdoksiin tekevän pääomarahaston perustaminen. Pankkien ja Finnveran vaatimukset oman pääoman määrän suhteen ovat viime vuosina tiukentuneet.

Tutkimukseen vastasi lähes 250 omistajanvaihdosasiantuntijaa eri puolilta Suomea. Edellinen valta-kunnallinen omistajanvaihdospalveluiden evaluointitutkimus tehtiin vuonna 2014.

Tutkimus kokonai-suudessaan on saatavilla tästä. 

Omistajanvaihdosfoorumissa on mukana edustava joukko valtakunnallisia julkisia ja markkinaehtoisia toimijoita sekä yrittäjäjärjestöjä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Eduskunnan viime viikolla hyväksymä kustannustuki tulee haettavaksi 7. heinäkuuta Valtiokonttorin sähköisellä lomakkeella.

Osa yrittäjistä on ihmetellyt kustannustuen rajaamista 20 000 euron liikevaihtoon. Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen myöntää, että olisi ollut parempi, jos raja olisi ollut hieman matalampi.

– Olisi ollut hyvä jos liikevaihtoraja olisi ollut alempi, jolloin myös pienemmät yritykset olisivat päässeet tuen piiriin.

Hyväksyttyjen ehtojen mukaan kustannustuen minimisumma on 2000 euroa ja maksimi 500 000 euroa.

Kuismasen mukaan tuen ehdot ovat sinänsä selkeät.

– Jos yritys kokee että tuen myöntämiseen liittyy jotain epäoikeudenmukaista, se voi kokeilla tuen hakemista erityisten painavien syiden perusteella. Ehdot tarkentuvat lain jatkovalmistelussa.

Yleisiä kysymyksiä kustannustuesta

Milloin tukea voi hakea?

Kustannustuki on haettavana 7.7.–31.8.2020. Sitä ennen Valtiokonttorin tietojärjestelmää räätälöidään ja testataan tuen käsittelyä ja maksatusta varten.

Miten tukea haetaan?

Tukea haetaan sähköisellä hakemuslomakkeella.

Kuinka suuri kustannustuki on?

Tuen suuruus on yrityskohtainen. Tuen alaraja on 2 000 euroa (alle 2 000 euron tukea ei makseta) ja yläraja 500 000 euroa.

Kuka voi saada tukea?

Tuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut merkittävästi koronaviruksen vuoksi ja joilla on vaikeasti sopeutettavia kustannuksia. Se kohdentuu kaikkein eniten koronasta kärsiviin yrityksiin ja toimialoihin.

Kustannustuki on tarkoitettu yrityksille, jotka täyttävät seuraavat ehdot:

Yrityksen toimiala kuuluu tuen piiriin. Tukikauden liikevaihto on pudonnut yli 30 prosenttia vertailuajankohtaan nähden. Yrityksellä on palkkakuluja ja kiinteitä kuluja, joita on vaikea sopeuttaa.

Jos yrityksen toimiala ei kuulu tuen piiriin, yritys voi hakea tukea vain erityisen painavasta, koronapandemiaan liittyvästä syystä. Ehdot tarkentuvat lain jatkovalmistelussa. Yritysten lisäksi tukea voivat hakea  säätiöt ja yhdistykset, joilla on liiketoimintaa.

Miltä ajalta liikevaihtoa tarkastellaan ja mihin ajanjaksoon sitä verrataan yrityksen kirjanpidossa?

Lakiesityksen mukaan liikevaihdon vertailuajankohta on yrityksen vuoden 2019 maalis-kesäkuun myynnin keskiarvo. Jos yritys on perustettu 1.3.2019 tai myöhemmin, vertailuajankohdan liikevaihto on vuoden 2020 tammi-helmikuun myynnin keskiarvo. Liikevaihdon lasku todetaan Verohallinnolle annetuista arvonlisäveroilmoituksista tai näiden puuttuessa yrityksen oman ilmoituksen mukaan.

Miten Business Finlandin rahoitus, ELY-keskusten jakama tuki, kuntien jakama tuki tai ravintoloille jaettu kohdennettu tuki vaikuttavat yleistuen määrään?

Kustannustukea voisi hakea, vaikka yritys olisi jo saanut muita suoria tukia koronatilanteessa. Tuet yhteensovitetaan eli muut suorat tuet vähennetään kustannustuesta. Ravintola-alan tuki ja kuntien myöntämä yksinyrittäjien koronatuki vähennettäisiin täysimääräisesti ja Business Finlandin ja ELY-keskusten yrityksille myöntämistä kehittämistuista otettaisiin huomioon 70 prosenttia. Työttömyysetuuksia tai toimeentulotukea ei lain mukaan vähennetä kustannustuesta.

Voinko lähettää yritystukihakemuksen paperilla, jos yritystuen sähköinen hakukanava ei toimi?

Paperihakemusta ei kannata lähettää, jos sähköinen asiointikanava ei hetkellisesti toimi. Odota, että palvelu palautuu käyttöön. Sähköinen asiointikanava on yksinkertaisin tapa hakea tukea ja se mahdollistaa myös tukihakemuksen nopean käsittelyn.

Tukihakemuksen voi lähettää myös pdf-muodossa esimerkiksi tilanteessa, jossa kaikki nimenkirjoitusoikeudelliset ovat ulkomaisia eivätkä saa valtuutusta suomalaiselle taholle. Pdf-hakemus tilataan Valtiokonttorista myöhemmin ilmoitettavasta osoitteesta.

Voinko tehdä hakemuksen, jos minulla ei ole pankkitunnuksia?

Tukihakemuksen voi lähettää myös pdf-muodossa, jos hakija ei voi tunnistautua sähköiseen asiointikanavaan. Pdf-hakemus tilataan Valtiokonttorista myöhemmin ilmoitettavasta osoitteesta.

Miten ulosotto vaikuttaa tuen saamiseen tai sen maksuun?

Kustannustukea ei myönnetä yritykselle, jolla on maksamattomia veroja perittävänä ulosotossa. Myönnettävä tuki on ulosoton alaista tuloa, johon ulosottoviranomaisella on lain mukainen oikeus.

Pitääkö tukea hakea mahdollisimman nopeasti? Riittääkö sitä vain ensimmäisenä hakeville?

Ei tarvitse. Tukea saavat ne, jotka täyttävät lain edellytykset.

Milloin myönnetty tuki tulee tilille?

Valtiokonttori pyrkii käsittelemään hakemukset mahdollisimman nopeasti. Myönnetty tuki maksetaan Verohallinnolta saadulle pankkitilille ja on tilillä kolmen pankkipäivän kuluessa.

Voiko yritykseni tehdä jo etukäteen jotain ennen haun käynnistymistä?

Ainakin seuraavat asiat kannattaa tarkistaa ja huolehtia kuntoon:

Suomi.fi-valtuutuksen kautta hakemuksen voi tehdä joko nimenkirjoitusoikeudellinen tai valtuutettu. Hakijan kannattaa tarkistaa, että nimenkirjoitusasiat ovat kunnossa. Mikäli yrityksen nimenkirjoitusoikeudessa on puutteita tai korjattavaa, asian voi korjata olemalla yhteydessä Patentti- ja rekisterihallitukseen.

Lisäksi on syytä varmistua, että yrityksellä on puolesta tekemiseen edellytettävät toimenpiteet tehtynä Suomi.fissä. Yrityksen/yhteisön puolesta edustamiseen tarvittavat valtuutukset hoidetaan Suomi.fi-valtuudet-palvelussa. Kustannustukea haetaan valtuudella ”Yritysrahoituksen hakeminen”.

Kustannustuki voidaan maksaa vain tilille, jonka yritys on ilmoittanut Verohallinnolle. Tarkista ilmoittamasi tilinumero ja ilmoita uusi numero tarvittaessa Omavero-palvelussa.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Oura-älysormus on saanut runsaasti huomiota kyvystään ennakoida koronaviruksen aiheuttaman Covid19-taudin ensimmäisiä oireita. Viimeisin kehujen lähde on iso amerikkalainen uutiskanava CNBC, joka kertoo asiasta täällä.

Ouran takana on suomalainen yritys, jonka kehittämä sormus keskittyy ensisijaisesti unen mittaamiseen. Koronakevään aikana Oura nousi ensimmäisen kerran esille koronavirukseen liittyen maaliskuussa, kun Lyyti Oy:n perustaja Petri Hollmén kertoi blogissaan huomanneensa ruumiinlämpönsä noususta sormuksen keräämän datan perusteella. Hollménilla todettiin pian sen jälkeen koronavirustartunta.

Ouran etuna muihin unta mittaaviin kuluttajalaitteisiin on pidetty nimenomaan sen lämmönmittausominaisuutta. 

Tutkijat ovat perehtyneet asiaan kevään aikana. Tutkimusten perusteella on mahdollista, että sormus ennakoi oireiden alkamisen kolme päivää etukäteen. Muun muassa NBA-koripalloliigan pelaajat käyttävät Oura-sormuksia ennaltaehkäistäkseen koronatartuntoja. Liiga on viime aikoina tilannut yli 1000 sormusta. Yhtenä tarkoituksena on CNBC:n mukaan pelaajien mielenrauhan lisääminen. NBA-pelaajat on varustettu myös lukuisilla muilla laitteilla, joilla tarkkaillaan muun muassa turvaetäisyyksiä.

Tällä hetkellä tiedetään, että muun muassa leposykkeen nousu, hengitysrytmin kiihtyminen ja ihon lämpötilan muutokset voivat ennakoida koronavirustartuntaa. Oura on kertonut keskittyvänsä tuotekehityksessä koronaennakoinnin kehittämiseen.

Yhdysvaltojen Länsi-Virginiassa sijaitseva Rockefeller Neuroscience Institute sai äskettäin valmiiksi tutkimuksen, jossa tarkkailtiin 600 koehenkilöä. Sen mukaan Oura-sormus kykenisi havaitsemaan ensioireet 90 prosentin tarkkuudella.

Tutkijat muistuttavat, että täyttä varmuutta asiasta ei ole, sillä kyseessä voi olla myös jokin muu sairaus kuten influenssa.

Kuva: Valmistaja

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Varsinais-Suomen Rymättylässä sijaitseva kokous- ja virkistyspalvelukeskus Herrankukkaro on auki tilauksesta ympäri vuoden sekä heinä-elokuun lauantait ohjelmailtojen aikaan. Pentti Oskari Kankaan yritys järjestää myös päivä- ja illallisristeilyjä höyrylaiva Ukkopekalla.

– Kesäkuu meni leppoisasti, sillä Ukkopekka odotti rajoitusten purkua. Vanha höyrylaiva ei taipunut rajoituksiin, kuten turvaväleihin, mutta 1. heinäkuuta aloitetaan risteilyt. Herrankukkarossa peruuntuivat kaikki varaukset 100-prosenttisesti keväältä ja kesän alusta, mutta noin 70 prosenttia niistä siirtyi syksyyn.

Kesäkuussa kotimaalaiset korvaavat puuttuvat ulkomaan turistit – ”Elokuu on täysi kysymysmerkki”

Euroopan neljänneksi suurin makeavesijärvi Saimaa on myös ulkomaalaisten suosiossa oleva matkailukohde.

Miten Saimaan Eräpalvelun ja Oravi Lake Centerin kesäkuu meni?

Toimitusjohtaja Marie Fantin mukaan kesäkuu meni paremmin kuin yrittäjät olivat toivoneet.

– Kotimaiset matkaajat ovat korvanneet ulkomaiset. Perinteisesti 40 prosenttia asiakkaistamme on ulkomaalaisia, tietyissä tuotteissa, kuten opastetuissa kalaretkissä valtaosa asiakkaista on ulkomaalaisia. Kalaretkiä emme ole tehneet juuri ollenkaan, kanoottivuokrauksella menee hyvin, ja norpparetkiä olemme tehneet paljon, Fant kertoo.

Ravintola Ruukinranta avasi ovensa 1. kesäkuuta, kun avaaminen sallittiin, ja asiakkaita on ollut enemmän kuin viime vuonna. Konserniin kuuluu myös kyläkauppa, joka tarjosi koronatilanteessa kotiinkuljetuksia.

Järviohjelmaa, kuten kalaretkiä, järjestetään toukokuusta lokakuun puoleenväliin. Talvella yritys tarjoaa aktiviteetteja jäällä. Saimaan Eräpalvelu on osakkaana hotellissa ja hoitaa alueen majoituksen myynti- ja vastaanottopalvelut, mutta ei omista majoitustiloja.

– Oli ikävää, että matkailulinjauksia jouduttiin odottamaan niin pitkään. Monet saksalaiset ovat odottaneet ja odottaneet, nyt he peruuttavat aika myöhäisessä vaiheessa, emmekä välttämättä saa suomalaisia korvaamaan kahden viikon majoitusvarauksia.

Fantin mukaan elokuu on täysi kysymysmerkki, sillä elokuussa suurin osa asiakkaista on ulkomaisia. Ulkomaiset ovat matkustaneet Saimaalle vielä syyskuussa ja jopa lokakuun alussa.

Norpparetkien suosio kasvaa vuosi vuodelta. Norpparetkien pääsesonki on toukokuu.

– Norpat vaihtavat karvan toukokuussa ja viettävät silloin paljon aikaa kivillä. Toukokuun retkistä 99 prosentissa nähdään norppa, ainoastaan tuulinen ja sateinen päivä voi haitata norppien näkemistä. Keskikesällä teemme auringonlaskun norpparetkiä, sillä auringonlaskun aikaan norpat voivat nousta kiville. Tällöin noin joka toisella retkellä nähdään norppia.

Kesä voi tuoda nostetta kotimaan matkailuun jatkossakin

Saimaan Eräpalvelu Oy aloitti toiminnan melonnalla ja se on edelleen liiketoiminnan ydin. Yritys vuokraa Linnansaaren ja Koloveden kansallispuistoissa kajakkeja. Ravintola on profiloitunut kalaruokiin, ja he jalostavat kalaa myös Savonlinnan muihin ravintoloihin.

Saimaan Eräpalvelu ja Lake Center työllistävät kesällä noin 25 työntekijää ja ympärivuotisesti noin viisi työntekijää.

Kotimaiset matkaajat ovat tottuneet monipuoliseen ohjelmatarjontaa ulkomailla matkaillessaan. Nyt ihmiset tutustuvat kotimaan tasokkaisiin kohteisiin ja palveluihin.

– Hieno juttu, että ihmiset matkustavat kotimaassa, jotkut ehkä ensimmäistä kertaa, ehkä tekevät sen tulevaisuudessakin. Toivomme, että tämä kesä toisi nostetta kotimaan matkailuun.

– Suunnittelemme matkailutuotteita asiakaspalautteen ja toiveiden perusteella. Matkustamme tosi paljon itsekin Suomessa ja maailmalla, ja seuramme trendejä. Pyrimme seuraamaan Suomessa tehtäviä tutkimuksia ja raportteja, ja olemme hyödyntäneet Visit Saimaa -hankkeen koulutuksia.

Saimaan Eräpalvelu ja Lake center kuuluvat SaimaaHoliday ry -verkostoon.

Turun saaristossa koettavaa: Ohjelmallisia kesäiltoja ja höyrylaivaristeilyjä

Naantalin Herrankukkaron kysytyintä antia ovat savusaunat ja kaislikkokylpylä, johon kuuluu seitsemän lämminvesiallasta. Isoin savusauna on 126-paikkainen maasavusauna. Toimitusjohtaja Pentti Oskari Kangas perusti Herrankukkaron vuonna 1979. Yritys on palkittu muun muassa Suomen parhaana matkailuyrityksenä.

Kangas on vanhemmalle polvelle tuttu Seitsemän Seinähullua veljestä -viihdeyhtyeestä. Yritys järjestää myös kalastusretkiä ja esimerkiksi pelastuspukukelluntaa.

– Suosituimpia ohjelmapalveluita ovat veneretki pirtumiesten kätköluolalle rysäveneellä ja toinen suosittu on vanhan ajan torpparin pihapelit. Ne sopivat kaikille ikään ja kokoon katsomatta.

Vaikka Herrankukkaron kevään ja alkukesän varaukset peruuntuivat, noin 70 prosenttia niistä siirtyi syksyyn. Höyrylaiva Ukkopekan risteilyt tuovat puolet yrityksen liikevaihdosta, mutta nyt kauden aloitus siirtyi keväältä heinäkuun alkuun.

Herrankukkarossa käy normaalivuonna noin 8000 asiakasta vuodessa ja Ukkopekalla noin 16000. Ukkopekalle lipun voi ostaa myös hetken mielijohteesta laiturilla sijaitsevasta lipputoimistosta.

Yritys työllistää noin 40 työntekijää, joista puolet Ukkopekalla. Kaikki työntekijät on kutsuttu takaisin töihin lomautuksilta. Herrankukkaron asiakkaista lähes 90 prosenttia on ryhmiä.

– Heinäkuu on ollut ylivoimaisesti vuoden hiljaisin kuukausi. Silloin meillä on kerran pari kuukaudessa savusaunatapahtumia. Kesällä on lisäksi lauantaisin Kesäpäivä saaristossa -tapahtuma, joka on aika iso juttu. Ohjelmassa on muun muassa Turun Linnateatterin esitys, tunnettujen iskelmätähtien laulua ja laituritanssit.

Elokuussa järjestetään niin ikään tansseja.

Yritys on palkittu kestävän kehityksen matkailusta.

– Kun aloitimme 35 vuotta sitten, en tiennyt, mikä on hiilijalanjälki. Olen kotoisin Uudenkaupungin ulkosaaristosta, ja ajatus saaristoelämästä, on peräisin sieltä. Käytämme 99- prosenttisesti uusiutuvaa energiaa, emmekä juuri käytä muovia. Olemme tehneet näin jo 30 vuotta. Nyt näistä asioista tulikin trendikkäitä, mutta se kuuluu pirtaamme, Kangas kertoilee.

– Rymättylä on ollut vuosituhansia ruoka-aitta, ja meidänkin ruoat tulevat nurkan takaa, näin se toimii.

Pentti Oskari Kangas tekee vapaaehtoistyötä Sri Lankassa, jossa työ keskittyy vammais- ja orpolasten auttamiseen.

Perheyrityksen omistus on nykyisin Pentti Oskari Kankaan lasten, Kari-Oskari Kankaan, Meri Dow’n ja Noora Kangas-Kuutin hallussa. Myös Pentti Oskarin vaimo Marja Kangas työskentelee yrityksessä.

Katso matkailukohteita Työ- ja elinkeinoministeriön tukemassa ja Suomen matkailuorganisaatioiden yhdistys Suoma ry:n toteuttamassa palvelussa 100 syytä matkailla Suomessa.

Kuvat: Saimaan eräpalvelu ja Herrankukkaro

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi