Suomen Yrittäjät on pidemmän aikaa ajanut muutosta perintälakiin, jotta yritysperinnän kulut pysyisivät maksuvaikeuksiin joutuneen yrityksen osalta kohtuullisina.

– Kohtuulliset perintäkulut ovat myös velkojien näkökulmasta perusteltuja erityisesti silloin, kun perinnässä käytetään ammattimaista perintätoimijaa. Tämä johtuu siitä, että perintäkulut ovat velkojan saataviin nähden etusijalla. Jos velallinen on maksukyvytön tai kykenee maksamaan vain osan veloistaan, kohtuulliset perintäkulut edesauttavat, että velkoja voi saada itselleen edes osan saatavistaan. Olemme erittäin tyytyväisiä, että perintäkulut viimein kohtuullistetaan pysyvästi lakiin, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen sanoo.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitusohjelmassa olevan kirjauksen mukaan perintäkulujen määrälle säädetään euromääräiset ylärajat myös yritysperinnässä. Hallitusohjelmaan on kirjattu myös maksuaikojen selvittäminen. Tavoitteena on etenkin pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten vahvistaminen. Kohtuuttoman korkeiden perintäkulujen katsotaan aiheuttavan taloudellista haittaa yrityksille.

Saatavien perinnästä annettua lakia muutettiin väliaikaisesti koronavirusepidemian vuoksi. Muutokset ovat voimassa kesäkuun loppuun. Väliaikaisessa laissa asetettiin perintäkuluille enimmäismäärät paitsi kuluttajasaataville, myös yrityssaataville. Hallituksen mukaan väliaikaisen lain voimassaoloa on tarpeen jatkaa vuoden 2022 kevääseen tai siihen asti, kunnes pysyvät muutokset saadaan voimaan.

Suuret yritykset venyttävät maksuaikoja

Yritysten välisistä maksuajoista säädetään laissa. Sen mukaan maksuaika ei saa olla 30 päivää pidempi, elleivät yritykset sovi asiasta. Selvitysten perusteella lakia ei kuitenkaan aina noudateta.

– Erityisesti suuret yritykset venyttävät omia maksuaikojaan pienempiin yrityksiin nähden yksipuolisilla ilmoituksilla. Näissä tapauksissa lainmukainen sopimisen edellytys ei täyty, mutta heikon neuvotteluaseman vuoksi pienemmät yritykset ovat joutuneet taipumaan itselleen epäedullisiin tilanteisiin.

Tämä käy ilmi myös Suomen Yrittäjien teettämästä Yrittäjägallupista.

Toivosen mukaan lainsäädännön pikaiselle muuttamiselle on tarve, sillä pienyritysten maksuvalmius on heikentynyt osaltaan pitkien maksuaikojen vuoksi.

– Yrittäjät eivät halua riitauttaa isompien yritysten sanelemia ja siten lainvastaisia ehtoja, koska ne pelkäävät menettävänsä riitautuksen vuoksi sopimuskumppanin tai uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Sen vuoksi ehdotamme, että maksuehtolain valvontaa tehostetaan säätämällä Kilpailu- ja kuluttajavirastolle mahdollisuus valvoa maksuehtojen lainmukaisuutta. Pienyrittäjällä tulisi olla oikeus ilmoittaa lainvastaisista menettelyistä nimettömästi, ettei omien oikeussuojakeinojen käyttäminen johtaisi suuremien yritysten kostotoimiin.

Tratan protestointiaikaa halutaan pidentää 

Tratta eli on perintäkeino, jota käytetään yritysperinnässä. Tratta perustuu julkisuuden uhkaan: jos velallinen ei ole maksanut saatavaa, tieto tästä merkitään luottotietorekisteriin ja velkojan halutessa myös julkaistaan.

Toivosen mukaan kyseessä on yrittäjien näkökulmasta varsin ankara perintäkeino, koska ilman viranomaiskäsittelyä se aiheuttaa saajalleen maksuhäiriömerkinnän.  Tratta voidaan protestoida eli julkaista ja merkintä luottotietorekisteriin kymmenen päivän kuluttua siitä, kun perintätoimisto on sen lähettänyt.

– Koska Postin toimitukset nykyään tunnetusti kestävät, on trattakirjeitä saapunut yrittäjille joko viime tipassa tai vasta määräajan umpeuduttua. Tämä on käytännössä suuri epäkohta. Kymmenen päivää tratan lähettämisestä lukien on liian lyhyt aika maksaa tai järjestellä yrityksen asioita tilanteissa, joissa yrityksellä on tilapäisiä maksuvaikeuksia, Toivonen huomauttaa.

– Tratan protestointia koskevan sääntelyn on oltava oikeassa suhteessa siihen, että tratan julkaisemisesta aiheutuu maksuhäiriömerkintä. Tämä ei tällä hetkellä mielestämme toteudu.

Suomen Yrittäjät on esittänyt, että tratan luottohäiriömerkintään johtavaa aikaa pidennetään nykyisestä kymmenestä päivästä.  

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Tietojen tarkistamisessa voi käyttää apuna tulorekisteristä tilattavia raportteja. Jos korjaat tulotietoja, on hyvä tarkistaa myös esimerkiksi ammattiluokkatieto sekä vakuuttamisen tiedot. Kannattaa korjata kaikki kerralla kuntoon.

Korjaukset tulee tehdä ensisijaisesti antamalla korvaava ilmoitus tulorekisteriin. On kuitenkin tilanteita, joissa korjaus pitää tehdä mitätöimällä virheellinen ilmoitus ja antamalla tilalle uusi ilmoitus.

Jos mitätöit tulorekisteriin annettuja virheellisiä ilmoituksia, huomioi seuraavat asiat:

Mitätöi ilmoitus ja anna sen jälkeen uusi ilmoitus saman päivän aikana, jotta uuden ilmoituksen tiedot korvaavat mitätöidyn ilmoituksen tiedot.

Kello 16 ja 18 välillä annetut ilmoitukset voivat yksittäisissä tapauksissa jakautua eri päiville oma-aloitteisten verojen laskennassa. Tämän vuoksi varminta on antaa ilmoitukset joko ennen kello 16 tai vasta kello 18 jälkeen, jotta korjaaminen ei aiheuta työnantajasuoritusten aiheetonta palautumista.

Myöhästyneistä ilmoituksista sakkoa

Vuoden 2021 alusta alkaen tulorekisteriin myöhässä tehdyistä ilmoituksista voi tulla sakkoa. Myöhästymismaksu määrätään maksetuista suorituksista, annetuista eduista tai suoritetuista takaisinmaksuista kultakin kalenterikuukaudelta annettavien tietojen perusteella.

Samalle kuukaudelle voi kertyä verottajan mukaan useita myöhästymismaksupäätöksiä. Päätös mahdollisesta myöhästymismaksusta näkyy kuukausittaisella yhteenvedolla ja OmaVero-palvelussa.

Jos myöhästymismaksu jää alle kolmeen euroon, sitä ei tarvitse maksaa. Määrä kuitenkin huomioidaan, jos samalle kaudelle kertyy muita myöhässä annettuja ilmoituksia, joiden perusteella määrätään uusi myöhästymismaksu.

toimitus(at)yrittajat.fi

Kustannustuen toisen kierroksen hakuaika päättyy 26.2. klo 16.15, jolloin hakemuksen tulee olla sähköisessä palvelussa tallennettuna ja lähetettynä. Kustannustukea ei voi hakea määräajan umpeutumisen jälkeen.

Tukea haetaan sähköisesti Valtiokonttorin verkkosivulla. Valtiokonttori toivoo tiedotteessaan, että kaikki yritykset, joille kustannustuki on tarkoitettu, hakevat tukea.

Hakupalvelussa on tällä hetkellä noin 1 700 keskeneräistä, lähettämätöntä hakemusta. Myös nämä hakemukset tulee lähettää määräaikaan mennessä, jotta ne käsitellään.

Jos yrityksellä ei ole mahdollisuutta hakea kustannustukea sähköisesti, hakemuksen voi lähettää myös postitse. Tällöin hakemuksen on oltava perillä Valtiokonttorin kirjaamossa viimeistään 26.2.2021 klo 16.15.

Kustannustukea maksettu lähes 115 miljoonaa euroa

Kustannustukea on voinut hakea Valtiokonttorista 21.12.2020 lähtien. Valtiokonttori on maksanut kustannustukea tähän mennessä lähes 115 miljoonaa euroa. Kustannustukea on myönnetty noin 4 500 yritykselle ja keskimääräinen maksumäärä yritystä kohden on noin 25 000 euroa.

Ajantasaista tietoa kustannustukihakemusten määrästä ja tehdyistä päätöksistä löytyy Tilastoja kustannustuesta -sivulta. Raportti päivittyy joka arkipäivä.

Ohjeita ja apua

Valtiokonttorin sivustolta löytyy hakuohjeet suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, video-ohje hakemuksen täyttämisestä, tallenne kustannustuki-webinaarista sekä vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin. Tuen määrää ja 2 000 euron minimitukisumman täyttymistä voi arvioida laskurilla sekä taulukon avulla.

Kustannustuen puhelinpalvelu palvelee arkisin klo 9-15 numerossa 0295 50 3050.

Kuva: Getty Images

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Pohjolan epidemiavakuutuksesta korvauksia hakevien yrittäjien määrä on noussut lähes kuuteenkymmeneen. Yrittäjäjoukon kanteita hoitavan asianajotoimisto Magnussonin asianajaja Mika Laapotti kiikuttaa loppuviikon aikana 15000 sivua haastehakemuksiin liittyvää materiaalia Helsingin käräjäoikeuteen.

– Yrittäjiä on tässä vaiheessa mukana 58. Mukaan on ilmoittautunut muitakin, mutta tähän vaiheeseen he eivät ehtineet. Mukaan mahtuu kuitenkin vielä, Laapotti vakuuttaa.

Aikaa on hänen mukaansa noin kuukauden päivät. Laapotin mukaan toiveena on ollut, että kaikki kanteet käsitellään yhdessä.

Prosessin käynnisti vakuutuslautakunnan lausunto, jossa se pitää Pohjolaa osittain korvausvelvollisena ravintoloiden kärsimistä taloudellisista menetyksistä koronapandemian aikana. Viime viikolla Kainuun käräjäoikeus katsoi, että haasteen nostaneella kajaanilaisravintolalla on oikeus saada Pohjolalta korvauksia epidemiakeskeytysvakuutuksestaan vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksen mukaisesti 1.6.2020 alkaen. Tuolloin astui voimaan tartuntatautilain väliaikainen muutos, jolla rajoitettiin muun muassa ravintoloiden aukioloaikoja ja asiakasmääriä.

Pohjola ei ole ollut missään vaiheessa halukas maksamaan korvauksia vakuutuksen ottaneille yrityksille.

Osittain eri mieltä Kainuun käräjäoikeuden tuomiosta

Laapotin mukaan Helsingin käräjäoikeuteen nyt toimitetut haastehakemukset kohdistuvat kolmeen eri ajanjaksoon ja kolmeen eri vahinkotyyppiin. Niistä yksi koskee vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet yleisötilaisuuksien peruuntumisesta.

– Aluehallintovirasto on eri antanut eri aikoina ja eri maakunnissa erilaisia määräyksiä ja ohjeistuksia henkilömääristä, joiden mukaan tapahtumia on voinut järjestää. Nämä rajoitukset astuivat voimaan 18. maaliskuuta ja ovat voimassa edelleen, Laapotti sanoo.

Yksi korvaustyyppi koskee vahinkoja, jotka ovat seurausta ravintoloiden määräämisestä kiinni huhtikuun neljännestä päivästä toukokuun viimeiseen päivään viime vuonna.

– Kolmas tyyppi koskee vahinkoja, jotka vertautuvat vakuutuslautakunnan suositukseen ja Kainuun käräjäoikeuden antamaan päätökseen. Kyseessä ovat vahingot, jotka ovat aiheutuneet tartuntatautilain muutoksen jälkeen kesäkuun ensimmäisestä päivästä alkaen. Nämä rajoitukset kohdistuivat muun muassa ravintoloiden aukioloihin ja anniskeluun.

Laapotti pitää Kainuun käräjäoikeuden ratkaisua rohkaisevana, mutta se ei välttämättä merkitse vielä mitään kokonaisuuden kannalta.

– Se on yhden tuomarin näkemys yhden paikallisen juristin ajamasta asiasta. Olemme lisäksi omissa kanteissamme eri mieltä viime vuoden kevään ajanjaksosta, josta Kainuun käräjäoikeus ei katsonut aiheelliseksi maksattaa korvauksia. Kainuussa ei myöskään käsitelty lainkaan yleisötapahtumien peruuntumisesta syntyneitä vaatimuksia.

"Isoimmat vahingot seitsennumeroisia"

Helsingin käräjäoikeuden kanteissa on mukana yrittäjiä eri puolilta Suomea.

– Mukana on pieniä pubeja ja isohkoja ravintolaketjuja. Lounaspaikkoja, iltaravintoloita, baareja, yökerhoja ja catering-yrityksiä. Koko ravitsemusalan kirjo.

Suurimmalla osalla koronan aiheuttamat vahingot ovat nousseet yli 100 000 euroon. Isoimmat vahingot ovat seitsennumeroisia.

– Käräjäoikeudesta haetaan nyt vahvistusta sille, että asiakkaille on sattunut vakuutusehtojen mukaisesti korvattava vahinkotapahtuma. Euromääriä ei oikeudessa käsitellä.

Laapotti arvioi, että ruuhkautunut Helsingin käräjäoikeus antaa tuomionsa asiassa vasta ensi vuoden puolella.

– Koko ajan tässä odotellaan tietysti myös Pohjolan näkemystä. On edelleen mahdollista, että Pohjola haluaa sovitella tai sopia asian. Me olemme nyt kääntäneet jokaisen mahdollisen kiven. Asiat on perusteltu mielestämme niin laajasti kun ne vaan voi perustella.

Yrittäjä ihmettelee, miksi Pohjola nyt muuttaa vakuutusehtojaan

Yksi korvauksia Pohjolalta hakevista ravintola-alan yrittäjistä on oululainen Niilo Kemppe. Hän laskee maksaneensa pelkkää keskeytysvakuutusosuutta viime vuosien aikana tuhansia euroja.

– Näin Kajaanin ravintoloitsijan tapauksen ja laskeskelin hieman. Sen jälkeen päätin, että lähdetään porukkaan mukaan. Onhan tässä selkeä ristiriita vakuutusehtojen ja käytännön menettelyn välillä, hän sanoo.

Jotain kertoo Kemppen mukaan sekin, että OP Pohjola on muuttanut vakuutusehtojaan. Päivittyneissä vakuutusehdoissa kerrotaan, ettei koronakorvauksia myönnetä 1.4.2020 alkaen.

– Jos ehdot ovat olleet pitäviä, miksi niitä sitten nyt muutetaan, yrittäjä ihmettelee.

Kemppe on ottanut oman epidemiavakuutuksensa vuonna 2018, joten uudet ehdot eivät koske häntä.

– Tottakai olen varautunut myös siihen tilanteeseen, että korvauksia ei tule. Ei elämä siihen kaadu. Katsotaan nyt, miten käy.

Kuva: Mika Laapotti

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Ruotsin, Norjan ja Tanskan tukipaketit koronapandemian ensimmäisessä aallossa olivat merkittävästi suurempia kuin Suomen vastaava paketti. Reilun 10 miljoonan asukkaan Ruotsissa myös tuettavia yrityksiä on enemmän.

– Pohjoismaiden tilanne rajoitustoimien suhteen on aika samanlainen keskenään, siksi tukitoimiakin on helpompi verrata. Keski-Euroopassa on jouduttu sulkemaan tiettyjä sektoreita jo useiden kuukausien ajan, kertoo Yrittäjien Brysselin-toimiston vetäjä Mira-Maria Kontkanen.

Ruotsissa kakkosvaiheen tukia on saatu odottaa, sillä esimerkiksi niin sanotun kustannustuen kakkospaketti ei ole vielä avautunut haettavaksi.

Ruotsin ns. kustannustuen edellytyksenä on, että liikevaihto on laskenut 30–40 prosenttia vuodentakaisesta.

Ruotsin yksinyrittäjätuen maksimikompensaatiota nostettiin aiemman 75 prosentin hyväksyttyjen kulujen korvauksen sijaan nyt kulut voidaan korvata jopa 90 prosenttisesti. Yksinyrittäjä voi tammi- helmikuussa 2021 saada maksimissaan noin 4700 euroa tukea. Yksinyrittäjät ja freelancerit saattoivat Ruotsissa hakea myös tämän jutun tarkastelujaksolla, elokuusta loppuvuoteen, tukea. Yhtenä tukikriteerinä on helmi-maaliskuussa 30-40 prosenttia laskenut liikevaihto.

Huom. Klikkaa taulukko isommaksi

Selite: Suomi: * Toinen kierros tulossa, ajankohdasta ei tietoa; kustannustuki 11/2020-1/2021 suunnitteilla. Ruotsi. ** Kauden LV alle 70% v.2019 vertailujaksosta; Yksinyrittäjätuki: *** LV < 30-40% kuin vuosi 2019 & 4700e max tukisumma koskee helmi-maalis 2021 & LV min-vaade n. 18 000€; yy-tuki: 2020-21: yht. 4,8 mrd €. Norja. Yksinyrittäjä- ja freelancertuki: max 80%. Tanska: **** Edellytykset poikkeavat riipp. missä muodossa toimii. Tapahtumatukipaketti: v. 2021 jyvitetty osuus 8,1 M€.

Miten eri maat huomioivat tapahtuma-alaa? Norjassa turismille tukipaketti, Ruotsissa matkailualalle lainaa

Mira-Maria Kontkanen on seurannut naapurimaiden koronapandemian hoitoa talouden näkökulmasta.

Tanskaa kiiteltiin koronan ensi vaiheessa ripeästä koronatukien käynnistämisestä ja erityisesti tuesta yritysten kiinteisiin kustannuksiin.

– Tanskalla oli viime vuoden kevätkesällä tapahtumajärjestäjien tuki, joka koski vain isoja tapahtumia. Siitä tuli kritiikkiä ja osallistujamäärärajoitusta on laskettu. Nyt tukea voi hakea myös 50 henkilön tapahtumien järjestäjät.

Myös Norjassa on vastaavanlainen 100 miljoonan euron tukipaketti, joka on räätälöity turismia ja tapahtumajärjestäjiä varten. Suomessa tapahtuma-alalle ei ainakaan vielä ole räätälöity erillistä tukea, vaan tapahtuma- ja kulttuuriala voivat hakea kustannustukea ehtojen täyttyessä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt korona-avustuksia kulttuurialan toimijoille.

– Norjassa liikevaihdon tippumiseen perustuvaan pienyritysten tukeen on varattu 400 miljoonaa euroa (2021).

Pienyritysten koronatukea on jatkettu kesäkuulle asti.

– Pienyritysten tuessa on erilainen fokus kuin turismi- ja tapahtumajärjestäjien tuessa. On mahdollista, että ne leikkaavat toisiaan.

– Norjalaisille kunnille on myönnetty 100 miljoonan koronapotti, jonka ne voivat käyttää tukemaan kunnan yrityksiä, jotka eivät ole päässet hyödyntämään yleistukia. Potti on korvamerkitty yritystukiin.

Tanskassa samantyyppiset tuki-instrumentit edelleen voimassa

Tanskassa on tukipaketti yksinyrittäjille, joka kohdistuu myös itsensä työllistäjiin ja freelancereihin. Kontkasen mukaan myös yleinen kustannustuki on voimassa, ja se on kooltaan iso kokonaisuus.

Tanska tukee sulku- ja koronamääräystoimenpiteiden kohteena ollutta ravintola-alaa palkkatuella.  

Suomen etuna on ollut, ettemme tarvinneet lomautuksia varten uutta järjestelmää. Esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa valtio on kompensoinut korona-aikana niiden yritysten palkkatuloja, missä työntekijät olisivat lomautus- tai irtisanomisuhan alla. Ruotsi jatkoi väliaikaista lomautusjärjestelmänsä marraskuussa.

Myös muissa maissa kuin Suomessa tukikriteereitä vastaan on esitetty kritiikkiä.

– Ruotsissa esitettiin kustannustuesta kritiikkiä, että oli liian tiukat kriteerit eivätkä yritykset, jotka olivat menettäneet merkittävästi liikevaihtoa ja oli kustannuskuluja, pystyneet hakemaan.

Osassa verrokkimaita on yhä voimassa verojen lykkäys- ja sosiaaliturvamaksuhelpotuksia. Suomi jatkoi väliaikaista yrittäjän työttömyysturvaa kesäkuun loppuun asti.

Ruotsin viranomaismääräyksestä johtuva sulkemistuki voisi olla yli 7 miljoonaa kuussa, vielä vahvistamatta – Entä mitä koronan jälkeen?

Ainakin kaksi Pohjoismaata, Ruotsi ja Suomi, suunnittelevat yksityisiä yrityksiä koskevista liiketilojen väliaikaisista sulkumääräyksistä johtuvaa sulkemistukea. Yrittäjien Brysselin toimiston Mira-Maria Kontkasen mukaan Ruotsissa kyseessä on kattava tuki, joka korvaa yrityksen kuluja sulkemisajalta. Periaatteellisesti se toimii samoin kuin kustannustuki.

– Tuki voi yrityskohtaisesti nousta aika suureksi, 7,4 miljoonaa euroa per yritys kuukautta kohti. Täytyy kuitenkin huomioida, että tuki on vielä valmistelun alla, sillä se täytyy notifioida EU-komissiossa.

Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen suhtautuu Ruotsin sulkemistuen läpimenoon sellaisenaan varauksella.

– Se, mahtuuko Ruotsin suunnittelema malli EU:n koronaa koskevien valtiontukien suuntaviivoihin, on osittain epäselvää.

Suomessa eduskunnan käsittelyssä olevassa tartuntautilain muutoksessa viimesijaisena keinona ehdotetaan, että kunta tai aluehallintovirasto voisi sulkea tiettyjen erityisen tartuntariskin muodostavat liikunta- ja urheilutilat sekä huvi- ja virkistystilat enintään kahdeksi viikoksi. Tässä yhteydessä on puhuttu sulkutoimenpiteen vuoksi maksettavasta korvauksesta.

Kontkasen mielestä katse voisi alkaa siirtyä pikkuhiljaa siihen, millaisia uudistuksia työmarkkinoilla tarvitaan uuden kasvun rakentamisessa.

– On mielenkiintoista, että Ruotsissa pohdittiin jo aktiivisia työmarkkinatoimia, joilla helpotettaisiin työllistymistä. Siellä on helpotettu tukimalli työmarkkinoille pääsyyn ulkomaalaisille ja pitkäaikaistyöttömille. Tuen myöntämisaikaa nostettiin 36 kuukauteen.

– Millaisia uudistuksia työmarkkinoilla tarvitaan, että yritysten on helpompi työllistää ja aikaansaadaan uutta kasvua akuutin kriisivaiheen jälkeen? Kontkanen tähdentää.

Kuvassa Mira-Maria Kontkanen

Lue lisää: Suomen yksinyrittäjien koronatuki kalpenee vertailumaiden tukipalettien joukossa – Asiantuntija: ”Yksinyrittäjätuki on kokoluokassaan melko vaatimaton”

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Työn ja työelämän muuttuvat vaatimukset – esimerkiksi teknologia, tuotteet, markkinointikanavat tai kilpailuympäristö – edellyttävät jatkuvaa oppimista ja alan tietouden syventämistä.

– Osaaminen ja ammatillinen koulutus tuovat lisäarvoa ja kilpailuetua yritykseen. Osaavat ihmiset ovat merkittävä resurssi toiminnan kehittymiseen ja tuloksen syntymiseen, yrittäjä Susanne Miettunen kertoo.

Hän on opiskellut useita ammatillisia koulutuksia – alan koulutusten lisäksi muun muassa yrittäjän ammattitutkinnon ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon.

– Koulutuksesta olen saanut ammattitaitoa ja laaja-alaista katsantoa kokonaisuuden hallitsemiseen, sekä innostusta, Miettunen kertoo.

Opiskelijat tuovat uutta tietoa yritykseen

Cafe Edenissä on ollut säännöllisesti jo vuosia opiskelijoita koulutussopimuksella tai oppisopimuksella pääasiassa Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Kpedusta. Opiskelijat suorittavat muun muassa myynnillistä, tarjoilijan tai kokin tutkintoa.

– Saamme opiskelijoista mahdollisesti hyviä työntekijöitä ja he tuovat meille uusinta tietoa, innostusta ja välillä pöllyttelevät vanhoja toimintatapojakin. Ohjaaminen on palkitsevaa, Miettunen toteaa.

Kuuntelu ja yhteinen ymmärrys tärkeää oppilaitosyhteistyössä

Oppilaitosyhteistyössä Miettunen kokee tärkeäksi kuulla ja ymmärtää toista osapuolta hyvin.

– Työ- ja kouluelämä ovat erilaisia, joten keskusteluyhteys ja yhteinen ymmärrys ovat oleellisia. Meillä Kpedun kanssa yhteistyö on toiminut hyvin.

Oppilaitoksilta Miettunen toivoo entistä enemmän tietoa ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksista.

– Toivon oppilaitosten tarjoavan yrittäjille aktiivisesti tietoa koulutusmahdollisuuksista. Esimerkiksi oppisopimuskoulutus on hyvä väylä kouluttaa työntekijä juuri omalle yritykselle.

Opinnoista itsevarmuutta

Cafe Edenin henkilöstö kouluttautuu säännöllisesti. Oona Norrena opiskelee lähiesimiestyön erikoisammattitutkintoa oppisopimuksella ja Miettunen toimii työpaikkaohjaajana. Norrena kokee opinnot mielekkäiksi.

– Oppisopimuskoulutus on rikasta ja olen oppinut paljon esimerkiksi tiimin motivoinnista, kehityssuunnitelman teosta ja osaamisen johtamisesta. Olen myös saanut itsevarmuutta ja todennut, ettei nuoruus ole este esimiehenä toimimiselle, Norrena sanoo.

Tutkinnon suorittamisen jälkeen Oonasta tulee virallisesti lähiesimies.

– Tulevaisuudessa toinen oppisopimuskoulutus, esimerkiksi talouteen kohdistuva, kiinnostaisi minua, Norrena kertoo.

Yhteistyötä yrityksen hyväksi

Kpedun työelämäpalvelupäällikkö Anu Haapasalo on tehnyt pitkään yhteistyötä Cafe Edenin kanssa. Hän kuvaa yrityksen ja Kpedun välistä yhteistyötä toimivaksi kumppanuudeksi. Ammatillinen koulutus on osaltaan mahdollistanut yrityksen menestystä, sillä työelämässä oppimisen mahdollisuudet ovat lisääntyneet ja yhteistyöstä on tullut entistä sujuvampaa.

– Yrittäjän koulutusmyönteisyys ja yrityksen osaamisen kehittämisen pitkäjänteisyys tekee yhteistyöstä helppoa. Kpedu pyrkii palvelemaan Cafe Edeniä kuten muitakin asiakasyrityksiään joustavasti ja herkällä korvalla kuunnellen. Cafe Eden on malliesimerkki eteenpäin menevästä yrityksestä. Osaaminen näkyy, kuuluu ja tässä tapauksessa myös maistuu, Haapasalo toteaa.

Anne Öhman

anne.ohman(at)yrittajat.fi

Kuva: Eeva Huotari

Puhallustesterin kehittänyt tamperelainen yritys Deep Sensing Algorithms (DSA) on saanut jo ennakkotilauksia ja kyselyitä kymmenistä maista. Sen mittaustarkkuutta on tutkittu laajoissa kenttäkokeissa Hollannissa. Ylen mukaan laite on saamassa sertifioinnin, joka on takuu testerin toimintavarmuudesta.

Puhallustesteri tunnistaa ihmisen hengitysilmasta koronaviruksen aiheuttamat muutokset. Puhelimen sovelluksen kautta mittaustiedot siirtyvät pilvipalveluun. Laite vertaa tulosta koronapotilailta saatuihin tuloksiin. Sovellus antaa muutamassa sekunnissa tiedon, onko testattavalla koronatartunta vai ei.

– Näytteenottoaika on keskimäärin 15 sekuntia ja näytteen tulkinta on noin kolme sekuntia eli me puhutaan ihan aidosti reaaliaikaisesta tutkimuksesta ja diagnoosista, sanoo DSA:n toimitusjohtaja Pekka RissanenYlen haastattelussa.

Ennakkotilauksia ja kyselyitä kymmenistä maista

Rissasen mukaan helmikuun aikana ”koko asia saadaan pakettiin”. Sen jälkeen puhallustesterillä on virallinen sertifikaatti ja myynti voi kunnolla alkaa.

– Meillä on käytännössä 130 maata sellaisessa tilanteessa, että meillä on jälleenmyyntijärjestelyt sinne tehty. Olemme saaneet tällä hetkellä näiden yli 20 maasta olevien ennakkotilausten lisäksi kyselyitä paristakymmenestä muusta maasta, Rissanen sanoo Ylelle.

Laitteet valmistetaan Tepcompin tehtaalla Turussa. Prototyyppejä on tehty noin 100 kappaletta ja niitä on toimitettu 40 paikkaan eri puolille maailmaa.

Ylen mukaan viivästyksiä hankkeelle ovat tuoneet koronan vuoksi katkeilleet komponenttien tuotanto- ja logistiikkaketjut. Sähköautojen vaatimien akkujen kova kysyntä vaikuttaa myös. Puhallustesteriin tarvittavien akkujen valmistaja on ilmoittanut jopa 40 viikon toimitusajoista.

Tällä hetkellä DSA:lla on kerättynä 20 000 laitteeseen tarvittavat osat, joiden avulla isompien sarjojen valmistus voi käynnistyä.

toimitus(at)yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on yhteensä 70 yritystä.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kaupallinen yhteistyö: Valmennuskeskus

Viime keväänä opiskelemaan päässyt Lotta Aarto kertoo tiedostaneensa jo prosessin alussa, että vanhempien tuella on keskeinen merkitys sisäänpääsyn kannalta. ”Toiveeni oli, että vanhempani antavat minulle omaa tilaa ja tukevat minua erityisesti käytännön asioissa, kuten hyvän lukupaikan järjestämisessä ja ruoanlaitossa”, hän toteaa.

Kuuntele ja rohkaise vaikeissakin hetkissä

Göcerin mukaan vanhemman kannattaa osoittaa kiinnostuksensa nuoren prosessia kohtaan, mutta liiallista kyselyä on vältettävä: ”Anna nuoren päättää itse, kuinka paljon hän haluaa kertoa valmistautumisprosessistaan ja kuinka paljon hän pyytää ulkopuolista tukea.”

Aarron oman kokemuksen mukaan henkinen tuki ei riitä, vaan myös käytännön asiat on pyrittävä tekemään nuorelle mahdollisimman helpoiksi. 

Aarto korostaa, että erityisesti vaikeina hetkinä saatu tuki oli yksi ratkaisevista tekijöistä, jotka auttoivat häntä jaksamaan prosessin loppuun ja saavuttamaan unelmiensa opiskelupaikan oikeustieteellisessä. Myös Göcer kannustaa vanhempia kuuntelemaan nuorta vaikeissakin hetkissä:

”Ota vastaan harmitusta ja pettymystä, mutta herättele nuorta huomaamaan myös tilanteessa olleet hyvät puolet, joista voi oppia jatkoa varten.” 

”Oman kokemukseni perusteella paras voimavara, jonka nuori voi vanhemmiltaan saada, on tietoisuus siitä, että vanhemmat ovat koko prosessin ajan läsnä ja auttavat tarpeen vaatiessa”, tiivistää Aarto.

Pääsykoeuudistukset lisäävät paineita ja epävarmuutta

Vuodesta 2020 alkaen todistusvalinta on ollut pääväylä korkeakouluihin, minkä vuoksi paineet kohdistuvat yhä nuorempiin.

”Todistusvalinnan merkityksen kasvattaminen on hyvä asia heille, jotka tietävät selkeästi jo lukiossa, mihin haluavat suuntautua ja mitä ainevalintoja tehdä. Suurelle osalle muutos tuo kuitenkin epävarmuutta ja lisää painetta”, toteaa Göcer.

Todistusvalintauudistuksen lisäksi myös valintakokeiden valmistautumisaikaa on lyhennetty ja aineistokokeet ovat yleistyneet.

”Epäilys omien ylioppilasarvosanojen riittävyydestä, lyhyen valmistautumisen luoma aikapaine ja epämääräisesti ilmaistut valintakoevaatimukset lisäävät merkittävästi pyrkijöiden epävarmuutta ja sitä kautta ulkoisen avun sekä valmennuskurssien tarvetta”, Göcer huomauttaa.

Hänen mukaansa valmennuskurssilta haetaan apua esimerkiksi aikataulutukseen ja varmistusta siihen, että asiat ehditään käsitellä perusteellisesti lyhyessä ajassa. Lisäksi nuoret saavat kursseilta kaivattua vertaistukea, opettajan apua sekä mahdollisuutta harjoitella pääsykoetyyppisiä tehtäviä ja koetilannetta etukäteen. Uudesta opiskelupaikasta haaveilevat aikuiset hakeutuvat valmennuskursseille samoista syistä.

”Lisäksi ensikertalaiskiintiöt ovat vaikeuttaneet alanvaihtajien sisäänpääsyä”, Göcer täydentää.

Monessa organisaatiossa on halua kehittää työyhteisöistä nykyistä monimuotoisempia ja tarvetta panostaa rekrytointiin. Jos toiveesta huolimatta työnhakijoiden joukko on homogeeninen, monimuotoisuutta edistävät rekrytointikäytännöt voivat parantaa tilannetta.

Työnhaussa tapahtuvaa syrjintää voidaan ehkäistä suunnittelemalla rekrytointi uudella tavalla. Työterveyslaitosksen Moninaisesti parempi -hankkeessa julkaistiin työpaikkoja varten monimuotoisuutta edistävät rekrytointikäytännöt.

Käytännöillä voidaan lisätä työpaikkojen kaipaamaa monimuotoisuutta työnhakijoiden keskuudessa sekä ehkäistä tahatonta, tahallista ja rakenteellista syrjintää.

– Rekrytoijat usein aliarvioivat, miten paljon omat ennakkoluulot ja stereotypiat vaikuttavat arvioon työnhakijasta. Siksi toivomme, että monimuotoisuutta edistävät käytännöt yleistyvät työnhaussa, Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Barbara Bergbom sanoo.

Tahatonta syrjintää voi olla rekrytoinnin joka vaiheessa

Työnhaussa tapahtuu paljon sellaista syrjintää, josta ei olla tietoisia. Vaikka syrjintä olisi tahatonta, se on silti laitonta ja siihen on tärkeää puuttua.

– Suosittelen tarkastelemaan rekrytointia uusin silmin ilmoituksen tekemisestä lähtien. Kaikkiin työnhaun vaiheisiin voi liittyä mahdollisuus, että siellä on mukana tahaton syrjivä elementti. Jotta asia voidaan korjata, siitä on tärkeää tulla ensin tietoiseksi, Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Kirsi Yli-Kaitala sanoo.

Tahattomia syrjiviä elementtejä voivat olla esimerkiksi kielitaitovaatimukset, joille ei ole todellisia perusteita työstä suoriutumisen kannalta, tai se, että haastatteluun kutsutaan herkästi ihmisiä, jotka muistuttavat ominaisuuksiltaan rekrytoijaa.

Tehtävänkuvaus ja työpaikkailmoitus on tärkeää suunnitella ajatuksella. Miten mahdollistetaan, että työnteko on mahdollista monimuotoiselle työyhteisölle? Tehtävänkuvaus ja siihen vaadittava osaaminen tulee kirjoittaa ymmärrettävästi työpaikkailmoitukseen. Ennalta määritellyt kriteerit myös tukevat reilua ja objektiivista päätöksentekoa rekrytoinnissa ja vähentävät ennakkoluulojen ja mahdollisten stereotypioiden vaikutusta valintoihin.

Jokaisen rekrytoivan henkilön on tärkeää haastaa omaa ajatteluaan ja ennakkoluulojaan. Suosituksissa kehotetaan rekrytoijia pohtimaan esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Mitkä kaikki tekijät vaikuttavat päätökseenne ja mitkä niistä ovat tehtävän suorittamisen kannalta oleellisia? Rekrytoitteko kulttuuriinne helposti solahtavia hakijoita vai sinne uutta tuovia?

Monimuotoisuuslauseke ja visuaalinen ilme ovat tärkeitä

Jos työpaikka arvostaa monimuotoisuutta, on tärkeää tuoda se ilmi verkkosivuilla ja työpaikkailmoituksessa. Valokuvat vaikuttavat mielikuviin, joten työpaikkailmoituksen kuvituskuviin kannattaa valita eri sukupuolia olevia, eri-ikäisiä ja eri taustoista tulevia henkilöitä. Näin jokainen voi kokea työpaikan kiinnostavaksi. Työpaikkailmoituksen julkaiseminen esimerkiksi englanniksi on varteenotettava vaihtoehto.

–  Monimuotoisuuslauseke voi olla valttikortti, jolla työnantaja pystyy viestimään arvoistaan ja parantamaan työnantajakuvaansa erilaisten hakijoiden silmissä. Siitä voi tulla vähemmistöön kuuluvalle työnhakijalle olo, että okei, minullakin on mahdollisuus saada tämä työpaikka, Bergbom sanoo.

Monimuotoisuuslauseke voi olla yhden tai muutaman lauseen ilmaus, jolla organisaatio osoittaa arvostavansa monimuotoisuutta ja kannustaa eri vähemmistöryhmien tai aliedustettujen ryhmien edustajia hakemaan tehtävää. Työpaikkailmoitusta tehdessä voi myös pohtia, käytetäänkö positiivista erityiskohtelua, jolloin kahden tasavertaisen hakijan tilanteessa voidaan antaa etusija hakijalle, joka on muita epäedullisemmassa tai heikommassa asemassa. Suosituksissa kerrotaan tarkemmin myös positiivisen erityiskohtelun käytöstä.

Monimuotoisuuteen pyrkivän työpaikan kannattaa myös laajentaa työpaikkailmoituksen jakelukanavia. Jos työyhteisö on keskenään homogeeninen esimerkiksi henkilöstön iän, sukupuolen ja muiden taustojen puolesta, sama pätee usein verkostoihin. Suosituksissa työnantajia kehotetaan kokeilemaan, voisiko monipuolisempia hakijoita tavoittaa esimerkiksi järjestöjen, oppilaitosten, sosiaalisen median kanavien ja erilaisten yhteisöjen kautta.

10 vinkkiä 

Asiantuntijat ovat laatineet hankkeessa kymmenen suositusta, jotka auttavat työpaikkoja kehittämään rekrytointiaan. Käytännöt soveltuvat kaikille aloille ehkäisemään työnhaussa tapahtuvaa syrjintää, joka voi perustua esimerkiksi sukupuoleen, etniseen taustaan, vammaisuuteen tai perhetilanteeseen. 

1. Tarkastelkaa organisaationne monimuotoisuuden tilaa

2. Määritelkää haettava tehtävä ja arviointikriteerit selkeästi ja syrjimättömästi

3. Miettikää kielitaitoon liittyvät kysymykset etukäteen.

4. Laatikaa työpaikkailmoitus huolella.

5. Käyttäkää monipuolisia rekrykanavia ja verkostoja.

6. Varmistakaa rekrytoinnissa käytettäviä järjestelmien saavutettavuus.

7. Harkitkaa anonyymin tai osittaisen anonyymin rekrytoinnin käyttöä.

8. Valmistautukaa huolellisesti haastattelutilanteeseen.

9. Varmistakaa valinnan syrjimättömyys ja läpinäkyvyys.

10. Tehkää selkeä ohjeistus yhdenvertaisuutta edistävistä rekrytointikäytännöistä.

Kuva: Getty Images

Toimitus 

Toimitus (at) yrittajat.fi

Suurin pudotus yritysten perustamisen aktiivisuudessa näkyi heti koronakriisin alettua huhti–kesäkuussa. Tämän jälkeen yrittäjyysinto kasvoi huomattavasti.

Uusyrityskeskusten asiakkaissa oli viime vuoden aikana paljon sellaisia, joiden yrittäjyyshaaveille koronatilanne antoi ratkaisevan sysäyksen. Suurin asiakasryhmä (16%) oli 26–30-vuotiaat. Yleisin taustatilanne (27%) neuvontaan tulevilla oli työsuhde yksityisellä työnantajalla. Toiseksi yleisin tausta (24%) oli työttömyys.

– Yritysneuvojamme olivat ilahtuneita siitä, että neuvontaan tulleet asiakkaat olivat suunnitelmissaan jo aika pitkällä ja lähtivät yrittäjiksi positiivisin mielin. Eri puolilta Suomea kantautui sellaista viestiä, että yrittäjäksi lähdettiin ”nyt tai ei koskaan” -asenteella, kertoo Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Susanna Kallama.

Yleisimpiä toimialoja uusissa yrityksissä ovat muun muassa liikkeenjohdon konsultointi, terveyspalvelut, rakentaminen ja ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus. Lähes joka kymmenes (8%) aikoi työllistää muitakin kuin itsensä.

Eevi Lindholm ryhtyi yrittäjäksi hoitovapaalla

Viime vuoden aikana Suomen 30 uusyrityskeskuksen kautta perustettiin yhteensä 6 283 yritystä. Tämä on 10 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna, jolloin yrityksiä perustettiin 7 016. Koronan vaikutukset yritysperustantaan näkyivät erityisesti suurten kaupunkien alueilla.

Yksi yrityksen viime vuonna perustaneista on muodin asiantuntija Eevi Lindholm. Hän ryhtyi toiminimiyrittäjäksi marraskuussa 2020 jäätyään hoitovapaalle palkkatyöstään.

Tällä hetkellä hän tekee yritystoimintaa osa-aikaisesti, mutta tavoitteena on toimia tulevaisuudessa kokopäiväisenä yrittäjänä. Eevi Lindholm Personal Shopping & Styling tarjoaa henkilökohtaista shoppailu- ja stailauspalvelua.

Palvelun markkinoinnin Lindholm käynnistää toden teolla sitten, kun koronatilanne helpottaa ja vaateliikkeissä voi taas huoletta viettää pidempiä aikoja.

– Olin haaveillut yrittäjyydestä muotialalla ja se on kyllä ollut innostavaa. Yrittäjänä minulla on vapaus luoda jotain uutta ja omaa, Eevi Lindholm kertoo.

Siuntiolaisen yrittäjän toimialuetta on pääsääntöisesti Uusimaa, mutta etäkonsultaatiota hän voi tehdä maan laajuisesti.

Eniten pudotusta suurissa kaupungeissa

Uusien yritysten määrät putosivat kappalemääräisesti eniten Helsingissä (-239 kpl / -19%), Pirkanmaalla (-195 kpl / -30%) ja Espoossa (-126 kpl / -22%). Suhteellisesti eniten pudotusta oli Itä-Uudellamaalla (-37%) ja Pietarsaaren seudulla (-31%).

Kasvua oli suhteellisesti eniten Länsi-Uudellamaalla (34%), Vaikka-Suomessa (20%) ja Kotkan-Haminan seudulla (+14%).

Uusia asiakkaita Uusyrityskeskuksissa oli 11 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden 2020 aikana uusia asiakkaita oli henkilökohtaisessa yritysneuvonnassa yhteensä 12 039. Yli puolet neuvonnassa olleista asiakkaista päätyi perustamaan yrityksen.

Henkilökohtaisen neuvonnan tarve yritystä perustettaessa kasvoi koronavuoden aikana. Neuvontatapahtumia oli viime vuoden aikana 26 685. Tämä on 18 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Korona sai Jarno Sutisen palaamaan Prahasta ja ryhtymään yrittäjäksi

Graafinen suunnittelija Jarno Sutinen perusti toiminimen elokuussa 2020. Yrityksen perustamista edelsi muutto opiskelukaupungista Prahasta takaisin Suomeen koronatilanteen vuoksi.

Työnhaku alkoi heti kotiinpaluun jälkeen alkuvuodesta, mutta palkkatyöt olivat pandemiasta johtuen kiven alla. Sutinen oli aiemmin toiminut kevytyrittäjänä ja ehtinyt rekisteröidä toiminimen Tšekissä palkkatyön ohella.

Yrittäjyys oli siis tuttua ja vaikutti olevan nyt ratkaisu työtilanteeseen.

– Tsekkeihin verrattuna yrittäjyys Suomessa on tuntunut tiukalta. Mutta on se myös hyvällä tavalla opettavaista, ja omaa toimintaansa voi kehittää sitä mukaa, kun oppii lisää, Sutinen toteaa.

Hänen yrityksensä Sutidesign on mainonnan monitoimiyritys. Palvelutarjontaan kuuluu muun muassa videomateriaalien tuotantoa, brändäystä, painotuotteiden suunnittelua, somemainontaa ja digianalytiikkaa.

Korona aiheutti aluksi epävarmuutta yritystoimintaan, kun yrityksillä oli säästökuureja. Toisaalta Jarno Sutinen sai aika pian huomata, että asiakkaat siirtyivät tomerammin nettiin ja heräsivät huomaamaan digimainonnan hyödyt.

Lähde: Suomen Uusyrityskeskukset

toimitus(at)yrittajat.fi

Sanna Marinin hallitus on ryhtynyt selvittämään ja valmistelemaan toimenpiteitä, jotta yksityisen sektorin toimijoiden resurssit ja osaaminen voidaan valjastaa koronarokotusten toteuttamiseen. Tähän asti päättäjät ovat halunneet tuottaa rokotukset julkisen sektorin voimin.

Yksityinen sektori on esittänyt painokkaasti, että rokotusten toteuttamiseen valjastettaisiin kaikki yhteiskunnan resurssit niin julkinen kuin yksityinenkin. Rokottaminen on edennyt Suomessa hitaasti verrokkimaihin, kuten Tanskaan, verrattuna.

Käytännössä toimenpiteet tarkoittavat lainsäädäntömuutoksia. Hallituksen esitys sairausvakuutuslain väliaikaiseksi muuttamiseksi oli pikaisella lausuntokierroksella 29.1.-2.2.2021.

Lääkäripalveluyritykset ry:n toimitusjohtaja Ismo Partanen näkee ongelman Kelan kautta maksettavassa rokotuskorvausten tasossa.

– Hallitus on tehnyt periaatepäätöksen, että se korvaa rokotuksen hinnan kansalaisille sataprosenttisesti. Valmistelussa on edelleen kiistaa Kelan kautta maksettavasta rokotuksen korvaushinnasta eli käytännössä siitä, mitä periaatepäätöksen 100 prosenttia tarkoittaa. STM esittää lausunnolla olleessa lakiluonnoksessa rokotuskorvaukseksi 10 euroa, joka on vain puolet todellisesta hinnasta. Kilpailuttamalla saatu markkinahinta on keskiarvoltaan noin 20 euroa rokotus. STM:n ensimmäinen esitys oli 3 euroa per rokotus. Toissa viikolla ministeriön esitys oli 10 euroa, Partanen kertoo.

Eriarvoista kohtelua?

Kysymys rokotteiden korvaamisesta ja palvelun tuottamisesta on nostanut esiin kysymyksen myös eriarvoisuudesta. Jos rokotuskorvaus jää alihintaiseksi, eli alle 20 euron, työnantajat joutuvat maksajiksi, vaikka hallitus on tehnyt päätöksen 100 prosenttisesta korvauksesta ja luvannut hoitaa pandemiasta aiheutuvat kustannukset.

Partasen mielestä rokotusten toteuttajille, julkisen tai yksityisen sektorin palveluntuottajalle, voitaisiin maksaa 30-40 euroa rokotuspalvelun tuottamisesta, jos sillä varmistetaan nopea ja joustava rokotusten toteuttaminen.

– Mielestäni ei ole oikeudenmukaista, että osa kansalaisista rokotetaan kokonaan valtion kustannuksella ja osa siten, että työnantaja joutuu osallistumaan kustannuksiin. On myös hyvä muistaa, että julkisen sektorin henkilöstön rokotukset korvataan verovaroin ja kunnille korvataan valtion varoista kaikki koronasta aiheutuvat kustannukset.

Julkisen sektorin toimesta on tähän mennessä rokotettu noin 180 000 kansalaista. Partasen mukaan saadut kokemukset antavat hyvät edellytykset laskea yksittäisen rokotuksen kustannukset. Nyt on myös käytettävissä julkisen sektorin järjestämien tarjouskilpailujen tuloksia siitä, mitä rokotus oikeasti maksaa.

– Niiden mukaan rokotuksen todellinen hinta on hieman yli 20 euroa. Tämä 20 euroa täytyy siten kirjata hallituksen esitykseen sairausvakuutuslain muutoksesta, jos halutaan kohdella kansalaisia yhdenvertaisesti, Partanen sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Viisi vuotta sitten punkaharjulainen tilitoimistoyrittäjä Sari Naukkarinen myi yrityksensä ja päätti toteuttaa pitkäaikaisen haaveensa ja jatko-opiskella. Hän valmistui laskentatoimen merkonomiksi vuonna 1989, ja olisi halunnut jo silloin jatkaa opintoja, mutta äidin perustama tili- ja isännöitsijäpalveluita tarjoava perheyritys imaisi mukaansa.

Naukkarinen irtaantui perheyrityksestä vuona 2011, ja jatkoi yrittäjänä itsenäisesti.

– Vuonna 2015 työntekijäni ilmoitti jäävänsä eläkkeelle. Mietin mitä tekisin. Yritin ostaa tai vuokrata työvoimaa tutulta tilitoimistokollegalta, mutta hänellä ei ollut, mistä luopua. Hän ehdotti, että minä myisin oman toimintani hänelle, Naukkarinen kertaa tapahtumia.

Hän työskenteli hetken kollegan tilitoimiston riveissä, mutta sitten oli aika toteuttaa haave jatko-opinnoista. Vuonna 2017 hän aloitti kauppatieteen maisterin opinnot Joensuun yliopistossa.

– Gradu on tarkastuksessa ja viimeisiä korjauksia vaille valmis. Tavoitteena on saada sieltä paperit vielä tänä vuonna, Naukkarinen sanoo.

Ei yliopistotutkinnolla tilitoimistoyrittäjiksi tulla. Tutkinto tarjoaa teoriaa ja mielenkiintoista oppia, mutta Naukkarisen mukaan työ on käytännönläheisempää.

Hän kävi töissä myös tilintarkastusassistenttina isommassa yrityksessa EY:ssä sekä toimistopäällikkönä savonlinnalaisyrityksessä, mutta päätti palata lopulta tilitoimistoyrittäjäksi.

– Työ on asiakaslähtöistä. Osa tuo kuitit kenkälaatikossa, osa haluaa toimia täysin sähköisesti. Tilitoimistoketjuissa palvelu tuotetaan tasalaatuisesti huomioimatta pienempien asiakkaiden tarpeita. Yksinyrittäjänä ei tarvitse kysellä, saanko muuttaa palvelukonseptia, Naukkarinen toteaa.

Pyrähdyksestä akateemiseen maailmaan hän on iloinen. Unelma opintojen jatkamisesta toteutui lopulta.

– En jätä mitään kesken. Opintojen jatkaminen vain vei 30 vuotta. Uskon, että kaikella on tarkoitus. Tilaisuuksiin täytyy tarttua, kun sen aika on. Olen kiitollinen, että olen saanut kokea tämän ja oppia uutta vielä tässä iässä, vaikka se kuluttavaa ja rankkaa välillä onkin, 50-vuotias Naukkarinen sanoo.

Ennen yrityksensä myyntiä Naukkarinen oli Punkaharjun Yrittäjien paikallisyhdistyksen puheenjohtaja vuosina 2013–2016, Etelä-Savon Yrittäjien varapuheenjohtaja 2015–2017 ja Vero- ja rahoitusvaliokunnan jäsen 2015–2017.

Vieläkö järjestötoiminta kiinnostaa?

– Saa nähdä! Olen oppinut, ettei koskaan kannata sanoa ei koskaan, hän nauraa.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Yrittäjät.fin lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa 214 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kaupunki ilmoitti nostavansa hoivapalvelun palveluseteliasiakkaiden henkilömitoitusvaadetta noin 40 prosenttia – ja aikaa annettiin 3 viikkoa. Uusi vanhuspalvelulainsäädäntö antaa kaksi vuotta aikaa lisätä ammattihenkilöstöä.

Tilannetta vaikeuttaa se, että maata vaivaa krooninen hoitajapula.

Helsingin kaupunki ei ole tehnyt korotusta ikääntyneille myönnettyyn palveluseteliin kustannusten nousua vastaavasti. Nyt moni ikääntynyt asiakas ja yksityiset hoitokodit ovat joutuneet erittäin vaikeaan tilanteeseen: mitoituksen nosto lisää henkilöstökustannuksia noin 800–1000 euroa kuukaudessa asiakasta kohden, ja asiakkaan lisärahoitusosuus on jo nyt usein korkea.

– Asiakkaistamme osa on jo ilmoittanut joutuvansa etsimään muuta vaihtoehtoa, koska palvelusetelin arvo ei enää kata riittävästi kustannuksia, sanoo Yrittäjien sote-johtoryhmän puheenjohtaja Anne Kangas.

– Tämä merkitsee sitä, että joudumme informoimaan näiden asiakkaiden tilanteesta Helsingin kaupunkia ja kaupunki joutuu sijoittamaan nämä ikääntyneet omiin yksiköihinsä tai sellaisiin yksiköihin, jotka toimivat ostopalvelutuottajina ja joissa kaupungin maksama korvaus on suurempi, Kangas sanoo.

– Monessa tilanteessa asiakas siis saattaa joutua muuttamaan kodistaan toisaalle. Tämä on ikävää asiakkaiden kannalta ja myös kunnan kannalta. Seurauksena on myös kunnan kulujen nousu, sillä palveluseteli on ollut Helsingille se selkeästi edullisin vaihtoehto verrattuna ostopalveluun ja kaupungin omaan toimintaan, Kangas painottaa.

Yrittäjät: Helsingin korjattava päätöstään

Helsingin Yrittäjät vaatii, että kaupungin on korjattava yllättävää päätöstään, joka asettaa hoitokotien asiakkaita sekä palveluntuottajia vaikeaan tilanteeseen.

Lain mukaan asiakkaan maksaman palvelusetelin lisärahoitusosuuden pitää olla kohtuullinen. Palvelusetelin tulee olla aito vaihtoehto muiden järjestämistapojen rinnalla. Jatkossa näin ei ole, ellei Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta puutu tilanteeseen.

Lokakuussa 2020 uudistettu vanhuspalvelulaki edellyttää, että vanhuspalveluiden hoitajamitoitusta nostetaan vuoden 2021 alusta 0,50:stä 0,55:een, ja siitä asteittain vuoteen 2023 mennessä 0,7:ään.

Tähän muutokseen myös hoivapalveluita palvelusetelillä tarjoavat helsinkiläiset yritykset olivat varautuneet.

Henkilöstömitoituksen merkittävän noston vaatimuksen yhteydessä Helsingin kaupunki ilmoitti myös inkontinenssikustannusten (vaipat) siirrosta yrityksille ja niiden asiakkaille.

Kaupunki korjasi vaippapäätöstään myöhemmin hoivapalveluyrittäjien oikaisuvaatimuksen mukaisesti. Sen sijaan yllättävää päätöstä henkilöstömitoituksen merkittävästä nostosta kaupunki ei ole useista vaatimuksista huolimatta muuttanut.

Yle: Hoitajamitoitus vaihtelee kaupungin omissa palveluissa

Helsinki edellyttää päätöstensä mukaan ostopalvelujen tuottajilta yhtä suurta hoitajamitoitusta kuin vastaavassa omassa palvelussa. Myös muiden laatuvaatimusten kaupunki kertoo olevan samoja omalle ja ostopalvelulle. Vanhuspalvelulain mukaan vuoden 2021 alusta ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista tarjoavissa yksiköissä hoitajamitoituksen tulee olla 0,55.

Ylen 10. helmikuuta julkistaman selvityksen mukaan Helsingin kaupungin omien hoivayksiköiden hoitajamitoitukset ovat kuitenkin vaihtelevia. Osassa yksiköitä ne alittavat jopa lain aiemmat 0,5 hoitajan minimivaatimukset.

Yrittäjät pitävät kaupungin toimintaa pöyristyttävänä

Palveluntuottajat ovat tehneet sosiaali- ja terveyslautakunnalle useita oikaisuvaatimuksia, ja vaatineet muutosta kohtuuttomiin päätöksiin. Toistaiseksi kaupungin vastauksena on ollut, että jos palvelutuottaja ei korotuksia hyväksy, niin palvelun tarjoamisen voi lopettaa.

Hoivapalveluyritykset ovat tarjonneet palvelusetelipalveluita jo vuosia. Yrittäjät pitävätkin kaupungin toimintaa asiassa pöyristyttävänä.

Helsingin Yrittäjät pitää kaupungin toimintaa asiassa monilta osin erikoisena ja huomauttaa, että kaupungin tulee päätöksenteossaan kohdella sote-palvelujen tuottamistapoja sekä kuntalaisia ja palveluntuottajia yhdenvertaisesti keskenään.

”Palvelusetelin arvoa pitää nostaa”

– Kaupungin pitää ottaa nyt hoivapalveluyrittäjien ja vanhusasiakkaiden huoli tosissaan ja käsitellä asia kokonaisuutena uudelleen. Joko palvelusetelin arvoa tulee nostaa 0,7 hoitajamitoitusvaateen ja muiden reunaehtojen kustannuksia vastaavaksi tai muuttaa henkilöstömitoitusvaade portaittain nousevaksi vanhuspalvelulain mukaisesti, vaatii Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala.  

Helsingin Yrittäjät pitää myös tärkeänä, että kaupunki ottaa kaikissa päätöksissään yritysvaikutusten arvioinnin käyttöön. Erityisesti isoista muutoksista tulee käydä ajoissa ja aitoa vuoropuhelua yrittäjien kanssa.

toimitus(at)yrittajat.fi

Vaikka koronakriisi jatkuu, pienten ja keskisuurten yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat kohtalaisen luottavaiset. Tämä selviää tuoreesta Pk-yritysbarometrista. 

Noin 40 prosentilla pk-yrityksistä suhdannetilanne on heikompi kuin vuosi sitten, mutta synkän viime vuoden syksyn jälkeen on havaittavissa pientä piristystä. Tilanne on barometrin mukaan silti edelleen heikko kaikilla päätoimialoilla.

Tulosten perusteella 26 prosenttia vastaajista arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 23 prosenttia arvioin niiden heikkenevän. Vaikeinta on palveluissa ja teollisuudessa, joissa lähes puolella yrityksistä tilanne on heikompi kuin vuotta aiemmin. Lievästi muita päätoimialoja parempi tilanne on kaupassa, jossa joka neljäs yritys sanoo nykytilanteen olevan vuodentakaista parempi.

Korona toi potkua sisustusalalle

Vuonna 2012 perustettu Domdom Oy oli alun perin verkkokauppa, mutta yrittäjäsiskokset avasivat pian myös fyysisen liikkeen Tampereen keskustaan. Kaksi vuotta sitten se suljettiin.

– Myymälä sitoi niin paljon, että meillä ei ollut mahdollisuuksia pyörittää ja kehittää verkkokauppaa, joka oli potentiaalisempi myyntikanava. Työajat olivat hankalia lapsiperheen arjen kannalta. Toisaalta samaan aikaan alkoi Tampereen raitiovaunutyömaa ja tuli sellaista viestiä, että keskusta hiljenee, Pirita Alenius kertoo.

Päätös sulkemisesta osoittautui hyväksi. Verkkokauppa on kasvanut vuosittain ja korona-arki on piristänyt myyntiä entisestään.

Alenius pyörittää yritystä yhdessä siskonsa Mirkka Haapalan kanssa. Domdom keskittyy keskihintaisiin pohjoismaisiin sisustustuotteisiin. Kasvun taustalla on yrittäjien mukaan ennen kaikkea kova työnteko. Edellisten kahden vuoden aikana verkkokaupan kasvu on ollut 360 prosenttia.

– Toki yleinen sisustustrendi on myös vaikuttanut, samoin korona. Tekemisemme on muuttunut hurjasti verrattuna siihen aikaan, jolloin meillä oli myymälä. Siihen aikaan verkkokauppa oli lähinnä netissä oleva näyteikkuna ja pakollinen paha, Alenius sanoo.

Kun kaikki tekeminen suunnattiin verkkokaupan kehittämisen, yrityksen valikoima laajeni, varasto kasvoi ja markkinointiin käytetty budjetti kasvoi.

Toistaiseksi sisarukset ovat pärjänneet ilman palkattua työvoimaa.

– Olemme ulkoistaneet joitakin palveluita kuten verkkokaupan teknistä ylläpitoa sekä osittain myös markkinointia ja verkkoanalytiikkaa. Suurin osa markkinoinnista hoidetaan itse.

Aleniuksen tausta on it-alalla, josta hän “loikkasi” yrittäjäksi. Sisustaminen oli sitä ennen vain rakas harrastus. Mirkka Haapala oli aikaisemmassa elämässään töissä sosionomin koulutuksella.

Neljännes suunnittelee sopeutustoimia

Vaikea taloustilanne heijastuu Pk-barometrin mukaan edelleen yritysten sopeuttamistarpeeseen. Nyt neljännes yrityksistä suunnittelee sopeuttamistoimia. Tarve on kasvanut vuoden takaisesta noin kymmenen prosenttiyksikköä.

– Tämä on erittäin hyvä uutinen, vaikka muutos onkin pieni. Yrittäjät tekevät kaikkensa säilyttääkseen työpaikat, pääekonomisti Mika Kuismanen Suomen Yrittäjistä sanoo.

– Koronakriisin varjoon ei saa kuitenkaan jäädä se vakava työmarkkinoidemme rakenteellinen ongelma, että osaavan työvoiman saatavuusongelma, erityisesti rakentamisen ja teollisuuden toimialoilla, ei ole kadonnut.

Yli puolet pk-yrityksistä on valmistautunut aikaan pandemian jälkeen. Kyselyn tulosten mukaan 37 prosenttia on kehittänyt uusia tuotteita ja palveluita. Toimintatapojaan on muokannut lähes kolmannes yrityksistä. Myös digitalisoituminen on ottanut suuren loikan eteenpäin.

Matkatoimisto odottaa kesää

Lahdessa sijaitseva matkatoimisto Matkapalvelu Liisa Hietala Oy on yhden naisen yritys, joka on sinnitellyt vaikeassa tilanteessa jo vuoden päivät. Matkatoimistoala on yksi pahimmin koronasta kärsineistä toimialoista.

Hietalan puoliso Timo Pekki on yrityksen ainoa työntekijä. Hän toimii matkoilla bussinkuljettajana. Yrittäjä itse on jokaisella matkalla matkanjohtajana.

Toimisto järjestää lähinnä bussimatkoja, jotka suuntautuvat Suomeen ja sen lähialueille. Yksittäisiä matkoja on tehty myös Eurooppaan.

– Aloitin alalla 15 vuotta sitten, silloin kohderyhmänä olivat eläkeläiset. Sillä linjalla ollaan jatkettu, Liisa Hietala kertoo.

Korona-aikana yritys on järjestänyt muutaman päiväretken, joilla on noudatettu tarkkaa ohjeistusta.

– Otimme bussiin vain puolet normaalista, bussin ulkopuolella annettiin käsidesiä, suojakäsineet ja kasvomaskit. Bussiin mentiin tietyssä järjestyksessä, Hietala luettelee.

Hän uskoo, että jatkossakin vastuullisuus tulee korostumaan matkatoimistoalalla. Hinnan sijasta asiakkaat saattavat valita matkansa järjestelyjen perusteella.

– Luotan siihen, että alan pienet yritykset tulevat pärjäämään, koska ne pystyvät järjestämään pienten ryhmien matkoja ja voivat operoida lyhyellä varoitusajalla. Ennen varaukset tehtiin puoli vuotta etukäteen, nyt paljon lähempänä matkaa. Lähi- ja luontomatkat ja hyvinvointi korostuvat jatkossa.

Yrittäjä on huomannut, että asiakkaiden keskuudessa  vallitsee patoutunut tarve matkustaa ja päästä kulttuurin pariin. Vaikka korona-aika on ollut taloudellisesti haastavaa, Hietala uskoo parempaan jo tulevana kesänä.

– Tuloja ei ole ollut. Olemme saaneet muutaman tonnin tukea. On pitänyt karsia menoja kaikesta, mistä on pystytty. Olemme pärjänneet, koska meillä ei ole ulkopuolisia lainoja eikä liiemmin kuluja. Paljon on suunniteltu jo ensi kesälle. Olen huomannut, että matkojen ei tarvitse nyt olla kovin kummallisia, niitä voi järjestää helpostikin.

Valoa tunnelin päässä

Poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta yritysten odotukset henkilökunnan määrän kehityksestä ovat kääntyneet barometrin mukaan lievästi positiivisiksi.

Pk-yritykset arvioivat vähentävänsä investointejaan merkittävästi lähiaikoina. Kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointejaan vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joissa investoinnit lisääntyvät.

–  Nyt on oikea hetki hyödyntää pk-yritysten innovaatioherkkyys ja tukea niitä kestävään kasvuun ja parempaan kilpailukykyyn, Mika Kuismanen sanoo.

Investointiaikeiden heikkous herättää huolta

Pk-barometri kertoo myös, että suomalaisten pk-yrityksen investointiaikeet seuraaville 12 kuukaudelle ovat huolestuttavan heikot huolimatta parantuneista suhdanne- ja kasvuodotuksista.

Kaikilla päätoimialoilla on barometrin mukaan enemmän investointejaan vähentäviä kuin lisääviä yrityksiä. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta investointiodotukset ovat olleet negatiiviset finanssikriisin jälkeen.

– Eräät poliitikot ovat halukkaita edelleen kiristämään voitonjaon verotusta. Se on investointien, talouskasvun, työllisyyden ja julkisen talouden kannalta järjetön ehdotus, Kuismanen sanoo.

– Jos yrittäjä- ja investointiriskiä nostetaan veroja korottamalla, se laskee investointihalukkuutta, vaimentaa talouskasvua ja sitä kautta alentaa verotuloja.

Taloustutkimus Oy toteutti kevään 2021 Pk-yritysbarometrin internet- ja puhelinkyselynä joulukuussa 2020 ja tammikuussa 2021. Työ- ja elinkeinoministeriön, Suomen Yrittäjien ja Finnveran tilaamaan kyselyyn vastasi 5 553 suomalaisen pk-yrityksen edustajaa.

Kuva: DomDom Oy / Liisa Hietalan albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Suutareiden toimiala on sekä perinteinen käsityöläisammatti että vastuullisuustrendin ytimessä. Koronakriisi on nostanut ammatinharjoittajien palveluiden tarvetta, kun urheilu- ja ulkoiluvarusteita sekä viimein varastosta löydettyjä aarteita on tuotu korjattaviksi. Samalla etätöihin jääneet kuluttajat ovat vähemmän liikkeellä, eikä juhlakenkiä korjauteta, kun ei ole tilaisuuksia, missä niitä käyttää.

Oheistarvikemyynti on ollut välttämätöntä hengissä pysymiseksi.

– Moni suutari on kuullut asiakkailta, että he haluavat tukea paikallista pienyrittäjää, mikä on ollut koskettavaa, Suutariliikkeiden liiton puheenjohtaja Kimmo Soininen sanoo.

Suutareiden rivit ovat kuitenkin harventuneet. Soinisen arvion mukaan Suomessa on noin 300 suutaria, eikä uusia tule alalta poistuvien tilalle.

– Useampi vanha tekijä on ylipäätään jäänyt riveistä pois viime vuosina. Uusia tekijöitä tulee alalle vähän, vaikka hyvää koulutustakin on tarjolla Kankaanpäässä, Sataedun koulutuskeskuksessa. Verstaan pystyttäminen maksaa noin 50 000 euroa varustuksesta riippuen, Soininen kertoo.

Suutariliikkeiden liitto pyrkii virkistämään toimintaansa. Liitossa on nyt Soinisen mukaan 17 jäsentä, ja koko toiminta on ollut vaakalaudalla. Kun kukin yrittäjä toimii itsenäisesti, yhteiseen tekemiseen, kampanjointiin tai alan tunnetuksi tekemiseen ei tahdo jäädä aikaa.

– Joitain ideoita on, mutta neuvoja otetaan vastaan, miten toimintaa voisi elävöittää. Nyt on hyvä aika näyttää, miksi käsityöläisyydellä on paikkansa, miksi meitä tarvitaan. Olemmeko jämähtäneitä johonkin jo menneeseen vai osaammeko muuntua tähän päivään ja tehdä arkisista ongelmista värikkäämpää arkea, Soininen sanoo siteeraten kollegansa mietteitä.

Vastuullisuustrendin ytimessä

Suutareiden palveluista on monilla selkeä käsitys, mutta harva tietää, mitä kaikkea suutari voi vanhalle kengälle tai laukulle tehdä ennen kuin sen käyttöikä on tullut tiensä päähän.

– Usein asiakas ei tunnu tietävän, että kenkiä voi esimerkiksi venyttää ja vetoketjuja korjata monella tavalla ennen kuin se täytyy vaihtaa, Soininen kertoo.

Suutaripalvelut elävät kuluttajakäyttäytymisen mukaan. Esimerkiksi halpatuontikenkien lisääntyminen on vähentänyt työmäärää ja hämärtänyt käsitystä siitä, mitä laadukkaan tuotteen pitää maksaa. Halpatuontituotteita ei myöskään korjauteta yhtä herkästi, sillä asiakas vertaa korjauksen hintaa uutena ostetun hintaan.

– Joskus jopa alennusmyynnistä ostetut laadukkaatkin tuotteet jäävät siksi usein korjaamatta.

Samaan aikaan suutarit ovat vastuullisuustrendin ytimessä. Se näkyy jo nuorten tiedostavien kuluttajien käyttäytymisessä. Erityisesti nuoret miehet ovat alkaneet satsata laadukkaisiin nahkakenkiin.

– Kalliita nahkaisia merkkikenkiä tuodaan pohjattaviksi, korjattaviksi ja muutettaviksi usein myös suoraan kirppareilta ja vaikka mummolan vintiltä, Soininen sanoo.

Uudet, kuten vegaaniset nahkaa korvaavat, materiaalit näkyvät asiakastöissä jo jonkun verran. Suutarit odottavat mielenkiinnolla, miten uudet materiaalit kehittyvät vai käykö, kuten sotien jälkeen, jolloin materiaalit eivät kestäneet korjausta hyvin ja kertakäyttökulutus kasvoi.

Suutarille väsähtäneen kengän herättäminen henkiin on palkitsevaa.

– Kyllä se hyvältä tuntuu, kun saa vanhat kengät kuntoon. Hyvää nahkakenkää nikkaroi mielellään vaikka tuntikausia, Soininen toteaa.

Suutari venyy nahkatöistä keittiöpsykologiksi

Kaikkiaan suutareiden toimiala on muuttunut monipuolisemmaksi, suutarit ovat erikoisliikkeitä kukin omalla tyylillään. Palvelutarjooma on muuttunut osittain asiakkaiden tarpeiden takia, osaksi kilpailutilanteen ajamina. Moni suutari valmistaa avaimia, teroittaa luistimia, veitsiä ja saksia tai tekee kilpikaiverruksia sekä muita nahkatöitä, kuten laukkuja, lompakoita tai vöitä.

Kengissä ja laukuissa myös materiaalien kirjo on laajentunut nahasta kumiin, muoviin ja niiden vaatimiin liimoihin.

– Suutareiden oletetaan olevan tietoisia todella monelta alalta. Tämä on väkisinkin laajentanut osaamista. Varsinaisten ammattiin liittyvien asioiden lisäksi kivijalkasuutarit palvelevat myös esimerkiksi epävirallisina matkaoppaina, keittiöpsykologeina ja päihdetyöntekijöinä.

Soinisen mukaan moni suutari on ryhtynyt avainvalmistajaksi, kun belgialaislähtöinen Mister Minit -pikasuutariketju tuli Suomeen 1962 ja loi pian sen jälkeen avainpalvelun markkinoille.

– Piti lähteä mukaan kisaan. Nykyään se on iso osa työtä ja liikevaihtoa.

Taustatietoa ja näkemyksiä juttuun ovat antaneet Kimmo Soinisen lisäksi myös suutarit Mikko Saarinen, Jens Haukanvuori, Pietu Väyrynen ja Pekka Jokinen Helsingistä, Kirsti Punkari Seinäjoelta, Sanna Repo Tampereelta, Vesa Säynäjoki Hämeenlinnasta, Harri Jokela Kuopiosta ja Petri Jantunen Keravalta.

Suutareiden vinkit kenkäostoksille

- Tarkista merkintä, että päällinen sekä vuori ovat nahkaa. Kun vuori kuluu puhki, pinta alkaa kärsiä. Nahkavuori kestää sukan hinkkaamisen tuottavaa kitkaa paremmin kuin kangas.

- Kun korollista kenkää painaa tasaista pintaa vasten, kenkä ei keinu. Koron tai päkiän alle ei siis jää ilmaa, vaan kenkä istuu tasaisesti. Suutari voi tosin tämän käyntivirheen korjata ja se kannattaakin korjauttaa, koska korko irtoaa tällaisesta kengästä helposti.

- On hyvä myös tarkistaa päällinen, liimaukset, ompeleet, pohjan kiertojäykkyys ja ainakin, että kantakovike eli kappi on tukeva.

- Kenkiä olisi hyvä sovittaa molempiin jalkoihin, ja aina pohjallisen kanssa, varsinkin jos on aamupäivästä ostoksilla, ettei tule ostettua liian pieniä kenkiä. Pohjallisten käyttö on muutenkin suositeltavaa, sillä ne säästävät kenkää.

- Kenkiä olisi hyvä olla kahdet niin talveen kuin kesään, jotta toinen pari voi olla suutarissa tai välillä levähtää ja kuivua.  Tässä lepolestit myös suositeltavia!

- Keveytensä takia esimerkiksi vaelluskengissä suosittu polyuretaanipohja ei ole liimattavissa, jos se murenee. Silloin pohja on uusittava kokonaan. Kumipohja on painavampi, mutta korjattavissa.

- Eri väriset ja erilaiset materiaalit ja tikit samassa jalkineessa vaativat plankkaajalta huolellisuutta enemmän.

Kuva: Getty Images

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan yksinyrittäjätuen toinen kierros sisältää ”elementtejä kustannustuesta”.

– Tällä hetkellä siihen on leivottu sisään elementtejä kustannustuesta. Tietysti isoin poikkeus on se, että [haku] tulee Valtiokonttorin kautta, eikä valtion ja kaupunkien kautta.

Lintilän mukaan tavoitteena on saada kustannustuki III lausuntokierrokselle jo tänään.

– Sen yhteyteen kuuluu myös yksinyrittäjätuki, josta tulee toinen kierros.

Nämä uutiset koronatukitoimien etenemisestä tuovat pientä helpotusta niille yrittäjille, jotka ovat kärsineet tilanteesta pahoin.

Ministeri Lintilä nostaa esiin sen, että Suomi on perinteisesti ottanut iskuja talouteensa jälkisyklisesti. Näin kävi esimerkiksi finanssikriisin aikaan.

– On mahdollista, että tässäkin käy niin. Senkin takia tulemme jatkamaan tukitoimia, aloitamme kustannustuki IV:n valmistelun. Nämä ovat toimia, joilla pystytään auttamaan yrityksiä pahimman yli. Tämä on yrityksille vaikea tilanne, ennakoitavuus on erittäin vaikeaa.

Rokotuskattavuus tuo aikanaan helpotusta yritysten tilanteeseen.

Lintilä: Matkailualalle pitää pystyä luomaan tiekartta – Tapahtuma-ala odottaa tietoa

Noin 40 prosentilla pk-yrityksistä suhdannetilanne on heikompi kuin vuosi sitten tähän aikaan, mutta syksystä ovat pk-yritysten odotukset piristyneet.

– On rohkaisevaa, että kyselyyn vastanneiden pk-yritysten odotukset liikevaihdon kehityksestä ovat kääntyneet viime syksystä positiivisempaan suuntaan, sanoo julkistustilaisuudessa puhunut elinkeinoministeri Mika Lintilä.

– Meillä tulee olemaan restartin seuraava haaste: katse pitää pitää pallossa ja toisaalta katse pitää nostaa ylös. Yritysten pitää käyttää tämä aika yrityksen kehittämiseen, niin että sitten kun päästään uuteen normaaliin, yritys on mahdollisimman hyvässä kunnossa.

Hän mainitsi olevansa erityisen huolissaan matkailu- ja ravintola-alasta.

– Ravintola-alan jatkuvat rajoitukset ja matkailualalla näkymän rakentaminen on vaikeaa.

Eilen illalla hallituksen neuvottelussa käytiin keskustelua, että meidän pitää saada luotua kuva siitä, millä tiekartalla voidaan mennä eteenpäin, ja millä edellytyksillä. Tämä sai hallitukselta kannatusta.

Esimerkiksi Norjassa on matkailualalle suunnitteilla tuki, ja Ruotsissa lainapaketti.

Viime päivinä tapahtuma-ala on ollut erityisesti esillä, sillä kesän tapahtumien osalta päätöksiä pitää tehdä aivan lähiviikkoina. Ministeri Lintilä kertoi sunnuntaina 14.2, että alalle voitaisiin miettiä niin sanottua tapahtumatakuuta kesää varten. Takuu toimisi niin, että mikäli tapahtumia joudutaan perumaan koronarajoitusten takia, tappioita voitaisiin korvata.

Tapahtuma-alan liikevaihto on Tapahtumateollisuus ry:n arvion mukaan reilut kaksi miljardia vuodessa.

Ministeri vahvisti, että tapahtuma-alalle kaavaillun valtion takuun valmistelu otetaan käyttöön. Hän mainitsi aikataulusta, että ns. tapahtumatakuu voisi tulla samoihin aikoihin kuin kustannustuki IV.

Esitetty yrittäjien verotuksen kiristämistä, Lintilä torppasi puheet: ”Ne ovat vasemmiston puheita, ei koko hallituksen”

Pk-yritykset arvioivat vähentävänsä investointejaan merkittävästi lähiaikoina. Kaikilla päätoimialoilla on barometrin mukaan enemmän investointejaan vähentäviä kuin lisääviä yrityksiä. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta investointiodotukset ovat olleet negatiiviset finanssikriisin jälkeen.

– Jos yrittäjä- ja investointiriskiä nostetaan veroja korottamalla, se laskee investointihalukkuutta, vaimentaa talouskasvua ja sitä kautta alentaa verotuloja, Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen toteaa.

Vasemmistoliitto esitti hiljattain listaamattomien yritysten osinkoverotuksen kiristämistä. Puolueen varapuheenjohtaja, opetusministeri Jussi Saramon mukaan verojärjestelmä ei kannusta yrityksiä investoimaan.

Miten näette ministeri Mika Lintilä, että vasemmiston puheet yrittäjien verotuksen kiristämisestä vaikuttavat yrittäjien investointihaluihin? Keskusta sanoi aikanaan kynnyskysymykseen sen, ettei yritysten ja yrittäjien verotusta kiristetä.

– Ne ovat vasemmiston puheita, ei pidä kipata hallituksen päälle yksittäisen puolueen puheita, ja tässä on vissi ero.

Pk-yritysbarometrin mukaan tulevan vuoden rahoitussuunnitelmissa yritykset mainitsivat käyttökohteeksi investoinnit ennen käyttöpääomaa. Yrityksistä, jotka aikovat ottaa ulkoista rahoitusta seuraavien 12 kuukauden aikana, 44 prosenttia aikoo hakea rahoitusta kone-, laite- ja rakennusinvestointeihin.

Taloustutkimus Oy toteutti kevään 2021 Pk-yritysbarometrin joulukuussa 2020 ja tammikuussa 2021. Työ- ja elinkeinoministeriön, Suomen Yrittäjien ja Finnveran tilaamaan kyselyyn vastasi noin 5 550 suomalaisen pk-yrityksen edustajaa.

Lue tästä siitä, miten pk-yrityksissä arvioidaan lähiajan suhdanteiden kehittyvän, kun koronakriisi sekä terveysturvallisuuteen tähtäävät viranomaisrajoitukset ja -suositukset yhä muovaavat markkinatilannetta.

Tutustu kevään 2021 Pk-yritysbarometriin. 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Nokia 3650 oli aikanaan tavallisuudesta poikkeavalla tavalla muotoiltu älypuhelinmalli, jonka näppäimistö oli käännetty ympyrän muotoon. Puhelimen ilmestyttyä se herätti kritiikkiä käytettävyydestään, mutta moni käyttäjä myös piti puhelimesta.

Nokia-puhelimia nykyään valmistava HMD Global on viimeaikaisten vahvojen huhujen mukaan tuomassa kyseisen puhelinmallin retroversiota myyntiin. Aikaisemmin HMD on tuonut markkinoille uudet versiot muun muassa "banaanipuhelimena" tunnetusta 8110:sta sekä 3310:sta.

8650-malli esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 2003. Sen käyttöjärjestelmänä oli Symbian Series 60. Puhelimesta tuli kohtalaisen suosittu lähinnä nuoremman käyttäjäjoukon keskuudessa. Tekstiviestien kultakaudella moni koki kuitenkin pyöreän näppäimistön käytön hankalaksi. Osittain käyttäjien palautteen perusteella Nokia toi markkinoille myös perinteisellä numeronäppäimistöllä varustetun mallin (3660).

Uudesta 3650-mallista kertovat lukuisat teknologiajulkaisut maailmalla. Vahvistusta lanseeraukselle ei ole vielä saatu, mutta lähteet odottavat sitä lähiaikoina.

Tähän mennessä kaikki Nokia Originals -retropuhelinten uudet mallit ovat sijoittuneet niin sanottujen peruspuhelinten mallistoon. Ne eivät ole varsinaisia älypuhelimia, sillä toiminnallisuuksia omn karsittu.

Kuva: Nokia

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät, työ- ja elinkeinoministeriö ja Finnvera seuraavat pk-yritysten suhdanneodotuksia puolen vuoden välein Pk-yritysbarometrilla. Kokonaiskuvassa 26 prosenttia pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 23 prosenttia arvioi niiden heikkenevän.

Tuoreiden tulosten mukaan pääkaupunkiseudun yrittäjät suhtautuvat tulevaan valoisimmin. Kyselyssä pääkaupunkiseutu tarkoittaa Espoota, Vantaata ja Kauniaista. Helsinkiä seurataan erikseen. 

Toiseksi korkeimman saldoluvun saa Keski-Pohjanmaa ja kolmanneksi nousevat Helsinki ja Pirkanmaa.  Synkimmin tulevaan suhtautuvat yrittäjät Etelä-Pohjanmaalla, jossa saldoluku painuu miinus kymmeneen. Koko maassa odotukset kuitenkin nousivat koronasyksyn 2020 Pk-yritysbarometrista.

Puolet pääkaupunkiseudun yrityksistä on kasvuhakuisia – Reilu viidennes joutuu sopeuttamaan

– Koronan aikana kyykättiin aika syvällä pääkaupunkiseudulla, mutta nyt näkymät ovat positiiviset. On hienoa, että uskoa riittää, toteaa Pääkaupunkiseudun Yrittäjien puheenjohtaja Esa Niinivaara.

22 prosenttia pääkaupunkiseudun pk-yrityksistä kokee tarvetta sopeuttaa toimintaansa, kun koko maassa näin kokee 25 prosenttia. Sopeuttamista suunnittelevilla yrityksillä tärkeimmiksi keinoiksi nousevat lomautukset (47) ja työaikajärjestelyt (42). Lähes kolmannes suunnittelee keskittymistä yrityksen ydinsektorille.

– Meillä tehtiin keväällä kokonaisuutena sopeuttamistoimia aika vähän, jos katsotaan lomautusten määriä, mutta työaikajärjestelyjä on maakunnassa tehty.

Puolet pääkaupunkiseudun yrityksistä on kasvuhakuisia. Pääkaupunkiseudun yrityksistä reilu kolmannes harrastaa vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla, kun taas koko maassa vajaa neljännes vie ulkomaille.

– Meillä on enemmän palvelutoimintaa, sitäkin kautta uskotaan, että korona väistyy melko pian. Ja sitten päästään pyörittämään normaalia liiketoimintaa. Meillä on kansainvälisempiä yrityksiä kuin keskimäärin koko maassa, Esa Niinivaara jatkaa.

Osaavan työvoiman saatavuus on pk-yritysbarometrin mukaan haaste pääkaupunkiseudulla, kuten monella muulla alueellakin. Yli puolet vastaajista arvioi, että osaavan työvoiman saatavuus on jossain määrin kasvun este. Vastaajilta kysyttiin, onko osaavan työvoiman saatavuus merkittävä kasvun este (15 prosenttia), rajoittaa jonkin verran (37) tai on riittävästi työvoimaa.  

– Osaavan työvoiman saatavuus on jo pitkään ollut haaste pääkaupunkiseudulla. Työvoimaa on markkinoilla, mutta ei sellaista työvoimaa, joita saataisiin työpaikoille.

Hieman koko maan keskivertoa (36 prosenttia) enemmän aikoo palkata lisää työvoimaa vuoden sisällä (39 prosenttia).

Yritykset valmistautuvat koronan jälkeiseen tilanteeseen muun muassa panostamalla uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen, muuttamalla toimintatapoja ja uusien liiketoimintamalien kehittäminen digitalisoimalla.

Taxi Esa Niinivaara ja Niinivaaran omistama Vantaan Autolaite työllistävät kuusi henkilöä yrittäjän lisäksi.

– Omassa liiketoiminnassani korona on näkynyt vahvasti. Pääkaupunkiseudulla lentoliikenteen vähäisyys heijastuu koko alueen palvelusektoriin ja juurikin takseihin. Erityisesti Vantaalla ratkaisevaa on lentoliikenteen määrä. Ennusteet ovat jo menneet uusiksi. Ehkä kolmen neljän vuoden kuluttua ollaan vuoden 2019 tasolla.

Etelä-Pohjanmaan synkkien näkymien taustalla vaikuttaa osaltaan turpeen veronkorotus – Kannattavuus- ja liikevaihto-odotukset parantuneet syksystä

Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä on maan synkimmät näkymät. Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Anne Niemi huomauttaa kuitenkin, että saldoluvun takana 18 prosenttia uskoo tilanteen paranevan ja 54 prosenttia uskoo sen pysyvän ennallaan.

– Yleinen suhdanneodotus on herkkä mittari, johon vaikuttavat monet eri asiat. Esimerkiksi turpeen verotukseen tehdyt korotukset ja lattiahintajärjestelmämuutokset vaikuttavat eniten juuri Etelä-Pohjanmaalla. Se heijastuu huolena yleisistä yrittämisen edellytyksistä.

Henkilökunnan määrän uskotaan laskevan lähialueita enemmän Etelä-Pohjanmaalla. Yleisistä henkilökunnan muutosodotuksista poiketen irtisanomisia sopeuttamiskeinona aikoi käyttää reilut 10 prosenttia vastaajista.

– Tulkitsen tuloksia niin, että meillä halutaan pitää työvoimasta kiinni, eikä haluta mennä irtisanomisiin. Koronan takia lomautuksia on jouduttu käyttämään enemmän kuin koko maassa, mutta irtisanomisia on ollut vähemmän kuin koko Suomessa. Alueen työllisyysluvut ovatkin Manner-Suomen parhaat.

Yritykset myös ilmoittavat Pk-yritysbarometrin mukaan panostavansa henkilöstön osaamisen kehittämiseen.

– Kevään barometrissa käyrien suunta on kääntynyt myönteiseksi muun muassa kannattavuus-, ja liikevaihto-odotusten sekä myös kasvuhakuisuuden osalta.

Eteläpohjalaisista pk-yrityksistä 16 prosenttia vie ulkomaille. Vientiä harjoittavista yrityksistä suorassa tavaroiden viennissä on mukana 60 prosenttia ja palveluiden viennissä 19 prosenttia.

Anne Niemi on toiminut sukunsa omistamassa yrityksessä jo vuodesta 1995 ensin peruna-alalla ja elintarviketeollisuudessa sekä sittemmin metalliteollisuuden ja pääomasijoituksen parissa. Lisäksi viime vuonna hän perusti tyttärensä kanssa vaatetusalalla toimivan Idanne Oy:n.

Niemen metalliyrityksen näkymät olivat aika hyvät vielä syyskesällä.

– Tällä hetkellä metallipuolella tilauskirjat ovat ohuemmat. Olemme päässeet Varax Productsin osalta pikkuhiljaa normaaliin, hetken aikaa osa työntekijöistä oli lomautettuna.

Niemi on koronasta huolimatta positiivisin mielin. Hän on ollut yrittäjänä jo 1990-luvun lamassa.

– Kaikista näistä mennään läpi. Se vaatii uusiutumista, ei se sen kummempaa ole.

– Näkymiä vuoden päähän on vaikea lähteä ennustamaan. Jos investoinnit lähtevät liikkeelle, niin lähtee moni muukin. Mitä nopeammin saamme rokotukset käyntiin, se helpottaa tilannetta.

Varsinais-Suomessa odotuksissa pientä toiveikkuutta

Varsinaisuomalaisten yrittäjien talousodotuksissa on Pk-yritysbarometrin mukaan pientä toiveikkuutta, mutta tulevaisuuden epävarmuus heijastuu muun muassa haluttomuutena investoida. Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter kertoo maakunnasta kuultuja hyviä investointi- ja yritysuutisia.

– Naantalin Nesteen jalostamotoiminta on päättymässä, mutta Naantali on ryhtynyt toimiin, ja kaupunkiin on saatu myönteisiäkin investointiuutisia.

Maakunnalle tärkeässä telakkateollisuudessa ei vielä olla nähty konkursseja eikä laivatilauksia ole peruttu.

– Meidänkin maakuntamme viesti on se, että Suomen pitäisi laittaa kaikki peliin, ja laittaa rokotuksiin vauhtia pienenä maana, sikäli mikäli rokotteita on saatavissa. Nyt pitää laittaa oma maa valmiuteen, että pystytään ottamaan sitten ulkomaiden asiakkaita vastaan, kun tilanne sen sallii.

Tuoreimpaan barometriin vastasi yli 5500 yritystä eri puolita Suomea. Pk-yritysbarometrissa tarkastellaan kahdesti vuodessa pk-yritysten suhdanneodotuksia ja kehitystä, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä sekä investointeja ja rahoitustilannetta.

Tutustu kevään 2021 Pk-yritysbarometriin. 

Anne Niemen kuva: Tero Takalo-Eskola

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi