Kaupallinen yhteistyö: Asiakastieto

Suomessa on hieman laskentatavasta riippuen noin 700 000 toimivaa yritystä, ja uusia perustetaan vuosittain noin 70 000. Fakta on, että kaikki ne eivät ole potentiaalisia B2B-asiakkaita. Kuinka myynti ja markkinointi onnistutaan kohdistamaan kaikkein potentiaalisimmille yritysasiakkaille?

Varsinkin vaikeina aikoina resurssien kohdentaminen oikein on elintärkeää.

– Hyvinä aikoina kaikki rummuttavat ja joukosta on vaikea erottua. Huonoina aikoina otetaan markkinaosuuksia. Silloin monet laittavat pään pensaaseen, mutta rohkeat markkinoivat vähintään samalla teholla kuin aiemmin, sanoo kehitysjohtaja Pasi Kokkonen Asiakastiedosta. Oma asiakasrekisteri on syytä pitää kunnossa ja ajan tasalla: oikeat tiedot ovat yrityksen arvokkainta pääomaa. 

– Toiminta ei ole tehokasta, jos laskut eivät mene perille tai myyjät kontaktoivat vääriä henkilöitä ja ajavat vääriin paikkoihin. 

Tunnista kasvajat, rajaa riskit

Yrityksen liiketoiminta tehostuu omaa asiakaskuntaa analysoimalla. Kenelle voi myydä lisää? Tieto auttaa siirtymään mutusta ja arvailuista tulosten tekemiseen. Asiakastieto tunnistaa riski- ja kasvuluokituksia hyödyntämällä asiakaskunnasta todennäköisimmät kasvajat ja matalariskisimmät yritykset. Siten myynti ja markkinointi voidaan kohdistaa tehokkaasti maksukykyisille yrityksille.

Kyse on myös riskienhallinnasta. Viime vuonna jo 43 400 yrityksellä oli maksuhäiriömerkintä. Taloudellisen riskin kasvusta kertoo moni muukin muuttuja. Asiakkaan taustat kannattaakin tuntea ja pitää maksukäyttäytymistä silmällä. 

Asiakastieto tukee myös uusasiakashankinnassa. Hyvä tapa löytää uusia asiakkaita on tutkia nykyisiä ja etsiä lisää vastaavia yrityksiä. Tämä vie Asiakastiedon YritysfiltteriPro-työkalulla vain minuutteja. Tutustu tarkemmin YritysfiltteriPro:hon.

Datalla tehoa myyntiin ja markkinointiin x 3

1. Ajantasainen asiakaskanta on koko yritystoiminnan perusta. Pidä se kunnossa ja analysoi sitä.

2. Älä ammu sokkona. Tunnista sopiva markkina ja potentiaaliset asiakkaat. Asiakastieto auttaa kirkastamaan kasvun paikat.

3. Muista henkilökohtaisuus. Jos asiakasmassaa on paljon, sama viesti tietyissä kanavissa ei toimi kaikille. Tee uusasiakashankinnassa segmentointia ja jaa asiakkaat pienempiin ryhmiin. Mieti, miten lähestyt heitä. Mitkä asiat vievät lähemmäs ostamista? Asiakastieto auttaa myös tässä työssä.

Normaalisti veroilmoitus on annettava neljän kuukauden kuluessa. Verohallinnon päätös koskee niitä yhteisöjä ja yhteisetuuksia, joiden tilikausi on päättynyt joulukuussa 2020. Näiden yhteisöjen on annettava veroilmoitus viimeistään 31.5.

Yhteisöjä ovat osakeyhtiöiden lisäksi esimerkiksi yhdistykset, asunto-osakeyhtiöt, kiinteistöyhteisöt, ulkomaiset yhteisöt, osuuskunnat ja sijoitusrahastot.

Uusi veroilmoituksen määräpäivä tulee näkyviin OmaVeroon huhtikuun aikana.

Lisäajasta huolimatta Verohallinto toivoo, että yhteisöt antaisivat veroilmoituksensa normaalissa määräajassa, jos se on mahdollista.

Veroilmoituksen määräajan pidennys ei vaikuta yhteisöjen kiinteistöverotietojen korjaamisen määräpäivään, joka on 30.4.2021.

toimitus(at)yrittajat.fi

Kustannustuen kolmas kierros sai perjantaina 9. huhtikuuta eduskunnan hyväksynnän. Vaikka tuki on perustaltaan ollut sama, kriteerit ja painotukset ovat olleet jokaisella kierroksella hieman erilaisia. Kustannustukea on kehitetty palautteen ja kokemusten perusteella.

Nyt käsittelyssä on kustannustuen lisäksi ollut sulkemiskorvaukset mikro- ja pienyrityksille, joiden toiminta on suljettu viranomaisten päätöksellä.

Kustannustuen kolmas hakukierros avautuu 27.4.2021 ja sulkemiskorvauksen 12.5.2021. Yritykset hakevat molempia tukia Valtiokonttorista.

– Molempia pitää siis hakea erikseen ja yrittäjän tulee olla hereillä tämän suhteen, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen sanoo.

Kustannustuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on laskenut yli 30 prosenttia koronaepidemian vuoksi tukikaudella 1.11.2020–28.2.2021, kun sitä verrataan pääsääntöisesti vastaavaan ajankohtaan vuosina 2019–2020.

Sulkemiskorvausta voivat hakea mikro- ja pienyritykset, joiden asiakastilat on suljettu lain tai viranomaisen määräyksestä.

Kustannustukilakiin on tehty muutoksia, jotka mahdollistavat tuen myöntämisen joustavammin yksinyrittäjille ja pienyrityksille sekä uuden sulkemiskorvauksen koronaepidemian takia suljetuille yrityksille. Tasavallan presidentti vahvisti kustannustukilain muutokset 9.4.2021, ja laki tulee voimaan 12.4.2021.

– Valmistelemme parhaillaan myös suurten yritysten sulkemiskorvausta ja tapahtumatakuuta, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Kustannustukea kaikille toimialoille

Kaikkien toimialojen yritykset voivat hakea kustannustukea. Valtioneuvosto antaa huhtikuussa asetuksen toimialoista, jotka voivat hakea tukea ilman lisäperusteluja. Näitä ovat toimialat, joiden liikevaihto on laskenut vähintään 10 prosenttia tukikaudella. Jos yritys ei kuulu asetuksessa määriteltyyn toimialaan, sen on perusteltava erikseen liikevaihdon lasku koronan takia.

– Tällä hetkellä ei ole vielä tiedossa hyväksyttävien toimialojen listaa.  Sen pitäisi tulla tällä viikolla tietoon. Tämä ei kuitenkaan poissulkeva kriteeri. Jos yritys pystyy osoittamaan syy-seuraus-suhteen koronaan, niin epäämiselle ei syytä, Kuismanen sanoo.

Kustannustuki on korvaus yrityksen joustamattomista kustannuksista ja palkkamenoista, mutta sillä ei korvata liikevaihdon laskemista. Joustamattomat kustannukset on nyt määritelty laissa entistä tarkemmin. Lisäksi työnantajan sivukuluista, kuten sosiaaliturvamaksuista ja työterveyskustannuksista, voidaan jatkossa korvata tietty osuus.

Yksinyrittäjät hakevat tukea jatkossa Valtiokonttorista

Kustannustukea maksetaan yrityksille vähintään 2000 euroa, jos tukiehdot täyttyvät. Tukea myönnetään yritysten liikevaihdon laskun ja toteutuneiden kustannusten mukaan.

Jotta yritys voisi hakea kustannustukea, sillä täytyy olla Y-tunnus. Vaatimuksena on myös, että yrityksellä on tukikaudella hyväksyttäviä kustannuksia vähintään 2000 euroa.

Tuen enimmäismäärä kasvaa, mikä puolestaan vastaa erityisesti isojen yritysten tarpeisiin. Yritys voi saada tukea miljoona euroa, kun aiemmilla hakukierroksilla yläraja on ollut 500 000 euroa.

– Kustannustuki 3 pitää edelleen sisällä valuvikoja: Vaatimus liikevaihdon alenemisesta on edelleen 30 prosenttia, kun sen pitäisi olla 20-25 prosenttia. Omavastuu osuus on liian korkea ja korvattavien kustannusten alaraja olisi pitänyt olla 1000 euroa, Kuismanen sanoo.

Lue myös: Yksinyrittäjä kehuu tulevan kustannustuen hakuprosessia: "Jos viitsii pienen vaivan nähdä, järjestelmä ohjaa"– Tämä tuesta tiedetään nyt

Sulkemiskorvaus pienille yrityksille

Yrityksille maksetaan korvaus, jos niiden toimitilat on lain tai viranomaismääräyksen johdosta pidettävä suljettuina koronavirusepidemian vuoksi. Uusi sulkemiskorvaus koskee pieniä yrityksiä ja mikroyrityksiä, joissa on enintään 49 työntekijää.

Suljetut yritykset voivat hakea myös kustannustukea.

Suurempien yritysten sulkemiskorvaus on valmistelussa. Työ- ja elinkeinoministeriö neuvottelee parhaillaan Euroopan komission kanssa suurten yritysten tuen ehdoista ja enimmäismäärästä.

Sulkemiskorvaus koskee ravintoloita ja muita ravitsemisyrityksiä, jotka on suljettu tilapäisesti asiakkailta majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetulla lailla. Ruoan noutomyynti on kuitenkin sallittua. Korvaus lasketaan sen toiminnan osalta, jota sulkeminen koskee.

Korvausta voidaan maksaa myös yrityksille, jotka kunta tai aluehallintovirasto on määrännyt suljettavaksi tartuntatautilain nojalla. Näitä ovat esimerkiksi liikunta- ja urheilutilat ja kuntosalit, yleiset saunat, uimahallit ja kylpylät sekä sisäleikkipuistot. 

Sulkemiskorvaus perustuu yrityksen kuluihin helmikuussa 2021

Korvaus maksetaan yrityksille siltä ajalta, jonka ne ovat suljettuina. Jos yritysten asiakasmäärää on rajoitettu, mutta niitä ei ole suljettu kokonaan, ne eivät ole sulkemiskorvauksen piirissä.

Sulkemiskorvaus perustuu yrityksen kuluihin helmikuussa 2021 sekä ilmoitukseen siitä, kuinka suurta osaa liiketoiminnasta sulkeminen koskee. Palkkakuluista korvataan 100 prosenttia ja muista kuluista, kuten vuokrakuluista, 70 prosenttia.

Sekä kustannustuen että sulkemiskorvauksen määrässä otetaan huomioon aiemmin myönnetyt koronatuet. Tukien enimmäismäärä ei saa ylittää 1,8 miljoonaa euroa EU:n valtiontukisääntöjen mukaan.

Kustannustuen haku on käynnissä 23.6.2021 saakka. Sulkemiskorvausta on haettava neljän kuukauden sisällä sen kalenterikuukauden päättymisestä, jona velvollisuus pitää toimitilat suljettuina päättyi.

Kustannustuen ensimmäinen hakukierros järjestettiin heinä-elokuussa 2020. Toinen hakukierros käynnistyi joulukuussa 2020 ja päättyi helmikuussa 2021. Kolmannelle hakukierrokselle ja sulkemiskorvaukseen on varattu rahaa yhteensä 356 miljoonaa euroa.

Kaikille avoin tietoisku Kustannustuki 3:sta 14.4. täällä

Kaikille avoin tietoisku Sulkemiskorvauksesta 15.4. täällä

Maria ja Helena vaihtoivat alaa ja perustivat hotellin – Korona iski ja yritys jäi tukien ulkopuolelle, nyt toiminta on vaakalaudalla: "Kustannustuessa on vääristymä"

Suomen Yrittäjien lakineuvojille tulee päivittäin kysymyksiä yrityslainsäädännön eri osa-alueista. Yksi yleinen aihepiiri käsittelee hallituksen työskentelyä.

Hallituksen varajäsenen rooli askarruttaa säännöllisesti kysyjiä. Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen avaa varajäsenen roolia.

– Hallituksen varajäsenellä ei lähtökohtaisesti ole vastuussa yrityksen toiminnasta tai päätöksenteosta. Osakeyhtiölain mukaan vastuu koskee vain tilanteita, joissa toimitaan hallituksen jäsenenä.

Varajäsenelle voi näin ollen koitua vastuita, jos osakeyhtiön varsinainen jäsen on estynyt ja varajäsen toimii hänen tilallaan.

– Kun varajäsen on hallituksessa, hänellä on vastuu niistä päätöksistä ja toimista, joita hän on tänä aikana tehnyt, Rytkönen sanoo.

Osakeyhtiölain mukaan yksi varajäsen tarvitaan, jos yhtiön hallituksessa on vähemmän kuin kolme varsinaista jäsentä. Muussa tapauksessa varajäsentä ei välttämättä tarvita.

Varajäsenen konkurssitausta voi vaikuttaa

Jos yritys menee konkurssiin ja henkilö on toiminut hallituksen varajäsenenä, hänelle ei voi tulla vastuita konkurssin takia. Tilanteella voi kuitenkin olla vaikutusta henkilön toimintaan muissa yrityksissä sekä näiden yritysten toimintaan, jos sama henkilö on samaan aikaan jonkin toisen yrityksen hallituksen varajäsen.

– Tällöin konkurssiin ajautuneen yrityksen tiedoissa näkyy kyseisen henkilön kohdalla niin sanottu negatiivinen vastuuhenkilötausta. Tämä voi vaikuttaa uuden perustettavan yrityksen tai toisen olemassa olevan yrityksen lainansaantiin. Lisäksi esimerkiksi verottaja voi antaa kielteisen päätöksen ennakkoperintärekisteriin merkitsemisestä, Rytkönen selvittää.

Hallituksen rivijäsenkään ei tavallisesti joudu henkilökohtaiseen vastuuseen osakeyhtiössä.

– Osakeyhtiömuodossa vastuu rajoittuu yhtiöön sidottuun pääomaan. Jos yhtiössä on tehty huolimattomia päätöksiä, silloin niistä voi seurata myös henkilökohtaisia vastuita kuten korvausvastuita yritykselle. Jos kaikki hallituksen päätökset tehdään harkiten ja lain mukaisesti, ongelmia ei tule.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjät.fin lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa 318 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Toimitus (at) yrittajat.fi

Tavoitteena on luoda uutta yhteistyötä eri toimijoiden välille ja näin löytää uusia ratkaisuja esimerkiksi hiilineutraaliuden saavuttamiseen sekä tukea koronapandemian jälkeistä talouden elpymistä.

Rahoituksella käynnistetään yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöohjelmia, jotka hyödyntävät kiertotaloutta ja tukevat innovaatioita ja osaamista. Näiden ohjelmien on tarkoitus luoda uusia toimintamalleja, liiketoimintaa ja työpaikkoja. 

Avustusta voivat hakea yritysten ja tutkimusorganisaatioiden lisäksi myös muut toimijat, kuten kunnat, maakunnat ja kansalaisjärjestöt. Avustuksen tavoitteena on luoda kiertotalouden liiketoimintaedellytyksiä vahvistavia uusia toimintamalleja ja varhaisen vaiheen yhteistyöverkostoja. Verkostoilla tarkoitetaan yhden tai useamman toimijan yhteistyöhön perustuvaa toimintaa, jossa resurssien ja datan jakamisella muodostuu uutta liiketoimintaa. Verkostojen ja yhteistyön ytimessä tulisi olla myös digitalisaation hyödyntäminen ja valmius laajempaan alustayhteistyöhön yli sektorirajojen.

Avustuksella voidaan rahoittaa

– kiertotaloutta edistävien strategisten kasvualustojen ja -liiketoimintaverkostojen toimeenpanoa

– kiertotalouden liiketoimintaverkostojen kehittämistä

– yritysten, valtion budjettitalouden organisaatioiden, korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden kiertotaloutta ja verkostojen kehittymistä edistäviä hankkeita.

Avustuksella ei voida rahoittaa

– jo vakiintunutta toimintaa, kyse ei ole toimintatuesta

– investointihankkeita (toimitilat, laboratoriolaitteet tms.), mutta kehittämistoiminnan kannalta välttämättömän käyttöomaisuuden kuten koneiden ja laitteiden hankinnat ovat tietyin ehdoin harkinnanvaraisesti mahdollisia

liiketoimintaa

– yksittäisen yrityksen hankkeitapelkästään hankintoja, avustettavat hankkeet voivat kuitenkin sisältää hankintoja.

Hakemukset täytyy toimittaa työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon sähköpostitse 4.6.2021 kello 16.15 mennessä.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Tuoreen Yrittäjägallupin mukaan yrittäjät pitävät määräaikaisten työsopimusten helpottamista keinona tehokkaampaan työllistämiseen. Kyselytulosten perusteella suurempi vapaus tehdä määräaikaisia työsopimuksia kannustaisi yrittäjiä palkkaamaan lisää työntekijöitä.

– Kriisin exit-toimena kannattaisi ehdottomasti helpottaa määräaikaisia työsopimuksia. Se ei maksaisi mitään, mutta toisi todennäköisesti uusia työpaikkoja, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen sanoo.

Samalla linjalla on myös kotimaisen henkilöstöpalveluyritys Amikon toimitusjohtaja Jari Parkkinen.

– Näen, että määräaikaisilla sopimuksilla saadaan enemmän joustoa työmarkkinoille. Jos esimerkiksi tuotannon vaihtuvuus on yrityksessä suuri, tilannetta voidaan parantaa käyttämällä määräaikaisia sopimuksia. Hyötyä on myös epidemiatilanteissa.

Yrittäjägallupiin vastaajista 63 prosenttia pitää määräaikaisia työsopimuksia tehokkaimpana tapana työllistämisen lisäämiseen. Toiseksi suosituin tapa on henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen alle 10 henkilön yrityksissä (61 prosenttia vastaajista). 

– Tämä kertoo siitä, että koronakriisin takia pitää olla joustavammat pelisäännöt, Yrittäjien Petri Salminen sanoo.

Seuraavaksi tärkeimmiksi keinoiksi nousivat runsaampi tarjonta palkkatuesta (59 %), paremmat mahdollisuudet sopia työehdoista yritystasolla (58 %) ja takaisinottovelvollisuuden poistaminen (57 %). Työpaikkasopimisen liikkumatila ja takaisinottovelvoitteen poisto korostuvat yli kymmenen työllistävissä yrityksissä.

"Nuoret haluavat tehdä pätkiä"

Parkkisen mukaan yritykset suhtautuvat hyvin määräaikaisten sopimusten käyttämiseen.

– On myös niin, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kaikki nuoret eivät edes halua vakituiseen työhön. He haluavat tehdä pätkiä ja keskittyä sitten johonkin muuhun. Ei ole enää niin, että halutaan olla samassa paikassa ja pitkissä työsuhteissa. Tämä on ollut iso muutos työmarkkinoilla. Nuorille ei enää riitä neljän viikon lomakertymä.

Ilmiö näkyy käytännön henkilöstöpalveluyrityksen arjessa. 

– Itse asiassa on niin, että jos meillä on haussa vakituinen työpaikka, siihen tulee vähemmän hakijoita kuin määräaikaisiin pätkiin. Pelikenttä on muuttunut, Parkkinen lisää.

Yrittäjägallupin tulokset kertovat, että etenkin rakennusalalla ja isommissa yrityksissä normien keventäminen lisäisi työllistämishaluja.

Yrittäjiltä kymmenen kohdan ohjelma

Hallitusohjelmassa hallitus on sitoutunut merkittävään työllisyysasteen parantamiseen. Jos tavoitteeseen aiotaan päästä, Yrittäjien mukaan tarvitaan erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille toimivia keinoja. Päätöksiä toivotaan ensi viikon puoliväliriihestä.

– Yrittäjägallup osoittaa, jos on tahtoa, on keinoja helpottaa työllistämistä. Vastuulliset poliitikot eivät voi ohittaa näitä tuloksia. Esitämme, että hallitus edistää puoliväliriihessään ainakin määräaikaisten sopimusten helpottamista, työpaikkasopimista ja mahdollistaa takaisinottovelvoitteen poistamisen paikallisesti sopimalla, Petri Salminen sanoo.

Suomen Yrittäjät ehdottaa hallitukselle 10 keinoa parantaa työllisyyttä ja 10 keinoa auttaa yrittäjiä pärjäämään.

Yrittäjägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 1120 pk-yrityksen edustajaa.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti aamulla uuden version hallituksen Yrittäjyysstrategiasta. Sitä päivitettiin koronakriisin myötä. Strategian tavoitteena on tehdä Suomesta maa, jossa uskalletaan yrittää ja joka houkuttelee myös ulkomaalaisia työnantajia ja -tekijöitä.

Kansainvälisten vertailujen perusteella yrittäjyyden lähtökohdat ovat Suomessa hyvät. Kehitettävää kuitenkin löytyy, ja koronakriisin lopullisia vaikutuksia ei vielä tiedetä.

Vuoden 2020 maaliskuussa työ- ja elinkeinoministeriö listasi kehityskohteita tiedotteessaan. Pk-yritysten osuus viennistä on vain noin 16 prosenttia. Vain harvalla yrityksellä on kasvutavoitteita. Investoinnit ovat Suomessa kehittyneet jo pitkään heikommin kuin tärkeimmissä vertailumaissa. Myös työn tuottavuus on heikentynyt. Yrittäjien kokemia haasteita ovat osaavan työvoiman puute tietyillä aloilla, raskas lainsäädäntö ja heikko digitaalisuuden hyödyntäminen.

– Tilannekuva osoittaa, että Suomessa tarvitaan muutoksia, jotta yrittäjien olisi helpompi kehittää liiketoimintaa ja yritysten kasvaa. Omistajavaihdokset, osaava työvoima ja PK-yritysten kasvun esteet, ovat aiheita, jotka tulevat esille lähes poikkeuksetta yritysvierailuilla ja erilaisissa keskusteluissa, totesi elinkeinoministeri Mika Lintilä maaliskuussa 2020.

Oikeita signaaleja sekä luetettavuutta ja ennustettavuutta

Huhtikuussa 2021 Yrittäjyysstrategia uudistumisen ja kasvun mahdollistajana -tilaisuudessa oli huomioitava koronakriisi ja siitä selviäminen.

– Nyt tarvitaan luotettavuutta ja ennustettavuutta, eikä yhtäkään signaalia siitä, että Suomessa ei kannata yrittää ja investoida, tilaisuudessa kommenttipuheenvuoron pitänyt Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.

Kujalan mukaan esimerkiksi sote-uudistus, joka keskittää terveydenhuoltoa julkisiin palveluihin, varhaiskasvatuksen voitontavoittelun kieltämisaikeet sekä jätelain uudistus, jossa jätteiden kuljetusta osin aiotaan kunnallistettavaksi sen jälkeen, kun yrittäjät ovat jo investoineet järjestelmiin, ovat vääriä signaaleja.

– Yrittäjyysstrategian täytyy olla sellainen, johon koko hallituksen pitää sitoutua. Ei voi olla niin, että toisella kädellä annetaan ja toisella otetaan, Kujala sanoo.

Hänen mukaansa Yrittäjyysstrategian kokonaisuutta on hyvä täydentää teemalla, joka käsittelee kriisissä pahiten kolhiintuneiden yrittäjien ja yritysten toipumista ja uuden alun mahdollisuuksia.

Korona on vaurioittanut isoa osaa yrityskenttää. Nyt maksuvaikeuksissa on 15 prosenttia, lopettamista pohtii 12 prosenttia ja konkurssiuhkaa kokee 6 prosenttia yrityksistä.

– Nyt tarvitaan nopeita toimenpiteitä. Esimerkiksi Re-Starttiraha työttömyysturvan jälkeen, joka päättyy tällä tietoa kesäkuun loppuun, Kujala sanoo.

Yritystoiminnan päivittämisen tarve ei akuutin kriisivaiheen jälkeen häviä, päinvastoin. Ennätysmäärä yrittäjiä hakee tulevina kuukausina ja vuosina uutta alkua ja suuntaa yritystoiminnalleen.  Tiekartta ulos kriisistä on yrityksille tärkeä ja toimenpiteitä tarvitaan pian.

Työmarkkinauudistuksen on edettävä työllisyyttä tukevaan suuntaan

Yksi tärkeä ja kiihtyvä keskusteluaihe on työmarkkinauudistukset. Moni toimiala on siirtymässä enemmän paikalliseen sopimiseen. Euroopan maissa neuvottelut ovat siirtyneet lähemmäs yritystasoa ja hajautettuja sekä koordinoituja järjestelmiä, kun taas Suomessa on pysytty liittotason sopimisessa.

– Sopimisen lainsäädäntökehikon uudistaminen on todella tärkeää. Paikallisen sopimisen merkitys tulee strategiassa hyvin esille. Miksi sitä ei aidosti edistetä, Kujala kysyy.

Se, mikä strategiassa ei tule riittävästi esille, on yrittäjien verkostomainen toimintatapa. Pientä työnantajayrittäjyyttä korvaa tällä hetkellä yksinyrittäjien verkostoyrittäjyys, josta on tullut uusi työnantajayrittäjyyden muoto.

Strategiassa ei tule tarpeeksi esille mikrotyönantajayritysten ongelma ja työllistämisen riskin sekä taakan suuruus.

– Verkostoyrittäjien pitää päästä nykyistä vahvemmin yritysten kehittämis- ja tukipalveluiden piiriin. On tärkeä, että isojen ja pienten yritysten välillä on terve tasapaino. Molempia tarvitaan, ne toimivat samoissa arvoketjuissa, Kujala sanoo.

Koronakriisi on opettanut kaikille uusia asioita. Päättäjät, yrittäjät ja työntekijät samoin kuin edunvalvojat ovat joutuneet koronakriisissä tarkastelemaan toimintaansa. Kriisin hellittäessä, on tärkeä tarkastella, millä toimintamalleilla jatkossa pärjätään.

– Yrityspalveluiden tarjonta täytyy tutkia ja kehittää niitä vastaamaan yritysten tarpeita jatkoa ajatelleen, Kujala toteaa.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Veroille voi normaalistikin saada lisää maksuaikaa, jos joutuu tilapäisiin maksuvaikeuksiin. Koronaviruspandemian pitkittymisen takia maksujärjestelyn ehtoja on tarkoitus viime vuoden tapaan helpottaa ja samalla alentaa maksujärjestelyyn kuuluvien verojen viivästyskorkoa.

– Tämä on hieno uutinen! Olemme viestineet, että yrityksillä on koronatilanteen pitkityttyä edelleen tarvetta verotuksen joustoille, ja on erinomaista, että huojennettu maksujärjestely saa jatkoa, Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Laura Kurki sanoo.

Viivästyskorko alenisi 2,5 prosenttiin

Maksujärjestelyssä olevien verojen viivästyskorkoa ehdotetaan alennettavaksi 7 prosentista 2,5 prosenttiin. Viivästyskoron suuruus olisi sama kuin viime kesänä tehdyissä helpotetuissa maksujärjestelyissä.

Valtiovarainministeriö on alkanut valmistella lainmuutosta. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa mahdollisimman pian.

Maksujärjestelyjen ehtoihin helpotuksia

Verohallinto helpottaa tilapäisesti maksujärjestelyjen ehtoja.

Helpotettua maksujärjestelyä voisivat hakea aiemmasta poiketen myös ne verovelvolliset, joilla on voimassa oleva maksujärjestely. Tässä yhteydessä uuteen maksujärjestelyyn voidaan lisätä myös sellaisia veroja, jotka eivät ole olleet aikaisemmassa maksuohjelmassa mukana. Uusi maksujärjestely voisi olla enintään kahden vuoden pituinen.

– Mahdollisuus lisätä uusia veroja jo voimassa olevaan maksujärjestelyyn on tärkeä, sillä tilanne saattaa olla se, että viime vuonna tehty huojennettu maksujärjestely on päällä, mutta nyt uusien verojen, kuten arvonlisäveron tai työntekijöiden palkkojen ennakonpidätysten, maksaminen ajallaan on uhattuna, Kurki kertoo.

Uusien verojen maksaminen myöhässä rauettaisi maksujärjestelyn, eikä Verohallinto ennen tätä uutta linjausta olisi tehnyt rauenneen maksujärjestelyn tilalle uutta, jolloin pahimmillaan koko veropotti olisi tullut maksuun.

– Valitettavasti tällaisia tapauksia on myös jo ollut. 

Kurki muistuttaa, että kuten aina maksujärjestelyä haettaessa, yrittäjän tulisi arvioida huolellisesti, ovatko maksujärjestelyn ehdot realistiset. Jos maksujärjestelyssä olevien verojen ulkopuolella syntyy uutta verovelkaa tai jos maksuohjelman eriä ei pystykään maksamaan ajallaan ja oikeamääräisenä, maksujärjestely raukeaa ja verot siirtyvät lopulta ulosoton perittäviksi. 

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Hallituksen puoliväliriihi lähestyy. Huhtikuun 20.-21. päivä järjestettävässä kehysriihessä on esillä tärkeitä teemoja, eikä vain koronakriisin vuoksi. Sote, työmarkkinauudistukset ja talous ovat ainakin pinnalla keskusteluissa.

Suomen Yrittäjät on laatinut oman listansa, jotta koronakriisin runtelemat pk-yritykset pääsevät takaisin jaloilleen.

– Tässä vaikeassa tilanteessa puoliväliriihestä tarvitaan päätöksiä, jotka kannustavat koronakriisin kurittamia yrittäjiä työllistämään ja investoimaan. Ilman niitä työllisyysaste ei nouse ja julkisen talouden tilanne parane. Tarvitaan vahvoja linjauksia työllisyyden ja yrittäjyyden hyväksi, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Erityisen tärkeä on huomioida pienet yritykset, jotka ovat kärsineet kaikkein eniten koronakriisistä. Pitää välttää kaikkia ratkaisuja, jotka vähentävät yrittäjien halua työllistää ja investoida.

Kaikilta aloilta turpiin

Yksi pk-yrittäjä, jota koronakriisi on kurittanut, on Saimi Hoyer, joka toimii monella alalla.

Entisen valtionhotellin kunnostaneen Hoyerin Hotelli Punkaharju tarjoaa majoitus- ja ravintolapalveluita, mutta hotellin vetovoimatekijöitä ovat myös elämykset luonnossa ja tapahtumat, kuten esitykset ja teemaviikonloput. Hotellin liiketoiminnan ulkopuolella Hoyer tekee keikkoja puhujana ja esiintyjänä.

– Kaikki ovat aloja, jotka ovat ottaneet koronakriisissä turpiin, Hoyer kiteyttää.

Kahtena keväänä hotelli on joutunut sulkemaan ovensa koronakriisin takia. Vuoteen mahtui myös Hotelli Punkaharjun historian paras kesä, kun suomalaiset löysivät Euroopan sijaan Suomen lomakohteet.

Hyvä kausi jatkui pitkälle syksyyn. Sieniretket ja koulutukset, tapahtumat ja kurssit täyttyivät. Pikkujoulukausi esiintyjineen jouduttiin taas perumaan.

– Tammikuussa pidimme huoltotauon ja avasimme helmikuussa. Ehdimme olla kaksi viikkoa auki, kun hotelli piti taas sulkea. Ravintolan raaka-aineet, henkilökunta ja kaiken ylläpidon avaaminen ja sulkeminen maksaa paljon, joten päätimme, ettemme retuuta edestakaisin. Joko olemme kiinni tai auki.

Yli vuorten

Hotellin kiinni pitäminen ei armahda kiinteiltä kustannuksilta. Hotelli Punkaharju on saanut vain muutaman tonnin euroissa kiinteiden kulujen kattamiseen. Yrityksellä on ollut tappiollisia kausia, joten se ei ole ollut oikeutettu valtion koronatukiin. Kesällä ja syksyllä meni taas liian hyvin, jotta tukea olisi myönnetty.

– Olemme tippuneet monttuun tuissa. Puhujakeikat, joilla itse elän, ovat lähes loppu. Elän todella pienellä rahalla. Säästöt ovat lopussa.

Hoyer on päättänyt, että Hotelli Punkaharju selviää tästäkin. Vuoret on tarkoitettu ylitettäviksi.

– Viime vuosina niitä on riittänyt, kuten äidin sairastuminen, avioero, lapsen onnettomuus ja konkurssiuhka.

Kaiken kurjuuden keskellä Hoyer näkee hyvääkin. Hän on tullut tarkkasilmäisemmäksi toiminnan kehityskohteiden suhteen ja näkee samaa muissa yrittäjissä.

– Tämä on lisännyt luovuutta, kuten uusia tapahtumaideoita ja rohkeampaa markkinointia. Itse olen ollut perfektionisti, mutta elämän kolauksissa olen päästänyt siitä irti.

Pahasta hyvää

Hoyer on miettinyt, mikä odottaa rajoitusten toisella puolella. Hänellä on paljon ystäviä Italiassa, missä koronatautitilanne ja -rajoitukset ovat olleet paljon Suomea tiukempia. Kriisistä tulee Hoyerin arvion mukaan ulos erilaisia ihmisiä ja asiakkaita.

– Asiakas on kriisissä muuttunut, vaikka olisi sama henkilö. Hän kiinnittää huomiota kaikkeen kuin lapsi. Hän kaipaa lämpöä ja kohtaamisia. Minkäänlainen välinpitämättömyys ei käy, vaan kunnioitusta siitä, että on lähtenyt liikkeelle. Kaikki kokemukset ovat voimakkaampia, hyvässä ja pahassa. Kun tulee pelon maailmasta, mistään ei voi tinkiä.

Hoyer uskoo, että kommervenkkien sijaan ihmisille riittää Suomen luonto, tila ja kohtaamiset.

– Toki tarvitaan musiikkia, teatteria, oopperaa, keikkoja ja esityksiä. Puhun vahvasti myös näiden alojen puolesta, hän sanoo.

Saimin terveiset hallituksen puoliväliriiheen

Suomen Yrittäjät on koonnut listan yrittäjiä koskevia teemoja, joita hallituksen tulisi puoliväliriihessä käsitellä. Hallituskauden puolivälissä hallitus päättä, mihin rahaa valtion budjetissa suunnataan.

Saimi Hoyer kommentoi kolmea tärkeäksi kokemaansa aihetta, jotka helpottaisivat yrittäjän arkea tulevaisuudessa ja selviämään koronakriisistä.

Yleinen ansioturva: Ansioturva kuuluu kaikille työssäkäyville riippumatta työttömyyskassan jäsenyydestä. Kun jouduin ensimmäisen kerran lomauttamaan henkilöstöä ja yksi työntekijä ei kuulunut työttömyyskassaan. Se riipaisi syvältä.

Työpaikkasopiminen: Antakaa meidän sopia keskenämme, jotta voimme pitää hyvistä työntekijöistä kiinni! Majoitus- ja ravintola-alalla tämä on todella tärkeää!

Määräaikaisten sopimusten helpottaminen: Tehkää palkkaamisesta riskittömämpää etenkin pk-yrityksille. Sesonkiluonteisissa työpaikoissa tilanteet vaihtuvat ja joustoja tarvitaan.

Lue myös: Puoliväliriihessä tarvitaan vahvoja linjauksia työllisyyden ja yrittäjyyden hyväksi

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kuva Jani Kautto

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ

– Näkyminen verkossa ja sosiaalisessa mediassa on nykyään erittäin tärkeää yritykselle. Hieman kärjistäen voi sanoa, että bisnestä ilman verkko- ja somepresenssiä ei ole olemassa, toteaa Hooklen yrittäjä-toimitusjohtaja Tero Seppälä.

Hänen yrityksensä kehittämällä Hookle-mobiilisovelluksella voi julkaista useampaan kanavaan kerralla. Eniten käytettyjä ovat Facebook, Instagram, LinkedIn, Twitter ja Google My Business.

– Haluamme auttaa yrittäjää, erityisesti bisneksen alkumetreillä. Olemme itsekin yrittäjiä ja tiedämme, että yrittäjän arki on kiireistä ja resurssit esimerkiksi somemarkkinointiin ovat rajalliset, Seppälä sanoo.

Hookle-sovelluksen avulla voi suunnitella ja ajastaa viestit helposti somekalenteriin. Vaikutukset somessa näkee yhdellä silmäyksellä, ja somekanavien tehtävät voi myös jakaa yrityksessä monen ihmisen kesken.

– Lyhyesti sanottuna: somemarkkinointi haltuun yhdellä työkalulla, Tero Seppälä kiteyttää.

Jäsenetuna 4 kk ilmaiseksi Premium-vuositilauksesta

Suomen Yrittäjien uutena jäsenetuna Hooklen Premium-vuositilaukseen saa nyt neljä kuukautta ilmaiseksi. Sovelluksen jäsenetuhinta on 6,05 € kuukaudessa ja yhteissumma 96,77 laskutetaan vuosittain ilmaisjakson jälkeen. Hintoihin lisätään alv.

– Premium-sovellukseen voi kytkeä jopa 20 sosiaalisen median tiliä, sillä voi muun muassa ajastaa ja lähettää rajoittamattoman määrän viestejä, ja apuna on myös Premium-tukipalvelu, Tero Seppälä kertoo.

Hooklen perusversio on ilmainen ja siihen voi kytkeä kolme sometiliä. Päivittäisten viestien määrä on rajattu.

Hooklella jo yli 5000 käyttäjää

Tero Seppälä perusti Hooklen vuonna 2017 yhdessä kaksoisveljensä Jere Seppälän ja Juha Uotilan kanssa. Idea oli syntynyt jo aiemmin. Markkinatutkimuksen ja -testin jälkeen he totesivat, että markkinoilla ei ole mobiilisovellusta, joka on suunnattu somemarkkinointiin nimenomaan pienille yrityksille.

Hooklella on nyt käyttäjinä jo yli 5000 yritystä, niin Suomessa kuin maailmalla. Yritys tekee yhteistyötä muun muassa Googlen kanssa.

– Hookle löytyy Apple Storesta ja Google Playsta suomeksi ja englanniksi. Totta kai tavoitteenamme on kasvaa myös kansainvälisesti. Meillä on jo paljon asiakkaita esimerkiksi USA:ssa – ja tulipa muutama viikko sitten asiakkaaksi myös nigerialainen vuositilaaja, Tero Seppälä kertoo.

Korona on vaikuttanut kasvuvauhtiin – mutta toisaalta myös positiivisesti siinä mielessä, että yhä useampi pieni yritys ottaa askeleita digimaailmaan ja perustaa verkkokaupan sekä somekanavia itselleen.

Seppälän mukaan tyypillinen asiakas on kiireinen pienyrittäjä, jolla on 2–3 somekanavaa.

– Sovelluksemme sopii kaikenlaisille yrittäjille. Asiakkainamme on niin vasta-alkajia, jotka eivät ole vielä edes jättäneet papereita sisään Patentti- ja rekisterihallitukseen, kuin myös jo pari vuosikymmentä yritystä pyörittäneitä yrittäjiä, Seppälä kuvailee.

Lue lisää jäsenedusta ja Hookle-sovelluksestatäältä 

toimitus(at)yrittajat.fi

Stand up -koomikko ja yksinyrittäjä Anitta Ahonen sai vastikään esiintymistilauksen Verohallinnolta. Pyyntö oli varsin mieluinen.

– Oli tietysti varsin kivaa, että verottaja tilaa freelancer-koomikolta keikan tällaisessa tilanteessa.

Keilan jälkeen Ahonen lähetti laskun Verohallinnolle verkkolaskuohjelmalla. Se lisää laskuun automaattisesti 14 päivän maksuajan.

Yllätys olikin suuri, kun Verohallinnosta soitettiin laskun perään.

– Sieltä pyydettiin lisää maksuaikaa. Sanoin puhelimessa, että eikö tämä mene yleensä toisin päin niin, että minä pyydän verottajalta maksuaikaa!

Ahosen mukaan Verohallinto pyysi 21 päivän maksuaikaa eli seitsemän päivää enemmän kuin laskuun oli kirjattu.

– Ilmeisesti heillä on toiminta sen verran byrokraattista. Tietysti näin freelancer-yrittäjänä toivoisi, että verottaja voisi sen verran tulla vastaan.

"Hirveää kikkailua ja säätämistä"

Kyseessä oli etäkeikka, kuten korona-aikana on ollut tapana.

Ahonen on sinnitellyt vaikeina aikoina erilaisin tavoin. Livekeikkoja ei ole vielä näköpiirissä ja kesäkin näyttää varsin epävarmalta.

– Oma tilanteeni on vaihdellut. Milloin olen hakenut tukea TE-toimistosta, milloin olen saanut apurahaa. Loppuvuodesta oli paljon etäkeikkaa. Olen elänyt myös säästöjeni varassa. Hirveää kikkailua ja säätämistä tämä on ollut.

Hän sai vuosi sitten 3000 euron apurahan Taiteen edistämiskeskukselta podcast-sarjan tekemiseen. Summasta puolet upposi studion vuokraan. Kaikkiaan apurahaa irtosi viime vuonna 5000 euroa. Tämän lisäksi Tampereen kaupunki tuki Ahosta 2000 euron yksinyrittäjätuella. 

Helpotusta on osaltaan tullut asuntolainan lyhennysvapaista kuukausista.

– Kevään kitkuttelen vielä. Kesä on auki, koska kaikki tälle vuodelle siirretyt yksityiskeikat peruuntuvat hiljalleen. Yritysten kanssa voi vielä neuvotella, mutta esimerkiksi häitään siirtäneiden yksityishenkilöiden kanssa ei ole tehty kirjallisia sopimuksia. Lisäksi isoja komediafestivaaleja on siirretty syyskuuhun.

Toukokuussa Ahonen aikoo järjestää ensimmäisen oman striimikeikan, jonka lipunmyynti on alkamassa.

Iso kysymys ilmassa

Ahonen ei välttämättä usko, että koronan jälkeinen aika tulee olemaan erityisen vilkasta esiintyville taiteilijoille.

– Ihmiset lohduttavat sanomalla, että koronan jälkeen tulee varmasti olemaan keikkaa. En olisi siitä niin varma. Kysymys kuuluu, mitkä ravintolat pystyvät järjestämään ohjelmaa, kun talous on kuralla. Nyt on jo nähty keikkapaikkojen lopettamisia. Yrityselämä saatta osaltaan pelastaa. Esimerkiksi paikallinen yrittäjäyhdistys on tukenut minua tilaamalla esiintymisiä.

Stand up -koomikoiden tilanne on hänen mielestään kaksijakoinen. Osa pärjää paremmin, osa on vaihtanut alaa.

– Itse teen töitä osuuskuntayrittäjänä. Osalla koomikoista on erilainen yritysmuoto, minkä takia jotkut heistä ovat saaneet tuke Business Finlandilta. Osa tekee etäkeikkoja, osalla on muuta yritystoimintaa kuten kirjoitusprojekteja ja osa on hakeutunut vanhoihin töihinsä.

Ahonen on huomannut, että ainakin hänen kohdallaan stand up -koomikon keikat ovat muuttuneet vähemmän koomisiksi.

– En ole varma, ovatko omat keikkani enää edes stand upia vai eräänlaisia työhyvinvointia, tunnelman nostatusta ja stand upia yhdisteleviä asiantuntijapuheenvuoroja komiikkaa hyödyntäen.

Kuva: Studio Liisa Karling

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Ravintoloiden täyssulku päättyy sunnuntaina 18. huhtikuuta. Sen jälkeen luvassa on kuitenkin uusia rajoituksia ravintolatoiminnalle. Vielä vahvistamattomien tietojen mukaan hallitus on määräämässä päivitettyjä rajoituksia pahimmille epidemia-alueille. Tämä merkitsisi, että tiukimmillaan anniskelu päättyisi kello 17.

STT:n tietojen mukaan hallituksen lähtökohtana on, että ruokaravintolat saavat olla auki hieman myöhempään kuin alkoholitarjoiluun keskittyneet ravintolat. YLE sen sijaan kertoo omiin lähteisiinsä viitaten, että Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa anniskeluravintolat sulkisivat ovensa kello 18. Ruokaravintolat voisivat kuitenkin olla auki tunnin pidempään iltaseitsemään asti. Alkoholin tarjoilu loppuisi sekä anniskelu- että ruokaravintoloissa viideltä iltapäivällä.

Kyseisten tiukempien rajoitusten maakuntia olisivat ainakin Päijät-Häme, Kanta-Häme ja Kymenlaakso. Muutaman alueen, kuten Pirkanmaan, kohdalla odotetaan THL:n lausuntoa.

Tällä hetkellä ravintolat saavat pitää ovensa auki kuudessa maakunnassa: Ahvenanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla, Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Näillä alueilla anniskelun on päätyttävä kello 22. Ravintolat sulkevat ovensa tuntia myöhemmin.

"Kannattavuuden raja 75 prosenttia asiakaspaikoista"

Ravintolakolmio-konsernin ravintoloitsija Joonas Keskinen ei näe hallituksen kaavailemissa rajoituksissa mieltä ravintolaliiketoiminnan kannalta. Yritys operoi Helsingissä kahtatoista ravintolaa.

– Tämä on ihan turhaa säätämistä. Näissä rajoituksissa ei ole ravintolaliiketoiminnan kannalta minkäänlaista järkeä. Esimerkiksi lounastajia on tällä hetkellä huomattavasti vähemmän etätyösuositusten takia, mutta ihmiset kuitenkin tekevät töitä. Kun he pääsevät töistä, ravintolat ovat kiinni.

Hallitus on alustavien tietojen perusteella määräämässä ruokaravintoloille 50 prosentin asiakaspaikkarajoituksen. Anniskeluun keskittyvät ravintolat saisivat ottaa sisään kolmasosan asiakaspaikkojen määrästä. 

– Olisi parempi jatkaa sulkua, jos ravintolat eivät kerran voi harjoittaa normaalia liiketoimintaa. Ruokaravintola tarvitsee kannattavaan toimintaan vähintään 75 prosenttia asiakaspaikoista ja anniskelun vähintään 20-21 asti. Tämä hallituksen armollinen vastaantulo tunnin anniskeluravintoloita pidemmällä aukioloajalla on suoraan sanottuna syvältä, Keskinen ärähtää.

Hän muistuttaa, että ruokaravintolat eivät ole missään vaiheessa olleet merkittäviä koronatartuntojen lähteitä.

– Tämänkin pohjalta rajoituksissa ei ole mieltä. Mieluummin sulun jatkaminen ja korvaukset yrityksille sen mukaisesti. Mutta korvausvastuusta hallitus taitaa nyt pestä kätensä näillä rajoituksilla.

"Raaka-aineita ja henkilökuntaa ei voi tilata varmuuden vuoksi"

Keskinen ei osaa vielä sanoa, aikooko Ravintolakolmio-konserni avata ravintoloitaan ensi viikolla.

– Odottelemme nyt hallituksen ulostuloa. Tieto tulee jälleen kerran valitettavan viime tipassa.

Jos ravintolat aiotaan avata, henkilökuntaa pitää kutsua pikapuoliin töihin. Kutsuaika on seitsemän vuorokautta. Lisäksi on tilattava raaka-aineita keittiöihin.

– Raaka-aineita ja henkilökuntaa ei voi tilata vain varmuuden vuoksi ensi viikolle. Ainakaan maanantaina yksikään ravintolamme ei vielä avaudu, Keskinen jatkaa.

Hän huomauttaa, että pelkällä lounasmyynnillä yksikään ravintola ei voi elää, ainakaan rajoitusten ollessa voimassa.

– Lounasmyynnissä tarvitaan asiakkaita eli volyymiä. Jos pieneen 30 asiakaspaikan ravintolaan saa otta sisälle 15 asiakasta, sillä ei ole kannattavan bisneksen kanssa mitään tekemistä.

Miten käy terassimyynnin?

Keskinen odottaa hallitukselta tietoja myös terassitoiminnan mahdollisista rajoituksista.

– Viime keväänä ja kesänä terassimyynti toimi hyvin, koska asiakaspaikkarajoituksia ei ollut. Nyt tästä asiasta ei ole kerrottu vielä mitään. Terassia on turha avata, jos anniskelu lopetetaan jo viideltä. Terassillehan tullaan vasta siihen aikaan.

Ravintolakolmiossa aiotaan kuitenkin laittaa tällä viikolla kaikkien ravintoloiden terassit kuntoon, jos ne saa avata ensi viikolla.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Työryhmä katsoo, että edellytyksiä yhteisiin esityksiin jatkotoimista ei nykyisessä tilanteessa ole. Työryhmä pitää kuitenkin tärkeänä jatkaa keskustelua, joka liittyy paikallisen sopimisen edistämiseen ja työehtosopimusjärjestelmän kehittämiseen, kerrotaan työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteessa.

– Suomalaiset yritykset ja työpaikat tarvitsevat lisää sopimisen mahdollisuuksia, jotta ne pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa. Yrittäjät ja työntekijät tietävät liittoja paremmin, mitä kilpailussa menestyminen edellyttää, painottaa Yrittäjien Janne Makkula.

– Lopputulos ei ole yllätys. Yksimielisyyttä ei työryhmässä saavutettu, Makkula toteaa.

Paikallisen sopimisen työryhmässä olivat edustettuina työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, muun muassa Suomen Yrittäjät, Elinkeinoelämän keskusliitto, SAK ja Akava sekä työ- ja elinkeinoministeriö ja valtioneuvoston kanslia.

Sopimisen kiellot poistettava

Suomen Yrittäjät ja EK ovat esittäneet, että kaikki laissa olevat järjestäytymättömiä, yleissitovaa työehtosopimusta noudattavia yrityksiä koskevat sopimisen kiellot poistetaan. Kieltoja on kaikkiaan noin 50 ja ne koskevat muun muassa työajoista sopimista.

– Paikallisen sopimisen pitää olla mahdollista yrityksissä riippumatta siitä, onko yritys järjestäytynyt vai järjestäytymätön tai siitä, millainen työntekijöiden edustusjärjestelmä yrityksessä on. Sopimisen on siten oltava mahdollista myös yrityksissä, joissa ei ole luottamusmiestä, Makkula korostaa.

– Esittämämme malli toteuttaa sekä työnantajien että työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun, Makkula sanoo.

Hän huomauttaa, että SY:n ja EK:n esitys toteuttaa myös eduskunnan työaikalain hyväksymisen yhteydessä antaman lausuman tahtotilan. Se ottaa lisäksi huomioon pääministeri Marinin hallituksen vuoden 2020 budjettiriihen linjauksen, jonka mukaan arvioidaan menettelyt paikallisen sopimisen toteuttamiselle yrityksissä, joissa ei ole luottamusmiestä.

Asia nyt hallituksen käsissä

Hallitus käsittelee paikallisen sopimisen tilannetta puoliväliriihessä ensi viikolla. Hallitusohjelman mukaan paikallista sopimista kehitetään huolehtimalla henkilöstön riittävästä tiedonsaannista ja vaikutusmahdollisuuksista.

Hallitusohjelman mukaan paikallista sopimista edistetään työ‐ ja virkaehtosopimusjärjestelmän kautta. Tavoitteena on hallitusohjelman mukaan löytää ratkaisuja, joissa joustavuus ja turva ovat tasapainossa.

– Asia on nyt hallituksen käsissä. Kun työpaikkasopimista edistetään, on tärkeää tehdä se niin, että kaikki ovat lain edessä yhdenvertaisessa asemassa eikä ketään syrjitä riippumatta onko liiton jäsen vai ei, Makkula toteaa.

Hän huomauttaa, että työmarkkinat ovat muutoksessa ja siksi on tärkeää lisätä sopimista kaikissa yrityksissä.

– Yrityksen tai työntekijöiden järjestäytyminen ei voi olla peruste kohdella eriarvoisesti, Makkula painottaa.

toimitus(at)yrittajat.fi

Elinkeinoelämän järjestöt mukaan lukien Suomen Yrittäjät antoivat torstaina kannanoton, jossa vaativat hallitusta edistämään koronatodistuksen käyttöönottoa nopeasti. Kannanoton mukaan digitaalinen koronatodistus vahvistaisi terveysturvallisuutta ja mahdollistaisi yhteiskunnan pysymisen avoinna. Koronatodistus oli tärkeä etenkin tapahtuma-alalla sekä matkailussa.

Koronatodistuksen ”vihreä valo” olisi mahdollista saada joko koronarokotteen, tuoreen negatiivisen koronatestituloksen tai hiljattain sairastetun koronainfektion myötä.

Suomen Yrittäjien lisäksi kannanoton antajina ovat Elinkeinoelämän Keskusliitto, Keskuskauppakamari, Palvelualojen työnantajat ja Tapahtumateollisuus.

Koronatodistus lisäisi turvallisuutta

Kreetan Työ ja Huvi -yritystä pyörittävä Kreetta Luoma pitää koronatodistusta hyvänä apuna normaaliin toimintaan siirtymisessä, vaikka se lisäisikin tapahtumajärjestäjien työtä.

− Se olisi yksi hyödyllinen työväline. Sen avulla kävijät tietäisivät olevansa turvallisesti tapahtumassa mukana, Kreetta Luoma sanoo.

Todistuksen käyttöönottoon liittyy Luoman mukaan varmasti aluksi haasteitakin.

− Jos ei voi ottaa rokotetta esimerkiksi sairauden takia, siitä täytyisi olla jokin todiste. Jos taas omasta päätöksestään ei ota rokotetta, voi varmaan jäädä tilaisuuksista pois.

Tuoreen negatiivisen koronatestituloksen saamisessakin voi olla joskus hankaluutta.

− Jos paikkakunnalla on iso tapahtuma, voi testaus ruuhkautua, jos kaikki haluavat samoina päivinä testiin.

Kreetan Työ ja Huvi on kokous-, kongressi- ja tapahtumatoimisto, jonka työt loppuivat koronan tullessa liki kokonaan. Luoma toivoo, että päätös koronatodistuksesta tehtäisiin nopeasti, jotta se nopeuttaisi tapahtuma-alan ahdinkoa.

− Kesällä ja syksyllä ei liikuta varmaan vielä aivan puhtailla vesillä, mutta todistuksen avulla tilaisuuksia voitaisiin järjestää. Itse valmistelen paria tapahtumaa syksylle. Nyt ollaan veitsenterällä, mutta olen toiveikas.

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko kertoi torstaina Ylen aamussa, että ministeriössä on valmisteilla iso tukipaketti kulttuuri- ja tapahtuma-alan freelancereille.

Kreetta Luoma pitää tukea tapahtuma-alalle erittäin tarpeellisena, joskaan tämän lausunnon perusteella ei tiedä, koskeeko se häntä, joka toimii yksinyrittäjänä Ky-muotoisen yrityksen kautta.

− Odotan jännityksellä, mitä tämä tuki tarkoittaa. Aion hakea nyt kustannustukea, mutta se voi kaatua siihen, että kulut ovat liian pienet, koska olen joutunut karsimaan kaiken mahdollisen. Pienikin tuki olisi todella tärkeä, sillä se auttaa taas hieman eteenpäin eikä tarvitsisi lopettaa firmaa.

Festivaalijohtaja panostaisi pikatestaukseen

Provinssin festivaalijohtaja Sami Rumpunen kannattaa lämpimästi koronatodistuksen käyttöönottoa. Ensi kesän festivaalin järjestelyihin se ei kuitenkaan ehdi vaikuttaa.

− Olemme niin lähellä kesää, että päätös siitä ei ole relevanttia meille nyt, mutta toivon, että asia edistyy ja siitä on hyötyä jatkossa.

Tapahtumajärjestäjät ovat yrittäneet Rumpusen mukaan pitää asiaa esillä koko talven ajan.

− Olisi erittäin tärkeätä panostaa pikatestaukseen. Siihen tarvittaisiin asiantuntijoiden hyväksymä toimintamalli, Rumpunen korostaa.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuvat: Saara Autere / Ruisrock 2019 ja Kreetan Työ ja Huvi

Keväällä 2020 yrityksissä siirryttiin joukoin etätöihin. Suomen Yrittäjien Yrittäjägallupin mukaan 59 prosentissa yrityksistä on tehty koronapandemian aikana etätöitä. Gallupiin vastanneista yrityksistä 37 prosenttia aikoo lisätä monipaikkaista työtä pysyvästi. Kesällä 2020 vastaava luku oli 30 prosenttia.

Pääkaupunkiseudulla ja palvelualoilla etätöitä on tehty eniten. Etätöitä aiotaan lisätä erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muulla Uudellamaalla. Jopa 44 prosenttia yrittäjistä arvioi, että etätyöt ovat lisänneet halua monipaikkatyöhön.

Kyselyyn vastasi 1120 pk-yrityksen edustajaa maaliskuussa 2021.

Etätyöt toivat yllätyksiä

Kokkolassa, Tampereella ja Helsingissä toimiva Protect solahti etätöihin sujuvasti. Yritys tarjoaa ulkoistettuja päällikköpalveluita, osaamisen kehittämistä, koulutuksia ja asiakirjojen laatimista sekä laatujärjestelmien ja lupaprojektien johtamista. Yrityksen kehittämä järjestelmä, jota yritys on myynyt jo 13 vuotta, on työkalu, joka auttoi etätyöhön siirtymisessä.

– Olemme tehneet digiloikan jo vuosia sitten, joten järjestelmät olivat valmiina. Koronavuoden aikana olemme tehneet vain pakolliset käynnit asiakkailla. Myyntipuolella niitä on ollut vuoden aikana viisi kasvokkain, mutta hyvin olemme pystyneet tekemään kauppaa, toimitusjohtaja Pertti Salo kertoo.

Etä-, hybridi- ja monipaikkatyössä on etunsa. Gallupin mukaan työn tuottavuus on parantunut, kiire hellittänyt ja sairauspoissaolojen määrä laskenut.

Salo kertoo yllättävästäkin havainnosta eri toimipisteiden välillä.

– Eri toimipisteiden henkilöstö on tullut keskenään tutummiksi ja hitsautuneet paremmin yhteen. Aikaisemmin meillä oli yhteiset pikkujoulut ja kesäjuhlat, mutta olemme olleet etänä enemmän tekemisissä eri yksiköiden välillä lähes päivittäin, hän kertoo.

Toki etätyö on tuonut työhön myös lisää säätämistä, kun yhdellä koronavilkku kilahtaa, on flunssaoireita ja tulee peruutuksia.

– Kaikkien jaksamista on koeteltu, Salo toteaa.

Vuoden alussa työllisille tehty Työelämägallup osoitti, että työntekijöiden kokemukset esimerkiksi työn tuottavuuden kasvusta ovat myönteisempiä kuin yrittäjien: Työelämässä olevista 39 prosenttia koki tuottavuuden lisääntyneen, kun yrittäjistä niin kokee 22 prosenttia. 

Esimiestyön merkitys kasvanut

Yrittäjägallupin vastausten perusteella lisääntyvä monipaikkatyö luo uusia ratkaistavia ongelmia.

– Yrittäjät kokevat, että ongelmat vapaa-ajan ja työajan erottamisessa ja tekniset ongelmat ovat lisääntyneet. Yrittäjät myös näkevät, että johdon ja esimiesten merkitys on kasvanut. Ammattiliittojen merkitys on taas yrittäjien mukaan vähentynyt, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo. 

Pertti Salo on tehnyt saman huomion esimiestyön tärkeydestä.

–  Yksi vaatii enemmän säännöllistä kontaktia, kun toinen ahdistuu jatkuvasta kyselemisestä. Osa puhuu yhteisissä palavereissa enemmän, kun toiset jäävät tarkkailijan rooliin. Meillä esimiehet ovat olleet omiin alaisiinsa yhteydessä joka viikko. Ihmiset puhuvat palavereissa työasioiden lisäksi perheen kuulumisia, fiiliksistään ja vaikka ruoanlaitosta, Salo kertoo.

Gallupin mukaan naisyrittäjät näkevät etätyössä miehiä enemmän ongelmia. Toisaalta naisten keskuudessa myönteinen suhtautuminen monipaikkatyöhön on lisääntynyt enemmän. Nuoret yrittäjät näkevät etätyön negatiivisia vaikutuksia selvästi enemmän kuin vanhemmat yrittäjät. 

Pentikäisen mukaan tuloksista käy ilmi, että erityisesti teollisuudessa ja palvelualoilla aiotaan lisätä monipaikkatyötä. Palvelualojen yrityksistä jopa kolmannes aikoo siirtyä kokonaan etätyöhön. Teollisuudessa ja rakentamisessa seitsemän prosenttia henkilöstöstä voi siirtyä yrittäjien mielestä kokonaan etätyöhön. 

Sopeutumiseen toimistolle kiinnitettävä huomiota

Protectissa toimistolla käymistä ei ole missään vaiheessa kielletty, mutta suurin osa on noudattanut etätyösuositusta. Yritys on hankkinut välineitä etätyön tekemiseen, kuten vastamelukuulokkeita, näyttöjä, hiiriä, telakoita ja työtuoleja.

Etätyön hyvistä puolista huolimatta toimistolle paluun mahdollisuutta odottaa moni.

– Toimistolla syntyy helpommin tunne siitä, että kuuluu porukkaan. On yhteiset tavoitteet ja yhteiset jutut. Siviilissä tämäntyyppisestä asiakastyöstä ei voi puhua kenenkään kanssa. Kollegan kanssa kasvokkain asioiden pohtiminen on eri asia, kuin etänä.

Salo ei usko, että yritys palaa samanlaiseen työn tekemisen tapaan kuin ennen koronapandemiaa. Etä-, hybridi- ja monipaikkatyö on tullut jäädäkseen. Jatkossa toimistopäivät voivat muodostua tärkeiksi sosiaalisiksi päiviksi ja keskittymistä vaativat työt tehdään etänä.

Salo pohtii myös sitä, miten täytyy varautua siihen, kun toimistoille vihdoin palataan.

– Kuormittuvatko ihmiset siitä nyt eri tavalla. Työmatkat, muiden ihmiset huomioiminen ja avokonttoriin palaaminen voivat vaatia totuttelemista. Yli vuoden aikana on poisopittu vanhasta ja opittu uusia rutiineja, hän sanoo.

Katso Yrittäjägallupin tulokset etätyön vaikutuksista tästä.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on yhteensä 321 yritystä.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus (at) yrittajat.fi

Tiukimmat rajoitukset koskevat niitä maakuntia, joilla on pahin epidemiatilanne. Hallitus tarkastelee tilannetta viikoittain, joten rajoituksiin voi tulla muutoksia jo pian. Jos alueen epidemiatilanne kääntyy parempaan, anniskelu,- aukiolo- ja asiakaspaikkarajoituksia lievennetään.

Tällä hetkellä ravintolat saavat olla auki seitsemässä maakunnassa. Pohjois-Savossa on ravintolat saivat avata ovensa tänään perjantaina.

Koronaepidemian leviämis- ja kiihtymisalueilla alkoholin tarjoilu loppuu kello uusien rajoitusten mukaan 17. Alkoholin myyntiin keskittyvät anniskeluravintolat (baarit, pubit ja yökerhot) saavat olla auki kello 18 saakka. Ruokaravintolat ja kahvilat määrätään sulkemaan ovensa tuntia myöhemmin kello 19. Ravintolat saavat avata ovensa kello viideltä aamulla.

Edellä mainitut tiukimmat rajoitukset koskevat seuraavia maakuntia: Uusimaa, Kanta-Häme, Varsinais-Suomi, Satakunta, Pirkanmaa, Päijät-Häme, Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Keski-Suomi ja Pohjanmaa.

Rajoitukset määräävät myös ravintoloiden asiakasmääristä. Tiukimpien rajoitusten alueilla anniskeluravintoloihin voidaan ottaa kolmannes normaalista asiakasmäärästä. Ruokaravintoloihin voidaan ottaa puolet paikkamäärästä. Rajoitusten mukaan ravintolan asiakkaiden on istuttava paikoillaan. Tanssiminen ja karaoke ovat edelleen kiellettyjen listalla.

Kevyemmät rajoitukset näille paikkakunnille

Ahvenanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Lappi, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Pohjanmaa lukeutuvat kevyempien rajoitusten alueisiin.

Näissä maakunnissa valomerkki annetaan kello 22 ja ravintolat saavat pitää ovensa avoinna kello 05-23 välillä.

Kyseisissä maakunnissa alkoholin tarjoiluun keskittyvään ravintolaan (baarit, pubit ja yökerhot) saa ottaa puolet asiakasmäärästä. Ruokaravintoloissa asiakkaita saa olla 75 prosenttia paikkamäärästä. Asiakaspaikkarajoitus ei kuitenkaan koske Ahvenanmaan maakuntaa.

Myös kevyempien rajoitusten alueilla karaoke ja tanssiminen on kielletty. Asiakkaiden on istuttava omilla paikoillaan.

Lue ravintoloitsijan mietteet hallituksen rajoituksista aikaisemmin julkaistusta artikkelistamme.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Tiedot käyvät ilmi Kantarin Suomen Yrittäjien pyynnöstä tekemästä Yrittäjägallupista, johon vastasi 1120 pienen ja keskisuuren yrityksen edustajaa.

Alle 10 työntekijän mikroyrityksiä on ylivoimaisesti suurin osa Suomen työnantajayrityksistä.

– Tutkimus osoittaa, että yrityksissä halutaan sopia eniten koko henkilöstön kanssa. Isoissa yrityksissä myös koko henkilöstöä edustava luottamusvaltuutettu nousee vahvaan rooliin, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kommentoi.

30 prosenttia yli kymmenen henkeä työllistävistä haluaa sopia koko henkilöstöä edustavan luottamusvaltuutetun kanssa.

Ammattiliiton jäseniä edustavan luottamusmiehen kanssa haluaa sopia vain kaksi prosenttia eli ei juuri kukaan. Tilanne on sama sekä työnantajaliittoihin kuuluvissa että niihin kuulumattomissa yrityksissä.

– Toivon, että tämä herättää ammattiliitot pohtimaan, miksi luottamusmiesjärjestelmä on niin vastenmielinen yrityksille, Pentikäinen sanoo.

– Tämä osoittaa vannoutuneimmallekin liiton miehelle, että luottamusmiespakon laajentaminen on kuollut ajatus eikä saa yrityksistä vastakaikua.

Tuottavuus ja työllisyys paranisivat työpaikkasopimista lisäämällä

Yrittäjät uskovat vahvasti, että paikallisella sopimisella voidaan parantaa tuottavuutta (80 %), turvata työpaikkoja (70 %) ja luoda uusia työpaikkoja (69 %). Suomen Yrittäjät on arvioinut, että paikallisen sopimisen lisääminen voisi tuoda 10 000–15 000 uutta työpaikkaa. Arvio perustuu muun muassa pk-yritysbarometriin, johon vastaajina on tuhansia yrityksiä kaksi kertaa vuodessa.

– Kun näin on, on vaikea keksiä yhtään järkisyytä siihen, miksi sitä ei haluta voimakkaasti edistää, työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo.

Aihe on erittäin ajankohtainen, sillä hallituksen on määrä päättää ensi viikolla puoliväliriihessään, miten se lisää työllisyyttä.

Paikallisen sopimisen edistäminen ei edennyt hallituksen asettamassa työryhmässä, jossa oli edustus niin työnantajien kuin työntekijäliittojen puolelta. Ryhmässä olivat mukana muun muassa Suomen Yrittäjät, Elinkeinoelämän keskusliitto, SAK ja Akava.

Paikallisen sopimisen työryhmä lopetti työnsä pystymättä antamaan yhteistä esitystä.

Työajoista halutaan sopia eniten

Selvästi eniten halutaan sopia työajoista (63 %). Sen jälkeen tulee palkkaan liittyviä asioita, kuten tulos- ja bonuspalkkiot (54 %) ja palkan korotukset (51 %).

Eniten tarvetta työpaikkasopimiselle on teollisuudessa ja yli kymmenen hengen yrityksissä. Kaupan alalla korostuu tarve sopia tauoista ja sunnuntaikorvauksista. 

Helppoa sopiminen ei toki ole: 47 prosenttia yrittäjistä ei pidä työpaikkasopimista yksinkertaisena.

Työnantajaliittoihin kuulumattomien, työehtosopimuksia yleissitovuuden perusteella noudattavia yrityksiä sitoo noin 50 paikallisen sopimisen kieltoa. Toisaalta, mitä isompi yritys, sitä hankalammaksi paikallinen sopiminen koetaan.

– Työnantajaliittojen jäsenet kokevat sen hankalampana kuin ei-jäsenet, mitä selittänee yrityskoko, Janne Makkula arvioi.

Näin kysyttiin

Yrittäjägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 1120 pk-yrityksen edustajaa. 

Tiedot kerättiin 19.3.–24.3.2021.  Tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa. 

toimitus(at)yrittajat.fi

Vöner kasviproteiinituotteet valmistetaan tästä lähtien Suomessa. Osa Vöner Oyj:n tuotteista, kuten kastikkeet keväällä kauppoihin tulevat pihvit tuotettiin jo alusta alkaen kotimaassa, mutta jatkossa kaikki Vönerin tuotteet tullaan valmistamaan kotimaassa.

– Tuotanto kotimaassa on ollut tahtotilamme alusta pitäen. Alkutaipaleella yhteistyökumppaneillamme ei ollut oikein uskoa meihin, mutta nyt meillä on näyttöjä, eikä vegebuumikaan jäänyt tähdenlennoksi. Nyt meillä oli yhteistyökumppaneissa vaihtoehtoja, joista valita, Vönerin perustajaosakas ja luova johtaja Siva Parlar sanoo.

Ekologisuus ja täysin kasvipohjaiset tuotteet ovat olleet yrityksen kulmakivi. Tuotannon siirtyminen

Saksasta Suomeen on tehnyt koko tuotantoketjusta myös paljon ekologisemman.

Jatkossa Vönerin tuotteet valmistaa Tamminen Oy, joka mahdollistaa yritykselle suurempaa tuotantokapasiteettia ja tehokkaampaa tuotekehitystä.

– Tämä helpottaa tuotekehitystä valtavasti, kun voin ajaa kotoa 20 minuuttia Tammiselle sen sijaan, että lennän Saksaan ja yövyn hotellissa. Ensimmäinen kriteeri olivat henkilökemiat, mutta Tamminen pystyy tekemään tuotteesta täysin samanlaista kuin saksalainen tuottaja, eli maku ja rakenne eivät muutu, Parlar sanoo.

Kotimainen tuotanto on yritykselle arvovalinta, sillä tuotanto ei ole halvempaa kotimaassa. Arvot ovat kuitenkin tärkeä osa yrityksen toimintaa.

Vöner Oyj on neljässä vuodessa ollut edistämässä Suomen kasviproteiinimarkkinoita ja ollut mukana edistämässä suomalaisia ruokailutottumuksia kohti vastuullisempaa ruokavaliota.

Suomessa tuotettu ruoka on aina ollut huippuluokkaa ja siihen luotetaan myös maailmalla. Tämän myötä Vöner Oyj:lle on myönnetty Suomen avainlippusertifikaatti.

Pk-yritykset suunnittelevat tuotannon siirtämistä Suomeen

Vöner ei ole yksin tuotannon kotiuttamissuunnitelmien kanssa. Esimerkiksi turkulainen uima-allasvalmistaja Drop Design Pool siirsi tuotannon Virosta Suomeen viime keväänä.

Koronakriisi on aiheuttanut monilla aloilla tuotteiden ja osien toimitusvaikeuksia, mikä osoitti monen yrityksen toiminnan haavoittuvuuden.

Ylen tekemässä jutussa vuoden 2020 toukokuussa todetaan, että useat pk-yritykset suunnittelevat tuotannon siirtämistä kotimaahan. Tuotantokustannukset nousevat myös Kiinassa, mikä ajaa muutosta tuottaa tuotteita lähempänä Euroopassa ja Baltiassa.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi