− Niin paljon on jouduttu perumaan tilaisuuksia, että nyt kun livekeikat vihdoin toteutuvat, se antaa toivoa tulevasta, sanoo ravintolayrittäjä Viivi Loppela.

Keikoilla on Loppelan mukaan iso henkinen merkitys yrittäjälle.

− Nämä ovat pilkahdus pimeyteen, että tilanne voi vielä normalisoitua.

Loppela pitää puolisonsa Rami Haaviston kanssa Varicko-ravintolaa Rytmikorjaamolla. He aloittivat yrittäjinä lokakuussa 2019, ja ehtivät pyörittää buffet-ravintolaa normaalisti viisi kuukautta, ennen kuin korona iski.

Ravintola on nyt viimeisen tauon jälkeen ollut taas normaalisti auki parin viikon ajan, ja ihmiset ovat pikkuhiljaa löytäneet takaisin.

− Tällä viikolla tuntuu, että ihmiset ovat hyvin liikkeellä ja näkyy valoa tunnelin päässä, Loppela sanoo.

Kaikki tulivat kiittämään

Elossa-klubin livekeikkoja pidettiin ensimmäisen kerran pääsiäisen jälkeisenä viikonloppuna, jolloin lavalle nousivat Irina, Olavi Uusivirta ja Vesterinen yhtyeineen yhteensä 12 kertaa. Tänä viikonloppuna ovat vuorossa viisi keikkaa vetävä Samuli Putro ja kolmesti esiintyvä Jarkko Martikainen. Livekeikkoja on tarkoitus jatkaa aina toukokuulle saakka, mikäli kokoontumisrajoitus pysyy nykyisessä 20 hengessä.

− Ennen vanhaan seurattiin, paljonko on lippuja myyty ennakkoon. Nyt seurataan tautitapauksia ja ilmaantuvuuslukuja, keikkajärjestäjä Selmu ry:n toiminnanjohtaja Marko Kivelä huokaa.

Jo pidetyt tilaisuudet ovat sujuneet Kivelän mukaan erittäin hyvin, ja turvavälien pitäminen tuhannen neliön klubilla on ollut helppoa.

− Livekeikat ovat olleet todella kivoja niin yleisön, artistin kuin järjestäjänkin mielestä. Ne antavat toivoa, että maailma avautuu joskus. Melkein kaikki ovat poistuessaan tulleet erikseen kiittämään, Kivelä kertoo.

Yleisö on kiltisti noudattanut ohjeita, esimerkiksi pitänyt maskeja.

− Joku on innoissaan noussut tuolilta tanssimaan, mutta ymmärtänyt, kun on sanottu, että nyt on voimassa tanssikielto.

Hintoja ei poljeta

Kuukauden aikana pidettävät livekeikat eivät ole Selmu ry:lle taloudellisesti kannattavia. Tilannetta paikkaa Suomen Kulttuurirahastolta saatu korona-avustus.

− Yhdistys haluaa työllistää alan väkeä ja luoda elämyksiä yleisölle tässä ajassa. Se on meidän tehtävämme.

Osa artisteista on liikkeellä normaalia pienemmillä kokoonpanoilla, mutta keikkapalkkiot ovat normaalitasoa.

− Emme polje hintoja alas, artistin on saatava työstä palkka mikä hänelle kuuluu. Tietenkin kysyntä määrää keikkapalkkion suuruuden.

Kun epidemiasta päästään, Kivelä luottaa alan nousevan entistä kovempaan nousuun.

− Uskon, että tulevat vuodet ovat tälle alalle hyviä. Nyt on ollut hiljaiseloa niin kauan, että kysyntää riittää jatkossa.

Kivelä kertoo, että suunnitelmissa on loppukesäksi uudenlaisia aktiviteetteja.

− Kehitteillä on pienimuotoisempia tapahtumia, joita pidettäisiin mahdollisesti myös Rytmikorjaamon ulkoalueelle, hän kertoo.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuvat: Varicko, Kalle Marjamäki ja Marika Autio

Etätyössä verkkoyhteyden luotettavuudella ja riittävällä nopeudella on iso merkitys. Jos yhteys takkuilee, työt eivät suju ja tehokkuus kärsii.

Mikä on ensisijainen tapa nopeuttaa internet-liittymää kotona?

Aivan ensin kannattaa selvittää, onko liittymäsi nykyinen nopeus riittävä omiin tarpeisiin. Jos esimerkiksi etätyön määrä tai kotitalouden muun netinkäyttö on lisääntynyt, yleensä nopeutta ja kapasiteettia tarvitaan lisää.

Olemassa olevaa liittymää voi nopeuttamaan korottamalla nopeutta. Toimenpide ei välttämättä maksa mitään, tai sitten se voi maksaa palvelumaksun verran. Tämä on kiinni ajankohdasta ja siitä, millainen yhteys kotona on tällä hetkellä käytössä. Kun uusi nopeus on kytketty, liittymän kuukausimaksu voi nousta joillakin euroilla.

Käytän kotona langatonta nettiyhteyttä. Onko päätelaitteen sijoituspaikalla merkitystä?

On. Langattomassa käytössä päätelaitteen sijainti määrittelee, miten hyvin yhteys toimii eri puolilla asuntoa. Sijoittamalla päätelaitteen riittävän keskeiselle paikalle se palvelee mahdollisimman montaa käyttäjää. Sama koskee mobiililaajakaistayhteyksiä, joissa signaali tulee ilmateitse. Tällöin päätelaite kannattaa sijoittaa mahdollisimman lähelle ikkunaa, josta se kaappaa signaalin tehokkaammin.

Päätelaitteeni on jo melko iäkäs. Parantaako sen vaihtaminen uudempaan nettiyhteyden laatua?

Vanhemmissa päätelaitteissa langattoman verkon kantama ei ole välttämättä yhtä hyvä kuin uudemmissa laitteissa. Yhteyden laatu voi olla myös heikompi.

Tarvitseeko päätelaitetta päivittää itse?

Ei, sillä laite päivittää itsensä automaattisesti aina kun se on kytkettynä verkkoon. Yleensä asiakkaan ei tarvitse tehdä mitään, vaan operaattori hoitaa päivitykset. Poikkeuksena ovat hyvin iäkkäät laitteet.

Kysymyksiin vastasi Digitohtori, toimittaja Pauli Reinikainen. Digitohtori vastaa lukijoiden kysymyksiin Yrittäjä- ja Yrittäjä Plus -lehdissä.

Kuva: Getty Images

toimitus (at) yrittajat.fi

Kaarinan kaupunginhallitus päätti maaliskuun lopussa, että se auttaa paikallisia yrityksiä muun muassa vuokrahuojennuksilla. Lisäksi haettaviksi laitettiin neljä erilaista tuhannen euron arvoista tukiseteliä: työllistämisseteli, vuokraseteli, koronaseteli velkaneuvontaan sekä yritystoiminnan kehittämis- ja ilmastoseteli.

Setelien hakuaika päättyy huhtikuun lopussa ja päätökset avustusten saajista päätetään 14.5. mennessä. Päätökset tekee kaupunginjohtaja.

Työllistämisseteli, kuten muutkin tarjolla olevat setelit voidaan myöntää yritykselle, jonka myynti on koronaepidemiasta johtuvien rajoitusten vuoksi pudonnut vähintään 20 prosenttia tai toiminta on estynyt kokonaan. Työllistämissetelin saava yrittäjä sitoutuu palkkaamaan yhden 21-vuotiaan tai vanhemman työttömän työnhakijan vähintään kuukaudeksi ja vähintään 50-prosenttiselle työajalle.

Vuokraseteli myönnetään yritykselle, joka ei ole saanut kuluvan kevään aikana muita vuokrahuojennuksia. Seteli käytetään vuokran tai vastikkeiden maksuun.

Koronaseteli on puolestaan tarkoitettu velkaneuvontaan tai konkurssiin liittyvään neuvontaan. Yritystoiminnan kehittämis- ja ilmastoseteli myönnetään yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen esimerkiksi ympäristöystävällisemmäksi.

Vuokrahuojennuksia ja nopeampi maksuaika

Kaarinan kaupunginhallitu päätti myös, että kaupunki voi myöntää vuokrahuojennusta kaupungin kiinteistössä oleville vuokralaisille vuoden alusta kesäkuun loppuun, jos 20 prosentin ehto täyttyy. Kaupunki päättää vuokrahuojennuksen ja tukisetelien myöntämisestä tapauskohtaisen harkinnan perusteella.

– Kaarinan kaupungin tekemät korona-toimet ovat hieno esimerkki siitä, miten kunnat voivat nyt toimia yritysten auttamiseksi. Otetta ei tule hellittää. Pitkittyneen koronakriisin hoidossa kunnilla on paikallisen yrittäjyyden ja elinvoiman kannalta merkittäviä mahdollisuuksia tukea omiaan, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter sanoo.

Yrittäjät ovat Munterin mukaan kiitelleet kaupungin päätöksiä.

– Yrittäjät kiittävät vuolaasti ja syystä. Kun kaupunki ostaa paikalliselta yrittäjältä, yritys voi kirjata maksuajaksi 30 päivän sijasta seitsemän päivää. Yrittäjät tarvitsevat nyt liikevaihtoa ja rahaa nopeasti kassaan, koska monella kassat ovat tyhjät. Vuokrahelpotukset havaittiin jo vuosi sitten hyväksi keinoksi tulla yrittäjiä vastaan.

– Tätä Kaarinan kaupungin tuki-instrumenttilistaa soisi muidenkin kuntien ottavan käyttöön. Kaikki toimet ovat nyt tarpeen, Munter sanoo.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

– Kyllä se tuntui epäreilulta ja hätävarjelun liioittelulta. Päätöksentekijät eivät tunne arkea maaseudulla, Marja Hakkarainen sanoo.

Ravintolasulku päättyi maanantaina ja Hakkarainen pääsi viimein tarjoamaan lounasta Ruska Bar & Bistrossa Kinnulassa. Koronanyrkin tiedotteen mukaan Keski-Suomen maakunta Jyväskylää lukuun ottamatta siirtyi perustasolle maanantaina, ja ravintoloiden aukioloihin on odotettavissa pidennyksiä loppuviikosta.

Kivijärvellä sijaitseva Cafe Aurora avaa ovensa tiistaina. Tilausravintola Lestijärvellä on vähäisen kysynnän vuoksi kiinni.

Hakkarainen suri etenkin Kivijärvellä sijaitsevan kahvilan vakioasiakkaiden puolesta.

– Papat eivät ole päässeet aamukahville, joka on ollut heille henki ja elämä. Huomisaamuna he taas tulevat, tiedän sen.

Asiakkaat olivat innokkaasti paikalla myös maanantain lounaalla Kinnulassa.

− Nyt on hyvä fiilis, asiakkaita tuli lounaalle jopa odotettua enemmän. Syksyllä ihmiset olivat tosi varovaisia eivätkä liikkuneet, Hakkarainen kertoo.

Nuoria on aika ajoin syytetty siitä, että he liikkuvat kuntarajojen yli ja sitä kautta lisäävät koronatartunnan riskiä.

− Täällä pohjoisessa Keski-Suomessa on niin vähän nuoria eivätkä he lähde minnekään. Lestijärvellä Keski-Pohjanmaan puolella ovat baarit ovat olleet auki, mutta ei sinne ole täältä ajettu. Nuoret pitävät kotibileitä tai ovat mökillä.

Eniten Hakkaraista mietityttää, miten perheelliset käyttäytyvät koronaepidemian jälkeen.

− Se pelottaa, että he ovat tottuneet kotioleiluun eivätkä käytä ravintolapalveluja jatkossakaan.

Koronakriisi toi Hakkaraisen liiketoimintaan melkoisen loven. Ruokamyynti väheni edellisvuoteen verrattuna 50 prosenttia, anniskelumyynti jopa 75 prosenttia.

− Iltamyynti, muun muassa takeaway-pizzat on pikkuisen pelastanut tilannetta. Teen myös kakkuja tilauksesta ja kesäksi suunnittelen ulkoiluaktiviteetteja kuten villiyrittiretkiä, Hakkarainen kertoo.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Jenni Numminen / Karkausmäen kammari

Yrittäjien luottamus YEL-eläkejärjestelmään on vaatimaton, Yrittäjägallup kertoo. Vain runsas kolmannes kertoo luottavansa yrittäjien eläkejärjestelmään. Epäluottamusta kokevat erityisesti nuoret ja pienituloiset yrittäjät.

– Tämä on vakava asia, koska luottamus eläkejärjestelmään on osa ihmisen perusturvaa, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Yli 40 prosenttia yrittäjistä epäilee järjestelmää. Viidennes kertoo olevansa täysin ja 22 prosenttia jokseenkin eri mieltä väittämän “Luotan nykyiseen YEL-järjestelmään” kanssa. Järjestelmään luottaa täysin vain 10 prosenttia ja jokseenkin 25 prosenttia yrittäjistä.

Tiedot käyvät ilmi Suomen Yrittäjien Kantarilla teettämästä Yrittäjägallupista, johon vastasi 1120 yrityksen edustajaa. Kyse ei ole Yrittäjien jäsenkyselystä.

– Merkittävin syy epäluottamukseen liittyy hintaan. Yrittäjät kokevat järjestelmän kalliiksi ja vertaavat vakuutusmaksuaan esimerkiksi työntekijän henkilökohtaiseen tai maatalousyrittäjien vakuutusmaksuun. Sosiaaliturvan koetaan olevan maksuun verrattuna matalalla tasolla tai sitä ei ole ollenkaan, työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén sanoo.

Tilanne luottamuksen suhteen on pysynyt koronavuoden ajan ennallaan: vuosi sitten YEL-järjestelmään luotti täysin 10 ja osin 24 prosenttia vastaajista.

Pidemmällä aikavälillä tilanne on kuitenkin parantunut. Vuonna 2017 Suomen Yrittäjät kysyi jäsenkyselyssään samaa. Silloin YEL-järjestelmään luotti täysin noin neljä prosenttia ja jonkin verran noin 20 prosenttia.

Nuoret turvaavat sijoituksiin

Yrittäjägallup kertoo, että yrittäjien ansiotaso vaihtelee runsaasti. Jopa 45 prosenttia yrittäjistä kertoo, ettei heillä ole varaa riittävään eläkemaksuun.

– Moni yrittäjä on pienituloinen. Siksi on todella olennaista huolehtia yrittäjän sosiaaliturvasta ja eläketurvasta, Pentikäinen sanoo.

Yrittäjät varautuvat vanhuuteen sijoittamalla, säästämällä, lisäeläkkeelle tai palkkatyöstä kertyneellä eläkkeellä enemmän kuin YEL-maksuilla. Erityisesti nuoret yrittäjät turvaavat sijoituksiin.

Sijoittamisen ja vapaaehtoisen lisäeläkkeen merkitys on selvästi kasvanut koronapandemian aikana. Yli kolmanneksella yrittäjistä on vapaaehtoinen lisäeläke. Vapaaehtoisten lisäeläkkeiden suosio on kasvanut selvästi vuodessa.

YEL-työtulon määrä vaikuttaa kuitenkin eläkkeen lisäksi esimerkiksi vanhempainpäivärahaan, ja korvauksiin sairastumisen tai työttömyyden varalta sekä koulutus- ja kuntoutusrahaan. Jotta yrittäjä saa vähimmäisturvaa korkeampia etuuksia, YEL-maksun tulee olla selvästi minimiä korkeammalla tasolla.

Pelko pois YEL-maksusta

Suomen Yrittäjät on esittänyt muutoksia YEL-järjestelmään.

– Yrittäjien luottamusta lisäisi se, että yrittäjä saisi oikeuden työuran aikaiseen ansioturvaan aina, kun joutuu ottamaan pakollisen YEL-vakuutuksen. Siksi olemme esittäneet yrittäjän eläkelain mukaisen pakollisen vakuuttamisen alaraja nostamista nykyiseltä tasolta vähintään yrittäjän ansiosidonnaisen työttömyysturvan alarajalle, työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén sanoo.

– Järjestelmää tulee kehittää niin, että luottamus lisääntyy ja pelko YEL-maksua kohtaan hälvenee. Samalla toki tulee yrittäjällä olla vapautta turvata selustansa haluamallaan tavalla, Hellsten sanoo.

Yrittäjät on myös arvioinut, että siirtyminen YEL-työtulossa vuosityötulosta kuukausityötuloon lisäisi ymmärrystä turvan tasosta yrittäjien keskuudessa.

–  Yksinkertaisuus ja selkeys varmasti maksavat itsensä takaisin, sillä ne lisäävät yrittäjien luottamusta järjestelmään ja rohkaisevat yrittäjiä huolehtimaan sosiaaliturvansa tasosta nykyistä paremmin, Hellstén toteaa.

Lue myös: Tiedätkö mihin kaikkeen YEL vaikuttaa ja vaihtoehtojen kompastuskivet? – Omia säästöjä pitäisi olla miljoona euroa 30 vuodeksi

Somevaikuttajat muistuttavat YEL-maksun tärkeydestä – Sijoitusbloggaaja ei suosittele jättämään eläketurvaa minimi-YEL:in ja indeksirahastojen varaan

”Yksinyrittäjän YEL-järjestelmä ja verotus uudistettava” – Portaistettu YEL ja verotusmalli Virosta antaisi sisäänajoaikaa

Havainnollinen esimerkki paljastaa YEL-maksujen ongelman – "Kertymä auttamattoman pieni, mitään ei jää jälkipolville"

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

− Yksi tuki, jota tarvittaisiin ja joka auttaisi yrityksiä, olisi joustavat lomautusjärjestelyt. Lyhyempi lomautusilmoitusaika tulisi ottaa käyttöön, Lintilä totesi.

Lintilän mukaan asiasta on käyty keskustelua.

− Itsellä olisi valmius tähän, mutta kaikki osapuolet eivät ole siihen kovin halukkaita, Lintilä muotoili.

Viime vuonna oli voimassa väliaikainen lainsäädäntömuutos, joka lyhensi lomautusilmoitusaikaa viiteen päivään. Vuoden alusta palattiin kuitenkin aikaisempaan 14 päivään työsopimuslain mukaisesti. Suomen Yrittäjät on esittänyt, että aikaa tulisi lyhentää uudelleen enintään viiteen päivään, koska koronakriisiä ei ole vielä voitettu.

Lue myös: 

Lomautusilmoitus kannattaa antaa viipymättä, jos tilanne näyttää huonolta | Yrittajat.fi

Lupaus yritysten auttamisesta kriisin yli lunastettava – 10 keinoa auttaa yrityksiä |Yrittajat.fi

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kustannustukien käyttöönottoa vuosi sitten hidasti elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan etenkin lainsäädännön puute.

− Kriisi tuli erittäin yllättäen eikä meillä ollut lainsäädäntöä, joka olisi mahdollistanut suorat tuet. Nyt meillä on pohja valmiina, jos samankaltainen tilanne tulee uudelleen, Lintilä totesi tutkimusten julkaisutilaisuudessa.

Aluksi käytettiin Business Finlandin ja ELY-keskusten kehittämistukea.

− Kriisin alussa oli tärkeää lähteä tukemaan yrityksiä niillä välineillä, joita meillä oli valmiina käytössämme. Lintilä sanoi.

Raporttia esitellyt yritystukien tutkimusjaoston puheenjohtaja, työelämäprofessori Seija Ilmakunnas totesi, että tuen kohdentamisessa ei onnistuttu toivotulla tavalla.

− Tavoitteena oli suunnata tuki pahiten kärsineille aloille, mutta siinä ei onnistuttu. Syynä oli muun muassa, että kustannustukea ei saatu heti myönnettyä, Ilmakunnas sanoi.

Raportissa todetaan, että kriisin alussa tulee panostaa kustannustuen kaltaisiin suoriin tukiin, ja kriisin edetessä kehittämistukien osuus voi kasvaa. Tuen suuntaaminen koronapandemiasta pahiten kärsineille aloille ja yrityksille ei erityisesti Business Finlandin kehittämistukien avulla onnistunut. Kustannustuki taas on toimiva kriisiajan malli, koska joustamattomat kiinteät kustannukset muodostavat yritykselle nopeasti kannattavuusongelman, kun kysyntä laskee äkillisesti.

Korona-avustuksiin varattiin viime vuonna noin kolme miljardia euroa. Business Finlandin kehittämisavustuksia myönnettiin liki miljardi euroa. ELY-keskusten kehittämisavustuksiin oli varattu 400 miljoonaa euroa, josta myönnettiin 335 miljoonaa euroa. Kustannustukeen oli budjetoitu viime vuonna 300 miljoonaa euroa, josta myönnettiin 161 miljoonaa euroa.

Tukia ravintola-alan yrityksille myönnettiin 127 miljoonaa euroa ja yksinyrittäjän avustuksiin 94 miljoonaa euroa. Yrittäjän työmarkkinatukeen oli varattu 208 miljoonaa euroa, josta käytettiin 174 miljoonaa euroa.

Toimialoilla isoja eroja

Eniten koronatukia ovat saaneet majoitus- ja ravintola-ala, asiantuntijapalvelut, teollisuus ja kauppa.  Lisäksi Uudenmaan yritykset ja pienet yritykset (5–49 työntekijää) ovat saaneet euromääräisesti eniten koronatukia.

Karkean toimialajaon tarkastelussa kustannustuet ovat kohdistuneet koronasta eniten kärsineille aloille. Kokonaisuutena koronatukia on kohdentunut runsaasti myös toimialoille, joiden liikevaihto ei ole supistunut tai on supistunut vain vähän. Esimerkkejä tällaisista toimialoista ovat ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, informaatio ja viestintä sekä rakentaminen. Toimialojen sisällä on kuitenkin suuria eroja yritysten välillä ja joukossa on runsaasti myös vaikeuksissa olevia yrityksiä.

Raportista käy ilmi, että kuljetusala sai korona-avustuksia suhteellisen vähän.

− Kuljetusalan saama koronatuki on vähäinen siihen verrattuna, miten paljon alan liikevaihto supistui, Ilmakunnas totesi.

Ilmakunnas mainitsee myös kulttuurialan pienet yritykset ja freelancerit väliinputoajina.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi tiistaina Aalto-yliopiston tutkimuksen ja yritystukien tutkimusjaoston vuosiraportin, joissa tarkastellaan koronapandemian vaikutuksia talouteen ja yrityksiin sekä yrityksille kohdistettuja koronatukia. Tutkimus ja vuosiraportti keskittyvät Valtiokonttorin kustannustukeen, Business Finlandin ja ELY-keskusten kehittämistukiin, KEHA-keskuksen ravintolatukiin, Finnveran takauksiin ja Business Finlandin tilapäiseen tki-lainaan häiriötilanteessa.

Koronalainoja ja takauksia on käytetty hyvin vähän verrattuna niiden myöntövaltuuksiin. Lisäksi ennakko-odotuksia pienempi talouden pudotus sekä toimiva lomautusjärjestelmä ovat vähentäneet koronatukien tarvetta Suomessa verrattuna muihin maihin.

Eniten vaikutusta alle 200 000 euron tuilla

Koronatuilla näyttää olleen liikevaihtoa ja palkkasummaa kasvattava vaikutus sekä vähäisemmässä määrin työntekijöiden lukumäärää kasvattanut vaikutus. Tuet ovat vähentäneet todennäköisyyttä lomauttaa työntekijöitä, ja niillä on voinut olla myös irtisanomisia vähentävä vaikutus. Vaikutukset näyttävät tulleen pääasiassa alle 200 000 euron tuista.

– Tässä tutkimuksessa on tutkittu tukien lyhyen aikavälin vaikutuksia. Vaikka analyysiin liittyy paljon epävarmuustekijöitä, näyttäisi tuista olleen hyötyä niin yritysten kuin työntekijöidenkin näkökulmasta. Haasteet yritystukien suunnittelussa ovat paljastaneet tarpeen parantaa valtionhallinnon kykyä kerätä ja hyödyntää ajantasaisia aineistoja, sanoo tutkimusta johtanut Aalto-yliopiston ja Helsinki Graduate School of Economicsin professori Otto Toivanen.

Business Finlandin ja ELY-keskusten kehittämistukia saaneista yrityksistä noin puolet on kehittänyt uusia digitaalisia ratkaisuja. Koronatukien vaikuttavuus tulee riippumaan myös siitä, kuinka kehittämistuet saavat liikkeelle aitoja innovaatioita.

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote ja linkit raporttiin ja tutkimukseen

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Linja-autoliitto ry:n tuoreen kyselyn mukaan alaa piinaava koronapandemia ei näytä helpottavan. Yritysten tilanne on edelleen tukala.

Kyselyyn vastanneista 41 prosenttia ilmoitti yrityksen liikevaihdon vähentyneen yli 50 prosentilla. Puolella yrityksistä on edelleen henkilöstöä lomautettuna ja 40 prosenttia yrityksistä on joutunut irtisanomaan henkilöstöään. Valtaosalla yrityksistä linja-autoja on poistettuna liikennekäytöstä.

Samaan aikaan epävarmuus tulevaisuudesta on lisääntynyt. Vastanneista 32 prosenttia ilmoitti yrityksensä ehkä selviävän koronakriisistä ja noin joka kymmenes pelkää yrityksen kaatuvan.

Erityisen kovaa koronakriisi on iskenyt tilausliikenteeseen ja linja-automatkailuun. Ne ovat olleet vuoden ajan käytännössä pysähdyksissä. Iso osa yrityksistä on ilmoittanut, että uusia tilauksia ei ole lainkaan. Kyselyn perusteella 95 prosenttia tilausliikenneyrityksistä kertoi liikevaihtonsa vähentyneen yli 50 prosentilla.

"Junalla ei pääse joka paikkaan"

Töysän Linja Oy:n yrittäjä ja toimitusjohtaja Risto Töysä ei ylläty kyselyn tuloksista.

– Aika linjassa tämä on. Samoihin lukuihin mennään meilläkin.

Töysän Linja operoi myös matkatoimistoa, jonka toiminta on ollut lähes seisahduksissa. Bussiliikenteessä pientä lohtua on tullut koulukyydeistä ja koululaisten tilausajoista.

– Kunnat käyttävät lapsia uimahalleissa ja laskettelureissuja oli talvella jonkin verran. Sellaista pientä tilausajoa, mutta muuten ryhmät eivät ole liikkuneet, Töysä kertoo.

Yritys on sopeuttanut toimintaansa harventamalla bussivuoroja. Töysän mukaan rahaa on tullut sisään rahtikuljetuksista, mutta pelkästään niillä ei elä.

Töysän Linja ei ole joutunut turvautumaan irtisanomisiin. Lomautuksia on otettu käyttöön matkatoimistossa ja peruttujen vuorojen osalta.

– Jos liikennettä on vähänkään, niiden kohdalla ei tietenkään voi kuljettajia lomauttaa. Matkatoimistossa ei ole oikein mitä myydä, eikä ole asiakkaitakaan. Viime aikoina on kuitenkin ollut nähtävissä, että painetta matkailun aloittamiseen on. Olemme myyneet jonkin verran lentoja ja pakettimatkoja syksylle. Hyvä uutinen kesätuotannon puolesta oli se, että Viking Line kertoi tekevänsä kaikenlaisia erikoisristeilyjä kesällä, yrittäjä kertoo.

– Olemme valmiina hyvinkin nopeaan toiminnan ylösajoon sekä bussivuorojen että matkatoimiston osalta sitten, kun liikkumisrajoituksia poistetaan.

Töysän Linja on saanut kustannustukea sen molemmilla kierroksilla. Rahat ovat tulleet tarpeeseen.

– Eivät ne ole jääneet tilille makaamaan.

Yksi asia yrittäjää pelottaa erityisesti.

– Jos liikennöitsijöitä häviää markkinoilta, kuinka pysyvää vahinkoa se aiheuttaa joukkoliikenteeseen. Uusia yrittäjiä ei välttämättä tule tilalle.

– Junalla ei pääse joka paikkaan, Töysä miettii.

Kuva: Töysän Linja Oy

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien teettämän Yrittäjägallupin tuloksista käy ilmi, että YEL-järjestelmään ei luoteta. Espoolainen ekologisia tuotteita maahantuovan Punora Groupin Markus Hämynen ei ihmettele tulosta.

– Minimi-YELin suositus on kuin mantra, jota hoetaan. Yleinen fiilis on se, että koko YEL on täysin turha, eikä siinä ole mitään hyvää. Sosiaalisen median keskusteluissa näkyvin ja kuuluvin ohje on, että maksa minimiä, eikä muita näkökulmia oteta huomioon, Hämynen sanoo.

Eikä sillä, etteikö Hämynen itsekin laittaisi järjestelmää remonttiin. Se näyttäytyy hankalana ja kalliina.

Yksi ongelma on jo nimessä. YEL tulee sanoista yrittäjän eläkevakuutus, mutta eläkkeen lisäksi YEL on osa yrittäjän koko sosiaaliturvaa. Etuudet, kuten vanhempainpäiväraha, koulutus- ja kuntoutusraha sekä korvaukset sairastumisen tai työttömyyden varalta ovat sidottuja YEL-maksuihin.

– Itse olin iloinen YEL-maksaja, kun helmikuussa liukastuin niin, että loukkasin nilkan, polven ja selän. Olin työkyvyttömänä jonkun aikaa. Olen ajatellut, että mitä toimistotyöläiselle voi kotioloissa tapahtua, mutta sitten liukastuin kotiovella, Hämynen sanoo.

Hän muistuttaa, että esimerkiksi loppuunpalamisen tai muun vakavan sairauden takia voi joutua olemaan pois töistä pitkiäkin aikoja.

– Moni nuori yrittäjä ei ehkä ajattele eläkesäästöjä tässä vaiheessa, mutta tapaturmat koskettavat nuoriakin. Moni miettii enemmän turvaa työkyvyttömyyden varalta, ja sitä jääkö tyhjän päälle, jos jotain tapahtuu, hän sanoo.

Ehdotus: Eläkkeet ja sosiaaliturva erikseen

Monesti yrittäjille kaupitellaan vapaaehtoisia vakuutuksia, joilla voi vaikuttaa ja valita omaan tilanteeseen sopivaksi.

– Keskustelusta usein unohtuu se, että kaikki eivät voi niitä vakuutuksia saada. Sairauskuluvakuutukset ovat myös melko kalliita, ja vakuutusmyyjät myyjät eivät aina muista painottaa esimerkiksi sairauskuluvakuutusten pitkiä omavastuuaikoja, Hämynen sanoo.

Hämynen muokkaisi järjestelmää niin, että eläkeosuus ja muu sosiaaliturva eriytettäisiin toisistaan. Sopivampi nimi voisi olla vaikka Yrittäjäturva. Hän tekisi järjestelmästä modulaarisemman. Silloin yrittäjä voisi muokata turvaa omaan tilanteeseen sopivammaksi ja rakentaa oman paletin.

– Nuori voisi ottaa suurempaa riskiä yrittäjyyden alkutaipaleella, jolloin eläkettä kertyy muutenkin pieni osa. Myöhemmin tilannetta voisi muuttaa, elämäntilanteen mukaan, Hämynen sanoo.

Yrittäjät ajaa YEL-järjestelmän muokkaamista niin, että luottamus järjestelmään lisääntyisi.

– Yksinkertaisuus ja selkeys varmasti maksavat itsensä takaisin, sillä ne lisäävät yrittäjien luottamusta järjestelmään ja rohkaisevat yrittäjiä huolehtimaan sosiaaliturvansa tasosta nykyistä paremmin, Työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén toteaa.

Lue myös YEL-järjestelmä vaatii uudistusta, jotta yrittäjien luottamus siihen kasvaa – Yli 40 prosenttia epäilee järjestelmää

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Mirva Merimaa on vieraana Yrittäjän podcastin uusimmassa jaksossa. Hän ottaa esille myös oman ja muiden yrittäjien henkisen jaksamisen.

– Täytyy itse ihmetellä, miten järjissään sitä onkin vielä. Paineet ovat valtavat eikä ole kiva tehtävä kirjoittaa joka kuukausi lomautuslappuja. Se on nykyään välttämätön rutiini ennen kuin tiedämme, milloin liiketoiminta saa käynnistyä.

– Pitäisi miettiä myös muita haittoja kuten mielenterveyshaittoja. Monet yrittäjät alkavat painia tosissaan mielenterveytensä kanssa eivätkä voi hyvin. Käsittääkseni mielenterveyspalvelut ovat jo varsin kuormittuneessa tilassa.

Perumisesta jopa kahdeksan miljoonan euron kulut

Merimaa muistuttaa, että isojen tapahtumien peruminen on joka tapauksessa kallista.

– Isot tapahtumat eivät toteudu sormia napsauttamalla. Ruisrockin tapauksessa peruuttaminen maksaa noin 500 000 euroa, kun se tehdään nyt. Jos se tehdään juuri ennen tapahtumaa, kulut ovat kahdeksan miljoonaa euroa.

Merimaa on tyytymätön hallituksen lupauksiin.

– Ministeri Mika Lintilä on luvannut tapahtumatakuuta, mutta se ei ole vielä mitenkään valmis. Senkään takia riskejä ei voida ottaa. Meillä ei ole tällä hetkellä tietoa, voimmeko viettää kesää ilman turvavälejä ja minkä kokoisia tapahtumia voi järjestää. Turvavälitapahtumien järjestäminen on kalliimpaa, kun pitää palkata enemmän henkilökuntaa ja kalustoa ja toisaalta ihmisiä tulee paikalle vähemmän.

Samaan aikaan kansainväliset artistit eivät tänä vuonna kierrä normaaliin tapaan, koska koronatilanne on monessa maassa Suomea heikompi. Kansainvälisiin artisteihin perustuvien tapahtumien järjestäminen on lähes mahdotonta.

– Muissa Euroopan maissa on tultu ulos tarkemmilla ohjeilla ja päivämäärillä, milloin rajoituksia puretaan. Suomessa tähän ei ole lähdetty. Tapahtuman suunnittelijan kannalta on paljon helpompaa jos tiedetään että esimerkiksi heinäkuun alussa rajoituksista luovutaan.

– Viime vuoden keväänä hallituksen toimet tuntuivat jämäkiltä, mutta nyt vain selvitellään eikä mitään päätöksiä tehdä. Samanlaista jämäkkyyttä toivoisi avaamisessa kuin mitä viime vuonna tehtiin sulkemisessa. Nyt valitettavasti vain selvitellään, Merimaa jatkaa.

Hänen omassa yrityksessään tilanne on haastava, eikä kustannustuki ole pelastanut tilannetta.

– Me emme ole voineet koko kriisin aikana sammuttaa konetta, joten meillä on ollut kiinteitä kustannuksia koko ajan. Tälläkin hetkellä teemme raskasta tappiota, kuten teimme sitä viime vuonnakin. Liikevaihdon alentumasta kustannustukien osuus oli 12 prosenttia. Pysymme hengissä mutta kova isku tämä on meidän yrityksellemme. 

Tällä hetkellä Tiketistä ostetaan vuoden 2022 tapahtumia ja virtuaalisia tapahtumia.

– Virtuaaliset tapahtumat myyvät hyvin mutta niiden määrä on murto-osa normaalista. Ne eivät tuo takaisin menetettyä liikevaihtoa.

Kuuntele Yrittäjän podcast Supla-palvelusta, Spotifysta tai Googlen podcast-palvelusta.

Kuva: Antti Kuivalainen

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Vuonna 2016 Lotta Ansakorven elämä oli lähellä loppua yrityksen konkurssin aiheuttamien velkojen ja henkisen romahduksen seurauksena.

Konkurssi jätti satojen tuhansien eurojen velat ja ahdistuksen, joka oli lähellä johtaa itsemurhaan.

– Konkurssi aiheutti lumipalloefektin, jossa ongelmat kertaantuivat. Uskoni tulevaisuuteen loppui ja koin yhdeksi vaihtoehdoksi elämäni päättämisen. Muistan tehneeni omassa arjessani päätöksiä elää kolme tuntia kerrallaan, sitten saisin luovuttaa. Tein myös jäähyväiskirjeen ja suunnittelin omat hautajaiseni.

Lopulta elämä voitti, sillä Ansakorpi ei kestänyt ajatusta omien läheistensä kärsimyksestä, jos hän päätyisi lopulliseen ratkaisuun. Eikä hän oikeastaan halunnut edes kuolla, elämäntilanne vain oli sietämätön.

Käännekohta parempaan oli kutsu saapua puhumaan konkurssista ja sen seurauksista sen jälkeen, kun Ansakorpi oli uskaltautunut kertomaan kokemuksistaan julkisesti.

– Minut pyydettiin puhumaan erääseen yrittäjien aamiaistilaisuuteen. Keikan jälkeen kuulijoiden vastaanotto oli huikea. Tajusin, miten mieletön voima on sillä, että puhuu vaikeuksistaan. Edelleen moni yrittäjä kokee, ettei voi puhua epäonnistumisista. Konkurssi ja velat ovat tabuja.

"Emme voi uhrata kokonaista teollisuutta"

Ansakorpi päätti kirjoittaa kirjan, joka avaisi rankkoja kokemuksia syvällisemmin. Vaihtoehtona kuolema -teoksen julkaisun jälkeen hän on saanut satoja viestejä ihmisiltä, jotka kaipaavat vertaistukea ja haluavat kertoa oman tarinansa.

Viestit ovat synkentyneen kuluvan kevään aikana.

– Mietin, että jotain tässä on tehtävä. Siksi päätin kirjoittaa avoimen kirjeen hallitukselle.

Kirjettä on jaettu Facebookissa yli 800 kertaa.

Ansakorpi kirjoittaa kirjeessä:

"Viimeisin yhteydenotto tuli viime yönä tuntemattomalta yrittäjältä. Hänen yritystoimintansa on ollut kielletty tai kannattamattomaksi rajoitettu jo yli vuoden ajan, kuten minunkin. Hänellä on kuukausittaisia kuluja ja firman mukana on tuhoutumassa koko elämä. Hän kertoi, että on kuunnellut kirjani kuluneen vuoden aikana 4 kertaa".

– Viesteistä kumpuaa todellinen epätoivo. Siinä kohtaa, kun ihminen menettää toivon kokemuksen tulevaisuudesta, ollaan vaarallisilla vesillä. Silloin jaksaminen on äärirajoilla ja voi olla, että ihminen tekee lopullisen ratkaisun tilapäiseen ongelmaan.

Ansakorvella on tapahtuma-alan tuotantoyhtiö, mutta viime aikoina hän on kouluttautunut uudelle alalle terapeutiksi. Hän puhuu avoimessa kirjeessä ennen kaikkea muiden tapahtuma-alan yrittäjien puolesta ja vaatii pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitukselta pikaisia toimia.

– Tämä ei voi jatkua näin. Emme voi uhrata kokonaista teollisuutta. Meillä on dataa siitä, että tapahtumia voidaan järjestää turvallisesti. Tapahtumista ei ole tullut tartuntaketjuja ja silti alaa rajoitetaan voimakkaasti. Rajoitukset eivät myöskään ole vähentäneet tartuntoja. Samaan aikaan kauppakeskuksiin voi mennä monta sataa ihmistä.

Ote avoimesta kirjeestä:

"Enää ei voida katsoa edes yritysten liikevaihtoja, se juna meni jo aikoja sitten. Ei ole juurikaan terveitä yrityksiä jäljellä, ei kannattavaa liiketoimintaa, ei liikevaihdon laskua, kun liikevaihtoa ei ole! Eikä toistaiseksi tule, niin kauan kun rajoitukset ovat voimassa. Ja tämä on yksin rajoitusten syytä, eikä kannattamatonta liiketoimintaa!! Ja tähän teillä on kyllä faktoja ja tarkkoja lukuja minua pätevämmältä taholta yllinkyllin".

"Viesti kaikuu kuuroille korville"

Ansakorven mukaan koronatuet ovat vain murto-osa tapahtuma-alan liikevaihdosta ja kohdistuvat pieneen osaan tekijöistä. Hän itse on saanut yrittäjän työttömyyskorvausta ja yhden 3000 euron apurahan.

Onni oli kouluttautuminen toiselle alalle.

– Jos en olisi kouluttautunut terapeutiksi, minulla ei olisi ollut mitään mahdollisuutta selvitä. Päättäjille on vuoden verran kerrottu alan ammattilaisten suunnasta monta eri keinoa, miten yrittäjiä voi auttaa ja miten tukia voi kohdistaa. Tuntuu siltä, että vaikka kuinka huudetaan, viesti kaikuu kuuroille korville.

Ote avoimesta kirjeestä:

"Me tapahtuma-alalla emme pyydä teitä poistamaan rajoituksia ennen kuin se on riittävän terveysturvallista, me olemme tämän kyllä useasti sanoneet! Minä vaadin teiltä tasapuolista kohtelua meille taiteilijoille, freelancereille, yksinyrittäjille, tapahtuma-, ravintola- ja palvelualan ihmisille. Meille ihan tavallisille tyypeille, jotka maksamme verot, asumiset, vellit ja verkkarit. Se raha palautuu kyllä takaisin kiertoon. Sillä jos meidän 200 000 yrittäjää/työtekijää jää työttömyyskorvaukselle jatkossa, hävittäen mennessään myös työpaikat, niin se se vasta kalliiksi tulee."

Lotta Ansakorven avoin kirje hallitukselle

"Arvon päättäjät ja Suomen hallitus,

Kirjoitan nyt teille tämän avoimen kirjeen, koska en voi olla enää hiljaa. Minuun on ottanut lähiviikkojen ja kuukausien aikana useampi tapahtuma-, ravintola- ja palvelualan yrittäjä täysin murtuneena yhteyttä. 

He ottavat minuun yhteyttä, koska minä tiedän miltä tuntuu, kun elämä tuhoutuu ja kuinka lähellä olin itse tehdä lopullisen ratkaisun tilapäiseen ongelmaan viisi vuotta sitten. Minun elämäni tuhoutui viimeksi 2016 yhtiökumppanin tekemän petoksen seurauksena, jouduin asettamaan yhtiöni konkurssiin, menetin kaiken mitä minulla oli, velkaannuin satojatuhansia, ahdistuin valtavasti ja lopulta olin menettää myös henkeni. Kirjoitin aiheesta tositapahtumiin perustuvan kirjan nimeltä "Vaihtoehtona Kuolema" ja se on se syy, miksi tuntemattomat ihmiset ottavat minuun yhteyttä. Mutta nyt ei ole kyse minusta, eikä mun kirjasta. Minä selviän tästä jotenkin. Ehkä. 

Viimeisin yhteydenotto tuli viime yönä tuntemattomalta yrittäjältä. Hänen yritystoimintansa on ollut kielletty tai kannattamattomaksi rajoitettu jo yli vuoden ajan, kuten minunkin. Hänellä on kuukausittaisia kuluja ja firman mukana on tuhoutumassa koko elämä. Hän kertoi, että on kuunnellut kirjani kuluneen vuoden aikana 4 kertaa. Miksi? Koska yhtä monta kertaa hän on suunnittelut vakavasti itsensä tappamista. Kirjani auttaa häntä pysymään joten kuten elämänsyrjässä kiinni. Hän sanoi, että ainoa syy selviytymiseen tähän asti on ollut tarinani vertaistuki, että jos minä olen selvinnyt, hänkin selviää. Vielä yhden päivän. Hyvä niin. Mutta sitten hän jatkoi, että hän ei tiedä jaksaako hän tästä enää enempää, koska hän tietää että mitään ei ole enää tehtävissä. Hän katsoo päivä päivältä kun hänen elämäntyönsä ja elämänsä hiljalleen tuhoutuu silmien edessä. Koti lähtee alta. Puskurit on käytetty aikaa sitten ja velkaa on otettu selvitäkseen pandemian ajan, koska tukea luvattiin. Sitä ei ole tullut ja silti toimia ei saa. Ja nyt ei ole enää mitään tehtävissä ja kaikki menee alta. Jäljelle jää vain velat. 

Arvon päättäjät ja erityisesti Rouva Pääministeri: te sanoitte vuosi sitten ettei yksikään yritys tule menemään konkurssiin rajoitusten takia. Että te pidätte meistä huolen. Yksikään. Ymmärrän, että ei teilläkään ole ollut kristallipalloa vuosi sitten miten tämä tulee menemään, mutta tuossa asemassa oletan teillä silti olevan jotain talousosaamista ja edes vähäinen ymmärrys yrittäjyydestä Suomessa, koska te päättäjäthän niitä päätöksiä meitä yrittäjiä koskien teette.

En oikein tiedä, miten tämän kiroilematta ja fiksusti sanoisi, joten on se nyt perkele että sitä apua ei meille tapahtuma-alan ihmisille saada aikaiseksi, vaikka meidän perustuslaillinen oikeus elinkeinon harjoittamiseen on ollut jo yli vuoden kiellettyä!!! Onhan siellä ollut Mikko Kososet ja Vesalat ja Leppilammet ja monet muut erittäin pätevät alamme ihmiset moneen kertaan aivan selvällä suomenkielellä vieläpä kertomassa että miten!! Ei ole varmastikaan olemassa yhtä tukimuotoa joka sopisi kaikille ja emme sitä pyydäkään. Me pyydämme taloudellista apua ja vapauden tehdä kannattavasti töitä. Valtaosa meistä on ollut tyhjän päällä jo yli vuoden! 

Enää ei voida katsoa edes yritysten liikevaihtoja, se juna meni jo aikoja sitten. Ei ole juurikaan terveitä yrityksiä jäljellä, ei kannattavaa liiketoimintaa, ei liikevaihdon laskua, kun liikevaihtoa ei ole! Eikä toistaiseksi tule, niin kauan kun rajoitukset ovat voimassa. Ja tämä on yksin rajoitusten syytä, eikä kannattamatonta liiketoimintaa!! Ja tähän teillä on kyllä faktoja ja tarkkoja lukuja minua pätevämmältä taholta yllinkyllin. 

Apurahaperustaisen tuen lisäksi meille pitää tulla suoria tukia. Meidän taiteilijoiden apurahaperustainen tukeminen nimittäin tökkää ainakin kolmeen asiaan: ensinnäkin sen saaminen edellyttää yleensä jo pidempää uraa, eli vankkaa kokemusta ja menestystä alalta. Sitä ei ole uraansa aloittelevilla tai vähän aikaa toimineilla, eivätkä kaikki meistä ole niitä tähtiä. Toiseksi siinä pitää hakea rahoitusta taiteelliseen työhön, projektiin tmv, jota tässä tilanteessa ei ole mahdollista edes toteuttaa. Puhun nyt siis ensisijaisesti meistä esiintyvistä taiteilijoista. Kolmanneksi apurahan saa noin 10% kaikista hakijoista/haku, 90% jää ilman vaikka esityksiä saisi esittää normaalioloissa. 

Arvon hallitus, kertokaa lisäksi minulle miksi Finnair voi lentää täydellä koneella Helsingistä Lappiin lähtövalmisteluineen 2h kestävän ajan, sulloen nämä 200 matkustajaa vierekkäin pieneen putkeen, mutta teatterissa tai konsertissa maskipäässä turvaväleillä (ilmastoidussa isossa tilassa) istuminen on kielletty? Mikä peruste tälle aivan käsittämätömälle epätasa-arvoisuudelle on, että muutamaa alaa voidaan mielivaltaisesti rajoittaa, kun toiset saavat toimia lähes normaalisti?

Rouva Pääministeri, sinä olet arvatenkin tämän astisen elämäsi haastavimmassa työtilanteessa ja empatiani taakkaasi kohtaan on aitoa. Haluan kuitenkin sanoa sinulle ja kollegoillesi, että toistelemanne "nyt pitää vaan jaksaa" ja "olemme kaikki samassa veneessä" saa minut täydellisen raivon partaalle. Me emme todellakaan ole kaikki samassa veneessä ja tässä ei ole mistään jaksamisesta kysymys. Vaan toimeentulosta! Elinkeinon harjoittamisen perustuslaillisesta oikeudesta, joka meiltä tapahtuma-alalta on nyt tätä kirjoittaessa jo 13 kuukautta järjestelmällisesti ollut kielletty tai täysin kannattamattomaksi rajoitettu.

Ja tiedätkö mitä, minä olen toiselta ammatiltani koulutettu terapeutti. Minä näen tämän vaikutukset jo nyt ja pahoin pelkään, että meillä kenelläkään ei ole pienintäkään aavistusta siitä, kuinka kalliiksi tämä katastrofi vielä yhteiskunnalle tulee tulevaisuudessa. Tämä mitä nyt koitetaan pelastaa, maksetaan myöhemmin jossain muualla ja maksajana on sinun lapsesi.

Meidän tapahtuma-alan kokonaisliikevaihto ennen pandemiaa oli 2,35 miljardia euroa! Miten sillä ei tunnu olevan mitään merkitystä?! Meidän ala työllisti ennen kokonaisuudessaan 200 000 ihmistä!! Ei se ole mitään pikku puuhastelua, jota tehdään, kun ei ole parempaakaan tekemistä. Lisäksi tulee vielä välillinen arvoketju, joka ulottuu majoituspalveluihin, takseihin, ravintoloihin jne. Lista on lähes loputon.

Minä lupaan tehdä nyt ja tulevaisuudessa kaikkeni auttaakseni omalla panoksellani ihmisiä eteenpäin, niin taiteellisella puolella kuin mieleterveyden osalta. Mutta se ei riitä, jos ihmiset eivät tule toimeen, menettävät yrityksenä, elämäntyönsä, kotinsa, kaiken. Kuunnelkaa mun kirja, vaikka työmatkalla, niin ymmärrätte miksi tuntemattomat ihmiset minuun tarrautuvat hukkuessaan. Minä tiedän, mistä puhun ja mistä selvisin. 

Me tapahtuma-alalla emme pyydä teitä poistamaan rajoituksia ennen kuin se on riittävän terveysturvallista, me olemme tämän kyllä useasti sanoneet! Minä vaadin teiltä tasapuolista kohtelua meille taiteilijoille, freelancereille, yksinyrittäjille, tapahtuma-, ravintola- ja palvelualan ihmisille. Meille ihan tavallisille tyypeille, jotka maksamme verot, asumiset, vellit ja verkkarit. Se raha palautuu kyllä takaisin kiertoon. Sillä jos meidän 200 000 yrittäjää/työtekijää jää työttömyyskorvaukselle jatkossa, hävittäen mennessään myös työpaikat, niin se se vasta kalliiksi tulee. 

Minun luottamukseni siihen, että te päättäjät pidätte myös meistä monimuotoisista itsensätyöllistävistä taiteilijoista ja tapahtuma-alan yrittäjistä huolta, ei ole koskaan ollut näin alhainen. Me kelpaamme kyllä vaalitilaisuuksiin esiintymään ja auttamaan hyväntekeväisyydessä, mutta kun me tarvitsemme konkreettista apua, huutomme kaikuu kerta toisensa jälkeen tyhjille seinille. Tämä tuntuu ja näyttää siltä, että te järjestelmällisesti aiotte tuhota meidät. Te olette pettäneet meidät. Todistakaa minun olevan väärässä.

Kunnioittaen,

Lotta Ansakorpi, yrittäjä, taiteilija, terapeutti"

Kuva: Lotta Ansakorven albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Lääkäripalveluyritysten mukaan terveiden työikäisten rokotusjärjestystä pitäisi miettiä uudelleen, eikä edetä pelkästään ikäjärjestyksessä sen jälkeen, kun ikääntyneet ja riskiryhmät on rokotettu.

LPY:n näkemyksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön rokotustilanne on huolestuttava: suuri osa alan henkilöstöstä on edelleen rokottamatta.

LPY:n mielestä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön suojaamisessa koronavirukselta on kysymys sekä potilas- että työturvallisuudesta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaiden on voitava luottaa siihen, että asioiminen on turvallista myös pandemian aikana.

On myös syytä muistaa, että sote-alojen asiakaspalvelutyötä tekevä henkilökunta ei voi työtehtävissään välttää lähikontakteja, Lääkäripalveluyritykset ry muistuttaa.

Lääkäripalveluyritysten toiminnanjohtaja Ismo Partanen painottaa, että missään ei saa syntyä myöskään tilannetta, jossa yksityisen sektorin toimijoita syrjitään rokotuksissa.

− Yksityisen sektorin palveluntuottajilla on ollut useilla alueilla suuria vaikeuksia saada rokotuksia niille työntekijöille, jotka olisivat voimassa olevan asetuksen mukaisesti oikeutettuja saamaan rokotuksen, Partanen kertoo.

Rokotusjärjestys pitäisi miettiä uudelleen

Valtioneuvoston asetuksen mukaan työikäisten rokottaminen toteutetaan ikäluokkajärjestyksessä. Olisiko ollut perusteltua käyttää jotakin muuta perustetta, esimerkiksi riskiä altistua koronavirukselle? Kannattaisiko rokotus antaa ennemmin sosiaali- ja terveysaloilla asiakaspalvelutehtävissä oleville kuin etätöitä tekeville asiantuntijoille, LPY kysyy keskiviikkona julkaistussa uutiskirjeessään.

Mitkä ovat lääketieteelliset ja/tai perustuslailliset perusteet ikäluokkaan pohjautuvalle rokotusjärjestykselle? Näitäkin kysymyksiä olisi voinut pohtia etukäteen jo viime vuonna ennen kuin rokotteita edes oli saatavilla, LPY toteaa.

Ensimmäisessä vaiheessa koronarokotuksen saivat lääketieteellisin perustein valitut riskiryhmät. Huhtikuun loppuun mennessä heitä on rokotettu noin 1,5 miljoonaa. Riskiryhmiin kuulumattomien työikäisten eli 16−65-vuotiaiden koronarokotukset päästäneen aloittamaan toukokuussa.

Myös yksityinen puoli mukaan rokotusten nopeuttamiseksi

LPY uudistaa ehdotuksensa siitä, että sosiaali- ja terveysministeriö järjestäisi julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden yhteisen suunnittelutilaisuuden, jotta voidaan varmistaa koronarokotusten oikeudenmukainen, sujuva ja tehokas toteuttaminen.

Lääkäripalveluyritykset katsovat, että tavoitteeksi tulee asettaa rokotuskattavuuden saavuttaminen mahdollisimman nopeasti. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi täytyy hyödyntää kaikkia käytettävissä olevia resursseja, myös yksityisellä sektorilla tarjolla olevia.

toimitus(at)yrittajat.fi

OP:n nimissä levitetään tekstiviestiä, jossa kerrotaan kyseisen asiakkaan tilin estämisestä. Viesti on kuitenkin aiheeton, eikä siihen pidä reagoida millään tavalla.

Kyseiset huijausviestit voivat näyttää aidoilta ja niissä on mukana linkki, jolla houkutellaan käyttäjää siirtymään verkkosivustolle.

Liikkeellä on myös OP:n nimissä kiertäviä sähköposteja, joissa väitetään harhaanjohtavasti asiakkaan kortin käytön väliaikaisesta estämisestä. Myös nämä viestit ovat aiheettomia. Viestit pyrkivät saamaan asiakkaan "aktivoimaan" korttinsa viestissä olevan linkin takaa. Linkkiä ei pidä klikata.

Joissakin huijaussähköposteissa kerrotaan "hyvitysmaksusta", jonka asiakas saisi toimiessaan huijausviestin ohjeiden mukaisesti.

Sekä tekstiviesti että sähköposti ohjaavat käyttäjän OP:n sivua matkivalle verkkosivustolle, jolla ei ole mitään tekemistä OP:n oikean verkkosivuston kanssa. Huijaussivulla udellaan käyttäjän verkkopankkitunnuksia, korttitietoja ja salasanoja.

Kyseisiä viestejä on lähetetty myös muille kuin OP-pankin asiakkaille.

Huomioi nämä, jos saat huijausviestin

Jos epäilet syöttäneesi tunnuksesi huijaussivustolle, ole yhteydessä välittömästi omaan pankkiisi ja pyydä sulkemaan verkkopankkitunnukset.

Älä koskaan kirjaudu verkkopankkiin tekstiviestitse tai sähköpostitse saamasi linkin kautta.

Älä koskaan luovuta pankkitunnuksiasi kenellekään. Pankki tai viranomaiset eivät koskaan pyydä luovuttamaan tunnuksiasi tekstiviestillä, puhelimitse tai sähköpostin välityksellä.

Säilytä tunnuksia niin, ettei kenelläkään ulkopuolisella ole mahdollisuutta saada niitä haltuun.

Pankki ei koskaan lähetä sinulle linkkiä millekään sivustolle, johon sinun pitäisi kirjautua verkkopankkitunnuksia käyttämällä.

Älä avaa esimerkiksi linkkejä tai liitteitä ennen varmistusta oman pankin asiakaspalvelusta.

Varmista selaimen osoiteriviltä, että olet suojatussa osoitteessa. Voit tehdä varmistuksen klikkaamalla selaimen osoiterivillä olevaa lukon kuvaa. Saat tällöin näkyviin sivuston varmenteen. Tarkista, että sivuston varmenne on myönnetty omalle pankillesi, esimerkiksi OP Ryhmälle (esim. OP Osuuskunta).

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Hallitus esittää yrityksiltä veloitettavien perintäkulujen enimmäismääriä koskevan sääntelyn voimassaoloa jatkettavaksi. Tarkoituksena on helpottaa taloudellisissa vaikeuksissa olevien yritysten tilannetta.

Perintälaissa on vuoden alusta asti ollut voimassa väliaikaisesti yksityiskohtaiset säännökset muiden kuin kuluttajasaatavien perintäkuluista. Sääntelyn johdonmukaisuuden vuoksi säännökset koskevat yrityssaatavien lisäksi myös muita sellaisia saatavia, jotka eivät ole kuluttajasaatavia, kuten saatavia, joissa velallisena on asunto-osakeyhtiö tai yhdistys.

Ehdotuksen keskeisenä tavoitteena on enimmäismäärien rajauksella estää se, että koronavirustilanteen vuoksi maksuvaikeuksiin joutuneiden yritysten taloudellinen ahdinko syvenee korkeiden perintäkulujen vuoksi.

Tämänhetkiset säännökset ovat voimassa kesäkuun loppuun. Nyt tehdyn esityksen mukaan perintälain väliaikaisia säännöksiä muiden kuin kuluttajasaatavien perintäkulujen enimmäismääristä sovelletaan tämän vuoden heinäkuusta kevääseen 2022 asti.

Myös yritysperinnässä yleisesti käytetyn julkisuusuhkaisen maksukehotuksen eli tratan käytön rajoittamista esitetään jatkettavaksi syyskuun loppuun asti. Tämän jälkeen tratan protestointiaikaa eli aikaa, jonka jälkeen tratan voi julkaista tai ilmoittaa merkittäväksi luottotietorekisteriin, pidennetään väliaikaisesti 10 päivästä 21 päivään.

Protestointiajan pidentämisellä halutaan helpottaa yritysten tilannetta antamalle niille enemmän aikaa järjestellä taloudellisia asioitaan tratan vastaanottamisen jälkeen. Tratan protestointiajan väliaikaisen pidentämisen on tarkoitus olla voimassa kevääseen 2022 asti.

Lue myös: Perintälaki muuttuu väliaikaisesti, muutoksia perintäkuluihin – "Kulukatosta pitää tehdä pysyvä"

Yritysten perintäkuluille tulossa katto koronan vuoksi väliaikaisesti – Yrittäjät: Saatava nopeasti ja pysyvästi perintälakiin

Toimitus

toimitus(at)yrittajat.fi

Raikuli Liven toimitusjohtaja Turkka Suo iloitsee viimein tehdyistä linjauksista. Ala on ollut varpaisillaan jo yli vuoden ajan, ja tapahtumia on jatkuvasti peruttu ja siirretty.

− Hyvä, että tukea vihdoin myönnettiin ja alan ahdinko otettiin vakavasti. Etenkin freelancereiden ja yksinyrittäjien asema on ollut todella huono, Suo sanoo.

Suo muistuttaa, että monilla on ollut erittäin kova vuosi takana. Hän kiittääkin alan aktiiveja, jotka ovat tehneet valtavasti työtä vakuuttaakseen päättäjät tuen tarpeesta.

− Käytännössä elinkeinon harjoittaminen kiellettiin tapahtuma-alalla yli vuosi sitten eikä kiellosta johtuvia tulonmenetyksiä nytkään korvata. Valitettavasti monilla freelancereilla on surullisia tarinoita kerrottavanaan.

Raikuli Live toimii Lauri Tähkän ja Annimari Kortteen manageriyhtiönä ja järjestää livetapahtumia. Turkka Suo omistaa yrityksen yhdessä Lauri Tähkän kanssa.

Lauri Tähkän Toreilta Töölöön -kiertueen konsertit Helsingissä ja Seinäjoella on jouduttu siirtämään alkukesältä syyskuulle.

− Rokotusten etenemisen ja exit-suunnitelman perusteella näyttää, että syyskuussa pystytään isoja tapahtumia järjestämään. Se, ettei turvavälejä vaadita, on hyvä päätös ja mahdollistaa paljon.

Helsingin keikalle on myynnissä 15 000 lippua ja Seinäjoelle 10 000 lippua, ja näistä on enää pieni osa myymättä. Osa kesän festivaalikeikoista, esimerkiksi Ilosaarirockissa on peruuntunut. Jonkin verran tilannetta on vuoden aikana paikannut yritysten järjestämät striimikeikat.

− Sitten on pitänyt keksiä muuta liiketoimintaa, menimme myös viinimarkkinoille, Suo kertoo.

Finanssimaailmasta elämysalalle

Turkka Suo siirtyi vuosi sitten pankin johtotehtävistä virkavapaalle ja Lauri Tähkän Raikuli Productionsin palvelukseen, jossa hän oli tehnyt töitä oman toimen ohella jo 10 vuoden ajan.

Syksyllä hän teki päätöksen siirtyä yrittäjäksi, ja tällöin perustettiin Raikuli Live. Tarkoitus on laajentaa musiikin ja urheilun managerointitoimintaa.

− Eihän tämä odotusten mukaisesti mennyt koronan takia, mutta ei ole harmittanut. Ulkopuolisen silmin voi olla järjetöntä siirtyä vakaasta finanssimaailmasta näin epävarmalle alalle, mutta tämä oli oikea ratkaisu, hän vakuuttaa.

Suota innostaa etenkin alan elämyksellisyys.

− On hienoa, kun ihmisille saa järjestää tunteita herättäviä elämyksiä, jotka jäävät mieleen jopa loppuelämäksi.

230 miljoonan tukipaketti

• Hallitus sopi noin 230 miljoonan euron tukipaketista kulttuurille, taiteelle, liikunnalle ja tapahtuma-alalle. Pakettiin kuuluu myös tapahtumatakuu.
• Tuesta suunnataan kulttuuriin ja taiteeseen 127 miljoonaa euroa, tapahtuma-alan tapahtumatakuuseen 85 miljoonaa euroa ja liikuntaan 18,5 miljoonaa euroa.
• Tukipaketissa huomioidaan työnteon erilaiset muodot, kuten keikkatyöläiset, itsensä työllistäjät, yksinyrittäjät, freelancerit ja toiminimellä toimivat.
• Tapahtumatakuu korvaa 1.6.–31.12.2021 peruttavaksi tai typistettäväksi määrättyjen tilaisuuksien toteutuneista kustannuksista 85 prosenttia. Tapahtumatakuuta haetaan ennakkoon Valtiokonttorista.
• Kulttuurin ja taiteen tuista 65 miljoonaa euroa kohdennetaan alan ammattilaisille apurahoina sekä toiminimille ja yksinyrittäjille avustuksina. Tuet jakaa Taiteen edistämiskeskus Taike.
• Yleishyödyllisten ja alle 150 000 liikevaihdon omaavien osakeyhtiöiden järjestämille kulttuuritapahtumille ja festivaaleille, kesäteattereille sekä uskonnollisille kesätapahtumille kohdennetaan 10,5 miljoonaa euroa.
• Liikunnan tuet kohdennetaan liikunta- ja urheiluseuroille, liikuntajärjestöille sekä peruuntuneille tai tappioita kärsineille tapahtumille sekä tuleville tapahtumille.

Korona-exit alkaa mahdollisimman pian

• Perustason alueilla enintään 50 hengen tapahtumat ovat sallittuja sisätiloissa ja ulkona mahdollisimman pian. Alueiden AVIt tekevät päätökset.
• Yli 50 hengen ulkotapahtumat ovat mahdollisia perustason alueilla, jos yleisö voidaan sijoittaa lohkoihin.
• Perustason alueita ovat 21.4.: Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi (ei Jyväskylä), Lappi (ei Länsi-Pohja), Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo.
• Yli 50 hengen tapahtumien järjestämisestä perus- ja kiihtymistason alueilla tehdään tarkempia päätöksiä huhti-toukokuun vaihteessa.
• Turvavälien vaatimisesta ulkotapahtumissa luovutaan kesäkuussa, mikäli koronatilanne ei heikenny. Turvavälejä edellytetään sisätiloissa edelleen, jos ilmaantuvuusluku alueella on yli 25.
• Isojen tapahtumien, kuten festivaalien järjestäminen on mahdollista loppukesällä. Edellytyksenä on, että turvajärjestelyistä huolehditaan.
• Kesäkuun alusta alkaen avautuvat ulkona tapahtuvat kilpailu- ja harrastetapahtumat ja nuorten kesäleiritoiminta. Kesäkuun aikana avautuu myös sellainen sisätiloissa tapahtuva harrastustoiminta, jossa ei synny lähikontakteja.
• Heinäkuun alussa avautuu sisätiloissa tapahtuva kilpailu- ja tapahtumatoiminta sekä kontakteja sisältävä harrastustoiminta.
• Aikuisten ryhmäliikunta ulkona alkaa kesäkuussa, kilpailutapahtumat kesä-heinäkuussa. Ryhmäliikunta sisällä on mahdollista aikaisintaan elokuussa.
• Ensimmäisenä avataan rajayhteisöjen välinen liikenne Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Norjan välisillä maarajoilla. Sen jälkeen avataan työmatkaliikenne sekä laajennetaan perheiden ja sukulaisten mahdollisuutta matkustaa EU:n sisärajaliikenteessä.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Sanna Iso-Oja

Hallituksen tiedote koronarajoitusten purkamisesta

Hallituksen tiedote tukipaketista

Valtioneuvosto arvioi torstaina 22. huhtikuuta ravintolarajoituksia alueellisen epidemiatilanteen pohjalta. Rajoitukset ovat voimassa toistaiseksi, ja niitä arvioidaan viikoittain. Asetuksen muutos tulee voimaan perjantaina 23. huhtikuuta klo 00.

Perustason alueilla on kevyemmät rajoitukset kuin pahiten epidemiasta kärsivillä alueilla. Keski-Suomen maakunnassa ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä rajoitukset lievenevät nyt perustason rajoituksiin.

Perustason alueella ravitsemisliikkeet voivat olla auki klo 5–23 ja anniskelu on sallittu klo 9–22. Avin luvalla anniskelun voi aloittaa jo aamuseitsemältä majoituspalvelun aamiaistarjoilun yhteydessä.

Sisätiloissa ruokaravintoloissa on käytössä 75 % ja anniskeluravintoloissa 50 % asiakaspaikoista.

Satakunnan, Kanta-Hämeen ja Pohjanmaan maakunnissa ravitsemisliikkeiden anniskelu- ja aukioloaikoja vapautetaan hieman. Tämä toteutetaan lisäämällä aiemmin kaksitasoisiin rajoituksiin uusi kolmas välitaso. Muilla alueilla rajoitukset säilyvät ennallaan.

Rajoitusten lieventämisen edellytyksenä on epidemiatilanteen parantuminen.

Rajoitukset Ahvenanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä:

• Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Ruokaravintoloissa sisätiloissa käytössä on 75 % asiakaspaikoista.
• Anniskelu päättyy klo 22 ja ravitsemisliikkeet saavat olla auki klo 05–23.
• Sisätiloissa asiakkaat on ohjattava istumaan paikoillaan. Karaoke ja tanssiminen sisätiloissa ovat kiellettyjä.
• Ulkoterasseilla jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Asiakaspaikkojen rajoitukset ja ”tanssikielto” eivät koske ulkoterasseja.

Rajoitukset Kanta-Hämeessä, Satakunnassa ja Pohjanmaalla:

• Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on 1/3 asiakaspaikoista. Ruokaravintoloissa sisätiloissa on käytössä puolet asiakaspaikoista.
• Ravintolassa, jossa anniskelu on päätoimiala, anniskelu päättyy klo 18 ja liike saa olla avoinna klo 05–19. Ruokaravintoloissa anniskelu päättyy klo 19 ja liike saa olla avoinna klo 05–20.
• Asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Karaoke ja tanssiminen sisätiloissa ovat kiellettyjä.
• Ulkoterasseilla jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Asiakaspaikkojen rajoitukset ja ”tanssikielto” eivät koske ulkoterasseja.

Rajoitukset Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Itä-Savon sairaanhoitopiirissä:

• Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on 1/3 asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista.
• Alkoholia saa anniskella klo 7–17. Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, aukioloaika on klo 05–18. Muut ravintolat saavat olla auki klo 05–19.Myös näiden alueiden ravintoloissa asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Karaoke-esiintymiset ja tanssiminen ovat kiellettyjä.
• Ulkoterasseilla jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Yllä mainitut asiakaspaikkarajoitukset ja ”tanssikielto” eivät koske ulkoterasseja.

Poikkeukset rajoituksiin edelleen voimassa 

Asetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille.

Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.

toimitus(at)yrittajat.fi

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on yhteensä 87 yritystä.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus (at) yrittajat.fi 

Vaasanseudun Kehitys Oy Vasekin yritysneuvoja Antti Alasaari kertoo, että he antoivat koronaneuvontaa viime vuonna 701 yritykselle. Tämän lisäksi yritysneuvojat olivat käsittelemässä noin 800:a yksinyrittäjän tukihakemusta.

Tänä vuonna on neuvottu jo 157 yritystä.

− Yritykset kysyvät ylivoimaisesti eniten koronatukien hakemisesta. Monella on taloudellisia haasteita ja kassakriisi uhkaa, Alasaari kertoo.

Alasaaren mukaan yrittäjät ovat erittäin huolissaan tilanteesta.

− Hallituksen päätökset ja niiden kohdistuminen eri toimialoille ovat monen yrittäjän mielestä epäreiluja ja osin epäloogisia. Kassakriisissä olevat miettivät, mistä voi enää säästää. Lisäksi yrittäjiä mietityttää, miksi tuen saamisen raja on asetettu niin ylös.

Positiivisia signaalejakin jo silti näkyy.

− Yrityksiä perustetaan, omistajanvaihdokset tuntuvat taas aktivoituvan ja investointeihin ollaan hakemassa rahoitusta.

Vasek aloittaa kesällä hankkeen, jossa otetaan yhteyttä yksinyrittäjätukea saaneisiin yrittäjiin ja kartoitetaan heidän tilannettaan ja tarpeitaan neuvonnalle.

Alueesi Korona-apu-verkostossa toimii yli 600 yritysneuvojaa koko Suomen alueella. Yrittäjille tarjotaan maksutonta, osaavaa ja luottamuksellista neuvontaa sekä apua eri avustusten ja tukien hakemisessa.

Lue lisää: Alueesi Korona-apu -sivut

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Perus- ja toisen asteen pääpalkinnon voitti DiscRelease NY Jyväskylästä Mankolan yhtenäiskoulusta. Yritys myy ja ostaa käytettyjä frisbeegolfkiekkoja. Yhdeksäsluokkalaisen Luka Väisäsen (kuvassa) pyörittämä yritys myy tuotteita verkkokaupassa, josta asiakas löytää helposti laajan valikoiman kiekkoja niin aloittelijoille kuin kokeneillekin heittäjille.

Pääpalkinto on kutsu Euroopan mestaruuskilpailuun Liettuaan heinäkuussa 2021 sekä 1000 € rahapalkinto.

Suomen Yrittäjät palkitsi DiscReleasen erikoispalkinnolla

Myös Suomen Yrittäjät palkitsi DiscRelease NY:n erikoispalkinnolla, joka on 1500 euroa. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen oli tuomaristossa valitsemassa voittajaa.

Tuomariston mukaan DiscReleasella on valmis liiketoiminta sekä vahva markkinoinnillinen ja myynnillinen ote yrittäjyyteen ja yrityksen toimintaan. Yritys on myös hienosti hyödyntänyt sosiaalista mediaa ja luonut jo vahvan verkoston yritystoiminnan tueksi.

Yritys on hyödyntänyt nousevan lajin ja trendin. Ideassa on huomioitu kiertotalousnäkökulma.

Hiihtoseikkailuja ja kiipeilyä

Korkea-asteen pääpalkinnon voitti Get Lost Adventure JA Helsingin Humak-ammattikorkeakoulusta. Get Lost Adventure JA toimii Helsingissä sekä Ylläksellä ja tarjoaa bikepacking-työpajoja, Skin-based hiihtoseikkailuja ja kiipeilyä ulkona. Pääpalkinto on 1000 € rahapalkinto.

Pikkuyrittäjät valmistavat sytykeruusuja

Vuoden Pikkuyritys -voittajaksi valittiin korkeatasoisten finalistien joukosta FiveFire Lappeenrannan Pulpin koulusta. Voittoisa pikkuyritys valmistaa sytykeruusuja ja kiehisiä kierrätysmateriaalista, ja myös pakkaa tuotteet kierrätysmateriaaliin. “Helpoin tuli – paras tuli” -sloganilla pikkuyritys myy upeita ja käytännöllisiä tuotteita omalla nettisivullaan. Tuomaristo, jonka muodostivat Ilkka Paananen, Pinja “Pinkku Pinsku” Sanaksenaho ja André Noël Chaker, vakuuttui erityisesti FiveFiren tuotteista, kiertotalouden huomioimisesta ja toimivista myyntikanavista.

Useita kategorioita

Nuori Yrittäjyys ry:n järjestämässä Uskalla yrittää -finaalissa palkittiin lukuisia muitakin nuorten yrityksiä. Palkintoja annettiin muun muassa näissä kategorioissa: paras tuote, palvelu, myyntitiimi, myyntipuhe, paras mainosvideo  ja paras virtuaalinen messuständi.

Tämän lisäksi yhteistyökumppanit, esimerkiksi Suomen Yrittäjät, valitsivat erityispalkintojen saajat.

Katso kaikki palkitut perusteluineenNuori Yrittäjyys ry:n sivuilta.

toimitus(at)yrittajat.fi

Hallitus on esittänyt eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 11 luvun väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta. Kyse on siis yrittäjän työmarkkinatukioikeuden jatkamisesta.

Yrittäjän työmarkkinatukioikeutta koskeva työttömyysturvalain 11 luvun väliaikainen muutos on voimassa 30.6.2021 asti. Esityksen mukaan väliaikaisen säännöksen voimassaoloa jatkettaisiin.

Esitys liittyisi kolmanteen lisätalousarvioesitykseen. Hallituksen esityksessä todetaan, että laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heinäkuun alusta.

Lakiesitys on lausuntokierroksella 30.4. saakka.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi