Euroopan keskuspankki julkistaa tänään uuden kymmenen euron setelin, joka tulee käyttöön kesän jälkeen.

Kyseessä on toinen uusi euroseteli. Päivitetty viitonen laskettiin liikkeelle keväällä 2013.

Ulkoasun julkisti EKP:n johtokunnan jäsen Yves Mersch. Uudet kymmenen euron setelit tulevat käyttöön 23. syyskuuta. Mersch totesi puheessaan, että on helppo unohtaa, miten kunnianhimoinen ja rohkea hanke eurosetelien käyttöönotto kaksitoista vuotta sitten oli. Yhteinen raha yhdistää miljoonia eurooppalaisia eri kulttuureista – setelit ja kolikot kertovat määrätietoisesta työstämme Euroopan unionin eteen. Eurosta on todella tullut eurooppalaisten yhteinen raha.

Kuten viiden euron setelin julkistuksenkin tapauksessa tehtiin, EKP lähettää käteistä rahaa käsitteleviin yrityksiin esitteitä uudesta kympistä kesäkuun alkupuolella, kerrotaan Suomen Pankista.

Uusi kymmenen euron seteli muistuttaa vuonna 2002 liikkeeseen laskettuja seteleitä, mutta sen ulkoasua on uudistettu ja sen turvatekijät ovat entistä parempia. Hologrammissa ja vesileimassa on kreikkalaisesta mytologiasta sekä uusista viiden euron seteleistä tutun Europa-neidon kasvokuva.

Kaikkien eurosetelien aitous on helppoa tarkastaa tunnustele–katso–kallistele-menetelmällä. Hologrammin ja vesileiman kasvokuvan lisäksi toisessa setelisarjassa on uutena turvatekijänä hohtavanvihreä numero, joka vaihtaa kallisteltaessa väriä smaragdinvihreästä tummansiniseen. Lisäksi uuden sarjan viiden ja kymmenen euron seteleissä on suojaava pinnoitus, joten ne kestävät käyttöä aiempaa paremmin. Kun setelien elinkaari on pidempi, niistä aiheutuu vähemmän kustannuksia ja ympäristö kuormittuu aiempaa vähemmän. Eurojärjestelmä uusii vähitellen kaikki eurosetelit suuruusjärjestyksessä.

Eurojärjestelmä pyrkii helpottamaan setelinkäsittelylaitteiden ja aitouden tarkastamisessa käytettävien laitteiden päivittämistä ennen uusien setelien syyskuista käyttöönottoa. Laitteiden omistajia kehotetaan olemaan yhteydessä laitevalmistajiin tai laitteiden toimittajiin mahdollisimman pian laitteidensa päivittämiseksi niin, että ne tunnistavat myös uudet kymmenen euron setelit. Suomen pankki toivoo, että laitteiden päivittäminen saadaan nyt hoidettua sellaisten automaattien osalta, joita ei ole ajantasaistettu ottamaan vastaan uutta viiden euron seteliä.

Katsasta uusi seteli EKP:n nettivideosta: http://www.ecb.europa.eu/press/tvservices/other/html/webcast_140113.en.html ja EKP:n tietopaketista: http://www.ecb.europa.eu/euro/shared/files/140113_presskit_europa_fi.pdf?539b9f8b15610e42a86992e4cc58a1f8.

Yrittäjäsanomat 
toimitus@yrittajat.fi

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) kuljettaa kauppakaravaanissaan terveysteknologiaa. Risikko Ankaraan 13.–15. tammikuuta tavatakseen Turkin perhe- ja sosiaaliministerin sekä terveysministerin. Osana matkaa on myös vienninedistäminen Team Finland -verkoston kautta. Tavoitteena on vahvistaa Suomen profiilia laadukkaan terveysteknologian maana sekä edistää suomalaista terveys- ja hoivavientiä.

Ohjemassa on muun muassa Ankarassa järjestettävä FinlandCare -seminaari, jossa suomalaiset terveysalan yritykset esittäytyvät potentiaalisille yhteistyökumppaneille. FinlandCare on hallituksen vienninedistämisohjelma terveydenhuollon yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämiseksi. Ministerin matkaan osallistuu monia lääkelaitteisiin, terveyspalveluihin, bioteknologiaan ja kuntoutukseen erikoistuneita suomalaisyrityksiä.

Turkki on Suomelle tärkeä nouseva markkina-alue, jonka merkitys kauppakumppanina on kasvanut 2000-luvulla.

– Matkan ensi askeleet otettiin jo viime keväänä kun Turkin ministeri vieraili Suomessa. Tällöin tapaamisessa ilmeni, että Turkilla on paljon sellaisia ajankohtaisia haasteita, joihin Suomella on ratkaisuja. Tällaisia ovat muun muassa kansansairaudet ja väestön ikääntyminen, ministeri Risikko sanoo.

Vierailun aikana Risikko tapaa myös turkkilaiset kollegansa, perhe- ja sosiaaliministeri Aysenur Islamin sekä terveysministeri Mehmet Müezzinoglun.

Yrittäjäsanomat 
toimitus@yrittajat.fi

Yrittäjien vapaaehtoiset yöpartiot ovat tulleet Suomeen pysyvästi, arvioi Mouhijärven yrittäjien puheenjohtaja Mikko Rauva. Pirkanmaan Sastamalassa sijaitseva Mouhijärvi oli reilu vuosi sitten uutisotsikoissa, kun paikalliset yrittäjät aktivoituivat rikoksentorjunnassa. Syynä olivat alueella sattuneet murrot, joihin partionti ja sen saama mediajulkisuus ovatkin Rauvan mukaan purreet.

– Valitettavasti vaikuttaa kuitenkin siltä, että tämä homma on tullut yrittäjille jäädäkseen. En usko, että valtio asiaan panostaa, vaan pikemminkin mennään toiseen suuntaa, Rauva miettii poliisin resurssien kehitystä. Hän korostaa, että yhteistyö viranomaisten kanssa on sujunut hyvin.

Rauvan mukaan partiointiin halukkaita yrittäjiä löytyy, vaikka yöllinen toiminta kuormittaakin. Aamuyön viettäminen tien päällä näkyy väistämättä seuraavan päivän työpanoksessa.

– Välillä tulee olo, että onko tämä oikeasti vain meidän yrittäjien vastuulla, Rauva pohtii yöpartioinnin tuomaa lisäturvallisuutta.

Yöpartiointi kuitenkin kannattaa, sillä hämärähenkilöiden huomio suuntautuu silloin heikommin varautuneille seuduille.

– Suomessa on valitettavasti paikkoja, joissa on öisin aivan hiljaista, Rauva toteaa.

Yrittäjien vapaaehtoista yöpartiointitoimintaa on Mouhijärven lisäksi aikanakin Lavialla ja Pihtiputaalla.

Yrittäjäsanomat 
toimitus@yrittajat.fi

Valtio rahoittaa tänä vuonna 54 miljardin euron budjetistaan yli seitsemän miljardia velalla. Velalla katetaan siis 13 prosenttia menoista. Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malisen mukaan on selvää, että jos velkaantumista halutaan hillitä, tarvitaan kipeitä ratkaisuja ja todellisia leikkauksia.

– Sosiaalietuuksien indeksikorotukset pitää jäädyttää, tai ainakin jättää tekemättä korotukset täysimääräisinä. Ne olisivat kovia toimia.

Malisen mukaan esimerkiksi kuntien valtionosuuksien leikkaaminen ei käytännössä auta taloutta, sillä se saa puolestaan kunnat korottamaan verotustaan.

– Se ei ole todellista menojen leikkaamista.

Hallituksen 50–50-malli, eli julkisen vajeen paikkaaminen puolisiksi leikkauksilla ja puoliksi veronkorotuksilla on toistaiseksi käytännössä painottunut veronkiristyksiin. Malisen mielessä nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa voimakkaiden veronkiristysten tekeminen vahingoittaisi orastavaa talouskasvua.

– Silloin velkaantumisasteen maali karkaa, hän viittaa julkisen velan osuuteen bruttokansantuotteesta.

EU-sopimusten mukaan julkista velkaa ei saa ylittää 60:tä prosenttia bruttokansantuotteesta, kun se Suomessa on noin 62 prosenttia.

Taloustilanteen kohentamiseksi Malinen hakisi ratkaisuja, joilla työllisten määrää ja talouden kasvua saataisiin lisättyä. Yritysten edellytyksiä työpaikkojen luomiseen pitäisi parantaa, ja myös työuria pidentää nykyisestä.

Käy katsomassa eduskunnan sivulta graafinen esitys valtion tuloista ja menoista: http://www.veropuu.fi/valtionbudjetti/.

Yrittäjäsanomat 
toimitus@yrittajat.fi

Uusi terveydenhuoltolaki on ollut järkytys ambulanssiyrityksille.

Sairaankuljetusliiton puheenjohtaja Tero Vainio sanoo, että kahden vuoden aikana neljä viidestä ambulanssiyrityksestä on lopettanut toimintansa. Aiemmin yrityksiä oli yli 200, nyt enää alle 50. Aiheesta kertoi ensimmäisenä Kauppalehti.

- Tämä on katastrofaalinen tilanne. Luvut kertovat, että jokin mättää. Ei tässä ole mitään järkeä, Vainio kommentoi Yrittäjäsanomille.

Lakimuutoksen jälkeen sairaankuljetus siirrettiin sairaanhoitopiirien vastuulle, kun aiemmin vastuun kantoi kunta. Sairaanhoitopiirit ovat puolestaan ottaneet kuljetukset omien siipiensä suojaan.

Vainio kritisoi sairaanhoitopiirejä siitä, että niillä on mennyt puurot ja vellit sekaisin. Järjestämisvastuu ja palveluntuotanto ovat hänen mukaansa kaksi eri asiaa. Hän penääkin avointa kilpailutusta palveluntuotantoon.

- Sairaanhoitopiirit ovat hankkineet miljoonilla uusia autoja ja toimitiloja. Sitten ihmetellään, kun kustannukset ovat lähteneet käsistä. Ratkaisua on perusteltu laadulla. Samalla reuna-alueet ovat tyhjentyneet ambulansseista, Vainio tykittää.

- Jos on enää yksi toimija, joka sanoo, että toiminta on laadukasta, niin mihin sitä verrataan, hän jatkaa.

Vainio haluaa korostaa yksityisten yritysten sopimussuhdetta tilaajan kanssa. Tilaaja määrittelee aina laadun ja yritys toimii sen mukaisesti.

- Sairaanhoitopiirit voisivat katsoa itseään peiliin.

Vainio myös pelkää sairaankuljetusten siirtymisen julkisen sektorin tuottamaksi olevan vasta alkusoittoa.

- Sote-palvelujen alle mahtuu paljon erilaisia toimintoja. Toivoisin, että aidosti katsotaa, miten kuluja voitaisiin laskea. Yksityisillä yrityksillä on paljon pienempi hallinto ja organisaatio kuin julkisella puolella.

"Tätä on syytä pitää varoittavana esimerkkinä"

Yrittäjäsanomat 
toimitus@yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala pitää terveydenhoitolain uudistusta varoittavana esimerkkinä siitä, mihin pahimmillaan sääntelyinto voi johtaa.

Kauppalehti kertoi, että kahden vuoden aikana 150 ambulanssiyritystä on lopettanut toimintansa, kun sairaankuljetuksen järjestämisvastuu on siirtynyt kunnilta sairaanhoitopiireille. Sairaanhoitopiirit ovat taas ottaneet myös palvelut hoidettavakseen.

Ambulanssiyritykset eivät ole ainoita kärsijöitä. Lainmuutoksen lopputuloksena palvelun hinta on karannut käsistä ja laatu heikentynyt.

- Me ennustimme tämän suuntaista kehitystä, mutta se on realisoitunut jopa pahemmin kuin arvelimmekaan. Kuntapäättäjät ovat itsekin arvioineet, että laatu ei ole parantunut. Sen sijaan kustannukset ovat nousseet, Kujala sanoo.

Hänen mukaansa terveydenhoitolain uudistus on tyyppiesimerkki siitä, miten käy, jos yritysvaikutusten arviointia ei tehdä.

- Meillä oli toimiva järjestelmä. Sitä ei kritisoinut mikään taho. Jostain syystä sitä haluttiin kuitenkin muuttaa. Hyvinvointi ei kasva niin, että säädellään kaikki kuoliaaksi, Kujala sanoo.

Lue alkuperäinen uutinen täältä.

Yrittäjäsanomat 
toimitus@yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien Twitter-tili @suomenyrittajat on ylittänyt maagisen rajapyykin.

Yrittäjillä on Twitterissä nyt yli 7 000 seuraajaa. Kasvuvauhti on ollut kova, sillä viime vuoden toukokuussa seuraajia oli vielä puolet vähemmän.

Yrittäjien Twitteriin päivittyvät muun muassa päivittäiset nettiuutiset.

Myös Suomen Yrittäjien Facebook-yhteisö on kasvanut hyvää vauhtia. Viime vuoden lopussa meni 10 000 tykkääjän raja rikki.

Yrittäjäsanomat 
toimitus@yrittajat.fi

Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy laajentaa toimintaansa.

Yhtiö on avannut toimiston Mikkelissä. Yrityksen mukaan Mikkelin seudulla on monipuolista yritystoimintaa sekä hyvä tulevaisuuteen tähtäävä vire päällä elinkeinoelämässä.

Mikkelin toimiston johtajaksi on nimitetty asianajaja Harri Skopa. Skopa on ollut Lindbladin palveluksessa vuodesta 2007 ja tullut osakkaaksi vuonna 2009. Skopa on keskittynyt erityisesti yritys- ja yhteisöasiakkaiden lakiasioihin, oikeudenkäynteihin, sopimusoikeuteen sekä vahingonkorvausoikeuteen.

Lindblad & Co Oy on vuonna 1990 perustettu asianajotoimisto, joka tarjoaa ratkaisuja yrityksille ja yksityishenkilöille. Lindbladin toimistoja on Mikkelin lisäksi Helsingissä, Tampereella, Ylöjärvellä, Lappeenrannassa, Joensuussa sekä Imatralla.

Yhtiön liikevaihto oli viimeisimmän tilinpäätöksen mukaan noin 1,5 miljoonaa euroa.

Yrittäjäsanomat 
toimitus@yrittajat.fi

Tilastokeskuksen mukaan vähittäiskaupan myynti kasvoi marraskuussa 0,2 prosenttia vuoden 2012 marraskuusta.

Päivittäistavarakaupassa myynti kohosi 1,3 prosenttia ja tavaratalokaupassa 0,9 prosenttia vuodentakaisesta. Tukkukaupassa myynti laski 6,1 prosenttia ja autokaupassakin 0,6 prosenttia edellisvuodesta.

Koko kaupan toimialalla myynti supistui marraskuussa 3,6 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta.

Tammi-marraskuussa vähittäiskaupan myynti kasvoi 0,4 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Sen sijaan tukkukaupassa myynti laski 2,6 prosenttia ja autokaupassa 15,6 prosenttia vastaavana aikana. Koko kaupan toimialan myynti oli tammi-marraskuussa 3,4 prosenttia pienempi kuin vastaavaan aikaan edellisvuonna. 

Yrittäjäsanomat 
toimitus@yrittajat.fi

Tilitoimistot pystyvät pian hoitamaan rakennusalalle kesällä tulevat raportointivelvoitteet yrittäjän puolesta.

Pk-yritysten viranomaisraportoinnin hoitaa usein tilitoimisto. Kesällä 2014 voimaan astuva uusi verotusmenettelylaki määrittelee rakennustyömaille uusia raportointivelvollisuuksia. Laki koskettaa kaikkea rakentamista ja rakennustyötä. Rakentamisen uusilla velvoitteilla pyritään kitkemään rakennusalan harmaata taloutta.

Rakennustyömaan päätoteuttajan pitää kuukausittain raportoida työmaan työntekijä- ja työnantajatiedot Verohallinnolle. Lisäksi jokaisella rakennustyömaalla toimivalla työn tilaajalla on velvollisuus raportoida työmaakohtaisesti rakennustyötä koskeneet ostolaskut ja toimittajien kanssa sovitut urakkasummat. Alihankintaketjussa jokainen tilaaja on omalta osaltaan tiedonantovelvollinen aliurakoitsijoistaan. Tiedot on annettava Verohallinnolle kuukausittain niin kauan kuin työtä tehdään. Tiedot pitää raportoida sähköisesti.

Tilitoimisto voi hoitaa raportoinnin

— Tilitoimistot ovat avainasemassa mikro- ja pk-sektorin rakennusyritysten tukemisessa ja tulevan muutoksen läpiviemisessä. Tilitoimistot hoitavat jo nyt valtaosin pk-yritysten viranomaisraportointia. Yli 90 prosenttia pk-yrityksistä on ulkoistanut taloushallinnon tilitoimistolle, sanoo Taloushallintoliiton toimitusjohtaja Juha Ahvenniemi.

Taloushallintoliitto ja Suomen Tilaajavastuu Oy ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka puitteissa Tilaajavastuun Veronumero.fi palvelusta rakennetaan tilitoimistoille toimiva työkalu. Näin tilitoimistot pystyvät hoitamaan raportointivelvoitteet yrittäjän puolesta. 

Yrittäjäsanomat 
toimitus@yrittajat.fi

Palkat nousivat syys-marraskuussa hiukan maltillisemmin kuin vuosi sitten samana ajankohtana.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan koko talouden palkkasumma oli syys-marraskuussa 1,5 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona. Pelkästään marraskuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Vuosi sitten syys-marraskuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 2,3 prosenttia.

Palkkasumma kasvoi syys-marraskuussa kaikilla päätoimialoilla lukuun ottamatta teollisuutta (-1,8 prosenttia) ja yksityisen sektorin tarjoamia koulutuspalveluja, jonka kasvu pysähtyi. Nopeinta palkkasumman kasvu oli yksityisissä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa, joissa palkkasumma kasvoi 5,5 prosenttia.

Palkkasumma on työntekijöille maksettujen bruttopalkkojen summa ilman optioita. Palkkasummaan vaikuttavat työllisyydessä ja palkansaajien ansiotasossa tapahtuvat muutokset.

Yrittäjäsanomat 
toimitus@yrittajat.fi

SAK:n ekonomisti keikautti vauvakulukeskustelun päälaelleen tämänpäiväisellä ulostulollaan, ja sai Yrittäjänaiset kiihdyksiin.

Etera on myöntänyt Y-hyvinvointipalkinnon Vaara vaanii kaivannossa – oppaan tekijöille panoksesta infra-alan työtapaturmien ehkäisemiseksi.

Kaivantojen sortuminen on suurin yksittäinen aiheuttaja kuolemaan johtaneissa tapaturmissa infra-alalla. Työmailla ei tunnisteta riittävän hyvin kaivantojen vaarallisuutta, ja joka vuosi Suomessa tukehtuu ihmisiä kaivantojen sortumiin. Näiden tapaturmien vähentämiseksi käynnistettiin puolitoista vuotta kestänyt Kaivantojen turvallisuus - tutkimushanke, jonka yhteydessä Ramboll laati Liikennevirastolle selvityksen kaivantojen turvallisuudesta.

Oppaassa kerrotaan, miten rakennushankkeessa otetaan huomioon kaivannon turvallinen toteuttaminen. Siinä kuvataan myös tehtävät ja vastuunjako eri osapuolille hankkeen eri vaiheissa.

Hanke toteutettiin Työsuojelurahaston tuella.

Yrittäjäsanomat 
toimitus@yrittajat.fi

Sauli Niinistön mukaan yritysten kannattaa harkita eri maiden verotuskäytäntöjä nykyistä monipuolisemmin ja huomioida muun muassa, että Suomi kouluttaa verovaroin työntekijät. Presidentti Niinistö puhui TEMin teollisuuseminaarissa.

SKAL Kuljetusbarometrikyselyn mukaan enemmistö kuljetusyrittäjästä haluaa kokonaispainoa ja korkeutta koskevat siirtymäajan säädökset pysyviksi.

Tieverkon rajoitukset koettiin yleisesti massahyötyjen esteiksi. SKALin mukaan tierakentaminen vauhdittaisi logistiikkaa ja teollisuutta sekä kalustoinvestointeja.

Lokakuussa teille ilmestyi enimmillään 76 tonnin painoiset ja 4,4 metriä korkeat ajoneuvoyhdistelmät asetusmuutoksen seurauksena.
– Kuljetusyrittäjät olivat yksimielisimpiä siirtymäajan säädöksistä, joilla sallitaan korkeammat kokonaispainot 2- ja 3-akselisille kuorma-autoille ja 7-akselisille perävaunuyhdistelmille 30. huhtikuuta 2018 saakka. Ehdoton enemmistö halusi siirtymäajan painonkorotukset pysyviksi, SKAL:n hallituksen puheenjohtaja Teppo Mikkola ja toimitusjohtaja Iiro Lehtonen kertoivat barometrin tuloksista.

Yhdelläkään kuljetuslajilla tai alueella kannattavuus ei ollut parantunut syys-joulukuussa. Elintarvikekuljetuksissa kannattavuuden alenema oli pienin. Elintarvikepuolella oli myös suhteessa eniten (41 prosenttia) liikevaihtoaan kasvattaneita yrityksiä. Puukuljetuksissa oli suhteessa eniten kuljetusyrityksiä, joiden liikevaihto laski oleellisesti (15 prosenttia) tai jonkin verran.

Alueista parhaiten pärjäsi Itä-Suomi, jossa runsas kolmannes yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan.  

Tieverkon rajoitukset hyötyjen esteenä

Kaksi kolmannesta vastaajista oli sitä mieltä, että tieverkon painorajoitukset syövät hyödyt suuremmilta kokonaispainoilta heidän kuljetustehtävissään. Myös korkeusrajoitukset nousivat hyötyjen esteeksi yli puolella yrittäjistä.

Kuljetuslajeittain tarkasteltuna hyödyt karkaavat eniten käsistä metsäalan kuljetusyrityksiltä, joiden tilanne näyttää vaikeimmalta myös myynnin kehityksen ja kannattavuuden kannalta.
– Metsäteollisuuden oli tarkoitus olla asetusmuutoksen suurimpia hyötyjiä. Löydös ei yllätä ottaen huomioon erityisesti alempiasteisen tieverkon huonon kunnon, Mikkola ja Lehtonen toteavat.

Sähköiseen kyselyyn vastasi 818 SKALin jäsenyritystä joulu-tammikuussa. Kyselyn tieverkkoa koskevasta osuudesta vastasi Liikennevirasto.

Barometrin mukaan kuljetusyritykset ovat uusineet kalustoaan hieman tavanomaista vilkkaammin syksyisen ennusteensa mukaisesti (SKAL Kuljetusbarometri 3/2013). 

Yrittäjäsanomat 
toimitus@yrittajat.fi

Lukuisten yrittäjien tuotantotiloissa on vaarallisia sähkölaitteistoja, joiden huolto on retuperällä. Näin väittää Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton tekninen asiantuntija Jenna Kauppila. 

Samaa viestiä ovat kertoneet muun muassa sähköurakoitsijat, pelastuslaitosten tarkastajat ja vakuutusyhtiön edustajat.

– Maatalousyrityksissä ja pk-yrityksissä ei aina edes ymmärretä, että heillä on vastuu sähkölaitteiden turvallisuudesta. Siellä voikin olla katastrofi yhtäkkiä valmiina, tekninen asiantuntija Jenna Kauppila tietää. 

Lainsäädännön mukaan sähkölaitteiston haltija on velvollinen pitämään laitteen kunnossa.

– Laki edellyttää sähkölaitteistojen tarkastusta 15 vuoden välein. Tosin laitteistoluokasta riippuen jopa 10 ja viiden vuodenkin välein. On sanomattakin selvää, että 15 vuoden tarkastusväli on aivan liian pitkä. On myös muistettava, että tarkastuksissa havaitaan puutteet ja niistäkin ehkä vain osa. 

Huoltamattomat sähkölaitteet vaarantavat henkiä 

STUL ry:n Kauppilan mukaan erityisesti keskusten kontaktorit ja kytkinlaitteet, löysät liitokset, lisäasennusten myötä kasvanut kaapelien määrä sekä kertynyt pöly ja lika ovat tyypillisiä vikojen ja sähköpalojen aiheuttajia. Pölyn lisäksi muun muassa kosteus, tärinä ja äärilämpötilat ovat sähkölaitteille hankalia olosuhdetekijöitä.

– Likaantuneet, kuluneet, rikkoutuneet ja ylipäätään huoltamattomat sähkölaitteet ovat monessa mielessä riski. Ne paitsi voivat vaarantaa ihmisten, ja maatalouden tuotantotiloissa myös eläinten, henkeä ovat myös usein syynä taloudellisesti tuhoisiin tuotantokatkoksiin. 

Pk-sektorilla ei yleensä ole omasta takaa sähköistä kunnossapitoa, toinen luku sen sijaan ovat isot teollisuuslaitokset, joissa monesti on oma sähköosasto.

– Huoltamattomat laitteet voivat olla paloriski, jos laitteita ei pidetä kunnossa. Liitokset löystyvät, pölyä kertyy, ja laitteet tai kaapelit voivat syttyä palamaan. Tai puutteellisen kunnossapidon seurauksena voi olla sähkökatkos, jolloin korjauksia tehdään kalliina hätätyönä, Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton Kauppila selvittää. 

Myös vakuutusyhtiöt vaativat entistä enemmän sitä, että laitteet pidetään kunnossa.

Tukesin ja muun muassa Finanssialan keskusliiton tilastot kertovat, että usein palojen syynä on vikaantunut sähkölaite. 

STUL ry:n tytäryhtiö Sähköinfo Oy julkaisee loppuvuodesta sähköisen kunnossapidon oppaan laitteiston haltijoille sekä toisen oppaan ammattilaisille.

Yrittäjäsanomat 
toimitus@yrittajat.fi

Europarlamentin läpäissyt uusi hankintalaki saattaa aukaista paremmat väylät pk-yrityksille päästä osingoille julkisissa hankinnoissa.

EU:n alueella käytetään 20 prosenttia kaikkien valtioiden BKT:stä julkisiin hankintoihin.
Europarlamentin läpäissyt hankintalain uudistus  edellyttää isojen julkisten hankintojen jakamista pk-yrityksille sopiviin osiin.

- Keskeinen syy pk-yritysten vaikeuksiin markkinoille pääsemisessä on ollut hankintojen keskittyminen. Ostot on tehty niin isoina kokonaisuuksina, että ne ovat olleet pienten yritysten ulottumattomissa. Vaatimus hankintojen jakamisesta pienempiin osiin on tervetullut, Suomen Yrittäjien johtaja Antti Neimala sanoo.

Sääntelytulva  säilyy

Uusi laki on kokonaisuudessaan massiivinen. Sääntelyä on pyritty yksinkertaistamaan.
Samalla on kuitenkin luotu uutta sääntelyä esimerkiksi hankintojen ympäristö- ja sosiaalisista vaatimuksista.
Neimalan mukaan sääntelyn paisuminen on pk-yrityksille ongelma. Niiltä puuttuvat usein riittävät resurssit monimutkaisten ja työläiden tarjousasiakirjojen laatimiseen.

Neimalan mielestä hankintadirektiivi olisi pitänyt säilyttää nimenomaan hankintamenettelyä koskevana lakina.
– Nyt mukaan on tuotu muita tavoitteita, kuten työntekijöiden suojelu, ympäristön suojelu ja alihankintaketjujen tarkempi kontrolli. Ne hämärtävät direktiivin varsinaisia tavoitteita ja siksi uudet säännökset ovat pettymys, Neimala kritisoi.

 
Voimaan vuonna 2016

Muutokset on vielä hyväksyttävä ministerineuvostossa. Sen jälkeen alkaa kahden vuoden määräaika, jonka kuluessa direktiivi on saatettava voimaan kaikissa jäsenmaissa.

Suomessa työ on jo aloitettu: työ- ja elinkeinoministeriö asetti valmistelu- ja ohjausryhmän valmistelemaan direktiiviuudistuksesta johtuvia muutoksia 11.11.2013. Ryhmien määräaika päättyy 1.5.2016.
 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Matkailunkehitys Nordia siirtyy yksityssijoittajien vetoon, kun Finnvera myi enemmistöosuutensa kolmelle uudelle omistajalle. 

Finnvera on myynyt omistamansa 63,5 prosentin osuuden Nordiasta kolmelle uudelle omistajalle, jotka ovat Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia, Hiidenkivi Investment ja Karisma-Invest.

 
Hiidenkivi Investment on tietoturvayhtiö Stonesoft Oyj:n perustajan Ilkka Hiidenheimon sijoitusyhtiö. Karisma Investin taustalla puolestaan on matkailutoimialalla pitkään toiminut Kari Österlund, kertoo Kauppalehti.

Vanhana omistajana jatkaa edelleen Sitra, jolla on 36,5 omistusosuus Nordiasta. Lisäksi rahaston toimintaa yli 10 vuotta hoitanut Nordia Management Oy omistaa rahastosta osuuden.

Nordia Management Oy:n toimitusjohtajan Kalle Lumion mukaan yksityisten sijoittajien löytyminen on merkki toimialan kiinnostavuudesta. Hän uskoo, että uuden omistusrakenteen myötä rahaston toimintaedellytykset paranevat ja sijoitustoiminnassa käynnistyy aktiivinen uusi vaihe.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Teerenpelin Panimo Lahdessa otti ison vihreän askeleen ja siirtyi käyttämään pellettejä oluen tuotantoprosessissa energianlähteenä. Tähän saakka oluentekoon käytettiin sähköä.

– Meillä oli useampi vaihtoehto punnittavana, kun teimme ratkaisun. Tämä ei ollut investoinneiltaan halvin mahdollinen, mutta globaalius ja vihreys painoivat vaa´assa, Teerenpeli Yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja Antti Pyysing sanoo.

- Pelleteillä tuotetaan nyt se valtava määrä lämpöä ja energiaa, joka tarvitaan oluen panossa ja sen mäskäyksessä. Pelletit tulevat läheltä Versowoodin laitokselta Vierumäeltä.
Tuotantotilat lämmitetään edelleen kaukolämmöllä. Pellettienergia kuluu oluen tekoon.
 
Kapasiteetti tuplaantui

Samalla keittohuone uusittiin energiaystävällisemmäksi ja sen kapasiteetti kaksinkertaistui 1500 litrasta 3000 litraan.
Teerenpeli on ensimmäisiä suomalaisia panimoita, joka on ottanut käyttöön oman, uusiutuvalla energialla toimivan prosessienergialaitoksen.
Jatkossa asiakkaat saavat nautittavakseen entistä ympäristöystävällisempiä Teerenpelin tuotteita.
 
Lisää uudistuksia tulossa

Teerenpeli Yhtiöt Oy:ssä aloitettiin viime vuoden alussa investointi- ja kehitysohjelma, joka jatkuu aina vuoteen 2015 asti. Uusi prosessienergialaitos ja keittohuone ovat ensimmäiset ulospäin näkyvät suuremmat hankkeet.

–Näinä taantumapuheiden aikana on tärkeä uskoa itseensä ja tulevaisuuteen ja panostaa tuotekehitykseen. Uusiutuvan energian käyttö ja askeleet kohti kestävämpää kehitystä vievät toimintaa oikeaan suuntaan, Pyysing sanoo.
 
–Yrityksen tavoitteena on kolminkertaistaa oluen ja siiderin tuotanto seuraavien vuosien aikana. Kestävään kehitykseen satsataan jatkossa entistä enemmän, tänä vuonna 20 vuotta täyttävän yrityksen johtaja.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kuusi kokenutta risteilykonkaria pani pystyyn uuden suomalaisasiakkaille suunnatun loistoristeilybisneksen, joka myy matkoja vaikka Välimerelle tai Karibialle.

We Love Cruises Oy aloitti toimintansa vasta joulukuussa viime vuonna. Toimitusjohtaja Tony Pokkinen kertoo, että matkoja on jo ehditty myydä muutamia. Vauhtia myyntiin haetaan matkamessuilta, missä ennen kaikkea halutaan tässä vaiheessa näkyvyyttä.
Johtaja kehuu tiiminsä rautaista ammattitaitoa ja vankkaa risteilykokemusta.

- Kuusi henkeä on risteillyt eri puolilla maailmaa yhteensä 1200 päivää, ollut hommissa 11 eri varustamolla, kokenut yhteensä yli 20 risteilyreittiä lähes 50 eri laivalla.

Kaikki kuuluu hintaan
 

Nyt myydään risteilyjä, jotka kattavat koko maapallon aina Karibialta Skandinaviaan ja Aasiasta Alaskaan, Pokkinen hehkuttaa. Risteilyjä myydään yhteistyövarustamoille ja niin kuin Pokkinen asian ilmaisee ”oikeille laivoille”.
Niitä tarjoavat yrityksen mukaan nyt  varustamot Royal Caribbean International, Celebrity Cruises sekä Azamara Club Cruises.

- Itse asiassa ensimmäiset asiakkaamme ovat paraikaakin risteilyllä maailman merillä.
Pokkinen huomauttaa, että heidän myymänsä risteilyt ovat kansainvälisiä. Laivalla ei ole suomalaista henkilökuntaa, mutta hintaan kuuluu kaikki: ohjelmat, ruokailu, palvelurahat, hytit…

- Näillä risteilyillä matkaa tehdään pääsääntöisesti öisin ja päiväksi ankkuroidaan satamaan.

Uusi ja tuore konsepti

Pokkinen toteaa, että tämän tapainen risteilybisnes on Suomessa uutta. Konkurssiin mennyt Kristina Cruises toimi toisenlaisella konseptilla. Ruotsinlaivaristeilyt ovat lähes jokaiselle suomalaiselle tuttuja kokemuksia, mutta niiden kanssa ei Love Cruisesin kauppaamilla risteilyillä ole juurikaan yhteistä. Konseptit ovat aivan erilaiset.
 

Risteilyjen myynnissä yrityksen kovimmat kilpailijat ovat matkatoimistomaailmasta, jotka myöskin myyvät loistoristeilyjä maailman merille eri varustamojen laivoille.

Pokkinen huomauttaa, että vaikka puhutaankin all inclusive-risteilyistä, ei puhuta välttämättä superhinnoitelluista risteilyistä. Halvimmat viikot järjestyvät noin 700 eurolla esimerkiksi läntisen Välimeren alueella.

We Love Cruises Oy:n perustajakuusikkoon kuuluvat toimitusjohtaja Tony Pokkisen lisäksi hallituksen puheenjohtaja ja mainospäällikkö/AD Juhana Mikkanen, myynti- ja markkinointipäällikkö Jenni Luomala, varatoimitusjohtaja Harri Erho sekä risteilyspesialisteina Petri Korpimo ja Atte Luomala.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi