Hotelleilla ei mene briljantisti.  Hotellien käyttöaste on laskenut ja sen perässä on tiputettu myös keskihintoja prosentin verran.

Matkailu- ja Ravintolapalveluiden ekonomisti Jouni Vihmo lukee hotelliyöpymisten tilastoja. Hän ennustaa, että kun lopulliset luvut viime vuodelta saadaan varmistettua, lopputulos tulee näyttämään miinusta. Ei kovin suurta, mutta ainakin puolen prosentin verran.

- Kotimaisten matkailijoiden hotelliyöpymisten määrä on selkeästi miinuksella. Kokonaisyöpymisten määrä laskee odotettavasti noin prosentin. Hotelleilla menee huonosti. Sekä ulkomaisten että kotimaisten yöpyjien määrä näyttää laskusuuntaa.

Vihmo sanoo, että se näkyy myös siinä, että hotellit ovat laskeneet keskihintojaan  prosentin verran, kun käyttöasteet ovat laskeneet jopa kolme prosenttia.

Pohjoisessa pelittää

Tilannetta vääntää positiiviseen suuntaan venäläisten matkailijoiden määrän kasvu. Kasvu näkyy kaikkien majoitusliikkeiden tilastoissa. 
 

- Venäläiset suosivat kuitenkin enemmän lomakyliä ja muita majoitusliikkeitä kuin hotelleja matkoillaan, Jouni Vihmo selittää tilastojen taustoja.
 

- Suurin ulkomaalaisten yöpyjien määrä tulee edelleen Euroopasta, mutta aasialaiset kasvattavat osuuttaan. Kiinalaisten ja japanilaisten matkaajien määrän kasvuprosentti on iso, vaikka määrät vielä ovatkin pieniä. Suunta on kuitenkin selvästi ylöspäin.

Eniten majoitusliikkeissä yöpymisten määrä kasvaa itäisessä ja pohjoisessa Suomessa. Lapissa on niin ikään kasvua. Siellä lukuja kasvattavat nimenomaan ulkomaalaisten määrä, ja etunenässä venäläiset.
 

Jouni Vihmo sanoo, että osassa Pohjanmaata on myös ollut kasvua sekä ulkomaalaisten että suomalaisten yöpyjien osalta.
Mutta tilanne käy heikommaksi, kun tullaan etelämmäksi. Jakolinja kulkee keskisen Suomen halki.

Marrasplussat

Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan viime vuoden marraskuu oli valoisampi kuin vuoden 2012 vastaava kuukausi.  Kaikkien majoitusliikkeiden tilastoissa ulkomaisia yöpyjiä oli viime marraskuussa peräti 7,2 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kotimaisiakin yöpyjiä oli 0,6 prosenttia runsaammin. 
 

Marrashyppäykselle ei Vihmon mukaan löydy suoranaista selitystä, mutta uutinen on tietenkin sinänsä myönteinen. Vihmo korostaa, että marraskuu ei riitä muuttamaan yleistä suuntausta.
 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Ovatko kotitalousvähennykset menettämässä suosiotaan? Hakemusten ja myönnettyjen vähennysten määrät laskussa.
 

Vuonna 2012 kotitalousvähennyksiä haettiin huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2011. Myönnettyjen vähennysoikeuksien summa laski lähes 40 prosentilla. Miten käy seuraavalla kierroksella?
 

Viime vuoden alusta vähennyksen voi tehdä myös, mikäli  työ on tehty toisessa Euroopan talousalueeseen, ETAan, kuuluvassa valtiossa.  Silloin on kuitenkin osoitettava, että työn tehneellä ja maksun saaneella ei ole olennaisia verotukseen tai kirjanpitoon liittyviä laiminlyöntejä rasitteenaan.

Vuonna 2012 vähennyksiä haettiin yli 370 000 kappaletta.  2011 niitä haettiin yli 404 000 kappaletta. Silloin keskimääräinen vähennys oli 1179 euroa, kun vuonna 2012 keskimääräinen vähennys oli pienempi; 828 euroa.
Vuonna 2010 haettiin yli 374 000 vähennystä ja myönnettyjen vähennysten keskiarvo oli 1090 euroa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kirjanpitäjä ei ole hiljainen numeronikkari, vaan vuorovaikutustaidot hallitseva tärkeä neuvonantaja.

Taloushallintoliiton toimitusjohtaja ja Tili-instituuttisäätiön asiamies Juha Ahvenniemi hehkuttaa kirjanpitäjien merkitystä ja korostaa, että kirjanpitäjiltä eivät työt lopu tulevaisuudessakaan.

Valmistujaisjuhliin valmistautuu nyt 109 tuoretta KLT-kirjanpitäjää. Uudet mukaan lukien KLT-kirjanpitäjiä on nyt kaikkiaan yli 2 700.Ahvenniemi korostaa kirjanpitäjien ammattikuvan muutosta.
 

– Tilitoimistossa työskentelevän kirjanpitäjän työ ei ole tylsää toimistorutiinia vaan konsultoivaa asiakaspalvelua ja haastavien ongelmien ratkomista. On aika korjata alan ammattikuva: hiljaisesta kirjanpitäjästä on tullut vuorovaikutustaitoinen neuvonantaja.
 

Hän puhui  myös siitä, miten vaatimukset talousraportointia kohtaan kiristyvät vuosi vuodelta. Taloustiedon tulisi olla lähes reaaliaikaista ja raportoinnin asiakaslähtöistä. Laskut ovat yhä useammin verkkolaskuja ja viranomaisraportoinnissakin mennään kohti sähköisiä prosesseja. Tulevaisuudessa kaikki tietovirrat on standardoitu ja viranomaisraportointi pitkälti automatisoitu.
 

Tulevaisuuden kirjanpitäjän työnkuva monipuolistuu Ahvenniemen ennusteen mukaan. Hän ennusti osan keskittyvän verokonsultointiin tai projektitöiden asiantuntijatehtäviin.
Vuoden kirjanpitäjän tittelistä kisaa yli 170 tittelin tavoittelijaa. Voittaja julkistetaan tiistaina 21.1.2014 Taloushallintoliiton Tili- ja veropäivillä Finlandia-talossa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi
 

Aasiassa kymmeniä miljoonia katsojia kerännyt Dibitassut voitti audiovisuaalisen alan vientipalkinnon Huldan.

Suomalainen lasten animaatiosarja on niittänyt mainetta ja kunniaa maailmalla. Hellyttäviä dibitassuja ja niiden seikkailuja seuraa yli 50 miljoonaa katselijaa, etenkin Aasiassa. Ohjelmaa näytetään yli 50 kanavalla.
 

Pelkästään Thaimaassa, jossa Dibitassut on suosituin lastenohjelma, katsojia on ollut 9 miljoonaa. Suomessa sarjaa esittää MTV.
Nyt tuli kunniaa myös kotikentällä, sillä Dibitassut sai Lasten Audiovisuaalisen alan vientipalkinnon Huldan.
 

Hulda-palkinnon voittajavalinnassa raati painotti peräänantamatonta, ennakkoluulotonta ja määrätietoista työtä sarjan menestyksen rakentamisessa.
 

Dibitassut on pärjännyt hienosti erittäin kilpailluilla niin sanotuilla pre school-animaatioiden markkinoilla.
 

– Dibitassujen konseptin linja jatkuu johdonmukaisena ja eheänä myös animaation lisäpalveluissa ja oheistuotteissa, jotka ovat paitsi hauskoja ja kivoja,  myös kasvattavia. On hienoa saada todistaa tällaisten AV-alan menestystarinoiden syntymistä Suomesta, kertoo palkintoraadin puheenjohtaja tuottaja Jarkko Hentula Dibitassujen valinnasta Hulda-voittajaksi.
 

Palkinto koostuu Hulda-mitalista, kunniakirjasta sekä 1 000 euron rahapalkinnosta.
Sarjan ovat luoneet Pia ja Jim Solatie tuotantoyhtiö Futurecodesta.
 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomessa toimivat pankit pitävät kiinni SEPA-aikataulusta ja suoraveloitus loppuu aikataulun mukaan tammikuun lopussa.

Siirtyminen SEPA maksamiseen on Suomessa pääosin jo tehty. Kaikki tilisiirrot on välitetty SEPA-tilisiirtoina jo marraskuusta 2011 alkaen. Myös kotimaisia suoraveloituksia koskeva muutos on loppusuoralla. Suoraveloituksen osuus maksamisen koko volyymistä on Suomessa neljä prosenttia.

Finanssialan Keskusliitto kertoo tiedotteessaan, että Suomessa toimivat pankit pysyvät suoraveloitusten osalta EU komission antamassa SEPA-end-date -asetuksen mukaisessa takarajassa 31.1.2014.

Tätä päivämäärää komissio ei esitä muutettavaksi, mutta tse eki viime torstaina esityksen EU parlamentille ja neuvostolle, että pankeilla olisi mahdollisuus jatkaa kansallisten tilisiirtojen ja suoraveloitusten vastaanottamista ilman sanktioita 1. elokuuta 2014 saakka. Asetusmuutos ei toteutuessaan velvoittaisi yksittäisiä maita muuttamaan jo sovittuja aikatauluja.

Komissio onkin huolissaan lähinnä muun Euroopan tilanteesta. Kaikki euroalueen yritykset eivät ole varautuneet riittävän hyvin muutokseen. Marraskuussa 2013 euroalueen tilisiirroista 64 prosenttia ja suoraveloituksista 26 prosenttia oli SEPA-muotoisia.

– Kotimaisten suoraveloitusten vastaanottamisen jatkaminen 1.8.2014 saakka aiheuttaisi Suomessa enemmän haittaa kuin hyötyä. Suurin osa laskuttajayrityksistä osallistuu tai on jo osallistunut muuntoon, jolla suoraveloitus muutetaan e-laskuksi tai suoramaksuksi tai on tehnyt päätöksen ja järjestelmä-muutokset paperilaskuun siirtymisestä, Finanssialan Keskusliiton johtava asiantuntija Inkeri Tolvanen kertoo.

– Pankeissa muutosta ei voida käytännössä toteuttaa, koska suoraveloitussopimukset on irtisanottu ja maksujärjestelmät on viritetty muutokselle valmiiksi. Tiedossamme on myös, että kaikki pankit eivät enää ehtisi tehdä tarvittavia muutoksia järjestelmiinsä. Komission muutosesitys tuli erittäin myöhään.

Inkeri Tolvasen mukaan asiasta on keskusteltu suomalaisten viranomaisten kanssa, jotka ymmärtävät tilanteen tuomat vaikeudet pankkien kannalta.
 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Naiset ovat tutkitusti osoittautuneet paremmiksi rahastonhoitajiksi ja sijoittajiksi kuin miehet.

Konsulttiyhtiö Rothstein Kassin mukaan naiset menestyivät rahastonhoitajina miehiä paremmin. Näin näyttää tuktimus, joka koski 6,5 vuoden jaksoa tammikuusta 2007 kesäkuuhun 2013.

Yhteensä 67 naisten hallinnoimasta rahastosta koostuvan WAI Hedge Fund -indeksin keskimääräinen vuosituotto oli noin 6 prosenttia, kun S&P 500 ylsi 4,2 prosenttiin.

Johtaja Meredith Jones Rothstein Kassilta uskoo, että tulokset herättävät keskustelua siitä, ovatko naiset keskimäärin miehiä parempia sijoittajia.

 – Naisrahastonhoitajien paremmat tulokset voivat myöskin selittyä sillä, että aiempien tutkimusten mukaan he ovat miehiä varovaisempia.

Asia ei ehkä ole aivan mustavalkoinen, mutta olisiko siitä luettavissa ainakin se, että sukupuoli ei ehkä ratkaise sijoittamisen kykyä?

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Sairaanhoidon simulaatiokeskuksiin erikoistunut lahtelaisyritys tarjoaa täyden palvelun  tekniikkapakettia arabimaihin rakennettavaan maailman suurimpaan opetuskäyttöön rakennettavaan simulaatiosairaalaan.

Lahtelaisella Nordic Simulatorsilla on vahvasti jalka oven raossa maailman sairaanhoidon simulaatiomarkkinoilla.
Toimitusjohtaja Jani Wallenius matkustaa lähiaikoina kaupantekoon Dubaihin. Hän sanoo, että nyt on myynnin aika. Tuotekehitystä on tehty vuodesta 2007. Nyt on aika avata isoja ovia myynnille.

Saudirahalla rakennettava maailman suurin simulaatiosairaala on monen miljardin hanke, Wallenius kertoo. Lahtelaisyritys tarjoaa kokonaisuuteen teknistä kokonaispakettia virtuaaliseen potilashuoneeseen.
 

- Koko homma tulisi meiltä. Olemme suunnitelleet kaiken, potilaiden vaatemalleja myöten. Vain ihmisennäköinen potilasrobotti, joka integroidaan järjestelmäämme,  tulee Yhdysvalloista.

Koko paketti

Lahtelaisyrityksen vahvuus on nimenomaan kokonaispaketti.

– Rakentajan ei tarvitse lähteä sitä itse kokoamaan ja huoltokin on ongelmatilanteissa selkeämpää, kun koko paketti tulee yhdeltä toimittajalta.

– Meidän tekniikallamme pystytään luomaan aitoja tilanteita vastaavia hetkiä simuloimalla. Pystymme lisäämään ääniä ja ympäristöjä. Meidän laitteillamme voi hetkessä muuttaa potilashuoneen aidon oloiseksi onnettomuustilanteeksi esimerkiksi.

Suurena valttina Wallenius pitää sitä, että heidän kehittämällään tekniikalla tarjotaan lääkietieteellisen simulaatioharjoituksen tallennusta ja sen helppoa seurattavuutta.

– Vaikka harjoitus- tai opetustilanne olisi jossakin arabimaassa, sitä voidaan seurata missä päin maailmaa tahansa, Tarjoamme erilaisia kokonaisuuksia näihin simulaatioihin. Niitä voi hankkia kannettavana, keskitasoisena ja isona. Kaikki räätälöidään, kertoo uusista avauksista innostunut Wallenius.

Tähtäin kasvuun

Lahtelainen Nordic Simulators yhdistää teknologista ja lääketieteellistä osaamista. Wallenius oli rakentamassa Eurooppaan ensimmäistä sairaanhoidollista sotilaslääketieteen simulaatiokeskusta Lahdessa.

Nyt Nordic Simulatorsin järjestelmä kattaa muun muassa tallennuksen, komentojärjestelmät ja taustaäänijärjestelmät äänimaailmojen simuloimiseen. Simulaation ohjaaja voi vaikka harjoituksen aikana lisätä tilanteelle tyypillistä melua ja hälinää. 

Kuusi henkeä työllistävän yrityksen kasvusuunnitelma on selkeä. Wallenius sanoo, että ensin valloitetaan Suomi, sitten mennään Eurooppaan ja nyt suunnataan arabimaihin.  Osakeanti lavensi yrityksen omistuspohjaa viime syksynä. Mukaan tuli yksityissijoittajien lisäksi myös Finnvera.

– Kuukauden päästä päättyvä tilikausi on tuplaantunut edellisestä 700 000 eurosta 1,4 miljoonaan euroon, toimitusjohtaja Wallenius sanoo tyytyväisenä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi
 

Ravintola-alan kärkimenestyjä Muru-Dining on saanut ravintola-alan arvostetun tunnustuspalkinnon. Yhtiö on avaamassa myös uuden ravintolan.

Helsinkiläisestä Muru-ravintolasta tunnetun Muru-Dining Oy:n yrittäjät Samuil Angelov, Henri Alén ja Timo Linnamäki palkittiin ravintola-alan gaalassa Pro-palkinnolla yrittäjäsarjassa. Vuosittain järjestettävässä Pro-gaalassa palkitaan ravintola- ja suurkeittiöalan huippuosaajia.

Muru-Diningin liikevaihto oli 1,9 miljoonaa euroa vuonna 2012 ja nettotulos 350 000 euroa. Viime keväänä yhtiö avasi uuden yksikön ravintola Pastiksen.  Nyt suunnitelmissa on kolmannen ravintolan avaaminen Pastiksen viereiseen huoneistoon Helsingissä, Kauppalehti kertoo.
 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Tarinat koetuista konkursseista, onnistumisista, uusista aluista, hankaluuksista ja olemassaolon taisteluista antavat puhtia ja uskoa yrittäjän taipaleelle Pohjois-Karjalassa.

Ensin syntyi idea. Sitten sitä lähdettiin jalostamaan. Pohjois-Karjalassa päätettiin koota yhteen yksinyrittäjät. Vetonaulaksi tilaisuuteen kerättiin paikallisia yrittäjiä kertomaan omia tarinoitaan taipaleen varrelta.

– Ilmeisesti yrittäjien omakohtaiset kokemukset kiinnostavat. Ei tupa muuten olisi täyttynyt yli odotusten, myhäilee Pohjois-Karjalan yrittäjien toimitusjohtaja Matti Vuojärvi.

Tulevassa single-illassa yrittäjä Pirjo Korjonen kertoo, miten joutui luopumaan ravintola-alan yrityksestään sairastuttuaan jauhoallergiaan. Hän ehti olla vähän aikaa virkamieshommissa, mutta yrittäjyys vain veti puoleensa ja hän lähti uudelleen yrittäjäksi jauhottomalla idealla.

Mielenkiintoisia tarinoita on luvassa myös, kun aluejärjestön puheenjohtaja Kai Iiskola ja Finnveran Seija Leppänen muistelevat, miten aikanaan väännettiin ajatuksia Iiskolan käynnistäessä sittemmin erittäin menestyksellisesti osoittautunutta yritystään.

Oman polveilevan tarinansa tuo kehiin myös yrittäjä Kari Krohns. Järjestäjät pitävät vielä piilossa yhtä yllärinimeä, joka paljastaa kasvonsa ja tarinansa vasta lauantaina 25.1. Joensuun Ilonassa, missä yksinyrittäjien tilaisuus pidetään.

Ilmoittautuneiden määrä yllätti järjestäjät, jotka heti kaavailevat kasvattavansa yksinyrittäjien kokoontumisista uuden perinteen.
Mutta ihan mutkattomasti suunnittelu ei sujunut. Illan nimeä piti vääntää huolella. Ei haluttu puhua sinkkuillasta, ”ettei synny vääriä mielikuvia”. Siksi päädyttiin vähän hankalammin äännettävään singleen. Yhtä kaikki; ilmoittautuneiden joukossa on suunnilleen yhtä paljon miehiä ja naisia.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

 Päijät-Hämeessä riemuitaan jätelautakunnan päätöksestä, joka vapauttaa jätteenkuljetuksen kunnallisen kilpailutuksen pakosta.

– Tämä on edunvalvonnan voitto, iloitsee Päijät-Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja Outi Hongisto.

- Käytännössä se tarkoittaa, että kiinteistönhaltijat itse päättävät jätteen kuljetuksesta ja myös valitsevat jätteiden kuljettajat. Kunnalliseen kilpailutukseen siirtyminen olisi hankaloittanut tilannetta ja antanut isoille kuljetusyrityksille etulyöntiä.

Monilla paikkakunnilla on nähtävissä, että isot syövät pienemmät jätteenkuljetusmarkkinoilta, kun on siirrytty keskitettyyn kuljetusjärjestelmään.
Jätelautakunnan päätös antaa nyt paremmat mahdollisuudet myös pienemmille toimijoille pysyä mukana markkinoilla. Kiinteistöjen omistajat päättävät itse, kuka heidän jätteensä kuljettaa.

- Tämä tarkoittaa, että käytäntö pysyy entisellään, Hongisto sanoo.
 

Hän ihmettelee myös, miksi koko kakku olisi haluttu ottaa kunnallisiin käsiin. 
- Viranomaisten työmäärä olisi lisääntynyt huomattavasti, jos näin olisi menetelty. Nyt asukkaat ja taloyhtiöt itse hoitavat kilpailutuksen ja asioimisen jätteenkuljetusyrityksen kanssa. Kaikki tämä aika säästyy julkiselta sektorilta.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Tavoitteena on työllistää sata alle kolmekymppistä Lapissa yrittäjäjärjestön 400 euron arvoisten tukiseteleitten vauhdittamana.

Lapin Yrittäjät käynnistää 100 uutta työpaikkaa – kampanjan.  Kampanjassa kerätään varoja vähintään ammatillisen koulutuksen omaavien, alle 30-vuotiaiden nuorten työllistymiseen. Yritykset ja yhteisöt voivat osallistua kampanjaan ostamalla korkealaatuisia yrityslahjoja, jotka on pääosin valmistettu Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Kampanjatuotteiden myynti alkaa vielä tammikuun aikana.

Yrittäjäjärjestö haluaa olla vastuunkantaja nuorten työllisyyden parantamisessa. Tämä on myös luonteva jatkumo aikaisempiin toimenpiteisiin, mitä Lapin Yrittäjät on tehnyt, sanoi Lapin Yrittäjien puheenjohtaja Paula Aikio-Tallgren uuden Lapin Yrittäjät ry:n ensimmäisessä hallituksen kokouksessa Levillä.

100 uutta työpaikkaa –kampanjatuotteiden myynnistä saadut varat kohdennetaan tukiseteleihin, joiden avulla edistetään nuorten ammattilaisten palkkaamista.
 

Kampanjan kautta on mahdollista hakea 400 euron tukiseteli työsuhteisiin, joilla työllistetään alle 30-vuotiaita nuoria. Tavoitteena on solmia vähintään 100 uutta työsuhdetta.
 

Tavoitteena on erityisesti saavuttaa nuoret, joilla ei ole aiempaa työkokemusta tai kokemusta on vähän. Työsuhteen kesto on oltava vähintään kaksi viikkoa ja palkkausehtojen tulee määrittyä alan työehtosopimuksen mukaan. Työnantajan tulee maksaa verot, sosiaali- ja eläkemaksut sekä lomakorvaukset palkan päälle.

Tukea annetaan vain lappilaisille yrityksille.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Rekkakuskin ammatti ei katoa tietokoneistumisen myötä. Logistiikka on myös tulevaisuuden työllistäjä.

Kuljetusyritykset ja logistiikka-alan yrittäjät ja työnantajat ovat ihmeissään väitteistä, joiden mukaan heidän alansa työpaikat olisivat auringonlaskun ammatteja.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ry (ALT) tekevät yhdessä työtä kuljetusalan työllisyyden turvaamiseksi. He näkevät asian aivan toisin.
 

Mitä enemmän ihmiset ostava tavaroita nettikaupoista, sitä enemmän tarvitaan tulevaisuudessa kuljetuspalveluita.
Kun esimerkiksi kodinkoneita ostetaan entistä enemmän verkosta, kuljettajan tehtäviin kuuluu laitteen kuljettaminen, asentaminen ja vaikkapa käyttökoulutus asiakkaalle. Kuljettaja on kuluttajan ainoa ihmiskontakti koko tilausketjussa. Erilaisia palvelukokonaisuuksia ja innovaatioita kehitetään jatkuvasti kuljetusalalla, jolloin työnkuva muovautuu mutta säilyy.

SKAL:n arvion mukaan aloituspaikkoja kuljetusalan koulutukseen tarvitaan koko ajan lisää, ei vähemmän. Uusia kuljettajia tarvitaan vuosittain tavaraliikenteeseen noin 3 000 henkilöä ja henkilöliikenteeseen noin 1 000. Arviota ei ole tarvetta muuttaa.
 

Kuljetusalan koulutusta kehitetään tulevaisuuden osaamistarpeiden pohjalta Opetushallituksen linjausten mukaisesti.
Tietokoneistuminen muuttaa työvoimarakennetta ja moni nykyinen ammatti katoaa. Rekkakuskin työ ei kuulu näihin. Logistiikka on merkittävä työllistäjä myös vuonna 2040.

Etlakin  toppuuttelee keskustelua

Julkinen keskustelu katoavista ammateista lähti liikkeelle englanninkielisestä muistiosta, jossa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla soveltaa Oxfordissa tehtyä tutkimusta suomalaiseen elinkeinorakenteeseen tilastomenetelmien avulla.

Etlatieto Oy:n toimitusjohtaja Petri Rouvinen muistuttaa, että Oxford-tutkimus sen enempää kuin Etlan muistiokaan eivät ota huomioon yhteiskunnan sosiaalisia tai poliittisia voimia tai yksittäisten ammattien tehtäväsisällön kehitystä. Tutkimuksen liitteenä käytetty automatiikalla mahdollisesti korvattavien tehtävien listaus puolestaan pohjautuu yhdysvaltalaisselvitykseen.

Rouvinen ei usko, että robottiautot korvaavat kuljetusalan ammattilaiset Suomessa tulevaisuudessakaan.

Ihmistä tarvitaan maanteillä

Suomen kannattaa kehittää uusia teknologioita ja logistisia malleja, joiden osaajiksi – niin kuljetustehtäviin kuin suunnittelu- ja kehitystehtäviin - koulutamme nuoria motivoituneita ihmisiä.
SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen muistuttaa, että kuljettajat kykenevät reagoimaan odottamattomiin tilanteisiin ja keksimään useita ratkaisumalleja tavarankuljetustehtävissä. Heidän taitojaan ja ammattipätevyyttään pidetään yllä jatkuvasti. Ihmiset pystyvät myös muuntumaan ja ottamaan käyttöön uusia ratkaisuja työtehtävissään.
— Meidän kannattaa ottaa hyödyt irti tietokoneistumisen mahdollisuuksista, mutta ilman ihmiskäsien ja -aivojen vahvaa panosta ei logistiikka pyöri, Lehtonen tiivistää.
 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Urheilusovellus Calmightyn bisnesmalli on löytynyt yrityksen ja erehdyksen kautta, kertoo Kauppalehti.

- Epäonnistuminen on parasta, mitä yrityksellemme on tapahtunut, heittävät Tomi Kaukinen ja Aleksi Laakkonen.

Vuosi sitten kaksikkoa ei pahemmin naurattanut. Yhtiö oli luonut ammattilaisurheilun ottelukalenterin, mutta se ei kiinnostanut kävijöitä. 

Kaukinen ja Laakkonen joutuivat miettimään kaiken uudestaan. He saivat uuden mahdollisuuden sijoittajilta.

Syntyi Calmighty-palvelu, joka julkaistiin verkossa ja Windows-alustalla syyskuussa ja joulun alla myös iPhonelle ja Androidille.

Nyt kärkenä on harrasteurheilu.

- Prosportissa kilpailijoina oli kansainvälisiä firmoja, joiden markkinointibudjetti on sata miljoonaa. Harrastepuolella kilpailua on vähän ja sekin aika insinöörimäistä, kuvaa Laakkonen.

Calmighty kokoaa yhteen eri urheilulajien otteluaikataulut sekä tulokset kaikilta tasoilta eli aina junnujen peleistä maailmamestaruustasolle asti. Pääkohderyhmään kuuluvat vaikkapa vanhemmat, jotka sovittelevat yhteen perheen urheiluaikatauluja.

- Olemme kuin Telkku.com, josta näkee kerralla kaikkien kanavien ohjelmat, sanoo Kaukinen.

Lue aiheesta lisää Kauppalehdestä.

Yrittäjäsanomat 
toimitus@yrittajat.fi

Ulkomaisia leivonnaisten puolivalmisteita ja leipätaikinoita tarjotaan Suomessa myös pienleipomoille.

Ulkomaisia puolivalmisteleipiä on tuotu Suomeen kiihtyvään tahtiin. Niitä tarjotaan myös pienleipomoille.
 

– Kyllä meillekin on niitä tarjottu. Raakapakasteita on kaupattu nimenomaan ruuhkanhuippujen tasaamiseksi ja jotkut varmaan niitä hankkivatkin ainakin loma-aikojen turvaksi. Olisi mitä paistaa, jos omat taikinat jostain syystä olisivat loppuneet, kertoo pientä leipomoa sisarensa kanssa Helsingin Haagassa pyörittävä Jaana Nyholm.

– Emme ole niihin sortuneet, hän sanoo heti perään ja kertoo, että Haagan leipomon valikoimiin kuuluvat nimenomaan perinteiset suomalaisten leivonnaiset, karjalanpiirakat ja juureen tehty hapanleipä.

– Minä kyllä ihmettelen, miksi ihmeessä näitä muualla Euroopassa tehtyjä taikinoita voidaan myydä täällä edulliseen hintaan. Miten  niitä muka kannattaa tänne tuoda. Meillä omassa yrityksessä ainakin nimenomaan kuljetuskustannukset ovat merkittävä menoerä. Ei uskoisi, että pitkien matkojen kuljetusten jälkeen mitään voisi halvalla myydä.

Vaikka ulkomaisia raakapakastetaikinoita ja puolivalmisteita  tarjotaan pienillekin leipomoille Jaana Nyholm sanoo, ettei ole kuullut kenenkään kollegan kerskuvan hankinnoillaan.

Pienen leipomon valtti on kuitenkin aika pitkälle suomalaisissa raaka-aineissa ja suomalaisessa työssä.

– Isomman uhan tekevät suuret keskusliikkeet, jotka tuottavat puolivalmisteensa esimerkiksi paistopisteisiin ulkomailta. Pieni ei voi kilpailla edullisilla hinnoilla. Emme pärjää euron reissumiehille. Valttimme kisassa on erikoistuminen ja joustavuus. Pystymme nopeasti muuttamaan leivontasuunnitelmia kysynnän mukaan.

Usein kuitenkin kahviloissa ja kaupoissa juuri paistettu leipä on tehty ulkomaalaisesta taikinasta.
Puolivalmisteleivän tuonnilla on jo vaikutusta kilpailutilanteeseen Suomessa. Esimerkiksi Fazer kertoi joutuvansa tämän ilmiön takia vähentämään väkeään.

Elintarviketeollisuusliiton mukaan ulkomaisen puolivalmisteleivän tuonnin raju kasvu alkoi jo vuonna 2012 ja kiihtyi viime vuonna. Nykyään ulkomaisella leivällä on jo noin 20 prosentin markkinaosuus Suomessa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Lähivuosien osaajat hakevat nyt kuumeisesti kesätyöpaikkoja. Yrityksiin tulvii hakemuksia. Parhaat voivat mennä päältä.

Kuhinaa kesähakemusmarkkinoilla näkyy myös Orimattilassa toimivassa Ferroplanissa. Toimitusjohtaja Pentti Patosalmi kertoo hakemuksia tulleen jo konttoriin.

– Suurin osa niistä tulee juuri tammi-helmikuun aikana.

Patosalmi ei osaa vielä sanoa, miten paljon yritykseen palkataan kesätyöntekijöitä. Se selviää vasta, kun tilauskanta kesäksi vahvistuu.

– Nyt on kyllä näyttänyt aika nihkeältä ja vaisulta, mutta elpymisen merkkejä odotellen tässä mennään eteenpäin, Patosalmi sanoo.
Hän sanoo, että Ferroplaniin kyllä tulevanakin kesänä otetaan kesätyöntekijöitä, vaikka tarkkaa määrää ei vielä tiedetä. Kesäksi tarvitaan monenlaisia tekijöitä.

– Tarvitaan sekä koulutettuja osaajia, että vasta ensimmäisiä askeleita työelämässä ottavia. Yleensä hakijoita on sekä ammattikorkeakoulu- että lukiotaustalla.

– Aina on löydetty hyvät työntekijät, hän sanoo.

Ferroplaniin ei palkata sellaisia, joiden hakemusten kieliasu on selkeästi huono. Ei myöskään palkata hakijoita, joiden puolesta työpaikkaa kyselevät äiti tai isä.

Elinkeinoelämän Keskusliitto ennakoi kesätyömarkkinoiden olevan hieman virkeämmät kuin vuosi sitten. Liiton jäsenyrityksistä 15 prosenttia on arvioinut lisäävänsä kestätyöntekijöidensä määrää. Kolme neljäsosaa on taas kertonut pitävänsä määrän ennallaan.

Eniten harjoittelijoita viime kesänä oli kaupan alalla, jolla työskenteli lähes 12 000 nuorta. Teollisuusyrityksissä kesäharjoittelijoita oli noin 3 500.
 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Taksiliikenteen kustannukset nousivat 1,8 prosenttia vuoden 2012 joulukuusta vuoden 2013 joulukuuhun.

Tiedot selviävät Tilastokeskuksen luvuista. Taksiliikenteen kokonaiskustannusten nousuun vaikutti erityisesti työvoimakustannusten nousu. Kustannusten nousua hillitsi puolestaan polttoainekustannusten aleneminen vuoden aikana.

Taksiliikenteen kulujen kasvussa ollaan vielä kaukana vuoden 2010 huipusta, jolloin kulut kasvoivat peräti seitsemän prosenttia.

Invataksiliikenteen kustannukset kohosivat 1,7 prosenttia ja sairaankuljetusliikenteen kustannukset 4,4 prosenttia vuodessa.

Yrittäjäsanomat 
toimitus@yrittajat.fi

OP-Pohjolan ekonomistit ennustavat, että talous kasvaa tänä vuonna 1,7 prosenttia.

Ennuste oli sama myös edellisessä elokuun ennustejulkistuksessa. Vuonna 2015 BKT kasvaa 2,5 prosenttia. 

- Elpymisestä huolimatta taloustilannetta ei tänäkään vuonna voi kuvailla hyväksi. Kyse on enemmänkin viime vuoden face lift -mallista kuin kunnon muutoksesta. Odotukset ovat yleisesti kuitenkin niin matalalla, että pienikin elpyminen merkitsee myönteisiä yllätyksiä kuluvan vuoden aikana, sanoo OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen.

Talouden vähittäinen virkistyminen perustuu aiempaakin enemmän viennille.

Maailmantalouden kehitys piristyi viime vuoden jälkipuoliskolla. Tänä vuonna vientimarkkinoiden kasvu elpyy lisää ja vuonna 2015 maailmantalouden kasvu on jo kohtalaista. Suomen kannalta erityisen ilahduttavaa on euroalueen kohtalaisen vakaalla pohjalla oleva, joskin vähäinen elpyminen.

Suomen vienti kääntyi kasvuun vuoden 2013 aikana. Erityisesti vienti Eurooppaan alkoi elpyä. Tänä vuonna OP-Pohjolan ekonomistit odottavat viennin kasvavan runsaat neljä prosenttia, ja ensi vuonna vauhti piristyy hieman lisää. Historiallisesti katsoen hieman runsaan neljän prosentin viennin kasvu elpymisvaiheessa on silti verkkaista.

Tänä vuonna viennin kehitystä tukee myös koheneva hintakilpailukyky. Suomen yksikkötyökustannukset laskevat prosentin vuosina 2014-15, mikä parantaa suhteellisia yksikkötyökustannuksia euroalueeseen nähden 2,5 prosenttia. Hintakilpailukyky muihin euromaihin on kuitenkin edelleen yhdeksän prosenttia huonompi kuin ennen finanssikriisiä keskimäärin.

Suomen kotimarkkinoilla kasvu jää kuluvana vuonna hyvin vähiin. Käytettävissä olevat tulot eivät juuri lisäänny ja kotitaloudet säilyvät verrattain varovaisina. Vuoden mittaan luottamus kohenee, mikä vahvistaa kulutusta vähitellen ja vuonna 2015 alkaa elpyä hieman selvemmin.

Investoinnit supistuivat viime vuonna laajalla rintamalla. Asuntomarkkinoilla tilanne alkaa kohentua kuluva vuoden aikana. Kokonaisuutena investointien elpyminen käynnistyy vasta ensi vuonna.

Yrittäjäsanomat 
toimitus@yrittajat.fi

Kesko ja K-kaupat käynnistivät viime vuonna ohjelman, jonka tavoitteena on työllistää vähintään 1 000 nuorisotakuun kohderyhmään kuuluvaa nuorta vuoden 2014 loppuun mennessä.

Kesko tiedottaa, että tähän mennessä 520 nuorta on saanut paikan K-kaupoista ja Keskosta eri puolilla Suomea.

Eniten nuoria työllistyi elo-joulukuussa K-ruokakauppoihin. 

- Suomen menestykselle on tärkeää, että nuoret pääsevät nopeasti työelämään. Kauppa on elinkeinoelämän suurin työllistäjä yli 300 000 työntekijällään. Kesko ja K-kaupat tarvitsevat tulevaisuudessakin kaupan alan töistä innostuneita ja ahkeria nuoria, joilla on palveluasenne kohdallaan, sanoo pääjohtaja Matti Halmesmäki.

K-ryhmässä on noin 45 000 työntekijää kahdeksassa maassa. Kesko ja K-kauppiaat työllistävät Suomessa noin 30 000 henkilöä, joista K-kauppiasyrittäjien palveluksessa on noin 20 000 henkilöä.

Yrittäjäsanomat 
toimitus@yrittajat.fi

Pienpanimoliiton puheenjohtaja Pekka Kääriäinen kaataa täyslaidallisen peruspalveluministeri Susanna Huovisen niskaan.

Huovinen antoi lausuntoja eri tiedotusvälineille viikonloppuna Sdp:n puolueristeilyllä alkoholihaittojen vähentämiseksi. Keinoina nousivat esiin muun muassa maltilliset veronkorotukset, keskioluen laimentaminen tai oluen siirtäminen Alkoon.

- Älytöntä kikkailua ja haihattelua. Ei tässä ole järjen häivää. Nämä ajatukset tulevat suoraan THL:n suunnalta. Niiden mielestä keskioluen laimentaminen tai veronkorotukset ovat ratkaisu Suomen alkoholiongelmaan. Lopputuloksena tuonti vain kasvaa, Kääriäinen kertoo.

Kääriäinen on myös Lammin Sahdin toimitusjohtaja ja Panimoravintola Bryggerin vetäjä. Hänen mukaansa jatkuvat heittolaukaukset pienentävät pienpanimoiden intoa riskinottoon eli investointeihin. Viime vuosina pienpanimot ovat tehneet miljoonien eurojen investointeja uusiin laitteisiin ja toimitiloihin.

Keskioluen laimentaminen tai oluen siirtäminen Alkoon iskisivät kovaa pienpanimoihin. Jakeluverkosto romahtaisi alle kymmenesosaan nykyisestä.

Jatkuvat veronkorotukset voivat ajaa pienpanimoita myös Viroon. 

- Pitää miettiä toimipisteiden perustamista Tallinnaan, jos ei ole muita vaihtoehtoja. Osa panimoista on jo siellä. Se on ihan realistista. Onko siinä mitään järkeä, se on toinen asia. Lain mukaan joudumme kuitenkin elämään.

Kääriäinen toivookin, että päättäjät ottaisivat pikku hiljaa järjen käteen alkoholiasioissa.

Yrittäjäsanomat 
toimitus@yrittajat.fi

Pikaruokaketju Hesburger jatkaa laajentumistaan.

Ketjun 400. ravintola avattiin 16. marraskuuta Alajärvelle, ja sen jälkeen uusia ravintoloita on avattu jo kolme.

- Uskomme vahvasti hyvään ja ahkeraan tekemisen meininkiin, kommentoi varatoimitusjohtaja Jari Vuoti.

Viime vuonna Hesburger avasi Suomeen 12 uutta ravintolaa, Liettuaan kuusi sekä Viroon, Latviaan ja Venäjälle kuhunkin viisi. Vuoden 2014 aikana ketju aikoo avata kotimaassa 5–10 uutta ravintolaa ja saman verran myös ulkomailla.

Vuonna 2013 Hesburgerin kokonaismyynti Suomessa oli 205 miljoonaa euroa. Kotimaan rajojen ulkopuolella myynti oli 55 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2012 oli 47 miljoonaa euroa. Kasvua kertyi siis kahdeksan miljoonaa euroa.

- Olemme kasvava ketju ja kiinnitämme jatkuvasti huomiota siihen, että pysymme mukana kehityksessä, Vuoti kuvailee.

Kotimaan rajojen ulkopuolella Hesburgerilla on toimintaa Virossa, Latviassa, Liettuassa, Saksassa, Venäjällä ja Ukrainassa.

Hesburger on merkittävä työnantaja, sillä se työllistää yli 6000 henkilöä. Yritys kouluttaa itse aktiivisesti työntekijöitään.

Yrittäjäsanomat 
toimitus@yrittajat.fi