Suomen Yrittäjien massiivisen jäsenkampanjan ensimmäinen vaihe on tullut maaliin ja toinen vaihe on parhaillaan käynnissä.

Toisessa vaiheessa pääpainona ovat jäsenedut.

Kampanja alkoi 18. marraskuuta ja jatkuu koko tämän vuoden. Pääpalkintona on Suomessa valmistettu A-sarjan Mercedes-Benz-henkilöauto, joka arvotaan tammikuussa 2015.

Arvontaan osallistuvat kaikki kampanjan aikana jäseneksi liittyneet yrittäjät ja myös jäseneksi liittymiseen kannustaneet suosittelijat.

Jokaisen kampanjavaiheen jälkeen arvotaan myös muita palkintoja.

Alla löytyy voittajien lista:

EM Investor Oy (Yrittäjä-lehti), Kuusisto Tarmo Oy (Silja Linen risteily), Sannan Fysio ja Terveys (Vinking Linen risteily), Torvinen Ari (Plantronics-kuulokkeet), Asepaja P. Laiho (Yrittäjä-lehti), Tmi T. Känkänen (Cumuluksen lahjakortti), Sipodos Rakennus Oy (Yrittäjä-lehti), Yrityspalvelu Suza Ky (Yrittäjä-lehti), Jellona (Yrittäjä-lehti), MPS Career Oy (Yrittäjä-lehti), Painava Sana Oy (Yrittäjä-lehti), PoroHannu Tmi (Aalto-teräsvati), San Kuljetus Ky (Yrittäjä-lehti), BiBa Pienokainen (Lippupisteen lahjakortti), Tmi Anne Niemikorpi (Elisa-kirja), Gröhn Matti (Yrittäjä-lehti), Mäntsälän apteekki (Yrittäjä-lehti, Maanrakennusliike H & K Peltola Oy (Taivas ja Helvetti -kirja) ja toiminimi Jari Lappalainen (Taivas ja Helvetti -kirja).

Yrittäjäsanomat 
toimitus@yrittajat.fi

Summa Capital Oy:n toimitusjohtajasta Mikko Bergmanista tulee joukkorahoituspalvelu Invesdorin hallituksen jäsen.

Hänet valitaan yhtiön hallitukseen kevään yhtiökokouksessa. Bergman tuo Invesdoriin syvällistä rahoitusalan osaamista velka- ja varainkeruupuolilta.

Summa Capital on suomalainen vuonna 2003 perustettu sijoituspalveluyhtiö. Yritys on toiminut neuvonantajana lukuisissa transaktioissa, joiden yhteisarvo ylittää kolme miljardia euroa. Summa Capital kuuluu kansainväliseen Globalscope M&A -verkostoon ja sen toiminta on Finanssivalvonnan valvomaa.

– Joukkorahoitus on mielenkiintoinen uusi väylä yrityksille hankkia rahoitusta toimintaansa. Invesdor on nousemassa alan merkittävimmäksi toimijaksi pohjoismaissa innovatiivisella ja yrittäjähenkisellä otteellaan. Olen mielelläni auttamassa yhtiötä eteenpäin voimakkaan kasvun tuomien mahdollisuuksien hyödyntämisessä, Bergman kommentoi.

– Mikko Bergmanin yritykseemme tuoma asiantuntemus vahvistaa jo entuudestaan Invesdorin vankkoja yritysrahoituksen verkostoja ja ammattitaitoa. Vakiinnutamme asemaamme uuden sukupolven rahoituspalvelujen asiantuntevimpana tarjoajana, Invesdorin toimitusjohtaja Lasse Mäkelä kertoo.

Yrittäjäsanomat 
toimitus@yrittajat.fi

Suomalaisella aikuiväestöllä on paljon yritysideoita, mutta sitten tapahtuu jotain. Tai oikeastaan ei tapahdu mitään.

Kansainvälisestä Global Entrepreneur Monitor (GEM) raportista selviää, että suomalaisesta aikuisväestöstä 44 prosenttia sanoo havainneensa ympäristössään liikeideoita tai bisnesmahdollisuuksia. EU-maissa keskiarvo on 29 prosenttia.

GEM-raportista uutisoi ensimmäisenä Kauppalehti.

Sitten huonot uutiset: liikeideat eivät jalostu varsinaiseksi yritystoiminnaksi.

Vain reilut kahdeksan prosenttia harkitsee yrityksen perustamista seuraavan kolmen vuoden aikana, ja vain viisi prosenttia vastaajista on mukana vasta perustetussa yrityksessä.

Luvut jäävät selvästi EU-maiden keskiarvon alapuolelle.

- Vuoden 2008 lama heikensi suomalaisten yrittäjäaktiivisuutta ja toipuminen notkahduksesta on ollut hidasta, selittää Suomen GEM-tiimin johtaja, akatemiaprofessori Anne Kovalainen Kauppalehdelle.

Tulevaisuus lepää kuitenkin nuorissa. Lähes 15 prosenttia 18-24-vuotiaista aikoo perustaa yrityksen seuraavan kolmen vuoden aikana.

Yrittäjäsanomat 
toimitus@yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien hallitus on nimittänyt varatuomari Antti Neimalan, 50, järjestön varatoimitusjohtajaksi.

Neimalan vastuualueeksi määrättiin talouspolitiikka ja tutkimus, ympäristö- ja energiapolitiikka, osaamis- ja innovaatiopolitiikka, sääntelypolitiikka, kilpailuoikeudelliset asiat ja EU-asiat sekä yritysten kansainvälistyminen. Neimalalle raportoivat johtaja Veli-Matti Lamppu, ekonomisti Petri Malinen ja kansainvälisten asioiden päällikkö Thomas Palmgren.

Neimala toimii tällä hetkellä Suomen Yrittäjien johtajana. Hän on toiminut järjestössä useissa eri tehtävissä yhteensä noin kymmenen vuoden ajan. Lisäksi hän on työskennellyt muun muassa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n pk-johtajana, Keskuskauppakamarin osastopäällikkönä, säädösvalmistelun kehittämishankkeen SÄVYn projektijohtajana ja kahden ministerin erityisavustajana.

Varatoimitusjohtajat Neimala ja Anssi Kujala raportoivat toimitusjohtaja Jussi Järventaukselle.

Yrittäjäsanomat 
toimitus@yrittajat.fi

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori kertoi omat näkemyksensä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta Suomen Yrittäjien hallitukselle tiistaina.

Vapaavuoren mukaan julkisen sektorin tuottavuuden parantaminen vaatii sitä, että isompi osa palveluiden tuottamisesta on alistettava kilpailulle. Käytännössä se tarkoittaa yksityisten yritysten ottamista aktiivisemmin mukaan.

- Siitä syntyy eniten säästöä kunnille. Se on myös kaikkien kannalta win-win-tilanne, Vapaavuori kommentoi.

Vapaavuoren huolen taustalla on valtion ja kuntien surkea taloustilanne. Kunnissa sote-menot ovat yli 20 miljardia euroa vuodessa. Palveluista yksityisten palveluntuottajien osuus on laskentatavasta riippuen vähän yli kymmenen prosenttia.

- Perinteinen näkökulma on vaatia lisää rahaa. Kaikki pitäisi tehdä kuitenkin järkevämmin ja lisäämällä kilpailua. Se on joillekin herkkä aihe.

Ministeri sanoo myös, että kyseessä ei ole niin dramaattinen muutos kuin voisi luulla.

- Kunnat ovat kilpailuttaneet sote-palvelujaan iät ja ajat. Aika paljon on jo tehtykin, Vapaavuori sanoi Yrittäjäsanomille.

Yrittäjäsanomat 
toimitus@yrittajat.fi

Vuoden kirjanpitäjäksi on valittu espoolainen Sami Svärd iCount Partners Oy:stä.

Kemissä syntynyt 35-vuotias Svärd on työskennellyt alalla kymmenen vuotta. Uransa alussa Svärd toimi peruskirjanpitäjänä, kasvoi tilitoimistossa tiiminvetäjäksi ja työskenteli myöhemmin myös kouluttajana ja talouspäällikkönä.

Neljä vuotta hän perusi oman yrityksen.

Yhdessä yrityskumppaninsa kanssa Svärd on nopeassa ajassa kasvattanut menestyneen tilitoimiston, joka työllistää tällä hetkellä kuusi kirjanpitäjää.

- Hoidan eri aloilla toimivien ja erikokoisten yritysten kirjanpitoa eli työtehtävät vaihtelevat päivittäin ja kohtaan paljon erilaisia ihmisiä. Kirjanpitäjänä autan asiakkaitani esimerkiksi liiketoiminnan suunnittelussa, kassanhallinnassa, verotuksessa ja rahoituksen erityiskysymyksissä. Se motivoi, että voi auttaa yrityksiä pärjäämään paremmin, Svärd sanoo.

- Minulle asiakaslähtöisyys tarkoittaa, että keskustelen ja mietin yhdessä asiakkaan kanssa, miten taloushallinnon työkaluilla saadaan hänen liiketoimintansa toimimaan tehokkaammin. Asiakastilanteessa pyrin selittämään asiat niin, että taloushallinnosta vähemmän ymmärtävä asiakaskin pysyy mukana eikä hänelle jää epäselvyyksiä, hän jatkaa.

Vuoden kirjanpitäjä haluaa kannustaa nuoria hakeutumaan tilitoimistoalalle, sillä hänestä kirjanpitäjän työ on monipuolista ja haastavaa. Lisäksi toimialan työvoimatilanne on hyvä.

Kaiken kaikkiaan kilpailuun lähetettiin tänä vuonna yli 170 ehdotusta ympäri maata. Ehdotettuja kirjanpitäjiä oli lähes sata. Monet ehdokkaat saivat useita mainintoja. Valinnan teki kuusihenkinen valintaraati, joka painotti valinnassaan erityisesti nykyaikaisen kirjanpitäjän ammattiprofiilin näyttöä.

Yrittäjäsanomat 
toimitus@yrittajat.fi

Kireistä pakkasista kärsivät muutkin kuin ladulla sivakoivat kuntoilijat.

Kasvanut sähkönkulutus näkyy nimittäin suoraan yrittäjien kukkaroissa. Energianhallintapalveluja tarjoavan Skapat Energian johtaja Juhani Vättö sanoo, että pienilläkin toimilla yrittäjä voi säästää yli kymmenen tuhatta euroa vuodessa.

- Pelkästään asteiden säätäminen oikein tuo yli 10 prosentin säästöt. Paljon tuotannossaan energiaa käyttävillä yrityksillä lämmityskulut voivat olla helposti yli 100 000 euroa vuodessa, Vättö laskee.

Hän pitää outona, että yrittäjät eivät viitsi miettiä energialaskun suuruutta. Se maksetaan mukisematta, oli se sitten iso tai pieni.

- Ehkä yrittäjä ei ehdi paneutua näihin asioihin, Vättö pohtii.

Normaali suositus tuotanto- tai konttoritilojen lämpötilaksi on 21 astetta. Usein sisälämpötila on vähintään 23 astetta. Vättö on törmännyt jopa asiakkaaseen, joka on pitänyt ikkunoita auki, kun sisätiloissa on liian kuuma.  

- Ylilämpö on todella yleistä yrityksissä. Samalla voisi miettiä, miten yrittäjä hyödyntäisi hukkalämmön. Olemme viisi vuotta paukuttaneet tätä asiaa ja silloin tällöin joku yrittäjä innostuu.

Yrittäjäsanomat 
toimitus@yrittajat.fi

Pk-yritysten liikevaihdon kasvuvauhti on edelleen vaatimatonta, mutta kannattavuus on ottanut selvän loikan parempaan suuntaan.

Liikevaihto kasvoi 3,4 prosenttia ja liikevoitto kahdeksan prosenttia, kun vertailukohtana oli viime vuoden marraskuun ja vuoden 2012 joulukuun välinen aika. Tiedot ilmenevät tilitoimisto Talenomin barometristä.

- Inflaatiokorjattuna kasvua ei juurikaan ole tapahtunut kohta vuoteen. Yritysten kannattavuus puolestaan otti selkeämmän parannusloikan loppukesästä, ja tämä parantunut taso on pitänyt hyvin koko syksyn. Pk-yritysten tunnelmaa voisi kuvata sanonnalla: ei hätää, mutta voitaisiin tässä jo kaasuttaakin. Toivottavasti tähän tasaiseen tilanteeseen ei sopeuduta liian hyvin, jottei kadoteta kykyä kasvaa siinä vaiheessa, kun mahdollisuus avautuu, varoittelee tilitoimisto toimitusjohtaja Harri Tahkola.

Hänen mukaansa ennusteet talouden kasvamisesta kuluvana vuonna ovat hiukan parantuneet.

- Nämä kumuloituvat maailmantalouden kehittymisestä. Kotimaassa me voisimme kuitenkin nopeuttaa kasvua ominkin voimin. Yksi mahdollisuus olisi saada kotitalouksien tileillä seisovat 80 miljardia euroa kiertämään. Tähän tarvitaan yritysten innovointikykyä miettimään ja tarjoamaan uusia palveluita ja tavaroita kotitalouksille. Myös valtiovalta voisi tulla mukaan kotitalousvähennyksen roimalla korottamisella, Tahkola jatkaa.

Yrittäjäsanomat 
toimitus@yrittajat.fi

Suomalainen pelistudio PlayRaven on saanut 1,7 miljoonan euron rahoituksen.

Yrityksen rahoittajiksi tulivat ruotsalainen pa?a?omasijoitusyhtio? Creandum, joka on tunnettu sijoituksistaan musiikkipalvelu- Spotifyhyn ja peliyritys Nonstop Gamesiin, ja Supercelliin alkuvaiheessa sijoittaneet enkelisijoittaja Jari Ovaskainen seka? englantilainen pa?a?omasijoitusyhtio? London Venture Partners.

- Tablettien ja a?lypuhelinten ma?a?ra? on jo ylitta?nyt televisioiden ma?a?ra?n. Uskomme, etta? na?in valtava yleiso? vaatii jo yksilo?llisia? peleja? eiva?tka? kaikille suunnatut pelit ena?a? kata kysynta?a?. Saamamme rahoituksen turvin pystymme laajentamaan tiimia?mme ja tarjoamaan maailmanlaajuiselle mobiiliyleiso?lle kattavan valikoiman korkealuokkaisia strategiapeleja?, kertoo PlayRavenin toimitusjohtaja Lasse Seppa?nen.

Viisi pelialalla pitka?a?n tyo?skennellytta? osaajaa perustivat PlayRavenin keva?a?lla? 2013.

Yrityksen perustajilla on pitka? kokemus konsolipelien seka? mobiili- ja free-to-play-pelien kehitta?misesta? muun muassa Remedy Entertainmentin, Woogan ja Digital Chocolaten riveissa?. PlayRavenin tavoitteena on sekoittaa nykyista? mobiilipelitarjontaa tuomalla markkinoille uusia teemoja ja graafisia ratkaisuja seka? tuoretta pelimekaniikkaa hyo?dynta?via? strategiapeleja?. PlayRavenin ensimma?isen pelin Spymasterin on ma?a?ra? valmistua keva?a?lla?.

Yrittäjäsanomat 
toimitus@yrittajat.fi

Kauppa ei odota tälle vuodelle suuria ja Kaupan liiton ennusteen mukaan vasta ensi vuonna on odotettavissa pientä kasvua.

Ennusteessa vähittäiskaupan myynnin määrä, eli hintavaihteluista puhdistettu liikevaihto, jatkaa supistumistaan tänä vuonna puoli prosenttia, kun viime vuonna se kutistui noin prosentin. Ensi vuonna taas vähittäiskauppa kääntyy erittäin hitaaseen kasvuun. Myynnin määrän ennustetaan kasvavan puolitoista prosenttia.

Tuolloinkin ollaan vielä kaukana aiemmista kasvuluvuista. 2000-luvun alussa ennen finanssikriisiä vähittäiskaupan keskimääräinen kasvu oli noin neljä prosenttia, eikä Kaupan liiton arvion mukaan tällaisiin lukemiin ylletä ainakaan lähivuosina.

- Ostovoiman hidas kehitys, väestön vanheneminen, kireä verotus ja kansainvälinen kilpailu kuluttajista heikentävät kaikki osaltaan vähittäiskaupan kasvua, arvioi Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja.

Tukkukaupassa puolestaan näkymiä synkentävät rakentamisen ja teollisuuden tilanne sekä vähittäiskaupan hidas kehitys. Tänä vuonna tukkukaupan liikevaihdon määrän odotetaan pysyvän viime vuoden tasolla. Varsinkin alkuvuodesta odotetaan vaikeaa. Ensi vuonna liikevaihdon määrä kasvaa jo kolme prosenttia investointien ja rakentamisen elpyessä.

Autokaupan pudotus jatkui viime vuonna, mutta tänä vuonna liikevaihdon määrä kasvaa neljä ja ensi vuonna viisi prosenttia. Vielä 2000-luvun alussa kasvuvauhti huiteli kuitenkin lähes kahdeksassa prosentissa.

Hidas myynnin kasvu heikentää myös elinkeinoelämän suurimman työllistäjän työllistämismahdollisuuksia. Kaupan liiton ennusteen mukaan viime vuoden jälkipuoliskolla alkanut nopea työllisten määrän väheneminen nimittäin jatkuu. Ennusteen mukaan koko kaupan alan työllisten määrä pienenee tänä vuonna yli kaksi prosenttia.

- Liikevaihdon kasvu on kaupan kaikilla päätoimialoilla sen verran epävarmalla pohjalla, etteivät yritykset juuri uskalla lisätä työvoimansa määrää. Vähittäiskaupassa kustannuskilpailu ja ostovoiman kehitys heikentävät työllistämishaluja. Tukkukaupassa taas yritykset yrittävät hakea liiketoimintaa ulkomailta, Kurjenoja sanoo.

Yrittäjäsanomat 
toimitus@yrittajat.fi

Helsinkiläinen yrittäjä Minna Särelä nousi parissa päivässä kuuluisaksi, kun hän kirjoitti sosiaaliseen mediaan ja yrityksensä verkkosivulle riipaisevan tarinan vaikeuksistaan yrittäjänä.

Särelä kertoo aluksi, että hän on käytännössä myynyt koko omaisuutensa, yli 72 000 euroa, ja ottanut lainaa 35 000 euroa yrityksensä perustamiseen. Samalla hän on tehnyt 7 980 palkatonta työtuntia. Siitä huolimatta Särelä tekisi kaiken uudelleen samalla lailla.

Särelä omistaa Helsingin keskustassa sijaitsevan naisten vaatteita ja koruja myyvän Paloni-yrityksen. Yhtiö on toiminut noin 2,5 vuotta. Kirjoituksen lopussa Särelä mainitsee, että toiminta loppuu kokonaan, mikäli hän ei onnistu myymään kuukaudessa vaatteita yli 23 000 eurolla.

- Olen saanut kirjoituksesta valtavasti palautetta ja liikkeessä on ollut todellinen mylläkkä, Särelä sanoo.

Hän kertoo tiistain myynnin olleen yli 2 000 euroa. Konkurssin välttäminen vaatii 700 euron päivittäisen myynnin loppuajalta.

Särelä kertoo myös syyn, miksi hän on laittanut itsensä julkisesti peliin kertomalla vaikeuksistaan: vaikeistakin asioista on uskallettava puhua.

- Jos yrittäjä puhuu peloistaan, se ei tee hänestä heikkoa. Yrittäjyyteen liittyy valtava henkinen taakka, eikä näistä asioista ole totuttu puhumaan, Särelä perustelee.

Hän kertoo pistäneensä itsensä likoon. 

Kaikki markkoinnilliset temput on tehty messujen kiertämisestä sosiaaliseen mediaan. Siitä huolimatta kivijalkamyymälän pyörittäminen on haastavaa ja kallista. 

- Tilanteeni peilaa suurempaa muutosta, eikä se kosketa vaan yhtä. Kaikki kivijalat ovat suurissa vaikeuksissa, kiinteät kustannukset ovat niin kovat, Särelä sanoo.

Hän viittaa kaupan murrokseen, jossa kuluttajat ostavat entistä enemmän tavaraa verkosta.

Yrityksen vuokra on noin 2 000 euroa kuukaudessa. Päälle tulee lähes toinen mokoma erilaisista maksuista, kuten sähköstä, maksupäätteistä ja turvaratkaisuista.

- Se on hyvä muidenkin yrittäjien tiedostaa. Kivijalka myös sitoo tiettyihin aukioloihin. Silloin on vaikeaa tehdä markkinointia, jos palvelee samalla asiakaasta.

- Yrittäjyyteen kuuluu myös, että on rohkea kyseenalaistamaan ansaintalogiikan. Yritämme jatkaa toimintaamme ilman kivijalkamyymälää verkkokauppana, Särelä sanoo.

Yrittäjäsanomat 
toimitus@yrittajat.fi

Rakennerahastovarojen maakuntakohtainen jako on päätetty.

Eniten Euroopan aluekehitysrahaston rahaa ja Euroopan sosiaalirahaston rahaa virtaa asukasta kohden Lappiin. Sen jälkeen tulevat Kainuu ja Pohjois-Karjala. Alueelliset viranomaiset eli maakunnan liitot ja ELY-keskukset saavat vuosittain käyttöönsä valtuuksia yritystuki- ja muiden kehittämishankkeiden rahoittamiseen.

Kyse ei ole aivan pikkusummista, sillä rakennerahasto-ohjelman kokonaisrahoitus kaudelle 2014-2020 on noin 1,3 miljardia euroa.

Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala pitää päätöstä tärkeänä suomalaisille yrittäjille.

- Suomen Yrittäjien toiminta perustuu vahvaan paikalliseen ja alueelliseen verkostoon ja olemme vahvasti mukana näiden varojen hyödyntämisessä yrityksien hyväksi, Kujala sanoo. 

- Nyt kun rahaa jaetaan, on tärkeää, että maakunnan yhteistyöryhmien roolia kasvatetaan. Läheisyysperiaatteen pitää säilyä, jolloin kumppanit ovat entistä vahvemmin mukana määrittämässä alueiden menestystekijöitä, hän jatkaa.

Hänen mukaansa rahojen vähetessä on myös perusteltua vähentää hallintoa. 

- Oleellista on, että rahoitusta kohdennetaan mahdollisimman suoraan yrityksiin.

Yrittäjäsanomat 
toimitus@yrittajat.fi

Yhteisöveromuutos vaikuttaa myös yritysten maksamiin ennakkoveroihin. 

Yhteisöjen tuloveroprosenttihan laski vuoden 2014 alussa 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Verohallinto ilmoittaa toimittaneensa yhteisöille aiemmin ennakkoveron tilisiirtolomakkeet, joissa ennakon määrä on laskettu vanhan veroprosentin mukaisesti. Muutoksen vuoksi Verohallinto on lähettänyt uudet tilisiirtolomakkeet, jotka korvaavat aiemmin lähetetyt tilisiirtolomakkeet.

Uudessa ennakkoveron laskennassa 23. tammikuuta erääntyvä erä on otettu huomioon sen suuruisena, kuin se on yhteisöille aikaisemmin lähetetyissä tilisiirroissa.

Ennakoiden muutos koskee helmikuussa 2014 ja sen jälkeen erääntyviä eriä. Tammikuussa erääntyvän erän voi maksaa joko aikaisemmin lähettämillämme tai uusilla tilisiirroilla. 

Verovuodesta 2014 alkaen Yle-vero sisältyy ennakkoveroihin.

Yrittäjäsanomat 
toimitus@yrittajat.fi

Aloittaneiden yritysten määrä väheni 5,2 prosenttia vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, kertoo Tilastokeskus. Lopettaneiden yritysten määrä taas lisääntyi 5,8 prosenttia vuoden 2013 toisella neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Tilastokeskuksen mukaan 6 668 uutta yritystä aloitti toimintansa vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä. Vuoden 2012 vastaavaan neljänneksen aikana toimintansa aloitti 7 032 yritystä.

Toimialoittaisen tarkastelun perusteella eniten uusia yrityksiä aloitti kaupan toimialalla, jossa toimintansa aloitti 1 157 uutta yritystä eli 17,4 prosenttia kaikista kolmannella neljänneksellä aloittaneista yrityksistä. Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialalla aloitti 1 015 ja rakentamisen toimialalla 949 uutta yritystä. Aloittaneiden yritysten määrä väheni eniten rakentamisen toimialalla. Rakennusyrityksiä perustettiin 172 vähemmän kuin vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä.

Lopettaneita yrityksiä tilastoitiin vuoden 2013 toisella neljänneksellä 5 164. Vuoden 2012 toiseen neljännekseen verrattuna lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi 5,8 prosenttia, kun tuolloin toimintansa lopetti 4 880 yritystä.

Toimialoittaisen tarkastelun perusteella eniten yrityksiä lopetti kaupan toimialalla, jossa lopettaneita yrityksiä oli 975 eli 18,9 prosenttia kaikista toisella neljänneksellä lopettaneista yrityksistä. Rakentamisen toimialalla toimintansa lopetti 792 ja ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialalla 732 yritystä. Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialalla lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi eniten eli sadalla vuoden 2012 toiseen neljännekseen verrattuna.

Oikeudellisen muodon mukaan tarkasteltuna vuoden 2013 toisella neljänneksellä toimintansa lopetti 2 571 liikkeen- tai ammatinharjoittajayritystä ja 1 903 osakeyhtiötä.

Yrittäjäsanomat 
toimitus@yrittajat.fi

Palveluita on kuitenkin edelleen kehitettävä, jotta venäläiset matkailijat saadaan käymään Hämeessä uudelleen, seudulla arvioidaan.

– Palvelu venäläisille on edennyt hienosti oikeaan suuntaan, kiittää Lahden seutu - Lahti Region Oy:n Venäjän markkinointipäällikkö Kirsti Simola.

Hämeen kauppakamari on kartoittanut loppiaiskauppaa sekä venäläisturistien määriä ja majoittumista Hämeenlinnan ja Lahden seuduilla vuoden vaihteessa.

– Arvioiden mukaan majoitusvolyymi kasvoi esimerkiksi Lahden seudulla noin 20 prosenttia vuoden vaihteen ja loppiaisen aikana, kertoo Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Kirsi Aaltio.

Kehittämiskeskus Oy Hämeen matkailupäällikkö Leena Puumalaisen keräämien kohdearvioiden mukaan Hämeenlinnan seudulla oli tammikuun ensimmäisellä viikolla noin 1200 venäläistä päiväkävijää.

– Vuoden vaihteen ja loppiaisen aikaan Hämeenlinnan seudulla oli yhteensä 1075 venäläistä majoittujaa. Keskimääräinen viipymä on ollut noin kuusi vuorokautta.

Hämeen kauppakamari arvostaa myös erityisesti Lahden, Heinolan, Hämeenlinnan ja Orimattilan kaupungeissa toimivia kauppiaita panostuksesta venäläisturistien palvelemiseksi.

– Kiitämme matkailukohteita, hotelleja ja kauppakeskuksia, jotka näkivät vaivaa ja järjestivät erikoisohjelmaa loppiaiseksi. Matkailun oheistarjontaa täytyy edelleen kehittää, jotta jatkossa saamme poikkeusluvan kauppojen aukioloon kaikkiin Kanta- ja Päijät-Hämeen kuntiin, Aaltio toteaa.

– Sää ei vuoden vaihteessa suosinut talviliikuntaa. Tapahtumajärjestäjien täytyy myös jatkossa varautua lumen puutteeseen.

Yrittäjäsanomat 
toimitus@yrittajat.fi

Suuryritysten toiveikkuus on lisääntynyt vuoden takaisesta ja panokset uusiin liiketoimintoihin ovat kasvussa, kertoo Pohjolan ja Aalto-yliopiston tutkimus. Suomi nähdään myös tulevaisuuden toimintaympäristönä, vaikka poliittisen päätöksenteon heikko ennakoitavuus nähdään riskinä. Suuryritysten investoinnit kohdistuvat edelleen suurimmaksi osaksi Suomeen, mutta kasvupanostukset ohjautuvat kuitenkin jatkossa yhä enemmän ulkomaille.

Suomalaiset suuryritykset panostavat tänä vuonna aiempaa enemmän kokonaan uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Maantieteellisesti Suomi alkaa jälleen houkuttaa myös tuotannon kotipaikkana, joskin alihankintojen ennakoitiin valuvan entistä useammin ulkomaille. Venäjän rooli nähtiin jälleen keskeisenä tuotannon mahdollisessa sijoittamisessa ulkomaille.

– Vaikka kasvu osoittaa viriämisen merkkejä, huolestuttavaa on se, että ostojen ja alihankintojen lisääntyminen näyttää kanavoituvan miltei kokonaan ulkomaille. Suuryrityksillä on perinteisesti ollut keskeinen rooli ruokkimassa keskisuurta alihankintateollisuutta ja jopa pieniä palveluyrityksiä. Tämän vipuvaikutuksen liudentuminen olisi vaarallista, kuvaa professori Pekka Mattila, toinen tutkimushankkeen johtajista.

Tutkimus suomalaisten suuryritysten toiminnasta ja näkymistä toteutettiin toista kertaa Pohjolan ja Aalto-yliopiston professoreiden perustaman Nordic Institute of Business and Society -ajatushautomon yhteistyönä. Tutkimus keskittyi jälleen 250 suurimpaan suomalaiseen yritykseen, jotka vastaavat yli 80 prosentista kaikkien Suomeen rekisteröityjen yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta.

– On luotava edellytykset siihen, että suuryritykset jatkossakin investoivat myös Suomeen. Julkisessa keskustelussa suurten yritysten merkitys jää usein negatiivisten uutisten varjoon, Pohjolan pankkitoiminnasta vastaava johtaja (vt.) Hannu Jaatinen sanoo.

Nyt ensi kertaa kartoitettu osa-alue, kotimaisten pääomamarkkinoiden toimivuus, koettiin yrityksissä tärkeäksi. Jopa 90 prosenttia suomalaisista suuryrityksistä piti hyvin toimivaa kotimaista pörssiä tärkeänä. Yli puolet suuryrityksistä ei pitänyt rahoituksen saatavuutta tällä hetkellä haasteellisena.

Toisella ensi kertaa tutkitulla alueella, toimintaympäristöriskeissä, suuryritykset nostivat merkittävimmäksi uhaksi poliittisen päätöksenteon ja yritysverotuksen heikon ennakoitavuuden.

– Noin 60 prosenttia vastaajista näki poliittisen johdon toiminnan heikon ennakoitavuuden riskiksi. Yritysten näkemys julkisen päätöksenteon huonosta laadusta on huolestuttava. Toimintaympäristön vakaus ja ennustettavuus ovat täysin keskeisiä investointien ja työllistämisen kannalta, jatkaa Jaatinen.

Tilastolliset perustiedot kerättiin syksyn 2013 aikana 250 Suomen suurimmalta yritykseltä. Lisäksi yritysten avainjohtajille tehtiin laaja kyselytutkimus sähköisesti ja haastattelumuodossa. Tutkimukseen vastasi yhteensä 127 johtajaa, jotka edustivat 99 eri yritystä. Yli puolet vastaajayrityksistä on samoja kuin viime vuonna. Muodostunut aineisto on laajuudeltaan ja luonteeltaan ainutlaatuinen Suomessa.

Yrittäjäsanomat 
toimitus@yrittajat.fi

Kolme nuorta suomalaisyrittäjää kerää joukkorahoituksella pääomaa Viroon perustettavalle panimolle, kertoo Kauppalehti. Yrittäjät Pyry Hurula, Heikki Uotila ja Samu Heino laittavat parhaillaan verkostoja kuntoon ja aikovat lähiaikoina muuttaa Viroon. Sori Brewing aikoo tuoda pohjoismaihin aivan uusia oluttyylejä, jos suunnitelmat toteutuvat.

Yrityksen työnsi Viroon uskon romahtaminen suomalaisen olutviennin tulevaisuuteen. Kielteisestä ilmapiiristä yrittäjät syyttävät peruspalveluministeri Susanna Huovista (sd.) Lue lisää täältä: http://www.kauppalehti.fi/omayritys/ministerin+pelottelu+syyna+suomalaispanimo+viroon/201401608919

Yrittäjäsanomat 
toimitus@yrittajat.fi

Palvelualojen ammattiliitto PAMin avaus työehtosopimuksen määräykset alittavan palkan maksamisen kriminalisoinnista huolestuttaa Suomen Yrittäjien johtaja Rauno Vanhasta.

– Emme missään tapauksessa hyväksy virheellisen palkanmaksun yleistä kriminalisointia.

PAMin TNS Gallupilla teettämän kyselyn mukaan kriminalisointia ja alipalkan maksajan tuomitsemista rikoksesta kannattaa selkeä enemmistö suomalaisista.

– Alipalkkaus on laillistettua rikollisuutta, mikäli palkasta varastamista ei saada myös lakiin rikolliseksi toiminnaksi. Suomalaiset ovat nyt antaneet tukensa kriminalisoimiselle, joten työmarkkinajärjestöjen on pikaisesti päästävä yhteiseen näkemykseen lain tarpeellisuudesta, jotta hallitus ja eduskunta pystyvät tekemään heille kuuluvan lainsäädäntötyön, sanoo PAMin varapuheenjohtaja Kaarlo Julkunen.

Vanhanen huomauttaa, että nykylaissakin on jo säädetty seuraamukset virheellisestä palkanmaksusta. Lisäksi törkeämpiin tilanteisiin voivat tulla sovellettaviksi syrjinnän kriminalisointia koskevat säännökset.

Palkanmaksu voi muodostua virheelliseksi kun esimerkiksi on laskettu väärin jonkin lisän määrä, joka työehtosopimuksen perusteella tulisi osata kyseisessä tilanteessa maksaa.

– Tilanteet voivat olla hyvinkin tulkinnanvaraisia, Vanhanen muistuttaa.

Työnantajan vastuiden jatkuvalla kasvattamisella ongelmia ei korjata. Seurauksena vain se, että yhä harvempi yrittäjä on halukas edes ryhtymään työnantajaksi, Vanhanen toteaa.

– Niinpä työpanos hankitaan yritykseen yhä useammin muulla tavoin kuin työntekijöitä palkkaamalla. Yksi merkki tästä on myös se, että yksinyrittäjien määrä on vahvasti kasvanut.

Yrittäjäsanomat 
toimitus@yrittajat.fi