Konkurssit lisääntyivät vuonna 2013 lähes kuusi prosenttia edellisvuodesta. Yrityssaneeraukset lisääntyivät vielä enemmän vuoteen 2012 verrattuna.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi-joulukuussa 2013 pantiin vireille noin 3100 konkurssia, mikä on 5,7 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Lukumääräisesti eniten konkurssit lisääntyivät muiden palveluiden päätoimialalla.

Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 15 637, mikä on puolestaan 10 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Vireille pantujen konkurssien määrä kasvoi maa-, metsä- ja kalatalouden, teollisuuden ja kaivostoiminnan, kaupan, majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä muiden palveluiden päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit lisääntyivät muiden palveluiden päätoimialalla. Muiden palveluiden päätoimiala käsittää mm. informaatio- ja viestintäpalvelut, rahoitus- ja vakuutustoiminnan, kiinteistöalan toiminnan sekä ammatillisen ja teknisen toiminnan.

Yrityssaneeraukset kovassa kasvussa 

Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi-joulukuussa 2013 pantiin vireille 571 yrityssaneerausta, mikä on noin 11 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. 

Yrittäjäsanomat 
toimitus@yrittajat.fi

Teknologiayritys Peatec Oy voitti eurooppalaisen ympäristöinnovaatioita esiin nostavan kilpailun Suomen osakilpailun. Peatecin  ehdotus renkaiden ja muun kumijätteen kierrätysprosessiksi voitti Prosessi-kategorian kilpailun.

Valkeakoskella toimivan Peatec Oy:n teknologiaprosessi perustuu pyrolyysiteknologiaan, jossa esikäsitellyistä kierrätysrenkaista ja erilaisista muoveista valmistuu polttoöljyä, metaania ja etaania, sekä renkaiden kohdalla lisäksi terästä ja nokimustaa.

Euroopan ympäristöpalkinnot yrityksille on Euroopan unionin järjestämä kilpailu.

Kansallisten kilpailujen parhaat pääsevät jatkoon Euroopan laajuiseen kilpailuun. 

Kuva: Peatec Oy:n koetuotantolaitoksesta

Yrittäjäsanomat 
toimitus@yrittajat.fi

Pikkuyrittäjät-klubissa pääkaupunkiseudun alakoululaiset saavat kehitellä omia yritysideoitaan, myös tosielämässä.

Konsepti on Nuori Yrittäjyys ry:n pilotoima ja idean isä on yrittäjä sekä vanhempi Mikko Nurminen.

- Lapset hiovat yritysideaa iltapäiväkerhossa, ja kokemusperäinen oppiminen motivoi ja auttaa ymmärtämään koulussa opittuja asioita, Nuori Yrittäjyys ry:n toiminnanjohtaja Virpi Utriainen kertoo.

Pikkuyrittäjät-klubissa yritysideoita kehitetään ryhmissä ja toteutetaan niitä ohjaajan avustuksella.

Pikkuyrittäjät on uusi toimintamalli ja ainutlaatuinen Suomessa. Pilottiklubit käynnistyivät talvella 2013-2014 espoolaisten Auroran ja Laajalahden kouluissa, joissa klubiin osallistuvat 4. ja 5.-luokkalaiset. Luovuutta pursuavat koululaiset ideoivat muun muassa koruja, graffiteja, kransseja, leipomotuotteita, suklaata ja seikkailuretkiä lähipuistoon.

Mikko Nurminen huomasi omien lasten kanssa puuhaillessaan, että leikin kautta lapsille voi havainnollistaa, mitä yrittäminen tarkoittaa ja miten omilla teoilla voi vaikuttaa.  

Pikkuyrittäjät esiintyvät 4. helmikuuta Suomen Liikemiesten kauppaopistolla Helsingissä NY-messujen yhteydessä.

Klubia toteutetaan yhteistyössä Kotisivukoneen ja mainostoimisto Zeelandin kanssa.

Yrittäjäsanomat 
toimitus@yrittajat.fi

Lokakuinen Nordic Business Forum -seminaari tarjoaa vaikuttavan joukon puhujia.

9.-10. lokakuuta 2014 Helsingin Messukeskuksessa järjestettävä tapahtuma on aiemmin toteutettu Jyväskylässä. Vuonna 2011 Nordic Business Forum Oy toi Jyväskylään Yhdysvaltain entisen varapresidentin Al Goren, ja sen jälkeen puhujalista on vain paisunut. Tänä vuonna loppuunmyydyssä seminaarissa kuullaan muun muassa merkittävää liike-elämän kirjailijaa Jim Collinsia, Kalifornian entistä kuvernööriä Arnold Schwarzeneggeria ja Manchester Unitedin pitkäaikaista valmentaja-manageria Sir Alex Fergusonia.

Tapahtumaan on myyty yli 4800 lippua. Lippuja on vielä saatavilla.

Nordic Business Forum tekee osaltaan yrittäjyyskasvatustyötä. Nyt tammikuussa vapaaehtoinen yrittäjäpuhuja kävi kertomassa yrittämisestä Jämsässä.

Yrittäjäsanomat 
toimitus@yrittajat.fi

Espoon Lommilaan tuleva kauppakeskus ei syöne Espoon keskuksen yrittäjien bisnestä.

Pitkään käsittelyssä ollut Lommilan kauppakeskuskaava hyväksyttiin Espoon valtuustossa maanantaina.

Asemakaava mahdollistaa kauppakeskuksen sekä toimisto- ja hotellirakennusten rakentamisen Espoon Lommilan alueelle.  Kauppakeskus tulee olemaan Espoossa sijaitsevan Sellon kauppakeskuksen kokoinen. Hyväksytyssä kaavassa oli pienennetty päivittäistavarakaupan osuutta.

Tuleva keskus sijaitsee Turunväylän ja Kehä III:n välissä.

- Emme näe, että Lommilan rakentaminen aiheuttaisi palveluiden katoamisen Espoon keskuksesta. Keskusta aiotaan kehittää jatkossakin. Kun Itäkeskus aikoinaan rakennettiin, sen ympärillä olevissa keskuksissa on tapahtunut jonkin verran muutoksia, mutta ei mitään dramaattista, Erikoiskaupan Liiton tutkija Tuomas Santasalo sanoo.

Espoon keskuksen erikoisliikkeet voivat siis huokaista helpotuksesta.
- Espoon keskuksen tarjontaa pitäisi vahvistaa, että kauppiaat pääsisivät kilpailemaan samoista markkinoista kuin Lommilaan sijoittuvat yrittäjät.

Santasalon mukaan tulevan kauppakeskuksen kilpailijoita ovat Sellon ja Kannelmäen kauppakeskukset. Siis kauppakeskukset, jotka palvelevat isoa joukkoa ihmisiä, ei vain lähellä asuvia. Espoon keskus sen sijaan palvelee lähialueiden ihmisiä.

Raskas vuosi

- Taantuma on kurittanut erikoiskauppaa ja kauppaa muutenkin. Kaupalla on takanaan raskas vuosi, Erikoiskaupan Liiton toimitusjohtaja Tiina Oksala kertoo.

Vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä ei tapahtunut mitään dramaattista kaupan yritysmäärissä. Tuoreempia tilastoja ei ole saatavilla. Erikoiskauppoja on lähes 18 000 Suomessa.

Yrittäjäsanomat 
toimitus@yrittajat.fi

Pk-yrittäjät ovat odottaneet hyviä uutisia taloudesta kuin kuuta nousevaa.

Pieniä signaaleja paremmasta on viime aikoina kuulunut sieltä täältä, mutta helmikuussa julkaistavan Pk-barometrin ennakkotiedot kertovat jo käänteestä. Erityisesti vienti- ja alihankintayritykset alkavat nimittäin investoida. Investointeja kuvaava saldoluku on liikahtanut parempaan suuntaan nyt ensimmäisen kerran puoleentoista vuoteen.

Samalla vientiä harjoittavien yritysten odotukset ovat nousseet saldoluvulla mitattuna 15 yksikköä 32:een.

Barometri peilaa yrittäjien näkemyksiä seuraavaksi 12 kuukaudeksi.

-?Muutos on selvä. Tämä on täysin yhdenmukaista sen kanssa, että Suomen talous lähtee pidempiaikaiselle kasvu-uralle viennin avulla, sanoo ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä.

Hän laittaa kuitenkin heti perään jarruja innokkaimmille. Investointien saldoluku on yhä miinus viidessä aiemman miinus yhdeksän sijaan.

-?Kotimarkkinat seisovat. Erityisen vaikeaa on rakentamisessa. Miinusmerkki tarkoittaa, että kokonaisuudessa pk-sektorin investoinnit eivät vielä kasva, hän jatkaa.

Malisen mukaan pk-yritysten uskalluksen kasvu heijastuu kaikkeen.

-?Välillisesti se parantaa kuluttajien luottamusta, jolla taas on suora vaikutus kauppaan ja palveluihin.

Suomen Yrittäjien, Finnveran sekä työ- ja elinkeinoministeriön teettämä pk-yritysbarometri julkaistaan kokonaisuudessaan 10. helmikuuta.

Yrittäjäsanomat 
toimitus@yrittajat.fi

Maailman ensimmäiset osakepohjaisen joukkorahoituksen jälkimarkkinat on synnytetty. Taustalla ovat Invesdor ja Privanet Pankkiiriliike.
Joukkorahoituksen jälkimarkkinoita ei tähän saakka ole ollut. Kauppapaikan puute on vaikeuttanut hankittujen osakkeiden myyntiä.
Sijoittajan on käytännössä ollut mahdollista saada sijoituksilleen tuottoa vain kohdeyrityksen myymisen tai osinkojen kautta. Kynnys kasvuyrityksiin sijoittamiselle on kasvanut.
Invesdor ja Privanet Pankkiiriliike tuovat nyt ensimmäisenä maailmassa markkinoille osakepohjaisen joukkorahoituksen jälkimarkkinat. Jatkossa kaikkien Invesdorin kautta joukkorahoitusta hakeneiden yritysten on mahdollista listata osakkeensa Privanetin markkinapaikalle luotavalle Invesdor-listalle.

Listaamattomien kauppaa

Privanetin markkinapaikalle rekisteröitymällä niin suomalaiset kuin kansainväliset osakkeenomistajat voivat turvallisesti ja vaivattomasti ostaa ja myydä listaamattomia osakkeita. Tämä avaa joukkosijoittajille uusia mahdollisuuksia ja vapauksia, mikä on välttämätön askel joukkorahoituksen kehitykselle.
- Olemme innoissamme viemässä joukkorahoitusta seuraavalle tasolle. Jälkimarkkinoiden perustamisen myötä joukkorahoitus voi vihdoin todella lähteä lentoon. Tarkoitus on tarjota sijoittajille kiinnostavia sijoituskohteita ja kasvuyrityksille vaihtoehtoisia rahoituskanavia. Odotuksemme ovat korkealla, kertoo Invesdorin toimitusjohtaja Lasse Mäkelä.

Privanet Pankkiiriliike on Finanssivalvonnan valvoma sijoituspalveluyhtiö, joka on erikoistunut listaamattomien arvopapereiden välitykseen ja analyysiin. Privanetin ylläpitämällä markkinapaikalla vaihdetaan useita pienten ja keskisuurten yritysten osakkeita.

- Privanet tunnetaan Suomessa listaamattomien yhtiöiden markkinapaikkana ja on luontevaa tarjota jälkimarkkinapaikka myös joukkorahoitusta saaneille yhtiöille. Finanssikriisin seurauksena perinteiset rahoitusmuodot ovat olleet vain rajoitetusti pienten kasvuyritysten saatavilla. Mielestämme joukkorahoituksen avulla pystytään synnyttämään uusia menestystarinoita Suomeen, kommentoi Privanetin toimitusjohtaja Kimmo Lönnmark.

Kaupankäynnin aloitus Invesdor-listalla tapahtuu yhteistyössä kohdeyritysten kanssa. Kaupankäynti9 Invesdor-listalla alkaa vielä kevään aikana.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Ponssen uusi harvesteri voitti Fennia Prize-muotoilukisan. Kiitosta tuli erityisesti muotoilun jatkuvasta läsnäolosta yhtiön kehityksessä.

Uusi palkittu harvesteri PONSSE Scorpion toimii vähemmällä polttoaineella. Valmistuksessa syntyy aiempaa huomattavasti vähemmän hiilidioksidipäästöjä ja pakkausjätettä. Kehitystyöhön on paneuduttu huolella ja sen varrella on tehty yli 30 patenttihakemusta.

Ponsse Oy sai harvesterin kehitystyöstään Design Forum Finlandin, Fennian ja Elon järjestämässä Fennia Prize -muotoilukilpailussa 15 000 euron Grand Prix - palkinnon. Palkinnon perusteina olivat myös pitkäjänteinen muotoilun hyödyntäminen yrityksessä, lukuisat uudet muotoiluratkaisut ja käyttäjien panos uuden harvesterin tuotekehityksessä.

Joka toinen vuosi järjestettävässä kilpailussa palkittiin myös  Jalo Helsingin Kupu-palovaroitin, Nokian Lumia-tuoteperhe, Perusteen pantillinen RePack-postipakkaus ja Wärtsilän uusi nelitahtimoottorisukupolvi.

Lisäksi kilpailussa jaettiin 22 kunniamainintaa. Saajat ovat Finnair Oyj ja Marimekko Oyj, Fiskars Brands Finland Oy Ab, Innojok Oy, Kemppi Oy, KONE Oyj, Konecranes Oyj, Magisso Oy, Metso, Metso Paper Oy / Valmet, Metsä Group, One Nordic Furniture Company, Paakkola Conveyers, Pinjasto Oy / Saari-keittiöt, Planmeca Oy, Polar Electro Oy, Puustelli Group Oy, Vivero Oy, VR-Yhtymä Oy ja Transtech Oy sekä YTA Oy.

Patentti- ja rekisterihallitus antaa ensimmäistä kertaa IPR-kunniamaininnan ja 5000 ? palkinnon ansiokkaasta immateriaalioikeuksien hyödyntämisestä.  Sen saa Polar Electro liikkumista mittaavalla Polar Loop -aktiivisuusrannekkeellaan.

Tällä kertaa kilpailussa oli  oma sarja startup-yrityksille, jotka menestyivätkin arvioinnissa.
 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Munien tuottaja ja pakkaaja Jukka Nikula sanoo, että liian alas painuneet munahinnat saattavat sulkea kanaloiden ovia. Siinä tapauksessa munapula uhkaa iskeä syksyllä.

Tilanne munabisneksessä on sotaisa. Suomessa syödään vuodessa 50 miljoonaa kiloa kananmunia. Nyt kaksi suurinta, Munakunta ja Munax, ovat sotajalalla. Aseina on tietenkin raha. Tuottajahintoja on laskettu muutamaankin otteeseen.

Mistään munavuoresta tai ylituotannosta ei Jukka Nikulan mukaan ole kyse. Ennemminkin kyse on siitä, että Munakunta on menettänyt asemiaan maan suurimpana munien tukkukauppana viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Nikula arvelee, että tämänhetkinen munien ylituotanto on vain muutaman prosentin luokkaa. Hän myös muistuttaa, että pieni ylituotanto pitää pulan loitolla. Varsinaista munavuorta ei kannata kammoksua ennen kuin tuotanto kiipeää kymmenen prosenttia yli kulutuksen.

Somerolaisen Munatukku Nikulan kautta menee myyntiin vajaa kaksi prosenttia Suomessa tuotetuista kananmunista.  Ne myydään suoraan kuluttajille  ja kaupoille.
- Teemme myös niin sanottua takaovikauppaa. Myymme myös ruokapiireille, suoraan tuottajalta kuluttajille. Valikoimassa on myös luomumunia.

Jukka Nikula sanoo, että munahintasodan vaikutukset tulevat näkyviin ehkä syksyllä.  Kanalanpito kulkee sykleissä. Yksi kana tuottaa munia vuoden verran.
- Kanojen vaihdon aikaan kanalanpitäjä päättää jatkaako vai lopettaako. Edessä oleva kesä ratkaisee paljon. Silloin tuottajan pitää arvioida kannattaako panostaa edelleen munantuotantoon. Millaiset ovat rehumarkkinat?

Nikula korostaa, että jos kovin moni päättää sulkea kanalansa tai vaikka vain pitää välivuoden, on edessä munapula. Sitten ehkä hinnat markkinataloussääntöjen mukaan taas lähtevät nousuun.

Lasku liikkeelle viime vuonna

Kananmunien tuottajahinta lähti laskuun viime vuonna. Munalaadusta riippuen munapakkaamojen tuottajille maksama hinta on tippunut noin 10-20 senttiä kiloa kohti, Yle uutiset kertoo. Tuoreimman  tilaston mukaan tuottaja saa munakilosta keskimäärin euron ja kymmenen senttiä.

Kananmunien tukkukauppaa hallitsevat Munakunta ja Munax. Molemmat mainitsevat hinnanalennusten syyksi munien ylituotannon. Pakkaamot käyvät keskenään kovaa taistoa markkinaosuuksista, ja hintojen tippumista vieritetään kilpailijan niskaan. Munax syyttää markkinajohtaja Munakuntaa hintojen polkemisesta.

- Markkinajohtajan saalistushinnoittelu on aiheuttanut tukkuhintojen syöksymisen ja sitä kautta tuottajahintojen syöksykierteen, sanoo Munaxin toimitusjohtaja Janne Torikka.

Munakunnan mukaan sen hinnoittelu on kilpailutilanteen mukainen. Munakunta katsoo Munaxin olevan vastuussa alan ylituotannosta ja lähettää kilpailijalle napakat terveiset.

- Ehkä olisi kannattanut jättää ne tuotannon lisäykset tekemättä, kun niille ei ole kysyntää, toteaa Munakunnan toimitusjohtaja Jan Lähde.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Tekstiilipalvelukonserni Lindström laajenee määrätietoisesti kansainvälisille markkinoille. Se avaa kevään aikana Intiassa kaksi uutta palvelukeskusta.

Tekstiilipalvelukonserni vahvistaa asemiaan Intiassa. Uudet palvelukeskukset avataan Vadodrassa, Gujaratin osavaltiossa sekä Tinsukiassa, Assamin osavaltiossa.
Vadodran palvelukeskus palvelee potentiaalisia asiakkaita Gujaratin alueella, Tinsukian keskus kattaa ison alueen Koillis-Intiassa.
Alueilla on läsnä paljon isoja teollisuuden aloja kuten elintarvike-, lääke- ja terveydenhuoltoteollisuutta sekä kulutustuote-, elektroniikka- ja autoteollisuusyhtiöitä. Työvaatteilla ja työelämän tekstiileillä huoltoineen on kasvavaa kysyntää.
Lindström on tarjonnut työvaatepalveluita Intiassa vuodesta 2007.

Yrityksen kansainvälistyminen on määrätietoista. Strategiaan kuuluu kasvattaa tekstiilipalvelujen verkostoa. Suomen ulkopuoliset yhtiöt muodostavat jo lähes 40 prosenttia koko yrityksen liikevaihdosta. Myös yhtiön hallituksen kokoonpanoa on kansainvälistetty.  Siihen valittiin edustajat sekä Intiasta että Turkista.

- Uusien palvelukeskuksten myötä Lindströmillä on yhdeksän kaupungin palveluverkosto Intiassa. Maantieteellisesti peitto on jo hyvä, ja pyrimme tulevaisuudessa kasvattamaan verkostoa entisestään, kertoo Lindström Intian toimitusjohtaja Anupam Chakrabarty.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Maailman johtava myyntivalmentaja Brian Tracy neuvoi Ice Live Business Forumin kuulijoita Tampereella, miten myynti moninkertaistetaan ja menestys rakennetaan.

Brian Tracey neuvoo, miten noustaan parhaimman 20 prosentin joukkoon myynnissä.
- 80/20-sääntö pätee myyntiin. 20 prosenttia myyjistä myyvät keskimäärin 16 prosenttia enemmän kuin jäljelle jäävän 80 prosentin keskiarvo myy. Noiden 20 prosentin joukkoon kuuluminen edellyttää päätöstä ja suunnitelmaa sen toteuttamiseksi.

Ei kauppaa ilman päätöslausetta

Traceyn mukaan vain kasvotusten tai asiakaspuheluissa vietetty aika on varsinaista työntekoa.
- Tuplaamalla tuo aika, tuplaat palkkasi.

Myyntivalmentaja opetti kuulijoilleen ammattimaisen myyntiprosessin vaiheet. Viimeisenä onnistunut kauppa edellyttää kaupan päättämistä.

- Yksi hyvä tapa päättää kauppa on kutsua asiakas ostamaan tuote. Näytät tuotteen, kysyt "pidätkö siitä" ja lopulta "otatko sen".
Brian Traceyn koulutuksia on saatavilla myös suomeksi.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Veronkorotusten tie on kuljettu loppuun. Säästöt on saavutettava julkisia menoja karsimalla.

Suomi valmistautuu maaliskuun kehysriiheen kasvavat miljardivelat niskassaan. Tie ulos ahdingosta on hakusessa.
- Veronkorotusten tie on kerta kaikkiaan kuljettu loppuun, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo.

- Veronkorotukset heikentävät kasvua ja työllisyyttä. Näin ei voi jatkua. Niin vaikeaa kuin se onkin, sopeutus on toteutettava karsimalla julkisia menoja.

Järventaus sanoo, että kehysriihessä on karsittava muutaman miljardin verran julkisen sektorin menoja.

- Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa pyörittää näin suurta ja kallista julkista sektoria. Se on suurempi kuin monien muiden maiden vastaavat. Julkinen sektori nielee jo 58 prosenttia kokonaistuotannosta. Nytkin Suomen on kasvatettava ennestään suurta velkamäärää useilla miljardeilla. Tie on kestämätön.

- Meidän on kerta kaikkiaan pakko oppia elämään suu säkkiä myöten.

Valtion taloustilanne on haastava. Tänäkin vuonna velkaa kasvatetaan seitsemällä miljardilla eurolla. Tilanne lähestyy uhkaavasti unionin määrittelemää kestävyysrajaa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomen Autokoululiitto tahtoo verohelpotuksia alentamaan ajokortin hintaa. Autokoulu voisi olla vaikka kotitalousvähennykseen kelpaava menoerä.

Suomen Autokoululiitto esittää Valtiovarainministeriölle autokouluopetuksen arvonlisäveron alentamista ja autokouluopetuksen ottamista kotitalousvähennyksen piiriin.

Liitto vetoaa viime aikoina virinneeseen keskusteluun, missä ajo-opetuksen hintaa on pidetty liian kalliina.
Suomen Autokoululiitto muistuttaa, että merkittävä osa autokouluopetuksen hinnasta on seurausta valtion veropolitiikasta. Liitto esittääkin, että Valtiovarainministeriö selvittää mahdollisuudet alentaa autokouluopetuksen arvonlisäveroa sekä saattaa autokouluopetus kotitalousvähennyksen piiriin.

Liitosta muistutetaan, että aihe nostettiin julkisuuteen jo joulukuussa.
- Aiheen herättämän keskustelun ja saamamme palautteen pohjalta päätimme esittää, että mahdollisuudet ajokorttiopetuksen hinnan alentamiseksi verotuksen keinoin selvitettäisiin virallisesti. Jätimme viime viikolla Valtiovarainministeriöön esityksen arvonlisäveron alentamisesta ja kotitalousvähennyksen sallimisesta, Autokoululiiton toimitusjohtaja Ari Heinilä toteaa.

Vuoden alussa liikenneministeri Merja Kyllönen lupasi julkisuudessa selvittää autokouluopetuksen verotustoimenpiteitä. Tästä syystä Autokoululiitto toimitti esityksensä myös liikenne- ja viestintäministeriöön.

- Ajokortin hankkimiseen tähtäävä opetus on ollut pitkään Suomessa ainoa lakisääteinen koulutus, josta joutuu maksamaan arvonlisäveron. Arvonlisäveron alentaminen olisi mielestämme hyvä keino saada ajokortin kokonaiskustannuksia alaspäin, Ari Heinilä perustelee liiton esitystä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomalaista designia lähdetään ensi kesänä kierrättämään Yhdysvaltoihin. Vielä on pari viikkoa aikaa ilmoittautua mukaan.

Suomalaista osaamista esittelevä Made in Designland aloittaa ensi kesänä puolentoista vuoden mittaisen myyntikiertueen ympäri Yhdysvaltoja.

Mukaan on lähdössä viitisenkymmentä suomalaisen designin, softwaren, teknologian ja arkkitehtuurin alan kasvuyritystä esittelemään tuotteitaan ja palveluitaan.

Toteuttamisen vauhdittajana on yli 20 vuotta Yhdysvalloissa asunut ja siellä Suomen brändiä pitkään markkinoinut Risto Sivula. Hän sanoo, että kyselyjä suomalaisesta suunnittelun osaamisesta on tullut useita kyselyjä. Teksasin, Seattlen ja Minneapolisin taidemuseoista on esitetty kutsu tulla esittelemään suomalaista designia.

- He tuntevat Iittalan, Marimekon, Alvar Aallon ja Nokian. Siksi he halusivat tietää, mitä Suomessa suunnitellaan tällä hetkellä, Sivula sanoo.

Haku jatkuu 17.2. saakka

Haku kiertueelle alkoi vuoden alussa ja se jatkuu helmikuun 17. päivään saakka.

- Kyselyitä ja hakemuksia on tullut mukavasti, eniten designin ja software-alan yrityksistä. Mukaan mahtuu kuitenkin vielä muunkinlaisia yrityksiä, esimerkiksi terveydenhuollon, pelimaailman ja palvelumuotoilun alalta, vinkkaa Suomen päässä projektia johtava Tarja Miettinen.

Kiertueella halutaan vahvistaa Suomen tunnettuutta maailman johtavana innovatiivisen ja käytännönläheisen designin tuottajana ja tuoda esille tämän päivän uuden, nuoren sukupolven tekijät.

Kiertueen päällimmäinen tarkoitus on kasvattaa mukaan tulevien tuottajien liiketoimintoja. Yrityksiä ja tuotteita esitellään kymmeniin eri kaupunkeihin pystytettävillä pop up -kaupoilla, myyntifestivaaleilla, interaktiivisilla näyttelyillä, workshopeilla ja seminaareilla.

Taustatukensa kiertueelle ovat jo vahvistaneet Yhdysvaltojen Suurlähetystö Helsingissä, Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Ritva Koukku-Ronde, Suomen konsulit New Yorkissa ja Los Angelesissa, FinnFest USA, Finland Center Foundation New York, Finnish Cultural Institute in New York, Suomen Yrittäjät, Team Finland, Mainostoimisto Ilme ja DesignShopOutlet.com.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

 Elämyspuisto PowerParkin viereen Alahärmässä avataan kesän kynnyksellä kauppakeskus.

Ravintoloita ja erikoisliikkeitä tarjoava kauppakeskus täydentää alueen tarjontaa. Luvassa on myös erikoiskauppoja. Iso osa kauppatiloista on jo vuokrattu.
Viime keväänä aloitettu rakennustyö on loppuvaiheessa ja kauppakeskus avataan touko-kesäkuussa. Noin 5 000 neliön keskus tavoittelee miljoonaa kävijää vuosittain.
Uuden kauppakeskuksen sydän on ostosbulevardi, johon on haettu keskieurooppalaista katutunnelmaa. Lasikatettu bulevardi tarjoaa viihtyisiä kahviloita ja ravintoloita sekä kauppahallimaisen ostoskadun, josta löytyy muun muassa ranskalaistyylinen artesaani-leipomo, tuoreita liha-, kala- ja juustotuotteita tarjoava palvelulinjasto sekä aito italialainen gelato-jäätelötehdas.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

 Uusi pikaruokaketju aloittaa Suomessa vielä tänä keväänä Helsingissä ja Salossa. Loput konseptin reseptistä on vielä salaista.

Hankkeen takana on vuoden 2007 nuorena yrittäjänä palkittu startup-osaaja Saku Hautala ja Suomen McDonald'sin johtoryhmässä pitkään vaikuttanut Mika Laurikainen.

- Tätä konseptia on hiottu jo lähes kaksi vuotta, yhdessä huippukokkien ja muiden alan ammattilaisten kanssa. Haluamme jokaisen yksityiskohdan olevan kohdallaan, kun avaamme. Kysymys on täysin uudenlaisesta pikaruokakonseptista, josta kerromme lisää, Saku Hautala raottaa lehdistökutsussa.

Enempää ei Salosta kotoisin oleva Hautala kerro. Hänellä on kokemusta yrittäjänä toimimisesta Salossa. Startup-touhuajana tunnettu Hautala tiedetään mieheksi, jolta ideat eivät lopu ja puhtia riittää niiden toteuttamiseen.

Nyt Hautala ja Laurikainen ovat vielä vaitonaisia uuden pikaruokaketjunsa nimestä tai konseptista.

- Tarkoituksena on kasvattaa ketjua usean ravintolan vuosivauhdilla, emmekä näe mitään estettä laajentaa toimintaa Suomen ulkopuolellekin. Sen verran ainutlaatuinen konsepti meillä on nyt käsissämme, Mika Laurikainen kuittaa lehdistötiedotteessa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Artisti-toimitusjohtaja Kimmo Laiho, joka on paremmin tunnettu artistinimellä Elastinen, tiivisti Tampereella menestysreseptinsä yksinkertaiseen asiaan: hymyilemiseen, joka tarttuu.

- Otan työmoraalistani ylpeyden. Ylisuoritan, ja se on ainoa tapa erottua joukosta, vuodesta 2003 Rähinä Recordsin yrittäjänä toiminut Laiho sanoi Ice Live Business Forum -tapahtuman osallistujille.

Nyt muusikolla on kolme yritystä, ja neljännestä hän lupaa kertoa kuukauden päästä. Laihoa vedetään koko ajan moneen suuntaan, miten bisneksen pyörittäminen onnistuu tässä kokonaisuudessa?
- Opettelin alusta asti delegoimaan asiat, joita en itse osaa. Olemme myös aina palkanneet ulkopuolista apua silloin, kun meillä ei ole osaamista.

Tahtotila ja asenne

Elastinen onnistui inspiroimaan väkijoukkoa. Mainostoimisto hasan & partnersin osakas Mia Sirkiä kertoi kotiin viemisenä saaneensa uusia ajatuksia ja inspiraatiota.
- Elastiselta jäi mieleen tahtotilan tärkeys, rohkeus ja se, että aina pitää ylittää rima saavuttaakseen jotain. Lisäksi mieleen jäi pyrkimys tehdä aina paremmin, ja pikkuisen enemmän, kuin mitä asiakas odottaa.

Ice Live Business Forum -tapahtumassa on kahden päivän aikana kolme teemaa - johtajuus, myynti ja markkinointi sekä innovaatiot ja uudistuminen. Tapahtuma kokoaa reilut 1000 osallistujaa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Vuonna 2050 Helsingissä asuu ehkä 860 000 ihmistä. Työpaikkoja tarvitaan yli satatuhatta lisää. Uusille työpaikoille on osoitettava selkeät tilat yleiskaavassa, sanovat Helsingin Yrittäjät.

 Helsingin Yrittäjät pitävät tärkeänä, että Helsingissä panostetaan yritystoiminnan  mahdollisuuksiin. Yleiskaavan visiot ovat valmistuneet ja työtä jatketaan niiden pohjalta.
Helsinki kasvaa vision mukaan vuoteen 2050 mennessä 860 000 asukkaan kaupungiksi. Se edellyttäisi 560 000 työpaikkaa. Nyt niitä on Helsingissä noin 400 000. Aikamoinen lisäys tarvitaan, että visiossa pysytään.

Yritystoiminnan edellytyksiin on siis panostettava.
Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Pentti Rantalan mielestä olisi tärkeää, ettei teollisuusalueille tai niiden välittömään läheisyyteen kaavoitettaisi asuinrakentamiselle tilaa.
Teollisuus ja viihtyisä asuminen eivät aina toimi kylki kyljessä. On tärkeätä, että teollisuusyrityksillä on mahdollisuus laajentua myös Helsingissä.
- Esimerkiksi Herttoniemen ja Roihuvuoren työpaikka-alueet on säilytettävä vapaana asumiselta, Helsingin Yrittäjät - Itäväylä ry:n puheenjohtaja Micael Blomster korostaa.
- Teollisuusyritysten pitää voida laajentua myös Helsingissä.
 
Viime vuosien trendi on pienten yritysten ja erityisesti yksinyrittäjyyden lisääntyminen samalla kun suuryritykset ovat pienentyneet. Vaikka yritysten kasvuhalukkuuteen ei ehkä saadakaan vauhtia kaupunkisuunnittelulla, täytyy yleiskaavassa antaa mahdollisuus kasvuun ja yritysten verkottumiseen.

Visioihin kuuluva autottomuus herättää yrittäjissä pientä huolta. Työmatkaliikenteen on pelattava kaikilla kulkumuodoilla myös ympäryskunnista. Yrittäjät muistuttavat, että tulevaisuudessa tavarankuljetukset ennemminkin lisääntyvät kuin vähentyvät. Rantala huomauttaa, että esimerkiksi väestön ikääntymisen myötä tuotetaan yhä enemmän liikkuvia palveluja.

 Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Missä mättää? Maassa on 300 000 työtöntä. Silti yritykset eivät löydä työntekijöitä. Lappeenrantalaiset yrittäjäveljekset ovat kypsyneet te-toimiston tarjontaan.

Taloudessa on tiukkaa. Työpaikkoja tarvitaan. Työttömiä on paljon, mutta silti työtä tarjoavat eivät löydä tekijöitä.
Pk-yritykset ovat jo vuosia nostaneet osaavan työvoiman saannin vaikeuden yhdeksi yrityksen menestyksen jarruksi.

- Puskaradio on ainoa, jonka kautta saa tekeviä työntekijöitä, sanoo Mika Lahikainen, jonka Skanfas -yrityksessä valmistetaan julkisivulevyjä. Yli puolet yrityksen tuotteista menee vientiin.

Rakennus- ja Saneerauspalvelu Lahikaisen Hannu Lahikainen puolestaan syyttää te-toimistoja paperinpyörittelijöiksi, jotka eivät tosissaan työllistä ihmisiä.

-  Työntekijöitä on haettu työkkärin kautta useaan otteeseen.  Samat tulevat yhä uudelleen. Lyhin solmittu työsuhde kesti kaksi tuntia. Laiskin hakija lysähti lattialle istumaan, kun ei jaksanut esittäytyä seisten, Mika Lahikainen tulittaa.

- Yksi sanoo, että selkään koskee, toinen vihjaa tekevänsä pimeitä töitä henkensä pitimiksi, kolmas toteaa, että "en kieltäydy, mutta en ole oikein motivoitunut". Mitä tekee yrittäjä? Missä ovat sanktiot? Hannu Lahikainen kysyy.

Ei sanktiota motivaation puutteesta

Kaakkois-Suomen te-toimiston työnantaja- ja yrityspalveluiden esimies Tiia Piikki vakuuttaa, että hyviä tekijöitä löytyy heidän kauttaan ja yhteistyössä heidän kanssaan.

-  Etelä-Karjalan lähes 14000 työnhakijasta noin kolme tuhatta on talonrakennustyöstä kiinnostuneita hakijoita. Heistä valtaosa on työttömiä. Määrässä näkyy toki kausivaihteluita. Työtarjouksia tehdään koko ajan sekä työttömille että töissä oleville hakijoille. Niillä ei testata aktiivisuutta. Lähtökohtana on työllistyminen.

Tiia Piikki muistuttaa, että motivaation puute ei sinällään ole sanktion peruste. Jos kuitenkin käy ilmi, että työnhakija on kieltäytynyt tai toiminut haastattelussa niin, ettei saa töitä, saattaa siitä seurata työttömyysetuuden menettäminen.

Lue lisää Yrittäjäsanomat 1/2014.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Vendepin startup-rahasto on saavuttanut tavoitekokonsa eli viisi miljoonaa euroa. Syyskuussa 2013 perustettu rahasto ylimerkittiin neljässä kuukaudessa.

Rahastossa on 43 suomalaista enkelisijoittajaa, joiden lisäksi Veraventure on sijoittanut rahastoon kaksi miljoonaa euroa. Vendep Startup Rahasto sijoittaa suomalaisiin verkkopalveluja tarjoaviin, kansainvälistyviin startupeihin ja aikaisen kasvuvaiheen yrityksiin.

Startup-rahastoa hallinnoi Vigo-kiihdyttämö Vendepin managereiden perustama hallinnointiyhtiö. Rahasto tekee sijoituksia 15-20 yhtiöön. Sijoitukset tehdään vaiheittain, ja yhteen yritykseen tehtävän sijoituksen yhteen laskettu enimmäiskoko on 500 000 euroa.

- Olemme kiinnostuneita sellaisista kansainvälisille markkinoille tähtäävistä yrityksistä, joilla on näyttöä kysynnästä ja vahvan markkina-aseman mahdollistavista kilpailueduista, toteaa Vendepin toimitusjohtaja Sakari Pihlava.

Vendepin hallituksen puheenjohtaja Hannu Kytölä toteaa rahaston perustamisen sujuneen erinomaisesti.

- Onnistuimme varainhankinnassa erinomaisesti: rahasto saavutti maksimikokonsa tavoiteajassa ja ylimerkittiin. Vendep Startup Rahaston herättämä suuri kiinnostus oli osoitus siitä, että startup-yritysten menestymiseen uskotaan.

Rahasto teki marraskuussa 2013 ensimmäisen sijoituksensa rahoitusalan ammattilaisille suunnattuja tiedonhakupalveluita tarjoavaan kansainvälisesti toimivaan yritykseen.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi