Pankit eivät enää helmikuussa ota vastaan laskuttajien suoraveloitusaineistoja. Suoraveloituksen tilalle tulevat e-lasku ja suoramaksu.

Syynä suoraveloituksen loppumiseen on EU:n pyrkimys yhdenmukaistaa maksutapoja jäsenmaissa. Suoraveloitus ei ole SEPA-asetuksen mukainen, joten sen käytöstä pitää luopua.

Pankkien arvioiden mukaan vähän yli puolet laskuttajista osallistuu muuntoon, jolla laskuttava yritys ja pankki muuntavat suoraveloitukset asiakkaan puolesta e-laskuksi tai suoramaksuksi. Mahdollisuus osallistua muuntoon päättyi 20. marraskuuta.

Kuluttajien antamista suoraveloitusvaltakirjoista muuntuu e-laskuiksi ja suoramaksuiksi reilusti enemmän kuin puolet.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Innolink ostaa hyvinvointipalveluiden tutkimukseen, kehittämiseen ja arviointiin erikoistuneen Sosiaalikehitys Oy:n. Innolink kertoo kaupan vahvistavan yhtiön yhteiskunnallisen tutkimuksen osaamista.

Innolink Research Oy:llä on paljon synergiaa Sosiaalikehityksen kanssa ja yritykset ovat tehneet vuosien aikana paljon yhteistyötä. Innolink näkee Sosiaalikehityksen vahvan potentiaalin yhteiskunnallisen tutkimuksen ja erityisesti vaikuttavuuden arvioinnin toimijaksi.

- Innostuimme ostoajatuksesta, kun kuulimme, että Innopark Oy on luopumassa Sosiaalikehityksestä. Näimme heti, että yhtiöillä on paljon yhteistä, Innolink Research Oy:n toimitusjohtaja Pekka Vuorela kertoo.

Sosiaalikehitys Oy perustettiin vuonna 1990 ja sillä on pitkä historia sekä konsultointi- että kehitysyhtiönä. Yhtiön fokus on ollut julkisen sektorin kehittämisessä erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Asiakaskunta on ollut valtakunnallinen, mukaan lukien valtion organisaatiot. Uusi omistaja tulee kunnioittamaan yhtiön pitkää historiaa, osaamista ja substanssia. Projektitoiminta jatkuu ennallaan.

Kauppa toteutettiin osakekauppana, jolloin Sosiaalikehityksen henkilöstö ja siellä olevat toimeksiannot sekä hankkeet siirtyvät sellaisenaan Innolink Research Oy:n omistukseen 28. tammikuuta. Osapuolet ovat sopineet, että kaupan hintaa ei julkisteta.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Rovaniemen Rollo-halliin avattiin tänään perjantaina liikuntaseikkailupuisto HopLop. HopLop on panostanut viimeisen vuoden vahvasti liikunnallisuuteen ja uusien liikuntapalveluiden kuten kerhojen ja ryhmien käynnistämiseen.

- Olemme suurin yksityinen lasten liikuttaja Suomessa, sanoo toimitusjohtaja Tomi Pulkki.

Lasten motorisen kehityksen tukeminen turvallisesti on tärkeä periaate HopLopin toiminnassa.

- Rovaniemen HopLopin avaaminen on osoitus suosion jatkumisesta. Jatkamme maltillisella, mutta vakaalla laajentumistahdilla. Uusia paikkakuntia ja toimipisteitä toteutetaan myös jatkossa, toteaa Pulkki.

Rovaniemen toimipisteen avaamisen jälkeen Suomessa on 16 HopLopia.

- Rovaniemi oli luonteva askel, sillä jo asiakaspalaute Oulussa kertoi sen olevan erittäin laajan toiminta-alueen puisto. Loma-aikoina meillä oli paljon asiakkaita Lappia ja Kainuuta myöten, Pulkki kertoo.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna esittää työeläkemaksun poistamista vanhuuseläkkeen ohessa tehdyltä työltä. Hän haluaa kannustaa vanhuuseläkkeelle jo jääneiden palkkaamista takaisin töihin, vaikka lyhyisiinkin työsuhteisiin.

Suomen työikäisen väestön määrä alenee ennusteiden mukaan vuoteen 2030 mennessä yli 100 000:lla. Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan nykyisestä 18 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030 menessä. Mikko Simolinnan mukaan työvoiman riittävyydestä puhuttaessa ei ole tarpeeksi pohdittu sitä, miten vanhuuseläkeikäisiä saataisiin töihin. Sitä tarvitaan sen lisäksi, että myöhennetään eläkkeelle jäämistä.

- Raha on hyvä houkutin heidän työpanoksensa saamiseksi. Yksinkertainen keino kannustaa vanhuuseläkkeelle jo jääneitä ottamaan töitä vastaan ja yrityksiä palkkaamaan heitä on poistaa työeläkemaksu vanhuuseläkkeellä tehdystä palkkatyöstä, Simolinna ehdottaa.

Kun työntekijän palkasta pidätettävä työeläkemaksu on noin seitsemän prosenttia, maksun poistaminen kasvattaisi käteen jäävää palkkaa. Vastaavasti yritykselle 17,75 prosentin eläkemaksun poistaminen helpottaisi eläkkeellä olevan palkkaamista.

Eläkkeellä olevan kannalta työeläkemaksun poistaminen ei Simolinnan mielestä olisi hankalaa, koska eläketurva on jo ansaittu. Jos kuitenkin työntekijä tai työnantaja haluaisi edelleen kartuttaa eläkettä vanhuuseläkkeen ohessa tehdystä työstä, tämänkin tulisi olla mahdollista. Vanhuuseläkkeen ohessa tehdystä uudesta työstä kertyy nyt eläkettä 1,5 prosentin mukaisesti ja tämän eläkekertymän saa itselleen 68 vuotta täytettyään.

Noin 300 000 vanhuuseläkkeellä olevasta 63-67-vuotiaasta noin 10 prosenttia tekee työtä eläkkeen ohessa, useimmiten osa-aikaisesti tai tilapäisesti. Paljon suurempi osa eläkeikäisistä on hyvässä kunnossa ja ammattitaitoisia. Simolinnan mielestä heidän kokemukselleen olisi käyttöä varsinkin niillä aloilla, joilla on työvoimapulaa.

- Olen varma, että eläkkeen rinnalla työssä käyvien määrää voitaisiin nostaa huomattavasti, jos sekä työntekijälle että työnantajalle annettaisiin tämä kannuste. Eläkejärjestelmän rahoitukseen muutos ei vaikuttaisi, koska eläkkeellä tehdystä työstä ei enää kertyisi lisäeläkettä. Valtiontaloudelle muutos taas olisi pelkästään myönteinen, koska lisätulojen muodostuminen tarkoittaisi myös lisää verotuloja, Simolinna summaa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Järvenpääläinen perheyritys Pentisol Oy joutui harvinaisen perusteettoman konkurssihakemuksen uhriksi joulukuussa. Huijausyritys oli niin erikoinen, ettei vastaavaan voi juuri varautua. Oikeus hylkäsi konkurssihakemuksen, ja Keski-Uudenmaan poliisi tutkii asiaa edelleen.

Pentisolin toimitusjohtajan Jari Mäkisen mukaan he joutuivat huijausyrityksen kohteeksi.

- Konkurssihakemuksen velkojana oli suomalainen mies, joka perusti asiansa 1980-luvun tapahtumaan, jolloin yrityksen silloinen johtaja, appiukkoni, osti tämän miehen välittämän loma-asunnon Thaimaasta. Mies väitti perusteettoman laskun kanssa, että hänen maineensa oli kärsinyt asuntokaupan selvittelystä.

Konkurssiasiamies Helena Laine kertoo, että keskimäärin vain yksi prosentti konkurssihakemuksista hylätään.

- Sitä, ovatko ne "perättömiä" tai perusteettomia hakemuksia, on mahdotonta sanoa. Voivathan ne kaatua myös esimerkiksi näyttö- tai muotoseikkoihin, vaikka saatava olisi todellinen.

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula painottaa, että huijaustapaukset ovat harvinaisia.

- Ei käräjäoikeus aseta ketään konkurssiin, jos ei ole perustetta. Tässä ongelma on se, että luottotietoihin tulee heti merkintä. Jos käy ilmi, että tieto on virheellinen, pitäisi se poistaa saman tien, eikä vasta jonkin ajan kuluttua. Näin luottotietolaitokset lähtökohtaisesti toimivatkin.

Varaudu ja laskuta vaivasta

Makkulan mukaan yleisesti ottaen on ymmärrettävää, että merkintä tulee heti rekisteriin, koska muutoin iso osa aiheellisista konkursseista jäisi piiloon.

- Laajamittainen ongelma tämä ei ole, mutta jos väärinmenettely osuu kohdalle, on se yrityksen kannalta täydellinen vääryys ja kohtuuton tilanne, Makkula sanoo.

Kiusantekoa on valitettavasti mahdotonta ennalta estää.

- Kannattaa etukäteen pohtia, miten sellaisessa tilanteessa viestitään, viestitäänkö ollenkaan ja viestitäänkö julkisesti. Ajattelematon toiminta saattaa jopa nostaa tilanteen julkisuusarvoa, Makkula neuvoo.

- Lisäksi vahingontekoa seurannut ylimääräinen työ pitää dokumentoida hyvin, jotta vahingonkorvausvaatimuksessa voidaan esittää kulut.

Pentisolille aiheeton konkurssihakemus aiheutti paljon kiusaa. Yhteistyökumppanit ihmettelivät tilannetta, luottotietoihin tuli merkintä. Toimitusjohtaja Mäkinen toivookin, että konkurssihakemukset käsiteltäisiin seulan läpi ennen niiden julkistamista. Pentisolin hallituksen puheenjohtaja Sanna Mäkinen kertoo yrityksen käyvän nyt korvausasioita läpi asianajajan kanssa.

Pentisolin johto laittoi heti joulukuun alussa verkkosivuilleen tiedotteen konkurssihakemuksesta.

- Mitä nopeammin tällaisessa tilanteessa saa tiedon leviämään, sitä parempi. Lisäksi olimme jo tehneet kaiken mahdollisen kiistämällä perättömät laskut asianajajan ja haastemiesten välityksellä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

14-vuotias Valtteri Uotila ihmettelee, miksei koulussa ole kerrottu yrittämisestä vielä mitään. Yhteiskuntaoppi alkaa vasta 9. luokalla.

- 8. luokan valinnaisessa yrittäjyyden kurssissa oli teemana nuori yrittäjyys, olin siinä vaiheessa ollut yrittäjänä vuoden, joten kurssi tuli minulle liian myöhään, Uotila harmittelee.

- Kouluun tarvittaisiin vierailijoita kertomaan yrittämisestä kannustavasti. Moni kaveri on valittanut, ettei mistään saa töitä, vaikka vaihtoehtona olisi perustaa yritys.

Ylistarolainen Uotila ei alkuinvestointeja yrityksen perustamiseen tarvinnut; olihan hän ostanut jo pari vuotta aiemmin tietokoneen omilla säästöillään.

- Aloin tehdä nettisivuja ala-asteikäisenä omaksi ilokseni, ja vähän myöhemmin näin mainoksen, jossa kysyttiin, onko sinussa yritystä. Aloin miettiä, että tästä saisi bisneksen kehitettyä.

Huhtikuussa 2012 Uotila perusti toiminimen nettisivujen tekemiseen ja puhelintarvikkeiden myyntiin. Uotteri Design sai alkunsa Etelä-Pohjanmaan 4H- piirin yrittäjyyshankkeen avulla.

Uotila tekee arkipäivisin töitä tunnin kaksi. Hän postittaa kännykän kuoritilauksia asiakkaille melkein joka päivä. Suurin osa asiakkaista tulee Facebookin kautta.

Yläastelaisella Uotilalla ovat yrityksen ja omat lähivuosien suunnitelmat mietittynä: puhelintarvikkeiden verkkokauppa pystyyn ja ilmaisutaiteen lukioon opiskelemaan. Uotila uskoo, että nuoret aloittavat yrittäjät tarvitsisivat neuvontaa erityisesti vero- ja viranomaisasioissa.

- Hallinnolliset jutut ovat välillä kovin sekavia.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Nopeasti muuttuvilla markkinoilla kasvumahdollisuuksia löytyy yhteistyön kautta, sanoo professori Pirjo Ståhle Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.

- Haravoikaa kumppanuusmahdollisuuksia, kun tapaatte toisia yrittäjiä, Ståhle vinkkaa.

Suomen Yrittäjien puheenjohtajien neuvottelupäivillä puhuneen Ståhlen mukaan pk-yritykset voivat hyötyä globalisaation, digitalisaation ja kuluttajakäyttäytymisen yksilöllistymisen tuomasta muutostahdin nopeutumisesta yhdistämällä voimiaan. Tämä on tarpeen, sillä yksittäinen pienyritys ei voi pysyä nopeasti muuttuvassa maailmassa kaiken osaamisen aallonharjalla.

- Kumppanuuden kautta kaksi yritystä voi päästä markkinoille, joille kumpikaan ei pääse yksinään.

Ståhle muistuttaa, että kumppanuuksien rakentamista pitää harjoitella ja niiden eteen tehdä työtä.

- Jos emme osaa rakentaa luottamusta tai ole sen arvoisia, menetämme kaikki verkostosta saatavat hyödyt.

Markkinaympäristön kasvanutta dynaamisuutta ei pääse pakoon kukaan, Ståhle varoittaa. Käpertyminen vanhaan tekemistapaan voi johtaa nopeasti paniikkitilanteeseen.

- Olemme tulleet kauas suunnitelmataloudesta. Kukaan ei voi tehdä kolmivuotissuunnitelmia, muutoksiin pitää reagoida tässä ja nyt.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen toteaa, että nyt kaivataan leikkauslistojen sijaan pk-yrityksille edellytyksiä luoda työpaikkoja. Tiilikainen pitää selvänä, että Suomeen tämän vuosikymmenen aikana tarvittavat 200 000 uutta työpaikkaa syntyvät pk-yrityksiin.

- Suuryrityksissä työpaikkojen suunta on pikemminkin päinvastainen. Tämän takia tarvitsemme tulevaisuudessa lisää yrittäjiä.

Tiilikaisen mukaan uusien pk-yritysten syntymistä helpottaisi yrittäjyysympäristön ja yrittäjyysasenteiden kehittäminen. Työpaikkojen luomisen kannalta ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen taas merkitsisi paljon.

- Valtio voisi maksaa työntekijän sivukulut kahden ensimmäisen vuoden ajan. Työsuhde voisi myös olla määräaikainen, Tiilikainen ehdottaa.

Julkisen talouden tasapainottamiseksi kaivataan Tiilikaisen mukaan nyt avauksia. Esimerkiksi SY:n puheenjohtaja Mikko Simolinnan lauantaina esittämää työtä tekevien vanhuuseläkeläisten vapauttamista eläkemaksuista hän pitää positiivisena.

Erikokoisten ja erityyppisten toimintaedellytysten pitäisi Tiilikaisen mielestä olla tasavertaisia. Hän toteaakin pitävänsä hyvänä SY:n ehdotusta henkilö- ja toiminimiyritysten verohelpotuksesta.

- Esitys muillekin kuin osakeyhtiöille annettavasta verohelpotuksesta on erittäin kannatettava.

Suomen Yrittäjien puheenjohtajien neuvottelupäivillä puhuneen Tiilikaisen sanoma sai paikalla olleilta yrittäjiltä positiivisen vastaanoton. Se myös kirvoitti joukon kommentteja ja kysymyksiä, joiden ydinviesti koski keskustan toimia mahdollisessa hallitusvastuussa.

- Lähdemme liikkeelle siitä, että ne esitykset mitä keskusta julkisuuteen tuo, ovat toteuttamiskelpoisia. Kaikkia ei 1:1 voida hallitusvastuussa toteuttaa, Tiilikainen vastasi.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kaavin, Suomussalmen, Lopen ja Vaasan Yrittäjät palkittiin sunnuntaina Suomen Yrittäjien vuoden 2013 parhaina paikallisyhdistyksinä. Vuoden 2013 toimialajärjestö on Suomen Kunto- ja Terveysliikuntakeskusten Yhdistys.

Parhaat yhdistykset valittiin jäsenmäärän mukaan neljässä sarjassa: alle 100, 100 - 199, 200 - 500 sekä yli 500 jäsenyritystä.

Pienimpien yhdistysten sarjassa palkittiin savolainen Kaavin Yrittäjät. Yhdistys tekee luontevaa ja monipuolista yhteistyötä Kaavin kunnan kanssa. Vaikka väki vähenee, yrittäjät ja kunta parantavat yhdessä yrittäjyyden olosuhteita Kaavilla. Kaavin Yrittäjien kädenjälki näkyy kaikille kuntalaisille: yhdistys järjesti muun muassa Yön ja Popedan keikat Kaavilla.

Alle kahdensadan jäsenen sarjassa paras oli kainuulainen Suomussalmen Yrittäjät. Vaikka maantieteellisesti isossa kunnassa on todella pitkät välimatkat, järjestö onnistuu saamaan väkeä yrittäjätapahtumiin. Jäsenyritykset ovat mukana muun muassa keilauskilpailuissa, Ilmarin souduissa, maakuntajuhlissa ja hankinta- ja e-laskukoulutuksissakin. Kunnan kanssa yhdessä tehty puhelinluettelo palvelee kuntalaisia ja nelikielinen palveluopas matkailijoita.

Alle 500 jäsenyrityksen sarjan ykkönen oli Lopen Yrittäjät Hämeestä. Paikallisyhdistys vaikutti määrätietoisesti kunnan strategiaan, ja yrittäjyys nostettiin siinä kolmen tärkeimmän asian joukkoon. Kunnassa on jo aivan arkipäivää, että päätösten vaikutuksen kunnan yrityksiin arvioidaan ennen päätöksen tekemistä - yritysvaikutusten arviointia tehdään jokaisessa lautakunnassa. Tiedottamisessa hyödynnetään esimerkiksi kunnan sähköistä tiedotusjärjestelmää ja lehtien yrittäjänumeroita.

Suurimpien yhdistysten sarjan voitti Vaasan Yrittäjät Rannikko-Pohjanmaalta. Järjestön jäsenmäärä jatkoi edellisvuosien kasvusuuntaa ja kasvoi viime vuonna 135 yrityksellä. Yhdistys on tehnyt paljon yhteistyötä kaupungin kanssa. Viime syksynä yhdistys ja kaupunki toteuttivat yhdessä Tarjoajan oppaan suomeksi ja ruotsiksi. Oppilaitosyhteistyön kautta tarjotaan tutkimusmahdollisuuksia yrityksille ja harjoittelupaikkoja opiskelijoissa.

Palkittujen paikallisyhdistysten tunnot tiivistyivät Suomussalmen yrittäjien puheenjohtaja Tuomas Pyykkösen ytimekkääseen puheeseen.

- Lämpimät kiitokset kaikkien tunnustuksen saaneiden paikallisyhdistysten puolesta. Teemme arvokasta ja tärkeää työtä, jatketaan samaan malliin.

Vuoden toimialajärjestö SKY liikutti kuluttajia

Vuoden toimialajärjestönä palkittiin Suomen Kunto- ja Terveysliikuntakeskusten Yhdistys SKY ry. Se järjesti Liikuntapäivä-tapahtuman lokakuussa. Tapahtumalla tehtiin järjestön jäsenyritysten palveluita tutuksi kuluttajille ja muistutettiin liikunnan merkityksestä. Se teki myös järjestöä tunnetuksi. Suomen Yrittäjät oli mukana tempauksessa. Lisäksi SKY tehosti edunvalvontaansa.

Tunnustukset jaettiin Puheenjohtajien neuvottelupäivillä Helsingissä sunnuntaina. Palkitut saivat tuhannen euron rahapalkinnon. Palkinnot jaettiin nyt kuudetta kertaa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Ravistajat-sarjan kymmenen finalistia on nyt lopullisesti selvillä.

Finaaliin pääsivät juustoistaan tuttu jalasjärveläinen Juustoportti, energiayhtiö ST1, huipputeknologiayritys Picosun, design-valaisimia valmistava Innojok, rakennusyhtiö Fira, liikunta- ja kulttuurisetelit markkinoille tuonut Smartum, linja-autoalaa ravisteleva Onnibus, älynäyttöjä valmistava Multitouch, verkkokaupan edelläkävijä Dermoshop ja Venäjän-kaupan asiantuntija Atma Trade.

Sarjassa etsitään eniten omaa toimialaansa ravistelevia yrityksiä.

Finalistien joukosta valitaan Ravistavin yritys huhtikuun ensimmäinen päivä julkistettavan Ravistajat-kirjan yhteydessä. Finalistit valitsi asiantuntijaraati, joka koostui Suomen Yrittäjien asiantuntijakumppaneista. Raati otti valinnoissaan huomioon myös yleisön antamat äänet. Finalistit löytyvät osoitteesta: www.ravistajat.fi. Sivulta löytyvät myös tarkemmat perustelut valinnalle. 

Yleisön äänien perusteella kovin Ravistaja on bussiliikenteeseen ryminällä tullut tamperelainen Onnibus.

Onnibus kuittasi 27 prosenttia äänistä. Toiseksi sijoittui Juustoportti (14 %) ja kolmanneksi kymmenen finalistin ulkopuolelle jäänyt sosiaalipalveluja tuottava Merikratos (11 %). Ääniä annettiin yhteensä lähes 7 000.

Onnibus on pysynyt otsikoissa koko kahden vuoden olemassa olonsa ajan. Isommat toimijat eivät ole katsoneet hyvällä, kun tulokas ryhtyi valtaamaan markkinoita.

- Me mursimme reviirijaon ja aiomme olla tämän vuosikymmenen lopulla Suomen johtava joukkoliikenneyritys, hehkutti toimitusjohtaja Pekka Möttö Yrittäjäsanomien haastattelussa.

Onnibusin markkinointi perustuu alhaisiin lippuhintoihin. Liput myydään pääosin verkossa. Liiketoiminta perustuu kuitenkin onnistuneeseen reittiverkostoon.

Yleisön kymmenen suosikkia poikkesivat jonkun verran asiantuntijaraadin näkemyksistä. Ihonhoito- ja kosmetiikkatuotteita verkossa myyvä Dermoshop sai neljänneksi eniten ääniä sekä liikunta- ja kulttuuriseteleistä tunnettu Smartum kahdeksanneksi eniten ääniä. 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kuopion alueen yrittäjillä on nyt tilaisuus osallistua Venäjä-oppiin EU-rahalla.

- Kuopion Yrittäjät hallinnoi ESR-rahoitteista projektia, jonka tarkoituksen on antaa Kuopion alueen yrityksille eväitä venäläisasiakkaiden palvelemiseen, kertoo Kuopion Yrittäjien puheenjohtaja Pasi Pitkänen Poikkea Putiikissa, Venäjä -projektista.

Projekti järjestää koulutustilaisuuksia, joissa kerrotaan yleisesti venäläisestä asiakkaana ja heidän palveluodotuksistaan sekä järjestetään pikaperehdytys venäjänkieleen, erityisesti asiakaspalvelun fraaseihin.

Mitä itänaapuri odottaa?

 - Lisäksi kaupan ja palvelualan sekä ravintola-alan yrityksille järjestettävissä koulutuksissa annetaan ihan konkreettisia eväitä esimerkiksi hyvän venäläisen ravintolaelämyksen luomiseen, tai siihen miten liiketila kehitetään venäläisasiakasta paremmin huomioivaksi, kertoo hankkeen projektikoordinaattori Katja Renkas.

Kuopion Yrittäjien toiminnanjohtaja Kirsi Sisso-Litmasen mukaan yksi projektin tarkoituksista on myös tiivistää yrittäjien ja oppilaitosten välistä yhteistyötä.

Matkailunedistämiskeskuksen mukaan venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 20 prosenttia tammi-syyskuussa 2013.

Tilastokeskuksen mukaan Itä-Suomi on Helsinkiä merkittävämpi kohde venäläisille vapaa-ajan matkailijoille: 36 prosenttia lomamatkailijoista matkasi Itä-Suomeen, ja vain 28 prosenttia Helsinkiin. On myös muistettava, että vain 7 prosenttia venäläisistä käy ulkomailla vuosittain.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Tuoreen kyselyn mukaan enemmistö pk-yrityksistä uskoo talousnäkymien paranevan kevään aikana, vaikka vielä ei ole aihetta juhlaan.

Taloustutkimuksen ja Kauppalehden mittauksen mukaan tulevaisuuden näkymät ovat parantuneet teollisuudessa ja kaupan alalla, mutta myös palveluissa luottamus tulevaan on vankentunut. Asiasta kertoi Kauppalehti aamulla.

Lehden mukaan KL-Indeksi nousi tammikuussa 58,3 pisteeseen joulukuun vajaasta 54 pisteestä. Viimeksi näin korkealla käytiin viime keväänä. Indeksissä yli 50 pistettä tarkoittaa, että enemmistö yrityksistä odottaa tilanteen paranevan.
Yrityksissä on merkkejä tilauskantojen vahvistumisesta seuraavien kolmen kuukauden aikana.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Keksinnöt ja tuotekehittelyn niksit kannattaa suojata. Patenteista ja oikeuksista puhutaan IPR-kiertueella, joka käynnistyy tiistaina Vaasassa.
 
IPR (Intellectual Property Rights) käännetään suomeksi immateriaalioikeuksiksi. Englannin kieli kertoo ehkä suoremmin, mistä on kyse: Osaamisesta, tuotekehityksestä, arjen ratkaisukeinoista, onnistuneen yritystoiminnan kulmakivistä.
Ennen kaikkea on kyse näiden osaamisten suojaamisesta. Patenttisalkut pitää varjella. Niitä pitää hoitaa. Ne ovat yritykselle arvokkaita.
Maksuttomissa tilaisuuksissa asiantuntijat kertovat näistä yritykselle tärkeistä asioista.  IPR-kiertue alkaa huomenna tiistaina 4.2. Vaasassa Sokos Hotel Vaakunan tiloissa.

Kiertueen järjestävät Keskuskauppakamari, Elinkeinoelämän Keskusliitto, patentti- ja rekisterihallitus yhdessä Suomen Yrittäjien kanssa.

Luvassa on asiantuntijoiden tietoa patenteista ja ylipäätään immateriaalioikeuksien suojaamisesta. Kenelle oikeudet jostakin keksinnöstä kuuluvat? Miten varmistetaan, ettei joku toinen ryhdy valmistamaan tuotetta toisen keksinnön pohjalta? Miten patentit ja suojaukset toimivat kansainvälisellä kentällä?
Kysymyksiä on paljon. Niihin etsitään vastauksia seminaareissa, joita pidetään kevään aikana seuraavan aikataulun mukaan:
4.2.   Vaasa
11.2.  Lappeenranta
13.3.  Mikkeli
25.3.  Jyväskylä
15.4.  Lahti
7.5.   Pori
22.5  Helsinki

Asiantuntijoiden lisäksi tilaisuuksissa on yrittäjiä, jotka kertovat omista kokemuksistaan aineettomien oikeuksien suojaamisessa.

IPR-kiertue on tarkoitettu lähtökohtaisesti pk-yrityksille, mutta siitä on hyötyä kaikille asiasta kiinnostuneille. Tilaisuudet ovat osallistujille maksuttomia. Myös opiskelijat ovat tervetulleita tilaisuuksiin, sillä heidän joukostaan voi löytyä uusia, tulevia yrittäjiä, joille tieto on tarpeen.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Some-keskustelu työkkärin työvoimatarjonnasta käy vilkkaana Suomen Yrittäjien Facebook-sivulla. 

Yrittäjäsanomat kertoi torstaina, että lappeenrantalaiset Lahikaisen yrittäjäveljekset ovat yrittäneet hakea työntekijöitä työvoimatoimiston kautta, mutta nyt on mitta tullut täyteen. 
- Samat tulevat yhä uudelleen. Laiskin hakija lysähti lattialle istumaan, kun ei jaksanut esittäytyä seisten, Mika Lahikainen sanoo. Lahikaisen Skanfas-yritys valmistaa julkisivulevyjä.

Rakennus- ja Saneerauspalvelu Lahikaisen Hannu Lahikainen puolestaan syyttää te-toimistoja paperinpyörittelijöiksi, jotka eivät tosissaan työllistä ihmisiä.

Työnvälitykselle murska-arviot

Sami Kurki kommentoi Facebookissa ilmiön olevan erittäin tuttu.
- Kuten ne 509 per avoin paikka tulevat, samasta mallista väännetyt, copy-paste-hakemukset, joihin osa pakkohakijoista unohtaa jopa vaihtaa kuvan tai nimensäkin.

Ari Hartikainen ehdottaa Facebook-keskustelussa, että TE-toimistojen henkilökuntaa sitoutettaisiin työllistämään määrällisin tavoittein.
- Työvoimatoimistoissa työskentelee satoja henkilöitä, jos laittaisi tavoitteen kullekin työllistää 2-3 henkilöä kuukaudessa, niin Suomen työttömyys laskisi ensimmäisen 18 kuukauden aikana alle kolmen- neljän prosentin.

- En ole enää varmaan kymmeneen vuoteen edes kysynyt työkkäristä työntekijöitä. Aina lehteen ilmoitus. Ei jaksa katsella niitä vellihousuja, ketä sieltä lähetetään, Vesa Jaskari kommentoi keskusteluketjussa.

Pekka Salmi rauhoittelee vähän some-keskustelua korostaen, ettei kannata yleistää liikaa. 
- Mistä tässä oikeasti on kysymys? Haluttomuudesta työpaikkaan, mutta samalla pitäen huolen ettei tule valituksi - tuet juoksevat.

Kuvassa Mika ja Hannu Lahikainen. Kuva: Ari Nakari

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Virossa toimiva Delux Oü on ostanut Univisio Oy:n koko osakekannan perheyritys Tuomi-Team Oy:ltä.

Uuden omistajan mukaan Univisio Oy:n toiminta Jämijärvellä jatkuu uuden johdon luotsaamana entisellään yrityskaupan jälkeen, ja yrityksen henkilökunta jatkaa yhtiössä vanhoina työntekijöinä. Myös  lomautetut työntekijät on kutsuttu takaisin töihin välittömästi. 

Göran Sjöholmin omistama vuodetekstiilejä, vuoteita ja patjoja valmistava Delux Oü yritys työllistää yli 250 henkilöä Viljandissa, Virossa. Kaupan myötä vt. toimitusjohtajana toiminut Tuomo Tuomikoski luopuu yrityksen johdosta ja Univisio Oy:n uutena toimitusjohtajana aloittaa Göran Sjöholm.

Laitos- ja hotellimyyntiin kiinni

- Yhä kasvavan myynnin luoman kysynnän vastaamiseksi tarvittiin lisää kapasiteettia erityisesti laadukkaiden tyynyjen ja peitteiden valmistamiselle, toteaa Sjöholm. 
- Suomalaisen työn laatumielikuva on arvossaan kansainvälisillä markkinoilla, joten tuotannon laajentaminen Suomeen oli tässä tilanteessa luonnollinen ratkaisu. Samalla voin alkaa panostaa enemmän myös laitos- ja hotellimyyntiin.

Sjöholmin mukaan kansainvälisesti mullistavia uutuuksia onkin luvassa jo huhtikuussa.
 
Yritysryhmään kuuluu myös Turussa toimiva Delux -tuotteiden myynti ja markkinointiyhtiö Oy Delux Ab.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Valtavalo siirsi runsas vuosi sitten LED-valoputkivalmistuksen Kiinasta robotisoidulle tuotantolinjalle Kajaaniin. Nyt uuden pääomin turvin kiikarissa on kansainväliset markkinat.

Viime vuoden lopulla kajaanilainen Valtavalo keräsi 350 000 euron pääomasijoituspotin, jonka myötä yritys sai tarvittavaa asiantuntemusta. 

Lisäksi yritys on hyväksytty Tekesin Nuoret innovatiiviset yritykset (NIY) -ohjelman ensimmäiseen vaiheeseen, jonka mukana tulee muun muassa 250 000 euron tuki.

Yritys vahvistaa vientiään vientijohtajanimityksellä, tehtävään valittiin Maria Uusitalo.

Automatisoitu tuotanto

- Kansainvälistyminen on ollut Valtavalolle harkittu ja luonnollinen prosessi, joka on seurannut täysin automatisoidun tuotannon käynnistämistä Kajaanissa vuoden 2012 aikana, perustaja-toimitusjohtaja Markku Laatikainen toteaa.

Vuonna 2008 perustettu Valtavalo teki toukokuussa 2013 päättyneenä tilivuonna 1,65 miljoonan euron niukasti voitollisen liikevaihdon. Kuluvana tilivuonna on tähtäimessä 50 prosentin liikevaihdon kasvu ja selvempi voitto.

Kansainvälisen myynnin kasvutavoitteet ovat kovat:  200 prosenttia jo vuoden 2014 aikana.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Peräti 86 prosenttia yrittäjäkyselyyn vastanneista ilmoitti aikovansa äänestää europarlamenttivaaleissa. Lähes 70 prosenttia suomalaisyrityksiä koskevasta lainsäädännöstä tehdään EU:ssa.

Yrittäjäkyselyssä 86 prosenttia vastaajista ilmoitti aikovansa äänestää EU-vaaleissa, 11 prosenttia oli vielä epävarmoja ja vain kolme prosenttia kertoi, ettei äänestä. Kysely tehtiin osana Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteistä Pk-yritysbarometrin kyselyä.

- Kyselyn tulos osoittaa sen, että yrittäjät ymmärtävät EU:n merkityksen omalle työlleen. Lähes 70 prosenttia suomalaisyrityksiä koskevasta lainsäädännöstä kun tehdään EU:ssa, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Antti Neimala sanoi maanantaina julkistaessaan Suomen Yrittäjien EU-vaaliohjelman.

Pienet huomioon lainsäädännössä

EU-maissa on noin 21 miljoonaa yritystä. Niistä peräti 99,8 prosenttia on pieniä ja keskisuuria. Pk-yrityksissä työskentelee lähes 70 prosenttia yksityisen sektorin työvoimasta, ja valtaosa yksityisen sektorin uusista työpaikoista syntyy pk-yrityksiin.

- Euroopan menestys edellyttää, että pienten yritysten kasvumahdollisuudet saadaan käyttöön. EU on tärkeä yrittäjyydelle, mutta yrittäjyys on vielä tärkeämpi EU:lle, Antti Neimala sanoo.

EU-jäsenyys on avannut Suomelle 500 miljoonan kuluttajan sisämarkkinat.

- Sisämarkkinat luotiin 20 vuotta sitten lainsäädännöllä, joka keskittyi suurten yritysten tarpeisiin. Lainsäädäntö on edelleen liian raskasta pk-yritysten kannalta. On tehtävä totta pienet ensin -periaatteesta, jonka mukaan pienten yritysten olosuhteet otetaan huomioon lakien valmistelussa, Neimala sanoo.

Kuinka yrittäjät kokevat EU-jäsenyyden?

Suomen Yrittäjien EU-vaaliohjelmassa yrittäjät kertovat, miten he kokevat Suomen EU-jäsenyyden.

- Johtamani yritys on laajentunut Suomesta muihin Pohjoismaihin ja Baltiaan. Laajentuminen ei olisi ollut mahdollista ilman maiden EU-jäsenyyttä. Jäsenyyden myötä lainsäädäntöjärjestelmät toimivat. Ympäristö on nyt riittävän vakaa ja luotettava kaltaisellemme pienelle yritykselle, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja, United Software Distributors -ryhmän hallituksen puheenjohtaja Mikko Simolinna sanoo.

- EU:n sisämarkkinat toimivat yrityksemme kohdalla sanan täydellisessä merkityksessä. Kauppa esimerkiksi Vietnamin ja Venäjän kanssa on vaatinut vähintään kymmenkertaisesti rahaa ja työaikaa verrattuna EU:n sisäiseen kauppaan, Päijät-Hämeen Yrittäjien puheenjohtaja, Ferroplan Oy:n toimitusjohtaja Pentti Patosalmi kertoo.

Yrittäjäkyselyyn vastasi 4400 satunnaisesti valittua yrittäjää eri puolilta Suomea. Koko barometri julkistetaan tiistaina 10.2.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Huijausmielessä tehty konkurssihakemus on yritykselle taloudellisesti iso kiusa. Vastapuoli voi tehdä rajua kiusaa myös perättömillä turvaamistoimilla.

Peli voi muuttua kovaksi, kuten kävi pomarkkulaiselle yrittäjälle perättömien turvaamistoimien seurauksena. Vuonna 2003 tehty tammi-ikkunatoimitus johti perättömiin turvaamistoimiin, yrityksen omaisuuden takavarikkoon ja sittemmin konkurssiin.

Toisen yrittäjän kanssa tehty vuosientakainen ikkunatoimitus paisui surullisen mittaluokan kiistaksi, jossa asiakas vei asian oikeuteen ja vaati kaikkien ikkunoiden uusimista.
- Olin valmis sopimaan asiat, mutta hän ei ollut valmis sopimaan. Ikkunoista ei reilulla sadalla näytteellä löydetty yhtään virhettä. Yritykseni, Ojakorven Puutyö, ei ollut asentanut ikkunoita, Seppo Nevanpää kertoo.

Asiat alkoivat mennä pieleen joulukuussa 2008, kun Nevanpään työmatkan aikana edellä mainittu asiakas haki käräjäoikeudelta Ojakorven Puutyölle hukkaamis- ja hävittämiskieltoa. Koko yritys laitettiin takavarikkoon - niin kiinteistöt, tuotantolaitteet kuin vaihto- ja käyttöomaisuus. Ilman ulosottoviraston lupaa ei saanut ostaa mitään.

Kovaa peliä

Sittemmin asia meni hovioikeuteen asiakkaan valitettua käräjäoikeuden päätöksestä.

Firman toiminta tosiasiassa loppui, kun aiheeton takavarikko toimeenpantiin. On sanomattakin selvää, että tilauksia oli jo menetetty.
- Teimme ulosottovirastolle itseoikaisupyyntöjä, kolmas pyyntö hyväksyttiin. Kolmannes henkilökunnasta lähti, kun jouduin lomauttamaan työntekijöitä takavarikon takia.

Yrityksessä oli suunniteltu sukupolvenvaihdosta vuodenvaihteeseen 2008-2009. Yritys haettiin konkurssiin lokakuussa 2012.
- Nyt maksan loppuelämäni takauksia pois, vaikka en ollut yhtään senttiä firman lainoja takaamassa ennen aiheetonta takavarikkoa. Yrityksellä ei ollut yhtään ainoata maksuhäiriötä 60 vuoden historiassa.

Yritys työllisti keskimäärin 19 henkilöä.

Perätön konkurssihakemus

Järvenpääläinen perheyritys Pentisol Oy joutui harvinaisen perusteettoman konkurssihakemuksen uhriksi joulukuussa. Huijausyritys oli niin erikoinen, ettei vastaavaan voi juuri varautua.

Konkurssiasiamies Helena Laine kertoo, että keskimäärin vain yksi prosentti konkurssihakemuksista hylätään.

- Sitä, ovatko ne "perättömiä" tai perusteettomia hakemuksia, on mahdotonta sanoa. Voivathan ne kaatua myös esimerkiksi näyttö- tai muotoseikkoihin, vaikka saatava olisi todellinen.

> Perätön konkurssihakemus on mahdoton estää

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kun parikymmentä vuotta sitten televisiovalmistajat toivat markkinoille olympialaisten alla erityisiä olympiamalleja, nyt suurkisojen vaikutus myyntiin ei ole läheskään yhtä suuri.

Keiteleellä olympialaiset katsotaan 32-tuumaiselta taulutelevisiolta, kun Hyvinkäällä parhaiten myy vähintään 46 tuuman telkkari. Keiteleen keskustassa sijaitsevan Tv-radio Sirkeisen yrittäjä Anni Sirkeinen ei panisi pahakseen, vaikka Sotshin kilpailujen vaikutus olisi ollut merkittävämpi.

- Jonkun verran näkyy myynnissä, mutta olympialaiset vauhdittivat ennen myyntiä huomattavasti enemmän. Viime viikkoina ja kuukausina on lähinnä kyselty maksukortteja, joiden kautta jossain vaiheessa puhuttiin, että kisat näkyisivät.

Suurkisat nähdään kuitenkin julkisilta kanavilta.

Hyvinkään Konemyynti-Expert Oy:ssä ovi on käynyt tiuhemmin jo joulusta alkaen.
- Tv-kauppa on ollut jonkin aikaa normaalia vilkkaampaa. Asiakkaita kiinnostaa erityisesti tällä hetkellä HDTV, eli teräväpiirtotelevisio, sekä television päivittämisiä uuteen ja isompaan kysellään, toimitusjohtaja Tommi Reinikainen kertoo.

- Myynnin piristyminen alkoi joulusta ja viimeiset pari viikkoa ovat olleet normaalia kiireisempiä, kun h-hetki lähestyy kovasti.

Hyvinkään Konemyynti Oy on suurin yksityinen Expert-ketjun jäsen.

Viime vuosi oli kodin elektroniikassa haasteellinen. Sirkeisen mukaan syksyn lopulla ja jouluna kauppa kävi jo normaalisti.
- Tablettien ja puhelinten merkitys kodinkonekaupassa on kasvanut merkittävästi, Reinikainen jatkaa.

Tv pitää pintansa mobiilin rinnalla

Tv-radio Sirkeisen myydyin malli on 32 tuuman perus LED-televisio.
- Televisiossa asiakkaita kiinnostavat 3D-ominaisuus ja SMART-televisio, jolla saa nettiyhteyden.

Sen sijaan Hyvinkäällä television tuumakoko on kasvanut koko ajan, suosituin koko on vähintään 46 tuumaa ja jopa 55 tuumaan asti.
- Asiakkaat toivovat tv:ltä HD-laatua.

Kummatkin kauppiaat uskovat, että olympialaiset katsotaan pääasiassa televisiosta, mutta mobiililaitteetkin ovat jonkinlaisessa osassa näissä olympialaisissa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomalainen Supercell on ostanut mainosaikaa Super Bowlista, joka on Yhdysvaltain katsotuin tv-tapahtuma.

Hs.fin mukaan yhtiöllä on kaksi 15-sekuntista ja yksi 30-sekuntinen mainos. Supercellin Clash of Clans pelin mainokset tulevat juuri ennen pelin alkua.

Hs.fi kirjoittaa, että uutistoimistojen mukaan 30 sekunnin mainos ottelun aikana maksoi kovimmillaan neljä miljoonaa dollaria eli noin kolme miljoonaa euroa. 

Super Bowlia katsoo noin 100 miljoonaa ihmistä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi