Venäläismatkailijat tietävät suomalaisille kuntoutus- ja hoivapalveluyrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Venäläiset ostivat hoitopalveluita Euroopassa noin miljardin dollarin arvosta vuonna 2011.

Venäläisiä houkuttelee ulkomailla hoidon pienemmät kustannukset, paremmat hoitotulokset ja luottamus ulkomaalaisiin lääkäreihin. Työ- ja elinkeinoministeriö on selvittänyt Venäjän sosiaalipalvelujärjestelmää ja sen tuomia mahdollisuuksia suomalaisyrityksille.

Katsauksen mukaan arviolta noin 70 000 venäläistä käytti eurooppalaisia hoitopalveluita noin miljardin dollarin arvosta vuonna 2011. Potentiaalinen asiakas on itse palveluista maksava asiakas, joka hakee korkealaatuisia palveluita ulkomailta.

Sosiaalipalveluyritysten osaamiselle kysyntää

Eniten kysyntää Venäjällä on vammaisten aikuisten ja lasten kuntoutus- ja fysioterapiapalveluille. Asiakkaita myös kiinnostaa leikkausten jälkeinen kuntoutus, neurologinen ja geriatrinen kuntoutus sekä kuntoutuspalvelut onnettomuuksien ja urheiluvammojen jälkeen.

Lisäksi erilaiset kuntoremontit ja hyvinvointipalvelut houkuttavat venäläisiä yksityisiä asiakkaita ja yrityksiä. TEMin katsauksen mukaan potentiaaliset asiakkaat ylläpitävät terveellistä elämäntapaa ja pitävät huolta hyvinvoinnista sekä tulevat mielellään perheen kanssa lomalle.

Geriatrinen kuntoutus, aikuisten ja lasten fysioterapia, urheilufysioterapia ja alan apuvälineiden vienti ovat erityisosaamisalueita, joille on kova kysyntä venäläisillä itse maksavilla asiakkailla. Lisäksi hoito- ja hoivapalveluiden ja kuntoutuspalveluiden kilpailukykyiset hinnat, korkea henkilöstön koulutustaso ja osaaminen antavat hyvät mahdollisuudet suomalaisille sosiaalipalveluyrityksille toimia kansainvälisillä markkinoilla.

FinlandCare on TEM:n vuonna 2012 käynnistämä ohjelma hoito- ja hoivapalveluiden sekä niihin liittyvien teknologioiden, ohjelmistojen ja laitteiden viennin edistämiseksi. Ohjelmaa toteuttaa Finpro. 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Joukko suomalaisia pk-yrityksiä on perustanut yhteistyössä VTT:n kanssa osuuskunnan helpottamaan yritysten pääsyä Venäjän kasvaville markkinoille.

Valmistavan teollisuuden GENERAL FINLAND -osuuskunnan keskeisin tehtävä on uusien asiakkaiden hankinta Venäjältä osuuskunnan jäsenyrityksille. Iisolla osuuskunnalla on yksittäisiä yrityksiä paremmat mahdollisuudet neuvotella rahoituksesta, hoitaa viranomaisyhteyksiä ja hallita liiketoiminnan riskejä.

Ensi vaiheessa jäsenyritysten käyttöön luodaan liiketoimintamallit sujuvaan vientiin ja tuontiin, franchising-toimintaan, tuotteiden valmistukseen Venäjällä sekä suuriin laitos- ja projektitoimituksiin.

VTT teki vuonna 2013 esiselvityksen Venäjän liiketoimintamahdollisuuksista ja haasteista valmistavan teollisuuden pk-yritysten näkökulmasta. Näin osuuskunta sai alkunsa.

- Jäsenyritysten osaaminen ja resurssit yhdistetään nyt uudella tavalla, joka perustuu tasavertaisten yritysten visioon, sanoo VTT:n asiakaspäällikkö Tapani Koivula.

Tavoitteena on kasvattaa osuuskunnan jäsenmäärä 200 yritykseen.

Suomalaiset vauhdittavat naapurin loikkaa

- Moni venäläinen yritys joutuu ottamaan tiikeriloikan valmistusteknologiassa päästäkseen länsimaiselle tasolle. Uskon, että suomalaisilla yrityksillä teknologian osaajina hyvät mahdollisuudet päästä venäläisten yritysten kumppaneiksi, toteaa Meconet Oy:n hallituksen puheenjohtaja Timo Parmasuo.

Parmasuo on osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja.

Osuuskunnan perustajajäseniä ovat Meconet Oy, Lehtosen Konepaja Oy, Mäkelä Alu Oy, Javasko Oy, JPT Industria Oy, Lammin Ikkuna Oy ja VTT. Lisäksi useissa yrityksissä jäsenyys on mietinnässä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

"Parhaat kasvuyritykset on perustettu ajatuksella muuttaa maailmaa." Näin sanoo Fondian lakimies Timo Lappi.

Hän listaa Kauppalehdessä viisi vinkkiään aloittavalle yrittäjälle. Timo Lappi on myös yrittäjä ja Boardman 2020 -kasvuyritysverkoston puheenjohtaja. 
- Hyvällä toteutuksella huonostakin yritysideasta voi saada hienon yrityksen. Älä siis yliarvioi keksimäsi yritysidean arvoa, vaan varaudu siihen että kyseessä on vasta aihio, Lappi sanoo lehdelle.

1. Mikä on toimintasi tarkoitus? 
2. Kaksin (tai kolmistaan tai neljään pekkaan) aina kaunihimpi
3. Ideasi on arvoton
4. Unohda salailu
5. Löydä pitkäjänteisyyden ja ketteryyden tasapaino

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Pohjolan kasvuyritysten rahoitusmahdollisuuksia tuetaan hankkeella, joka on saanut Pohjoismaiden neuvoston rahoitusta.

Nordic Crowdfunding Alliance -hankkeen tarkoituksena on parantaa pohjoismaisten kasvuyritysten rahoitusmahdollisuuksia joukkorahoitusyhteistyön avulla.

Joukkorahoitus on maailman nopeimmin kasvavia rahoitusaloja, ja vuodesta 2014 on povattu joukkorahoituksen vuotta. 
Hankkeessa luodaan uusi Pohjoismaiden yhteinen joukkorahoitusalusta, jonka kautta haetaan joukkorahoitusta yhteensä 180 pohjoismaiselle yritykselle. Projekti pyrkii myös lobbaamaan joukkorahoituksen sääntelyn yhtenäistämisen puolesta.

Suomen joukkorahoittajat

Suomalaisista joukkorahoituspalveluista mukana ovat Invesdor ja Mesenaatti.me. Invesdor edustaa ainoana allianssissa osakepohjaista joukkorahoitusta, kun taas Mesenaatti.me on ainoa mukana oleva suomalainen vastikepohjaisen joukkorahoituksen toimija. 
- Näin suuren skaalan yhteistyö on loistava tilaisuus rakentaa yhdessä parempaa huomista ja se tarjoaa asiakkaillemme mahdollisuuden saavuttaa entistäkin isompia rahoitussummia, Mesenaatti.me-palvelun tuottaja Tanja Jänicke intoilee.

Muut hankkeeseen osallistuvat joukkorahoituspalvelut ovat norjalainen Fønd, islantilainen Karolina Fund ja tanskalainen Booomerang. Hanke kestää kolme vuotta.

Joukkorahoituksen voi jakaa kaiken kaikkiaan neljään alueeseen: osake-, velka- ja lahjoituspohjaisiin sekä ennakkomyyntiin perustuvaan joukkorahoitukseen. Englanniksi puhutaan yleisesti equity, debt, donations ja rewards crowdfundingista.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Bio Rex Cinemas Oy on myyty Ruotsiin. Svenska Bio on ostanut Bio Rexin teatterit.

Kaupassa myytiin elokuvateatterit Hämeenlinnassa, Kajaanissa, Porvoossa ja Rovaniemellä, Yle uutiset kertoo. Svenska Bio oli jo osakkaana Porvoon elokuvateatterissa. 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kansanedustaja Jukka Kärnä teki tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen pakkoyrittäjyydestä. Kärnä sanoo, että "näennäisyrittäjiä" olisi jo arviolta 160 000 henkeä. Suomessa on 160 000 yksinyrittäjää.

- Tällaisessa yrittäjyyden ja tavallisen työsuhteen välisessä välimaastossa työskentelee nykyisin jo arviolta 160 000 henkilöä. Näennäisyrittäjyydelle tyypillisiä aloja ovat varsinkin erilaiset palveluammatit, kuten parturikampaajat, siivoojat ja tarjoilijat, Jukka Kärnä perusteli kysymystään.

Suomen Yrittäjien johtaja Rauno Vanhanen teilaa kansanedustaja Kärnän analyysin.
- Tätä joukkoa ei missään tapauksessa voi pitää yrittäjyyden ja työsuhteen välimaastossa olevina, kyllä he ovat selkeästi yrittäjiä. Näiden yksinään toimivien yrittäjien lukumäärä on kasvanut viimeisten 10 vuoden aikana noin 50 000:lla ja tullee edelleen kasvamaan.

Noin viidennes

- Osa yksinyrittäjistä, selvitysten perusteella kuitenkin vain noin viidennes on lähtenyt yrittäjiksi, koska palkkatyötä ei ole ollut tarjolla. Heidän kohdallaan voidaan ehkä puhua vastentahtoisesta yrittäjäksi lähtemisestä, mutta ei siinäkään ole kyse mistään pakkoyrittäjyydestä,  Vanhanen oikoo.
Vanhasen mukaan on näyttöä, että useimmat vastentahtoisesti yrittäjäksi lähteneistäkin ovat ajan myötä tyytyväisiä ratkaisuunsa eivätkä ole halukkaita palaamaan palkkauralle.

Kärnän kysymys kuului: Miten hallitus aikoo puuttua työantajavelvoitteiden laiminlyöntiin ja työsuhteen tunnusmerkistön kiertämiseen?
- Mikäli työsuhteen tunnusmerkistö tosiasiallisesti toteutuu, mutta työnantaja teettää työnsä silti esimerkiksi itsensä työllistävien kautta, on kyseessä työlainsäädännön ja työnantajavelvoitteiden laiminlyönti, hän jatkaa.
Vanhasen mukaan on totta, että osalla yksinyrittäjistä ansiot jäävät pienemmiksi kuin mitä samasta työstä pitäisi maksaa palkkatyössä. 

- Tätä ongelmaa ei kuitenkaan voi korjata millään pakottavalla lainsäännöksellä.

Yrittäjäuran valitsee entistä useampi useista syistä, monilla taustalla on halu toteuttaa itseään.
- Osaltaan yksinyrittäjyyden lisääntymistä selittää myös jatkuvasti kasvavat työnantajan vastuut, Rauno Vanhanen pohtii. 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Keskuskauppakamari vaatii julkisten menojen suhteen palauttamista takaisin 50 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2020 mennessä.

Keskuskauppakamarin mielestä tavoitteeseen pääseminen edellyttää kaikkien julkisten menojen jäädyttämistä, hallituksen "50-50-mallista" luopumista sekä uskottavaa tervehdyttämisohjelmaa, jossa on mukana lisäsäästöjä.

- Alueemme yritykset toivovat, että kunnat kuuntelisivat ja neuvottelisivat esimerkiksi julkisista hankinta-asioista yritysten kanssa hyvässä yhteistyössä. Haluamme olla mukana ratkaisemassa ongelmia, joiden kanssa julkinen sektori painii, painottaa Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Kirsi Aaltio.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Risto E. J. Penttilän mukaan julkisten menojen suhteen palauttaminen 50 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2020 mennessä on sekä realistista että välttämätöntä.

- Tavoitteen muodostamisen taustalla on keskustelut yli kymmenen Suomen johtavan ekonomistin kanssa. Nykyisten hallituspuolueiden ja opposition on sitouduttava tähän kansakunnan kannalta ratkaisevaan tavoitteeseen, Penttilä kertoo.

Kauppakamari painottaa, että ensimmäinen askel tavoitteen saavuttamisessa on julkisten menojen jäädyttäminen.

Keskuskauppakamari näkee myös ongelmana hallituksen 50-50-mallin, jonka mukaan talous tasapainotetaan yhtä suurella veronkorotusten ja menoleikkausten määrällä. Nykyisessä taloustilanteessa rakenneuudistukset ovat välttämättömiä.

- Jos yksi kriisipaketti olisi riittänyt talouden tervehdyttämiseen, olisi hallitusohjelmassa sovittu fifty-fifty-periaate ollut aivan hyvä. Samalla periaatteella ei voida kuitenkaan enää jatkaa. Verotus on niin kireällä tasolla, että veronkorotuksista on luovuttava kokonaan. Jos veroja korotetaan, kasvu heikentyy ja julkisen sektorin toipuminen siirtyy yhä kauemmaksi tulevaisuuteen", Penttilä sanoo.

Kasvuhakuinen elinkeinopolitiikka on Keskuskauppakamarin mukaan erittäin tärkeää, mutta nykyinen taloustilanne vaatii myös muita toimenpiteitä. Siksi Keskuskauppakamari on koonnut kymmenen kohdan hätäohjelman talouden tervehdyttämiseksi. Ohjelma nostaa esille Suomen talouden kilpailukykyä parantavia toimia, joilla on merkittävä vaikutus tuottavuuteen ja talouskasvuun. Monien ohjelmassa olevien toimenpiteiden vaikutusten suuruusluokkaa on hahmoteltu hallituksen rakennepaketissa.

Keskuskauppakamarin kymmenen kohdan ohjelma sisältää avaintoimenpiteitä julkisen sektorin tuottavuuden parantamisen, tulonsiirtojen leikkaamisen ja julkisten palveluiden karsimisen osa-alueilla.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kausitasoitettu tuotanto pieneni marraskuussa 0,4 prosenttia edelliskuukaudesta.

Tilastokeskuksen mukaan työpäiväkorjattuna tuotanto oli 1,1 prosenttia edellisvuotta alemmalla tasolla. Lokakuun työpäiväkorjattu tuotanto pieneni tarkentuneiden tietojen mukaan 1,1 prosenttia edellisvuoden lokakuusta.

Jalostus pieneni kaksi prosenttia ja palvelut vajaan prosentin vuoden 2012 marraskuusta. Alkutuotanto pysyi edellisvuoden tasollaan.

Jalostus sisältää teollisuuden ja rakentamisen. Palvelut sisältää kaupan, majoitus- ja ravitsemistoiminnan, liikenteen, liike-elämän palvelut sekä kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut, rahoitus- ja vakuutustoiminnan ja julkiset palvelut. Alkutuotannolla tarkoitetaan maa-, riista-, metsä- ja kalataloutta.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Turkulainen seikkailupuistoyritys Flowpark laajentaa Vierumäelle. Vappuna ratansa avaavasta uudesta puistosta tulee ensimmäinen franchising-periaatteella toimiva.
Vierumäelle rakennetaan yrityksen kolmas seikkailuratoja sisältävä aktiviteettipuisto. Aiemmat puistot ovat Turussa ja Lappeenrannassa. Vierumäen puisto rakennetaan aivan urheilukeskuksen ytimeen.
Flowpark Oy:n toimitusjohtaja "King of Monkeys" Janne Kalhama iloitsee Vierumäen Flowparkista.

- Puisto nousee todella upealle paikalle, keskelle suomalaisen urheilun pyhättöä. Monipuolisena vapaa-ajankeskuksena Vierumäki sopii Flowparkin paikaksi loistavasti.
 
Kävijätavoite 12 000

Flowpark avattiin Turkuun vuonna 2010 ja Lappeenrantaan vuonna 2012. Vuosittain kävijämäärät ovat kasvaneet noin 20%. Neljä toimintakautta ovat osoittaneet, että aktiiviselle ja ekologisesti kestävälle vapaa-ajanviettotavalle on kysyntää.
Franchising-liiketoiminnalla Flowpark tavoittelee valtakunnallista kasvua. Vierumäen Flowparkin kävijätavoite ensimmäiselle vuodelle on 12 000.

 Lisää tulossa

- Uskon, että Vierumäen esimerkki saa jatkoa. Etsimme yhteistyökumppaneita ja käymme jatkuvasti keskusteluja tulevien Flowpark-puistojen perustamiseksi. Tavoitteenamme on laajentua koko Suomen kattavaksi ketjuksi, visioi Kalhama.

Vierumäelle tulee viisi seikkailurataa, oma rata pienemmille lapsille ja kaksi pitkää liukua. Seikkailuradat rakennetaan puihin 1-18 metrin korkeuteen, niin etteivät puut vahingoitu.

Flowpark-puistot noudattavat toiminnassaan yleiseurooppalaisia standardeja sekä niiden pohjalta laadittua laatujärjestelmää ja ympäristöohjelmaa.

Vierumäellä otetaan käyttöön ensimmäisenä Suomessa Edelridin Smart Belay -varmistusjärjestelmä. Sulkurenkaat toimivat myös liukurullana, mikä tekee radoilla etenemisestä entistä sujuvampaa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Ouluun vuoden 2012 lopussa perustettu Northern Startup Fund -rahastokokonaisuus kasvaa 10 miljoonasta 20 miljoonaan euroon. 

Työ- ja elinkeinoministeriö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Maakuntaliitto ovat päättäneet sijoittaa rahastoon viisi miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahastosta. Toiset viisi miljoonaa tulevat yksityisiltä sijoittajilta. Tavoitteena on kasvattaa rahasto 35 miljoonan euron kokoluokkaan.

- Alkuvaiheen yrityksiin sijoittava rahasto on yksi keinoista, joilla Oulun kaupunki ja toteuttajana BusinessOulu uudistavat alueen elinkeinotoimintaa. Rahaston kasvattaminen on ollut merkittävä ponnistus niin mukana olleille päätöksentekijöille kuin valmisteleville virkamiehillekin, sanoo kaupunginjohtaja Matti Pennanen.

- Päätöksen myötä Northern Startup Fund pystyy entistä paremmin tukemaan uuden liiketoiminnan kehittymistä Oulun alueella. Erityisesti työ- ja elinkeinoministeriön ministerit ja virkamiehet, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen johto ja henkilökunta sekä Pohjois-Pohjanmaan Maakuntaliiton päätöksentekijät ja henkilökunta ovat tehneet uskomattoman paljon työtä, jotta EU-rahoja voidaan hyödyntää Oulun alueen alkuvaiheen yritysten rahoituksessa, kommentoi puolestaan BusinessOulun johtaja Juha Ala-Mursula.

Northern Startup Fund on ensimmäisen toimintavuotensa aikana tehnyt yli kymmenen sijoitusta, ja rahaston epäsymmetrinen malli on toiminut suunnitellusti.

Epäsymmetrisessä rahastossa sijoittajat ovat sekä julkisia että yksityisiä osapuolia. Tuotot jaetaan kuitenkin yksityisten sijoittajien eduksi ja julkinen sektori hyötyy esimerkiksi verotulojen kautta. Rahoitusta hakevan yrityksen näkökulmasta rahasto toimii kuten mikä tahansa pääomasijoitusrahasto.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Teräshallien rakentamiseen erikoistunut Best-Hall on saanut arvostetun Suomen Aktiivisin työpaikka -tunnustuksen.

Kälviäläisyritys on jo yli vuosikymmenen panostanut henkilöstöliikuntaan ja sitä on jatkettu pitkäjänteisesti merkittävänä työhyvinvointiin vaikuttavana tekijänä myös taloudellisten laskukausien aikoina. Henkilöstö itse voi vaikuttaa liikuntapalveluiden sisältöön ja toiminnassa korostuu yhdessä tekemisen merkitys.

Työpaikalla on järjestetty pesu- ja pukeutumistilat hyvin työmatkaliikuntaa ajatellen.

Valitsijaraati piti esimerkillisenä sitä, että miesvaltaisella työpaikalla esimerkiksi taukoliikunta saa myös miehet liikkeelle. Samoin erinomaisena pidettiin sitä, että yritysten liikunta­ohjelmissa tyypillisesti heikommin toteutuvat osa-alueet, liikunnan johtaminen, suunnitelmallisuus ja seuranta, ovat Best-Hallissa hyvin hoidettuja.

Tunnustuksen saajan valitsi valtakunnallisen Liike elämään -henkilöstöliikun­tahankkeen ohjausryhmä, jossa on monipuolinen edustus työyhteisöliikuntaa kehittävistä ja tutkivista organisaatioista.  

Best-Hall on toimittanut noin 4 000 varasto-, teollisuus- ja urheiluhallia kotimaisille ja kansainvälisille markkinoille. Yrityksessä on noin 120 työntekijää.

Suomen Aktiivisin Työpaikka-tunnustuksen aiemmin saaneet yritykset: 

• Posti Oyj 2006
• UPM Raflatac Oyj 2007 
• Sampo Pankki Oyj 2008
• Lemminkäinen Oyj 2009
• Steveco 2010 
• Puolustusvoimat 2011
• Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS 2012

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Inkoon kunta ja Marcus Grönholmin omistama kiinteistökehitysyritys MG Properties Oy ovat yhdessä ideoimassa Inkoon keskustassa sijaitsevan Kauppakeskus Strandin laajennushanketta ja samalla koko Inkoon keskustan elävöittämistä.

Inkoonrannan alueelle luonnostellaan parhaillaan suunnitelmakokonaisuutta, jota voidaan hyödyntää Inkoon keskustan ranta-alueen kehittämisessä ja kaavoituksen lähtökohtana. Hankkeen tavoitteena on lisätä suunnitelma-alueen rakennusoikeutta muun muassa kaupallisten palvelujen, asumisen sekä virkistys- ja vapaa-ajan palvelujen monipuolistamiseksi Inkoossa.

Inkoon satamassa sijaitsevassa Kauppakeskus Strandissa sijaitsee nykyisin muun muassa sisustus- ja vaateliikkeitä sekä kuntoilu-, ravintola- ja kahvilapalveluita.

Nyt suunniteltu laajennuskokonaisuus käsittäisi yhteensä arviolta n. 20 000 kerrosalaneliön kokonaisuuden, joka rakentuisi alueelle vaiheittain.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Lahtelaisen Teerenpelin Äes-viski on palkittu Uisge 2014 -tapahtumassa Helsingissä.

Äes valittiin voittajaksi pohjoismaisten viskien sarjassa. Teerenpeli pärjäsi myös viime vuonna, jolloin Kaski-viski palkittiin. Neljättä kertaa järjestettävä viskitapahtuma kokoaa alan harrastajat ja asiantuntijat ympäri maailmaa Helsinkiin.

Esillä on yli 150 erilaista viskiä ja rommia.

Teerenpeli Yhtiöt on ravintola- ja panimoalan perheyritys, joka koostuu Teerenpeli-ravintoloista, Panimo ja Tislaamo Teerenpelistä sekä ruokaravintola Taivaanrannasta ja Laivaravintola Teerenrannasta.

Teerenpeli-ravintoloita löytyy Lahden lisäksi Helsingistä, Tampereelta, Turusta ja Lappeenrannasta. Teerenpeli Yhtiöiden liikevaihto on yli 10 miljoonaa euroa ja yritys työllistää yli 60 henkilöä.

Yhtiö juhlii tänä vuonna 20-vuotista taivaltaan.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 2013 Tullin ennakkotietojen mukaan kaksi prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Vienti oli arvoltaan lähes 55,9 miljardia euroa. Tuonnin arvo väheni myös kaksi prosenttia ja jäi 58,1 miljardiin euroon.

Kauppataseen alijäämä pieneni jonkin verran edellisvuoteen verrattuna.

Kauppatase jäi ennakkotietojen mukaan 2,2 miljardia euroa alijäämäiseksi vuonna 2013. Vuonna 2012 vajetta kertyi 2,6 miljardia euroa.

Koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen sekä sähkö- ja elektroniikkatuotteiden vienti laski viime vuonna ja veti kokonaisviennin miinukselle. Kemianteollisuuden vienti oli sen sijaan kasvussa vuonna 2013. Öljytuotteet olivat viennin tärkein kasvuala, mutta myös kemian perusteollisuuden tuotteiden vienti nousi hieman. Metsäteollisuuden tuotteiden vienti lisääntyi myös lukuun ottamatta paperiteollisuuden tuotteiden vientiä.

Raaka-aineiden ja tuotantohyödykkeiden sekä investointitavaroiden tuonnin laskun johdosta kokonaistuonti päätyi kahden prosentin laskuun viime vuonna. Energiatuotteiden tuonti sen sijaan kasvoi jonkin verran. Kulutustavaroiden tuonti pysyi lähes edellisvuoden tasolla. 

EU:n ulkopuolisiin maihin suuntautuneen ulkomaankaupan väheneminen veti sekä kokonaisviennin että kokonaistuonnin laskuun vuonna 2013. Vienti EU:n ulkopuolisiin maihin laski viisi prosenttia ja tuonti yhdeksän prosenttia.

Vienti EU-maihin kasvoi noin prosentin. Loppuvuodesta vienti EU-maihin kuitenkin nousi selvästi alkuvuoteen verrattuna.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomen tehdasteollisuuden kustannuskilpailukyky heikentyi yksikkökustannuksilla mitaten viisi prosenttia viime vuonna.

Näin kävi myös vuosina 2011 ja 2012. Tiedot selviävät Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan julkaisemasta raportista. 

Palkkojen nousuvauhti hidastui viime vuonna, mutta työn tuottavuuden kehitys oli rakennemuutoksen ja suhdanteiden kanssa kamppailevassa teollisuudessa edelleen heikko, joten yksikkötyökustannukset nousivat edelleen kilpailijamaita nopeammin. Viime vuonna myös euron vahvistuminen heikensi kustannuskilpailukykyä.

Tulevina vuosina koko talouden yksikkötyökustannukset eivät enää kasva kilpailijamaita nopeammin, koska ansiokehitys hidastuu.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Työntekjöiden asema yrityksissä ei ole lainkaan niin synkkä kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä. Päinvastoin.

Työntekijät kokevat oppivansa työssä uutta entistä enemmän. Myös joustavuus ja tasapuolinen kohtelu työpaikoilla ovat lisääntyneet.

Tiedot käyvät ilmi vuoden 2013 työolobarometrin ennakkotiedoista, jotka työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut. Barometri kuvaa työelämän laadun kehitystä palkansaajien näkökulmasta.

Suurin osa eli 81 prosenttia palkansaajista mielsi työpaikkansa sellaiseksi, että siellä voi jatkuvasti oppia uutta. Yli puolet eli 57 prosenttia oli osallistunut työnantajan kustantamaan koulutukseen viime vuonna. Osuudet ovat nousseet 2000-luvulla. Oppimismahdollisuuksiin vaikuttavat kuitenkin työntekijän asema ja ala: korkeammin koulutetut yleensä osallistuvat enemmän koulutuksiin kuin esimerkiksi teollisuuden työntekijät.

Myös Joustavan työajan järjestelmät ovat yleistyneet vajaan kymmenen vuoden kuluessa, ja etätyökin on kasvattanut suosiotaan edellisvuodesta.

Lisäksi tasapuolinen kohtelu sekä avoimuus ja luottamus johdon ja työntekijöiden välillä ovat parantuneet useimpien palkansaajien mielestä. Vuonna 2013 näistä oli samaa mieltä liki 80 prosenttia vastaajista.

Esimiestyössä eniten kehittämistä on palautteen antamisessa sekä työntekijöiden rohkaisemisessa kehittämään osaamistaan.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kotihotelli Oy on ostanut Domin Rental Apartmentsin liiketoiminnan Suomessa.

- Yritysosto tukee tavoitteitamme olla pääkaupunkiseudun johtava huoneistohotellitoimija, perustelee kauppaa yrittäjä ja Kotihotelli Oy:n toimitusjohtaja Hannu Junkkaala.

Kotihotelli Oy on tarjonnut huoneistohotellipalveluita pääkaupunkiseudulla reilut kaksikymmentä vuotta. Helsinkiläisyrityksen liikevaihto oli viimeisimmän tilinpäätöksen mukaan noin kaksi miljoonaa euroa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Oulussa on parhaillaan käynnissä erikoinen tilaisuus.

Polar Bear Pitching -tapahtumassa startupit pitävät nimittäin myyntipuheensa avannosta. Voit seurata tilaisuutta suorana osoitteessa: http://www.pitchfestoulu.com/polarbear/.

Järjestäjät lupaavat, että myyntipuheiden kestolla ei ole ylärajaa. Puhetta saa pitää niin kauan kuin haluaa avannossa aikaa viettää.

Paikalla on parikymmentä startup-yritystä ja pääomasijoittajia.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Neljä suomalaisyritystä on valittu kilpailemaan Euroopan yritysten ympäristöpalkinnoista.

Kansallisessa osakilpailussa palkinnot menivät jätteiden keräykseen ja hyödyntämiseen sekä energiansäästöön liittyviin tuotteisiin ja prosesseihin erikoistuneilla yrityksille. Tuote-sarjassa palkittiin ZenRobotics Oy ja Kone Oyj. Suomen Kierrätyspalvelut Oy sai kunniamaininnan. Prosessi-sarjan voitti Peatec Oy. Johtamisen palkinto meni Suomen Palautuspakkaus Oy:lle.

Voittaneet ehdotukset lähetetään edelleen Euroopan laajuiseen kilpailuun, jonka palkinnot jaetaan Brysselissä marraskuussa.

Tuote-sarjan voittanut ZenRobotics on kehittänyt robottijärjestelmän jätteiden tehokkaaseen lajitteluun. Suurin potentiaali keksinnöllä on rakennus- ja purkujätteen lajittelussa hyötykäyttöön. Raadin mukaan kyseessä on mullistava ja hieno tuote, jolla on maailmalla paljon potentiaalia. Sen avulla voidaan tehostaa merkittävästi hankalasti eroteltavan ja kierrätettävän rakennusjätteen kierrätystä.

Suomen Kierrätyspalvelut sai Tuote-sarjassa kunniamaininnan kehittämästään kauppojen sähkö- ja elektroniikkaromun keräysastiasta. Raadin mielestä yhtenäinen keräysväline lisää keräyksen tunnistettavuutta. Lukittava astia lisää myös selvästi turvallisuutta, mikä parantaa laitteen keräykseen toimittavan asiakkaan luottamusta ja lisää kierrätystä. Tuote on kehitetty vastaamaan kuluttajien ja kauppojen selkeään tarpeeseen.

Prosessi-kategorian voitti Peatec käytettyjen renkaiden jalostamisesta polttoaineeksi ja muiksi tuotteiksi pyrolyysitekniikkaa hyödyntämällä. Raadin mukaan pyrolyysitekniikka on tulevaisuuden ratkaisu, jolle on paljon kysyntää. Maailmanlaajuiset markkinat ovat suuret, sillä renkaita syntyy valtavia määriä ja niiden hyödyntämismahdollisuudet ovat olleet rajalliset.

EU:n Euroopan ympäristöpalkinnot yrityksille -kilpailu (European Business Awards for the Environment) järjestään joka toinen vuosi. Vuoden 2012 loppukilpailuun eteni yksi suomalainen yritys.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Valtion pääomasijoitusyhtiö Suomen Teollisuussijoitus Oy:n hallinnoima uusi Kasvurahastojen Rahasto II sijoittaa noin kymmeneen Suomessa toimivaan pääomasijoitusrahastoon.

Tällä edistetään kasvuyritysten rahoituksen tarjontaa. Rahaston pääoma on 130 miljoonaa euroa.

KRR II on rahastojen rahasto, jonka sijoitukset kohdistuvat tarkkaan valittuihin pääomasijoitusrahastoihin. Sijoituskautensa päättäneen KRR I:n pääoman katalysointivaikutuksen perusteella voi arvioida, että uutta ja kasvua tukevaa riskisijoituskapasiteettia syntyy kohderahastoihin lähivuosina jopa miljardin euron edestä.

- Pääosa uusista työpaikoista syntyy kasvaviin pk-yrityksiin. Toisaalta myös pk-yritysten kasvun rahoitus on suurimpia pullonkauloja kasvulle. Uusi rahasto helpottaa osaltaan tätä ongelmaa, toteaa elinkeinoministeri Jan Vapaavuori.

Valtion ohella rahastoon ovat sijoittaneet neljä työeläkeyhteisöä, Ilmarinen, Keva, Elo ja Valtion Eläkerahasto. Rahasto sijoittaa edeltäjänsä KRR I:n tavoin Suomessa toimiviin pääomasijoitusrahastoihin, jotka sijoittavat lupaaviin listaamattomiin kasvuyrityksiin. Sijoituskausi on 2014-2018.

- KRR II:n avulla suomalaisille pääomasijoitusrahastoille on tarjolla pääomaa, jotta ne voivat sijoittaa suomalaisiin kasvuyrityksiin ja samalla tarjota yrityksille osaamistaan ja verkostojaan. KRR II tulee rahastojen kautta vauhdittamaan jopa yli sataa lupaavaa ja kasvuhakuista suomalaista yritystä, sanoo Teollisuussijoituksen johtaja Jouni Hakala.

Rahaston perustaminen on osa hallituksen maaliskuussa 2013 päättämää kasvurahoitusohjelmaa, jolla aktivoidaan pääomasijoitusmarkkinaa ja vauhditetaan pk-yritysten kasvua. Ohjelma muodostuu Tekesin alkavien yritysten rahasto-ohjelmasta ja Teollisuussijoituksen kasvuvaiheen yritysten rahastoista. Valtio toimii perustettavissa rahastoissa vähemmistösijoittajana.

Uuden kasvurahaston edeltäjä, KRR I, sijoitti vuosina 2009-2013 yhteensä 11 suomalaiseen alku- ja kasvuvaiheen pääomasijoitusrahastoon. Nämä rahastot ovat tähän mennessä sijoittaneet yli 50 yritykseen, jotka työllistävät 4 500 henkilöä, ja joiden yhteenlaskettu liikevaihto on 490 miljoonaa euroa. Monet kohderahastot ovat vasta aloittaneet sijoituskautensa. KRR I vaikuttaa arvioilta noin sadan tarkasti valitun yritysten kasvuun. 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi