Maaseutumatkailuyrittäjät uskovat ulkomaisen kysynnän pysyvän jatkossakin hyvänä. Kotimaan kävijöiden suhteen luottamus ei ole yhtä hyvä.

Maaseutumatkailuyrittäjille tehdyn suhdannekyselyn mukaan ulkomaalaisten vapaa-ajan matkailijoiden määrä pysyi ennallaan lähes puolella ja kasvoi 29 prosentilla yrityksistä.  Maaseutu- ja mökkimatkailu vetää venäläisiä edelleen hyvin. Venäläiset olivat merkittävin ulkomaalainen asiakasryhmä 56 prosentilla yrityksistä. 

Kotimaisten vapaa-ajan matkailijoiden määrä pysyi syys-joulukuussa 2013 ennallaan 46 ja kasvoi 20 prosentilla maaseutumatkailuyrityksistä. Huomattavaa on, että laskua oli edellisvuoteen verrattuna noin kolmasosalla yrityksistä.   
Kotimaisten ryhmä- ja työmatkailijoiden osalta markkinatilanne on heikentynyt.  

Kotimaan kysyntä polkee paikallaan

Lumen puute eteläisessä ja keskisessä Suomessa vaikeuttaa aktiviteettien toteuttamista asiakkaille ja näin heikentää kysyntää.   

Kyselyn mukaan lähes 40 prosenttia yrityksistä arvioi ulkomaisen kysynnän pysyvän tammi-huhtikuussa viime vuoden tasolla. Neljäsosa yrityksistä arvioi sen kasvavan.  Puolet yrityksistä arvioi kotimaisen vapaa-ajan matkailun kysynnän pysyvän ennallaan, mutta vain 13 prosenttia arvioi sen kasvavan.  

Matkamaalle.fi kokoa tarjonnan

Kotimaisen maaseutumatkailun vetovoimatekijöitä ovat persoonalliset, maaseutumaisen aidot palvelut, lähiruoan suosio ja puhdas luonto virkistysvaikutuksineen ja aktiviteetteineen.  

Huhtikuussa avattava Lomalaidun ry:n myynti- ja palvelukanava matkamaalle.fi  -sivusto kokoaa maatilalomat, monipuoliset majoitukset, maaseudun ruoka-, juhla- ja kokouspaikat ja erilaiset aktiviteetit valtakunnallisesti. 

Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry:n, Lomalaidun ry:n ja MTK:n toimeksiannosta tehtyyn suhdannekyselyyn vastasi 91 yritystä ympäri Suomen.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Isokokoisen, iäkkään tai useamman koiran kanssa liikkuminen voi tuottaa ongelmia. Animagi Itäkeskus tarjoaa kotieläinlääkäripalvelua pääkaupunkiseudulla.

- Kun omistajan tai lemmikin on vaikea liikkua, lääkäri voi tulla kotiin. Esimerkiksi rokotukset, kontrolliverinäytteet ja terveystarkastukset onnistuvat yhtä hyvin kotonakin, kertoo Animagi Itäkeskuksen eläinlääkäri Sanna Sirkiä.

Animagi Itäkeskus (entinen Itä-Helsingin Eläinlääkäriasema) on jo 12. ketjun klinikka Helsingissä. Joulukuussa Animagiin liittyneen eläinälääkäriaseman myötä kaikki pääkaupunkiseudun asiakkaat saavat halutessaan eläinlääkärin kotikäynnille. Animagi Itäkeskuksen eläinlääkärit tekevät kotikäyntejä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa ja Sipoossa - tarvittaessa myös Tuusulassa ja Keravalla. 

Eniten kotikäynneillä hoidetaan lemmikkien eutanasioita. 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomen hallitus sai pääkaupunkiseudun yrittäjiltä välttävän arvosanan, kun heiltä tiedusteltiin hallituksen onnistumista yrittäjien näkökulmasta.

Pääkaupunkiseudun Yrittäjien pk-yrityksille tehdyssä jäsenkyselyssä vain runsaat 2,5 prosenttia antoi hallitukselle kiitettävän arvosanan. Tuoreessa Yrittäjäbarometrissä oli 1135 vastaajaa.

Espoon elinkeinopolitiikan onnistumiselle vastaajat antoivat keskiarvoksi 7,1.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Ravintola-ala on joutunut aivan poikkeuksellisen vero- ja sääntelykiristyksen uhriksi.

Vuosi 2014 alkoi Suomen ravintoloissa synkästi. Alkoholivero ja virvoitusjuomavero nousivat. Lisäksi edustuskulujen verovähennysoikeus kuoli ja kuopattiin. Edellinenkin vuosi oli ollut vaikea, kun palveluiden kysyntä oli laskenut noin neljä prosenttia. 

Tämä kuritus ei välttämättä vielä riitä. Seuraavaksi valtio pohtii ruoan arvonlisäveron nostoa ja ravintoloiden aukioloaikojen kaventamista. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi sanoo, ettei ole yli 20 vuoden aikana nähnyt näin huonoja muutoksia tuonutta vuotta.

- Uskovatko päättäjät, että ravintola-alalla olisi varaa tällaisiin veronkorotuksiin ja päätöksiin? Nyt ei oikeasti ymmärretä, että näistä muutoksista tulee konkursseja ja sitä kautta uusia työttömiä.

Valtio nettosi ravintola-alalta viime vuonna 1,2 miljardia euroa verotuloina. Työpaikkoja alalla on noin 70 000.
Myös helsinkiläisen Mamma Rosa -ravintolan perheyrittäjä Raimo Pekkonen katselee huolestuneena tilikirjojaan.
- Yrittäminen on tehty tällä hetkellä vaikeammaksi kuin koko aiemman 40-vuotisen urani aikana. Liikevaihto polkee paikallaan, eikä roimasti nousseita kustannuksia pysty kuittaamaan, Pekkonen kertoo.

Tampereen yliopiston valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari arvioi, että sääntelyinnossa voi näkyä sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton asema hallituksessa. Vasemmistopuolueet ovat perinteisesti olleet valmiita tiukentamaan alkoholipolitiikkaa.

Samasta suunnasta saattaa tulla myös verokuormituksen lisäys.
- Voi olla poliittisesti helpompaa kohdistaa veronkiristyksiä alalle, joka edustaa jossakin katsantokannassa ylellisyyttä, Ruostetsaari sanoo.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Hyviä yt-uutisia saisi julkisuuteen eksyä nykyistä useammin, toivoo yt-asiamies Helena Lamponen.

Yt-lain noudattamista valvova ja lain soveltamisessa opastava Lamponen pahoittelee sitä, että yt-neuvottelut mielletään suppeasti irtisanomiseksi.
- Mediassa annetaan hämmästyttävän vähän tilaa yrityksille, joiden menestys pohjautuu henkilöstön ja johdon yhteistoimintaan.

Yt-neuvottelu-uutisten negatiivisuus leimaa koko järjestelmää.
- Toivoisin, että ne yritykset, joilla yt toimii hyvin, tulisivat laajemmin julkisuuteen ja olisivat sparrausesimerkkeinä, Lamponen sanoo.

Yt-asiamiehen toimisto perustettiin vuonna 2010. Toimistoon otetaan yhteyttä yli tuhat kertaa vuodessa. Yleensä yt-asiamieheltä kysytään toimintaan neuvoa, riidaksi edenneitä tapauksista on vain muutama prosentti. Valistajan rooli sopii Lamposelle hyvin: hän tunnistaa pk-yrittäjien yt-vieroksunnan.
- Kysymys ei ole siitä, että yrityksen liikkeenjohtovalta siirtyy työntekijöille. Tässä on väärinkäsityksiä yhteistoiminnan tarkoituksista ja sen yrityksille tuomasta hyvästä. Ehkä lakia ei ole tarpeeksi kirkastettu.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomalaisyritykset eivät hyödynnä internetiä viennissä, kertoo Googlen teettämä ja OC&C-tutkimuslaitoksen toteuttama tutkimus pohjoismaisten kaupan alan yritysten kansainvälisyydestä.

Siinä missä tanskalaiset verkkokaupat toimittavat tilauksia yli 10 maahan, suomalaiset vain kolmeen. Pohjoismaisista verkkokaupoista lähes kaksi kolmesta myy tuotteita kotimaansa ulkopuolella, suomalaisista ainoastaan yksi neljästä.

Tutkimus osoitti että suomalaiset verkkokaupat tarjoavat keskimäärin vain yhden ulkomaisen kielen kansainvälisille asiakkaille. Tyypillisesti kieli on englanti. Ruotsalaiset ja tanskalaiset verkkokaupat tarjoavat keskimäärin 6-7 eri kieliversiota. Muiden pohjoismaisten verkkokauppojen kielivalikoimassa suomi on yksi suosituimmista kielistä.

- Näyttää siltä että suomalaiset vähittäiskaupan yritykset käyttävät internetiä vientikanavana vähemmän kuin pohjoismaiset kilpailijansa. Myös ne, jotka harjoittavat vientiä, tähtäävät keskimäärin pienempään määrään markkinoita, sanoo Googlen maajohtaja Anni Ronkainen.

- Ulkomaiset yritykset myyvät suomalaisille internetin välityksellä. Mikään ei estä suomalaisia tekemästä samaa. Ruotsissa ja Tanskassa kansainvälistyminen on osa yritysten perimää ja pienetkin yritykset pyrkivät markkinoimaan tuotteitaan ja palveluitaan ulkomaille. Kyse on asenteesta, intohimosta ja rohkeudesta, hän jatkaa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Hallitus esittää taksinkuljettajien yläikärajan poistamista ja koulutuksen terävöittämistä.

Yläikärajan poistaminen mahdollistaisi työkykyisten taksinkuljettajien työuran jatkamisen kuten muussakin ammattiliikenteessä. Lisäkoulutuksella tavoitellaan parempaa palvelua ja turvallisempaa liikennettä.

Hallitus esittää taksinkuljettajan ammattipätevyydestä annetun lain muuttamista siten, että kuljettajien 70 vuoden yläikäraja poistettaisiin ja että ajolupa olisi uusittavissa niin kauan kuin edellytykset lupaan ovat riittävät. Ajolupa annettaisiin kahdeksi vuodeksi kerrallaan sen jälkeen kun hakija on täyttänyt 68 vuotta.

Esityksen mukaan yli 68 vuotiaan ajolupa edellyttäisi laajennetun lääkärintarkastuksen, jossa huomioitaisiin erityisesti ikääntymisen vaikutukset ajoterveyteen. Lääkärintarkastuksessa arvioitaisiin myös eri matkustajaryhmien avustamiseen tarvittava toimintakyky. Uusi toimintakykytarkastus koskisi taksinkuljettajia iästä riippumatta. Lääkärintarkastukset suoritettaisiin edelleen alalle tultaessa ja 45 ikävuoden jälkeen aina ajolupaa uusittaessa.

Lakimuutos vaikuttaisi myös jo menetettyihin ajolupiin. Muutoksen jälkeen taksinkuljettaja, joka on menettänyt ajoluvan yläikärajan takia, voisi lääkärinlausunnolla ja jatkokoulutuksella saattaa taksinajoluvan uudelleen voimaan.

Hallitus esittää myös, että taksinkuljettajien valmiuksia eri matkustajaryhmien avustamisessa parannettaisiin taksinkuljettajien koulutusta kehittämällä.

Esityksen mukaan kuljettajien koulutuksessa ja jatkokoulutuksessa tulisi olla enemmän käytännön harjoitteita erilaisten matkustajaryhmien avustamiseen ja erityistarpeisiin liittyen. Lisäksi koulutuksessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota matkustajan turvallisuuteen.

Linja-autonkuljettajien ja raskaan kaluston ajokortteihin liitetty 70 vuoden yläikäraja poistettiin helmikuussa 2010. Iäkkään kuljettajan laajennettu lääkärintarkastus otettiin käyttöön 19. tammikuuta 2013.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Johtavat yksityiset ensihoito- ja sairaankuljetusyhtiöt ovat haastaneet Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin markkinaoikeuteen.

Yhtiöiden mukaan on aihetta epäillä, että sairaanhoitopiirin ja Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen solmima ensihoito- ja potilassiirtopalveluja koskeva suorahankintasopimus on hankintalainsäädännön vastainen, koska se on tehty ilman kilpailutusta.

Myös muiden sairaanhoitopiirien vastaavien järjestelyjen laillisuutta saatetaan jatkossa kyseenalaistaa. Suomesta on kadonnut 150 yksityistä ensihoito- ja sairaankuljetusyhtiötä kahden viimeisen vuoden aikana, kun sairaanhoitopiirit ovat siirtäneet niiden tehtävät julkisille toimijoille.

Alan yksityiset yhtiöt ovat perinteisesti tuottaneet valtaosan ensihoidosta ja sairaankuljetuksesta. Näiden yritysten käsityksen mukaan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri olisi hankintalainsäädännön perusteella ollut velvollinen järjestämään ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelujen hankintoja koskevan tarjouskilpailun, johon alalla toimivat yritykset olisivat saaneet mahdollisuuden osallistua. Hankinnan tekemiseen suorahankintana ei ole ollut lainmukaista perustetta.

Sairaanhoitopiirien hankinnat pelastuslaitoksilta ilman kilpailutusta ovat aiheuttaneet merkittävää haittaa sairaankuljetusalan yrityksille.

Suomen Sairaankuljetusliiton mukaan ensihoitomarkkinoilla tapahtunut muutos on tullut kunnille erittäin kalliiksi. Vuonna 2011 ensihoidon kustannukseksi Suomessa arvioitiin 200 miljoonaa euroa ja vuonna 2013 se nousi jo noin 300 miljoonaan euroon. Samanaikaisesti pyritään kuitenkin kaikin keinoin löytämään keinoja hillitä julkisen sektorin kustannusten kasvua.

- Nordic Healthcare Groupin tekemän selvityksen mukaan ensihoitopalveluiden julkinen tuotanto, eli sairaanhoitopiirin oma tuotanto tai ulkoistaminen pelastuslaitokselle maksaa noin 30 prosenttia enemmän kuin ensihoitopalveluiden ostaminen yksityisiltä palveluntuottajilta. Tästä huolimatta sairaanhoitopiirit ovat nyt monopolisoineet ensihoitoa itselleen tai pelastuslaitoksille, minkä seurauksena toiminnan kustannukset ovat räjähtäneet käsiin. Samalla yrittämisen edellytykset alalta on viety - hallitusohjelmassa ja juhlapuheissa maamme päättäjät puhuvat yrittäjyyden puolesta, mutta käytännössä Suomessa tapetaan yrityksiä tällaisella toiminnalla, sanoo yksityisiä ensihoito- ja sairaankuljetusyhtiöitä edustavan Suomen Sairaankuljetusliitto Ry:n puheenjohtaja Tero Vainio. 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Finnveran mukaan pk-yritysten investoinnit pysyivät alhaisella tasolla vuonna 2013. 

Yritykset tarvitsivat rahoitusta lähinnä käyttöpääomaan ja olemassa olevien luottojen uudelleenjärjestelyihin. Viennin rahoituksen kysyntä painottui muutamiin toimialoihin.

Finnvera myönsi lainoja ja takauksia pk-yrityksille yhteensä 756 miljoonaa euroa eli 11 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012. Tarjottujen vientitakuiden ja erityistakausten määrä laski 36 prosenttia edellisvuodesta yhteensä 3 398 miljoonaan euroon. Suorien pääomasijoitusten määrä oli 16 miljoonaa euroa, ja niitä tarjottiin yhteensä 85 yritykselle.

Finnveran vastuukannat ja niiden riskitasot ovat kasvaneet viime vuosina merkittävästi, ja riskitasot nousivat edelleen vuonna 2013.

Riskitason kasvu näkyy muun muassa pk-yritysrahoituksessa asiakasyritysten riskiluokitusten heikentymisenä sekä järjestämättömien saamisten ja rästien suhteellisen osuuden nousuna. Riskitason kasvua todentaa myös se, että viime vuosina pk-yritysrahoituksen toteutuneet saamisten arvonalentumiset ja takaus- ja takuutappiot ovat olleet aikaisempia vuosia korkeammalla tasolla.

Epäselvät talousnäkymät ja alhainen investointihalukkuus pitävät pk-rahoituskysyntää matalalla ainakin vielä alkuvuonna. Uudet projektit lähtevät liikkeelle hitaasti, koska riskipitoisten hankkeiden investointi- ja rahoituspäätökset ovat etenkin matalasuhdanteessa vaikeita.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Presidentti Mauno Koiviston oikeusoppineille ja oikeuslaitoksen jäsenille keväällä 1992 järjestämä keskustelutilaisuus mietityttää yhä.

Koiviston väitetään painostaneen syvimpään lama-aikaan pidetyssä tilaisuudessa tuomioistuimia ratkaisemaan yritysten ja pankkien riidat pankkien eduksi.

Helsingin oikeustieteellisen tiedekunnan professori Jukka Kekkonen oli eräs tapahtumaan osallistuneista paristakymmenestä juristista. Vieraslistan laati korkeimman oikeuden presidentti Olavi Heinonen, joka pyysi ehdotuksia kutsuttavista tutkijoista muun muassa Kekkoselta.

Siinä, että presidentti kutsui asiantuntijoita keskustelemaan, ei ollut mitään kummallista. Niin oli tehty aiemminkin. Kekkonen kertoo pitäneensä konklaavin ympärille kehittynyttä kohua pitkään täysin turhana. Oikeustieteilijälle jäi päällimmäiseksi muistikuvaksi Koiviston oma sosiologian opintojen muistelu.

Tilaisuudesta tehdyn muistion läpikäynti sai kuitenkin Kekkosen täydentämään muistikuviaan.

- Muistiosta käy ilmi, että Koivisto puhuu oikeuslaitoksesta rönsyilevästi ja siitä, ymmärtääkö oikeuslaitos talouselämän realiteetteja. Tämä oli keskeinen teema. Jos joku ymmärsi sen ohjailuksi, en kuulunut heihin.

Kekkonen kertoo, että osa yliopistoväestä meni konklaavin jälkeen oluelle ihmettelemään tilaisuutta, jonka he kokivat teemoiltaan rönsyileväksi.

- En tiedä, millaiseksi tuomioistuinlaitoksen edustajat ja syyttäjät olivat tilaisuuden mieltäneet. Kokivatko he jonkinlaista ohjailua, siihen en pysty ottamaan kantaa.

Kekkonen muistuttaa, että Koivistolla oli aiemmin käyttänyt keskustelua herättäneitä puheenvuoroja syyttäjien toiminnasta.

- Koivisto oli ottanut 1980-luvun puolivälissä voimakkaasti kantaa sanoen, että syyttäjät syyttivät liian innokkaasti talousrikoksista.

Koiviston konklaavin sisältöä enemmän Kekkosta kiinnostaa, pidettiinkö vastaavia tilaisuuksia kenties enemmänkin. Hänen käsityksensä mukaan Koiviston aikana oli tapana pitää suljettuja keskustelutilaisuuksia.

- Oliko sellaisia keskusteluja, jotka eivät ole tulleet julkisuuteen?

Lue aiheesta lisää Yrittäjäsanomista.

"Anteeksipyyntökin riittäisi"

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

1990-luvun lama ja pankkikriisi kaipaisivat vielä perusteellista ruumiinavausta, arvioi oikeushistorian professori Jukka Kekkonen Helsingin yliopistosta.

Kekkonen oli mukana vetämässä työryhmää, joka yritti käynnistää 2005-luvun puolivälissä laajaa monitieteellistä hanketta aiheen penkomiseksi Sotasurmat-projektin malliin.

Ajatuksena oli esimerkiksi laatia perusteellinen laman aikajana ja tutkia, oliko oikeudenkäynneissä pk-yritysten ja pankkien tai suuryritysten välillä epätasapainoa. Rahoitusta ei kuitenkaan löytynyt.

- Laman tutkiminen voi helpottua, kun sukupolvet vaihtuvat. Tutkimukset tuovat aina välillisesti esiin vastuussa olevia henkilöitä, Kekkonen sanoo.

Yrittäjien kokemukset epäoikeudenmukaisista oikeudenkäynneistä Kekkonen ottaa vakavasti. Lama ajoi yli 20 000 yrittäjää konkurssiin. Pinnan alla kuohuu yhä: yrittäjät eivät ole unohtaneet 20 vuoden takaisia tapahtumia.

- Ei savua ilman tulta. Oikeutta ei välttämättä jaeta samalla mitalla köyhälle ja rikkaalle yhteiskunnallisten tai taloudellisten kriisien aikana.

Kekkosen mukaan on selvää, että suomalainen oikeuslaitos joutui laman aikana koetukselle. Oikeusistuinten suoriutumisesta tarvittaisiin enemmän tietoa oikeudenkäyntien tasolla.

- Meillä on epäilyksiä ja tietoa siitä, että suuria tasa-arvoon liittyviä epäoikeudenmukaisuuksia tapahtui.

Miten laman murjomia yrittäjiä voitaisiin auttaa? Menneisyydenhallintaa on tehty maailmalla taloudellisin ja symbolisin elein.

- Joskus valtionjohdon puheenvuoro on ollut riittävä, Kekkonen pohtii.

Yrittäjä Sulo Schroderus toteaa, että anteeksipyyntö olisi parempi kuin ei mitään. Hän pitää Tapiola-ryhmää aiemmin johtaneen Asmo Kalpalan vaatimusta laman uhrien kunnianpalautuksesta hyvänä.

- Se rohkaisisi yrittäjiksi nuoria, joita vanhojen yrittäjien katkeruus nyt uralta karkoittaa. Anteeksipyyntö antaisi uskoa tuleville yrittäjille.

Lue alkuperäinen uutinen täältä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Ukrainan kriisin ensimmäinen aalto iskee suomalaisiin yrityksiin Venäjän ruplan kautta.

Rupla on heikentynyt euroon ja dollariin nähden jo viime kesäkuusta. Kauppalehti kertoo, että viikonloppuna venäläispankit ja rahanvaihtopisteet ennakoivat ruplan alamäen jatkuvan.

Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Mirja Tiri pitää ruplan heikentymistä ikävänä suomalaisten yritysten kannalta. Se nimittäin iskee suoraan vientiyrityksiin.

- Toivomme, että tilanne ratkeaa nopeasti. Yritysten keskuudessa oli Venäjän-kaupassa tiettyä optimismia. Erityisesti elintarvikkeilla oli kova kysyntä. Nyt voi tulee suvantokausi, Tiri sanoo.

Ruplan heikentyminen vaikuttaa myös venäläisten turistien ostokäyttäytymiseen Suomessa. Etelä-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtajan Jami Holtarin mukaan alkuvuosi on ollut alueen kaupoissa aiempaa hiljaisempi.

- Ei näytä hirveän hyvältä, jos ruplan syöksykierre jatkuu, Holtari arvioi.

SVVK:n Tiri ei lähde ennustamaan, kuinka kauaskantoiset seuraukset kriisillä on. Joka tapauksessa pk-yritykset miettivät kahteen kertaan investointeja Venäjälle.

- Pienemmät yritykset voivat säikähtää, Tiri sanoo.

Finnvera karsastaa Ukrainaa - ei takuita

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Finnvera ei myönnä yrityksille uusia takuita Ukrainaan suuntautuvaan kaupankäyntiin. Erityisrahoittaja päätti riskinoton rajoituksesta jo kuukausi sitten.

Finnveralla on Ukrainaan vieviä yritysasiakkaita reilu kourallinen.
- Rahoitustarve on ollut kaupan rahoittamista, lyhyen maksuajan järjestelyjä, ei isoja luottojärjestelyjä, Finnveran maapolitiikkaosaston tutkimusjohtaja Raija Rissanen kertoo.

- Finnveralla on paljonkin takuita Venäjälle, ja iso vastuukanta. Ukrainan kohdalla kysyntä ei ole ollut kovin vilkasta. Lisäksi on ollut vaikeuksia välillä arvioida vastapuolia Ukrainassa.

Itä-Euroopan ja Etelä-Aasian aluepäällikkö Finnverasta Outi Homanen kertoo erityisrahoittajan seuraavan tilannetta koko ajan, ja pystyvän reagoimaan nopeasti.

Ukrainan kriisi on eskaloitunut ja maan valuutta, hrivna, on romahtanut.

Venäjän heikko rupla

Ruplan kurssi on edelleen heikentynyt dollariin ja euroon nähden.

- On todennäköistä, että markkinoilla riskipreemio kasvaa. Venäläiset ostajat joutuvat olemaan varovaisempia, kun heidän rahansa arvo on heikentynyt. Tämä tulee näkymään suomalaisissa vientiponnisteluissa ja yritykset joutuvat kireämpään kilpailuun, Rissanen sanoo.

Ukrainan-kaupassa ennakkomaksu on nyt todella tärkeä.
- Jos juuri tällä hetkellä käy kauppaa Ukrainaan, on syytä saada ennakkomaksu tavalla tai toisella. Toinen vaihtoehto on käyttää pankkiremburssia. On todennäköistä, ettei pankkiremburssin saaminen onnistu tällä hetkellä Ukrainan kohdalla. Pankkitoiminta ei pyöri, kuten pitäisi, Rissanen jatkaa.

Ukrainassa on ollut voimassa osittaisia valuutansiirtorajoituksia.
- Vielä ei ole raportoitu maksujensaannissa isoista viiveistä, tilanne on niin tuore, mutta maksujen saannin vaikeudet ovat mahdollisia, Homanen jatkaa.

Ukrainan kriisi: Heikko rupla iskee yrityksiin

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Turkulaisen ohjelmistotalo Ecom Oy:n osakaspohja laajenee, Accountor Group tulee mukaan 50 prosentin omistusosuudella.

Ecom Oy:n nykyiset osakkaat Joni Forsbom, Jarmo Kähkönen ja Veikko Mäkinen omistavat jatkossa yhtiöstä puolet. Vuodesta 1995 toimineella Ecomilla on yli 2 500 lvi- ja sähköasennusalan asiakasta Suomessa. Ecomin tarjoamalla ohjelmistolla on Suomessa noin 15 000 käyttäjää. Konserniin kuuluu myös tilitoimisto Ecom Tilit Oy.

- Osakepohjan laajentamisen tavoitteet ovat selkeät. Haluamme vahvistaa kykyämme kasvaa nykyisellä markkina-alueellamme ja viedä osaamistamme myös uusille asiakaskohderyhmille, sanoo Ecomin hallituksen puheenjohtaja Joni Forsbom.

Accountor toimii seitsemässä eri maassa. Yrityksellä on yli 1 000 talousalan osaajaa ja 29 toimipistettä ympäri Suomen. Accountor-konserniin Suomessa kuuluvia yrityksiä ovat muun muassa Pretax, Mepco, ProCountor, Pretax Plan ja TyövuoroVelho.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Teerenpeli Yhtiöt Oy avaa uuden ravintolakokonaisuuden toukokuussa Helsinkiin. Rekrytointi on parhaillaan käynnissä. 

Teerenpeli-ravintoloiden brändi ja Lahden ravintola juhlistavat 20:ttä toimintavuottaan.

Toimitusjohtaja Anssi Pyysing lupailee kertovansa pian myös muista uusista suunnitelmista.  
- Oma panimotoiminta sai alkunsa vuonna 1995, kun laki salli sen Suomen EU-jäsenyyden myötä, perustaja ja toimitusjohtaja Pyysing kertoo.

Teerenpeli Yhtiöt Oy on ravintola- ja panimoalan perheyritys. Teerenpeli Yhtiöiden liikevaihto on yli 10 miljoonaa euroa ja yritys työllistää yli 60 henkilöä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Tove Janssonin syntymän 100-vuotisjuhlavuosi on vauhdittanut Muumi-tuotteiden verkkokauppaa. Näin kertoo Moomin Charactersin toimitusjohtaja Roleff Kråkström.

Yritys omistaa Muumilaakson hahmot, ja lisenssinhaltijat valmistavat Muumi-tuotteet. Tänä vuonna uusia Tove 100 -juhlatuotteita tulee markkinoille kymmeniä. Reilun kymmenen tuotteen tämän vuoden myynnistä lahjoitetaan varoja Unicefille.

- Lahjoituksista ja juhlavuodesta aiheutuvat muut kulut huomioiden myös tästä vuodesta tulee erittäin hyvä vuosi Moomin Charactersille, Kråkström kertoo.

- Lahjoitamme tänä vuonna yhdessä lisenssinhaltijoiden kanssa yli 600 000 euroa hyväntekeväisyyteen, summa saattaa olla jopa miljoona euroa. Lahjoitimme myös 400 000 euroa taiteilijakoti Lallukan kunnostukseen.

Vuonna 2012 yritys teki 5,5 miljoonan euron liikevaihdolla 3,7 miljoonan euron tuloksen.

Moomin Characters omistaa Oy All Things Commerce Helsinki Ltd -verkkokaupasta 20 prosenttia.

Muumi-verkkokauppa Aasiaan

Muumi-verkkokauppa toimii kaikissa Euroopan maissa, toimitukset alkavat pian myös Yhdysvaltoihin.
- Kuukauden päästä avaamme Aasiassa verkkokaupan. Avaamme ensin verkkokaupan Japaniin, jossa toimii myös verkkokaupan asiakaspalvelukeskus.

- Olen erittäin positiivisesti yllättynyt siitä, että verkkomyynti on lähtenyt niin vilkkaasti käyntiin. Se huomio, minkä juhlavuosi on kohdistanut Toveen ja muumeihin, auttaa myös verkkokauppaa.

Tove Janssonin juhlavuonna on lukuisia tapahtumia niin kotimaassa kuin useissa muissa maissa. Moomin Characters johtaa toimikuntaa, joka on laatinut juhlavuoden ohjelman. Monet instanssit ovat lähteneet juhlavuoteen mukaan, esimerkiksi Helsingissä Ateneumissa nähdään näyttely.

Kråkström kertoo, että tänä vuonna tulee vielä uusia tuotelanseerauksia ja tapahtumia, joista ei ole vielä tiedotettu. Hän nostaa esiin 10. lokakuuta ensi-iltansa saavan kokopitkän Muumi-elokuvan.

Kuva: © Moomin CharactersT

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Yrittäjät tekevät kolmanneksen viikoittaisesta työajasta muualla kuin työpaikallaan.  

Soneran Yrittäjäkyselyn mukaan lähes 60 prosenttia suomalaisista yrittäjistä on sitä mieltä, että mobiililaitteilla ja tietoliikenneratkaisuilla on huomattava vaikutus yritysten liiketoimintaan. 

Yrittäjät omistavat muita suomalaisia useammin älypuhelimen ja tabletin. Tulevaisuuden yrittäjät näkevät kyselyn mukaan valoisana. Jopa 40 prosenttia yrittäjistä arvioi liiketoimintansa kasvavan seuraavan 12 kuukauden aikana.  

Soneran TNS Gallupilla tammikuussa 2014 teettämän kyselyn mukaan yrittäjät (1-50 työntekijää) yhdistävät työvälineiden ja tietoliikenneratkaisujen vaikutuksen vahvasti liiketoimintaan: 58 prosenttia yrittäjistä on sitä mieltä, että niillä on huomattava vaikutus yrityksen liiketoimintaan.  

Käytännössä tämä tarkoittanee, että työn tehokkuus on parantunut. Vastaajista reilut 70 prosenttia arvioi, että yhteydenpito ja asioiden hoito on mobiililaitteiden myötä nopeutunut ja helpottunut. 

Etätöitä kotona ja autossa

Yrittäjät omistavat muita suomalaisia useammin älypuhelimen ja tabletin. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä 73 prosentilla on käytössään älypuhelin ja noin puolet yrittäjistä omistaa tabletin.
- Kyselyn tulokset osoittavat, että yrittäjät ovat muihin suomalaisiin verrattuna edelläkävijöitä mobiililaitteiden käytössä. Yrittäjän toimisto on älypuhelimessa ja tabletissa, sanoo Soneran yrittäjäliiketoiminnoista vastaava johtaja Pasi Mehtonen. 

Kyselyn mukaan yrittäjät tekevät keskimäärin kolmanneksen viikoittaisesta työajasta muualla kuin vakituisella työpaikallaan.  

Vakituisen työpaikan ohella yrittäjät tekevät työtä kotona (75), omassa autossa (64), julkisella paikalla (23), esimerkiksi kirjastossa tai kahvilassa sekä julkisessa liikennevälineessä (12).  Kyselyyn vastasi 850 yrittäjää.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomen suurin kuvatuotteiden valmistaja Ifolor on ostanut Eirikuvan tuotemerkit ja verkkotunnukset. 

Eirikuvan kuvatuotanto Lahdessa päättyy ja Eirikuva Oy muuttaa toimintansa kokonaan Nestholma-kiihdyttämöksi.

Kaupan myötä Eirikuva-tuotemerkki siirtyy Ifolorin omistukseen, kuten myös tuotemerkit Eirikehys ja Kymppikuva.
- Päätökseen vaikutti Eirikuvan tuttu ja perinteinen brändi, joka tunnetaan kotimaisuudestaan, Ifolorin toimitusjohtaja Leena Lamminen sanoo.

Valokuvien ja kuvatuotteiden valmistus keskittyy Ifolorin tuotantolaitokseen Keravalle. Teknologian kehittyminen kuvatuotteiden valmistuksessa edellyttää yhä isompia tuotantoyksiköitä.

Valokuvavalmistuksen päätyttyä Nestholma-yrityskiihdyttämö jatkaa Eirikuva Oy:n seuraavaa vaihetta kehittämällä innovatiivisia ratkaisuja muun muassa kuva-alalle.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Yrittäjäjärjestö esittää hallituksen riiheen pienyrittäjille kasvukannustinta, paikallisen sopimisen lisäämistä sekä valtiontalouden säästöpäätösten tekemistä ja niiden jaksottamista.

Suomen hallitus kokoontuu 24.-25. maaliskuuta puimaan valtiontalouden kehyksiä vuosille 2015-2018. 

Suomen Yrittäjät esittää elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden verotukseen viiden prosentin yrittäjävähennystä. Pienyrittäjien tulosta verotettaisiin tällöin 95 prosenttia. Vähennys merkitsisi maltillista, noin kahden prosenttiyksikön kevennystä pienyritysten verotukseen.
- On korkea aika huomioida yksinyrittäjät ja muut pienet yrittäjät: tämä joukko on kantanut maan työllisyydestä vastuuta esimerkillisellä tavalla, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo.

Elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden verotus seuraisi näin osakeyhtiöiden verotuksen kehittymistä. Järjestö esittää, että yrittäjävähennys otettaisiin käyttöön vuoden 2015 alusta lukien.

Paikallisella sopimisella työpaikkoja

- Palkkoja ja työehtoja koskeva sääntely estää työpanoksen hinnan muodostumista markkinaehtoisesti. Jos työehtosopimuksen mukainen palkkataso on enemmän kuin yritys pystyy maksamaan, uusia työpaikkoja ei synny, Suomen Yrittäjien viesti hallitukselle kuuluu.

Jotta uusia työpaikkoja syntyisi, pitää lisätä työmarkkinoiden joustavuutta palkanmuodostuksessa ja kohtuullistaa työllistämisen riskiä.

Järjestön kolmas esitys riiheen koskee julkisen talouden sopeutustoimia. 
- Investointien kannalta on hyvin tärkeää, että hallitus pystyy tekemään uskottavat säästöpäätökset maaliskuun kehysriihessään. Säästöt tulee ajoittaa niin, että ne vaurioittavat mahdollisimman vähän lyhyen aikavälin talouskasvua, Jussi Järventaus korostaa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi