Helsingin rakennusviraston antama terassiohjeistus on kuohuttanut niin ravintola-alan yrittäjien kuin suuren yleisönkin tunteita. 

Terassien vuokrahinnat ovat paikoitellen jopa kolminkertaistuneet. Ohjeistus on kauttaaltaan yksityiskohtaista. Helsingin Yrittäjien mielestä tällaisissa ohjeistuksissa tulisi alan yrittäjiä kuulla jo valmisteluvaiheessa.

Yrittäjien mukaan päätös on hyvä esimerkki siitä, että yritysvaikutusten arviointia ei ole tehty päätöksenteon ja sen valmistelun yhteydessä. Kuulemalla alan yrittäjiä päätöstä valmistellessa olisi nopeasti saatu selville, mitä kustannuksia kalustuksen ja päivänvarjojen uusiminen ohjeiden mukaisiksi toimijoille aiheuttaa. Etenkin, kun jatkossa ei ole mahdollista hyödyntää panimoilta saatavaa mainoskalustusta, jos vain ravintolan omat logot sallitaan päivänvarjoissa ja markiiseissa.

Rakennusviraston mukaan terassiohjeistus on ymmärretty väärin ja yleisten töiden lautakunnan jäsenetkin ovat eri mieltä ohjeistuksen kohdista. Yrittäjien mielestä yhteistyö ravintolayrittäjien kanssa on ollut liian vähäistä, kun ohjeista vallitsee näin paljon väärinkäsityksiä.

Lue alkuperäinen uutinen täältä.

Näin vastaa rakennusvirasto.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Verohallinto kertoo saaneensa ennakoitua vähemmän tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennysvaatimuksia. Käsiteltäväksi on toistaiseksi tullut joitakin kymmeniä tapauksia.

Kuva lisävähennyksen käytöstä tarkentuu verohallinnon mukaan huhtikuun lopun jälkeen, kun suurin osa osakeyhtiöistä on antanut veroilmoituksensa vuodelta 2013. Toistaiseksi tietoa on vasta alkuvuonna 2013 verovuotensa päättäneiden yritysten tilanteesta. Näiden yritysten kohdalla t&k-lisävähennyksen käyttömahdollisuuksia on saattanut heikentää se, että niillä oli vain joitakin kuukausia aikaa käynnistää lain edellytykset täyttävä t&k-hanke.

T&k-lisävähennys on voimassa 2013-2014. Alun perin vähennyksen kaavailtiin jatkuvan vuoden 2015 ajan. Lain puitteissa osakeyhtiöllä ja osuuskunnalla on oikeus tehdä elinkeinotoiminnan tulostaan työntekijöilleen maksamiinsa tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkkoihin perustuva lisävähennys. Vähennyksen yläraja on 400 000 euroa, alaraja 15 000 euroa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kaasuanalysaattoreita valmistava turkulainen Gasera on pitkäjänteisen tuotekehitystyön jälkeen pääsemässä todelliseen nousukiitoon.

Yrityksen tarina alkaa 1970-luvulta, jolloin fysiikan professori Jyrki Kauppinen alkoi kehittää uudenlaista kaasusensoria. Fotoakustisen spektroskopian ansiosta anturi- ja mittaustekniikkaa voidaan puristaa entistä pienempään kokoon, mikä mahdollistaa laajat sovellukset ja kustannustehokkaan sarjatuotannon.

Gasera perustettiin kymmenkunta vuotta sitten, kun tutkimustuloksia alettiin kaupallistaa. Vuoden 2013 liikevaihto ylsi noin 1,5 miljoonaan euroon. Työntekijöitä on parikymmentä. High tech -yrityksen kuluvan vuoden tavoitteena on vähintään triplakasvu.

Käänne ovella

- Olemme toteuttaneet monia eri sovelluksia ja yksi kasvualue ovat sähkökeskukset, joissa mitataan muuntajien eristeöljyssä tapahtuvia muutoksia. Niiden perusteella pystytään ennakoimaan tulevia vikoja jo hyvissä ajoin, kertoo toimitusjohtaja Ismo Kauppinen.

Suurimmat odotukset kohdistuvat taskukokoiseen, helppokäyttöiseen ja moneen tarpeeseen taipuvaan kaasu- ja ilmanlaatuanalysaattoriin. 
Yhtiö oli mukana Tekesin nuorille ja innovatiivisille kasvuyrityksille suunnatussa NIY-ohjelmassa vuoteen 2012 saakka.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Huonekaluvalmistajien tilanne on kaksijakoinen. Viime syksyn jälkeen kaksi perinteikästä valmistajaa meni nurin, Ylivieskan Puusepät ja Sievä-Sisuste. Joukossa on kuitenkin myös valopilkkuja.

Kahdessa konkurssissa meni noin 35 työpaikkaa. Näköpiirissä ei kuitenkaan ole alan lomautusten tai konkurssien jatkoa. Puuteollisuusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Tapani Tuohiniemen mukaan juuri huonekaluvalmistajilla on puuteollisuudessa vaikein tilanne.
- Joukossa on yrityksiä, jotka pärjäävät kohtuullisesti, mutta muuttunut kilpailutilanne vaatii toiminnan uudelleenmiettimistä. Monella yrityksellä on Suomen ohella valmistusta myös muualla kustannussyistä.

Globaali kilpailu Suomeen sen kuin kiihtyy, pärjätäkseen pitää olla valmis uudistumaan.
- Yritykset tarvitsevat rahaa brändin rakentamiseen, yksi messukäynti ei riitä. Se on iso haaste, siksi ehkä suurin osa yrityksistä on pysynyt tässä lähiseuduilla.

Ruotsissa piristymistä

Kotimainen ostovoima on madellut jo vuosia, ja viime vuonna kysyntä alkoi taas hiipua. Kauppa on alkanut vetää Ruotsiin vuodenvaihteen jälkeen.

- Ruotsi, Norja ja Venäjä ovat olleet potentiaalisia markkinoita koko ajan. Ruotsiin menee hyvin perinteisiä huonekaluja.

Tuohinimen mukaan esimerkkejä menestyjistä ovat muun muassa Pohjanmaan Kaluste Kurikasta ja Pedro Nastolasta, jotka ovat avanneet Yhdysvaltoihin markkinoita. Muun muassa risteilyalusten sisustuksia tekevä Pedro tekee UPM:n vanerista tuotteita. Yritys tekee yhteistyötä sisustusarkkitehti Tapio Anttilan kanssa.

Retrolle kysyntää

- Yritysten suurin haaste on se, että tilauskannat vaihtelevat nopeasti. Joustavuusvaade on kasvanut.

Trendeistä Tuohiniemi nostaa esiin ekologisuuden ja kestävyyden arvostuksen, mutta kuluttajakäyttäytymisessä arvojen muutos näkyy hitaasti.
- Suuret ikäluokat ovat kiinnostuneita retrosta. He haluavat samanlaisia kalusteita kuin heillä oli lapsina.

- Toivon, että kaikki suomalaiset menevät talkoilla ostamaan kotimaisia huonekaluja, toiminnanjohtaja vetoaa. 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kotimainen Fluid Interaction voitti sovelluskilpailun pääpalkinnon Barcelonassa. 

Toimitusjohtaja Kalle Määtän yrityksen kehittämä Fluid The Reel -sovellus voitti 120 000 dollarin pääpalkinnon Tizen App Challengessa Barcelonassa.

Yritys on käyttäjäkokemukseen erikoistunut muotoilutoimisto.

Sovelluskilpailu Tizen Project on osa Linus Torvaldsin Linux Foundationia.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Nyt myös listaamattoman osakeyhtiön on tehtävä ennakonpidätys maksamistaan osingoista.

Veronmaksajain keskusliitto kertoo verkkosivuillaan, että säännökset ovat muuttuneet ja ennakonpidätys on toimitettava paitsi julkisesti noteeratun yhtiön myös muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön maksamista osingoista.

- 1.1.2014 lukien myös noteeraamattoman yhtiön suorituksia vapaan pääoman rahastosta verotetaan eräissä tapauksissa osinkoina, Veronmaksajain verojuristi Tero Hämeenaho kertoo.

- Ennakonpidätys muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön maksamista osingoista on 7,5 prosenttia 150 000 euron rajaan asti. Rajan ylittävästä osasta ennakonpidätys on 27 prosenttia. Osinkoa jakavan yhtiön tulee seurata samalle saajalle maksamiensa osinkojen 150 000 euron rajan ylittymistä. 

Ennakonpidätys toimitetaan edellä mainittujen prosenttien mukaisesti, ellei saaja esitä osingolle laskettua muutosverokorttia, Hämeenaho jatkaa. Ennakonpidätystä ei toimiteta muulle kuin luonnolliselle henkilölle tai kuolinpesälle maksettavasta osingosta. Osingot ovat yksityishenkilölle sen verovuoden tuloa, jona ne ovat olleet hänen nostettavissaan.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kotimaisen kysynnän hiipuminen laski kemianteollisuuden tuotantoa, vienti sen sijaan kasvoi vuonna 2013 lähes neljä prosenttia.

Tuotanto laski viime vuonna runsaat kaksi prosenttia. Kemianteollisuus ry:n talouskatsauksen mukaan suhdannetilanne ja -odotukset ovat normaalia heikommalla tasolla helmikuussa 2014.

Eniten viennin kasvua on tullut öljytuotteista. Syys-marraskuussa kemianteollisuuden vienti kasvoi seitsemän prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Kemianteollisuuden viennin osuus on 25 prosenttia Suomen koko tavaraviennistä.

Irtisanomisia edessä

Kemianteollisuuden suhdannetilanne ja -odotukset ovat normaalia heikommalla tasolla.
 - Tilauskanta on hieman normaalia pienempi ja henkilökunnan määrän odotetaan supistuvan. Myyntihintojen arvioidaan laskeneen lievästi alkusyksyn aikana ja kannattavuus on jäänyt vuoden takaista heikommaksi, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä.

Yritysten tuotantokapasiteetti on kuitenkin ollut yhä kohtalaisessa käytössä ja tuotannon odotetaan lisääntyvän hieman.

- Heikentynyt kotimainen kysyntä heijastui loppuvuonna myös kemianteollisuuden tuotantoon Suomessa. Kemianteollisuuden osuus viennistä on jo neljännes ja sen merkitys Suomen kansantaloudelle kasvaa, Timo Leppä korostaa.

- Ulkomaankaupasta riippuvaisen kemianteollisuuden toimintaedellytyksiä varjostavat edelleen työvoiman, energian ja logistiikan kustannusten nousu. Kemialle on kysyntää ja se on globaalisti kasvava ala. 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Katsastuslupalain muutos vuoden alusta on lisännyt alan kilpailua. HelppoKatsastus aikoo laajentua rajusti.

Talouselämän mukaan kotimainen toimija HelppoKatsastus perustaa kahden vuoden aikana uusia toimipisteitä muun muassa Helsinkiin, Tampereelle, Poriin ja Hyvinkäälle.

- Tavoitteenamme on kaksinkertaistaa liiketoimintamme ja laajentua valtakunnalliseksi ketjuksi vuoden 2015 loppuun mennessä, jolloin meillä on yli 20 katsastuspistettä, HelppoKatsastuksen toimitusjohtaja Antti Kivilaakso kertoo Talouselämälle.

HelppoKatsastus on laajentaanut omistuspohjaansa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Useimmilla yrityksillä ei ole vahvaa tiedonhävityskäytäntöä mobiililaitteille. Käytetyt mobiililaitteet ovat tietoturvariski.

Suomalainen tiedonhävitysyhtiö Blancco julkaisee Barcelonan mobiilimessuilla raportin, joka kertoo tiedonhävityksen hyödyistä teleoperaattoreille.

Käytettyjen mobiililaitteiden myynti kasvaa nykyisestä 53 miljoonasta kappaleesta 257 miljoonaan laitteeseen vuoteen 2018 mennessä, tutkimusyhtiö Sanford C. Bernstein arvioi. 

Tiedonhävitys myös älypuhelimille

Käytettyjen markkinat ovat niin teleoperaattoreiden vaihtolaitemyynnissä kuin kuluttajien markkinapaikoilla.
- Lisäksi operaattorit voivat kasvattaa liittymäkohtaista liikevaihtoa tarjoamalla tiedonhävityspalveluja asiakkailleen. Jopa 99 prosenttia käyttäjistä hoitaa puhelimellaan työasioita. On siis tärkeätä, ettei käytettyihin laitteisiin jää aiemman omistajan tietoja, Blanccon toimitusjohtaja Kim Väisänen sanoo.

Väisäsen mukaan useimmilla yrityksillä ei ole vahvaa tiedonhävityskäytäntöä mobiililaitteille. Väisänen näkeekin tässä markkinaraon, kun teleoperaattorit tarvitsevat kierrätyskumppanin, joka pystyy hävittämään käytettyjen laitteiden tiedot sertifioiduilla työkaluilla.

Tiedonhävitysohjelmistoihin erikoistunut Blancco julkaisee Mobile World Congress -mobiilitapahtumassa Barcelonassa 24.-27. helmikuuta mobiililaitteiden tiedonhävitystä käsittelevän raportin. 
Blancco on tiedonhävityksen globaali markkinajohtaja. 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Yrittäjät ovat ihmeissään ja raivoissaan Varsinais-Suomessa.

Syynä ovat entiset Turun kaupungin liikelaitokset, Turun Seudun Kuntatekniikka Oy eli Kuntec ja Turun Seudun Rakennustekniikka Oy, jotka yrittäjien mielestä valtaavat aggressiivisesti markkinoita. Yrittäjiltä ei löydy ymmärrystä, miksi kaupungin omistamat yhtiöt ylipäätään osallistuvat tarjouspyyntöihin urakoissa, joissa on muutenkin kilpailua. Kritiikkiä sataa myös kaupunkiyhtiöiden tekemistä tarjouksista, jotka ovat selvästi halvempia muiden tekemiin tarjouksiin verrattuna.

- Tiesin jo alun perinkin, etten saa urakkaa, kun Kuntec oli kilpailutuksessa mukana. Teimme laskelman urakasta todella tarkasti, mutta noin halpaan hintaan emme ikinä voi päästä, sanoo Kuljetusliike A. ja J. Lehtonen Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Lehtonen.

Hän viittaa Raision kaupungin tekemään kilpailutukseen, jossa pyydettiin tarjoukset hiekoitushiekan poistosta vuosille 2014-2016. Lehtosen yrityksen tekemä tarjous oli toiseksi edullisin, 149 000 euroa. Kuntecin tarjous oli 125 000 euroa. Saatujen tarjousten keskiarvo oli 166 000 euroa.

- Ei tällainen voi olla kunnan toimintaperiaate. Katujen auraaminen kuuluu urakoitsijalle. Uudessakaupungissa on aivan samanlainen tilanne, Lehtonen puuskahtaa.

Myös raisiolaisen KV-Koneurakoinnin Jaana Vähätalo on tuohtunut. Hän pitää tilannetta pöyristyttävänä.

- Tässä käytetään nyt turkulaisten veronmaksajien rahoja, Vähätalo sanoo.

Kaupunkiomisteinen Turun Seudun Rakennustekniikka puolestaan voitti Kristillisen opiston tarjousurakan tehtyään noin 25 prosenttia edullisemman tarjouksen kuin kilpailijat. Rakennusteollisuus ry ihmetteli edullista tarjousta, sillä materiaalikustannukset ovat kuitenkin kaikille samat.

Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Henri Wibom sanoo, että entisten liikelaitosten aggressiivinen toiminta on ongelma. Yrittäjiltä kuulee jatkuvasti palautetta aiheesta.

- Lähtökohtana pitäisi olla fair play. Kaupunkiyhtiöt eivät saisi aiheuttaa markkinahäiriöitä.

Näin vastaa Kuntecin toimitusjohtaja.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Turun Seudun Kuntatekniikka Oy:n eli Kuntecin toimitusjohtaja Karri Knaapinen ei ymmärrä lainkaan yrittäjien kritiikkiä aggressiivisesta markkinoiden valtaamisesta tai alihinnoittelusta.

- Tämä on täysin höpö höpö -puhetta. Emme alihinnoittele, vaan laskemme tarkasti katteen jokaisessa tarjouspyynnössä. Olemme huomattavasti tehokkaampia kuin pienemmät yritykset. Voidaankin kysyä, onko tähän asti tarjoushintoja ylihinnoiteltu, Knaapinen lataa.

Hänen mukaansa olisi täysin pöljää, jos kaupungin entisen liikelaitoksen ammattitaito kuopattaisiin. Kuntec tekee nykyisin noin 35 miljoonan euron liikevaihtoa.

Samalla Knaapinen ihmettelee yrittäjien kitinää. Hän toivoisi, että yrittäjät tekisivät Kuntecin kanssa enemmän yhteistyötä.

- Montako pk-yrittäjää menee konkurssiin vuodessa? Miksi yritykset voivat huonosti? Johtuuko se jossain tapauksissa alihinnoittelusta? Me haluaisimme tehdä yrittäjien kanssa yhteistyötä, mutta missä on ylpeä alihankkija? Knaapinen kysyy.

Lue alkuperäinen uutinen täältä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Tapahtumatilojen hakupalvelu Venuu on kerännyt 125 000 euron rahoituksen ohjelmistoyritys pääosin Reaktorin Polte-kiihdyttämöltä. 

Erilaisten juhlatilojen hakupalvelu levittäytyy nyt pääkaupunkiseudulta Turkuun ja muualle Suomeen tavoitteenaan ripeä kansainvälistyminen syksyllä 2014. 

- Venuu.fi tarjoaa Airbnb:n tyyppistä ratkaisua tapahtumatilojen hakemiseen. Palvelu tuo yksityis- ja yritystilaisuuksien järjestäjien saataville myös erikoisia vaihtoehtoja, kuten teattereita, museoita, loft-huoneistoja ja tyhjiä tehdaskiinteistöjä, yrityksen toimitusjohtaja Jasu Koponen kertoo. 

Lokakuussa 2013 lanseerattu Venuu.fi esittelee palvelussa yli 300 tilaa Helsingin seudulta. 
- Nyt kerätyn 125 000 euron rahoituksen avulla yritys vauhdittaa tuotekehitystään sekä laajentumistaan uusille markkina-alueille Suomessa ja ulkomailla.

Seed-rahoituskierroksen pääsijoittaja on ohjelmistoyritys Reaktorin Polte-kiihdyttämö. 
- Näemme Venuussa mahdollisuuden isoon menestystarinaan. Yrityksen seitsemänhenkinen tiimi on rakentanut nopeassa ajassa oman markkinansa johtavan tuotteen, joka pitää nyt pystyä skaalaamaan nopeasti, Poltteen Oskari Kettunen kommentoi. 

Rahoituskierroksessa mukana oli myös enkelisijoittaja Kristian Ranta.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Ulkomaiset sijoitukset suomalaisiin kasvuyrityksiin ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina. Bisnesenkeleiden sijoituksissa ICT ja mobiilialan osuus laski ja osuuttaan kasvatti erityisesti terveysteknologia.

Aikaisen vaiheen kasvuyrityksiin tehdyt sijoitukset kasvoivat 57 prosenttia vuonna 2013. Tiedot ilmenevät Suomen Pääomasijoitusyhdistyksen ja Finnish Business Angels Networkin (FiBAN) keräämistä vuoden 2013 luvuista yksityissijoittajien ja pääomasijoitusyritysten tekemistä sijoituksista kasvuyrityksiin. 

Suomalaisiin aikaisen vaiheen kasvuyrityksiin tehtyjen sijoitusten kokonaissumma oli viime vuonna 280 miljoonaa euroa, kasvua edellisvuodesta oli 120 miljoonaa euroa. 

Vuoden 2013 luvut sisältävät Pääomasijoitusyhdistyksen tilastoimat kotimaiset pääomasijoitukset (90 M?), VC Zonen tilastoimat ulkomaisten pääomasijoittajien sijoitukset (159 M?), FiBANin kotimaisten bisnesenkeleiden sijoitukset (11 M?) sekä muut rahoituslähteet mukaan lukien joukkorahoitus (20 M?). Viime vuoden alun noin 100 miljoonan euron rahoituskierros Supercelliin näkyy vahvasti tilastoissa.

Yrityskaupat korkealla

Pääomasijoittajat irtautuivat yhteensä 99 suomalaisesta kohdeyhtiöstä. Näiden hankintahinta oli yhteensä 994 miljoonaa euroa. 30 prosenttia irtautumisista toteutettiin teollisella yrityskaupalla.
Pääomasijoittajien sijoitukset suomalaisiin aikaisen vaiheen yrityksiin nousivat korkeimmilleen viiteen vuoteen. Aikaisen vaiheen yritykset saivat pääomasijoittajilta kasvurahoitusta 129 miljoonaa euroa (vuonna 2012 80 M?). 

Kansainväliset sijoittajat tekivät suomalaisiin yrityksiin yhteensä 63 sijoitusta, joiden kokonaisarvo oli 313 miljoonaa euroa.

Bisnesenkelit sijoittavat syndikaatissa

Tyypillinen investointi tehtiin yksityissijoittajan sijoitusyhtiön kautta ja yhteissijoituksena, eli syndikaatissa, muiden bisnesenkelien kanssa. Sijoitussumma laski 11 miljoonaan euroon, mutta on edelleen suurimpia Euroopassa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Helsinkiläinen sporttbaari joutui sulkemaan ovensa, kun vuokranantaja lopetti vuokrasopimuksen. Tilalle tulee K-kauppa.

Elmo Sports & Grill kertoi yrityksen Facebook-sivuilla 14. helmikuuta, että ovi menee säppiin ja viime sunnuntaina kokoonnuttiin baarissa ns. muistotilaisuuteen. Sunnuntaina oli reippaasti enemmän kävijöitä kuin normaalina sunnuntaina, vielä jääkiekkopelin jälkeenkin. Tukea on ilmaistu myös sosiaalisessa mediassa.

- Elmon tilanne on jäissä, koko syksyn olemme enemmän tai vähemmän katsoneet liiketiloja. Aina on ollut jotain vinksallaan, on pyydetty kovaa vuokraa eikä sopivaa tilaa ole löytynyt, Elmo Sports & Grillin osakas-toimitusjohtaja Tomi Kari kertoo.

Kari kertoi hänen lähestyneen vuokranantajaa jo viime keväänä, kun sopimuksen tiedettiin olevan katkolla. Vuokranantaja ilmoitti, ettei asiasta neuvotella. Tilalle tulee Karin tietojen mukaan K-kauppa.

Vielä kuullaan

Yritys kuuluu CMB Ravintoloihin, joka on 15 toimipaikan ravintolaryhmä. Tomi Kari ja noin puolet työntekijöistä ovat työllistyneet CMB Ravintoloiden muihin toimipaikkoihin.

Elmo Sports & Grillin osakas uskoo ravintolan jatkoon tulevaisuudessa.

- Elmo on jo saavuttanut jonkinmoisen aseman baarikartalla, ja sen pystyy suoraltaan avaamaan samanlaisena pienillä viilauksilla. Minulla on haave, että jatkamme Elmo Sports & Grilliä, kun tilat löytyvät.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Cleantech-yritysten liikevaihto kasvaa Suomessa nopeammin kuin maailmanlaajuisesti.

Suomi on globaalisti ollut edelläkävijä cleantech-sektorilla. Valtio on sijoittanut cleantechin tutkimus- ja kehityshankkeisiin jo pitkän aikaa yli 200 miljoonaa euroa vuosittain.

- On tärkeää olla edelläkävijä kehittyvillä markkinoilla, koska näin voimme paremmin olla mukana kehittämässä kansainvälisiä toimintamalleja. Mutta pelkät demonstraatiot eivät riitä, vaan jatkossa tarvitsemme myös teollisia investointeja cleantechiin, totesi elinkeinoministeri Jan Vapaavuori Cleantech Summit II -seminaarissa.

Vuonna 2012 suomalaisten cleantech-yritysten liikevaihto kasvoi 15 prosenttia ja saavutti 25 miljardia euroa. Vuoteen 2020 mennessä Suomen tavoite on tuplata tämä liikevaihto 50 miljardiin euroon. Tähän päästään, jos kasvuvauhti säilyy nykyisellään.

Vienti keskiössä

Vapaavuori muistutti, että kasvumahdollisuudet cleantech- ja biotaloudessa ovat huimat. Tämä perustuu siihen, että lähitulevaisuudessa on ratkaistava globaaleja saastumiseen ja resurssien riittävyyteen liittyviä ongelmia.

- Cleantech-liiketoiminnan tuplaantuminen luo Suomeen yli 40 000 uutta työpaikkaa. Liiketoiminnan kasvu on myös siinä mielessä merkittävää, että arviolta kolme neljäsosaa tuotannosta menee vuonna 2020 vientiin, arvioi seminaarissa strateginen johtaja Kaisu Annala Työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Aiheettomia laskuja lähettäneen Yritysrekisteri.comin puhelinnumero on suljettu toistaiseksi.

Palvelun operaattori Setera Oy on toistaiseksi estänyt numeron käytön. 

Aiheettomia laskuja lähettävän yrityksen asiakaspalvelun numeroon soittaminen maksaa 25 euroa minuutilta. Suomen Yrittäjiin yhteydessä ollut yrittäjä kertoo saaneensa yli 600 euron laskun puheluista Yritysrekisteri.comiin. Yhteydenottoja yhtiön toiminnasta on tullut Suomen Yrittäjien lakineuvontaan kymmeniä.

- Emme ole avaamassa palvelunumeroa ennen kuin saamme Rekisteripalvelut Oy:lta selvityksen. Kukaan viranomainen ei ole ollut meihin yhteydessä, Seteran toimitusjohtaja Tuomo Kiesvaara kertoo.

Lisää aiheesta yrittajat.fissä

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kodin remontteihin erikoistunut Rustholli pyrkii avaamaan neljästä kuuteen uutta toimipistettä vuoden 2014 aikana. Franchising-mallilla toimiva yritys alkaa hakea maaliskuussa uusia yrittäjä. 

Tavoitteena on 30 yrittäjän verkosto vuoteen 2020 mennessä. 

Remonttiyritys Pastelli Oy osti vuonna 2011 Rustholli-brändin. Tämä loi pohjan yrityksen laajenemissuunnitelmalle ja kasvumalliksi valittiin franchising. 
- Kokemus opetti, että paras tulos saavutetaan, kun toimipisteet ovat paikallisia, alle 10 työntekijän yksiköitä sekä vetäjä omistaa toimipisteen. Ketjun yhteiset mallinnetut toimintatavat tuovat toimintaan tehokkuutta ja luotettavuutta, Rustholli Remontit Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Sassali kertoo.  

Rusthollin tavoitteena on avata neljästä kuuteen uutta toimipistettä vuoden 2014 aikana. Laajentuminen aloitetaan Etelä-Suomesta ja siirrytään vaiheittain muualle Suomeen. 

Suuri osa remonteista tehdään Suomessa 1-2 hengen yritysten voimin. Rusthollin myynti on kasvanut 18 prosentin vuosivauhdilla viimeiset kaksi vuotta, ja kasvun odotetaan jopa kiihtyvän. 
- On vaikea nimetä yksittäistä syytä kasvuumme. Osa johtuu kilpailijoiden vähenemisestä ja osa kiinteistökannan vanhenemisesta. Ehkä suurin syy on kuitenkin suositusten kautta tullut markkinaosuutemme kasvu, Sassali kertoo.  

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Helsingin Yrittäjät uskoo, että yritysten siirtyminen Tallinnaan jatkuu vilkkaana myös lähitulevaisuudessa, sillä Viron verotus on Suomea yritysmyönteisempää.

Virossa on noin 1400 yritystä, jotka ovat yli 50-prosenttisesti suomalaisomistuksessa, ja parikymmentätuhatta yritystä, joilla on jonkinlainen kytkös Suomeen.

Viron veropolitiikassa otettiin käyttöön jo 1990-luvulla tasavero ja voittovarojen käsittelyä koskevat periaatteet, joiden ansiosta verotus on ollut ennustettavaa ja johdonmukaista.

- Helsinki ja koko pääkaupunkiseutu on Tallinnan kanssa jo nyt yhtä työssäkäynti- ja talousaluetta, toteaa Helsingin Yrittäjien varapuheenjohtaja Timo Peltonen, jonka yritys Poxytec Oy toimii saneeraustekniikan alalla. 

- On luonnollista, että yrittäjä miettii lähtökohtaisesti ainoastaan omaa ja yrityksensä etua ja pyrkii tuottamaan voittoa. Poliittisten päättäjien ja virkamiesten pitäisi puolestaan miettiä, miten järjestelmästä tehdään sellainen, että se kannustaa investoimaan Suomeen, Peltonen sanoo.

Viron verotus houkuttelee

Viron veropolitiikka on yritysmyönteistä.

Virossa yritys maksaa voittovaroista veroa vasta, kun niitä nostetaan ulos yrityksestä. Suomessa voittovaroista maksetaan ensin yhteisövero ja jäljelle jäävä osuus voidaan sitten käyttää yrityksen kehittämiseen.

- Tämä on investointeja suunniteltaessa oleellinen asia. Investointien mukana menevät myös verotulot ja työpaikat, koska esimerkiksi teollinen investointi tehdään seuraaviksi 20 vuodeksi, Peltonen muistuttaa.  

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Helsingin yleisten töiden lautakunta käsittelee kaupungin terassiohjeet uudestaan, koska rakennusviraston ja rakennusvalvontaviraston ohjeet ovat keskenään ristiriitaisia.

Asiasta kertoi Helsingin Sanomat. Terassiohjeita käsitellään ensi tiistaina seminaarissa muun muassa yleisten töiden lautakunnan ja rakennusviraston henkilöstön kesken.

Yli 130 helsinkiläistä ravintolaa olivat jo ilmoittaneet, etteivät ne aio hakea terassilupia ensi kesänä alkavalle lupakaudelle.
Matkailu- ja ravintolapalvelut ry:n mukaan uusista ohjeista seuraisi miljoonien eurojen lisälasku ravintoloille.

Yrittäjät raivoissaan terassiohjeista: Boikotti päälle

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Pankkien yrityksille tarjoamat verkkolaskupalvelut ovat kalliita. Osa yrittäjistä ei tiedä, että myös verkkolaskuoperaattorit tarjoavat vastaavankaltaisia palveluita. 

Suomen Yrittäjien ympäristöekonomisti Eini Lemmelä muistuttaa, että yrittäjien kannattaakin vertailla palveluita ja ottaa huomioon, että on muitakin vaihtoehtoja kuin pankit. 
- Pankkien yrityksille tarjoamat verkkolaskupalvelut ovat kalliita, eivätkä pankit välttämättä anna niistä alennuksia. Yrityksen kannattaa selvittää, minkälaisia verkkolaskupalveluita tarvitsee ja kilpailuttaa verkkolaskuoperaattorit sopivimman ja edullisimman palvelukokonaisuuden löytämiseksi, Eini Lemmelä kertoo.

Paljon tarjontaa

Kaikki pankit tarjoavat palveluita, jotka mahdollistavat e-laskujen vastaanottamisen, muodostamisen ja lähettämisen. E-laskupalveluita tarjoavat myös muun muassa Basware, Itella, Paypal ja Verkkolaskut.fi. Pankkien palveluita käytettäessä e-laskuja voidaan lähettää ja vastaanottaa joko verkkopankissa tai pankkiyhteysohjelmalla. 

SY:n Pankkien palvelumaksut 2013 -selvityksen mukaan e-laskutus verkkopankissa on varteenotettava vaihtoehto yritykselle, jolla lähetettyjen verkkolaskujen määrä on pieni. 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi