Plussakelit eivät hidasta laskettelijoita Häkärinteillä. Rinteet ovat priimaa, ja mökkikylä täynnä väkeä.

- Ensimmäisellä hiihtolomaviikolla on ollut tosi hyvin porukkaa liikkeellä. Rinteet ja palvelut on hiottu huippuunsa ja väki tykkää kovasti. Vaikka omat tilamme ovat jo täynnä, löytyy lähialueeltamme vielä aivan loistavia "helmiä" hiihtolomalaisten käyttöön, Häkärinteet Oy:n toimitusjohtaja Jukka Kirjavainen kertoo.

Koulut porrastavat hiihtolomansa useammalle viikolle, joten kävijöitä helmikuussa riittää. Hankasalmen lähiseuduilla hiihtolomalle päästään ensi viikolla, ja se onkin Kirjavaisen mukaan yhtiön paras viikko.

- Hiihtolomasesongin merkitys koko kauden liikevaihtoon on noin 30-40 prosenttia. Viime kaudella aika tarkkaan 30 prosenttia, koska pääsimme aloittamaan kautemme varhain ja kausi oli tasainen säiden puolesta.

Häkärinteissä lunta riittää, vaikka mittari onkin plussan puolella.

- Meillä on luonnonlunta maastossa noin kymmenen senttiä, mutta rinteissä ja Lastenmaassa on lunta parhaimmillaan kolme metriä paksu kerros. Kaikki rinteet sekä hyppyrit ja reilit ovat aivan huikeassa kunnossa. En ole turhaan investoinut lumetukseen viimeisen kolmen vuoden aikana yli 500 000 euroa. Varsinkin tällaisena talvena investoinnit kantavat hedelmää.

Enni Rukajärven lumilautailumitali ei ole vielä vaikuttanut laskijoiden välinevalintoihin.

- Kyllä suksibuumi näyttää jatkuvan, ja suksia on selkeästi enemmän kuin lautoja. Esimerkiksi temppusukset ovat varsinkin nuorison suuressa suosiossa, Kirjavainen kertoo.

Etusivun kuva: Tommi Anttonen

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Sotsin suomalainen lumettaja Snow Securen toimitusjohtaja Mikko Martikainen on noussut kisojen myötä kansainväliseen maineeseen. Asiasta kertoi Kauppalehti.

Kansainvälinen media on julistanut Sotsin lumivarmuudesta vastaavan Snow Securen Mikko Martikaisen lumikuiskaajaksi.  Eikä syyttä, sillä miehellä on melko intensiivinen suhde lumeen.

- Joka syksy, kun olen kotona Suomessa, näen ensimmäisten lumihiutaleiden laskeutuvan. Pysähdyn missä olenkin ja menen kotiin tai hotelliin. Kuuntelen Rachmaninovin pianokonsertto numero 2:n ja juon konjakin tehdäkseni kunniaa ensilumelle, Martikainen kertoo BBC:lle.

Yrittäjää on haastateltu esimerkiksi BBC:llä, CNN:llä ja NBC:llä sekä Wall Street Journaliin ja New York Timesiin. Martikainen on kertonut haastatteluissa lumetusprosesseistaan, lumen riittävyydestä ja laadusta.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Katso WSJ:n videohaastattelu Mikko Martikaisesta.

Suomen vanhimpiin panimoihin kuuluvan F. Sergejeffin Olut-tehdas Osakeyhtiön JEFF-oluen myynti on aloitettu uudestaan.

70-vuotias JEFF-kalja saa uuden elämän Verkkokauppa.com:n uutena myyntituotteena.

- JEFF-olut on ainutlaatuinen erikoistuote. Tällä erikoiserällä halusimme herättää palan suomalaista panimohistoriaa henkiin ja tarjota nykyisille sukupolville mahdollisuuden kokea F. Sergejeffin legendaa, kertoo Verkkokauppa.comin toimitusjohtaja Samuli Seppälä.

1843 Viipurissa alun perin perustettu F. Sergejeffin Olut-tehdas Osakeyhtiö kuulunee nykyään Suomen kymmenen vanhimman yrityksen joukkoon ja on yksi maan vanhimmista panimoista. F. Sergejeffin Olut-tehdas tunnettiin myös sellaisista tuotemerkeistä kuten Warasto-olut, Voima-olut, Isku-olut ja Pukki-olut.

JEFF-etiketin on suunnitellut vuoden graafikko 2013 Kasper Strömman.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Tamperelainen biotekniikkafirma lähtee kehittämään tuberkuloosirokotetta Kiinaan.

Vuonna 1995 perustettu biotekniikka-alan yritys FIT Biotech Oy on allekirjoittanut aiesopimuksen kiinalaisen Minhai Biotechnology Co:n kanssa uuden tuberkuloosirokotteen kehittämistä varten.

Tuberkuloosiin sairastuu maailmassa yksi ihminen joka neljäs sekunti. Tämä tarkoittaa 8,5 miljoonaa tartunnansaajaa, joista noin miljoona kuolee joka vuosi. Suurin osa sairastuneista asuu Intiassa ja Kiinassa. Lääkehoidon ja vanhan BCG-rokotteen vaikuttavuus on laskussa erityisesti resistenttien tuberkuloosikantojen yleistyttyä. Ongelma ulottuu jo Suomen lähialueillekin.

- Odotamme hankkeen lähtevän käyntiin välittömästi ja laajentavan tuoterepertuaariamme HIV-rokotteen lisäksi, FIT Biotech Oy:n toimitusjohtaja Kalevi Reijonen kertoi.

Yhteistyöhankkeeseen osallistuviin tahoihin kuulunee muun muassa Bill and Melinda Gates Foundation.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Polvijärveläinen kaiutinvalmistaja aikoo valmistaa kokoluokassaan maailman parhaita kaiuttimia. Asiasta kertoi Yle Alueuutiset.

Kaiutinvalmistaja Vuoluset on pitkän tuotekehitystyön jälkeen saamassa kivi- ja kivikomposiittikaiuttimensa markkinoille.

Tuotepäällikkö Keijo Myllyoja kertoo, että nyt käynnistellään kahdesta eri materiaalista tehtyjen kaiutinten valmistusta.

- Kahdesta tuoteryhmästä kivikomposiitista valmistettu ruiskuvaletulla kotelolla varustettu kaiutin tulee olemaan hyllytavaraa. Kivipuoli taasen jää erikoistuotteeksi, ne tehdään tilauksesta. Se on niin paljon hinnakkaampi valmistaa, että sitä ei voi enempää varastoon tehdä.

Komposiittimateriaali on puoliksi vuolukiveä, kertoo Myllyoja.

- Se on patentilla suojattu, puolet on vuolukivijauhoa ja toinen puoli on akustista polymeeriä.

Toistaiseksi Prime-kaiuttimet ovat kiertäneet maailmalla ammattilaisten testattavina ja palaute on ollut ylistävää. Vuoluset aikookin tuotteillaan haastaa muun muassa alalla laadun takeeksi nousseen iisalmelaisen kaiutinvalmistaja Genelecin.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Ruoka on suomalaisten mielestä avainasemassa, kun puhutaan onnistuneen loman palasista. Syömisestä ei tingitä.

Puolet suomalaisista pitää ravintoloissa syömistä yhtenä mieluisimmista aktiviteeteista, kun matkustellaan perheen, ystävien tai kumppanin kanssa. Ravintolasyömisiä halusivat eniten pariskunnat, mutta myös kaveriporukat.

Ruokaakin tärkeämmäksi nostettiin kuitenkin mahdollisuus rentoutumiseen. Ruokanautintojen kanssa yhtä tärkeinä pidettiin tunnelman kokemista. Parhaimmillaan loma taitaakin olla rentoa fiilistelyä hyvän ruuan ääressä.

Matkahakukone momondon kysely toteutettiin kahdessatoista maassa. Suomalaisten lailla ruokaa arvostavat muutkin pohjoismaalaiset sekä saksalaiset ja venäläiset matkaajat.

Kysely kertoo, että suomalaiset kokeilevat mielellään paikallisten keittiöiden herkkuja. Vain joka kymmenes vastaaja tunnusti turvautuvansa ennestään tuttuihin ruokiin lomillaan.

Mutta ei suomalainen lomaansa käytä pelkkään syömiseen, Suurin osa kertoi mielellään myös mielellään  tutustuvansa paikallisiin ihmisiin ulkomailla lomaillessaan.

Kansainvälisen kyselyn ihmisten matkailutottumuksista ja matkailun trendeistä momondolle toteutti online-tutkimuksena Radius Kommunikation Research Now -paneelin kautta. Kysely toteutettiin 9.-19. tammikuuta 2014, ja siihen osallistui 1 032 iältään 18-65-vuotiasta suomalaista. Kysely on maantieteellisesti sekä ikä- ja sukupuolijakaumaltaan väestöedustava.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Tilastokeskuksen mukaan tammikuussa pantiin vireille 307 konkurssia. Se on yhdeksäntoista enemmän kuin viime vuonna.

Konkurssien tammikuinen kasvuprosentti on 6,6.  Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 1 881, mikä on yhtä paljon kuin edellisvuonna.

Vireille pantujen konkurssien määrä kasvoi tammikuussa teollisuuden ja kaivostoiminnan, kaupan, sekä kuljetuksen ja varastoinnin päätoimialoilla.

Lukumääräisesti eniten konkurssit lisääntyivät kaupan päätoimialalla. Alalla pantiin vireille 66 konkurssia.
Teollisuus ja kaivostoiminnan päätoimialalla pantiin vireille 44 konkurssia tammikuussa. Kuljetuksen ja varastoinnin päätoimialalla puolestaan pantiin vireille 28 konkurssia, mikä on 10 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Konkurssien määrä väheni rakentamisen, majoitus- ja ravitsemustoiminnan sekä muiden palveluiden päätoimialoilla.

Palvelukonkurssit vähenivät

Lukumääräisesti eniten konkurssit vähenivät muiden palveluiden päätoimialalla. Alalla pantiin tammikuussa vireille 75 konkurssia, mikä on 18 konkurssia vähemmän kuin edellisvuonna. Muiden palveluiden päätoimiala käsittää mm. informaatio- ja viestintäpalvelut, rahoitus- ja vakuutustoiminnan, kiinteistöalan toiminnan, ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, hallinto- ja tukipalvelut, koulutuspalvelut, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä taide-, viihde- ja virkistystoiminnan.

Tilastokeskus huomauttaa, että konkurssin vireilletulo ei läheskään aina merkitse yrityksen tai ammatinharjoittajan konkurssiin "menemistä" sanan varsinaisessa merkityksessä. Konkurssi oikeudenkäyntinä on mutkikas ja monia vaiheita käsittävä oikeusprosessi, jonka eri vaiheissa menettely voi jäädä kesken.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kolmas osa suomalaisista ravintoloista on lähtenyt mukaan vastuullisempaan kalatarjontaan.

Suomalaisista ravintoloista 27 prosenttia on muuttanut kala- ja äyriäisvalikoimiaan vastuullisemmiksi kuluneen kahden vuoden aikana, kertoo WWF. Näistä suurin osa (72 %) on lisännyt valikoimissaan lähikalan osuutta ja yli puolet (52 %) on lisännyt ympäristösertifioitujen kalatuotteiden määrää.

Muutoksia tehneistä ravintoloista 35 prosenttia on luopunut tuoreen tonnikalan, puna-ahvenen tai muun WWF:n kalaoppaassa punaisella listalla olevan lajin käytöstä.

WWF:n tavoitteena on, että vuoden 2015 loppuun mennessä Suomessa on myytävänä vain kestävästi pyydettyä ja tuotettua kalaa. Tähän tavoitteeseen on sitoutunut lähes 50 yritystä ja toimijaa. Mukaan voi liittyä osoitteessa www.wwf.fi/kalaopas.

- Juuri ravintoloita kaivataan lisää mukaan sitoutumaan tähän tavoitteeseen. Kalaopas auttaa han-kintojen vastuullisuuden parantamisessa varsinkin niitä pienempiä toimijoita, joilla ei ole resursseja omaan selvitystyöhön, meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen WWF Suomesta kertoo.

- Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta WWF suosittelee lähivesien kalaa, ja uhanalaisia lajeja korvaavia kestäviä vaihtoehtoja on aina olemassa.
 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Monet yrittäjät ovat kertoneet saaneensa  epäselviä laskuja. Laskuja on tullut olemattomien sopimusten irtisanomisesta, eikä niitä tule maksaa.

Suomen Yrittäjien lakineuvontaan on soittanut yrittäjiä,  jotka ovat saaneet aiheettomia laskuja olemattomien sopimusten irtisanomisesta. Laskut on lähetetty  Yritysrekisteri.com -nimisen yrityksen piikkiin.  Nimen taustalla on Suomen Rekisteripalvelut Oy niminen tamperelainen yhtiö.

Useille yrittäjille on lähetetty tilausvahvistukselta vaikuttavia laskuja, joissa peritään sopimuksen irtisanomisen johdosta 350 euroa.
Osassa tapauksia yrittäjät eivät ole olleet kyseisen Yritysrekisteri.comin kanssa aikaisemmin sopimussuhteessa.  Osa lakineuvontaan soittaneista yrityksistä kertoi, ettei heitä ole informoitu tällaisesta  irtisanomismaksusta sopimuksen tekovaiheessa.

- Yrittäjä on velvollinen maksamaan vain sen, mistä on aikaisemmin sovittu,  lakineuvoja Niina Karjunen Suomen Yrittäjistä korostaa.

- Mikäli yrittäjä ei ole ollut aikaisemmin sopimussuhteessa Yritysrekisteri.comiin, laskua ei tule maksaa. Laskua ei myöskään tule maksaa, mikäli tällaiseen kuluun ei ole alkuperäisessä sopimuksessa sitouduttu.

Reklamaatio tärkeä

- On kuitenkin tärkeää, että laskusta reklamoidaan, Niina Karjunen sanoo.
Reklamaatio tulisi tehdä sähköpostilla, jotta siitä jää todiste. Sähköpostilla tehtyyn reklamaatioon on syytä kirjata laskun tiedot ja miksi laskua ei makseta.

Mikäli yrittäjä katsoo tulleensa harhaanjohdetuksi, on mahdollista tehdä myös tutkintapyyntö poliisille.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Rakentaminen on edelleen pohjalukemissa.

Rakentaminen on supistunut jo seitsemän vuosineljännestä peräkkäin, kertoo Rakennusteollisuus RT. Tänäkään vuonna ei ole luvassa kasvua, vaan rakentamisen kokonaismäärän ennakoidaan vähenevän prosentilla. Viime vuonna jäätiin kolme prosenttia miinukselle.

- Kun ottaa huomioon pääkaupunkiseudun asuntopulan ja rakentamisen suhdannetilanteen, on käsittämätöntä, että vieläkään ei ole syntynyt tekoja suman saamiseksi liikkeelle. Viime kevään kehysriihen päätöksistä saakka on odotettu vuokra-asuntotuotantoon uutta valtion korkotukimallia. Malli on vieläkin valmistelussa eikä esillä ollut luonnos sisältänyt elementtejä, jotka kannustaisivat vuokra-asuntojen omistajia ja sijoittajia, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti sanoo.

- Valtiolla on nyt myös oiva mahdollisuus tukea talouskasvua sitoutumalla Länsimetron jatkon jälkirahoitukseen sekä tekemällä periaatepäätös Pisara-radan toteutuksesta. Nyt olisi lisäksi edullisin ajankohta aloittaa nämä välttämättömät liikennehankkeet.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomi sai Euroopan globalisaatiorahastolta Nokialta ja sen alihankkijoilta irtisanottujen tukitoimiin lähes 10 miljoonan euron paketin.

Työministeri Lauri Ihalainen kertoi uutisen, jolla EGR rahoittaa entisten nokialaisten tukitoimia Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla.
Päätöksen arvo on 19,6 miljoonaa euroa. Puolet tulee globalisaatiorahastolta ja toinen puoli on Suomen valtion osuus.

- Päätös on pitkäaikaisen työn tulos ja tervetullut uutinen erityisesti salolaisille, espoolaisille, oululaisille ja tamperelaisille. Rahat on tarkoitettu nimenomaan Nokian päätösten myötä työttömäksi jääneiden työllistymisen ja uudelleen kouluttautumisen tukemiseen, ministeri Ihalainen sanoi.

Ihalainen oli tyytyväinen siihen, että EU:n yhteinen globalisaatiorahasto toimii myös Suomen hyödyksi ja auttaa rakennemuutoksen myötä vaikeaan tilanteeseen joutuneita ihmisiä.
   
- Siksi olen iloinen, että globalisaatiorahaston toimintaa jatketaan tulevinakin vuosina. Sille on tarve nopeasti muuttuvassa maailmassa, työntekijöiden uudelleenkoulutuksessa ja sijoittumisen tukemisessa, Ihalainen totesi.

Komission päätös koskee Suomen toista Nokiaa ja Nokian alihankkijoita koskevaa EGR-tukihakemusta, jossa kohteena oli 4 500 irtisanottua henkilöä pääasiassa Salossa, Espoossa, Oulussa ja Tampereella.

Suomen on käytettävä EGR-rahoitus irtisanottujen aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin 1.2.2015 mennessä. Tukihakemukseen sisältyy työllistymistä tukevia toimia kaikkiaan noin 3 700 irtisanotulle. 

Suomi on saanut aiemminkin tukipäätöksen Nokian irtisanomisten perusteella. Silloin kohteena olivat tuhat Nokian Salon tehtaalta irtisanottua henkilöä. Silloinen tukipaketti oli 10,7 miljoonan euron suuruinen.

Tukirahoilla edistetään yrittäjyyttä ja uudelleen työllistymistä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Toukokuun puolessavälissä juhlitaan taas Ihanaa Helsinkiä.  Viikonvaihteen festarin torstaina vietetään Kauppojen yötä, joka ei kuitenkaan sytytä kaikkia.

Toukokuussa järjestettävän Ihana Helsinki -kaupunkifestivaalin yhteydessä yritykset voivat palvella asiakkaitaan eteläisessä Helsingissä puoleen yöhön asti. Helsingin seudun kauppakamari anoi poikkeuslupaa, koska tapahtuma houkuttelee runsaasti kävijöitä.
Festivaali n alkuun ajoittuu torstainen Kauppojen yö. Silloin vähittäiskaupat, museot ja parturi-kampaamot voivat halutessaan pitää oviaan auki puoleenyöhön saakka.

- Tapahtuman aikana järjestetään ohjelmaa kauppoihin, ravintoloihin, museoihin ja kadulle. Mukaan odotetaan paljon kävijöitä, kertoo Helsingin seudun kauppakamarin asiamies Tiina Pasuri .

Kaikkia öinen aukiolo ei kuitenkaan sytytä. Pohjoismaisia käsitöitä kauppaavan Kankurin Tuvan toimitusjohtaja Heikki Myllyoja pitää periaatteessa Kauppojen yötä hyvänä ajatuksena.

- Se on piristävä ja hauska juttu, mutta vaatii kohtuuttoman suuria panostuksia. Lisähenkilökunnan pestaaminen teettää lisätöitä, eikä siihen nyt riitä rahkeita, Myllyoja sanoo.

Monet Helsingin ydinkeskustan liikkeet kuitenkin aikovat pitää oviaan auki ja odottavat hyviä öisiä kauppoja.

Ihana Helsinki -kaupunkifestivaalin järjestää Helsinki City Markkinointi ry., jonka jäseninä on Helsingin  ydinkeskustan kiinteistönomistajia, yrittäjiä ja Helsingin kaupunki.

Ensimmäisen kerran festivaali järjestettiin kaksi vuotta sitten, kun Helsinki juhli 200 vuottaan pääkaupunkina.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kun posti tuo kymmenientuhansien eurojen sähkölaskun yrittäjälle odottamatta ja yllättäin, on kuin siivistä olisi nypitty sulat.  Maksettava on, vaikka itse olisi syytön tilanteeseen.
Ravintolayrittäjä Reijo Angeria tulee vihaiseksi kertoessaan tilanteesta, missä sähkömittari oli mitannut pitkään väärin hänen yrityksensä sähkönkulutusta. Seurauksena oli 70 000 lisää maksettavaa seitsemän vuoden ajalta.
Tässä kuussa salolainen huoltamoyrittäjä Timo Takatalo sai 66 000 euron yllätyslaskun sähköstä, joka oli ohittanut väärin asennetun mittarin.
- Ei todellakaan ole yrittäjän vika, jos etäluettavat mittarit mittaavat väärin asennusvirheiden takia, Angeria sanoo vihaisesti.

Hänellä on nyt sähkön toimittaja Vantaan Energian ja sähkönsiirrosta vastaavan Tornion Energian kanssa neuvoteltuna pitkän maksuajan sopimus.Lisälaskut on maksettava, vaikka itse on syytön niiden syntyyn.
Angeria varoittaa muitakin yrittäjiä ja yksityisiä ihmisiä joutumasta vastaavaan tilanteeseen.

- Sähkölaskuja tuli yritykseen useista kiinteistöistä. Maksoimme ne, mutta emme tietenkään osanneet epäilläkään, että mittauksessa olisi valtava vajaus. Kun yhtiöt huomasivat mittavirheensä ja lähettivät kymmenien tuhansien eurojen jälkilaskun, en ollut uskoa sitä todeksi.

Angeria sanoi, että sopimukseen oli kuitenkin päästävä. Ei ollut varaa riskeerata sähkön katkaisemista ravintoloista ja hotelleista.
- Oli kuin siivistä olisi nypitty sulat. Yrittäjällä ei ole vaihtoehtoa. Pakkohan on maksaa, vaikka itse ei ole mittavirhettä tehnytkään.

Aamulehti uutisoi salolaisesta huoltamoyrittäjästä, joka on joutunut samaan tilanteeseen. Aikanaan remontin yrityksessään teettänyt Timo Takatalo ei tiennyt asennusvirheestä, joka aiheutti väärän sähkönkulutuksen mittaustuloksen.

Sähköntoimittaja Fortumin mukaan väärin asennetussa mittarissa oli lisäksi ohjelmointivirhe, jonka vuoksi se mittasi vain kuudesosan kulutuksesta. Helmikuun alussa luukusta jysähti 66 000 euron lisälasku yrittäjälle. Lisälasku tuli takautuvasti seitsemän vuoden ajalta.

Timo Takatalo kertoi neuvotelleensa Fortumin kanssa jättilaskusta.
- Sain asiallisen sopimusehdotuksen, johon olen päättänyt suostua, Takatalo sanoo. Hän kertoo kaipaavansa sopua ja mahdollisuutta jatkaa normaalia työntekemisen arkea ilman sitä varjostavia  sähkön jättilaskuja.

- Yrittäjä on syytön näihin mittavirheisiin, hän sanoo ja kehottaa kaikkia seuraamaan tarkkaan sähkön kulutustaan ja laskutusta.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Pk-yritysten liikevaihto kasvoi viime vuonna 2,8 prosenttia vuotta aiempaan jaksoon verrattuna.

Samalla yritysten liikevoitto oli puolestaan 1,7 prosentin kasvussa. Tiedot selviävät tilitoimisto Talenomin barometrista.

Yhtiön toimitusjohtajan Harri Tahkolan mukaan liikevaihdon kasvu oli tärkeä uutinen. 

- Alkuvuonna tuloskunto oli heikkoa ja yritykset söivät kassavarojaan. Ja kun ajauduttiin riittävän alas, tehtiin säästötoimenpiteitä niin, että loppuvuonna ne näkyivät hienoina liikevoiton kasvulukuina. Niin sanotut "helpot säästöt" tuli viime vuonna tehtyä ja mikäli yleinen taloustilanne ei parane, voidaan joutua totisiin säästötalkoisiin, Tahkola sanoo.

Hän ihmettelee, miksi kukaan ei tee mitään talouskasvun synnyttämiseksi.

- Kenen tässä pitäisi toimia? Kaikkien vastuulla se on. Valtion ja kuntien viranhaltijat, pankit, yritykset, yksityisen puolen työntekijät, poliitikot, ammattiyhdistysliikkeet, työantajajärjestöt jne. ovat velvollisia pohtimaan mahdollisuuksia työn arvostuksen lisäämiseen sekä työn tekemisen taloudelliseen kannustavuuteen. Resepti on mielestäni yksinkertainen. Jokainen tehty työtunti lisää hyvinvointia ja talouskasvua. 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Yli 130 Matkailu- ja ravintola-alan eli Maran jäsenyritystä on valmis boikottiin Helsingin kaupunkia kohtaan.

Taustalla on Helsingin kaupungin terassiohjeet, joista aiheutuu Maran mukaan miljoonien eurojen lisälasku ravintoloille.

Mara toteaa, että uudet ohjeet ovat mielivaltaisia ja lisäksi perusteettomia. Kaupunki kieltää moniväriset markiisit ja päivänvarjot. Myös valkoisten terassitekstiilien käyttö on pannassa. Lasikaiteita ja niillä olevia sisustuskankaita ei sallita. Terassin lattian kattaminen on kiellettyä, vaikka se on Suomen ilmasto-olosuhteissa merkittävä asiakasviihtyisyyden lisääjä. Myös talviterassien perustaminen on osoittautunut erittäin vaikeaksi ja kalliiksi.

Mara arvioikin, ettei terassin pitäminen näillä ehdoilla ei ole mielekästä. Yritykset ovat turhautuneita tilanteeseen.

Maran toteuttaman jäsenkyselyn perusteella helsinkiläiset ravintolayritykset ovat laajalla rintamalla valmiita terassiboikottiin tänä kesänä. Nämä ravintolat eivät suostu tekemään terassisopimuksia Helsingin kaupungin terassiohjeiden mukaisilla ehdoilla. Yli 130 Helsingin keskusta-alueen terassia ei näin ollen aukeaisi ensi kesäksi.

- Yli 130 terassin puuttuminen autioittaisi kaupungin katukuvan ensi kesänä. Toivomme, että kaupungin poliittiset ryhmät saavat terassiohjeet oikeille raiteilleen. Helsingillä ei ole varaa sanoa ei investoinneille, työpaikoille ja verotuloille. Ravintolat haluavat osaltaan kehittää kaupunki-ilmettä ja tuoda lisää matkailijoita Helsinkiin. Kaupunki ei voi kieltää yrityksiä käyttämästä omaa yritysilmettään toiminnassaan, toteaa Maran varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi.

Helsingin kaupunki on nostanut matkailun kehittämisen keskeiseen asemaan elinkeinopolitiikassaan. Kaupungin strategisena tavoitteena on olla Suomen yritysmyönteisin kaupunki vuonna 2016.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Terveystalon potilastietorekisterin mukaan vuonna 2013 eniten suomalaisia ajoivat lääkärin vastaanotolle erilaiset flunssa- ja ylähengitystietaudit.

Terveystalon työterveyden asiakkaiden suurin yksittäinen sairauspoissaolojen aiheuttaja puolestaan oli erilaiset selkäkivut.

Tiedot perustuvat Terveystalon potilastietorekisteriin, jossa on koottuna tietoa yli 3,5 miljoonan suomalaisen terveydestä. Se on maan suurin yhtenäinen potilastietojärjestelmä.

Työterveyspalveluiden puolella suurin sairaspetiin kaataja oli erilaiset selkäkivut. Ne olivat syynä noin kahdeksaan prosenttiin kaikista sairauspoissaoloista. Terveystalolla on työterveyden kautta tietoa noin 500 000 työntekijän terveydestä sekä yli 16 000 työnantajasta useilta toimialoilta.

Terveystalon kehittämisylilääkäri Päivi Metsäniemi muistuttaa, että todellisuudessa luvut ovat vielä suuremmat, sillä yli 80 prosenttia suomalaisista kärsii elämänsä jossain vaiheissa selkäkivuista ja selkäsairaudet ovat suurin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä Suomessa.

Toiseksi yleisin syy sairauspoissaoloon viime vuonna olivat äkilliset ylempien hengitysteiden infektiot eli flunssat. Kolmanneksi yleisin syy on masennus. Metsäniemen mukaan masennus tunnistetaan nykyään paremmin, eikä sairastumiseen enää liity ihmisten mielissä häpeäleimaa, kuten ehkä aiemmin.

Yleisimmät syyt sairauspoissaoloille:

1) Selkävaivat

2) Äkilliset ylempien hengitysteiden infektiot eli flunssa

3) Masennus

4) Polvivaivat

5) Olkapäävaivat

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Helsingin kaupungin rakennusviraston mukaan Matkailu- ja Ravintolapalvelut Maran organisoima boikotti kesäterassiohjeita vastaan perustuu väärinkäsityksiin.

Rakennusvirasto muistuttaa, että ohjeet on valmisteltu yhteistyössä Mara:n lisäksi rakennusvalvonta- ja kaupunkisuunnitteluviraston, ympäristökeskuksen ja poliisin kanssa.

Muutoksina olevat seikat ovat olleet voimassa jo vuosia, ja ne perustuvat lainsäädäntöön, kaupungin rakennusjärjestykseen ja eri virastojen ohjeisiin.

Näin rakennusvirasto vastaa Maran esittämiin epäkohtiin:

MaRa: Ravintola ei voisi käyttää markiiseissaan eikä päivävarjoissaan omaa yritysilmettään, vaan niiden tulee olla yksivärisiä.

Vastaus: Ohjeissa lukee, että oman yrityksen logot ovat sallittuja. Vaikka yritysilme ei olisi yksivärinen, sekin sallitaan.

MaRa: Valkoisen värin käyttö terasseilla on pääsääntöisesti kielletty, koska valkoinen "häikäisee" kaupungin mukaan.

Vastaus: Tämä on suositus, ei kielto, ja se on tehty näkövammaisten toiveesta. Auringossa puhtaan valkeat kalusteet häikäisevät joitain ihmisiä, eivätkä pöytä ja tuoli erotu toisistaan.

MaRa: Terasseilla ei voida käyttää lasisia kaiteita, koska ne eivät sovi kaupungin mukaan kaupunkikuvaan. Kaiteille ei voida asettaa myöskään minkäänlaisia tekstiilejä.

Vastaus: Kyllä voidaan, mikäli kaiteille on haettu rakennusvalvontaviraston edellyttämä toimenpidelupa. Tekstiilejä voi käyttää, jos ne eivät ole mainostekstiilejä.

MaRa: Talvi- tai muidenkaan terassien lattioita ei voida kattaa lattiapinnan tasoittamiseksi, koska tällaiset rakenteet estävät kaupungin mukaan rakenteen nopean purkamisen.

Vastaus:Kyllä voidaan, mikäli lattioille tai korokkeille on haettu rakennusvalvontaviraston edellyttämä toimenpidelupa.

MaRa: Jäsenyrityksemme ovat yrittäneet perustaa talviterasseja, mutta törmänneet valtavaan, kustannuksista piittaamattomaan byrokratiaan. Talviterassien rakentaminen käytännössä mahdotonta.

Vastaus: Niiden rakentamiseen liittyvät vaatimukset perustuvat lainsäädäntöön, kaupungin rakennusjärjestykseen ja eri virastojen ohjeisiin. Talviterasseja käsitellään yleisten töiden lautakunnassa 25. helmikuuta.

Lue alkuperäinen uutinen täältä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Yrittäjät ovat turhautuneita virhearvioihin uusien kauppakeskusten vetovoimasta, kertoo Yle.

Ylen mukaan esimerkiksi Kuopioon rakennetut uudet kauppakeskukset ovat olleet pettymyksiä kävijämäärien osalta.

- Aivan hanurista. Kyllä meitä on sen kauppapaikan suhteen viilattu linssiin aika rankasti, sanoo Kuopion Huonekalukeskuksen toimitusjohtaja Lasse Schroderus Ylelle.

Hänen yrityksensä sijaitsee Kauppapaikka Hermannissa.

Huonekalukeskuksella oli aiemmin yksi myymälä Kuopiossa ja yritys avasi uuden liikkeen kauppakeskuksessa pari vuotta sitten. Schroderus kommentoi Ylelle, että asiakkaat eivät ole löytäneet uusiin tiloihin. 

Myymälässä on enää yksi työntekijä.

- Ja kohta ei sitäkään. Halvemmaksi tulee panna ovet kiinni, Schroderus sanoo.

Hänen mukaansa liiketoiminta pyörii normaalisti enää vanhassa myymälässä. Kauppakeskuksen kanssa tehdystä määräaikaisesta vuokrasopimuksesta ei pääse kuitenkaan niin vain eroon.

Erikoiselintarvikeliike Delico on samassa tilanteessa. Kauppahallissa muun muassa tuontijuustoja ja omaa jäätelöä myynyt Delico investoi jäätelötehtaaseen ja laajensi vähän yli vuosi sitten kauppakeskus Matkukseen, joka sijaitsee Ikean vieressä.

- Marras-joulukuu oli ihan hei-hulinaa: parkkipaikoille oli kilometrien mittaiset jonot ja kauppakeskus oli mustanaan ihmisiä. Karvas totuus paljastui tammikuussa. Loppiaisen jälkeen se oli nähty ja koettu asiakkaiden puolesta, sanoo yrittäjä Minna Purovesi Ylelle.

Asiakaskato aiheutti mittavat tappiot ja konkurssi oli edessä. Vuokrasopimus kauppakeskuksen kanssa oli viisivuotinen. Alun perin kauppakeskukselle oli kaavailtu viiden miljoonan ihmisen vuotuista asiakasvirtaa.

Purovesi haluaa kuitenkin huomauttaa, että virhearvio oli hänen omansa, vaikka myös yritysneuvojat tempautuivat hypeen mukaan.

Kuopion Yrittäjien toimitusjohtaja Sirpa Alho-Törrönen sanoo, että Kuopio ei ole yksittäinen saareke. Muualtakin kuulee vastaavia tapauksia. 

- Pienyrittäjä voi yrittää ehkäistä ongelmia neuvottelemalla sopimuksen, jossa määritellään, millaiset korvaukset vuokralaiselle maksetaan, jos asiakasvirrat jäävät luvatusta.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Aiheettomia laskuja lähettävän yrityksen asiakaspalvelun numeroon soittaminen maksaa 25 euroa minuutilta. Suomen Yrittäjiin yhteydessä ollut yrittäjä kertoo saaneensa yli 600 euron laskun puheluista Yritysrekisteri.comiin. Yhteydenottoja yhtiön toiminnasta on tullut Suomen Yrittäjien lakineuvontaan kymmeniä.

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula katsoo, että Yritysrekisteri.comin omistava Suomen Rekisteripalvelu Oy pyrkii perusteettomilla laskuilla ja tilausvahvistuksilla saamaan yrittäjät soittamaan kalliiseen palvelunumeroon. Numeron 0600-94449 hinnan ilmoitetaan laskussa olevan 1,75 euroa / minuutti +pvm, mutta todellinen hinta on kuitenkin verkkosivuilla ilmoitettu 25 euroa. Makkulan mukaan toiminta voi täyttää jopa petoksen tunnusmerkit.

- Ohjeistamme yrittäjiä tekemään asiasta tutkintapyynnön poliisille.

Suomen Yrittäjät on informoinut asiasta huijausten vastaista verkostoa, jossa on mukana poliisi ja muita viranomaisia sekä elinkeinoelämän toimijoita.

Perusteettomista laskuista kannattaa reklamoida Suomen Rekisteripalveluille sähköpostitse. Kerroimme yrityksen toiminnasta jo keskiviikkona.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Työkkärin ja yrittäjien yhteistyönä synnytetty Pestaamo auttaa Helsingissä yrityksiä löytämään juuri sopivasti räätälöityä työvoimaa.

- Tavoitteena on auttaa yrityksiä rekrytoinnin ja työnantajuuden kiemuroissa. Yrittäjät ovat toivoneet, että TE-toimistosta löytyisi aina tutut kasvot, joiden kanssa olisi helppoa asioida. Toive mielessämme rakennamme kuviota, Minna Helenius Uudenmaan TE-toimistosta  sanoo.

Helsingin Yrittäjät ja Uudenmaan TE-toimisto hakevat yhdessä tehoa työllistämiseen ja keinoja yritysten auttamiseen räätälöidyn työvoiman hankkimiseksi. Pestaamohankkeessa TE-toimisto hakee työntekijöitä, kartoittaa työnanatajan tarpeita, ohjaa ja auttaa yrittäjää.  Työnantajan tarpeet ovat koko ajan ohjenuorana. Tavoitteena on työllistää työnhakija täsmästi, Helenius sanoo.

Viime vuonna käynnistetyn Pestaamo-hankkeen seuraava askel on otettu. Nyt on lähdetty luomaan pikkupestaamoja, työ on jalkautettu ja rakennetta tiivistetty. Uudenmaan TE-toimiston kolmen asiakaspalveluyksikön, eli Keskustan, Pasilan ja Itäkeskuksen yksiköille on nimetty Helsingin Yrittäjistä yhteistyökumppaneiksi paikalllisyhdistykset.  Kasvot ja kumppanit tulevat tutummiksi.

- Tarkoitus on palvella ja auttaa yrityksiä tehokkaasti. Yhdeltä luukulta saa koko paketin. Parhaimmillaan se tarkoittaa juuri sopivaa työvoimaa yrityksen tarpeisiin, apua rekrytointiin ja työnantajaongelmiin. Neuvoja saa myös esimerkiksi palkkatuen mahdollisuuksiin,  Minna Helenius kertoo.

Homma halutaan saada toimimaan niin, että yritykset osaavat aktiivisti hakea apua, neuvoja ja työvoimaa ja TE-toimisto puolestaan pystyy vastaamaan tarpeeseen.

Uuden kuvion rakentaminen ajoitettiin hyvään saumaan, kun Uudenmaan TE-toimistossa muutenkin oli käynnissä organisaatiomuutos, sanoo kehittämispäällikkö Kaisa Välivehmas Helsingin Yrittäjistä.

- Kokonaisuuteen kuuluu myös yritysten tarpeiden aktiivinen kartoittaminen. Kerätään tietoa siitä, millaista työvoimaa ja missä päin Helsinkiä tarvitaan. Tietoa halutaan myös  siitä, millaista apua yritykset tarvitsevat oikeanlaisen  työvoiman hankkimiseen ja palkkaamiseen.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi