Yritysten lainakannan kasvu nopeutui viime vuonna, kertoo Suomen Pankki.

Alkuvuodesta kasvu oli vaimeampaa, mutta nopeutui vuoden loppua kohden. Kotimaisten yritysten, mukaan lukien asuntoyhteisöt, lainakanta oli vuoden lopussa 68 miljardia euroa, mikä on 6,1 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Asuntoyhteisöjen lainat kattoivat noin neljänneksen yritysten lainakannasta. 

Uutta lainaa yritykset ottivat pääasiassa käyttöpääoman tarpeisiin sekä rahoituksen uudelleenjärjestelyihin.

Yritysten uusien lainasopimusten korko oli joulukuussa 2,38 prosenttia.  Yrityslainojen korkomarginaalit levenivät vuoden aikana, eniten pienissä yrityslainoissa. Uusien yrityslainojen keskimääräinen korkomarginaali oli joulukuussa 2,04 prosenttia.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Microsoft lopettaa Windows XP -käyttöjärjestelmän tuen 8. huhtikuuta, jonka jälkeen käyttöjärjestelmään ei ole saatavilla päivityksiä ja teknistä tukea.

Tamperelaisen it-yritys Triuvaren teettämässä tutkimuksessa on selvinnyt, että peräti 56 prosentilla pk-yrityksistä on edelleenkin käytössään XP-koneita. Microsoftin oman selvityksen mukaan luku ei ole aivan yhtä suuri. Microsoft arvioi, että joka neljännellä pk-yrityksellä on yhä Windows XP.

Joka tapauksessa tilanne koskettaa kymmeniä tuhansia yrityksiä.

- Tilanne aiheuttaa yrityksille tarpeettoman tietoturvariskin. Vuonna 2001 julkaistu Windows XP ei ole jatkossa automaattisesti suojattu edes erillisten palomuurien ja tietoturvaohjelmistojen avulla. Tämä johtuu siitä, että käyttöjärjestelmän omiin haavoittuvuuksiin ei tehdä korjauksia, kertoo Triuvaren toimitusjohtaja Toni Rantanen.

Hänen mukaansa pk-yritykset eivät välttämättä edes tiedä tuen loppumisesta. 

- Mikäli XP-koneita on yrityksessä runsaasti, kannattaa siirtyminen tehdä vaiheittain ja aloittaa työ heti.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Eri puolille Suomea levittäytynyt M Room -parturiketju on laajentanut Berliiniin.

- Me olemme Berliinissä keskihintaisia. Emme me kilpaile sellaisten liikkeiden kanssa, joissa koneellisen hiustenleikkauksen hinta on viisi euroa, sanoo Saksan M Roomin toimitusjohtaja Riina Kylätasku.

Berliini ei valikoitunut M Roomin ulkomaan avaukseksi aivan sattumalta. 

- Jos onnistumme täällä, kaikki muut Saksan kaupungit ovat helppoja.

Suomalainen parturisalonki ei ole mikään joka päiväinen ilmestys Euroopan katukuvassa. M Roomin taustalla olevalla M Companylla on kuitenkin suuret suunnitelmat. Yhtiö aikoo laajentaa toimintaansa kymmeneen Euroopan maahan kuuden vuoden aikana.

Laajentuminen tapahtuu franchising-mallilla.

- Suomessa olemme viime vuosina kasvaneet 10-12 liikkeen vuosivauhtia. Luulen, että se on realistinen tahti uusissakin maissa, kertoo M Roomin perustaja ja toimitusjohtaja Toni Kylätasku.

Lue aiheesta lisää Kauppalehdestä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät kannattaa finanssipolitiikan asiantuntijaryhmän esitystä, jonka mukaan hallituksen tulee päättää maaliskuun kehysriihessään kolmen miljardin euron lisäsopeutuksista valtiontalouteen.

Suomen Yrittäjien mukaan sopeutustoimista on päätettävä tarkasti ja ne on pantava täytäntöön etupainotteisesti. Sopeutustoimien kasvua hidastavien haittavaikutusten minimoimiseksi on perusteltua, että säästöt jaksotetaan vuosille 2015-2017.

Yrittäjäjärjestön mukaan työmarkkinarakenteita on uudistettava osana sopeutustoimia.

- Työurien pidentämisestä päättäminen on itsestään selvästi tarpeellista. Hallituksen on myös uskallettava uudistaa työmarkkinarakenteita niin, että pienille ja keskisuurille yrityksille luodaan kannusteita synnyttää uusia työpaikkoja, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Antti Neimala sanoo.

Neimalan mukaan tehokkain tapa kannustaa pieniä yrityksiä työllistämään on sallia paikallinen sopiminen paljon laajemmin kuin nykyään. Hän huomauttaa, että yritysten on sopeuduttava muuttuviin olosuhteisiin yhä nopeammin. Muutokset myös kohtaavat nopeasti kokonaisia toimialoja ja alueita sekä yksittäisiä yrityksiä.

- Jäykät rakenteet estävät uusien työpaikkojen syntymistä. Pelkät työvoiman tarjontaa edistävät muutokset - kuten työurien pidentäminen - eivät riitä, Neimala sanoo.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Tilastokeskuksen mukaan vähittäiskaupan myynti laski joulukuussa 1,4 prosenttia vuoden 2012 joulukuusta. Päivittäistavarakaupassa myynti kohosi 0,2 prosenttia, sen sijaan tavaratalokaupassa myynti väheni 1,7 prosenttia joulukuuhun 2012 verrattuna.

Tukkukaupassa myynti kasvoi 1,4 prosenttia ja autokaupassa 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Koko kaupan toimialalla myynti kohosi joulukuussa 0,4 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta.

Koko kaupan myynti laski vuoden 2013 aikana 3,1 prosenttia vuodesta 2012. Tammi-joulukuussa vähittäiskaupan myynti kasvoi 0,1 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna. Sen sijaan tukkukaupassa myynti laski 2,2 prosenttia ja autokaupassa 14,7 prosenttia vastaavana aikana.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Pelialan kasvua hidastaa työvoimapula, kertoo Yle. Startup-yrityksissa tarvittavat taidot osaavia koodareita on vaikeaa löytää, vaikka teoriassa osaajia pitäisi olla maa pullollaan. Ongelmaa valitellaan esimerkiksi pelimainontaan ja oman pelikokemuksen jakomahdollisuuksiin keskittyvässä Applifierissa.

- Tarvitaan designeria, joka osaa koodaajan hommia. Tai manageria, joka osaa koodata. Kyllä tässä välillä on kyse yksisarvisen etsimisestä, mutta varsinkaan pienessä organisaatiossa ei ole varaa ottaa kaveria, jota joudutaan pitämään kädestä, kertoo tuotekehityspäällikkö Tuomas Rinta Ylelle.

IT-alan rakennemuutoksen vapauttamista työntekijöistä ei ole juuri löytynyt helpotusta pelialan työvoimapulaa. Työkokemus suuresta konsernista ei aina käänny suoraan eduksi uuden alan toimijan leivissä, Rinta kertoo. Koska kotimaasta ei osaajia löydy, etsii Applifier konsulttien avulla työvoimaa maailmalta.

Pelialan yhdistyksen Neogamesin puheenjohtaja Koopee Hiltunen sanoo Ylelle, että yrityksissä on puutetta senioritason osaajista, jotka voivat hypätä heti vaativiin töihin. Hän patistaa alan yrityksiä ajattelemaan kaukonäköisesti ja koulimaan ict-väkeä peliosaajiksi. Hiltusen mukaan hyvän ohjelmointiosaamisen haltija pystyy useimmiten päivittämään taitonsa pelialalle ilman suuria ongelmia.

- Tämä toimii niin kuin lätkäjoukkue, huippuosaajat voidaan tarpeen tullen hakea ulkomailta, mutta jengin runko ja junioriosaaminen pitäisi saada koottua omalta alueelta, että homma pysyisi terveenä ja toimialan kehitys turvattuna.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Oululainen Specim hakee kasvuloikkaa konenäön noususta ja kaivospalveluista. Hyperspektraalisen kuvantamisen uranuurtajat haluavat kasvattaa yrityksen liikevaihdon nykyisestä kuudesta miljoonasta yli sataan miljoonaan.

Liikevaihtoa pyritään kasvattamaan 30 prosenttia vuodessa. Kova kasvu voidaan saavuttaa, sillä kaivosteollisuudesta löytyy kysyntään Specimin osaamiselle ja teollisuuden konenäkösovellusten kehitysodotukset ovat huimat, kertovat perustajajäsen Esko Herrala (etusivun kuvassa oikealla) ja toimitusjohtaja Georg Meissner.

Specimin teknologialla voidaan esimerkiksi analysoida mineraaliesiintymästä kairattujen kivinäytteiden sisältö poikkeuksellisen nopeasti. Parhaillaan yrityksen osaamista käytetään Ruotsissa, jossa Specimin tiimi on kuvaamassa osaa paikallisen geologisen tutkimuskeskuksen arkistoaineistosta. Ruotsalaiset nimittäin aikovat julkistaa Specimin kuvaustulokset avoimeen verkkotietokantaan, jolla maahan houkutellaan kaivosyrityksiä. Yritys toivoo työnäytteen avittavan palveluliiketoiminnan rakentamisessa.

Hyperspektraalinen kuvantaminen lyö Specimin toiveiden mukaan lähiaikoina läpi myös teollisuuden konenäkösovelluksissa. Tavallinen, ihmissilmän havaitsemaa valoa tallentava kamera on esimerkiksi laaduntarkkailussa onneton väline. Herrala ottaa esimerkiksi myslituotantolinjan, jolla tavallisessa kuvassa näkyy vain erilaisia ruskeita kappaleita. Hyperspektraalikamera puolestaan havaitsee, kuinka linjalle on päässyt livahtamaan ruuan joukkoon pähkinänkuoria ja pieniä kiviä. Teknologiaa voidaan käyttää laadunvalvonnan lisäksi esimerkiksi kaivoksissa louhitun kiviaineksen erotteluun ja kierrätyslaitoksissa muovilaatujen lajitteluun.

- Harva tietää, että muovien kierrätys on taloudellisesti merkittävämpää kuin metallien. Meidän menetelmällämme voidaan ainoana maailmassa lajitella jopa mustaa muovia. Muovi värjätään mustaksi hiilellä, ja hiili estää muiden menetelmien toiminnan, Herrala selvittää.

Sensorivalmistajana Specimille konenäön kehittyminen on taloudellisesti iso asia, mutta on mukana maailmanparannusajatteluakin.

- On hienoa, että voimme auttaa kierrätyksen tehostamisessa, Herrala sanoo.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomen tulevaisuuden ja hyvinvoinnin kannalta on aivan keskeistä saada kaikki nuoret mukaan työelämään.

- Työn arvostus syntyy vain työtä tekemällä ja työelämässä mukana olemalla, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna sanoo.

- Löydettäisiinkö työn arvostuksen kasvun ja työlainsäädännön uudistuksen kautta eri osapuolten välillä konsensus, jolla Suomeen syntyisi vähintään ne 200 000 uutta työpaikkaa, jotka tarvitaan nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi, Simolinna pohti Valkeakoskella lauantaina järjestetyssä Arvokeskustelijat ry:n tilaisuudessa.

- Työn arvostuksessa pitäisi palata lähtöpisteeseen, madaltaa kynnyksiä työelämään pääsemiseksi, pitkän linjan yrittäjä vaati.

Tutkimukset osoittavat, että työolot ovat parhaat pienissä yrityksissä. Syy tähän on yksinkertainen: asioista on helppo sopia, kun työnantaja ja työntekijät tuntevat toisensa.

- Tehokkain tapa kannustaa pieniä yrityksiä ottamaan lisää työntekijöitä on sallia paikallinen sopiminen paljon nykyistä laajemmin, Simolinna vinkkasi.

Simolinna totesi, että yrittäjien arvon mukaista on kantaa huolta erityisesti nuorista ja pyrkiä saamaan heidät kaikki mukaan työelämään.

- Olen varma, että voisimme siinä myös onnistua, kunhan siihen annetaan järkevät mahdollisuudet. Työssäoppimalla ammattiin -mallin mukainen ratkaisu olisi merkittävä askel myös työn arvostuksen palauttamiseen.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Armenialainen unelma suomalaisen veden pullottamisesta Kiinan markkinoille kuivahti kokoon.

Hämeenkoskelle suunniteltu vedenpullottamo jää näillä näkymin toteutumatta. Armenialaisen liikemies  Samvel Karakhanyanin käynnistämä hanke on vedetty takaisin.

Pullottamoyrittäjät ovat Ylen mukaan ilmoittaneet Hämeenkosken kunnalle, että kaikki toimet vesipullottamon perustamiseksi lopetetaan.

Syynä on kunnanjohtaja Anja Brofeldtin mukaan pullottamokaavasta tehty kunnallisvalitus. Hämeenkosken kunnanvaltuusto hyväksyi marraskuussa asemakaavan pullottamolle, mutta siitä on jätetty valitus Kouvolan hallinto-oikeuteen.

Pullottamoa suunniteltiin Hankalan kylään lähelle Hyväneulan kulttuurimaisema-aluetta, josta yrittäjät hankkivat keväällä maata vesipullottamon perustamiseksi.

Alun perin pullottamosta kaavailtiin hurjimmissa puheissa jopa uutta Nokiaa. Ideana oli viedä Salpausselän puhdasta pohjavettä pulloissa Aasian markkinoille. Tähtäimessä oli ennen muuta janoinen Kiina.

Pullottamon paikkaa oli jo kertaalleen jouduttu vaihtamaan, kun pullottamorakennuksesta olikin  tulossa tuplasti alkuperäisiä suunnitelmia suurempi eikä Museovirasto hyväksynyt suunnitelmaa.
Yrittäjän mukaan pullottamo olisi työllistänyt noin 50 ihmistä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Alahärmän yrittäjät haluavat pysäyttää Pohjanmaan radalla kiitävät junat Powerparkin kohdalle Alahärmässä.

- Meillä on täällä mahtava matkailuveturi, jossa nyt jo vuotuinen kävijämäärä on 400 000. Eikö olisi järkevää, että väki pääsisi paikalle huvittelemaan junalla. Etenkin, kun meillä on Alahärmässä jo ennestään asema. Nyt kaikki junat sujahtavat suljetun aseman ohi tuhatta ja sataa. Haluamme seisauttaa ne, että ihmiset pääsisivät näppärästi tänne,  Alahärmän yrittäjien puheenjohtaja Ville-Pentti Heikkilä sanoo.

Yrittäjät ovat ottaneet yhteyttä VR:ään asiansa edistämiseksi. He muistuttavat, että myös esimerkiksi Ähtärin eläinpuistolla on oma pysäkkinsä. Heikkilä on iloinen siitä, että ollaan päästy neuvotteluasemiin.

- Tavoite on yhteinen etu. Myös VR hyötyisi kasvavista asiakasmääristä, Heikkilä sanoo.

- Olisihan se järkevää, että nuoretkin pääsisivät Powerparkiin ilman autonkuljettajaa. Moni perhekin varmasti tulisi mielellään junalla, Heikkilä perustelee.

Nyt lähin asema on Kauhavalla, mistä on yli kahdenkymmenen kilometrin matka Powerparkiin. Heikkilä tuntee välimatkaongelman omallakin alallaan. Hänkin tahtoisi junaseisakkeen, vaikka myykin työkseen autoja.

- Nyt joudun usein joko hakemaan potentiaalisen asiakkaan Kauhavalta tai itse ajamaan auton sinne esiteltäväksi. Junan pysähtyminen Powerparkin kohdalla auttaisi monia muitakin yrittäjiä.

Powerparkin tähtäimessä on kasvaa lähivuosina. Se on  merkittävä työllistäjä seudulla. Rakenteilla on myös uusi tuhansien neliöiden liikekeskus huvipuiston yhteyteen.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Ammattimaisen kuorma-autoliikenteen kustannukset nousivat viime vuonna. Syynä olivat pitkälti työvoiman kustannusten nousut.

Tilastokeskuksen mukaan ammattimaisen kuorma-autoliikenteen kustannukset nousivat 1,2 prosenttia vuoden 2013 tammikuusta vuoden 2014 tammikuuhun.

Pakettiautojen ja kevyiden kuorma-autojen kustannukset nousivat 1,7 prosenttia ja keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen 1,9 prosenttia.

Perävaunuyhdistelmien kustannukset nousivat 1,0 prosenttia.
Tilastokeskuksen mukaan kustannusten yläkiitoon vaikuttivat muun muassa työvoimakustannusten kallistuminen.  Hiukan yllättävältäkin ehkä kuulostaa, kun kustannusten nousua sen sijaan hillitsi polttoaineiden hintojen lasku.

Ilman polttoainekustannuksia kuorma-autoliikenteen kustannukset nousivat 2,3 prosenttia.

Myös linja-autoliikenteen kustannukset nousivat. Tilastokeskuksen mukaan kustannukset nousivat yhdellä prosentilla vuoden 2013 tammikuusta vuoden 2014 tammikuuhun.

Kustannusten vuosimuutos vaihteli liikennetyypeittäin vakiovuoroliikenteen 0,8 prosentista tilausliikenteen 1,3 prosenttiin.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Tanskassa tehdään lähivuosina valtavat miljardi-investoinnit sairaaloihin. Suunnitelmat avaavat satojen miljoonien mahdollisuudet myös suomalaisyrityksille.

Tanskassa terveydenhuollon perusteisiin panostetaan. Lähivuosina uusitaan tai rakennetaan kokonaan uusiksi sairaaloita lähes 7 miljardin euron arvosta.

Finpro järjestää maaliskuussa verkostoitumistapahtuman Kööpenhaminassa yhteistyössä Suomen suurlähetystön kanssa. Tilaisuudessa suomalaiset alan yritykset pääsevät esittelemään ratkaisujaan ja palvelujaan Tanskan sairaalaprojektien avainhenkilöille.

Tanskassa rakennetaan kokonaan uusia sairaaloita tai vanhoja uusitaan perusteellisesti. Tässä on erinomainen sauma suomalaisille osaajille, joilla on alalla hyvä maine.

- Sairaalaprojektien suunnitellut investoinnit ovat noin 6,7 miljardia euroa vuoteen 2025 mennessä, tiivistää Finpron Skandinavian päällikkö Sissi Silván markkinoiden suuruuden.

- Parhaillaan Tanskan sairaalaprojektit ovat suunnitteluvaiheessa. Huomiota kiinnitetään juuri nyt erityisesti suunnitteluun, teknologiaan, uusiin konsepteihin ja innovaatioihin. Nämä ovat vain pieni osa sairaalan kokonaiskustannuksista, mutta monet myöhemmistä päätöksistä ja hankinnoista tehdään jo tässä vaiheessa, kuvaa Finpron terveydenhuoltoon erikoistunut seniorikonsultti Eero Toivainen.

Toivaisen mukaan suomalaisyrityksillä on vahvaa osaamista potilasvirran hallintaan, infektioiden kontrollointijärjestelmiin, ilman puhdistamiseen, jätteiden ja pyykin logistiikkaan, leikkaussaleihin, digitaaliseen lukitukseen ja esimerkiksi 3D-suunnitteluun liittyen.

Osana terveydenhuollon rakenneuudistusta Tanska on jaettu viiteen sairaanhoitopiiriin, joihin jokaiseen rakennetaan yksi niin sanottu supersairaala. Ne keskittyvät jokainen tiettyihin terveydenhuollon erikoisaloihin, tarjoten parhaat lääkärit ja laitteet.
- Esimerkiksi Pohjois-Sjellantiin rakennetaan vuosina 2017-2020 supersairaala, johon investoidaan noin 500 miljoonaa euroa. Valmistuessaan sairaala tarjoaa akuuttia hoitoa alueen yli 300 000 asukkaalle, kertoo Silván konkreettisista hankkeista.
Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kainuun Osuuspankissa tehtiin analyysi, joka osoittaa, ettei Talvivaaran sulkemisen jälkeinen konkurssiaalto olekaan niin paha kuin pelättiin.

Kainuulaispankin asiakkaina olevat Talvivaaran aliurakoitsijat näyttävät selviävän talven yli pelättyä pienemmin vaurioin. Pankinjohtaja Toni Kemppinen Kainuun Osuupankin yrityspankista sanoo, ettei konkurssiaaltoa itse asiassa tule.
Luottamuksensa hän perustaa ylen uutisen mukaan yritysanalyysiin, jonka pankki teki noin 50 Talvivaarassa työskentelevästä asiakkaastaan.

Työpaikat vaarassa

- Näyttää siltä, että  yritykset omilla taseillaan selviävät ilman suuria konkurssiaaltoja ja varsinkaan suuria luottotappioita pankille, mutta toki henkilötasoiset haasteet toteutuvat eli työpaikkoja on vaarassa. Siltä osin riskejä on.
Kemppinen muistuttaa, ettei pankilla ole kokonaiskuvaa kaikista alihankkijoista.

Analyysi koskee osuuspankkilaisia. Analyysi kertoo vain osatotuuden. Tilanteet vaihtelevat.

- Kainuulaisten yritysten määrä oli oletettua pienempi. Se osaltaan pienensi kainuulaisten yritysten riskiä. On myös muistettava, että meillä ei ole kuvaa koko alihankkijaverkostosta. Nyt puhutaan pääalihankkijoista, mutta monessa urakakassa töitä tekee alihankkijoiden ketju.

Jotkut pankin asiakasyrityksistä ovat lähteneet kokonaan pois kaivokselta ja osa on siirtänyt jo vuosia sitten toimintojaan myös muihin vastaaviin kohteisiin. Osa pankin asiakkaina olevista alihankkijoista tekee Talvivaarassa kriittisiksi katsottuja töitä.

- Käsitykseni on, että niistä kriittisistä töistä, joita Talvivaarassa on pakko tehdä, on annettu myös lupa maksaa korvaus, sanoo Kemppinen ylen haastattelussa.

Päivittäin alueella työskentelee  vieläkin 10 - 15 yritystä ja heidän työntekijämäärä vaihtelee 50 - 80 henkilön välillä. Vaihtelua määrään tuo muun muassa vuorojen vaihtuminen.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Ruotsalainen kiinteistösijoittaja ostaa Suomesta sadalla miljoonalla eurolla hoivakoteja ja vanhustentaloja.

Ruotsalainen kiinteistösijoitusyhtiö Hemsö ostaa kiinteistöjä Suomesta noin sadalla miljoonalla eurolla. Kauppaan kuuluu yhteensä 15 hoivakotia ja vanhustentaloa pääosin Helsingin seudulla ja muissa isommissa kaupungeissa, Hemsö kertoi tiedotteessaan maanantaina.

Kyseessä on jo toinen kerta lyhyen ajan sisällä, kun Hemsö on hankkinut omistukseensa kiinteistöjä Suomesta.
Nyt ostetuissa kiinteistöissä on vuokralaisina kunnallisia palveluntarjoajia  ja yksityisiä yrityksiä, joista suurimpia ovat Esperi Care ja Mediverkko.

Kiinteistöt myi Hemsölle suomalainen toimitiloihin keskittyvä kiinteistöpääomarahasto Trevian Care.
Lopullinen kauppa on määrä toteuttaa maaliskuussa.

Viime marraskuussa Hemsö osti Turun ammattikorkeakoulun kiinteistön noin 35 miljoonalla eurolla.
Hemsön toimitusjohtaja Per Berggrenin mukaan he pitävät Suomea kiinnostavana alueena, jossa on kasvumahdollisuuksia.

Ruotsin ja Suomen lisäksi Hemsö omistaa kiinteistöjä Saksassa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Koko kaupan liikevaihto laski ensimmäisen kerran viiteen vuoteen. Liikevaihto supistui yli kolme prosenttia.

Koko kaupan liikevaihto supistui 3,1 prosenttia vuonna 2013.
Autokaupan myynti suorastaan romahti 15 prosenttia. Autojen myyntiä vähensi edelleen autoveromuutoksen aiheuttama kysynnän lasku.

Tukkukaupassakin myynti supistui 2,2 prosenttia. Vähittäiskaupassa ei ollut suoranaista laskua, mutta myynnin kasvu jäi nollan tuntumaan.

Samaan aikaan palkkasumman kasvu hidastui kaikilla kaupan toimialoilla edellisvuodesta. Koko kaupan palkkasumma kohosi prosentin edellisvuodesta, kun vuonna 2012 kasvua kertyi 3,7 prosenttia.

Autokaupassa palkkasumma kasvoi 1,3 prosenttia ja tukkukaupassa 0,4 prosenttia. Vähittäiskaupassa kasvua kertyi 1,4 prosenttia vuodentakaisesta, kun vielä vuonna 2012 palkkasumma kohosi 4 prosenttia edellisvuodesta.

577 kauppakonkurssia vireille

Kaupan alalla konkurssiin haettujen yritysten määrä kasvoi edellisvuodesta. Koko kaupassa pantiin vireille 577 konkurssia, mikä on yli 9 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Autokaupassa konkurssiin haettujen yritysten määrä kuitenkin supistui 5,4 prosenttia edellisvuodesta. Tukkukaupassa konkursseja pantiin vireille 211 yrityksessä ja vähittäiskaupassa 244 yrityksessä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Yrittäjänaisten etujärjestön mukaan EU-tuomioistuimen tuore ratkaisu äitiysloman palkasta heikentää entisestään naisten asemaa työmarkkinoilla.

Suomen Yrittäjänaisten mukaan päätös suorastaan kyykyttää nuoria naisia työnhaussa.
Euroopan unionin tuomioistuin totesi viime torstaina, että työntekijällä on oikeus saada toisella äitiysvapaallaan palkkaa, vaikka työntekijä ei olisi palannut ensimmäisen äitiysvapaan jälkeen työhönsä.

- Nyt työnantajien on entistä houkuttelevampaa palkata mies naisen sijaan, kommentoi järjestön varapuheenjohtaja Kerttu Helynen tiedotteessaan.

Ennemminkin pitäisi tasata

Päätös rokottaa järjestön mukaan eniten pieniä naisvaltaisia yrityksiä. Uusi maksu kaatuu kokonaan työnantajan kontolle.

Järjestö vaatiikin, että vanhemmuuden kustannuksia pitäisi pikaisesti tasata nykyistä enemmän. Näin nuorten naisten työllistymisloukku saataisiin purettua.

Yrittäjänaiset on valtakunnallinen etujärjestö, johon kuuluu noin seitsemän tuhatta jäsentä.
Tuomioistuin otti kantaa kahden suomalaisen äidin kohteluun.

Toinen naisista oli jäänyt ensimmäisen äitiysvapaansa jälkeen hoitovapaalle huolehtimaan vuonna 2008 syntyneistä kaksosista. Sitten hän tuli uudelleen raskaaksi ja jäi hoitovapaalta suoraan äitiyslomalle.
Työnantaja ei suostunut maksamaan hänelle enää palkkaa kolmelta ensimmäiseltä äitiysvapaakuukaudelta.

Päätöstä on luonnehdittu merkittäväksi ennakkoratkaisuksi. Useissa työehtosopimuksissa on nykyisin määräyksiä, jotka määrittelevät asian eri tavoin kuin EU-tuomioistuin.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Teknologiakonserni Andritzilta tilattiin maailman suurin soodakattila, joka valmistetaan Varkaudessa. Tilauksen arvo on 120 miljoonaa euroa.

Yhtiön kattilatekniikkaosaaminen on keskitetty Varkauteen.Teknologiakonserni Andritzin saama iso tilaus Indonesiasta hoidetaan suurimmaksi osaksi Varkauden toimipisteessä. Yhtiö toimittaa maailman suurimman soodakattilan Indonesiaan.

Andritzin toimitusjohtaja Harry Rickmanin mukaan tilaus on monella tavalla merkittävä.

- Edelleen on hiljaista markkinoilla, joten työllisyyden kannalta tämä on tärkeä tilaus. Yleisesti maailman suurimman soodakattilan tilaus meiltä kertoo teknologiakyvystämme ja siitä, että pystymme sen hoitamaan. Tämä on hyvä referenssi meille. Olemme toki myyneet korkean energiantuotannon hyötysuhteen soodakattiloita, mutta emme tässä kokoluokassa. Hienoa, että pääsemme soveltamaan kehittämäämme tekniikkaa, Rickman hehkuttaa.

Andritzin kattilatekniikkaosaaminen on keskitetty Varkauteen ja yhtiö osti hiljattain kokonaan sellu- ja energiakattiloiden valmistukseen erikoistuneen Warkaus Worksin. Yhtiöllä on Varkaudessa Rickmanin mukaan noin 340 työntekijää.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomalaisjohtajat ovat ääripääihmisiä. He joko liikkuvat paljon, tai eivät juuri yhtään.

Suomalaisjohtajien liikuntatottumukset ovat kuin kahdesta maailmasta. Liikutaan paljon tai ei ollenkaan.
Terveystalo Premiumin suomalaisen toimitusjohtajan terveydentila 2013 -tutkimuksen mukaan keskiverto suomalaisella miesjohtajalla on hieman ylipainoa, kohonnut verenpaine ja kakkostyypin diabetesriski. Ei siis mikään ihme, että terveysvaikuttajat patistavat kaikkia johtajia liikkumaan.

Terveystalon ylilääkäri Tanja Vuorela on todennut, että hänen kokemuksensa mukaan suomalaisjohtajat voidaan todellakin jakaa karkeasti kahteen ääripäähän liikuntamittareilla.

- Erittäin urheilulliset johtajat ovat kiinnostuneita fyysisestä kunnostaan ja harrastavat lajeja, kuten triathlon, tennis ja golf, Vuorela summaa.

Toinen puoli johtajista polttaakin sitten kynttilää molemmista päistä, tekevät liikaa töitä, eivätkä käytä aikaa liikuntaan. Onneksi tupakointi on yleisesti vähentynyt, mutta sitten taas alkoholilla hoidetaan rentoutumista.

Kolme tuntia viikossa jo vaikuttaa

Liikunnan hyödyt tiedetään. Kiire vain tuntuu usein vievän mahdollisuudet liikkumiseen ja sekoittavan säännöllisen harjoittelun aikataulut.

Tutkimukset osoittavat, että kolmekin tuntia liikuntaa viikossa vaikuttaa merkittävästi jaksamiseen. Aktiivinen liikkuja myös palautuu työn rasittavuudesta nopeammin kuin liikkumattomien ryhmään kuuluva.

Terveystalo Kampin työfysioterapeutti Tuula Haaramäki haluaa alleviivata, että liiallinen suorittaminen töissä ja urheilussa ei kuitenkaan toimi palauttavasti. Rankka työ ja rääkkiä muistuttava liikunta saattavat yhdessä aiheuttaa ylikuormitusta.

- On tärkeä viettää myös lepopäiviä.

Haaramäen kolme vinkkiä kiireisille:

1. Aamulla: Viiden minuutin voimaharjoittelu starttaa päivän hyvin.
2. Työpäivän aikana: vaihda hissikyyti portaisiin, puhu kännykkään seisten, pikkupalavereita varten ei kannata istahtaa, nouse tuolista aina kun siihen on tilaisuus.
3. Varaa viikossa yksi arki-ilta liikunnalle, nosta sykettä, harjoittele ja palauta.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Golfyrittäjät ovat kiinnostuneet Vantaan Petikkoon suunnitellusta jokamieskentästä. Asiasta kertoi Yle alueuutiset.

Petikkoon suunnitellusta uudesta golfkentästä on sadellut Vantaan kaupungille useita tiedusteluita sekä isoilta golf-toimijoilta että pienemmiltä alalle pyrkiviltä yrittäjiltä. Nyt kaupunki etsiikin 56 hehtaarin kokoiselle alueelle vuokraajaa, joka rakentaisi paikalle 18 reikäisen kaikille avoimen pelikentän.

- Ensivaiheessa meitä tietysti kiinnostaa se, kenellä on taloudelliset valmiudet tämän tyyppisen hankkeen toteuttamiseen ja miten itse kentän operointi mahdollisesti tulisi toimimaan, kertoo Vantaan liikuntajohtaja Veli-Matti Kallislahti.

Jokamieskenttää on tarkoitus pyörittää jatkossa pelaajilta kerättävillä kertamaksuilla ja oheispalveluilla.

- Tämä uudenlainen konsepti on ollut varmasti yksi sellainen tekijä, joka on näitä yhteydenottoja meidän suuntaan tuottanut. Tällaisille kentille on Suomessa ja etenkin pääkaupunkiseudulla kysyntää.

Petikon hankkeesta kiinnostuneet voivat pyytää Vantaan kaupungilta tarkemman hakuilmoituksen tämän kuun puoliväliin saakka.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Tanskalaiset pistävät sairaalansa kokonaan uusiksi tulevina vuosina. Suomalaisyrityksille tämä on satojen miljoonien eurojen mahdollisuus.

Tanskan terveydenhuoltouudistuksessa useat sairaalat joko uusitaan tai rakennetaan lähivuosina kokonaan uudestaan.  

- Sairaalaprojektien suunnitellut investoinnit ovat noin 6,7 miljardia euroa vuoteen 2025 mennessä, summaa Finpron Skandinavian päällikkö Sissi Silván.

Tämä raha odottaakin ottajaansa, ja suomalaisyrityksillä on hyvät saumat näissä kekkereissä.

- Suomalaisyrityksillä on vahvaa osaamista potilasvirran hallintaan, infektioiden kontrollointijärjestelmiin, ilman puhdistamiseen, jätteiden ja pyykin logistiikkaan, leikkaussaleihin, digitaaliseen lukitukseen ja esimerkiksi 3D-suunnitteluun liittyen, Finpron terveydenhuoltoon erikoistunut seniorikonsultti Eero Toivainen arvioi.

Finpro järjestää Kööpenhaminassa 25.3. verkostoitumistapahtuman, jossa suomalaiset alan yritykset voivat esitellä ratkaisujaan ja palvelujaan Tanskan sairaalaprojektien avainhenkilöille.

- Tapahtumaan voi vielä hakea mukaan, ja se on erinomainen tilaisuus markkinoida osaamistaan, kiteyttää Silván.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi